Insinööri 06/2017

Insinööri muutti elämäntapojaan 6

2017

Korotuksia kaikille

Eri-ikäisiä työpaikalla

Koeajalla on väliä

20

38

14 Sisällys 6/2017 10 14 16 18 20 22 24 26 28 29 36 38

Työssä kehittyminen kasvattaa Korvat lepäävät uudessa talossa Palkansaajille vihdoin korotuksia Hyvin menee taloudessa Kaaos synnyttää innovaatioita Työuupumuksesta voi toipua Ikä saa näkyä työpaikalla Yksinäisyys lisää terveysriskejä Kurssista jättipotti työttömille Eväitä oikeudelliseen arkeen Liitto seuraa työelämän muutoksia Meri-Lapissa verkostoidutaan

VAKIOT

3 4 9 19 30 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Mikko Törmänen

2

Vapaaherrattarella on aikaa lukea s. 36

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2017 / 2.11., 14.12.

TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Työ ei ole koko elämä

S

uomi on työstä ja työelämästä puhumisen luvattu maa. Tiedämme työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan pyhän yhteyden; jos työllisyys ei parane ja työllisyysaste nouse, julkiset palvelut, sosiaalietuudet ja eläkkeet ovat vaaravyöhykkeessä. Niinhän meille on sormea heristellen saarnattu vuosien ajan.

Moni kansalainen puolestaan osaisi omakohtaisesti kertoa, mitä työllä ja työpaikalla tai sen häviämisellä on vaikutusta omaan ja perheensä toimeentuloon ja hyvinvointiin.

Tarinoita on vuosikymmenten varrella syntynyt satojatuhansia, mutta ne eivät tunnu juuri ketään kiinnostavan. Julkisen keskustelun perusteella voisi päätellä, että työttömyys on yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen ongelma, ei niinkään yksilöä koskettava henkilökohtainen tragedia.

Usein myös unohtuu työllisyysasteen ja työelämän välinen yhteys. Yhteiskunta kannustaa ja patistaa työttömiä takaisin työelämään kepillä ja porkkanalla. Hyvätkään tulokset eivät siinä auta, jos samaan aikaan osa työssä käyvistä ihmistä tippuu eri syistä työelämän ulkopuolelle. Ja näin tapahtuu: juhlallisista puheista huolimatta suomalaisessa työelämässä on vielä paljon parantamisen varaa. Sen todistamiseen riittää työkyvyttömyydestä johtuvien eläkepäätösten ja työuupumuksesta johtuvien pitkien sairauslomien määrä.

Suomi pyörii työn voimalla, mutta se ei saa tapahtua millä tahansa hinnalla. On muistettava, että työ ei sittenkään ole koko elämä. Puhumme tällä hetkellä eri yhteyksissä paljon arvoista. Työelämä jos mikä kaipaa tällä hetkellä kunnollista arvokeskustelua: mikä on työn tarkoitus ja merkitys pyrittäessä hyvään elämään. Yritämmekö toden teolla edistää työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työn turvallisuuden tunnetta vai puhummeko työelämän kehittämisestä vain lämpimiksemme?

Hyvässä työelämässä jaksaa ja voi hyvin. Hyvässä työpaikassa viihtyy, työ motivoi ja tarjoaa mahdollisuudet kehittyä. Työelämän kehittämisessä yksilön ja yhteiskunnan edut yhtyvät. Työkyvyttömyys, työssä uupuminen ja nuorten syrjäytyminen työelämästä aiheuttavat vuosittain miljardiluokan kustannukset ja lisäävät painetta korottaa työn sivukuluja. Ja kaikki se on pois kilpailukyvystä, kannattavuudesta ja yksityisestä kulutuksesta.

3

BITTIKATTAUS

Joulupukin Kammari

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Puheenjohtaja Samu Salo sai pohjoisen kiertueella varsin arvovaltaista taustatukea neuvottelukierrokselle. Alueasiamies Mikko Sormunen uskaltautui tiedustelemaan Pukilta myös tonttujen työoloista. Katso video osoitteessa http://bit.do/dLhfS.

7%

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan huhti-kesäkuussa seitsemän prosenttia suurempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin.

Kotimaan myynti kasvoi 5,2 prosenttia ja vientiliikevaihto 8,4 prosenttia vuodentakaisesta.

4

YTN haastaa Metsä Groupin työsopimusrikkomuksista Ylemmät Toimihenkilöt YTN on haastanut Metsä Groupin työsopimusrikkomuksista käräjäoikeuteen.

YTN:n näkemyksen mukaan muutama metsäalan yritys sortui pidentämään ylempien toimihenkilöiden työaikaa, vaikka näillä ei ole työehtosopimusta. Tämä ei ole kilpailukykysopimuksen mukaista.

– Kun asia ei valitettavasti keskustellen ratkennut, joudutaan oikeutta hakemaan käräjiltä, sanoo Insinööriliiton neuvottelujohtaja ja YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa.

Asiaa hoitaa YTN:n palkkaama asianajaja, joka on nostanut ensimmäiset oikeuskanteet Helsingin käräjäoikeudessa.

Kohteina ovat muutamat Metsä

Groupiin kuuluvat yritykset.

YTN metsäteollisuuden vastaavan asiamiehen Saku Laapion mukaan mahdollisesti on tulossa lisää kanteita, koska pekkaspäiviä on ylemmiltä toimihenkilöiltä leikattu muissakin yrityksissä,.

Näin on rikottu siis työsopimuslakia sekä toimittu vastoin kilpailukykysopimusta.

YTN haluaa sopia asioista metsäteollisuudessa työehtosopimuksien kautta, kuten kilpailukykysopimuksessa edellytetään ja kuten toimitaan muilla Suomen vientialoilla.

Metsäteollisuudessa työskentelee noin 4 000 ylempää toimihenkilöä. YTN on kerännyt valtakirjoja vastoin työopimuslakia toimineissa yrityksissä työskenteleviltä.

BITTIKATTAUS

Komissio haluaa perustaa EU:lle työmarkkinaviraston Työmarkkinavirasto oli Junckerin puheen ainoa työelämää koskeva aloite. Suunnitelmissa on myös uusi EU:n laajuinen sosiaaliturvanumero liikkuville työntekijöille.

Juncker vahvisti myös periaatteen, että samasta työstä on maksettava samaa palkkaa.

Tällä hän viittasi meneillään olevaan lähetettyjen työntekijöiden aseman uudistamiseen EU:ssa.

Pitkään vireillä olleella hankkeella pyritään parantamaan toiseen EU-maahan lähetettyjen työntekijöiden asemaa.

Energian kulutus viime vuoden tasolla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 686 petajoulea tämän vuoden tammi–kesäkuussa, mikä on lähes yhtä paljon kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Sähkön kulutus oli 44 terawattituntia (TWh), eli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Myös energiasektorin hiilidioksidipäästöt pysyivät viime vuoden tasolla.

Maakaasun kulutus laski tammi-kesäkuussa seitsemän prosenttia. Hiilen kulutus laski prosentin.

Muista polttoaineista öljyn ja turpeen kulutus pysyi viime vuoden lukemissa.

Puupolttoaineiden kulutus kasvoi neljä prosenttia; ne olivat suurin energianlähde 27 prosentin osuu-

della kokonaiskulutuksesta.

Vesivoimalla tuotettiin sähköä viidennes vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Sähkön nettotuonti lisääntyi 11 prosenttia viime vuoden lukemista ja sen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 24 prosenttia.

Tammi-kesäkuussa Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 4,4 miljardin euron arvosta, joka oli 31 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Energiatuotteita tuotiin eniten Venäjältä. Energiatuotteita vietiin 2,2 miljardin euron arvosta, joka oli 28 prosenttia enemmän vuotta aiempaan verrattuna. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten EU-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 81 prosenttia.

Karavaanikisan voittajat on arvottu Insinööriliiton Kesäkaravaani vieraili tänä vuonna viiden eri kaupungin kesätapahtumassa. Brunssit houkuttelivat runsaasti osallistujia ja Karavaanikisan arvontalipukkeita täytettiin ahkerasti.

Arpaonni suosi seuraavasti: • Verkkokauppa.comin lahjakortti: Jukka Klaper, Hämeenlinna

• Suomalaisen kirjakaupan lahjakortti: Jouko Salonpää, Jyväskylä • Ticketmasterin lahjakortti: Markus Holm, Pori Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille.

Lue Kesäkaravaanin tapahtumista Insinööri-verkkolehdestä: insinoori-lehti.fi/kentän-kuulumisia.

Shutterstock

Euroopan komissio aikoo ehdottaa EU:n laajuisen työmarkkinaviraston perustamista. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli idean vuotuisessa unionin tilaa käsittelevässä linjapuheessaan.

Viraston tarkoituksena olisi varmistaa, että työvoiman liikkuessa EU-alueella toimitaan reilulla tavalla. Uusi virasto valvoisi liikkuvaan työvoimaan liittyvän EU-säännöstön hyvää ja tehokasta täytäntöönpanoa. Sen tehtävä olisi muun muassa helpottaa maiden välistä yhteistyötä ja ehkäistä väärinkäytöksiä.

EU:lta rahaa irtisanottujen tukemiseen Euroopan globalisaatiorahasto myöntää Suomelle 3,5 miljoonaa euroa Microsoftilta irtisanottujen tukemiseen. Rahoituksella edistetään 1 000 irtisanotun uudelleentyöllistymistä.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt Suomen helmikuussa Euroopan globalisaatiorahastoon (EGR) jättämän hakemuksen.

– EU:lta saatu tuki irtisanottujen uudelleentyöllistämiseksi on ollut hyvin tärkeä suomalaisen ICT-alan murroksessa. Toivottavasti uusia tukihakemuksia ei kuitenkaan enää tarvita, vaan suuret, koko sektoria järisyttäneet irtisanomiset ovat ohi, sanoo työministeri Jari Lindström.

– Luottamuksemme Microsoftilta irtisanottujen nopeaan työllistymiseen on kova. Suomen talouden elpyminen on lisännyt merkittävästi osaavan työvoiman kysyntää, ja suomalainen ICT-osaaminen pärjää globaalissa vertailussa, ministeri Lindström jatkaa.

Irtisanottujen työllistymistä ja uuden yritystoiminnan käynnistymistä tukevat toimet ovat jo käynnistyneet irtisanomispaikkakunnilla.

Euroopan unionin toimielimet käsittelevät parhaillaan Suomen viime kesäkuussa jättämää hakemusta kaupan alalta irtisanottujen tukemiseksi.

Rahoituksella tuettaisiin yli 1 500 kaupan alalta irtisanottua työntekijää.

Euroopan globalisaatiorahaston tuessa EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia ja kansallinen osuus 40 prosenttia. Rahastosta myönnetään suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, kuten erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja starttirahaan.

5

BITTIKATTAUS

Työeläkevarojen määrä kasvoi

HANNUN PALSTA Hannu Saarikangas koulutusjohtaja Insinööriliitto

Tosiasiat pitää tunnustaa

V

altion tulevan vuoden budjettiin on varattu kuusi miljoonaa euroa myönteisen rakennemuutoksen alueiden korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen.

Lisäksi hallitus on esittänyt, että korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskeva kokeilu tehdään pysyväksi.

Kiitos näistä, mutta miksi rahoitusta tulee vain myönteisen rakennemuutoksen alueille ja miksi vain erityisrahoitus? Eikö olisi jo korkea aika tunnustaa tosiasia, että ammattikorkeakoulujen nykyinen rahoitusmalli on menneen maailman tarpeisiin. Sama koskenee yliopistojakin.

Vähän kärjistäen ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on tehty ajatuksella, että koulussa ollaan kolmesta neljään vuoteen ja suoritetulla tutkinnolla pitää pärjätä loppuelämä. Mitään todellista linkkiä 2000-luvun työelämän osaamistaitovaatimusten nopeisiin muutoksiin ei ole. Insinöörikunnan osalta karu totuus osaamisen riittävyydestä tai riittämättömyydestä iskee vasten kasvoja alle viisikymppisenä, jolloin työuraa on vielä jäljellä parikymmentä vuotta.

Palokuntahommien sijaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia pitäisi muuttaa niin, että niillä olisi taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa ammattikorkeakoululakiin kirjattua aluevaikuttamistehtävää. Suomennettuna tämä tarkoittaa alueen elinkeinoelämän palveluksessa olevan korkeakoulutetun väen jatko-, muunto- ja lisäkoulutusta varsinaisen rahoituksen turvin. Kovin vähän mieltä on sellaisessa mallissa, jossa jokaiseen risaukseen täytyy reagoida kokeilulailla tai muulla vippaskonstilla.

Remontin voi aloittaa vaikka karsimalla nykyisiä mittareita vähän ronskimmalla kädellä ja muuttamalla koulutuksessa syntyneiden opintopistemäärien käsittelyä niin, että jokaisen opiskelijan suorittamat opintopisteet ovat korkeakoululle yhtä arvokkaita. Mallissa voisi strategiarahan sijasta olla myös huomattava osuus etukäteen ”korvamerkkaamatonta” rahaa, jolla korkeakoulu voisi ihan oman strategiansa mukaisesti profiloitua, joku jopa muuntokouluttajaksi.

6

Suomalaisten työeläkevaroja oli noin 197 miljardia euroa vuoden toisen neljänneksen päättyessä. Kuluva vuosi on sijoittajan näkökulmasta jatkunut myönteisessä vireessä.

Toisella neljänneksellä työeläkevarojen määrä nousi 1,8 miljardilla. Myönteinen talouskehitys näkyi erityisesti osakemarkkinoilta saatavissa tuotoissa.

– Odotukset talouskasvusta ja yritysten tuloskehityksestä ovat parantuneet globaalisti ja kotimaassa, ja tämä näkyi myös työeläkevakuuttajien sijoitustuotoissa, sanoo Telan analyytikko Peter Halonen.

Sijoitusten reaalituotto toisella neljänneksellä oli 3,8 prosenttia. Eläkevarat ovat viimeisen vuoden aikana kasvaneet jokaisella neljänneksellä ja ovat nyt kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla.

– Eläkevakuuttajien varautuminen riskeihin näkyi etenkin vähäriskisinä pidettyjen lyhytaikaisten saamisten kasvuna, Halonen kertoo.

Eläkevaroja sijoitetaan, koska osa eläkkeisiin tarvittavasta rahoituksesta katetaan näillä varoilla, ja näin työeläkemaksun taso saadaan pidettyä matalammalla kuin mitä se olisi ilman rahastointia.

– Eläkevarojen koko kertoo siitä, että Suomessa on varauduttu väestön vanhenemiseen ja eläkemenojen kasvuun kansainvälisesti verrattuna hyvin, Halonen arvioi.

Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon saajaa Akavan yrittäjäpalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille.

Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenyhdistykset sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta.

Ehdotuksessa voi nostaa esiin esimerkiksi ammatinharjoittamisen tai yrityksen toiminnallisen ja taloudellisen kehityksen, yrittäjämyönteisiin asenteisiin vaikuttamisen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä eettisten arvojen huomioimisen.

Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen toimitetaan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille 20.10. mennessä. Akavassa on noin 27 000 korkeasti koulutettua yrittäjänä ja ammatinharjoittajana toimivaa jäsentä.

Lue lisää: www.akava.fi/yrittajapalkinto

BITTIKATTAUS

Ruotsi kouluttaa insinöörejä rautateille

Puggen/Creative Commons 3.0

Ruotsin liikennevirasto on aloittanut kolmen vuoden nopeutetun koulutuksen rautateiden tehtäviin. Opiskelijat valmistuvat rautatieliikenteen insinööreiksi suoraan työnantajan tarpeisiin.

Koulutus aloitettiin elokuussa rautatiealan työvoimapulan vuoksi. Alalle ei riitä osaajia.

Samalla Ruotsin hallitus on pyrkinyt työllistämään maahanmuuttajia. Liikennevirasto keksi ratkaista kaksi ongelmaa yhdellä koulutuksella.

Koulutukseen haki alkukesästä 200 henkeä, joista 50 pääsi mukaan. Opiskelijoiksi valittiin maahanmuuttajia, joiden opintoihin kuuluu muun muassa ruotsinkielistä ammattisanastoa. Hyväksytyillä opiskelijoilla on taustalla muualla suoritettu korkeakoulutus, kuten insinöörin tutkinto.

Opetuksen järjestävät yhteistyössä Trafikversskolan ja Lundin teknillinen korkeakoulu.

Tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on ainutlaatuinen Pohjois-Euroopassa.

Valmistuneista insinööreistä tulee johtajia erilaisiin rautateiden tehtäviin ja rakennushankkeisiin sekä tietohallintoon.

Työvoimapula on lisääntynyt Uusimmassa ammattibarometrissä työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on lisääntynyt keväästä ja vuoden takaisesta. Työvoiman ylitarjonta on samaan aikaan vähentynyt. Työvoimapulassa ja työvoiman ylitarjonnassa näkyy vahva alueellinen vaihtelu ammattien sisällä.

Vaikka työvoimapulaa esiintyy ammattitasolla enemmän kuin aikaisemmin, työvoimapula ei ole missään ammatissa erityisen suurta, kun tilannetta tarkastellaan koko maan tasolla.

– Tilanne on muuttunut muutaman vuoden takaisesta, jolloin lääkäreistä ja myyntiedustajista oli suuri pula lähes koko maassa, sanoo neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Useissa ammateissa arvioitu työmarkkinatilanne vaihtelee selvästi alueittain. Esimerkiksi rakennussähköasentajista ja kuorma-auton kuljettajista on pulaa Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta niistä on ylitarjontaa Kainuussa.

Eri ammattien ylitarjonta on laajinta KeskiSuomessa ja Pirkanmaalla. Keski-Suomessa arvioidusta 200 ammatista jopa 85 määriteltiin ylitarjonta-ammateiksi. Eniten työvoimapula-ammatteja taas on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön tekemään arvioon.

Miten kilpailukykysopimukseen kuuluva työajanpidennys toteutettiin työpaikallasi?

Työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen viime vuoden helmikuussa. Sopimus pidensi työaikaa 24 tunnilla vuodessa tämän vuoden alusta.

Sopimuksen toteutus jätettiin sovittavaksi työpaikoilla.

Insinööriliiton syyskuun uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka kilpailukykysopimus on vaikuttanut vastaajien työpaikalla. Lähes kolmasosalla lisätunnit toteutettiin vähentämällä tunteja työaikasaldosta. Viidenneksen kohdalla työajanpidennystä ei toteutettu tai työntekijä ei havainnut muutosta. Vastaajia oli yhteensä 661.

En huomannut muutosta

7%

Lisätunnit toteutettiin valitsemalla työantajan antamista vaihtoehdoista

13 % 30 %

14 % Työajanpidennystä ei toteutettu

13 % Lisätunnit toteutettiin lisäämällä työpäiviä

23 %

Lisätunnit toteutettiin vähentämällä tunteja työaikapankista tai -saldosta

Lisätunnit toteutettiin pidentämällä työpäivää kuudella minuutilla 7

ILMOITUS

PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Työaikalain uudistaminen etenee

T

yö- ja elinkeinoministeriö julkaisi syyskuun alussa työaikalain uudistuksen uuden aikataulun. Kolmikantainen lain valmistelu sujui erimielisissä merkeissä ja työn tuloksena syntynyt mietintö oli erimielinen. Sen pohjalta työtä jatketaan, ja hallituksen tavoite on saada lakiesitys eduskunnalle kevään 2018 aikana.

Insinööriliitossa olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että lakiesitys vastaisi jäsenkuntamme tarpeisiin sekä antaisi jäsenillemme riittävän suojan erityisesti soveltamisalan ja lepoaikojen suhteen. Soveltamisalan suhteen avainkysymys on pitää asiantuntijat työaikalain piirissä.

Työnantajien yksiselitteinen tavoite on ollut siirtää käytännössä kaikki jäsenemme työaikalain piiristä. Tämä tarkoittaisi sitä, että jäsenemme siirtyisivät kokonaispalkkauksen piiriin ja työnantajan antamat tehtävät tulee suorittaa sillä palkalla riippumatta siitä, paljonko aikaa näiden tehtävien suorittamiseen menee. Olemme tehneet töitä erityisesti tämän torjumiseksi.

Suomessa on nykyään yhä enemmän työuupumusta. Ei liene kenenkään etu, että työsuojelulliset näkökulmat jäävät huomiotta työaikalakia uudistettaessa. Kunnolliset lepoajat ovat erityisen tärkeitä niille jäsenille, jotka ovat tekemisissä globaalien yritysten kanssa.

Lakiin on mahdollisesti tulossa myös uusi työaikamuoto, niin sanottu joustotyöaika. Sen kanssa tulee olla erityisen varovainen. Etenkin Suomen Yrittäjät on ajanut työaikaan merkittävästi lisää joustoja, joissa yksittäisten työpäivien pituudet työnantaja voi määritellä hyvinkin lyhyellä ilmoitusajalla.

Teknologiateollisuus ry puolestaan tavoittelee globaalien yritysten puolesta mallia, jossa pahimmillaan aikaiset aamut jäsenemme työskentelee aasialaisten kanssa, on keskellä päivää vapaalla ja illasta työskennellään amerikkalaisten kanssa. Miten tämä toimii muun elämän yhteensovittamisen kanssa etenkin perheellisten kohdalla? Kuka vie lapset aamulla kouluun, hakee lapset tarhasta tai vie harrastuksiin?

Katsotaan, miten joustotyöaika lakiin kirjataan, jos se sinne ylipäätään tulee. Insinööriliitto vastustaa ajatusta, jossa työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään tuosta joustotyöajasta. Voimme hyväksyä luottamusmiehen kollektiivisesti tekemän yrityskohtaisen sopimuksen joustotyöajasta, jossa työntekijöiden yksityiselämä on huomioitu.

Onneksi edellä mainitut esimerkit eivät ole kaikkien työnantajien tavoitetila. On vaikea ymmärtää, miten noilla esimerkkitapauksilla kuvitellaan työn tuottavuuden kasvavan pitkällä ajanjaksolla. Senhän kuitenkin pitää olla meidän yhteinen tavoitteemme.

9

Työssä kehittymisessä kasvaa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala

Teollisuudessa tuotepäällikkö tuntee tuotteensa ja asiakkaansa markkinoilla. ›› 10

– Kun mekaniikkataustainen insinööri alkaa miettiä sähkötekniikan asioita, se on haastavaa, Katja Hakoneva sanoo.

11

M

aailman johtava sähkövoimaja automaatioteknologiayhtymä ABB on yksi suurimmista teollisista työnantajista Suomessa. Pääkaupunkiseudulla se on suurin yksityissektorin

Katja Hakoneva kutsuu omaa tuotettaan eli taajuusmuuttajaa murukseen.

työllistäjä.

Yli sadassa maassa toimiva ABB työllistää maailmanlaajuisesti noin 132 000 henkilöä, joista noin 5 100 työskentelee Suomessa yli 20 paikkakunnalla.

Tehdaskeskittymät sijaitsevat Haminassa, Helsingissä, Vaasassa ja Porvoossa. Helsingin Pitäjämäen kampuksella työskentelee suunnilleen 2 500 ihmistä. Yksi heistä on tuotepäällikkö Katja Hakoneva, joka aloitti tehtävässään viime joulukuussa.

Viisihenkisessä tiimissä on neljä tuotepäällikköä ja lvi- ja vesiportfoliosta globaalisti vastaava esimies.

– Tuotepäälliköillä on hieman erilainen tuote ja asiakaskentät poikkeavat toisistaan.

Hakonevan asiakkaina ovat organisaatiot, joiden toiminnalle häiriöt voivat olla haitaksi.

Esimerkkeinä hän mainitsee sairaalat ja konesalit. Hänen vastuualueelleen kuuluva tuote on tarkoitettu nimenomaan lvi-laitteisiin.

TAAJUUSMUUTTAJA ODOTTAA JULKAISUA

Hakoneva toimii tällä hetkellä ennen kaikkea eri maissa sijaitsevien AAB-yhtiöiden tuotepäällikköjen ja myynnin kanssa. Työstössä on uusi tuote, jonka julkaisu tapahtuu tulevan talven aikana. Sitä ennen tuote viimeistellään; tuotepäällikkö valmistelee materiaaleja ja miet12

tii markkinoinnin valmiiksi. Kun tuote julkaistaan, Hakonevan työ tulee sisältämään paljon matkustamista ympäri maapalloa.

– Jos joku yhtiöistä haluaa tukea tai asiakas haluaa tietää tuotteesta hyvin yksityiskohtaisesti, matkustan paikalle.

Matkojen pituudet vaihtelevat. Messuilla kuluu usein viikko, yksittäisen asiakastapaamisen ehtii hoitaa päivässä tai kahdessa. Tämän vuoden aikana hän on käynyt työmatkalla Saksassa ja Yhdysvalloissa.

– Kun ensimmäisen kerran on tavannut ihmisen kasvokkain, sen jälkeen on helpompi viestiä myös verkon tai puhelimen välityksellä, Hakoneva sanoo.

INSINÖÖRIKOULUTUS HYVÄ VALINTA

Ennen nykyistä työtä Hakoneva työskenteli 10 vuotta ilmankäsittelykoneita valmistavassa Kojassa. Hän meni lukion jälkeen töihin tehtaalle, kun ei vielä tiennyt, mitä opiskella.

– Jossain vaiheessa pomo kysyi, olenko harkinnut insinööriopintoja. Silloin tuntui, että palanen loksahti kohdalleen.

Hakoneva teki töitä koko ajan opintojen rinnalla ja eteni samanaikaisesti uusiin tehtäviin.

– Koja antoi mahdollisuuden toteuttaa omaa itseään. Viimeisenä myin projektikauppaa Venäjälle ja tein jakeluketjujen hallintaa Suomessa.

Myyntityössä hän pohdiskeli tuotepäällikön tehtäviä, jotka tuntuivat sopivan paremmin kuin suoramyyntityö, vaikka myynnissäkin on oma viehätyksensä.

– Tuotepäällikköydessä työhön kuuluu oma tuote ja oma markkina. Itse voin päättää, min-

”Työpaikalla on tasa-arvoinen ilmapiiri. ”

kälaisilla asioilla markkinoin tuotetta. Samalla toimin teknisenä asiantuntijana.

OPPIA ON TARJOLLA

ABB tarjoaa työntekijöilleen paljon koulutusta esimerkiksi kielissä ja teknologioissa. Oman osaamisen kehittämiseen kannustetaan.

– Ei tuotepäällikön joka nikaletta taajuusmuuttajan sisältä tarvitse tuntea, kunhan se on jotenkin hallussa.

Työkieli on englanti. Helsingissä työskentelee paljon muista maista tulleita työntekijöitä.

Tuotepäällikkö arvioi hoitavansa työasioista 80 prosenttia englannin kielellä.

– Meillä pärjää pelkällä englannilla, mutta ei pelkällä suomella.

Hakoneva arvostaa työssään kiinnostavuutta, matkustusmahdollisuutta ja uusien ihmisten tapaamista.

– Pidän siitä, että ABB:llä kaikki ovat tasa-arvoisia. Ilmapiiri on tasapainoinen. Uskallan väittää, että näin on koko yrityksessä.

Isossa talossa riittää henkilökuntaa ja tuotteita. Kaikkia työkavereita ei voi tuntea eikä yrityksen koon hahmottaminen ole helppoa.

– Olen yrittänyt omaksua koko tuotekenttää, jota tarjoamme, mutta yksityiskohtatasolla se on mahdottomuus, Hakoneva kertoo.

Naiset sopivat hyvin talotekniikka-alalle Viime keväänä kone- ja tuotantotekniikan insinööri Katja Hakoneva valittiin LVI-Naiset ry:n puheenjohtajaksi. Yhdistys on talotekniikka-alalla toimivien naisten yhteistyöverkosto, joka järjestää koulutusta ammatilliseen kehittämiseen ja verkostoitumistapaamisia jäsenilleen. Jäseniä on satakunta.

LVI-Naiset on sikäli vanhentunut nimi, sillä yhdistys on laajentanut kenttää lämpö-, vesi- ja ilmastointialoilta automaatio- ja sähköaloille eli nykyään mukana on koko talotekniikka.

– Alalla on edelleen hyvin vähän naisia ja kannustamme nuoria naisia alan opintojen pariin, Hakoneva sanoo.

Opiskeluvaiheessa asentajapuolella naisia on prosentin verran ja insinööritasolla noin kymmenesosa. Hakoneva arvelee, että lvi-alalla naisten osuus on yksi pienimpiä verrattuna muihin insinöörialoihin. Hän kertoo, että naiset sekä pärjäävät että viihtyvät alalla hyvin.

Yhdistysten jäsenet kannustavat arvojensa mukaan yhteistyötä ja luovuutta alalla. Toiminnassa on myös aina pilke silmäkulmassa, mikä tarkoittaa, että töissä pitää olla kivaa.

– Vietämme töiden parissa niin paljon aikaa.

TASA-ARVOA AMMATIN VALINTAAN Hakoneva kiteyttää yhdistyksen kirkkaimman tavoitteen seuraavasti: – Jokainen nainen Suomessa – ja mielellään koko maailmassa – ymmärtää sen, että he saavat tehdä itseä kiinnostavaa työtä. Ei tarvitse miettiä sitä, onko joku miesten tai naisten duuni. Se on vanhanaikainen näkemys.

Yhdistys jakaa vuosittain stipendin kahdelle alan opiskelijalle lisätäkseen tunnettavuutta.

– Pyydämme stipendiaatteja kertomaan, miksi lvi-ala sopii yhtä hyvin miehille kuin naisillekin. Joka vuosi näkyy, että nuoremmat sukupolvet eivät rajaa töitä sukupuolen mukaan.

Työpäivään kuuluu myös käyntejä tuotannon puolella.

13

Timo Rantala näyttää, missä kulkevat tilaelementin rajat.

Korvat lepäävät uudessa talossa TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Tampereelle valmistui kaksi lajissaan ensimmäistä kerrostaloa, joihin kannattaa tutustua silmät kiinni.

K

errostalon työmaalla kuhisee kypäräpäistä väkeä ja työkoneita. Työntekijät luettelevat jonossa rästissä olevia tehtäviä projektipäällikölle.

– Kiireinen päivä, kuittaa Rakennus Miren projektipäällikkö Timo Rantala.

Asukkaat muuttavat Tampereen Vuoreksen kaupunginosaan rakennettuun 14

kahteen taloon kolmen päivän päästä.

Sitä ennen pitää valaa asfaltti pihalle ja antaa maalattujen pintojen kuivua.

Toiseen kerrokseen kavutessa työmiesten äänet vaimenevat eivätkä askelten äänet kaiu käytävässä. Tila näyttää tuiki tavalliselta, joskin katosta törröttää sprinklereitä.

Rantala avaa oven asuntoon, joka loistaa iltapäivän auringossa. Huomio

kiinnittyy huoneiden välisten aukkojen pielissä näkyvään puuhun. Ne ovat talon sisäpuolella lähes ainut yksityiskohta, joka paljastaa talon rakenteen: se on valmistettu puusta.

ASUNTO KULKEE KONTISSA

Puukerrostalon rakentaminen poikkeaa betonitalosta. Betonitalo pystytetään työmaalla seinä- ja kattoelementeistä. Puutalo asennetaan paikoilleen valmiiksi kootuista tilaelementeistä.

Asunnot tulevat työmaalle valmiina aina maalipintoja ja lattialistoja myöten. Asennus on helppoa.

”Talon julkisivu elää.”

Arkkitehti piirsi taloon estetiikan vuoksi sisäänvedettyjä parvekkeita.

– Pystytysvaiheessa meitä oli vain neljä timpuria ja minä, Rantala laskee.

Tampereen vuokratalosäätiön rakennuttamissa puukerrostaloissa on yhteensä 53 asuntoa, jotka on koottu viidestä erilaisesta elementistä. Niiden paino vaihtelee kahdeksasta viiteentoista tonniin. Äänimaailma eroaa betonitalosta.

Seinät eivät kaiu eivätkä rakenteet kanna bassotaajuuksia, ja äänenvaimennus on talossa vaatimuksia tehokkaampaa. Toisaalta puu tuottaa omanlaisiaan ääniä.

– Talvipakkasilla varmaan naksuu ja paukkuu, kun talon julkisivu elää.

Kaikki pinnat on maalattu ja päällystetty palolevyllä.

Jopa asuntojen oviaukkojen pielissä näkyvä lauta on vain koriste, sillä varsinaiset elementit eivät saa palomääräysten vuoksi näkyä.

rakennustyöt voivat jatkua ensi kevään jälkeen.

Rakennushanketta vetkuteltiin vuosia ennen kuin keksittiin, miten ara-rahoitteinen talo saadaan tehtyä riittävän halvalla. Ratkaisuksi kehitettiin tilaelementit, jotka nopeuttavat talon pystytystä.

– Arkkitehtisuunnittelu lähti siitä, millaisia elementtejä voitiin tehdä.

Hinnaltaan puukerrostalot kilpailevat nyt betonitalojen kanssa. Neliöhinta puutalokohteissa on Rantalan mukaan tavallisesti 6 000 euroa. Vuoreksen taloparin kokonaishankintakustannukset ovat vain 2 998 euroa asuntoneliömetriltä.

Vielä halvemmaksi olisi päästy, mutta kahdesta asiasta suunnittelijat eivät tinkineet. Ikkunoista tehtiin suuret, ja parvekkeet vedettiin esteettisistä syistä sisään.

ELEMENTIT PUDOTTAVAT HINNAT

PUU YLEISTYY SUOMESSA

Tampereen vuokratalosäätiön puukerrostalot ovat nousseet seitsemän kilometrin päähän keskustasta. Tampereen kaupunki kaavailee Vuoreksen kaupunginosaan puutaloasuntoja 4 000 ihmiselle.

Syksyllä alkavat seuraavien rakennuskohteiden suunnittelutyöt, ja

Kerrostaloja rakennetaan Suomessa puusta tällä hetkellä ainakin Helsingin Jätkäsaaressa, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa on valmistunut 52 yli kaksikerroksista asuinpuukerrostaloa ja neljä toimistopuukerrostaloa.

Uusista asuinkerrostaloista viisi

prosenttia on tehty puusta. Ympäristöministeriön tavoite on nostaa puunrakentamisen osuus uusista kerrostaloasunnoista viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2019 mennessä. Puuta pidetään ekologisena rakennusmateriaalina, koska se sitoo hiiltä.

Tähänastiset puukohteet on valmistettu ulkomaisesta clt-levystä eli toisiinsa ristikkäin liimatuista laudoista. Vuoreksen talot ovat ensimmäiset, jotka on tehty suomalaisesta clt-levystä. Ne on valmistanut kuhmolainen Crosslam, ja elementit niistä on valmistanut samassa kunnassa toimiva Elementti Sampo.

Hankkeessa oli rakentajalla ja elementtien toimittajalla paljon oppimista. Aluksi tilaelementtejä valmistui tehtaalta neljä viikossa, ja lopulta vauhti kiihtyi seitsemään. Nyt yhtiöt odottavat seuraavaa kohdetta.

Rakennusinsinööriksi valmistunut Rantala aloittaa syksyllä talonrakennuksen ja maarakennuksen opettajana Vamiassa Vaasassa. Seuraava puukerrostalo, jossa Rantala on mukana, nousee toivon mukaan Vaasaan. Rakennusbuumi on kiihtymässä, ja uusia alueita kaavoitetaan.

– Lähdin tähän hommaan siksi, että tulee uusia asioita vastaan.

15

Palkansaajia on vihdoin palkittava TEKSTI: Jaana Parkkola, Akava

Akavalaisten neuvottelujärjestöjen mielestä ostovoiman kasvu on turvattava syksyn sopimuskierroksella.

J

ulkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi uskovat, että syksyn neuvottelukierros etenee aikataulussa. Molemmat pitävät ostovoiman turvaamista ja luottamusmiesten aseman vahvistamista tärkeinä.

Löfgrenin mielestä sopimuksissa on sitouduttava julkisen sektorin palkkaepäkohtien korjaamiseen.

Kauppi pitää tärkeänä, ettei liittokierros riistäydy liittojen väliseksi palkankorotuskilpailuksi.

Löfgren muistuttaa, että ensimmäistä ker-

16

taa kymmeneen vuoteen työehdoista ja korotuksista neuvotellaan ilman niin sanottua keskitettyä sopimusratkaisua.

– Kymmenen vuoden aikana suomalaiset palkansaajat ovat kannatelleet kansantaloutta ja tukeneet yritysten pärjäämistä ottamalla vastaan ääriniukkoja tai nollalinjan palkankorotuksia.

Julkisella sektorilla on lisäksi leikattu lomarahoja. Samanaikaisesti on irtisanottu vuosittain kymmeniä tuhansia työntekijöitä, heikennetty työttömyysturvaa ja siirretty työnantajamaksuja palkansaajien maksuosuuksiin.

VIIME SOPIMUKSEN VAIKUTUS JATKUU

Kaupin mielestä kilpailukykysopimus vaikuttaa yhä neuvottelukierrokseen.

– Allekirjoittajat sitoutuivat sopimuksessa siihen, että

syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä.

YTN tavoittelee vähintään palkansaajien ostovoiman turvaavia palkankorotuksia tai vastaavaa sopimuksen kustannusvaikutusta. Kilpailukykysopimuksen mukainen sosiaaliturvamaksujen osittainen siirto palkansaajien maksettavaksi luo edelleen korotuspaineita, sillä kokonaisveroaste nousee maksujen vaikutuksesta vuonna 2019 noin 0,4 prosenttiyksikköä.

Kauppi pitää tärkeänä, että liittokierros ei riistäydy liittojen väliseksi palkankorotuskilpailuksi sen jälkeen, kun vientiteollisuus on tehnyt omat ratkaisunsa.

– Kierroshan etenee siten, että ensin tehdään ratkaisut metsässä, teknologiateollisuudessa ja kemiassa, ja palvelualojen ja julkisen sektorin sopimukset umpeutuvat vasta sen jälkeen.

KAIKILLE VÄHIMMÄISKOROTUS

Löfgren painottaa sitä, että jokaisen JUKOn sopimusten piirissä olevan palkansaajan on saatava prosentuaalinen vähimmäiskorotus.

– Lisäksi haluamme pidempiaikaista ja sitovaa näkymää, miten palkkaepäkohtia, kuten vaativien ja vastuullisten tehtävien palkkauksen jälkeenjääneisyyttä korjataan, Löfgren sanoo.

Hänen mielestään julkisella sektorilla on paljon koulutettuja työntekijöitä, joiden palkkatasossa tehtävän vaativuus ei näy ja joiden ansiokehitys on käytännössä junnannut paikallaan.

Naisvaltaisella julkisella sektorilla palkkataso-ongelmat näkyvät tasa-arvoepäkohtina. Löfgrenin mukaan palkankorotusvaatimuksia tarkennetaan, kun nähdään, miten muiden alojen palkankorotukset syksyn mittaan kehittyvät ja miten kasvuennusteet päivittyvät.

– Muut työehtotavoitteemme koskevat erityisesti työaikoihin liittyviä järjestelyjä. Nostamme vahvasti esiin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen muun muassa ajankäytön ja toimivaltuuksien parantamisen YLEISKOROTUKSET YLEMMILLEKIN

Kauppi huomauttaa, että niin kauan kuin maassa tehdään yleiskoro-

tuksia, ne kuuluvat myös ylemmille toimihenkilöille.

– Muutenhan kävisi niin, että enemmistö ylemmistä jäisi ilman korotusta tilanteessa, jossa kaikki muut palkansaajat saisivat korotuksen. Järjestys olisi silloin selkeästi väärä.

YTN haluaa eroon kilpailukykysopimuksen määrittämästä 24 tunnin työajan pidennyksestä vähintään siten, että se sovitaan määräaikaiseksi.

Sopimuksiin halutaan kirjaukset, joilla annetaan luottamusmiehelle mahdollisuus sopia paikallisesti etätyöjärjestelmän sisällöstä ja käyttöönotosta.

– Matka-ajan korvattavuus on ylemmille toimihenkilöille edelleen ongelma. Toistaiseksi olemme saaneet matka-ajan korvauksen vain muutamiin työehtosopimuksiin, ja tavoittelemme lisää tällaisia sopimuksia, Kauppi sanoo.

– Luottamusmiesten asema kaipaa edelleen vahvistamista. Luottamusmiehen pitää olla kaikin tavoin tasavertaisessa neuvotteluasemassa työnantajaan nähden, joten hänellä on oltava oikeus käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, YTN:n puheenjohtaja listaa.

– YTN:n sopimusaloilla on myös alakohtaisia kysymyksiä, joita viedään sopimuspöytiin toimialakohtaisen neuvottelukierroksen henkeen sopivasti.

KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ SOPIMUSKAUTTA

JUKOn toiminnanjohtaja uskoo, että neuvotteluaikataulujen ja sopimuskausien päättymisajankohtien haitaria pyritään kaventamaan eri aikoina päättyvistä työehtosopimuksista huolimatta.

– Toivon, että painostustoimia ei jouduta käyttämään.

Niiltä vältytään, jos osapuolten tilannekuva on riittävän samanlainen ja omat vaatimukset suhteutetaan siihen, Löfgren sanoo.

– Ainakin tällä hetkellä on olemassa kaikki edellytykset sille, että sopimukset syntyvät aikataulun mukaisesti odotusten mukaisessa järjestyksessä, Kauppi puolestaan arvioi.

17

Hyvin menee mutta menköön!

TEKSTI: Kari Leppänen /UP

Talous kasvaa kohisten, mutta VM vetoaa palkkamalttiin.

K

esäkuussa Suomen vahva vientivetoinen talouskasvu yllätti valtiovarainministeriön, kuten muutkin talousennustajat. Syyskuussa julkistetun VM:n taloudellisen katsauksen yllätys oli, että vahva talouskasvu näyttää jatkuvan luultua pidempään.

Valtiovarainministeriö arvioi kuluvan vuoden talouskasvuksi 2,9 prosenttia. Ensi vuodellekin ennustetaan hyvää 2,1 prosentin kasvua, ja vuonna 2019 bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,8 prosenttia.

Mainioista kasvuluvuista huolimatta valtiovarainministeriöllä on varoittava sormi pystyssä.

Ylijohtaja Mikko Spolander puhuu edelleen ”kasvupyrähdyksestä”.

– Suomen talouden perustekijät eivät ole muuttuneet miksikään. Kasvupyrähdys jää väliaikaiseksi, eikä mitään uutta jaettavaa ole, Spolander tiivisti VM:n perusviestin. iestin voi tulkita ohjeeksi työmarkkinaneuvottelijoille. Viesti koskee myös poliitikkoja, jotta tiukka talouslinja kestäisi hyvästä talouskehityksestä ja vaalien lähestymisestä huolimatta.

– Noususuhdannetta ei pidä kärjistää talous- eikä finanssipolitiikalla. Kysynnän vahvistamiseen ei ole erityistä syytä, Spolander totesi.

RAKENNEUUDISTUSTEN AIKA

Valtiovarainministeriön talousennusteeseen on lähtökohtaoletuksena leivottu sisään ”maltillinen työmark18

kinaratkaisu”. Se tarkoittaa noin yhden prosentin suuruisia palkankorotuksia.

Spolanderin mukaan noususuhdanne on erinomainen aika tehdä paljon puhuttuja rakenteellisia uudistuksia.

– Nyt jos koskaan pitää tehdä uudistuksia, jotka vahvistavat talouden perustaa ja kasvun edellytyksiä tulevaisuudessa.

VM:n talouskatsauksen viesti on erittäin myönteinen: maailmantalouden hyvä vire vahvistuu, Suomen talous elää vahvaa nousukautta ja myös lähivuosien näkymät ovat valoisat, yritykset ja kotitaloudet luottavat tulevaisuuteen, työllisyys ja tuottavuus ovat kasvussa.

Yksityisen kulutuksen kasvun VM arvioi hidastuvan ensi vuonna.

KOLUMNI Samuli Sistonen palkitsemiskonsultti, Reward Agency

Hyvä ansaitsee palkkion ”Maltillisiksi” ennustetut palkkaratkaisut merkitsevät VM:n ennusteessa yksityisen kulutuksen hidastumista inflaation kiihtyessä.

Vaikka työllisyys kohenee, työttömyys pysyy korkealla tasolla. Työttömyysasteen niin sanottu trendi on pysytellyt 8,7 prosentissa ja VM ennustaa se alenevan 7,8 prosenttiin vuonna 2019.

JULKINEN TALOUS PYSYY VELKAISENA

Noususuhdanne kohentaa julkisen talouden heikkoa tilaa. Verotulot kasvavat ja työttömyyden väheneminen pienentää työttömyysmenoja. Noususuhdanteessakin julkinen talous on alijäämäinen.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee verkkaan. Hallituksen tavoite velanoton lopettamisesta vuoteen 2021 mennessä ei VM:n ennusteen mukaan toteudu.

Väestön ikääntymisestä juontuvat menopaineet uhkaavat kääntää velkasuhteen uudelleen nousuun ensi vuosikymmenellä.

E

n ole insinööri, mutta tiedän paljon insinöörien palkitsemisesta. Olen toiminut kohta 17 vuotta suorituksen johtamisen ja palkitsemisen konsulttina, ja asiakasyritykseni ovat usein pullollaan insinöörejä. Hyvä näin, sillä ilman insinöörejä ei näitäkään yrityksiä olisi.

Insinööri ymmärtää palkitsemista. Palkitseminen kun on usein numeroita, kaavoja ja kaavioita. Insinööri hallitsee monimutkaisimmatkin vaativuusluokitukset, tavoiteasetannat ja palkkiolaskelmat.

Numero-osaamisen kääntöpuolena on se, että desimaalit saattavat saada palkitsemisessakin vallan.

Toimiva palkitseminen vaatii tarkkuutta, mutta yhtä lailla tehokasta viestintää ja käyttäytymisen ymmärrystä. Työyhteisössä palkitsemisen kohde on kuitenkin edelleen ihminen, ainakin toistaiseksi.

Hyvä insinööri ansaitsee meriittikorotuksen. Hyvin suoriutuva insinööri ansaitsee hyvän meriittikorotuksen ja huippuinsinööri huipputason korotuksen. Jos hyvän tai huipun palkka on jo valmiiksi korkealla tasolla, niin meriittikorotus pitää suunnata matalapalkatuille hyville ja huipuille. Laiska, osaamaton ja heikosti suoriutuva insinööri ei ansaitse porkkanaa vaan keppiä.

Palkkaa pitäisi voida laskea, jos rima jatkuvasti alittuu. Tasapäistävästä inflaatiokorotuksesta hyötyvät vain alisuoriutujat hyvien ja huippujen kustannuksella.

Hyvä insinööri on palkitsemisen arvoinen. Valitettavasti suomalaiset yritykset ovat tyypillisesti nihkeitä, tasapäistäviä ja varovaisia palkitsijoita – suoranaisia kitupiikkejä. Samaan aikaan globaalit kilpailijat palkitsevat huippuinsinöörejään entistä anteliaammin ja suoritusperusteisemmin niin rahalla, osakkeilla, pikapalkkioilla kuin muilla keinoin.

Näissä yrityksissä suorituksen ja osaamisen johtamiseen investoidaan aikaa ja palkitsemiseen rahaa, sillä suoritusperusteisen palkitsemisen tuotto on myönteinen. Näissä yrityksissä ymmärretään, että menestyäkseen yrityksellä ei ole varaa olla palkitsematta.

19

Kaaos synnyttää innovaatioita TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Ruudulla näkyvä maansiirtokone pyörii Risto Pajulan sormenliikkeiden mukaan.

Wapice maksaa työntekijöidensä teknisiä harrastuksia.

Taidot karttuvat kieli poskella tehdyissä kokeiluissa.

20

P

olkupyörä hytkyy itsekseen keskellä toimistoa. Juuri kun se on kaatumaisillaan, tanko kiepsahtaa ja saa rungon kallistumaan toiselle puolelle. Lopulta runko ei pääse tasapainoon vaan rämähtää lattialle. Perinteinen jalka pitää pyörän sittenkin paremmin paikoillaan.

Itsekseen pystyssä pysyvä polkupyörä on esimerkki siitä, mitä it-yhtiö Wapicen työntekijät puuhailevat yhtiön sisäisessä Leap of Fate -hackathonissa.

Yhtiö tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden käyttää erilaisia teknisiä välineitä hulluihin kokeiluihin vapaa-ajalla.

– Teknologia kehittyy joskus parhaiten kaaosmaisesti, tiivistää toimitusjohtaja Pasi Tuominen.

Wapicella kokoontuu myös suunnitelmallisia harrastuskerhoja. Yhtiö kustantaa työntekijöille tiloja ja välineitä erilaisiin ryhmätöihin, jotka kasvattavat työntekijöiden ymmärrystä vieraalla osa-alueella. Kerhoja on perustettu muun muassa robottien, virtuaalitodellisuuden ja 3d-tulostimien ympärille. Luottamusmiehenä toimiva elektroniikkasuunnittelija Jarkko Harri on osallistunut 3d-pajaan.

– Olen suunnitellut koteloita itse kasatuille elektroniikkalaitteille ja tulostanut niitä.

Harri on rakentanut esimerkiksi säädettävän jännitevirtalähteen. Sillä voi esimerkiksi ladata erilaisten laitteiden akkuja, jotka normaalisti tarvitsisivat kukin oman laturinsa.

Antureiden mittaama tieto siirtyy pilveen.

”Tekoäly tekee tarjouksia yrityksille.”

Risto Pajula käyttää virtuaalilaseja kolmiulotteisten mallien tarkasteluun.

JOHTAJA KOODAA

Varsinainen työ on samankaltaista rakentelua. Sulautettujen järjestelmien johtaja, insinööri Risto Pajula kuuntelee asiakkaiden tarpeita ja miettii, millaisista komponenteista ja millaisella ohjelmalla tarpeet ratkeavat.

Wapice toimittaa teollisuuden yrityksille muun muassa sulautettuja järjestelmiä. Ne koostuvat laitteista, jotka keräävät koneista tietoa, ja ohjelmistoista, jotka ohjaavat koneita kerätyn tiedon perusteella. Vaikka Pajula on 17 vuoden uransa aikana edennyt koodaajasta johtajaksi, hän häärää yhä ohjelmien koodin kimpussa, kun vain ehtii.

– Jos teknologia-asioita johtaa, kai niistä pitää jotain ymmärtääkin, Pajula kuittaa.

Järjestelmiä on paljon energia- ja metalliteollisuudessa. Energiantuotannossa ja -siirrossa tarvitaan etähallittavia laitteita, ja työkoneiden käyttöä digitalisoidaan. Vastaavia laitteita piilee myös taloissa.

– Tässä konttorissa meidän tuotteitamme on esimerkiksi ilmastointilaitteissa, releohjauksissa ja kunnossapitojärjestelmissä. Lisäksi tämä talo on voitu myydä meidän myyntikonfigu-

raattorillamme, Tuominen havainnollistaa.

Tuomisen mainitsema myyntikonfiguraattori on tekoäly, joka tekee tarjouksia yrityksille tuotteista ja räätälöi hinnan ja toiminnot jokaiselle asiakkaalle sopivaksi.

– Kun myytävä tuote on monimutkainen, sekä myyjä että ostaja voivat olla pihalla siitä, mistä käydään kauppaa. Konfiguraattori sovittaa yhteen asiakkaan tarvitsemat ominaisuudet ja sopivan hinnan, Tuominen selittää.

KOULUTTAMATONKIN OSAA

Yhtiön tunnetuin tuote on IoT Ticket, jota Tuominen kuvailee ”iot-officeksi”.

Se luo visuaalisia esityksiä yhtä helposti kuin Microsoftin klassinen toimisto-ohjelmapaketti.

– Kouluttamaton käyttäjä voi rakentaa itselleen haluamansalaiset mittarit minuuteissa, Tuominen sanoo.

Tietoturva on tärkeä asia. EU-direktiivit kieltävät eri koneiden ohjaamisen netin kautta, joten ohjaamisen mahdollistava koodi on poistettava, ja sen lisääminen on pystyttävä estämään.

– Teknisesti ei ole mitään ongelmaa ohjata etäältä koneita, mutta sille syvyysasteelle ei saa mennä.

Yksi turvallisuuden osatekijöistä on toimintavarmuus. Siksi niitä koetellaan testipenkissä simuloimalla mahdollisimman erilaisia tilanteita.

LISÄÄ VÄKEÄ PALKATAAN

Wapice on perustettu vuonna 1999.

Wapice kilpailee IoT Ticket -alustassa Amazonin, IBM:n ja Microsoftin kanssa. Asiakasyrityksiä on monta, ja ne ovat isoja.

– Jos katsot luetteloa Suomen teollisuuden 30 suurimmasta yrityksestä, lähes kaikki ovat asiakkaitamme, Tuominen sanoo.

Vaasassa pääkonttoriaan pitävä yritys toimii 11 paikkakunnalla Suomessa, ja työntekijöitä on 340. Kasvuyritys palkkaa vuosittain noin 50 uutta työntekijää, ja nytkin on auki yli kymmenen paikkaa, joista suuri osa sijaitsee Vaasassa.

Kahdeksan vuotta Wapicella työskennellyt luottamusmies Harri pitää työpaikan kulttuuria rentona. Harrastuskerhojen lisäksi tauoilla saatetaan pelata lautapelejä tai Playstationilla.

Tärkeintä Wapicessa on kuitenkin, ettei töiden loppumista ole tarvinnut pelätä.

– Työpaikkana Wapice on vakaa, Harri summaa.

21

I nsinööri selätti t yöuupumuksen TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Mikko Törmänen

Omat arvot muuttuivat elämäntapamuutoksen yhteydessä.

– Kun itse aloin voida paremmin, se näkyi perhe-elämässäkin, Antero Lehtonen kertoo.

22

”Askel on kevyempi kuin koskaan.”

P

ari vuotta sitten it-insinööri Antero Lehtonen koki työuupumuksen. Hän koodasi työkseen. Työpäivät pituudet olivat normaaleja, mutta tehtävät olivat niin vaativia, että hän koki olevansa koko ajan taitotasonsa ylärajoilla.

– En jaksanut tehdä sitä, mitä töissä vaadittiin.

Samaan aikaan Lehtosella oli useita luottamustehtäviä insinööriyhteisössä.

Hän oli esimerkiksi Oulun Insinöörien varapuheenjohtajana. Siihen aikaan ei ollut montaa viikonloppua vuodessa, jolloin hän oli kotona.

Jaksamisen väheneminen heijastui myös perhe-elämään.

– Vaimon kanssa ristiriidat kasvoivat, keskusteluissa kävi jopa ajatus avioerosta, kertoo kahden alakouluikäisen lapsen isä.

TYÖNTEOLLE RAJOITUS

Työterveyshuolto suositteli Lehtoselle lyhennettyä työaikaa. Hän lyhensi työpäivän kuuteen tuntiin ja keskittyi kuuntelemaan itseään. Työnantajan kanssa sovittiin uudesta järjestelystä hyvässä yhteisymmärryksessä.

Työstä vapautunut aika täyttyi päivittäisillä kuntosalitreeneillä. Jo aiemmin Lehtonen oli ryhtynyt laihduttamaan, sillä ylipainoa oli kertynyt paljon.

– Siirryin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Ruokavalioon mahtuu toki herkkuhetki silloin tällöin, hän kertoo.

Enää ei kuitenkaan jää päälle herkutteluputkia, jotka olivat yksi stressin purkutapa.

Voinnin kohetessa Lehtonen on kokeillut erilaisia liikuntalajeja. Kesällä hän tutustui esimerkiksi suppailuun.

Pienestä pitäen temppuilu pyörällä on viehättynyt.

– Ajohalut ovat taas kasvaneet. Suurin mielihyvä tulee siitä, että pääsee

Maastopyörällä voi harrastaa alamäkiajoa.

kikkailemaan uuden maastopyörän kanssa.

TYÖT PITI LOPETTAA

Lyhennetty työpäivä ei riittänyt karkottamaan työstressiä, joten vuoden vaihteessa Lehtonen teki radikaalimman ratkaisun.

– Otin loparit, sillä tuntui siltä, että nyt riitti ne hommat. Oli pakko pysähtyä hetkeksi miettimään elämän suuntaa.

Lehtosen mukaan työnantaja teki kaikki omat toimensa, jotta hän olisi voinut jatkaa töissä. Se ei riittänyt.

Ennen irtisanoutumista Lehtonen joutui pohtimaan myös taloudellisia kysymyksiä. Työnteon lopettaminen ei ollut halpa operaatio, vaan söi kaikki säästöt.

– Tämä on arvokysymys: merkitseekö raha enemmän kuin perhe ja oma terveys.

Tilanne alkoi parantua, kun it-insinööri pääsi kuluttavasta työstä ja stressistä eroon. Ruokavalio on pysynyt oikeanlaisena.

Lehtonen ehtii olemaan enemmän perheen kanssa. Nykyisin perhe ja parisuhde voivat erittäin hyvin.

OPPIMINEN ON TUTTUA

Talven aikana näkemys tulevaisuudesta alkoi selkiintyä. Elokuussa Lehtonen aloitti viestinnän opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa. Hän nauttii uusien asioiden oppimisesta, vaikka opiskelu on ollut jatkuvaa myös 11 vuotta sitten valmistuneen insinööritutkinnon jälkeen.

Lehtonen on opiskellut koko ajan työssä kuten useat muutkin it-alan insinöörit.

Hän viihtyy porukassa, jossa on eri-ikäisiä ja eri puolelta Suomea kotoisin olevia opiskelijoita.

– Kokonaisvaltaisen päätöksen takia askel on kevyempi kuin koskaan ennen, Lehtonen sanoo.

Tulevaisuuden työvaihtoehdot ovat vielä avoinna. Tiedottajan tehtävät teknisen alan yrityksessä tai työt mainostoimistossa kiinnostavat.

– Kiinnostus tekniikkaan ei ole poistunut mihinkään.

PERHE ON KANTAVA VOIMA

Antero Lehtonen on löytänyt tasapainon eri elämänalueiden välille.

– Elämäntapamuutos ei ole yhden hetken asia, vaan vaatii motivaatiota, jotta jaksaa tehdä isoja muutoksia, hän korostaa.

– Taikatempuilla muutoksia ei tehdä, vaan ne edellyttävät aikaa ja kärsivällisyyttä.

Lehtosen motivaation taustalla on perhe ja sen hyvinvointi. Hän jakaa elämäänsä ja myös perhe-elämäänsä avoimesti sosiaalisessa mediassa.

– Olen seurannut useita vuosia vloggaajia ja itsekin halunnut tehdä videoita. Joten nyt oli helppo alkaa vloggaajaksi.

Vaimo kannustaa tekemään sitä, mitä itse haluaa. Vanhempi poika on innostunut videoiden teosta. Hän haluaisi perustaa oman kanavan.

– Sitten kun hän osaa itse käsitellä videot, hän voi perustaa kanavan rajatulle yleisölle, isä sanoo.

Pojan tietokoneen käyttö on vielä harjoitteluvaiheessa.

Lehtonen on edelleen mukana Oulun Insinöörien toiminnassa, mutta enää hän ei ole halunnut luottamustehtäviä. Taustalla toimiminen sopii tällä hetkellä.

Liikunta kuuluu nykyään joka päivään. Vähintään hän pyöräilee ammattikorkeakoululle, jonne matkaa on seitsemän kilometriä.

23

Monimuotoinen työyhteisö lisää yrityksen innovatiivisuutta.

Ikä saa näkyä työpaikalla TEKSTI: Janne Luotola KUVA: Shutterstock

Eri-ikäisten työskenteleminen samassa työpaikassa voi pahimmillaan johtaa syrjintään, mutta taitavalla johtamisella sukupolvien runsaudesta tulee voimavara.

24

T

yöntekijät eroavat toisistaan ennen kaikkea ikänsä perusteella. Työterveyslaitoksen viime vuonna teettämä monimuotoisuusbarometri osoittaa, että eletyt vuodet merkitsevät ihmisille paljon työpaikalla. Tämä voi johtaa syrjintään.

– Meillä ihmisillä on taipumus suosia omanikäisiä, varoittaa kehittämiskonsultti Marjukka Laine.

Mitä laajempi ikähaitari työpaikalla on, sitä suurempi on riski, että jollekulle työyhteisössä syntyy ikäsyrjinnän kokemus. Laine muistuttaa, että tunne saattaa muodostua niin nuorelle kuin vanhalle.

SYRJINTÄ HAITTAA

Jos työntekijälle syntyy kokemus ikäsyrjinnästä, se vähentää työn imua ja sitoutumista työpaikkaan. Tämä puolestaan huonontaa työn ja lopulta yrityksen tulosta.

Syrjintä voi ilmetä stereotypioihin sortumisena. Esimies tai muut työntekijät saattavat pitää kollegaansa tietynlaisena vain ikänsä perusteella.

Laine kehottaa luopumaan tällaisesta ajattelutavasta.

Stereotypiat saattavat vaikuttaa esimerkiksi rekrytoinneissa tai organisaation sisäisessä uralla etenemisessä.

Tuoreimman tutkimuksen mukaan kahdeksan prosenttia nuorista työntekijöistä ja yhdeksän prosenttia ikään-

”Ihmiset suosivat omanikäisiä.”

tyneistä työntekijöistä on kokenut syrjintää.

Insinööriliiton jäsenten iät jakautuvat melko tasaisesti. Eniten on kolmekymppisiä insinöörejä. Nelikymppisistä alkaen osuus harvenee, ja pienin osuus työikäisistä insinööreistä on yli kuusikymppisiä.

Syrjintää torjutaan ikäjohtamisella.

Siinä esimies tunnistaa työntekijöiden elämän- ja työuran vaiheet. Hän tukee työntekijää eri vaiheissa ja hyödyntää tämän osaamista.

– Eri-ikäisillä on erilaisia vahvuuksia ja erilaista osaamista. Jos sitä osataan hyödyntää, siitä tulee voimavara.

ELÄMÄNTILANNE HUOMIOIDAAN

Työuralle mahtuu useita vaiheita, jotka esimiehen tulee huomioida. Nuori tai työuransa alussa oleva kiinnittyy työelämään ja tarvitsee perehdytystä.

Nuori haluaa kokemusta erilaisista tehtävistä.

Samalla hänellä voi olla myös opetettavaa muille.

– Nuorilla voi olla esimerkiksi hyvät it-taidot, Laine pohtii.

Perheen perustamisen jälkeen työntekijä joutuu sovittamaan työn ja muun elämän yhteen. Tämä vaatii työpaikalta usein työajan joustoa.

– Niillä, joilla ei ole enää nuoria lapsia hoidettavana, voi olla huollettavia vanhempia.

Jollakulla työkyky heikkenee esimerkiksi loukkaantumisen tai sairauden takia. Osatyökykyinen tarvitsee varhaista tukea pysyäkseen työssä tai palatakseen siihen.

Työuransa tienhaaraan tullut työntekijä pohtii, mihin hän haluaa edetä.

Hän tarvitsee suunnitelmallisia urakehityskeskusteluita. Hyvä esimies tukee esimerkiksi työntekijän omaehtoista lähtemistä virkavapaalle tai opintovapaalle.

– Kun hän palaa, hänestä on entistä enemmän hyötyä, eikä toisaalta työpaikan vaihtokaan ole pahaksi.

Konkari on tehnyt työtään jo pitkään. Hänen osaamiseensa pitää luottaa. Kun konkari saa muokata tehtäviään niin, että hän voi hyödyntää pitkää kokemustaan, se lisää motivaatioita ja sitoutumista.

– Se ei voi olla vaikuttamatta yhtiön tulokseen.

Konkarin osaamisen on vähitellen siirryttävä nuoremmille työntekijöille.

Nuorempi työntekijä voi seurata kokeneemman työskentelyä, kun esimies järjestelee tehtävät oikein. Eläkkeelle siirtymisen pitää olla hallittua, jotta työlle saadaan osaava jatkaja.

JOUSTOT PERUSTELLAAN

Esimies huomioi työntekijän elämäntilanteen ja antaa tarvittaessa esimerkiksi joustoa työajoista.

– Jos yksinhuoltajalla on hankala hakea lapsia päivähoidosta, ei ehdoin tahdoin järjestetä kokouksia myöhään.

Jotta muille ei synny ikävää kokemusta, pitää luoda yhteiset pelisäännöt, joilla joustoa myönnetään. Silloin ketään ei suosita iän perusteella, ja myönnetyt joustot katoavat, kun elämäntilanne muuttuu.

Jouston pyytäminen esimieheltä vaatii työntekijältä rohkeutta. Kollegoilta puolestaan vaaditaan sitä, että joustoa tarvitsevan kollegan tarpeet hyväksytään.

– Ei saa mennä sellaiseen ajattelumalliin, että jos joku saa jotain, niin minulle kanssa.

Iän jälkeen eniten työntekijöiden työhön vaikuttavat barometrin perusteella toisistaan osatyökykyisyys, erilaiset kielitaustat, sukupuoli, perhetilanne, vammaisuus ja etninen tausta. Niin kuin iänkin kohdalla, monimuotoisuudesta kannattaa ottaa kaikki irti.

– Työyhteisön innovatiivisuus voi kasvaa, jos yhteisössä on erilaisia ihmisiä.

25

Yksinäisyys kuusinkertaistaa terveysriskit TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP KUVA: Thinkstock

Uudellamaalla isoin ongelma on huono-osaisuuden kasautuminen.

Syvä yksinäisyys heikentää hyvinvoinnin tunnetta.

26

”Yhteisössä nuoret saavat vertaistukea.”

P

ohjois-Karjalassa koetaan muuta maata enemmän yksinäisyyttä ja sosiaalista turvattomuutta. Uudellamaalla isoin haaste on huono-osaisuuden kasautuminen.

Köyhyyden ja syrjäytymisen purkamiseen haetaan uusi keinoja Suomen Akatemian PROMEQ-hankkeessa.

Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas Itä-Suomen yliopistosta kertoo maan terveyseroista. Tutkimusten mukaan elämänlaatua alentavat huono terveys, yksinäisyys, heikot elinolot ja epäluottamus.

Alueita verrattaessa Uudellamaalla todettiin olevan vaikeimmat ongelmat, sillä siellä huono-osaisuus kasautuu eniten. Paras tilanne tässä suhteessa oli Keski-Suomessa.

Sosiaalista turvattomuutta koettiin eniten Pohjois-Karjalassa, vähiten Uudellamaalla.

Yksinäisyyden kokemuksia oli eniten Pohjois-Karjalassa, mutta ne ovat tavallisia muuallakin.

– Syvä yksinäisyys lisää kuusinkertaisesti hyvinvoinnin ja terveysriskejä, rahan puute kolminkertaisesti, Mäki-Opas arvioi.

KUNNISSA ERILAISIA TOIMINTATAPOJA

Hankkeessa pyritään kohottamaan matalasti koulutettujen, eläkkeellä olevien ja työttömien terveyttä. Kuntien erilaiset terveydenedistämistoimet ovat Mäki-Oppaan mukaan auttaneet osittain. Osallistujat ovat kokeneet terveytensä parantuneen ja tupakointi on

vähentynyt, mutta muutoin tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Mäki-Oppaan mukaan parempia tuloksia saataisiin puuttumalla köyhyyden juurisyihin eli työttömyyteen, köyhyyteen, sairauteen ja yksinäisyyteen.

Syrjäytymisuhan alla olevien nuorten yksinäisyyttä on kokeiltu helpottaa digi-yhteisöllä. Vantaalla ja Kouvolassa tehtyyn kokeiluun otettiin mukaan nuoria, joilla ei ollut koulutus- tai työpaikkaa eikä suunnitelmia niiden hankkimiseksi.

Digi-yhteisöön päädyttiin työpajassa, johon osallistui sekä tutkijoita että syrjäytymisuhan alla olevia nuoria.

MERKITYKSETTÖMYYDEN TUNNE VAIVAA

Nuorisotutkimusseuran dosentti Sanna Aaltosen mukaan kokeiluun osallistui nuoria, joilla oli pitkäaikaisia ongelmia. Näistä nuorista 35 prosenttia kokee yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Kaikista nuorista vastaavia kokemuksia on joka kymmenennellä.

Digi-yhteisöstä nuoret saivat vertaistukea. He jakoivat anonyymista tietoa ja kokemuksia muun muassa yksinäisyydestä harrastuksista ja nukkumisesta.

Kokeilun aikana keskusteluun tuli myös huumoria ja nasevia huomautuksia. Kokeilun toivottiin jatkuvan.

– Yksi mukana olleista kertoi, että muilla keskustelufoorumeilla on vaikea saada palautetta. Hän kirjoitti, että toisinaan sitä tuntee itsensä niin merkityksettömäksi, Aaltonen sanoo.

JOKAISELLE OMA POLKU

Hankkeessa ei anneta ylhäältäpäin ohjeita, mitä köyhän tai syrjäytymisuhan alla olevan pitää tehdä.

– Heiltä itseltään kysytään, millä keinoin heidän elämänlaatua voidaan parantaa. Jokaiselle räätälöidään oma juttu, kertoo PROMEQ-hankkeen tutkimusta johtava professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta.

– Kartoitamme kokeiluun osallistuvien terveydentilan alussa, välissä ja lopussa. Osallistuja saa ohjausta, vertaistukea ja voimaantumista.

POLITIIKKASUOSITUKSIA TULOSSA

Nuorten digi-palvelujen lisäksi kokeiltavana ovat työttömien tarjoamat palvelut vanhuksille sekä erilaiset kurssit ja koulutukset maahanmuuttajille.

Kokeilut kestävät puolesta vuodesta vuoteen, ja tuloksia aiotaan hyödyntää sote-uudistuksessa.

– Annamme politiikkasuosituksia tutkimuksen edetessä, Vaarana sanoo.

Promeq on Suomen Akatemian 3-vuotinen tutkimushanke, jossa selvitetään, kuinka terveys- ja hyvinvointieroja voitaisiin vähentää.

Kohderyhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja paljon apua tarvitsevat kotona asuvat ikäihmiset.

Hanke käynnistyi viime vuoden kesällä. Mukana ovat Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin ja Tampereen yliopistot, ETLA ja Nuorisotutkimusseura.

27

Kurssista tuli työttömille jättipotti TEKSTI: Janne Luotola

Ensimmäiset työttömät pääsivät koulutukseen, joka johtaa opintojen kautta uuteen työhön.

Muuntokoulutuksen yleistymistä jarruttaa kuitenkin rahoitusmalli.

M

etropolia-ammattikorkeakoulu toteutti tänä vuonna muuntokoulutusohjelman, joka takasi 28 työttömälle pääsyn koulutukseen, harjoitteluun ja työhön. Infrarakentamisen työnjohdon koulutusohjelman kurssilaisista noin puolet oli insinöörejä.

Työttömät aloittivat teoriaopinnot keväällä. Opintojen ajan he saivat työttömyysetuutta. Kesän alussa he siirtyivät kumppaniyritysten harjoittelijoiksi.

Palkka on nyt 2 000 euroa kuussa, ja moni on jo sopinut työsuhteen jatkosta marraskuun lopusta alkaen.

– Jotta työvoimakoulutus onnistuu, työnantajien pitää olla siinä mu28

kana heti koulutuksen suunnittelusta lähtien. Silloin opiskelijoille on jo valmiiksi työpaikat, joihin heidät koulutetaan suoraan, sanoo Metropolian asiakkuuspäällikkö Ilkka Eerola.

KOKEILU ON TARKOITUS VAKINAISTAA

Kesäkuussa tuli voimaan määräaikainen julkista työvoima- ja yrityspalvelua koskeva lakimuutos. Se sallii työvoimakoulutuksena annettavan uuteen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen henkilölle, jolla on aiempi korkeakoulututkinto. Rahoitus tulee ely-keskuksilta korkeakoulujen esitysten perusteella.

Hallitus esitti elokuisessa budjettiriihessä, että kokeilusta tulee pysyvä ja että rahoitusta lisätään muuntokoulutuksen järjestämiseen.

Muuntokoulutuksia järjestetään Helsingin lisäksi ainakin Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluissa.

Kurssien määrä uhkaa jäädä kuitenkin vähäiseksi, sillä muuntokoulutuksen rahoitus joudutaan myöntämään erikseen. Normaalisti korkeakoulut saavat rahaa vain suoritetuista tutkinnoista.

– Koulutuksen rahoitukseen pitäisi saada muutos. Töissä olevan väestön ammattitaidon täydentämisen tai muuntamisen pitäisi olla ammattikorkeakouluille kannattavaa bisnestä, sanoo Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas.

MUUNTO SUJUU NOPEASTI

Julkisuudessa on voivoteltu työvoimapulaa, jolla on perusteltu insinööritutkintojen lisäämistä. Insinööritutkinnon suorittaminen kestää kuitenkin neljä vuotta, kun taas työttömien muuntokoulutus vie vuodesta kahteen.

Työttömiä insinöörejä on Suomessa noin 6 000.

Saarikangas pitää muuntokoulutusta hyvänä ratkaisuna työvoimapulaan. Insinööriopiskelijoiden valmistumismääriä ei voida ennakolta säätää tarkalleen työelämän tulevien tarpeiden mukaan, eikä teknisessä kehityksessä voi pysyä mukana ilman jatkuvaa kouluttautumista.

– Kenen tahansa, joka ei ole huolehtinut osaamisensa ajan tasalla pitämisestä, on syytä olla huolissaan työmarkkinakelpoisuudestaan.

LIITTO KOULUTTAA

Uutuuskurssilta eväitä oikeudelliseen arkeen TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

N

kotiorjat.

Tue ttaistelua T i t l naisten i t oikeuksien ik k i puolesta. l t Lahjoita: www.kotiorjat.fi

okian ohjelmistosuunnittelija Jussi Ohenoja osallistui syyskuun alussa Asiantuntijan juridinen arki -koulutukseen. Se on Insinööriliiton syksyn uutuuskurssi, joka paneutuu työpaikkojen oikeudelliseen arkeen. Kurssilla pohditaan, mitkä ovat etenkin asiantuntijatyötä koskevien erimielisyyksien ja kiistojen kohteita sekä mitkä asiantuntijatyöhön liittyvien Jussi Ohenoja riitojen erityispiirteitä.

– Olen luottamusmiesasemassani kiinnostunut sopimusjuridiikasta ja haluan kehittää omaa osaamistani alueella, Ohenoja kertoo.

– Osallistun Nokian neuvottelukunnassa paikallisten sopimusten laatimiseen ja hyväksyntään, joten on osattava arvioida laillisuusnäkökohtia jo sopimusten tekstikohtien ehdotusvaiheessa.

Ohenoja toivoi saavansa täsmällistä tietoa työelämän sopimusjuridiikasta, ja sitä koulutuksessa olikin hänen mielestään hyvin tarjolla.

– Koulutus oli johdonmukaisesti vedetty ja luennoitsijalla oli erinomainen taito ottaa yleisö haltuun. Minulla oli mahdollisuus keskustella ja sain vastauksia kysymyksiini.

Luottamusmies uskoo, että kurssi oli hänelle hyödyllinen; hän pystyy käyttämään oppimaansa hyväksi omassa luottamusmiestoiminnassaan työpaikalla.

– Olen aikaisemminkin osallistunut Insinööriliiton koulutuksiin, lähinnä luottamusmiehille suunnattuihin tapahtumiin. Aina olen saanut mukaani hyviä käytäntöjä ja työkaluja, Ohenoja arvioi.

– Luen jatkossakin kurssikalenteria tarkkaan. Kiinnostukseni kohdistuu sekä sopimuspuolelle että työsuhdelainsäädäntöön ja toimintaan työyhteisöissä.

Asiantuntijan juridinen arki

Työsuhde, yrittäjyys ja kevytyrittäjyys

2.10. Turku 4.10. Vaasa 11.10. Pori 31.10. Oulu 1.11. Kuopio

3.10. Jyväskylä 4.10. Lahti 31.10. Vaasa 2.11. Helsinki www.ilry.fi/koulutukset

reilu maailma työn alla

29

OIKEUTTA TEKSTI: Satu Tähkäpää PIIRROS: Markku Haapaniemi

Koeajalla on väliä Työsuhteen alkuun voidaan sopia koeaika, jonka aikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään heti.

K

oeajan tarkoituksena on varata työsuhteen osapuolille harkinta-aika työsuhteen jatkamiselle.

Koeaika voidaan sopia sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsopimukseen.

Koeaika edellyttää aina nimenomaista sopimusta työnantajan ja työntekijän välillä. Koeaikaa ei ole, ellei siitä ole erikseen sovittu. Sopiminen voi tapahtua kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti.

Koeaika voi toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa olla enintään kuuden kuukauden mittainen.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika riippuu määräajan kestosta. Alle 12 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsuhteen kestosta.

Lisäksi työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on koeajan aikana ollut poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan takia.

Koeaikaa voi pidentää kuukaudella jokaista työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivän ajanjaksoa kohden, jos vapaat osuvat koeajalle. Kyseiset 30 kalenteripäivää voivat koostua myös yksittäisistä lyhemmistä työkyvyttömyysjaksoista tai osin työkyvyttömyyspäivistä ja osin perhevapaasta.

Koeaika ei pitene automaattisesti työntekijän työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksojen perusteella. Työnantajan pitää ilmoittaa koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen kuin koeaika muutoin päättyy.

Jos yritys on velvollinen noudattamaan jotain työehtosopimusta, koeajan pituus saattaa määräytyä suoraan sopimuksen perusteella.

30

Luottamusmiehen työsuhteen purkaminen koeajalla Työntekijä valittiin koeajallaan luottamusmieheksi. Pian tämän jälkeen työnantaja purki työsuhteen koeajan perusteella.

Työntekijä ei pystynyt osoittamaan, että koeaikapurku johtui luottamusmiesvalinnasta.

Työnantajan todistajat kertoivat, että työntekijän työmotivaatio oli laskenut työsuhteen aikana erityisesti luottamusmiesvaalin jälkeen, mikä oli näkynyt muun muassa työtahdissa ja motivaatiossa. Myös yksi hälytysluontoinen asennustyö oli jäänyt tekemättä.

Työnantajalla oli oikeus purkaa luottamusmieheksi valitun työntekijän työsopimus koeajalla työmotivaation ja työtehon puutteiden takia.

Helsingin hovioikeus 26.4.2017, S16/1236

Koeaikapurku kahden päivän perehdytyksen jälkeen Yritys teki arvion työntekijän soveltuvuudesta itsenäiseen työskentelyyn kahden päivän perehdytyksen jälkeen. Huomioon ottaen yrityksessä yleisesti työntekijöiden perehdyttämiseen käytettävän ajan yhtiö ei voinut näin lyhytaikaisen perehdytyksen perusteella varmistua työntekijän soveltuvuudesta työhön.

Hovioikeus katsoi, että työnantaja purki työsopimuksen epäasiallisilla perusteilla koeajan tarkoitukseen nähden.

Helsingin hovioikeus 20.6.2017, tuomio nro 844

vaikka hän pyytäisi niitä kirjallisesti (Turun HO S02/3051).

Nämä seikat tekevät koeaikapurkujen riitauttamisen vaikeaksi.

SALLITTUJA PERUSTEITA ON MONIA

KUMPIKIN VOI PURKAA TYÖSUHTEEN

Koeaikana työsuhde voidaan purkaa ilman irtisanomisperustetta. Oikeus purkaa työsopimus on molemmilla osapuolilla. Työsuhde päättyy välittömästi samana päivänä, jolloin työnantaja tai työntekijä ilmoittaa käyttävänsä koeaikaehtoa työsuhteen päättymisperusteena.

Työnantajan ei työsopimuksen päättämisen yhteydessä tarvitse ilmoittaa työntekijälle muuta perustetta työsuhteen purkamisperusteeksi kuin koeajan olemassaolon.

Työnantaja ei kuitenkaan saa purkaa työsopimusta koeaikana syrjivin tai muutoinkaan epäasiallisilla perusteilla. Tällaisia syitä ovat muun muassa työntekijän sukupuoli, ikä, terveydentila, kansallinen tai etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuneisuus, kieli, uskonto, mielipiteet, perhesuhteet, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta tai muut näihin verrattavat seikat.

Myös työntekijän raskaus on epäasiallinen peruste.

Muutoin epäasiallisina perusteina pidetään kaikkia syitä, jotka eivät mitenkään liity työsuhteeseen.

Luottamusmiehen erityinen suoja ei ole voimassa koeaikana, joten hänenkin työsopimuksensa voidaan purkaa kuten muidenkin työntekijöiden työsopimukset.

Jos työntekijä katsoo, että hänen työsopimuksensa on purettu koeaikana epäasiallisin perustein, työntekijän pitää pystyä yksilöimään epäasiallisiksi katsottavat perusteet.

Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta ennen oikeudenkäyntiä saada yksilöityjä syitä työsuhteen purkamiseen,

Oikeuskäytännössä sallittuina purkuperusteina on pidetty muun muassa työntekijän epätyydyttävää työtulosta, asiakkaan tyytymättömyyttä työntekijän työskentelyyn, työntekijän kykenemättömyyttä suoriutua tehtävistään, ohjeiden noudattamatta jättämistä, työntekijän työsuorituksessa ilmenneitä laiminlyöntejä ja työntekijän soveltumattomuutta työhön tai sopeutumattomuutta työympäristöön.

Työntekijän kannalta koeaika merkitsee sitä, että hän voi koeaikana seurata, viihtyykö hän työssään. Työntekijä ei kuitenkaan saa purkaa työsopimusta koeaikana sen tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Epäasiallisena perusteena on oikeuskäytännössä pidetty koeaikapurkua sillä perusteella, että uusi työnantaja maksaa parempaa palkkaa. Tämä seikkahan ei mitenkään liity purettuun työsopimukseen.

Uusi koeaikaehto samankaltaisissa tehtävissä Työntekijä oli noin kaksi kuukautta kestäneen työsuhteen jälkeen ollut kahdeksan kuukautta muualla töissä, mutta palannut sen jälkeen entisen työnantajan palvelukseen entisenkaltaisiin tehtäviin.

Uuteen työsopimukseen sovittiin koeaika. Koska ensimmäinen työsuhde oli lyhyt ja työntekijä oli sen jälkeen muualla töissä kahdeksan kuukautta, Korkein oikeus katsoi, että koeaikaehto jälkimmäisessä työsuhteessa oli pätevä.

Työnantaja purki työsuhteen koeaikaan vedoten.

Oikeudenkäynnin aikana työnantaja ilmoitti syyksi tyytymättömyyden työsuorituksiin sekä arviointivirheen erään urakan kestossa. Työntekijä ei yksilöinyt mitään tiettyä epäasiallisena pitämäänsä syytä työsuhteen purkamiseen.

Koska työntekijän täytyy ensin pystyä saattamaan todennäköiseksi se, että työsuhteen purkaminen on tapahtunut epäasiallisesta syystä, Korkein oikeus katsoi, että työnantajalla oli oikeus purkaa työsuhde.

KKO 2009:35

31

TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

Urakehitys k iinnostaa i nsinöörejä Työssäkäyvät insinöörit ovat tyytyväisiä työuraansa ja haluavat työuransa kehittyvän.

S

uurin urakehityksen este on omalta työpaikalta puuttuvat urakehitysmahdollisuudet.

Jos uralla eteneminen edellyttää työpaikan vaihtoa, se voi myös jarruttaa urakehitystä.

Muun muassa näitä urakehitykseen liittyviä asioita selvitettiin viime syksyn Työmarkkinatutkimuksen teemakysymyksissä.

Kaiken kaikkiaan insinöörit ovat omaan työuraansa melko tyytyväisiä, sillä 82 prosenttia työssäkäyvistä insinööreistä oli tätä kysyttäessä vähintään melko tyytyväinen. Tyytyväisimpiä olivat vastaajat, jotka olivat työpaikallaan edenneet erilaisiin johtotehtäviin. Ylemmässä keskijohdossa tai tätä korkeammalla organisaation hierarkiassa työskentelevistä työuraansa tyytymättömien osuus oli vain muutamia prosentteja.

Vastaathan Työmarkkinatutkimukseen Insinöörien urakehitysajatuksia kysyttiin viime vuoden lokakuussa toteutetussa Työmarkkinatutkimuksessa. Vuosittain toteutettava tutkimus sisältää palkkaan ja työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä sekä vaihtuvia teemakysymyksiä.

Tutkimuksen satunnaisesti muodostettuun otantaan kuuluu 75 prosenttia Insinööriliiton jäsenistä. Jos kuulut tänä vuonna siihen, saat kyselyn lokakuun alkupuolella postitse tai sähköpostitse. Tutkimuksen tulokset ovat Insinööriliitolle tärkeä edunvalvonnan ja palkkaneuvonnan työkalu.

32

Tyytymättömimpiä oli toimihenkilöasemassa työskentelevien ryhmä, josta melko tai erittäin tyytymättömiä oli noin joka kolmas vastaaja. Kuitenkin myös toimihenkilöissä enemmistö oli omaan työuraansa tyytyväisiä.

Nais- ja miesinsinöörit vaikuttaisivat olevan omaan uraansa lähes yhtä tyytyväisiä; yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien näkemyksissä ei ollut suurta eroa.

Työuraansa melko tyytyväisten osuus kasvoi lähellä eläkeikää: 60–62-vuotiaissa vastaajissa melko ja erittäin tyytyväisten yhteenlaskettu osuus oli 88 prosenttia vastaajista, kun kaikissa tätä nuoremmissa ikäryhmissä vastaava osuus oli 82 prosenttia.

NUORET NÄKEVÄT TULEVAN VALOISANA

Urakehityksen esteistä kysyttiin pyytämällä vastaajia arvioimaan asteikolla täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä väittämiä siitä, kuinka paljon eri asiat ovat vaikuttaneet heidän urakehitykseensä.

Noin kaksi kolmesta insinööristä oli vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän urakehitykselleen ei ole esteitä. Miehet kokivat urakehityksellään olevan esteitä naisinsinöörejä jonkin verran harvemmin.

Nuoret näkivät tulevaisuuden urakehityksen kannalta valoisana. Alle 30-vuotiaista peräti 73 prosenttia ei kokenut urakehityksellään olevan esteitä, mutta osuus laski sen myötä mitä iäkkäämmistä vastaajista oli kysymys.

50–59-vuotiaista enää 46 prosenttia oli niitä, jotka eivät kokeneet heillä olevan urakehitysesteitä.

Urakehityksen koetut esteet voivat olla monenlaisia.

Väittämän ”työpaikallani ei ole urakehitysmahdollisuuksia” koettiin vaikuttaneen urakehitykseen eniten. Tästä vähintään jokseenkin samaa mieltä oli noin 40 prosenttia vastanneista insinööreistä.

Osa vastaajista lienee varsin tyytyväisiä nykyiseen työpaikkaansa, sillä lähes samankokoinen osuus insinööreistä ei olisi valmis myöskään vaihtamaan työpaikkaa työuralla edetäkseen.

Insinöörien ajatuksia urakehityksen esteistä Työpaikallani ei ole urakehitysmahdollisuuksia En ole valmis vaihtamaan työpaikkaa edetäkseni urallani Oman tavoitteenasettelun selkiytymättömyys Työnantajani ei tue yksilön urakehitystä Liikkeenjohdon kokonaiskäsityksen puute Ikä En itse välitä edetä urallani Koulutuksen riittämättömyys

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa

Väittämistä kaikkein vähiten urakehitykseen koettiin vaikuttaneen koulutuksen riittämättömyyden tai sen, ettei itse välittäisi edetä urallaan. Kaksi kolmesta piti omaa urakehitystään tärkeänä.

Eniten kiinnostusta uralla etenemiseen oli nuoremmilla ikäryhmillä. Kiinnostus laski iän myötä, kuitenkin niin, että vielä 60 vuotta täyttäneistäkin noin 60 prosenttia oli edelleen kiinnostuneita urakehityksestään.

OSA EI HALUA MUUTOSTA

Insinöörien tyytyväisyys tähänastiseen työuraan. Valtaosa insinööreistä on vähintään melko tyytyväisiä.

32 15 %

13 %

Kun kysyttiin muita mahdollisia urakehityksen estäviä syitä, mainittiin muun muassa tyytyväisyys nykyisiin tehtäviin, perhe, terveydelliset syyt tai lähestyvä eläkeikä. Esteinä nähtiin myös se, että urakehitys edellyttäisi muuttoa toiselle paikkakunnalle ja se, että esimiestehtävät eivät yleensäkään vaikuttaneet mieluisilta.

Jos kiinnostusta työuralla etenemiseen on, omia mahdollisuuksiaan voi parantaa olemalla aktiivinen oman työuran suunnittelussa. Insinööriliiton urapalveluista saa tarvittaessa asiantuntevaa apua urapohdintoihin, oman uran suunnitteluun sekä työnhakuun.

67 % Ota liitto urakehityksesi avuksi Insinööriliiton urapalvelut auttavat työnhakuun, oman uran suunnitteluun ja koulutusvaihtoehtojen pohdintoihin liittyvissä kysymyksissä. Ura-asiantuntijoiden apu kannattaa hyödyntää kaikissa uran eri vaiheissa.

Monipuolisesta valikoimasta voit valita itsellesi sopivimmat tavat; käytä palveluja verkossa, osallistu urakoulutuksiin tai hyödynnä henkilökohtaista ohjausta. Ura-asiantuntijat ja palvelut tavoittaa liiton asiakaspalvelun kautta, puh. 0201 801 801 tai asiakaspalvelu@ilry.fi.

Erittäin tyytyväinen 15 % Melko tyytyväinen 67 % Melko tyytymätön

13 %

Erittäin tyytymätön 3 % En osaa sanoa

2 %

33

OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Mari Hartikainen

Kesä opintojen parissa Ammattikorkeakouluissa järjestettävät kesäprojektit ovat loistava tapa vauhdittaa opintoja sekä saada kokemusta omalta alalta.

Tiina Saine ja Arto Haaranen tekivät kesäprojektina tuotteentunnistusjärjestelmää.

H

ämeen ammattikorkeakoulu järjestää kesällä ohjelmistokehitysprojekteja. Projektikurssille osallistuminen on hyvä vaihtoehto ilmna kesätyöpaikkaa jääneille. Opiskelijat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kursseihin.

Osa projekteista tulee oppilaitoksiin suoraan asiakkailta, osa voi olla koulun omia kehitysprojekteja. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat Arto Haaranen, Tiina Saine, Mikko Viuha ja Markku Kirjava uppoutuivat kesällä mobiilisovelluksien ja virtuaalitodellisuuden maailmaan.

Haaranen ja Saine jatkoivat vuonna 2015 aloitettua tuotteentunnistusjärjestelmää. Mobiilipäätelaitteille sopiva sovellus on tarkoitettu heikkonäköisille. Haaranen Ja Saine tekivät viivakoodinlukijaa Androidille, joka lukee S-ryhmän nettisivuilta tuotteen tiedot ääneen.

Tekijöiden mielestä ohjelma onnistui toiminnallisesti, mutta ongelmia tuotti Androidin TalkBack-ohjelma. Sovelluksen vaihtaessa kameraan skannausta varten ja takaisin sovellukseen TalkBack hokee kameran asentoasetuksia ja ohjelman nimeä. Tämä ei juurikaan vaikuta toimivuuteen, mutta käyttökokemukseen sitä enemmän; jatkuvat toistot saattavat tuottaa ärsykkeitä käyttäjälle.

– Kokonaisuudessaan projekti opetti ensimmäisen vuoden noviiseja mobiilisovelluksen rakentamisesta, koodin 34

kirjoittamisesta, javascript-ohjelmointikielestä ja ennen kaikkea avoimen lähdekoodin tulkitsemisesta, joka ei ollut helppoa, Haaranen ja Saine sanovat.

– Kesäprojekti on hyvä tapa saada opintoja eteenpäin, jos ei pääse työharjoitteluun. Pitää vain uskaltaa haastaa itseään valitsemalla asia, jota ei vielä osaa. Projekti on myös loistava tilaisuus oppia, he jatkavat.

VIRTUAALITODELLISUUS PELEISSÄ

Markku Kirjava ja Mikko Viuha toteuttivat aikaisemmin aloitettua harjoitustyötä. Lähtökohtana oli luoda Unity-pelimoottorilla peli, joka toimisi Samsungin Gear VR-alustalla. Aikaisempien kokemuksien pohjalta aloitettiin tekemään labyrinttia, jossa pääsisi liikkumaan ja vaikuttamaan erilaisten objektien kanssa VR-laitetta käyttäen.

Työn aikana Kirjava ja Viuha huomasivat tarvitsevansa C#-scriptauskieltä, joten he päätyivät tekemään erillisessä ympäristössä yksinkertaisia Unity-pelejä ja siirtämään ne labyrinttiin.

Peli ja VR-interaktio toimivat, ja he pääsivät lopulta myös pelaamaan itse tekemiään pelejä.

– Projektin taustalla vaikutti halumme oppia uutta pelinkehityksestä ja VR-ympäristöistä. Kokeiltuamme ensimmäistä kertaa Steamin HTC Viveä olemme halunneet tehdä VR-sovelluksia, Kirjava ja Viuha kertovat.

Uudet opiskelijat saapuivat Syyskuussa uudet insinööriopiskelijat aloittivat opintonsa ympäri Suomea. Ammattikorkeakoulun ja opintojen lisäksi he ovat saaneet ensikosketuksena myös insinöörikulttuuriin.

Lappeenrannan Insinööriopiskelijat LapIO:n hallitus tapasi uusia konetekniikan ja rakennustekniikan opiskelijoita. Hallitus kertoi omasta toiminnasta sekä liiton jäseneduista ja palveluista. Moni liittyi omaan ammattikuntaansa jo infojen aikana.

Insinöörikulttuuri on iso osa opiskeluelämää, johon uudet opiskelijat tutustuivat heti alkuun ostamalla opiskelijahaalarit. Haalarimyyntipisteestä opiskelijat ostivat omat punamustat haalarit LapIO:n logossa varustettuna. Kovaksi hitiksi osoittautui starttipaketti, johon kuuluu insinöörien laulukirja laulumatti ja kolme haalarimerkkiä.

Samana iltana opiskelijat vetivät haalarit päälle ensimmäistä kertaa ja osallistuvat Kippolakierrokselle. Tapahtumassa osallistujat kiersivät Lappeenrannan ravitsemusliikkeitä keräten leimoja suorituspassiin.

Juuri rakennustekniikan opinnot aloittanut Senja Poutiainen lähti mukaan opiskelijaelämään ostamalla haalarit ja starttipaketin. Illalla Poutiainen suuntasi mukaan Kippolakierrokselle tutustumaan uusiin opiskelijakavereihin.

TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Insinöörisormusten sesonkitilaus alkoi Insinöörisormus ja rintamerkki ovat ammattikunnan näyttäviä tunnuksia, jotka kertovat ammattikunniasta ja perinteestä. Sormusta ja rintamerkkiä saavat kantaa insinööriksi valmistuneet.

Tilaa sormus viimeistään 15. lokakuuta osoitteessa www.ilry.fi/sormus.

Vastaa pian työssäkäyntitutkimukseen Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus on käynnissä lokakuun alkupuolelle asti. Kyselyllä kartoitetaan opiskelijoiden kesäharjoittelua, kesätöitä ja opiskelun ohessa tapahtuvaa työskentelyä. Vastaa osoitteessa www.ilry.fi/opiskelijakysely.

IOL:n ÄÄNI Teemu Karttunen varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Irti huonosta stressistä

S

yksy on monelle uuden ja jännittävän alku, toisille kiireen ja stressin aikaa. Hyvä stressi voi oikeissa annoksissa auttaa suoriutumaan isoimmistakin haasteista. Huono stressi voi esimerkiksi vaikeuttaa tai jopa estää asioiden hoitamista.

Stressi vaikuttaa yksilöihin kuitenkin eri tavoilla.

Tärkeää on tunnistaa, milloin itse on liian stressaantunut ja milloin stressi alkaa hallita elämää liikaa. Kannattaa muistaa antaa itselleen aikaa hengähtää silloin tällöin – muistaa rentoutua ja päästää arjen kiireistä irti. Jokaisella on oma tapansa kanavoida stressiään ja vähentää sitä.

Korkeakoulumaailmassa ja työelämässä stressiä ja sen sietokykyä testataan päivittäin. Erona näitten kahden välillä on se, että työelämässä liialliseen stressin määrään saatetaan puuttua työyhteisöjen tasolla nopeammin, kun taas korkeakouluissa jokainen opiskelija on stressinsä kanssa omillaan.

Opintojen parissa huonoa, ylimääräistä stressiä tuo muun muassa mahdolliset roikkumaan jääneet rästiopinnot, opettajien huono tai jopa olematon kyky hahmottaa opiskelijoiden kokonaistyömäärää sekä tiukat aikataulut.

Ehkä pahimpana ylimääräisen stressinaiheuttajana kuitenkin on opiskelijoiden yleinen yhteiskunnallinen asema. Opiskeluissa taustalla on jatkuvasti valmistumispaineet; jos ei tee esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen takia tarpeeksi opintoja, toimeentulo vaarantuu ja joutuu jopa maksamaan tukia takaisin.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n teettämän tutkimuksen mukaan 33 prosenttia vastanneista korkeakouluopiskelijoista koki runsaasti stressiä. Yleisimpiä ongelmia olivat muun muassa ylirasituksen kokeminen, masennus ja itsensä kokeminen onnettomaksi.

Tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia; psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet opiskelijoilla 2000-luvulla.

Pohdittavaa riittää. Miten voimme tukea opiskelijoita, jotta he voivat opiskella ilman liiallista stressiä ja saavuttavat parhaimman mahdollisen oppimistuloksen? Millä keinoilla huonon stressin kasaantumista voi ennaltaehkäistä?

35

Liitto seuraa insinöörikunnan muutoksia TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Kimmo Brandt

Insinööriliitossa on arvostettu liiton omaa tutkimusta.

Aila Tähtitanner on luotsannut sitä yli 30 vuotta.

Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner siirtyy eläkkeelle syyskuun lopulla.

36

”Työmarkkinatutkimus on esikuva muille.”

V

uonna 1984 Insinööriliitossa aloitti ensimmäinen päätoiminen työntekijä tutkimustehtävissä. Aila Tähtitanner oli ehtinyt työskennellä liitossa muissa tehtävissä jo muutamia vuosia.

– Tutkimuksen perusrakenteet olivat olemassa, mutta muuten tämä on pitkälti meikäläisen luomus, Tähtitanner kertoo.

– Kautta aikojen liitossa on ollut fiksuja ihmisiä, jotka ovat mieltäneet tutkimuksen merkityksen.

Jo vuonna 1947 liitossa tehtiin jäsenten palkkatutkimus, 1960-luvulla vuorossa olivat ensimmäiset työmarkkinatutkimukset. Niitä on tehty säännöllisesti 1970-luvun puolivälistä lähtien.

Myös opiskelijoiden kesätyöpaikkatutkimus oli jo olemassa silloin.

Tähtitannerin mukaan hänen ensimmäiset vuodet olivat tiedonkeruun aikaa ja järjestelmien luomista. Ensimmäinen tietokone tutkimuskäyttöön saatiin 1980-luvulla. Ostos oli iso satsaus liitolta, sillä nykyrahassa arvo oli noin 12 000 euroa – Se oli hieno paketti, kovalevy, matriisikirjoitin ja kaikki. Akavastakin sitä tultiin ihmettelemään, Tähtitanner naurahtaa.

Tietokoneen myötä analyysit kehittyivät.

AMMATTIKUNNAN RAKENNE MUUTTUI

Tähtitannerin mielestä 1990-luku on eniten isoja muutoksia tuonut ajanjakso. Vuosikymmenen alun lama räjäytti insinöörien työttömyyden. Yli 7 000 insinööriä oli vailla työtä.

– Nokian myötä ajateltiin, että vientiteollisuus nostaa Suomen lamasta ja vientiteollisuus on juuri insinöörien hommia, Tähtitanner muistelee.

Sen seurauksena koulutusmäärät kolminkertaistettiin, mikä muutti paljon. Pomopaikkoja ei riittänyt kaikille, vaan asiantuntijavaltaistuminen nousi vahvana trendinä.

– Korkeasti koulutetusta väestä on tullut samanlaisia kuolevaisia kun muistakin henkilöstöryhmistä esimerkiksi yt-neuvotteluissa.

TEHTÄVÄTKIN OVAT MUUTTUNEET

Insinöörit tekivät aikoinaan eniten perinteisiä insinööritöitä kuten käyttö- ja ylläpitotöitä. Niitä tehdään toki edelleen.

Sittemmin kaupallisten tehtävien määrä on suhteellisesti kasvanut, ja mukaan on tullut it-tehtävät, joita aiemmin ei ollut. Erityyppiset tiimi- ja projektityömallit ovat yleistyneet.

Kansainvälistyminen lisääntyi Euroopan unionin liittymisen myötä.

– Suurin osa insinööreistä on tehtävissä, joissa tavalla tai toisella kuuluu jotain kansainvälisyyttä. Jos ei muuta, niin sähköpostikirjeenvaihtoa ulkomaille, Tähtitanner arvioi.

Kun Tähtitanner aloitti liitossa, jäsenistä naisia oli kuusi prosenttia. Nyt heitä on 15 prosenttia.

– Ei se ole vieläkään paljon, mutta muutos on iso, pitkään uran tutkimuksessa tehnyt Tähtitanner huomauttaa.

TUTKIMUKSELLA ON TARTTUMAPINTAA

Liiton tutkimustiimi hoitaa myös palkkaneuvontaa, jonka kautta tiimi tavoittaa yksittäiset jäsenet. Tutkijat tapaavat luottamusmiehiä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n eri alojen taustaryhmissä.

Muiden ylempien toimihenkilöiden liitot ovat yhteydessä YTN-tutkimusten kautta. Näiden lisäksi liiton oma jäsenjärjestökenttä tuo viestiä jäsenistöltä.

– Saamme hyvän kokonaiskuvan ja voimme suoraan ammentaa erilaisia asioita tutkimuksista ja tutkimuksiin.

Roolit tukevat toisiaan.

LUOTETTAVA MAINE KANTAA

Insinööriliiton mahdollisuudet toimia jäsentensä eteen ovat parantuneet jäsenmäärän kasvun myötä. Esimerkkeinä tutkimuspäällikkö mainitsee vahvistuneen työsuhdeneuvonnan ja tutkimuksen.

– Olen todella tyytyväinen, että tutkimuksellamme on nykyään luotettava maine. Sen eteen sai aikanaan tehdä paljon töitä.

Insinööriliiton työmarkkinatutkimus on ollut esikuvana monelle yksityissektorin akavalaiselle liitolle.

YTN:n yhteistä tutkimusta alettiin rakentaa yhdessä Tekniikan akateemiset TEKin ja Suomen Ekonomien kanssa 1990-luvulla.

– Kun ihmiset tekevät yhteistyötä työpaikoilla ja työnantajat tunnistavat ylemmät toimihenkilöt henkilöstöryhmänä, meidän pitää päästä lähelle sitä.

Insinööriliitossa on linjattu, että itse ei tehdä tieteellistä tutkimusta, vaan yhteistyössä muiden kanssa.

– Tiede- ja mediamaailmassa ay-liikettä tarkastellaan edelleen sak-laisten silmälasien kautta. Insinööriliiton ja YTN:n tutkimuksessa on vielä paljon tekemistä, jotta meidän viestiä kuunnellaan, Tähtitanner harmittelee.

Taustalla on ajatus, että koko ayliike on perinteistä sak-laista sopimuksen valvontaa. Se häiritsee tutkimuspäällikköä, sillä Insinööriliitossa tuetaan jäseniä laaja-alaisesti edunvalvonnan, työsuhdeneuvonnan ja urapalvelujen kautta.

– Toki neuvottelutoiminta on tärkeä osa, mutta toiminta on paljon laajemmalla pohjalla.

37

Jälleenrakennus toi pohjoiseen insinöörejä TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Aki Pyykkö (vas.), Risto Kesti ja Juhani Tolvanen kertoivat yhdistyksestään.

Seitsemänkymppinen yhdistys toimii viiden sadan insinöörin voimin.

T

änä vuonna monessa suvussa on vietetty 70-vuotisjuhlia: Suomen toistaiseksi suurin ikäluokka syntyi sotien jälkeen vuonna 1947.

Samana jälleenrakennusvuonna perustettiin Yleinen Insinööriyhdistys ry Lapin osasto, joka nykyään tunnetaan nimellä Länsi-Pohjan

Insinöörit.

Juhlia vietettiin loppukesästä perinteisin menoin eli mukana oli juhlapuheita, vanhojen muistelua ja mukavaa yhdessäoloa.

Kesäisenä päivänä kolme yhdistyksen aktiivia kerääntyi muistelmaan toimintaa sekä miettimään tulevaa. Tosin kukaan heistä ei ollut perustamisvaiheessa mukana, mutta hyvin säilyneet asiapaperit puhuivat puolestaan.

38

Vuonna 1950 jäseniä oli parikymmentä. Jäsenmäärä kasvoi aina 2010-luvulle saakka.

– Jo 1950-luvulla oli sellainen vaiva, että jäsenmaksuja oli maksamatta. Luetteloihin kirjattiin, kuka oli maksanut ja kuka ei, yhdistyksen taloudenhoitaja Juhani Tolvanen kertoo vanhojen pöytäkirjojen perusteella.

– Insinöörien asema oli siihen aikaan aivan toisenlainen kuin nykyään. Insinööri oli aikamoinen herra, sanoo Länsi-Pohjan Insinöörien hallituksen jäsen Aki Pyykkö.

Yhdistyksen alkutaipaleella jäsentilaisuudet järjestettiin yritysten kerhotiloissa tai ravintoloiden kabineteissa.

– Kosteissa tilaisuuksissa ei ole ollut aveceja tai lapsia ja niissä on ollut tiukkaa asiaa, Pyykkö arvelee.

KEMI ALKUUN KESKIÖSSÄ

Yhdistys perustettiin Kemissä, jossa oli metsäteollisuutta ja jonne rakennettiin muun muassa voimalaitoksia. Ympäristössä elinkeino oli lähinnä maatalous. Insinöörit muuttivat Kemiin töiden perässä kaikkialta Suomesta. Jäsenmäärä kasvu ja teollisuuden lisääntyminen Kemin ulkopuolellekin kehittivät yhdistystä.

Kutsu IOL:n liittokokoukseen InsinÜÜriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntÜmääräinen liittokokous järjestetään 10.-11.11.2017 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakon kampuksella sekä Cumulus Jyväskylässä.

Kokouksessa käsitellään sääntÜjen 8§ määräämien asioiden lisäksi liiton koulutuspoliittinen asiakirja, liiton strategia vuosille 2018-2022 sekä viestintäohje.

– Meri-Lapin alue on väkilukuun nähden Suomen suurin vientialue, Länsi-Pohjan InsinÜÜrien puheenjohtaja Risto Kesti muistuttaa.

Nykyisin jäsenistÜ koostuu Kuivaniemen ja Ylitornion välillä asuvista insinÜÜreistä. Viitisen vuotta sitten jäsenmäärä oli korkeimmillaan eli noin 575. Sen jälkeen määrä on laskenut viiteen sataan.

Osaltaan määrän väheneminen johtuu Kemin väkimäärän pienenemisestä. MyÜs raskaasta perusteollisuudesta tyÜpaikat ovat vähentyneet. JäsenistÜ muuttaa tÜiden perässä pois alueelta. – Kun olemme saaneet nuorempaa väkeä yhdistyksen hallitukseen, ei yleensä kestä vuottakaan, kun he kertovat saaneensa tyÜpaikan muualta, Kesti sanoo.

Perheen kanssa insinÜÜritapaamisissa Siinä missä yhdistyksen alkuaikoina insinÜÜrit kokoontuivat keskenään, nykyään jäsenet suosivat enemmän perhetapahtumia. Saunaillat eivät kiinnosta. Yhdistyksellä on muutama vakiintunut tapahtuma. Jäsenet seuralaisineen käyvät pikkujouluaikaan teatterissa. Talvella järjestetään myÜs Lumilinnan perhetapahtuma, jonne tulee toista sataa ihmistä. Varsinaisia jäseniä tilaisuuksissa käy yleensä 30–40.

Lisäksi Länsi-Pohjan InsinÜÜrit järjestää tutustumisia esimerkiksi tehtaisiin. Kesti haluaa laajentaa vierailuja Ruotsin puolelle, esimerkiksi tutustumiskäyntejä insinÜÜrejä tyÜllistäviin isoihin yrityksiin kuten data-centereihin ja kaivoksiin. – Yhdistys toimii ainoassa todellisessa rajakaupungissa, Kesti huomauttaa.

Länsi-Pohjan InsinÜÜrit hankkivat oman toimitilan vuonna 2005. PyykÜn mukaan se on osoittanut toimivaksi.

Lisätietoja: puheenjohtaja Miihkali HärkÜnen, OKKJMCNK JCTMQPGP"KQN Ƃ R UGMÀ CUKCOKGU 6GTQ 4KPPG VGTQ TKPPG"KNT[ Ƃ R

KUOPION INSINĂ–Ă–RIEN SYYSKOKOUS AIKA PAIKKA

12.10.2017 klo 18:00 Kuopion Osuuspankki Puijonkatu 25, Kuopio.

Kokouksessa käsitellään sääntÜmääräisten asioiden lisäksi Kuopion InsinÜÜrien sääntÜmuutoksen toinen käsittely.

Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 1.10. mennessä puheenjohtajalle, johanna.kinnunen@outlook.com.

YHDISTYS TUO KAVEREITA

Kuten monet muutkin yhdistykset Länsi-Pohjan InsinÜÜrit toivoo uutta verta aktiivitoimijoihin. PyykkÜ kannustaa nuorta väkeä syyskokoukseen, jossa valitaan uusia jäseniä hallitukseen.

Yhdistyksessä tutustuu eri toimialoilla ja sektoreilla tyÜskenteleviin insinÜÜreihin, miehet kertovat yhdistystoiminnan antia. – Kun on tuttuja eri puolilla, voi soittaa ja kysyä, miten joku asia on toisaalla hoidettu, sanoo Tolvanen, joka oli aiemmin mukana myÜs InsinÜÜriliiton toimielimissä.

MyÜs puheenjohtaja Kesti kiittelee verkostoitumisen merkitystä.

Seuraaa Twitterissä @insinooriliitto @insinoorilehti

EDUT

TURVA

UUTISET

TAPAHTUMAT

TULEVAISUUS

TIETOA

EDUT

URA TURVALLISUUS KOULUTUS

INSINĂ–Ă–RILIITTO

PALKKA TURVA TAITO JATKUVUUS TULEVAISUUS

TAPAHTUMAT

TIEDOT VARMUUS

YHTEISĂ– TIEDO 39

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

15 31

6

5

11

9

31 20

23

15

17 15

7

37 6

17

16

16

21

37

30 24

29

21

17 30

3 6

2

13

19

6 12

17

39 29

9

29

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Tiukka trio 1. Vuonna 2001 edesmennyt viihteen monitaituri Pertti ”Spede” Pasanen oli myös innokas keksijä. Hän jätti kymmeniä patenttihakemuksia, mutta kuinka monelle niistä hän sai patentin Patentti- ja rekisterihallituksessa?

2. Suomi sai huomattavaa julkisuutta Yhdysvalloissa vuosina 1933–36. Risto Ryti sanoi asian tiimoilta vuonna 1934: ”We signed a contract. We promised to pay. It is the only honest thing to do. ” Mistä oli kysymys?

7

17

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

© Bulls

3. Setelinipussa on kaksikymppisiä, viisikymppisiä ja satasia yhteensä 25. Rahaa nipussa on yhteensä 1 090 euroa. Kuinka paljon on mitäkin setelilajia, kun kaksikymppisiä on kolme kertaa satasten määrä?

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Satu Jaanu, järjestelmäasiantuntija

Toimi näin

Insinööriliitto on nyt myös älypuhelimessasi

1. Lataa ILRY Mobiili sovelluskaupasta älypuhelimeesi.

2. Syötä sovellukseen jäsennumerosi.

3. Saat kirjautumiskoodin jäsenrekisterissä olevaan sähköpostiisi.

4. Syötä kirjautumiskoodi ja palvelut ovat käytössäsi.

5. Kun kirjautumiskoodi on kerran syötetty, sovellus pysyy sisäänkirjautuneena, ellei sovelluksesta itse aktiivisesti kirjaudu ulos.

Insinööriliiton mobiilisovellus tarjoaa liiton palvelut kätevästi myös suoraan puhelimeen. Sovelluksessa voit käyttää esimerkiksi Palkkanosturia ja Työpaikkatoria sekä tarkistaa tulevat tapahtumat ja koulutukset.

ILRY Mobiili -sovelluksen voi ladata puhelimeen maksutta Google Play ja Apple App Store -sovelluskaupoista. Sen käyttö edellyttää voimassaolevan jäsenyyden.

Jäsennumero on jäsenkortissa ja jäsenmaksulaskussa. Jos sähköpostitietosi on vanhentunut, ota yhteyttä liiton asiakaspalveluun puh. 0201 801 801 (ark. 9-16, puhelun hinta 8,8 snt/min), asiakaspalvelu@ ilry.fi.

Mobiilisovelluksen kehitystyö jatkuu ja toivomme jäseniltä palautetta ja kehitysehdotuksia sovelluksen toiminnan ja ominaisuuksien suhteen. Palautetta voi lähettää liiton asiakaspalvelun tai verkkosivujen kautta sekä sovelluskaupan arvosteluiden kautta.

www.ilry.fi

Osallistu arvontaan Lataa ILRY Mobiili ja kirjaudu sovellukseen jäsentunnuksillasi 30.11. mennessä; näin olet mukana arvonnassa.

Palkintona on kolme Whiten aikuisten offroad -potkulautaa, joiden mukana tulee myös 50 euron lahjakortti XXL-urheilukauppaan.

@Insinooriliitto

@Insinooriliitto

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Liiton toiminta

Toiminnan johto

Johtajisto

Työsuhdeneuvonta

Asiakaspalvelu 0201 801 801, (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9-16 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Palkkaneuvonta

Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848

Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta.

Nuorjäsentoiminta

Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä.

Lisätietoa jäsenjärjestöistä on osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot

Talous

42

Urapalvelut Jäsentietopalvelut Alueasiamiestoiminta Neuvottelutoiminta Tutkimustoiminta Tietohallinto Viestintä

1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.

LUUPPI TEKSTI ja KUVAT: Eeva Vänskä

Markku Su Suomisen mielestä vaikeinta lennättämisessä vaikein on etäisyyksien hahmottaminen, minkä oppii kokemuksen kautta.

Ilmojen halki käy lennokin tie Lennokkiharrastus vie helposti mukanaan.

H

ämeenlinnalainen Markku Suominen on toiminut Räyskälän Ilmailukerhon lennokkijaoston puheenjohtajana viitisentoista vuotta. Hän on ohjannut lukuisia nuoria ilmailuharrastuksen pariin, myös omat lapsensa.

– Aloitin purjekoneista, vieläkin käyn joskus lentämässä kaksipaikkaisella. Liidokit käyttäytyvät kuten purjekoneet, eli tausta auttaa. Pojan kanssa mentiin lennokkikerhoon, kun muutimme Hämeenlinnaan 1997, ja siitä se lähti.

Lennokkeja on periaatteessa kahta tyyppiä: vapaastilentävät, kuten Tokat sekä RC-lennokit eli radio-ohjattavat.

Vapaastilentävää ei nimensä mukaan voi ohjata lennon aikana. Taivaalle sen saa joko kumi- tai sähkömoottorilla tai siimalla hinaamalla.

LAAJA VALIKOIMA LIITÄVIÄ

Suomisen lempilapsi on Toka, kevyt ja pienehkö sulavalinjainen kone; niitä hänellä on lukuisia. Lisäksi kokoelmaan kuuluu toistakymmentä sähköllä toimivia lennokkia ja kaksi polttomoottorillisiakin.

– Joskus on käynyt niin, että kone tai kaksi on hävinnyt Toka-kisojen aikana. Marjastaja saattaa soittaa perään, että tämmöinen löytyi. Kisoissa pitää olla varalennokkeja mukana.

Toka-harrastamiseen kuuluu, että koneita rakennetaan itse.

– Siinä tarvitaan kärsivällisyyttä, sillä kone ei valmistu hetkessä. Toisaalta sähkötekniikkaa sisältävissä koneissa remppaamisen mahdollisuus tuo lisää mielenkiintoa insinöörille.

KISOJA JA TELEMETRIAA

Vapaastilentävien kisoissa lennokeille on määritelty maksimi mitattava lentoaika, joka Toka-luokassa on kolme minuuttia. Kolmen kierroksen yhteisaika ratkaisee sijoituksen.

– Hienoissa vapaastilentävissä on ajastin, joka nostaa peräsimen pystyyn maksimiajan tultua täyteen.

Suominen on tuonut näytille Multiplexin EasyGliderin, suurehkon LiPo-akulla toimivan RC-kaunottaren.

– Tämä on melko yksinkertainen malli, johon olen vaihtanut alkuperäisen moottorin tilalle nykyaikaisen harjattoman moottorin. Pidän lennokin rauhallisesta lennosta ja pitkäsiipisyydestä.

Suominen näyttää radiolähetintä, jolla ohjataan siivekkeitä, peräsimiä ja moottoria.

– Yksisuuntaisessa ohjaimessa ei ole mukana telemetriaa eikä dataa tule koneesta ohjaimeen.

ALKUUN PÄÄSEE HALVALLA

Lennokkiharrastuksen aloittaminen ei ole erityisen kallista; noin viidelläsadalla saa perusradion, akun, laturin ja RC-koneen.

Edullisinta on aloittaa harrastus rakentamalla vapaastilentäviä, esimerkiksi Tokia.

43

Hyödynnä jäsenyytesi Urapalvelut ja palkkaneuvonta

Työsuh

vont deneu

Liiton k

a

hakemuksen ja CV:n kommentointi

n imukse työsop inen m tarkista

t

aise een aik t h u s ö ty kset kysymy

tukset

henkilök ohtaine n edunva lvonta

uvoja neuvoja pallkkauskysymyksiin kk k k ii

Työpaikkato

ri

vuosittain yli kaa 1 000 työpaik kohdennettu tekniikan alalle ijaalle ilmainen hak llee ja työnantaja

set

urakoulu

preppausta haastatteluun

nus- ja komen pimukset so johtaja

oulutuk

ammatil lis ja taidot et tiedot

Toiminta k e

ntällä

ständit työp aikoilla ja tapahtum issa CV-valokuva ukset ja -klinikat työurateem aiset lounaat

Palaute Erittäin hyvä koulutus eilen.

Sopivan tiivis ja sisällöltään hyvin osuva.

Kiitos avustasi CV:n kanssa.

Hyvin se tuntui kelpaavan työantajallekin, kirjoitin viime viikolla uuden työsopparin.

CV-valokuvaus oli hyvä juttu. Tuli tarpeeseen ja sai konkreettista vastinetta jäsenmaksulle.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYY KNT[ Ƃ