insinoori-08-2011

8/ 8/2011 /2011 0

Ralf Holmlund, Wärtsilä:

Työssäjaksaminen edellyttää vapaan ja työajan jaksottamista

sisältö Pääkirjoitus ............................................... 5

t 8BMM 4USFFUJMMÊ Uutisia ..................................................... 6 Kolumni ................................................... 8

t +PUBJO VVUUB KPUBJO WBOIBB Puheenjohtajan palsta ............................... 9

t ­MÊ BMFOOB QBMLLBBTJ Edunvalvontaa ......................................... 10

t &EVTUBKBLPLPVLTFTTB QÊÊUFUUZÊ t 4PQJNVT SFJMVLTJ LBIEFLTJ WVPEFLTJ t 4VIUFFU UZÚQBJLPJMMB LPIEBMMBBO t -VPUPO QBMLJUTFWB NVUUB SBTLBT UFIUÊWÊ t 5JFUPBMBMMF VVTJ QVIFFOKPIUBKB Edunvalvonta – työssäjaksaminen .............. 18

10

t )ZWJOWPJOOJO KB KBLTBNJTFO NPOFU LBTWPU t 5ZÚLZLZKPIUBNJOFO PO BSKFO SBULBJTVKB Pertti Porokari valittiin liiton puheenjohtajaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle.

Edunvalvontaa – alueellista vaikuttamista .. 22

t *OTJOÚÚSJ KBLBB &VSPPQBO SBIBB BMVFFMMF t 0TBBWJNNBO LBOTBLVOOBO BTJBMMB Yhteiskunnasta ........................................ 26

t 1BMKPO SBQPSUUFKB o WÊIÊO TFVSBOUBB Osaaminen .............................................. 28

t 'JOHJOFFST SFLSZUPJ JOTJOÚÚSFKÊ 4BLTBBO Tutkittua ................................................. 30

t 6MLPNBBO UZÚNBULBU LPFUUFMFWBU UZÚOUFLJKÊO IZWJOWPJOUJB Oikeutta.................................................. 32

t )ÊJSJOUÊ KB FQÊBTJBMMJOFO LPIUFMV UZÚQBJLPJMMB Maailmalta .............................................. 34

t ,BTWVO UBWPJUUFMV BKBB NFJEÊU TVPIPO t 4"4, WVPUUB

18 Kannen kuva Johannes Tervo

2

Opiskelija-asiaa ....................................... 36 Pääluottamusmies puuttuu asioihin jo ennakkoon, tämä lisää hyvinvointia työpaikalla, tietää Ralf Holmlund.

3T haluaa olla insinöörien keskustelukumppani ................................ 38 Uutisia ................................................... 41 Järjestöyhteydet....................................... 42 Tapahtumia ............................................. 43

15.12. numero 8/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy

20

Työkunnolla ei kannata pelata eikä pelleillä. Sen sijaan työkyvyn edistämistä peleistä tutut metodit voivat avartaa, sanoo johtaja Jyri Juusti Varmasta.

Ilmestymispäivät 2012 9.2., 15.3., 26.4., 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., 13.12.

Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta

38 UUSI

INSINÖÖRI

3T:n lehden toimitus on valmiina tekemään uutta lehteä. UIL:n jäsenet saavat ensimmäisen lehden tammikuussa.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3

Lue 3T. Pysyt ajan tasalla teknologiassa, talou-

Uusi Insinööriliitto on tilannut 3T:n jäsenilleen,

dessa ja työelämässä. Saat käyttöösi teollisuuden

joten liiton jäsenenä saat sen kotiisi heti ensim-

näkymät ja ennusteet. Seuraat kehitystä, tutkimusta

mäisestä numerosta alkaen.

ja innovaatioita, samoin ihmisiä, työuria ja yrityksiä niiden takana. Mukana teollisuus koko Suomessa

Seuraa lehden syntymistä osoitteessa www.3T.fi.

ja myös kansainvälisesti.

Osallistu ja kommentoi!

Osallistu lukijaraatiimme. Oletko kiinnostunut osallistumaan 3T-lehden kehittämiseen? Ilmoittaudu ja tee vapaamuotoinen hakemus 31.12.2011 mennessä päätoimittaja Marko Haikoselle osoitteeseen lukijaraati@3T.fi.

3 T. S E U R A A A I K A A .

pääkirjoitus

Wall Streetillä nuorison kanssa Joulukuu 2011

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

osiaalinen media on osoittanut voimansa auto-

Nuoret kautta maailman ovat huolissaan nuoriso-

ritäärisiä hallituksia ja pankkien komentoa vas-

työttömyydestä. Nuorten työpaikat siirtyvät kehitty-

taan. Globaali protestiliike leviää kulovalkean

viin maihin, nuorten on vaikea saada vakituisia työso-

tavoin ympäri maailmaa ja tulkitsee myös niiden ihmis-

pimuksia, kunnollista palkkaa tai edes kelvollisia työ-

ten tunteita, jotka eivät mene kaduille osoittamaan

olosuhteita.

S

mieltään.

IMF:n nuorisoseminaarin suurimmat huolenaiheet

Kun hyvin koulutetut nuoret eivät enää saakaan

ovat nuoria kohtaava stressi työpaikoilla – tyyliin tulos

osaansa kulutusyhteiskunnan vauraudesta ja tie työ-

tai ulos – ylityöt, matala palkkaus ja myös mielenterveys-

markkinoille on pystyssä, ei ole ihme, että turhautumi-

ongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden yleistyminen.

nen kiehahtaa yli. Suurien tuloerojen yhteiskunnissa

Nuorten järjestäytymisaste on matala ja usko liittojen

jako menestyjiin ja syrjäytyjiin vain kasvaa.

vaikutusmahdollisuuksiin huono.

Meilläkin Tilastokeskuksen mukaan työn tuotta-

Useat ammattiliitot ovat kuitenkin tukeneet mie-

vuuden kasvusta on yhä isompi osa viime vuosikymme-

lenosoituksia muun muassa Yhdysvalloissa Wall Stree-

ninä hiljalleen ohjautunut muualle kuin työntekijöiden

tillä, kirkko puolestaan on antanut tukensa esimerkiksi

palkkoihin.

Lontoossa St. Paulin kirkon edessä telttaileville.

Kansainvälisen Metallin IMF:n nuorisoseminaa-

Ay-liikkeen ja kirkon tuki finanssikriisin ilmenty-

rissa lokakuussa Englannissa tutustuttiin nuorison tu-

miä ja liikemaailman yhä lisääntyvää ahneutta vastaan

levaisuudennäkymiin. Seminaariin osallistujat tulivat

mieltä osoittaville saa toivottavasti aikaan sen perhosen-

yhdeksästä maasta eri mantereilta. Kaikilla tuntui ole-

siipiefektin ja muutoksen, jota nyt kaivataan.

van sama huoli tulevaisuudesta.

UUSI

INSINÖÖRI

5

uutisia Kuva: Jukka Rapo

Pertti Porokari YTN:n johtoon N Uuden

Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari on valittu Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Toimikausi alkaa vuoden 2012 alussa. Hän seuraa tehtävässä Heikki Kauppia, joka nyt valittiin YTN:n varapuheenjohtajaksi. Kauppi on Tekniikan Akateemiset TEK ry:n toiminnanjohtaja.

Muiksi varapuheenjohtajiksi valittiin Suomen Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko sekä Tradenomiliiton toiminnanjohtaja Mika Varjonen.

Porokari haluaa korostaa palkansaajajärjestöjen yhteistyön tarpeellisuutta.

– Käyty neuvottelukierros osoitti selvästi keskusjärjestörajat ylittävän yhteis-

Henkilöstönedustaja, muista päivittää tietosi YTN:n rekisteriin!

N Yhteydenpidon

kannalta on tärkeää, että luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetttujen tiedot ovat ajan tasalla YTN:n rekisterissä.

Käytä tietojen ilmoittamiseen lomaketta, joka löytyy osoitteesta www. ytn.fi/lmilmoitus.

Jos olet joskus aikaisemmin toiminut luottamusmiehenä ja ilmoittanut tietosi YTN:n luottamusmiesrekisteriin tai lisäät uuden kauden luottamusmiestietoihisi tai päivität muutoin työpaikka- tai yhteystietojasi, käytä silloin rekisterin päivityslomaketta.

Jos sinut on valittu uutena luottamusmiehenä, käytä uuden luottamusmiehen tietojen ilmoittamiseen tarkoitettua lomaketta.

Hyväksymismenettelystä johtuen tietojen siirtyminen rekisteriin voi kestää muutaman työpäivän. Lomake täytetään ja lähetetään suojatun yhteyden kautta.

Jos lomakkeen täyttämisessä tulee ongelmia, saat ohjeistusta osoitteesta YTNlmrek@ytn.fi.

6

työn tiivistämisen tärkeyden. Tällä linjalla on syytä jatkaa, sanoo Porokari, joka on myös Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) puheenjohtaja.

Porokari paheksuu tapaa, jolla työnantajat kohtelivat kolmannesta kaikista ylemmistä toimihenkilöistä raamisopimusneuvottelujen yhteydessä.

– Yhtäältä vaalitaan raamin kattavuutta, mutta toisaalta ollaan valmiita jättämään sopimusten ulkopuolelle 70 000 palkansaajaa mm. kaupan, elintarvike-, rakennus- ja graafisen alan osalta. Jatkossa onkin vakavasti mietittävä onko tällaisten kokonaisuuksien rakentelu enää järkevää.

Pertti Porokari.

Elinaikakerroin vahvistettu ensi vuodelle

Tekes valmistelee työelämää uudistavaa ohjelmaa

N Sosiaali-

N Valmisteltavan

ja terveysministeriön vahvistama elinaikakerroin vuodelle 2012 on 0,98351.

Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä.

Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1950 syntyneiden vuonna 2012 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 1,649 prosenttia.

Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2012 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.

Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumistukiin.

Elinaikakerrointa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään.

ohjelman visiona on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Ylivertaisen hyvä työelämä ja työyhteisöjen kyky tuottaa innovaatioita ovat tulevaisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä Suomelle.

Ohjelman vision toteutuminen edellyttää radikaaleja muutoksia johtamistavoissa ja uusia työn tekemisen malleja, jotka hyödyntävät ennakkoluulottomasti uusia teknologioita ja työyhteisöjen osaamista. Yritysten kilpailukyky paranee, kun työntekijöiden luovuutta, innovatiivisuutta ja osaamista hyödynnetään uudella tavalla.

– Ihmisten aktiivinen osallistuminen tuotteiden, palvelujen ja koko toiminnan kehittämiseen ja innovointiin on muuttuvassa työelämässä myös entistä tärkeämpi hyvinvointitekijä, sanoo yksikön johtaja Tuomo Alasoini Tekesistä.

Tekes haastaa ohjelman suunnitteluun kumppaneikseen yrityksiä, muita organisaatioita ja tutkimus- ja kehittämisyksiköitä. Ohjelmaa valmistellaan osana hallitusohjelmaa, ja se on osa työja elinkeinoministeriön valmistelemaa työelämän kehittämisen strategiaa.

neuvottelujohtajan palsta

JUKOn ja KTN:n puheenjohtajat jatkavat N Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen jatkaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtajana.

Vuodesta 2010 neuvottelujärjestöä johtaneen Luukkaisen mukaan julkisen sektorin täytyy tulevina vuosina nousta ykkösluokan työnantajaksi kilpailukyvyltään.

– Julkissektorilta jää osaajia runsaasti eläkkeelle, minkä lisäksi sen on kyettävä vastaamaan voimakkaaseen organisaatioiden muutokseen. Näissä muutoksissa tarvitaan julkisaloille vahvaa osaamista, Luukkainen huomauttaa.

JUKO neuvottelee muun muassa UIL:n valtiosektorilla työskentelevien jäsenien palvelussuhteen ehdoista.

Tekniikka ja Terveys KTN:n puheenjohtajana jatkaa Keijo Houhala. Hän on toiminut KTN:n puheenjohtajana vuodesta 2001. KTN edustaa muun muassa kuntien palveluksessa olevia teknisiä.

Uusiutunut toimialaraporttipaketti ilmestyy kolmatta kertaa N Teollisuuden

Palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) tilaama toimialaraportti julkaistaan nyt kolmatta kertaa. Toimialaraporttia on vuosittain kehitetty ja se on laajentunut käsittämään kaikki keskeisimmät teollisuuden ja sitä palvelevat toimialat.

Perustana on ollut neuvottelutoiminnan tarve saada tuekseen objektiivista taloustietoa. Taloudellista informaatiota tarvitaan, jotta näemme lähitulevaisuuden kehitystrendit.

Toimialaraportti on tarkoitettu jäsenille neuvottelutoiminnan tueksi. Raporttipaketin hyödyntämisestä järjestetään luottamushenkilöille koulutusta. Erillisraportissa pureudutaan lisäksi keskeisten monikansallisten yritysten viimeaikaiseen kehitykseen ja tulevaisuudennäkymiin.

Toimialaraportti koko laajuudessaan sekä erillisraportti ovat tarkoitettu vain liiton jäsenille omaan käyttöön ja ne ovat ladattavissa liiton jäsensivuilta. Raportit näkyvät vain kirjautuneille käyttäjille osoitteessa www.uil.fi>edunvalvonta>eli nkeinopolitiikka.

UUSI

INSINÖÖRI

Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Miten vastuuta kannetaan?

Tätä kirjoittaessani istun aamukahvilla Maailman metallifederaation kokoushotellissa Jakartassa, Indonesiassa.

Olen tällä kertaa ainoana akavalaisten liittojen kokousedustajana IMF:n keskuskomitean kokouksessa. Suomalaiseen delegaatioon kuuluvat edustajat myös Metalliliitosta ja Ammattiliitto Pro:sta. Ketjumme on siis katkeamaton, kuten yleensäkin näissä ympyröissä.

Tähän kerran kahdessa vuodessa järjestettävään kokoukseen osallistuu noin 80 metallisektorilla työskentelevää ammattiliittoa ympäri maailman.

Edustajien määrää on hankala arvioida, mutta sanoisin noin 400 henkeä.

UIL:lle merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat suomalaisten kollegojen lisäksi pohjoismaiset teollisuusliitot, joiden kanssa yhteistyö on kansainvälisessä ympäristössä ollut varsin helppoa.

Kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta on helppo palata kuluneen syksyn osalta Suomen kamaralle ja todeta hiukan paradoksaalisesti, että oli ihan mukava saada yhteistyö pelaamaan kunnolla myös kotimaan kentillä ja kotimaisten työehtosopimusten merkeissä.

Kokouksen yksi avauspuhujista oli indonesialaisen elektroniikkateollisuuden noin 130 000 jäsenen ammattiliiton FSPMI:n nuori puheenjohtaja Said Iqbal, jonka kertoma tarina oli varsin mieleenpainuva.

Indonesiassa ei, kuten ei monessa muussakaan eteläisen pallonpuoliskon maista, ole ollut työtätekevälle väestölle käytännössä minkäänlaista sosiaaliturvaa. FSPMI, yhdessä muiden indonesialaisten liittojen kanssa oli kuitenkin päättänyt muuttaa tilannetta ja olivat käynnistäneet pitkäaikaisen työn muutama vuosi sitten.

Yhteistyössä eurooppalaisten sisarliittojensa ja muun muassa suomalaisen

SASK:n avulla he olivat muodostaneet oman käsityksensä realistisesta eläke- ja työterveyshuoltojärjestelmästä, jonka jälkeen käsin kerättiin 350 000 allekirjoitusta lakialoitteen taakse.

Indonesiassa presidentti on pitkälti poliittisen järjestelmän kulmakivi ja ilman nimien keräämistä riittävää poliittista painetta ei olisi saatu presidentin tietoisuuteen. Työ kantoi hedelmää ja lokakuussa 2011 astui voimaan ensimmäinen minimisosiaaliturvan takaava lainsäädäntö kaikille indonesialaisille työntekijöille.

Tarinaa kuunnellessa tuli mieleen suomalaisten ammattiliittojen meidän yhteiskuntaamme ajamat uudistukset, joista on tietysti kulunut jo jonkin aikaa.

Hyvätkin uudistukset, kuten vaikkapa lomaoikeus ja eläketurva, tahtovat unohtua suuren yleisön mielistä harmillisen nopeasti.

Kotimaisesta ammattiliittojen vastuun ja johtajuuden ottamisesta käy oppikirjaesimerkkinä tämän syksyn työehtosopimuskierros. Työllisyyden ja ostovoimankin paketiksi mainittu kokonaisuus lähti siitä ajatuksesta, että liitot kantavat oman vastuunsa Suomen lähitulevaisuudesta, eivätkä ulosmittaa jäsenilleen välttämättä kaikkea hyvinvointia, joka neuvottelupöydästä olisi saatavissa.

Nyt se on mahdollista sijoittaa takaisin yrityksiin ja luoda paljon puhuttuja työpaikkoja kotimaahamme. Sitä ainakin kovasti odotamme.

Kritiikkiäkin näistä valinnoista on tullut. Kritiikin vastaanottaminen on osa vastuunkantamista ja ensisijaisesti sitä tulee meille jäsenpinnassa työskenteleville.

Jotta asiat asettuisivat mittakaavaan, niin herätän ajatuksen: meidän raamissa sovittu korotuksemme on noin indonesialaisen kuukausipalkan verran.

7

kolumni Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

Jotain uutta, jotain vanhaa

T

ulihan se sieltä! Keskusjärjestöjen raamisopimukselle saatiin liittotason neuvotteluissa kiitettävä kattavuus ja hallituksen vastaantulopakettikin tulee voimaan.

Kysymys on isosta asiasta, sillä työmarkkinoiden sopeutumiskyky on keskeinen juju, jolla Suomi on aiemminkin haasteitaan selättänyt. Pienen ja vahvasti viennin varassa toimivan kansantalouden kannattaakin vaalia vahvuuksistaan, jos kohta niitä pitää myös aika ajoin trimmailla.

Raamisopimus on yhtäältä osa suomalaisen tulopolitiikan jatkuvuutta, mutta se on toisaalta myös sen uusi versio 2.0. Uutta ovat muun muassa merkittävät erot siinä, missä suhteessa yleiskorotukset ja paikallisesti sovittavat osat painottuvat eri aloilla. Jatkuvuutta on se, että kansainvälinen kilpailukyky oli keskeinen ankkuri raamin kustannusvaikutukselle. Suomalaisen tulopolitiikan yksi kulmakivi on ollut juuri viennin kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtiminen. Tällä kierroksella latua aurannut palkansaajapuolen järjestökolmikko neuvotteli teknologiateollisuuden palkoista ja tästä avoimen sektorin toimialasta muodostui palkkajohtaja koko kansantalouteen. Käytäntö on näin ollen samanlainen kuin Ruotsissa on ollut voimassa vuodesta 1997 lähtien. Sikäläiseen palkkakoordinaatioon on kuulunut ajatus juuri avoimen sektorin roolista palkkajohtajana.

Talous on todennäköisesti paremmassa vireessä, kun nyt solmitut uudet työehtosopimukset aikoinaan päättyvät.

Kasvun hiipumisen uhkat eivät silloin olisi kirittämässä työmarkkinajärjestöjä yhteiseen raamiin. On kiinnostavaa aprikoida jo nyt muun muassa sitä, miten Elinkeinoelämän keskusliitto tuolloin punnitsee yhteisen palkkaraamin hyödyt tulevalle palkkakierrokselle. Oliko siis nyt nähty neuvottelukierros sarjassa ”kerran vielä pojat” vai saako se jatkoa tulevina vuosina?

Nyt ainakin näyttää siltä, että lähikuukaudet Eurooppa elää suuressa epävarmuudessa. Näissä oloissa maltilliset palkankorotukset yhdistettynä rauhanaikaan työmarkkinoilla lienevät kovaa valuuttaa työnantajien kannalta. Maaperä tu-

8

levienkin sopimuskierrosten raamitukselle voi siis olla otollinen. Mutta aika näyttää.

Palkansaajien kannalta on tärkeää, että tänä vuonna pakkasen puolelle jäävä reaaliansiokehitys kääntyy ostovoiman kasvuksi. Iso merkitys on myös sillä, millaista henkilöstöpolitiikkaa yritykset sopimuskauden aikana harjoittavat.

Ajat ovat haastavat ja erityisesti monilla vientialoilla kysyntä notkahtaa. Työllisyyden kannalta sopii toivoa, että kokemukset kolmen vuoden takaa ovat vielä muistissa.

Tuolloin vienti romahti, mutta Suomen lomautusjärjestelmä osoitti hyvät puolensa. Taantuma jäi lyhytaikaiseksi ja kasvun lähdettyä uudelleen liikkeelle valtaosa lomautetuista saattoi palata töihin ja yritykset säästyivät uuden työvoiman palkkauskustannuksilta. Nyt valtio tulee lisäksi vastaan ja osallistuu kahtena seuraavana vuonna lomautuspäivärahojen rahoitukseen.

Jos yritykset tästä huolimatta irtisanovat hep- Palkansaajien poisin perustein, niin tästä jää jälki siihen, mi- kannalta on tärkeää, ten palkansaajat arvioi- että tänä vuonna vat raamikautta. Työpaikkojen säilyminen pakkasen puolelle on maltillisen palkka- jäävä reaaliansiolinjan keskeinen peruste ja jos se ei toteudu, niin kehitys kääntyy palkansaajan sopimus- ostovoiman kasvuksi. kaudelle antama arvosana putoaa.

Vielä ei toki kannata liikaa murehtia tulevista sopimuskausista. Raamisopimus toteutui ja hyvä niin. Siinä sovittiin myös luottamusta lisäävistä toimista työpaikoilla. Paikallisen sopimisen toteuttaminen hyvässä neuvottelukulttuurissa ja luottamuksen ilmapiirissä todennäköisesti vahvistuu.

Kaikkea ei voi rahassa mitata, mutta hyvinvointi työpaikoilla on tavoittelemisen arvoinen asia.

puheenjohtajan palsta

Älä alenna palkkaasi Joulukuu 2011

uosi alkaa lähestyä kiireineen loppua. On ehkä paikallaan pysähtyä muistelemaan kalenterin avulla, olenko muistanut laskuttaa kaikki tekemäni ylityötunnit ja vapaa-aikana työtehtäviin liittyvät matkatunnit. Ylemmät toimihenkilöt kuuluvat työaikalain piiriin ja ovat siksi oikeutettuja ylityökorvauksiin samalla tavoin, kuin muidenkin henkilöstöryhmien edustajat.

Ylityökorvauksista on sovittu myös kaikissa työ- ja virkaehtosopimuksissamme. Kun jostain on sovittu työehtosopimuksessa, on sen noudattamisella sopijaosapuolten valvontavelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän työehtosopimuksia valvoo palkansaajan puolelta UIL ja YTN, sekä työnantajapuolelta työnantajia edustavat liitot, kuten Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Palta ry. Jos valvova taho ei hoida valvontavelvollisuuttaan työehtosopimuksen noudattamisen suhteen, osapuolella on oikeus viedä se erityistuomioistuimen eli työtuomioistuimen ratkottavaksi.

Maksamattomien ylitöiden osalta juttuja viedään työtuomioistuimeen huomattavan vähän rikkomuksien määrään nähden. Näin harmaa talous jatkaa rehot-

V

UUSI

INSINÖÖRI

Pertti Porokari

tamistaan palkansaajan ja yhteiskunnan tappioksi. Järjestöjen kanneoikeus pystyisi varmasti ennaltaehkäisevästi kitkemään tämän tyyppisen harmaan talouden.

Sillä olisi myös vaikutusta ihmisten työssä jaksamiseen.

Meidän jäsenten mediaanipalkalla ja 35 vuoden työuralla, sekä neljän tunnin ylityöllä viikossa laskettuna kertyy tappiota yhteensä yli 200 000 euroa. Jos näitä tunteja ei laskuta, jää niistä myös verot maksamatta ja eläke kertymättä, joten käppiä tulee vielä aktiivityöuran jälkeenkin ja valtion on kerättävä tarvitsemansa verot jostakin muualta. Monilla summat ovat valitettavasti vielä huomattavasti enemmän. Oma liittosi auttaa mielellään tunnistamaan oikeutesi ja tukee ongelmatilanteissa. Liiton kouluttamat luottamusmiehet ovat lähin tukesi työpaikallasi.

Loppuvuosi ja vuodenvaihde on sopiva hetki käyttää niitä kertyneitä saldotunteja, viettää yhteistä aikaa perheen ja läheisten kanssa ja levähtää.

Kiitos kuluneesta vuodesta ja erityisesti kiitos luottamuksesta uudelle puheenjohtajakaudelle.

Rauhallista joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2012!

9

edunvalvonta – edustajakokous Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Pirkko Venäläinen, Aditron pääluottamusmies (vas.) Mika Untolehto, Solteq Oyj:n pääluottamusmies ja Sami Vuolanne F-Secure Oyj:n päluottamusmies seuraamassa edustajakokouksen kulkua.

Edustajakokouksessa päätettyä Syksyn edustajakokous 25.–26. marraskuuta teki mittavia päätöksiä. Se valitsi liitolle puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja hallituksen seuraavalle nelivuotiskaudelle. Se myös hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion ensi vuodelle. Liittomaksuksi vahvistettiin nykyinen 354 euroa vuodessa.

euraavalle nelivuotiskaudelle valittu puheenjohtaja Pertti Porokari näki liiton tulevaisuuden valoisana myös jäsenhankinnan kannalta.

Syyskuun alussa meille siirtynyt Tietoalan toimihenkilöt ry kasvaa edelleen voimakkaasti, hän totesi. Alan työtaistelu onnistui hyvin ja työehtosopimus säilyi Tietoalan toimihenkilöillä ilman heikennyksiä. Saimme myös palkankorotukset täysillä perälaudoilla sekä työsuojeluvaltuutetulle lomautus- ja irtisanomissuojat.

Syksyn neuvottelukierroksessa liitto koki Porokarin mukaan vastuunsa ja lähti neuvottelemaan raamisopimuksen pohjalta työehtosopimuksia, vaikka tiesi jo valmiiksi, että teknologiateollisuuden kanssa tulee ongelmia.

Jouduimme lähtemään työtaisteluun saadaksemme samat palkankorotusra-

S

10

kenteet kuin Pro ja Metalli saivat omilla lakoillaan. Tästä voisi jo todeta, että Suomi on lakkoherkkä maa, työnantajat ajavat palkansaajia herkästi lakkoon.

Huolta Suomen tulevaisuudesta

Juhlapuheessaan työministeri Lauri Ihalainen esitti huolensa ulkoisista uhista, joita globaali kilpailu tuo tullessaan. Ihalaisen mukaan epävakaus maailman ja Euroopan taloudessa on käsin kosketeltavaa. Suomeen kohdistuu lisäksi toinenkin suuri haaste.

Suomi on viennistä riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta ja pärjäämisemme on paljolti kiinni siitä, että meille tärkeimpien vientimaiden, Saksan, Ruotsin ja Venäjän talous pysyisi terveellä pohjalla.

Haastetta lisää Ihalaisen mukaan se,

Työministeri Lauri Ihalainen näki Suomen tulevaisuudessa sekä suuria haasteita että myös onnistumisen mahdollisuuksia.

että kaikki meidän vientimme kivijalat, metsäteollisuus, teknologiateollisuus ja it-sektori, ovat murroksessa.

Siksi meidän on kansalliset rajat ylittävässä arvoketjussa oltava todella hyviä ja erikoistuttava siihen, missä olemme

Liiton uutta hallintoa ryhmäkuvassa; eturivissä 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen (vas.), puheenjohtaja Pertti Porokari ja varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, toinen rivi vasemmalta Risto Heino, Mika Paukkeri, Arto Sepponen, Ali Heiskanen, Samu Salo ja Kalle Kiili sekä takarivissä vasemmalta Kalle Kaipainen, Erkki Mattila, Reima Pentikäinen, Heikki Heimonen, Esa Koskinen ja Mikko Torvela.

hyviä ja laadukkaan palvelujen tuottajia.

Ihalaisen mukaan insinöörikoulutuksen omaavia osaajia tarvitaan tulevaisuudessakin.

Ihalainen mainitsi suurena haasteena myös ikäpolvimurroksen. Kymmenisen tuhatta nuorta ikäluokkaa tulee vähemmän joka vuosi tästä eteenpäin työelämään kuin toisesta päästä pääsee eläkkeelle.

– Tämä haastaa työelämän ja työnantajat. Osaavasta työvoimasta kilpaillaan monilla aloilla, ja tämän olemassa olevan työvoiman ammattipätevyydellä, monitaitoisuudella, ammattipätevyydellä, jaksamisella ja kunnioituksella pitäisi se tulos tehdä tulevaisuudessa.

– Se vaatii monia uudelleenarviointeja työelämän laadun, muutosturvallisuuden, osaamisen kohtelun ja johtamisen kehittämisessä.

Uuden tuottavuuden ja kasvun airue tulee työyhteisön oivalluksista, työtapojen muutoksista ja inhimilliseen pääomaan panostamisesta.

Ihalainen kertoikin käynnistäneensä työelämän kehittämisstrategian, jossa muun muassa Tekes ja Työturvallisuuslaitos ovat mukana.

Ihalainen kantoi huolta myös harmaasta taloudesta kuten ylempien toimihenkilöiden palkattomat ylityöt ja matkustaminen.

Tervehdyksensä esittivät myös asiantuntija Simo-Pekka Koivu EK:sta ja puheenjohtaja Sture Fjäder Akavasta.

UUSI

INSINÖÖRI

Uudet varapuheenjohtajat

Varapuheenjohtajaksi toimenkuvalla koulutus- ja elinkeinopolitiikka: koulutuspolitiikka, elinkeinopolitiikka, alueellinen elinkeinopoliittinen vaikuttaminen, innovaatiotoiminta, yrittäjyys ja opiskelijatoiminta valittiin Raimo Sillanpää Merenkurkun Insinööreistä ja Keski-Suomen vaalipiiristä. Hänen henkilökohtaiseksi hallituksen varajäseneksi valittiin Mikko Torvela Etelä-Pohjanmaan Insinööreistä ja Keski-Suomen vaalipiiristä.

Varapuheenjohtajaksi toimenkuvalla järjestötoiminta: viestintä, jäsenhankintaja pito sekä piiritoiminta valittiin Matti Häkkinen Pieksämäen Seudun Insinööreistä ja Itä- ja Kaakkois-Suomen piiristä.

Hänen henkilökohtaiseksi hallituksen varajäsenekseen valittiin Arto Sepponen Pieksämäen Seudun Insinööreistä.

Varapuheenjohtajaksi toimenkuvalla julkinen sektori valittiin Pekka Liimatainen Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry:stä ja Julkisen sektorin vaalipiiristä.

Hänen henkilökohtaiseksi hallituksen varajäsenekseen valittiin Kalle Kaipainen Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry:stä ja Julkisen sektorin vaalipiiristä.

Hallituksen jäsenet

Uuden Insinööriliiton hallitukseen seuraavalle nelivuotiskaudelle vuoden 2015

syysedustajakokoukseen saakka valittiin seuraavat henkilöt: Uudenmaan vaalipiiristä Risto Heino, Helsingin Insinöörit HI ry (henkilökohtainen varajäsen Erkki Mattila, Helsingin Insinöörit HI ry) ja Samu Salo, Helsingin Insinöörit HI ry (Bari Beshar, Helsingin Insinöörit HI ry); Hämeen vaalipiiristä Kalle Kiili, Tampereen Insinöörit ry (Tuija RinneKetonen, Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry); Lounais-Suomen vaalipiiristä Mika Paukkeri, Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry (Jari Vihervirta, Satakunnan Insinöörit ry); Pohjois-Suomen vaalipiiristä Ali Heiskanen, Oulun Insinöörit ry (Kimmo Hannukainen, Lapin Insinöörit ry); Opiskelijoiden vaalipiiristä Reima Pentikäinen, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry (Heikki Heimonen, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry) sekä Tietoalan vaalipiiristä Esa Koskinen, Tietoalan toimihenkilöt ry (Turkka Ahlstedt, Tietoalan toimihenkilöt ry).

Uudet kunniajäsenet

Edustajakokous kutsui liiton uusiksi kunniajäseniksi Martti Halmelan JIL:stä, Matti Palmqvistin Ala-Kymen Insinööreistä ja Juhani Tolvasen Länsi-Pohjan Insinööreistä. N

11

edunvalvonta Koonnut: Kirsi Tamminen N Kuva: Ilona Mäenpää

Työmarkkinakeskusjärjestöt totesivat raamisopimuksen olevan riittävän kattava maanantaina 28.11.

YTN:n puheenjohtajat Pertti Porokari (vas.) ja Heikki Kauppi sekä Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen ja varatoimitusjohtaja Risto Alanko allekirjoittivat teknologiateollisuuden työehtosopimuksen. Taustalla alan vastaava asiamies Jani Huhtamella YTN:stä.

Sopimus reiluksi kahdeksi vuodeksi aamisopimuksen kokonaispituus on noin 25 kuukautta. Siihen kuuluu kaksi jaksoa, joista ensimmäinen kattaa 13 kuukautta, jolloin sopimuskorotus on 2,4 prosenttia.

Toinen jakso on 12 kuukautta ja sopimuskorotus 1,9 prosenttia.

– Sopimuksessa ei ole mainintaa palkankorotuksen muodosta, mikä tuotti eniten haastetta työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko.

Raamisopimuksessa on periaate, jonka mukaan tekstien kustannusvaikutukset vähennetään palkankorotuksista.

Siten niin sanotut tekstimuutosten kustannusvaikutukset kuten työajan lyhennykset tai matka-ajan korvaustason parannukset, vähentävät palkkojen sopimuskorotuksia.

Lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä tammikuussa 2012 tai silloin, kun raamin ensimmäinen jakso alkaa. Osa-aikaisille kertaerä maksetaan samassa suhteessa työaikaan.

R

12

Työelämän kehittämishankkeita ja taloudellisia etuuksia: – Isyysvapaata pidennetään 12 arkipäivällä 1.1.2013 alkaen.

– Vuorotteluvapaakorvaus säilyy nykytasolla.

– Valtion osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen.

– Työttömyyspäivärahan maksetaan ilman sovittelua lyhennetyltä työviikolta (1 tai useampi päivä.)

– Lomakorvauksen jaksotuksesta luovutaan työttömyyspäivärahaa maksettaessa 1.1.2013 alkaen. Työttömäksi jäävä saa työttömyyspäivärahaa heti työttömyyden alettua mahdollisen omavastuuajan jälkeen.

– Koulutuskysymyksistä annetaan kolmikantaisen työryhmän esitys 31.5.2012 mennessä.

Sopimuskorotukset raamissa

Kaikki yksityissektorin sopimuskorotukset ovat pääasiassa raamin mukaisia. Ko-

kon mukaan kiivaimmat neuvottelut käytiin kustannusvaikutuksen jakamisesta yleiskorotus vastaan paikalliset erät.

– Toinen keskeinen aihe on ollut perälautakirjaukset. Eli saavatko korotuksen kaikki vai jaetaanko se harvoille ja valituille.

Kokko kertoo, että tekstiuudistukset olivat tiukassa ja siten kohtuullisen niukkoja.

Suunnittelualalla, teknologiateollisuudessa ja tietotekniikan palvelualalla raamisopimus on voimassa 31.10.2013.

Teknologiateollisuudessa ja tietotekniikan palvelualoilla käytiin lakossa.

Teollisuuden työtaistelu kesti neljä päivää ja lakkoon osallistui noin 4 000 jäsentä. Lakon keskeisinä tavoitteina olivat perälaudalliset palkankorotukset ja matka-ajan palkka.

– Raamisopimuksen syntyminen hankaloitti osittain neuvottelutilannetta juuri teknologiateollisuuden osalta, Kokko toteaa.

Teknon lakko oli myös ensimmäinen

Facebook-lakko: sivuilla latauksia oli noin 880 000 ja kommenttejakin useita tuhansia.

Tietotekniikan palvelualalla lakkoiltiin palkankorotusten muodosta.

Teknologiateollisuudessa saavutettiin muun muassa oikeus pitää kokonaisia liukumapäiviä yli 40 tunnin saldoista, kuuden päivän palkallinen isyysvapaa ja mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen. Henkilöstönedustajien korvauksia nostetaan samalle tasolle kuin muiden henkilöstöryhmien vastaavien korvaukset.

Yksityissektorin sopimuksia

Energia-alalla raamisopimus on voimassa 30.9.2014 saakka.

Finanssialalla raamisopimus päättyy 30.11.2013. Rahoitusalalla oli sekä lakon että työsulun uhka ja sopuun pääsyyn tarvittiin valtakunnansovittelija Esa Longan sovintoesitys. Rahoitusalalla toisen jakson yleiskorotus joulukuussa 2012 on 0,3 prosenttia ja palkkakeskustelujen perusteella jaettava erä on 1,6 prosenttia.

ICT-alalla raamisopimus on voimassa 31.10.2013 asti. Koska alalla oli sovittu palkoista juuri ennen raamia, alan sopimus saa jatkoa vuodeksi raamisopimuksen ensimmäisen kauden mukaisesti.

Yleiskorotus on 1,6 prosenttia, yrityskohtainen erä 0,8 prosenttia jaetaan puoliperälaudalla.

Kemianteollisuudessa raamisopimus on voimassa 28.2.2014 saakka.

LTY-alalla raamisopimus on voimassa 31.3.2014 saakka.

Paperiteollisuuden raamisopimus on voimassa 30.4.2014 saakka.

Raamin ulkopuolella ovat kaupan, elintarvike-, rakennus- ja graafinen ala.

Julkisen sektorin sopimukset

Valtion virka- ja työehtosopimuksessa kausi on 1.3.2012–31.3.2014. Yleiskorotukset maksetaan sekalinjana ja paikallisissa erissä on täysperälauta. Kertakorvaus 150 euroa maaliskuussa edellyttää palkanmaksua.

Työryhmissä käsitellään muun muassa työuria, vuokratyötä, työaikaa ja jaksotyötä.

UUSI

INSINÖÖRI

Teksti: Juha Särkkä, asiamies

Neuvottelukierrokseen liittyviä käsitteitä Kustannusvaikutus t palkankorotuksiin ja tekstimuutoksiin käytettävä summa palkkakustannuksista.

Tekstimuutokset t työehtosopimusosapuolet sopivat työehtosopimuksien muutoksista.

Tekstimuutokset aiheuttavat usein ainakin jonkin verran työnantajalle kustannusten nousua ja nämä kustannukset vaikuttavat vähentävästi palkankorotuksiin käytettävää osuutta.

Yleiskorotus t työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville.

Yleiskorotus, %-linja t työehtosopimusosapuolien sopima prosenttiperusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun prosentin palkasta.

Yleiskorotus, eurolinja t työehtosopimusosapuolien sopima europerusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun euromäärän.

UIL:n jäseniä koskevia kunnan virkaja työehtosopimuksia ovat KVTES, TS ja OVTES. Niissä sopimuskausi on 1.1.2012–28.2.2014.

Ensimmäisen vuoden yleiskorotukset ovat 1,7 prosenttia. Lisäksi sopimuksissa on tekstimuutoksia ja palkkarakennemuutoksia, joista osa on maksavia eli palkankorotukset ovat pienempiä.

Sopimuskohtaisia eroja on järjestelyvaraerässä: osin se on jaettu keskitetysti,

Yleiskorotus, sekalinja t työehtosopimusosapuolien sopima sekalinjaan perustuva palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee joko vähintään sovitun euromäärän tai vähintään sovitun prosentin tai sovitun prosentin ja vähintään sovitun euromäärän.

Paikallinen erä t työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus osa, joka on sovittu yrityserä jaettavaksi paikallisesti yrityksessä. Käytettävissä olevan erän suuruus lasketaan paikallisesti kyseisen työehtosopimuksen piirissä olevien palkkasummasta. Paikallisiin eriin sovitaan aina perusteita ja aikatauluja, kuinka erän käytöstä paikallisesti sovitaan.

Perälauta t paikallisen erän turvalauseke, jos paikallisesti ei synny sopimusta erän käytöstä.

Jos paikallista sopua erän käytöstä ei synny, jaetaan paikallinen erä kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville henkilöille: – täysperälautatapauksessa yleiskorotuksena – osaperälauta tai puoliperälauta: sovittu osa yleiskorotuksena ja osa työnantajan päättämällä tavalla – ei perälautaa, jolloin työnantaja päättää, kenelle korotus jaetaan

Lisätietoja: ytn.fi juko.fi ktn.fi

osassa paikallisesti. Esimerkiksi teknisten sopimus TS:ssa erä 0,46 prosenttia täydellä perälaudalla.

Kertakorvaus 150 euroa tammikuussa edellyttää palkanmaksua. N 13

edunvalvonta Teksti: Pirkka Jalasjoki, tutkija, YTN

Suhteet työpaikoilla kohdallaan Ylempien toimihenkilöjen luottamusmiesten mielestä ilmapiiri työpaikoilla on hyvä ja asiat tuntuvat olevan kohtuullisessa jamassa muutenkin. Tehtävän koetaan jopa parantavan omaa ammatillista pätevyyttä.

eräti 88 prosenttia luottamusmiehistä pitää suhteita johdon ja ylempien toimihenkilöjen edustajien välillä melko tai erittäin hyvinä. Ylempien toimihenkilöjen ja muiden henkilöstöryhmien edustajien välisiä suhteita piti melko tai erittäin hyvinä 97 prosenttia vastaajista.

Hieman yli neljännes kyselyyn vastanneista kertoo kuitenkin kohdanneensa työsuhteessaan ongelmia luottamustehtävän takia.

Yleisin ongelma on työnantajan kielteinen suhtautuminen vastaajan rooliin henkilöstön edustajana. Kielteisyys ilme-

P

Joka kolmannella yli sata edustettavaa Ylemmät toimihenkilöt YTN selvitti viime keväänä kyselyllä henkilöstöedustajiensa asemaa, toimintaedellytyksiä ja luottamustehtävästä aiheutuvaa kuormitusta koskevia seikkoja.

Kyselyyn vastasi yhteensä 480 YTN:n henkilöstöedustajaa. Kyselyn vastausprosentti oli 41. Vastanneista hieman yli viidennes on naisia ja hieman alle kolmannes on yli 50-vuotiaita.

40 prosenttia on työskennellyt alle kaksi vuotta henkilöstöedustajan tehtävässä. Hieman yli neljännes on ollut luottamustehtävässään yli viisi vuotta.

Kiitos kaikille vastanneille!

nee epäluulona, vinoiluna ja jopa työn tekemisen hankaloittamisena.

Muita yleisimpiä ongelmia ovat ajan riittämättömyys sekä omaan työhön että luottamustehtäviin ja oman ura- ja palkkakehityksen hidastuminen.

61 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo saavansa liian vähän tai ei lainkaan tietoa yrityksen henkilöstön koulutustavoitteista.Henkilöstösuunnitelmasta sai liian vähän tietoa 53 prosenttia vastaajista ja tasa-arvosuunnitelmasta 39 prosenttia vastaajista.

Yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä koettiin saatavan hieman paremmin tietoa.

Ylempien toimihenkilöjen yksilöityjä palkka- ja muita henkilötietoja kaipaa yli viidennes vastaajista.

Hieman yli viidennes ei saa edes pyytäessään tietoja ylempien toimihenkilöjen yleisistä työsuhteen ehdoista. Samaa työsuhteen ehdoissa olevista poikkeuksista sanoo 32 prosenttia vastaajista.

Hieman yli kolmanneksella kyselyyn vastanneista ei ole mahdollisuutta tutustua edustettaviansa koskevaan työaikakirjanpitoon. Yli kymmenys vastaajista kertoi, että yrityksellä ei ole käytössä työaikakirjanpitoa lainkaan. N

Kuormitus lisääntyy

63 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo luottamustehtävänsä kasvattaneen henkistä kuormitusta jonkin verran ja 21 prosenttia melko tai erittäin paljon.

Vastaajien mielestä henkistä kuormitusta lisäsivät luottamustehtävän saama liian vähäinen arvostus, taustatuen puute sekä omien työtehtävien ja luottamustehtävän yhteensovittaminen.

Kolme neljästä kyselyyn vastanneista piti suurimpana kokonaistyökuormaa kasvattavana tekijänä ajankäytön vaikeuksia. Muita suuria työkuormaa kasvattavia tekijöitä ovat edustettavien hajaantuneisuus eri työpaikoille ja huonot neuvottelusuhteet työnantajan kanssa.

Suhteet luottamushenkilön ja ylempien toimihenkilöiden välillä

46 %

Suhteet luottamushenkilön ja oman ammattiliiton välillä

69 %

11 %

14 %

73 % 10

20

30

N Melko hyvä

40

7 %1 %

11 % 1 %

74 %

6% 0

3%

35 %

19 %

Suhteet johdon ja muiden henkilöstöryhmien luottamusmiesten välillä

2%

53 %

58 %

Suhteet johdon ja ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilön välillä

1%

58 %

44 %

Suhteet luottamushenkilön ja yritysyhdistyksen (jos on) välillä

Suhteet johdon ja henkilöstön välillä

54 %

39 %

Suhteet eri henkilöstöryhmien luottamushenkilöiden välillä

N Erittäin hyvä 14

Tiedonsaanti huonoa

19 % 50

60

N Melko huono

70

80

90

1%

2% 100

N Erittäin huono

Teksti: Kirsi Tamminen N Kuva: Minna Virolainen

Luoton tehtävä palkitseva, mutta raskas Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiilin mielestä hänen työpaikallaan välit johdon ja luottamusmiesten välillä ovat yleisesti ottaen hyvät.

Kalle Kiili edustaa noin 900 YTN-liittojen jäsentä Nokialla.

nsinööri Kalle Kiili edustaa noin 900 ylempää toimihenkilöä Nokian Tampereen yksikössä. Talon kulttuuriin kuuluu, että asioita käsitellään avoimesti ja suoraan.

– Eri asia on, että asioihin voisi vaikuttaa jo etukäteen, jos yritysjohto luottaisi enemmän ja toisi asioita luottojen tietoon jo aiemmin.

Kiilin mukaan useissa yt-tilanteissa olisi selvitty paremmin, mikäli luottamusmies olisi otettu etukäteen mukaan valmisteluihin. Esimerkiksi isojen rakennemuutoksien seurauksena luottamusmies on joutunut palontarjontakoneeksi.

– Kun on jo roihahtanut, apuun tarvitaan luottamusmiestä.

I

Luoton tehtävä arvokas

Luottamusmiehet tekevät arvokasta työtä. Pelkkä luottamusmiehen rooli ei välttämättä tuo arvostusta. Kiili kiittelee esimerkiksi Nokian johtokunnan jäseniä, jotka vastaavat heille esitettyihin kysymyksiin. Hän on kirjoittanut eräiden ytneuvottelujen takia myös pääjohtajalle, jolta sai perustellun vastauksen tehdyistä ratkaisuista.

– Vastaus osoitti arvostusta luottamusmiehelle, sillä pääjohtaja ei ehdi kirjoittamaan kaikille yli 60 000 työntekijälle.

Nokialla myös yritysjohto pitää UUSI

INSINÖÖRI

kiinni siitä, että henkilöstönedustajien kanssa pyritään löytämään sopu, vaikka asioista ollaan eri mieltä.

Luottamusmiestä arvostavat myös kollegat ja esimies, mitä Kiili pitää tärkeänä. Kollegoiden arvostus tuo tukea arkipäivään. Esimiehen on ymmärrettävä luottamusmiehen merkitys – ja niin, luottamusmies on usein myös esimiehensä edustaja ylemmillä toimihenkilöillä.

– Luottamusmieheltä vaaditaan, että hän vie roolissaan asioita eteenpäin, jotta siitä on apua työyhteisölle.

Vaikutusmahdollisuudet kannustavat

– Saan hyvän mielen, kun pystyn vaikuttamaan myönteisesti asioihin, jotka muutoin jäisi huonommalle tolalle. Paras palkinto on yksittäisen ihmisen kiitos, jollainen tuli viimeksi tänään puhelimessa kollegalta, Kiili sanoo.

Vaikeimpana Kiili kokee yt-neuvottelutilanteet, jotka vievät paljon aikaa ja ovat raskaita sisällöltään. Koska maailma ei ole mustavalkoinen, vaikeita tilanteita riittää.

– Yleensä ei voi vain vastustaa työnantajan esityksiä, vaan pitää olla tarjota jokin vaihtoehto. Vaikka ei hyväksy työnantajan päätöstä, on pyrittävä löytämään ne tavat, millä voi oikeasti vaikuttaa.

Kiilin mukaan esimerkiksi yt-neuvot-

telujen aikana irtisanomisille haetaan eri vaihtoehtoja. Vaihtoehdot helpottavat myös luottamusmiehen tuntoja, kun kollegoita lähtee ympäriltä.

Kiire kuormittaa

Luottamusmiehen ajankäyttö voi välistä olla vaikeaa ja tehtävää hoidetaan myös vapaa-ajalla.

Kalle Kiili kertoo viime keväästä, jolloin hän oli samanaikaisesti mukana viisissä yt-neuvotteluissa.

– Työviikko oli 150-prosenttista!

Neuvottelut eivät mene koskaan rutiinilla, sillä ihmiset sekä edustettavien asiat ja neuvottelut ovat erilaisia. Rankat tilanteet eivät kuitenkaan mene enää uniin: Kiili on oppinut näkemään, mihin pystyy ja mihin kannattaa vaikuttamaan.

Kiilin luottamusmiesuran tiukimmat hetket olivat kolmisen vuotta sitten, kun Nokia ilmoitti lakkauttavansa kokonaan Jyväskylä saitin.

– Pari viikkoa oli sellaista rumbaa, ettei levätä ehtinyt. Kun kiire hieman hellitti ja jännitys laukesi, seurauksena oli muutaman päivän migreeni.

Luottamusmiestehtäviin voi suhtautua joko henkilökohtaisesti, myös vapaaaikaansa käyttäen tai vain virkatyötä tehden. Kalle Kiilin vaihtoehto on tuo ensimmäinen. N

15

edunvalvonta Teksti: Milla Pennanen

Tietoalan syyskokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja ietoalan värikäs ja vaiheikas syksy sai päätöksensä yhdistyksen syyskokouksessa Helsingissä 18.11.

Sokos Hotel Presidenttiin oli saapunut 51 jäsentä valitsemaan uuden puheenjohtajan ja hallituksen.

Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Esa Koskinen Tietokarhu Oy:stä.

Vuoden alussa pidetään järjestäytymiskokous, jossa valitaan varapuheenjohtaja ja Tietoalan valiokuntien edustajat.

Koskinen otti puheenjohtajuuden ilolla vastaan ja painotti tehtävän olevan erityisen haasteellinen Tietoalan uuden liittotilanteen takia.

– Olemme vielä hakemassa rooliamme Akavan ja Uuden Insinööriliiton sisällä. Mehän emme ole tyypillinen koulutuspohjainen yhdistys, vaan jäseniämme yhdistää työskentely samalla alalla koulutustaustasta riippumatta, hän totesi.

– Onneksemme omassa kotipesässämme UIL:ssä meihin suhtaudutaan hyvin myötämielisesti.

T

Jäsenmaksu keskustelutti

Kokouksessa eniten keskustelua herättivät jäsenmaksut ja vuoden 2012 budjetti.

Jäsenmaksuksi päätettiin 1,2 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, lukuun ottamatta lomarahaa. Jäsenmaksukatto on kuukaudessa 36 euroa ja minimimaksu on 19 euroa.

Vanhempain-, vuorottelu- tai muulla palkattomalla ajanjaksolla sekä eläkeläisillä maksu on 10 euroa kuussa. Työttömien jäsenmaksu on 16 euroa kuukaudessa.

Budjetti ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan.

16

Tietoalan uusi puheenjohtaja Esa Koskinen kukitettiin yhdessä entisen puheenjohtaja Jouko Malisen kanssa.

Hallituksen jäsenet 2012: Ahlstedt Turkka, IBM Oy Hirvonen Eija, Capgemini Finland Oy Komulainen Ilpo, Cybercom Finland Oy Kopperi Jyrki, Logica Suomi Oy Koskelin Ari, Tieto Finland Oy Koskinen Esa, Tietokarhu Oy Kähkönen Jari, Sofor Oy Niemissalo Heikki, Logica Suomi Oy Reinisalo Juha, Tieto Finland Oy

Räsänen Nina, Fujitsu Finland Oy Salonen Timo, Tieto Healthcare & Welfare Oy Saukkonen Markus, Kaakontieto Oy Syrjälä Markku, Tieto Oyj Thynell Mika, atBusiness Oy Untolehto Mika, Solteq Oyj Venäläinen Pirkko, Aditro Oy Vuolanne Sami, F-Secure Oyj

Hallituksen varajäsenet kutsujärjestyksessä Manninen Antti, IBM Oy Alanen Arto, Aditro Oy Mörsky Jari, Isoworks Oy Huikarinen Kirsi, Digia Oyj Luottamusmiehen valinta Tietoalalla

Tietoalan toimihenkilöt on tehnyt työehtosopimustoimintaa jo lähes 40 vuoden aikana ja kouluttanut luottamusmiehiä työpaikoille. Yhdistyksen tavoitteena on saada jokaiselle alan työpaikalle oma luottamusmies.

Luottamusmiesvalintaa varten on hyvä perustaa vaalitoimikunta, jonka koollekutsujana voi toimia esimerkiksi nykyinen luottamusmies tai muu henkilöstöedustaja.

Luottamusmies ja varaluottamusmies valitaan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien Tietoalan toimihenkilöt ry:n tai muun YTN:n alaisen liiton joukosta.

Henkilöllä voi olla myös niin sanottu kaksoisjäsenyys Tietoalalla.

Vaalit pitää järjestää, mikäli ehdokkaita ilmaantuu enemmän kuin yksi.

Suosituksena on, että toimikausi kestää kaksi vuotta. Äänioikeutettuja ovat kaikki yrityksen Tietoalan toimihenkilöt ry:n ja YTNliittojen jäsenet. Tähän ryhmään ei kuitenkaan kuulu työehtosopimuksen piiriin kuulumattomat henkilöt, kuten johtoryhmän jäsenet.

Vaalit voidaan järjestää vaalikokouksena, jonka aikana tehdään valinta. Kaikilla äänioikeutetuilla pitää olla mahdollisuus osallistua äänestämiseen, joka voidaan suorittaa esimerkiksi suljettuna lippuäänestyksenä. Liittoon kuulumisen voi todistaa esimerkiksi esittämällä voimassaoleva jäsenkortti.

Mikäli yrityksellä on useampi toimipaikka, on mahdollista järjestää nettivaalit. Äänioikeutetut saavat linkin äänestämistä varten ja heidän yhteystiedot

saadaan suoraan liittojen jäsenrekistereistä. Tuolloin on erityisen tärkeää, että jokaisen yhteystiedot ovat ajan tasalla.

Ketä Tietoalan luottamusmies auttaa?

Tietoalan luottamusmiehen antama neuvonta ja tuki on ensisijaisesti UIL:n ja YTN:n jäsenille, rajoitetusti myös liittoon kuulumattomille työntekijöille. Jos ongelmat eivät ratkea työpaikan omin voimin, luottamusmies voi ottaa UIL:n jäsenen ongelmassa yhteyttä UIL:oon, mutta muihin liittoihin kuuluvien asioissa voi neuvoa heitä olemaan yhteydessä omaan liittoonsa.

Yt-neuvotteluissa sekä paikallisten sopimusten neuvotteluissa, kuten yrityskohtaisen palkkaerän neuvotteluissa, luottamusmies edustaa koko henkilöstöä. N Lisää ajankohtaisia Tietoalan kuulumisia on osoitteessa www.tietoala.fi

Kiireinen syksy Tietoalalla – puheenjohtajan terveiset ietoalan toimihenkilöiden osalta kulunut syksy on ollut hyvinkin työntäyteinen ja isoja muutoksia täynnä. Jo pelkkä siirtymisemme Ertosta Uusi Insinööriliitto UIL ry:hyn olisi ollut tarpeeksi suuri muutos. Se ei mennytkään toivomallamme tavalla, jossa olisimme voineet siirtää kaikki yhdistyksemme jäsenet yhdessä uuteen liittoon molempien liittojen yhteisymmärryksellä. Koska tähän ei Erto suostunut, jouduimme teidän jokaisen hyvin konkreettisesti kokemaan siirtorumbaan, jossa ei aina tuntunut ollen mitään tolkkua.

Tästä seurasi jäsenistössä paljon sekaannusta, hätää ja jopa vihastusta, koska tiedotus koettiin hämmentäväksi ja virheelliseksi.

Tällä hetkellä marras-joulukuun vaihteessa tilanne on jo rauhoittumaan päin ja yli 80 prosenttia jäsenistöstämme on jo siirtynyt UIL:oon. Loppujenkin siirtymistä ainakin itse toivon. Kuuluminen siihen liittoon, joka neuvottelee alalle työehtosopimuksen, on alan työntekijöille yksiselitteisesti ainut järkevä valinta.

Tämän syksyn toinen suuri tapahtuma oli uuden työehtosopimuksemme neuvottelu ja sopiminen. Neuvotteluprosessi oli aiempia vuosia vaikeampi paljolti työn-

T

UUSI

INSINÖÖRI

antajapuolen tavoitteiden takia, ja tästä syystä alallamme ajauduttiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin työtaistelutilanteeseen.

Sen seurauksena meillä oli ensin ylityökielto ja loppujen lopuksi alan isoimmissa yrityksissä jouduttiin lakkoon asti, jotta sopimus saatiin aikaiseksi. Nämä alalla toteutuneet lakot olivat parin päivän mittaisia, osia työpaikoista koskevia pistelakkotyyppisiä.

Niiden merkitystä työehtosopimuksemme syntymiseen ei voi yliarvioida. Ilman toteutettuja toimenpiteitä ei alallemme olisi saatu raamisopimuksen mukaista työehtosopimusta.

Olen nyt Tietoalan toimihenkilöiden uusi puheenjohtaja. Olen 56-vuotias testaaja Tietokarhu Oy:ssä ja toimin myös Tietokarhun luottamusmiehenä.

Tämän lisäksi olen Tieto-konsernin EWC:n puheenjohtaja. Marraskuun lopulla minut valittiin UIL:n hallitukseen Tietoalan Toimihenkilöiden edustajana.

Esa Koskinen Tietoalan puheenjohtaja

17

edunvalvonta – työssäjaksaminen Teksti: Ilona Mäenpää N Kuva: Johannes Tervo

Hyvinvoinnin ja jaksamisen monet kasvot

Ralf Holmlund öljyntorjunta-aluksen kannella.

Kun projektiaikataulut painavat päälle, alkavat kiire ja stressi helposti nakertaa työssä jaksamista ja muutakin hyvinvointia. Asiaan on puututtava jo ennakkoon, tietää päätoiminen pääluottamusmies Ralf Holmlund Wärtsilässä. alf Holmlundilla on vajaan 2 500 toimihenkilön ja ylemmän toimihenkilön asiat hoidettavanaan Vaasassa. Hänet valittiin juuri toiselle kaksivuotiskaudelle. Lisäksi hän toimii molempien ryhmien työsuojeluvaltuutettuna. Hän konsultoi myös Turun ja Helsingin ryhmiä pyydettäessä.

Tosiasia on, että työelämässä mennään aina vain hektisempään suuntaan.

Avaimet käteen -projekteissa suunnittelun ja toimitusten osuus tehdään kiireisellä aikataululla.

Projektiluonteisissa tehtävissä voit olla se ainoa insinööri, joka pystyy tekemään ratkaisevat päätökset. Globaaleissa projekteissa asiakkaat soittavat, kun ongelma on edessä. Silloin on pakko olla tavoitettavissa, Holmlund sanoo.

Aikaerojen vuoksi työaika usein hämärtyy. Silloin joudut itse pitämään huolta siitä, etteivät työajat veny tolkut-

R

tomiksi.

Nykyinen työelämän moodi tuntuu olevan se, että olet tavoitettavissa 24/7.

Silloin on itse pidettävä tarkkaan huolta siitä, että parikin kuukautta kestäneen projektin jälkeen otetaan kunnolla vapaata ja levätään.

Aika usein Holmlund joutuu puuttumaan sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun asemassa asioihin osastopalavereissa. Omalaatuisiakin käsityksiä tuntuu olevan liittyen esimerkiksi sähköpostin ja kännykän käyttöön vapaaajalla.

Yritysyhdistys on ollut apuna, kun pääluottamusmiehet ovat neuvotelleet sopimuksista vapaa-aikana matkustamisen korvauksista sekä hälytys- ja vuorotyökorvauksista työnantajan kanssa.

Meillä matka-ajan korvaukset ovat olleet jo pitkään voimassa, Holmlund kertoo. Niilläkin on vissi merkityksensä

jaksamisessa ja työn kokemisessa arvostetuksi.

Asiantuntijatehtävään kasvetaan

YTN:n vuoden 2011 yritysyhdistys on Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt ry valittiin vuoden yritysyhdistykseksi.

Vuonna 1994 perustetulla yritysyhdistyksellä on jäsenenä on noin 1000 henkilöä yhtiön toimipisteissä Vaasassa, Turussa ja Helsingissä. Päätoimisena pääluottamusmiehenä on Ralf Holmlund.

Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt ry on aktiivisesti vaikuttanut pääluot-

18

tamusmiehen työnantajan kanssa neuvottelemiin paikallisiin sopimuksiin (mm. sopimukset vapaa-aikana matkustamisen korvauksista sekä hälytysja vuorotyökorvauksista). Yhdistys tekee myös säännöllisesti omia palkkatutkimuksia. Yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa yrityksen sisällä on tiivistä.

Wärtsilällä on osaavaa henkilöstöä ympäri maailman. Vaasassakin ulkomaalaisia on firman palveluksessa toista sataa.

Insinöörin työ on asiantuntijatyötä suurelta osaltaan. Valvonta ja johtaminen ovat yhä voimakkaammin mukana kuvassa.

Tehtävään kasvetaan ja siihen pitää olla kokemusta. Suoraan koulun penkiltä ei näihin hommiin enää tulla, Holmlund tietää.

Wärtsilässä insinöörit keskittyvät omaan osaamiseensa. Joitakin avustavia toimintoja on ostettu talon ulkopuolelta,

sillä yt-neuvottelut ovat kohdistuneet lähinnä tukitoimintoihin ja toimintojen uudelleenorganisointeihin.

Erikoisosaaminen pyritään pitämään talossa, siksi keskitymme omaan ydinosaamiseen.

Hyvinvointia seurataan

Henkilöstön hyvinvointia seurataan Wärtsilässä tarkkaan. Työssä jaksamista tuetaan monin tavoin. Se tiedetään, että kun kuorma kasvaa, niin stressitaso nousee.

Vapaa-ajan ja työajan jaksottaminen on silloin hyvin tärkeää. Vapaa-ajalla on tärkeä merkitys hyvinvoinnin ylläpitäjänä, Holmlund tietää.

Wärtsilässä on monet keinot käytössä UUSI

INSINÖÖRI

sekä vapaa-aikaan että työelämään liittyen.

Yritysyhdistys on ollut aktiivinen ja järjestänyt monenlaista tarjontaa, johon koko perhe voi osallistua yhdessä, itsekin yritysyhdistysaktiivi Holmlund kertoo.

On ulkoilupäiviä, joissa perhe voi yhdessä harrastaa monenlaista tekemistä.

Lippuja on jaettu teatterin nälkäisille sekä konsertteihin.

Työpaikalla käyttöön otettu varhaisen puuttumisen järjestelmä tuo systemaattisuutta poissaolojen ja sairastamisten seurantaan. Asioihin puututaan välittömästi, jos on aihetta. Lääkärikeskus Mehiläisen palvelut ovat käytössä.

Keskustelemalla ja kuuntelemalla luottamusmies saa osastopalavereissa palautetta siitä, missä asiat on hyvin ja

missä työkuormaa on kenties liikaa. Silloin tehdään korjaavia toimenpiteitä.

Miten luottamusmies itse jaksaa?

Työ vaatii, että on vahva oma verkosto, Holmlund sanoo. Wärtsilän muut työsuojeluvaltuutetut, heitä on yhteensä kuusi, on eräs tällainen tuki.

Omat harrastukset ovat tärkeitä, sillä ne pitävät ajatukset poissa työkiemuroista.

Holmlund on mukana maanpuolustustoiminnassa, hän toimii merenkulkupuolella kouluttajana ja avomeren aikaan öljyntorjunta-aluksen päällikkönä päivystämässä kolme viikkoa. Kaksi kertaa viikossa käydään merellä harjoittelemassa. N

19

edunvalvonta – työssäjaksaminen Teksti: Leena Seretin N Kuva: Pirjo Mailammi

Työkykyjohtaminen on arjen ratkaisuja Työkykyjohtaminen on osa päivittäistä johtamista, johon yrityksen ylin johto on sitoutunut. Se tarkoittaa työkykyä edistäviä toimia, jotka auttavat jokaista työntekijää saavuttamaan työllensä asetetut tavoitteet, mieluummin terveyttä menettämättä, tiivistää työhyvinvointipalvelujen johtaja Jyri Juusti Varmasta.

elpommin sanottu kuin tehty.

Toistakymmentä vuotta työkykyjohtamisen ympärillä on riittänyt puheenpartta, haettu määritelmiä, tehty henkilöstökyselyjä, analysoitu, järjestetty liikuntapäiviä ja teatteri-iltoja, etsitty konkreettisia keinoja nujertaa sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet.

Onnistumisen merkkejä alkaa olla näköpiirissä.

– Yrityksissä on tapahtunut aivan viime vuosina valtava muutos. Riskejä, myös terveysriskejä katsotaan uudella tavalla, mystiikkaa työhyvinvoinnista on hävitetty ja yritykset ovat alkaneet löytää

H

20

roolinsa työkyvyn hallitsemisessa, Jyri Juusti sanoo.

Osansa on silläkin, että työkyvyttömyyseläkkeisiin on tullut maksuluokat, jotka piiskaavat yrityksiä huolehtimaan henkilöstään entistä tarkemmin. Tai jos kiinnostus ei riitä, työkyvyttömyys maksaa yritykselle entistä enemmän. Myös yritysten varhaisen tuen mallit zoomaavat sairauspoissaoloihin. Tähänkin on tulossa Kela-maksuissa keppiä tai porkkanaa.

Työkykyjohtamiseen ovat tuoneet apuvälineitä myös työeläkeyhtiöt, joiden ensisijainen tavoite on tietysti vähentää ennen aikaisia eläkkeitä.

Suomen suurimmassa työeläkeyhtiössä Varmassa on kehitelty monenlaisia apuvälineitä työkykyjohtamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Eläkeyhtiön työhyvinvointipalvelujen asiantuntijat sparraavat toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Työterveyshuolto on mukana kehitystyössä, ja edellytyksenä on, että yrityksen johto sitoutuu työhyvinvoinnin edistämiseen.

Pelilaudalla yritys

Nyt lähdetään Varmassa kehitettyyn työkykyjohtamisen lautapeliin.

”Esimiestyötä ei kannata mystifioida ja ladata siihen liikaa odotuksia.”

Työkykyjohtamisen ilmapiiriin kuuluu, että työntekijät rohkenevat ottaa puheeksi ongelmat.

Jos ne padotaan, kaikki menettävät, Jyri Juusti sanoo.

käytäntöjä ja parantanut työsujuvuuden käytäntöjä, peli voi jatkua.

Päästään pallukkaan työkunnon parantamisen käytännöt. Tässä on olennaista, että kukin työntekijä oppii tunnistamaan kuormittumisen kuopat ja löytää keinoja palautumiseen. Seuraavassa etapissa sovitaan terveysongelmien ratkaisemisen käytännöt.

– Terveysongelmien ratkaisemisen käytännöt ovat esimerkiksi yrityksen kulttuuri ottaa puheeksi ongelmat, miten sairauslomia seurataan, miten sairauspoissaoloihin puututaan. Sairauspoissaolot eivät ole pelkkä mörkö; eihän kenenkään pidä sairaana mennä töihin. Liiallinen uhrautuminen työlle rampauttaa pitkässä juoksussa ja voi vuosien jälkeen kostautua esimerkiksi vaikeana masennuksena, johon onkin hankala puuttua.”

Varman lautapelissä korostetaan käytäntöjä, jotta itse tavoite ei jää paperi- ja pykäläviidakkoon. Juusti painottaa, että kyse työkykyjohtamisessa on loppupelissä siitä, että ihmiset saavat tehdä omaa työtään arvonsa tuntien ja palautetta saaden.

Yksilö puskee peliin

Yritys aloittaa keltaisilla pelimerkeillä. Lähtöruudussa yritys on tietoinen työkykyä uhkaavista riskeistä ja toiminnan vahvuuksista. Tätä miettimistä ennen ei pääse peliä aloittamaan. Yritys etenee kohti laatimiaan tavoitteita ja mittaa sopiviksi havaituilla mittareilla tuloksellisuutta. Yritys etenee ruutuun esimiestyön selkiyttämisen käytännöt. Mitä siis pitää tehdä?

– Esimiestyötä ei kannata mystifioida ja ladata siihen liikaa odotuksia. Esimiehiä ei syyllistetä, vaan kirjataan, mitä esimieheltä odotetaan, Juusti kuvaa.

Kun yritys on selkiyttänyt esimiesUUSI

INSINÖÖRI

Vaikka työelämässä ei pitäisi olla peliä etenkään ihmisten terveyden kustannuksella, Varman pelilautaan on pakko ottaa mukaan yksilö, työntekijä. Eihän yritys tavoitteineen ole mitään ilman osaavia tekijöitä.

Yrityksiin valitaan töihin terveitä, osaavia ja motivoituneita yksilöitä, mutta syystä tai toisesta terveys saattaa pettää kenellä hyvänsä.

Työkykyjohtamisen lautapelin lähtöruudussa työntekijällä on vaikeuksia selviytyä työssä. Hän etenee pelilaudalla kohtaan, jossa ongelma otetaan puheeksi joko esimiehen tai työterveyshuollon kanssa. Pelikenttä menee hiukan sekaisin.

Työpaikan omat keinot eivät riitä, joten yksilö siirtyy työeläkekuntoutukseen: työkokeilua, työhön valmennusta tai oppisopimuskoulusta. Elleivät nämä reseptit toimi, edessä voi olla uuteen ammattiin kouluttautuminen työeläkekuntoutuksena.

Nopeampi ja kaikille edullisempi

reitti on, että puheeksi ottaminen tuottaa toimenpiteitä työpaikalla, ja yksilö jatkaa työkykyisenä. Tavoitteena on lakisääteinen eläkeikä ja sen jälkeen terveenä eläkkeelle. Umpiperäksi lautapelissä ja oikeassa työelämässäkin osoittautuu työkyvyttömyyseläke, jolloin yksilö on jo menettänyt osan terveyttään, motivaatiota työhön ja yritys hyvän työntekijän.

Ongelmiin ei jäädä muhimaan

Työkykyjohtamisen perusajatus on Jyri Juustin mielestä se, että tehdään kunkin työpaikan arkipäivään sopivia suunnitelmia ja mietitään valmiiksi käytännöllisiä ratkaisumalleja.

– Ongelmiin ei kannata jämähtää.

Kuitenkin on niin, että valtaosa henkilöstöstä jaksaa hyvin. Tavoitteena on auttaa pientä vähemmistöä jaksamaan ja jatkamaan ja pitää työkyvyttömyyden uhanalaisten joukko mahdollisimman pienenä.

Jos yrityksissä on pitkän tähtäimen malttia vaurastua, täytyy olla myös maltti pysähtyä kulminaatiopisteissä. Ammattiosaajaksi tullaan kunkin yrityksen tarpeisiin vuosien kokemuksella ja räätälöidyllä koulutuksella. Yrityksille avainosaajien integrointi on kallista eikä firmoilla ole varaa menettää tärkeitä tuloksen tekijöitään.

Yksilölle puolestaan on ensiarvoisen tärkeää, että saa käyttää ja näyttää osaamistaan, olla arvokas työyhteisön jäsen ja jäädä aikanaan terveenä eläkkeelle. N

Työkykyjohtaminen t PTB QÊJWJUUÊJTUÊ KPIUBNJTUB t UZÚLZLZÊ FEJTUÊWJÊ UPJNJB KPULB BVUUBWBU UZÚOUFLJKÚJUÊ TBBWVUUBNBBO UZÚMMFOTÊ BTFUFUVU UBWPJUUFFU t FTJNJFT UVLFF BJLBBOTBBNJTUB KB LFIJUUZNJTUÊ t UÚJEFO TVKVNJTFFO LJJOOJUFUÊÊO IVPNJPUB t UZÚLZLZÊ ZMMÊQJEFUÊÊO KB UVFUBBO t TBJSBVTQPJTTBPMPKFO QJULJUUZNJTFFO PTBUBBO QVVUUVB

21

edunvalvonta Teksti: Mikko Sormunen

Mikko Sormunen

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju (vas.) kuuntelee, mitä Harri Haapasalolla on sanottavaa. Kuvassa lisäksi aluekehityspäällikkö Heikki Ojala.

Insinööri Euroopan rahaa alueelle jakamassa ”Kaiken kattavana ajatukseni on ollut verkostoituminen. Yhteistyö palkansaajapuolen kesken on ollut tiivistä. Näköalapaikat MYR:ssä ja ammattikorkeakoulun hallituksessa ovat olleet pitkän vaikuttamispolun tuloksia.” uroopan Unionin rahoitus Suomeen kanavoidaan erilaisten kehitysohjelmien kautta. Päätöksiä näiden ESR-, EAKR- ja muiden rahojen käytöstä tehdään alueellisesti. Jokaisessa Suomen maakunnassa on Maakunnan yhteistyöryhmä eli MYR, joka jakaa miljoonia alueen kehittämiseen. Se on siis

E 22

tärkeä paikka ajatellen insinöörejä työllistäviä yrityksiä ja sitä kautta monen tekniikan osaajan työuraa.

Näissä yhteistyöryhmissä on kiintiö myös jokaisen keskusjärjestön edustajalle. Yhdessä maakuntapolitiikkojen ja julkisen vallan edustajien kanssa päätöksiä tekee siis myös yksi akavalainen. Poh-

jois-Pohjanmaalla maakunnan rahaa on yli 15 vuotta jakanut Uuden Insinööriliiton asiamies Harri Haapasalo.

– Olen ollut mukana päättämässä monesta hankkeesta, jotka ovat merkittävästi työllistäneet ammattikuntaa. Ehkäpä omalta pieneltä osaltani olen suunnannut niitä insinöörimyönteisiksi, Haapasalo toteaa vaatimattomasti.

Insinööri tuo pöytään akavalaisista ehkä vahvimmin elinkeinoelämän näkemystä.

– Pääsy Akavan edustajaksi Maakunnan yhteistyöryhmään vaatii pitkän vaikuttamispolun, hän tietää.

Kati Valjus

Haapasalon osalta pohjatyö on tehty Akavan aluetoiminnassa. Insinööriliiton Pohjois-Suomen piiriasiamies oli pitkään myös Pohjois-Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja.

– Aluetoimikunnat ovat yhteistyöelimiä, joten niillä olisi mainio paikka vaikuttaa ja ottaa kantaa. Aikanani järjestimme vuosittaisia kansanedustajatapaamisia ja esittelimme akavalaisia näkemyksiä koulutuspolitiikkaan. Nyt toiminnan taso on vaatimattomampi, aluetoimikunnat kaipaavat tekijöitä ei vain nimiä esityslistoihin.

1980-luku vaikuttamisen kulta-aikaa

25 vuotta liiton asiamiehenä toiminut Haapasalo esittelee Pohjois-Suomen insinöörien vuosikirjoja 1980-luvulta.

Alueyhdistykset järjestivät seminaareja ja lähes jokainen yhdistys otti kerran pari vuodessa painavasti kantaa. Milloin oltiin teollisuuslaitoksen sijoittaminen puolesta tai insinöörikoulutuksen laajentamista vastaan.

Mielipide löytyi työaikalain uudistuksiin, kilpailukieltoihin ja orjasopimuksiin. Ennen ammattikorkeakoulujen syntymistä alueella vaadittiin tekuja kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen tai hahmoteltiin insinöörikorkeakouluja. Vaikutti siltä, että liiton lisäksi myös alueen toimijat olivat hyvin esillä lehdistössä.

– Kyllä alueyhdistykset tekivät silloin 1980-luvulla enemmän yhteiskunnallista vaikuttamista. Toiminta oli vahvasti kantaaottavaa ja tavoitteellista.

Erityisesti Haapasalolla on jäänyt mieleen Oulun Insinöörien 40-vuotisjuhla vuonna 1985.

– Se pidettiin Teknologiakylässä, jossa silloin oli viisi yritystä. Mietittiin, että Oulun seudulla voisi tulevaisuudessa olla Tietokylä, uuden teknologian yritysten keskittymä. Seminaari lähetettiin myös paikallisradiossa, Haapasalo muistelee.

Nythän tuosta Teknologiakylästä on kasvanut 1 300 yrityksen 10 paikkakunnalla operoiva Technopolis.

Myös Maakunnan yhteistyöryhmän asioita käytiin läpi isommalla porukalla.

Haapasalo esitteli uusia hankkeita Oulun UUSI

INSINÖÖRI

Vaikuttaminen MYR:ssä kuuluu Harri Haapasalon mielestä liiton alueelliselle henkilökunnalle. Hän on istunut kolme rakennerahastokautta Pohjois-Pohjanmaan MYR:ssä vuodesta 1994 lähtien.

Insinöörien johtokunnan ja Pohjois-Suomen piirin puheenjohtajakokouksissa.

Akavan aluetoiminnan MYR-taustaryhmässä mietittiin porukalla, mitä mieltä hankkeista oltiin. Itse MYR:ssä toimittiin yhdessä sosiaalipartnereiden eli SAK:n, STTK:n ja työantajaliittojen edustajien kanssa.

– Kaiken kattavana ajatukseni on ollut verkostoituminen. Yhteistyö palkansaajapuolen kesken on ollut tiivistä.

MYR:n kautta solmitun yhteistyösuhteen kautta Haapasalo pääsi myös vaikuttamispaikoista ehkä mieluisimpaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallitukseen. SAK:n aluejohtaja, myös politiikassa mukana ollut Vesa Saarinen ehdotti minua työelämän edustajaksi Oamk:n hallitukseen 2004. Hallituksessa Haapasalo on puhunut koulutuksen laadun puolesta.

– Insinöörikoulutus ei ole alueellista.

Insinöörillä tulee olla valmiudet mennä mihin vain maailmassa, hän toteaa.

Tänä syksynä esillä oleviin koulutuksen leikkauksiin Haapasalo ottaa kantaa.

– Olen odottanut milloin uudistuksia lopulta tulee. Pieniä yksikköjä tulisi rohkeasti lakkauttaa, juustohöylä ei ole hyvä malli koulutuksen kehittämisessä.

Kuinka insinööri, tämän lehden lukija sitten pääsisi vastaavalle vaikuttajatasolle?

– MYR on vaikea paikka luottamushenkilölle, sillä kokoukset ovat virka-aikana. Kyllä näissä vaikuttamistyö kuuluisi liiton alueelliselle henkilökunnalle.

SAK:n aluejohtaja kiertää kaikki MYR:t.

Akavalaisista liitoista alueella on vain UIL:n ja TEK:n asiamiehiä. N

23

yhteiskunnasta Teksti: Jaana Parkkola / Akava N Kuva: Markku Ojala

Osaavimman kansakunnan asialla Opetusministeri Jukka Gustafsson haluaa vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa ja työelämäyhteyksiä.

allituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mielestä osaavimman kansakunnan asema edellyttää, että jokaiselle nuorelle taataan peruskoulun jälkeen jatko-opiskelupaikka ja mahdollisuus tutkintoon. Omaa osaamista on myös pystyttävä täydentämään koko elämän ajan.

Gustafssonin mukaan koulutuksella on keskeinen merkitys Suomen talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Nykyisin puhutaan paljon tuottavuuden kasvusta, jonka merkitys korostuu, kun ikäluokat pienenevät.

– Tuottavuuden kasvu syntyy suurimmaksi osaksi osaamisen kasvusta.

Saamme koulutuksella aikaan osaamista, jolla tähän tavoitteeseen päästään.

Osaavimman kansakunnan tavoite on haastava myös siksi, että samaan ai-

H

kaan koulutukseen ja tutkimukseen käytettäviä resursseja lisätään kaikkialla maailmassa.

Gustafssonin mielestä suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeisimpiä haasteita ovat suuret keskeytysmäärät ja korkea-asteen pitkät valmistumisajat.

Hallitus on lisäämässä eri koulutusmuotojen tuloksellisuusrahoitusta, jolla tähdätään koulutuksen laadun parantamiseen. Koulutuksen laatua mitataan muun muassa valmistuneiden määrillä, valmistumisajoilla ja työllistymisellä.

Opetusministerin mukaan opintojen ohjauksen ja työelämäyhteyksien kehittäminen kaikilla koulutustasoilla on äärimmäisen tärkeää.

Säästötavoitteista pidettävä kiinni

Ammattikorkeakouluihin kohdistuvat sopeutussuunnitelmat ovat herättäneet vastustusta. Gustafsson pitää kuitenkin

UIL tukee ehdotusta aloituspaikkojen vähentämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksen mukaan ammattikorkeakoulutusta karsitaan noin 2 200 aloituspaikkaa vuonna 2013. Tekniikan ja liikenteen aloilta karsittaneen noin 850 paikkaa.

Uusi Insinööriliiton mukaan suunta on oikea, vaikkakin liiton mielestä aloituspaikkojen leikkaukset voisivat olla rajumpia.

UIL kannattaa ehdotusta, jossa ammattikoulurahoitus siirretään kokonaan valtiolle. Ammattikorkeakoulujen kustannuspohjaisesta rahoituksesta siirrytään tuloksellisuuteen perustuvaan järjestelmään. UIL tukee

24

myös ehdotusta, jossa rahoitusta kohdennetaan, jotta opiskelijat valmistuvat entistä nopeammin.

Amk-verkon karsiminen siten, että resursseiltaan ja vetovoimaltaan heikot yksiköt ajetaan alas, on UIL:n näkemyksen mukaista. Erityisesti nuorisoasteen tutkintoon johtava koulutus pitää keskittää pääkampuksille. Niissä on hyvät resurssit, opettajat ja välineet sekä muun muassa harjoittelupaikkojen saamista tukeva elinkeinoelämä.

Hannu Saarikangas, koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja

säästötavoitteista tiukasti kiinni.

– Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovituista säästöistä ei voi tässä taloustilanteessa tinkiä. Toimenpiteet eivät silti ole kiveenhakattuja ja siksi selvitystyötä ammattikorkeakoulujen keskuudessa parhaillaan tehdään, Gustafsson muotoilee.

Hän on joutunut selittelemään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsimista. Viestinä on, että koulutuspaikkojen on vastattava työpaikkojen määrää nykyistä paremmin.

Kaikilla aloilla vähennystarpeita ei ole, päinvastoin.

– Esimerkiksi lastentarhaopettaja-, opetus-, hoiva- ja lääkärialan aloituspaikkoja tarvitaan kiistatta lisää. Kaupan ja teollisuuden puolella ennustaminen on puolestaan vaikeampaa. On osattava katsoa tulevaisuuteen, millaista työvoimaa tarvitaan.

Gustafsson uskoo teknologiateollisuuden kilpailukyvyn ja menestymisen mahdollisuuksien säilymiseen. Teknologia-alan osaajia tarvitaan hänen mielestään yhä edelleen. Ministeri nostaa esiin myös kaivosteollisuuden orastavan kasvun Lapissa, jonne on pidemmällä aikavälillä odotettavissa tuhansia uusia työpaikkoja.

Ammattikorkeakouluille itsenäisyyttä

Ammattikorkeakouluissa on tapahtumassa merkittäviä, hallintoa ja rahoitusta koskevia muutoksia, jotka eivät ole koulutuspaikkamäärien tavoin saaneet julkisuutta. Kyse on kuitenkin isosta murroksesta.

– Tavoitteenamme on kansainvälisesti arvostettu ammattikorkeakoulu, joka on osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja ja innovaatioiden kehittäjä. Uudistusprosessin tavoitteena on luoda toiminnalliset edellytyk-

Ministeri Jukka Gustafssonin mielestä koulutusmahdollisuuksien on oltava yhtäläiset kaikille. – Haluan saada koulutuksellisen tasaarvon koulutuspolitiikan ytimeen.

set tällaiselle ammattikorkeakoululle.

Rahoitusjärjestelmää on saatava dynaamisemmaksi ja korkeaan laatuun kannustavaksi. Tällä hetkellä rahoitus perustuu pitkälti opiskelijamääriin, kun sen pitäisi perustua valmistuneiden määriin ja opetuksen laatuun, Gustafsson peräänkuuluttaa.

Hän pitää ammattikorkeakoulujärjestelmää ja sen alueellista vaikuttavuutta erittäin tärkeänä.

– Ammattikorkeakouluilla on laajaa yhteistyötä alueensa yritysten kanssa.

Niissä on hyvä ja ajantasainen tieto esimerkiksi siitä, millaisia osaamis- ja palvelutarpeita alueen pienyrittäjillä on.

Kannusteita aikuiskoulutukseen

Gustafsson korostaa työnantajan vastuuta työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Raamisopimuksessa sovitut osaamisen kehittämistoimenpiteet saavatkin ministeriltä tunnustusta. AiUUSI

INSINÖÖRI

kuiskoulutukseen on suunnitteilla myös kokonaisvaltainen uudistus: aikuiskoulutustilit.

– Tavoitteenamme on luoda aikuiskoulutukseen tilijärjestelmä, joka tukee aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja ohjautumista kansalaisten yksilöllisten tarpeiden mukaan, Gustafsson kertoo.

– On tärkeää, että saamme työmarkkinajärjestöt ja yritykset mukaan kehittämään tätä järjestelmää.

Tasa-arvo koulutuspolitiikan ytimeen

Tasa-arvo on yksi ministeri Gustafssonin tärkeimmistä ohjenuorista. Hänen mielestään kaikilla on oltava sosioekonomiseen taustaan katsomatta yhtäläiset mahdollisuudet oppia ja menestyä.

Gustafssonin mukaan niin sanottua yhteiskunnallista kiertoa tapahtui Suomessa kiitettävästi 1970–80-luvuille saakka, jonka jälkeen se on pysähtynyt lähes täysin.

Inhimillisiä voimavaroja ja lahjakkuutta jää käyttämättä. Muun muassa tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan ylempien sosioekonomisten ryhmien lapset ovat 1,5 vuotta edellä alimpien ryhmien lapsia. Gustafssonin mielestä ero on kansainvälisesti pieni, mutta tosiasiallisesti merkittävä.

– Itse odotan varhaiskasvatuslain uudistukselta vastauksia tähän ongelmaan.

Lastentarhojen ja koulujen välille on saatava parempi jatkumo.

Kolmikantayhteistyö on tuonut Gustafssonin mielestä koulutukseen paljon laadullisesti myönteisiä asioita. Esimerkiksi uuden raamisopimuksen kolmen päivän koulusoikeus on tärkeä periaatteellinen avaus ja vahvistaa aikuiskoulutuksen asemaa.

– Yhteistyö opetusministeriön, elinkeinoelämän, yrittäjien ja palkansaajien välillä on erittäin arvokasta. He näkevät etunenässä, mitä työelämässä tapahtuu ja miltä tulevaisuus näyttää. N 25

yhteiskunnasta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Paljon raportteja – vähän seurantaa Suomalaisyritysten näyttö yritysvastuusta on puutteellista, mikä voi aiheuttaa niille tulevaisuudessa legitimiteettikriisejä, väittää viestinnän tutkija Karoliina Malmelin. aroliina Malmelin tutki väitöskirjassaan ”Arvojen markkinat” kymmenen suomalaisen suuryrityksen yhteiskuntavastuuraportteja ja vuosikertomuksia yli kymmenen vuoden ajalta.

– Taloudellinen tuotto ja tehokas tuotanto olivat odotetusti keskeisimmät arvot, jotka nähtiin edellytyksenä muiden arvojen toteuttamiselle yrityksissä, Malmelin toteaa.

Yritykset eivät pystyneet useinkaan tarjoamaan arvojaan todentavaa näyttöä.

Etenkin yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja ekologisen kuormituksen todentaminen olivat heikkoja, vaikka yritykset painottivat yrityskansalaisuutta ja kestävää kehitystä.

Yhteiskunnallisten ongelmien käsittely on selektiivistä ja yritykset korostavat myönteisiä yksityiskohtia toimintansa kokonaisvaikutusten kuvaamisen sijaan.

Malmelin ihmettelee, miten käytännössä näkyy se, että ”yritys kertoo vie-

K

26

vänsä suomalaisia arvoja muihin maihin, joissa se toimii” tai että ”yrityksen työntekijät toimivat korkeimpien moraalisten standardien mukaan” tai mitä ”vastuullinen irtisanominen” merkitsee. Millaista energia- ja veropolitiikkaa yritys edistää, siitä ei ole mainintoja raporteissa.

Tarkempaa raportointia Malmelin kaipaa etenkin Nokialta.

– Nokia nosti yhteiskunnallisena ongelmana esiin matkapuhelinten puutteen kehitysmaissa, mutta ei lainkaan eettisesti ongelmallista yhteistyötä diktatuurien kanssa.

Vuosien 2007–2008 talouskriisi ja samanaikainen teollisuuden rakennemuutos nostivat yritysten arvot valokeilaan ja muuttivat niiden arvopuhetta. Metsäyhtiöiden legitimaatiota helpotti yritysten mahdollisuus vedota pysyviin kansallisiin arvoihin sekä tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Ne kuitenkin muotoilivat arvojaan uudelleen markkinatilantee-

seen paremmin sopiviksi. Vastuullisen irtisanomisen kriteerejä määriteltiin, ja johdon auktoriteettia korostettiin.

– StoraEnso ei ole halunnut tuoda esiin, mitä sen tehtailla Etelä-Amerikassa tapahtuu, Malmelin sanoo.

Myös Fortum ja Wärtsilä määrittelivät arvopohjaansa uudelleen. Markkinoiden ja teollisuuden arvot nostettiin näissä yrityksissä entistä vahvemmin esiin. Niiden rinnalla nostivat päätään inspiraation arvot, jotka ilmenivät luovuuden, itsenäisyyden, innovoinnin ja yksilöiden korkean moraalin korostamisena.

Malmelinin mukaan suuryritysten vastuullinen brändi rakentuu yhä vahvemmin hyvämaineisten kumppaneiden antaman julkisen kiitoksen, vastuullisen sijoittamisen indeksien ja eettisten merkkien varaan.

Koska yrityksiin kohdistuva luottamus on pitkään ollut matala, yritykset

hakevat legitimiteetilleen tukea kansalaisjärjestöiltä kuten YK:lta ja ympäristöjärjestöiltä, joihin kohdistuu suurempaa luottamusta.

– Yhteistyö SPR:n ja WWF:n kanssa kääntää katseet pois omasta toiminnasta.

Hyvinä yritysesimerkkeinä Malmelin mainitsee Varman, SOK:n ja Keskon, jotka taas saattoivat suhdanteista riippumatta osoittaa, että ne tavoittelivat kotimaista omistusta sekä yrityskansalaisuu-

teen liittyvää aktiivisuutta, osallisuutta ja osuustoiminnallisuutta.

Jatkuvuuden arvoja on haastanut projektien arvomaailma, joka kannustaa työntekijöitä katkaisemaan siteensä yhtiöön ja kasvattamaan ammattitaitoaan muissakin yrityksissä.

Yritysten raportoinnin polyfonia eli moniäänisyys on lisääntynyt. Erityisesti kansalaisjärjestöt ja sijoittajayhteisö pääsevät ääneen yritysten raporteissa, millä

pyritään osoittamaan yrityksen eettisyyttä, yhteistyökykyä ja valveutuneisuutta.

Malmelinin tutkimuksessa olivat mukana Fortum, Nokia, UPM, Stora Enso, SOK, Kesko, Metso, Rautaruukki, Wärtsilä ja Varma.

Karoliina Malmelin on viestinnän konsultti ja kouluttaja, jonka erityisalaa ovat yritysten yhteiskuntavastuu ja järjestösuhteet. N

Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö

Kulutuksen kannalla Euroopassa on tilausta elvytystoimille pelkkien kiristysten sijaan. uroopan palkansaajien keskusjärjestön ETUCin sihteeristön jäsen Veronica Nilsson ei usko Euroopan unionin tuomiopäivään nykyisistä vaikeuksista huolimatta. Hän katsoo, että unioni tekee kaikkensa estääkseen euron romahduksen ja löytääkseen ratkaisut.

– Vaihtoehto euron pelastamiselle on yleinen katastrofi. Pelastuskuurin hinta on kuitenkin kova, Nilsson toteaa.

Hän puoltaa toisenlaisia lääkkeitä kriisin hoitoon. Kaikkea ei saa lastata työntekijöiden maksettavaksi. Budjettien kiristys- ja kuristustoimenpiteitä on tehty liikaa. Euroopan keskuspankin korkoja on pidetty liian ylhäällä. Ottamalla käyttöön eurojoukkovelkakirjat ja ylikansallinen varainsiirtovero, niin sanottu transaktiovero, saataisiin varoja esimerkiksi elvyttäviin investointeihin.

E

Keynes kunniaan

Nilsson nostaa kunniapaikalle John M. Keynesin, yhden maailman tunnetuimmista taloustieteilijöistä.

– Keynes puolusti investointeja ja kulutusta ylläpitäviä toimenpiteitä talousvaikeuksien aikana. Kiristykset pienentävät ensin kysyntää, sitten työllisyyttä ja näin talousongelmat pahenevat entisesUUSI

INSINÖÖRI

tään. Kreikan esimerkki osoittaa, että kuristuslinja ei toimi.

Nilsson myöntää, että on vaikea vastata kysymykseen, mistä saataisiin varat julkisiin investointeihin ja kulutuksen ylläpitoon. Joka tapauksessa esimerkiksi Kreikalle olisi pitänyt antaa sopeutumisaikaa ja veloille pidempi maksuaika.

Palkansaajia kuunneltava paremmin

Nilsson pitää epäoikeudenmukaisena väitettä, että palkansaajat eivät ole kyenneet tarjoamaan uskottavia vaihtoehtoja päätetyille eurooppalaisille talouslinjauksille.

– Keynesiläinen lähtökohta jo sinällään tuo uskottavuutta. Lisäksi palkansaajaliike on tehnyt monia käytännön ehdotuksia, esimerkiksi esitykset eurojoukkovelkakirjojen ja varainsiirtoveron käyttöönotosta.

Nilsson arvostelee palkansaajajärjestöjen liian vähäistä merkitystä talouslinjauksien ja -päätösten muodostamisessa.

Ay-puolen ei tarvitse välttämättä nousta päätöksenteon osapuoleksi talouspolitiikassa, mutta sitä olisi syytä kuunnella tarkemmin. ETUCilla on nykyisin säännöllisiä tapaamisia Euroopan keskuspankin ja valtionvarainministereiden kanssa. Lisäksi se tapaa kolmikantaisesti pääminis-

tereitä niin sanotussa sosiaalisessa huippukokouksessa.

Vaikuttamisen perinteet vaihtelevat

Tapaamisten ja kokousten rinnalla ETUC on järjestänyt monia talouspolitiikkaa koskevia mielenosoituksia. Pohjoismaiset palkansaajajärjestöt eivät ole osallistuneet niihin samalla innolla kuin Etelä- ja Keski-Euroopan ay-toimijat.

Nilsson ei pidä tätä mitenkään kummallisena, sillä kussakin maassa on omat tapansa vaikuttaa.

– Jos Pohjolassa alettaisiin tehdä yhtä mittavia leikkauksia kuin etelässä, kansa lähtisi mitä todennäköisimmin kaduille. Viime aikojen mielenosoituksilla ei ole muutettu talouslinjauksia, mutta ne ovat näkyneet hyvin tiedotusvälineissä ja tuoneet esiin ay-liikkeen näkemyksiä, Nilsson huomauttaa. N Ruotsalainen Veronica Nilsson toimii Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUCin sihteeristössä, joka vastaa järjestön johtamisesta. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ay-komiteassa.

27

osaaminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Vuoden vanha Fingineers Consulting välittää suomalaisia insinöörejä Saksan markkinoille. Yrityksen perustaneet Anna-Maija Mertens ja Hanne Salonen painottavat vastuutaan työnvälityksessä. Heidän viestinsä on – me olemme sinua varten, insinööri.

Ja yritykselle – meihin voi ottaa yhteyttä.

Fingineers rekrytoi insinöörejä Saksaan ingineersin konsulttina toimiva VTT Anna-Maija Mertens tuntee saksalaisen yhteiskunnan pelisäännöt ja mahdolliset ansapaikat. Päätoimisesti hän on Saksan Suomi-instituutin johtajana Berliinissä ja asunut Saksassa vuodesta 1995.

Varatuomari Hanne Salonen on insinöörien suomalainen yhteys Saksan työmarkkinoille. Hän on työskennellyt vuosia insinöörien edunvalvojana Suomessa ja tuntee insinöörien työehdot ja olosuhteet. Salonen vastaa Fingineers -insinöörien hakuprosesseista Suomessa.

Mertens ja Salonen muistelevat syksyä vuosi sitten, jolloin Suomessa puhuttiin insinöörityöttömyydestä ja siitä, miten nuoret insinöörit valmistuvat suoraan työttömyyskortistoon. Saksassa asia nousi myös median ykkösuutiseksi.

Anna-Maija Mertens soitti vanhalle lukion aikaiselle ystävälleen Hanne Saloselle ja kysyi, mitä me voisimme tehdä asialle. Salonen lensi seuraavana viikonloppuna Berliiniin – ja niin alkoi yritysidea

F

28

hahmottua. Ensimmäinen insinöörejä välittävä työnvälitystoimisto Fingineers Consulting ilmoitettiin keskuskauppakamarin yritysrekisteriin keväällä 2011.

Nyt yhteydenottoja tulee tasaiseen tahtiin ja ensimmäiset insinöörit ovat jo löytäneet uuden työpaikan Saksasta.

Tieto työnvälityksestä on kiirinyt suusta suuhun, mutta myös virallisia teitä muun muassa UIL:n, TEK:in ja Jobstepsin rekrypalvelujen kautta.

Pulaa insinööreistä

Saksan teollisuus tarvitsee tällä hetkellä kipeästi korkeasti koulutettuja tekniikan alan ammattilaisia, varsinkin auto- ja koneteollisuus etsii uusia osaajia. Etenkin insinööreistä ja it-ammattilaisista on huutava pula.

– Pelkästään insinöörien paikkoja on auki tällä hetkellä yli 40 000, Mertens kertoo.

Insinöörien vapaat työpaikat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Saksan talousinstituutin mukaan vuoteen 2014

mennessä tarvitaan jopa 200 000 uutta insinööriä.

– Suomen koulutuksella on Saksassa edelleenkin kova maine, PISA-tuloksia ei ole unohdettu. Suomea pidetään myös osaavana teknologia- ja innovaatiomaana, Mertens tietää.

Suomi on Saksassa kuitenkin suhteellisen tuntematon maa, siksi yritykset tarvitsevat tukea ja osaavaa luotsia kansainvälisten työntekijöiden rekrytoimiseen.

– Mielenkiintoiset uramahdollisuudet kansainvälistyvissä yrityksissä houkuttavat suomalaisia insinöörejä. Saksassa työskentely on usein myös ponnahduslauta muualle maailmaan – ja myöhemmin myös takaisin Suomeen, Martens tietää.

Myös Suomea korkeampi palkkataso ja selvästi halvemmat elinkustannukset tekevät maasta kiinnostavan kohteen.

Luotsia tarvitaan

Vaikka saksalainen teollisuus ja saksalaiset työmarkkinat ovat verrattain tunnet-

Mikä Fingineers Fingineers Consulting on suomalaissaksalainen yritys, joka toimii luotsina Suomen insinöörien ja Saksan yritysmaailman välillä. Fingineers etsii oikeita yhteistyökumppaneita, neuvoo kulttuurien välisissä eroavaisuuksissa, helpottaa ja edesauttaa kommunikaatioprosessia osapuolten välillä sekä opastaa työnhakijoita ja työnantajia konkreettisiin työsuhdeasioihin liittyvissä kysymyksissä.

Sampo Häklin terveiset Ulmista len töissä Ixonos Oyj:lla nimikkeellä senior test engineer.

Olen ollut saman työnantajan palveluksessa vuodesta 2006, aloitin “meillä” jo opiskeluaikana, valmistumisvuoteni syksyllä. Työskentelen mobiiliohjelmistojen testauksen parissa. Tällä hetkellä olen komennuksella eteläSaksassa Ulmissa. Projekti on kansainvälinen, ja olen jatkuvassa kontaktissa niin saksalaisten kuin suomalaistenkin ohjelmistokehitystiimien kanssa. Komennuksen lopullinen pituus on vielä avoin.

Kansainvälinen työskentely oli mielessä jo uran alkuvaiheissa. 2008 lähdin ensimmäiselle Saksan keikalle Berliiniin, ja viihdyin siellä noin kaksi vuotta. Tämän vuoden syyskuussa tuli mahdollisuus lähteä Ulmiin. Tarjottu projetki oli ammatillisesti mielenkiintoinen ja haastava.

Mielestäni kaikkien – insinöörien ja muiden – kannattaa käydä kotimaan rajojen ulkopuolella tutustumassa, miten muualla toimitaan. Niin siviili- kuin ammattielämäkin saa uusia ulottuvuuksia. Vieras työkulttuuri opettaa – samoja asioita tehdään täälläkin, mutta välillä eri tavalla. Lisäksi oikeasti kansainvälinen työympäristö inspiroi, ja edellyttää luovimista hyvinkin erilaisissa tilanteissa.

Saksalainen työkulttuuri on melko tavalla erilaista verrattuna Suomeen. Berliinissä on valloillaan boheemi ja vapaa kulttuuri, etenkin työaikojen suhteen, kun taas etelässä kellotetaan tunnit minuutin tarkkuudella. Kellokortitkin ovat käytössä portaasta riippumatta.

Yhteistä on kuitenkin hierarkisuus, ja prosessien suuri kunnioitus. Esimiesten asemaa ja sanaa kunnioitetaan suuresti, ja noudatetaan tarkasti. Tällä saksalaiset pyrkivät myös välttämään virheitä – niiden tekeminen tai myöntäminen ei kuulu saksalaiseen luonteeseen.

Yhteistäkin toki on, insinöörit ovat insinöörejä joka puolella maailmaa, ja ongelmanratkaisu on kaikille lähellä sydäntä.

Tiimityöskentely on erilaisten ihmisten kanssa toimimista, se ei katso kansalaisuutta tai kulttuuria – insinöörikin tarvitsee ihmissuhdetaitoja globaalissa yhteisössä. N

O

Kuva: Esko Pihl

tuja Suomessa, pienet käytännön asiat vaativat Saksaan mielivälle usein perehdytystä.

– Kulttuurieroissa voi olla aikamoisia sudenkuoppia, Mertens sanoo.

Saksalaisessa työhaastattelussa on esimerkiksi tärkeää tietää, missä vaiheessa työhaastattelua on soveliasta ottaa puheeksi palkka, lomapäivät, työsuhdeauto ja muut konkreettiset asiat ja kuinka pitkään kannattaa pysyä small talk -tasolla.

Saksassa arvostetaan työelämäkokemusta, kielitaitoa ja kansainvälisiä kokemuksia, niitä on hyvä tuoda haastatteluissa esille.

– Pitää osata tuoda itseään esille, innostua ja urahtaa, Mertens sanoo.

Saksaan päästyään hakijoilla on usein myös konkreettisia arjen järjestelyyn liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi vuokrasopimuksen teko, lasten päiväkotipaikkojen organisointi tai uusien ystävien löytäminen.

– Me autamme insinöörejä löytämään työpaikan ja yrityksille tarjoamme luotettavia hakijoita, joilla cv:t, työtodistukset ja opintosuoritusotteet ovat portfoliossa, Salonen painottaa.

Mertens ja Salonen eivät ota osaa työsopimusten tekoon vaan jättävät sen työntekijän ja työnantajan huoleksi. Palkkionsa he kuittaavat yrityksiltä työntekijän hyvin sujuneen koeajan jälkeen.

Yrityksen toimitusjohtaja Mario Mertens vastaa yrityksen toiminnasta ja taloudesta.

Hän markkinoi suomalaista insinööriosaamista teollisuuteen ja etsii Fingineers-insinööreille työpaikkoja Saksasta. N

Lisätietoa: www.fingineers.fi

UUSI

INSINÖÖRI

29

totta & tutkittua Teksti: Barbara Bergbom, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos N Piirros: Markku Haapaniemi

Ulkomaan työmatkat koettelevat työntekijän hyvinvointia ja yksityiselämää Mitä useammin työntekijä matkustaa työssään ulkomaille, sitä suurempana hän kokee työnsä vaatimukset ja työstä kotiin kantautuvan ristiriidan.

uomesta on 2000-luvulla tehty vuosittain runsas miljoona työ- tai kokousmatkaa ulkomaille. Ulkomaan työmatkat venyttävät matkustavan työpäivää ja vähentävät vastaavasti vapaaaikaa. Ulkomaan työmatkoihin liittyy kuitenkin myös voimavaratekijöitä, kuten työn kehittävyys ja työhön liittyvä päätäntävalta.

Harvakseltaan tehdyt ulkomaan työmatkat voivat tuoda mieluisaa vaihtelua arkityöskentelyyn. Ulkomaan työmatkoihin voi kuitenkin tutkimuksen mukaan liittyä kuormitustekijöitä, joiden vaikutukset korostuvat, mikäli matkoja vuoden aikana kertyy paljon.

Työterveyslaitos on Työsuojelurahaston tuella selvittänyt tänä vuonna valmistuneessa tutkimuksessaan ulkomaan työmatkojen kuormittavuutta ja hyvinvointiyhteyksiä.

Matkojen määrän lisääntyessä myös arviot oman työn sekä määrällisistä että laadullisista vaatimuksista kasvoivat.

Esimerkiksi edellisen vuoden aikana vähintään 10 ulkomaan työmatkaa tehneistä joka toinen oli vähintään melko samaa mieltä väittämän kanssa, jonka mukaan hänellä ei ole tarpeeksi aikaa saada töitään tehtyä. Joka kolmas koki että häneltä edellytetään kutakuinkin kohtuutonta työmäärää.

S

30

Mitä useammin vastaaja oli edellisen vuoden aikana matkustanut, sitä suuremmaksi hän koki myös työnsä vaatiman taidollisen ja tiedollisen ponnistelun.

Työpäivät venyvät ja palautuminen heikentyy

Työmatkoilla työpäivien pituus oli keskimäärin 10,3 tuntia eivätkä yli 12 tuntia kestävät työpäivätkään olleet harvinaisia. Työmatkojen ajan kotimaassa olevat työt helposti kasaantuvat ja työmatkoihin liittyy usein myös kotimaassa tehtävää jälkikäteistyötä.

Paljon matkustavat tekivätkin muita pidempää työpäivää myös Suomessa. Tiheästi matkustavien työntekijöiden viikoittainen työaika voi siis venyä varsin pitkäksi ja vapaa-aika vastaavasti vähentyä.

Vähentynyt vapaa-aika puolestaan voi vaikeuttaa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista että palautumista

työn ja matkustamisen aiheuttamasta kuormituksesta.

Tutkittavista yli puolet ilmoitti, että saa riittävän levon ennen seuraavaa työpäivää korkeintaan melko harvoin, kun on palannut myöhään illalla työmatkalta.

Mitä useampia matkoja työntekijä edellisen vuoden aikana oli tehnyt, sitä heikommin hän ilmoittikin kykenevänsä irrottautumaan työstään vapaa-aikanaan.

Sen vaillinaisemmaksi hän arvioi työpäivän jälkeisen palautumisensa.

Työn ja muun elämän yhdistäminen hankaloituu

Mitä useammin työntekijä matkusti työnsä vuoksi ulkomaille, sitä suurempana hän koki työnsä perhe-elämää häiritsevän vaikutuksen.

Työmatkat voivat hankaloittaa myös perheeseen ja vapaa-aikaan liittyvää suunnittelua. Erityisesti yllättävät, en-

Lue käytännön neuvoja ulkomaan matkojen osalta: www.insinoori-lehti.fi

paa-aikaansa koskevia suunnitelmiaan vähintään melko usein tai silloin tällöin.

Itse matkustamisen kuormittavuus vaihtelee paljon riippuen muun muassa matkustusajan pituudesta ja matkustusoloista. Pitkät lennot voivat kuormittaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä. Nopeasta, useamman aikavyöhykkeen ylityksestä aiheutuu myös aikaerorasitusta.

Matkustaminen rasittaa

nalta suunnittelemattomat työmatkat tai matkojen aikataulujen muutokset voivat tuoda muutospaineita yksityiselämän järjestelyihin tai suunnitelmiin.

Vähintään 10 työmatkaa vuoden aikana ulkomaille tehneistä neljä viidestä ilmoittikin joutuvansa työmatkojensa vuoksi muuttamaan perhettään tai va-

yöterveyslaitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston tukemassa keväällä valmistuneessa tutkimushankkeessa, Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset, selvitettiin ulkomaan työmatkojen yhteyttä työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen sekä tunnistettiin työmatkoihin liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Tutkimukseen osallistui 1516 työntekijää viidestä kan-

T

UUSI

INSINÖÖRI

Matkustaminen voi kuormittaa myös henkisesti erityisesti, jos pitkäkestoisen matkan aikana ei kykene lepäämään tai käyttämään aikaansa mielekkääksi koettuun toimintaan.

Itse lentämistä tai paikasta toiseen siirtymistä rasittavampana monet kokivat matkojen välilaskut ja koneenvaihdot, jolloin lentokentillä voidaan joutua jonottomaan ja odottamaan pitkiäkin aikoja.

Ulkomaan työmatkoihin näytti tutkimuksen mukaan liittyvän hieman suurempi todennäköisyys terveydelle epäedullisiin elämäntapoihin, erityisesti ruokailun ja alkoholin käytön suhteen.

Työmatkojen aikainen ruokailu on epäsäännöllisempää eikä ruokataukoja ole samassa määrin mahdollisuutta pitää kuin kotimaassa työskenneltäessä. Lisäksi tutkittavat arvioivat mahdollisuutensa terveelliseen ateriaan heikommaksi matkoilla kuin kotimaassa. Tiheään matkustavat käyttivät myös alkoholia muita säännöllisemmin.

sainvälisesti toimivasta organisaatiosta. Tutkimus toteutettiin haastatteluin ja kyselyin.

Lähde: Bergbom, Vesala, Leppänen, Sainio, Mukala, Smolander, & Työterveyslaitos.

(2011). Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset.

Saatavilla osoitteesta www.ttl.fi/verkkokirjat

Ulkomaan työmatkojen voimavaratekijöitä

Vaikka ulkomaan työmatkoihin tutkimuksen mukaan liittyy monia kuormitustekijöitä, matkoihin liittyy myös myönteiseksi koettuja seikkoja ja voimavaratekijöitä, joilla oli edullinen yhteys hyvinvointiin.

Neljä viidestä tutkittavasta koki työmatkojensa ansioista paremmin ymmärtävän sen kokonaisuuden, johon oma työ liittyy. Paljon matkustavat kokivat myös työnsä kehittävyyden sekä omaan työhönsä liittyvän päätäntävallan muita paremmaksi.

Nämä tekijät olivat yhteydessä työlle omistautumisen kokemuksiin, jotka olivat useasti matkustavilla jonkin verran muita yleisempiä. Matkoihin ja matkajärjestelyihin liittyviä voimavaratekijöitä olivat myös esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet matkojen määriin ja ajankohtiin.

Mitä paremmaksi työntekijä nämä vaikutusmahdollisuudet arvioi, sitä vähemmän hän kärsi stressistä ja uupumisasteisesta väsymyksestä.

Työmatkojen kuormittavuuteen voi vaikuttaa

Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää matkustavien työntekijöiden työjärjestelyjen ja tukitoimien kehittämisessä hyvinvointia edistäviksi.

Tutkimustulokset osoittavat, että erityistä huomiota pitää kohdistaa paljon matkustavien työntekijöiden kohdalla työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottamiseen. Myös matkustavan työntekijän riittävään palautumiseen ja elpymiseen on syytä jatkossa kohdistaa huomiota.

Työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä palautumista edistäviä keinoja voivat olla esimerkiksi erilaiset etätyöratkaisut sekä riittävän lepo-ajan varmistaminen. Myös vaikuttamalla matkajärjestelyihin ja -oloihin jaksamista ja hyvinvointia tukevimmiksi matkoihin liittyvää kuormitusta voidaan vähentää. N 31

oikeus Teksti: Joel Uusi-Oukari

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla yöpaikkakiusaamista koskevat oikeudenkäynnit ovat usein monimutkaisia: todistelua ihmisten välisestä kanssakäymisestä on vaikeaa arvioida ja käsiteltävistä tapahtumista on kulunut pitkä aika. Mahdollinen kiusatulle maksettavaksi tuomittava korvaus on vain laiha lohtu vuosia kestäneestä henkisestä ahdistuksesta. On tärkeää, että kiusaamistapauksiin puututaan aikaisessa vaiheessa. Tällöin ongelmat ovat helpommin ratkaistavissa eikä epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuvalle ehdi aiheutua pitkäaikaisia tai pysyviä terveydellisiä haittoja.

Jotta asia voitaisiin käsitellä tehokkaasti työpaikalla, on keskeistä että häirintä ja sen ilmenemistavat dokumentoidaan alusta lähtien. Tämän vuoksi on tärkeää kirjata tapahtumia muistiin ja tallentaa epäasiallisia sähköposteja tai muita viestejä. Ennen asiaan reagoimista on kuitenkin syytä harkita, täyttyvätkö työpaikkakiusaamisen tunnusmerkit, tai onko toiminta sellaista, että se olisi pidempään toistuvana tai jatkuvana työpaikkakiusaamista.

T

Mitä työpaikkakiusaaminen on?

Työpaikkakiusaamista ei ole määritelty missään yksiselitteisesti, mutta työturvallisuuslain ja muun työsuhteita koskevan lainsäädännön pohjalta voidaan erotella seikkoja, joita häirinnäksi luettavalta toiminnalta edellytetään. Jos toiminta ei täytä edellytyksiä, kyse ei ole kiusaamisesta. Työelämässä esiintyy runsaasti erilaisia erimielisyyksiä ja riitatilanteita, mutta suuri osa tapauksista ei välttämättä ole häirintää tai epäasiallista kohtelua.

Pääsääntöisesti kyse on työpaikkakiusaamisesta, kun työyhteisön jäsen on t toistuvan ja järjestelmällisen t vakavanlaatuisen kielteisen, loukkaavan, uhkaavan tai alistavan käytöksen kohteena ja t tilanne vaarantaa henkilön terveyttä tai turvallisuutta.

32

Kiusaamista ei ole: t Työnantajan työnjohtamiseen tai -jakamiseen liittyvät toimenpiteet t Työpaikalla esiintyvien ongelmien käsittely tai yritykset niiden ratkaisemiseksi t Epäasiallinen käytös, mikäli se jää vain kertaluonteiseksi eikä toistu t Työnantajan ja työntekijän erilaiset tulkinnat laista ja työ- tai työehtosopimuksesta t Ihmisten väliset mielipide- tai näkemyserot, vaikka ne vaikuttaisivat työpaikan ilmapiiriin Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet

Pääasiallinen vastuu kiusaamistapauksiin puuttumisessa ja niiden käsittelyssä on työnantajalla tai tämän edustajalla. Työnantajalla on yleinen velvollisuus huolehtia tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä, ja tähän liittyy myös vaatimus kiinnittää huomiota epäasialliseen kohteluun, kiusaamiseen ja häirintään osana työpaikan olosuhteita. Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa ja hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissä olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Työntekijää sitoo negatiivinen velvoite pidättäytyä häirinnästä. Työntekijän tulee välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa näiden turvallisuudelle tai terveydelle vaaraa. Velvollisuuksien asettaminen työnantajan lisäksi myös työntekijöille korostaa sitä, että häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estäminen ja siihen puuttuminen ovat asioita, joita työnantajan ja työntekijöiden tulisi pyrkiä ratkaisemaan työpaikalla yhdessä. Vastakkaiset velvollisuudet painottavat myös kiusaamis- ja häirintäkysymysten työyhteisöllistä

luonnetta, joka viittaa siihen että ongelmat on ensisijaisesti koetettava ratkaista työyhteisön sisällä yhteisvoimin.

Toimintaohjeet häirinnän poistamiseksi

Työpaikalla esiintyvään häirintään ja kiusaamiseen tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos kokee tulevansa kiusatuksi, asiasta on ensin ilmoitettava henkilölle jota pitää kiusaajana, ja ilmaistava hänelle selkeästi ettei pidä käytöstä hyväksyttävänä. Lisäksi tulee pyytää

Henrik Sorensen / Gorilla

kiusaajaa lopettamaan toimet, joita kiusattu pitää häiritsevänä. Ilmoitus on syytä tehdä esimerkiksi työkaverin tai henkilöstön edustajan läsnä ollessa tai kirjallisesti, jotta myöhemmin ei synny epäselvyyttä siitä että kiusaajaa on pyydetty lopettamaan. Kiusatun osapuolen lisäksi ilmoituksen voi tehdä työpaikan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Häirinnästä on mahdollista keskustella työterveydenhuollon kanssa, jonka tehtävänä edistää työterveyttä ja –turvallisuutta työpaikalla.

Kiusaajan ’varoittaminen’ ennakolta UUSI

INSINÖÖRI

takaa sen, ettei kiusaaja voi myöhemmin sanoa olleensa tietämätön kiusatun suhtautumisesta toimintaansa, tai väittää että epäasiallista kohtelua olisi esiintynyt vain yksittäisessä tapauksessa. Mikäli kiusaaminen jatkuu ilmoituksesta huolimatta, on häirintä luonteeltaan toistuvaa ja kiusaaja on tietoinen siitä, että tämän menettely koetaan häiritseväksi. Tällöin asiasta on kerrottava edelleen joko työnantajalle, esimiehelle tai henkilöstöosastolle. Tieto voidaan saattaa edellä mainituille tahoille myös luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun välityksellä.

Työnantaja ei voi puuttua sellaiseen häirintään, josta hän ei ole tietoinen.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan toimintavelvollisuus alkaa vasta silloin, kun asia saatetaan tämän tietoon. Työnantajan tulee selvittää tapahtumien kulku puolueettomasti ja kuulla tapauksen molempia osapuolia, sekä muita mahdollisia työyhteisön tahoja jotka saattavat tietää väitetystä häirinnästä jotain. Myös työpaikan työsuojeluvaltuutettu voi osallistua asian käsittelyyn, mikäli käsiteltävä asia vaikuttaa työntekijän terveyteen tai turvallisuuteen.

Kun asia on selvitetty osapuolten kesken, työnantajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi. Jo selvittäminen on omiaan vähentämään epäasiallista käyttäytymistä työpaikalla, mutta lisäksi voidaan laatia ohjeet yhteisesti noudatettavista pelisäännöistä työpaikalla.

Työnantajan velvollisuutena on tarkkailla että sääntöjä myös noudatetaan.

Työnantaja voi antaa yksipuolisia työnjohdollisia määräyksiä, mikäli häirintä ei ole muilla keinoin poistettavissa.

Näitä ovat esimerkiksi työtehtäviä ja työntekopaikkaa koskevat muutokset tai häiritsijälle annettava varoitus.

Ulkopuolisen tahon keinot kiusaamisen poistamiseksi ovat rajalliset. Siksi työpaikkakiusaamiseen liittyvät ongelmat tulee ratkaista työpaikkatasolla. Jos kiusaaminen jatkuu sen jälkeen kun häirintä on tuotu työnantajan tietoon, voi ulkopuolinen pyrkiä arvioimaan onko työnantaja täyttänyt selvittämisvelvollisuutensa asianmukaisesti, ja ovatko mahdolliset toimenpiteet olleet riittäviä. Työturvallisuudessa ilmenevät puutteet voi saattaa työsuojeluviranomaisen tutkittavaksi työsuojeluilmoituksella. Aluehallintovirastot toimivat työsuojeluviranomaisena ja valvovat työturvallisuuslain noudattamista. Lisäksi häirintätapauksiin liittyviä neuvoja ja toimintaohjeita voi tiedustella UIL:n työsuhdeneuvonnasta. N 33

maailmalta Teksti: Jarna Pasanen, tietokirjailija ja kansalaisaktivisti

Kasvun tavoittelu ajaa meidät suohon untuuko elämä välillä tahmealta aivan kuin suossa tarpoisi? Askarruttavatko uutiset protesteista ympäri maailman ja energian hinnan jatkuvasta noususta? Entä ihmetyttävätkö turhan kulutuksen tuputtaminen, euroalueen talousongelmat ja työpaikkojen siirtyminen halvempiin maihin?

Nämä kaikki liittyvät siihen, että talouskasvun saavuttaminen on yhä vaikeampaa – ellei jopa mahdotonta. Meitä ajetaan suohon.

Meillä on käsissämme kasvudilemma: talousjärjestelmämme ei toimi ilman kasvua, mutta kasvun aika alkaa olla ohi.

Miksi talous ei teollisuusmaissa enää kasvaa henkeä kohden mitattuna? Ensimmäinen syy on energiaresurssien, ennen kaikkea öljyn, hiipuminen. Fossiiliset energianlähteet ovat olleet ratkaisevan

T

34

tärkeitä parisataavuotisen kasvuihmeen luomisessa. Niin pitkään kuin käytössämme oli runsaasti helppoa ja halpaa energiaa, toimi kasvukone kuin unelma.

Nyt helpoimmat öljykentät on hyödynnetty, joet padottu ja hiilikaivokset louhittu. Tästä eteenpäin jokaisen kilowattitunnin tuottamiseen kuluu aiempaa enemmän energiaa. Ilman helppoa energiaa kasvu-uralle enää päästä, vaikka talouteen kuinka pumpattaisiin keinotekoisia lisäkierroksia velkarahalla ja turhalla kulutuksella.

Toinen syy kasvun loppumiseen on ympäristö. BKT:n kasvu vaatii jatkuvaa luonnonvarojen käytön lisäämistä ja tulevien sukupolvien pöydästä syömistä.

Sellainen ei enää nykytiedon valossa ole hyväksyttävää. Muun muassa ilmastokaaoksen välttämiseksi energian käyttöä

täytyy vähentää, mikä syö kasvun edellytyksiä maailmanlaajuisesti.

Nyt on aika vetää päät pois pensaasta ja ottaa kasvudilemma vakavasti. Moni kyllä tietää, että kasvu-uralta on vinksahdettu syrjään. Samaan aikaan kuitenkin vakuutellaan, että uralle palaaminen on mahdollista, kunhan teemme kovasti työtä, kulutamme kuuliaisesti ja suostumme siihen, että julkisia palveluita jatkuvasti leikataan.

Vallatkaa Wall Street

Occupy Wall Street -liike eli kotoisammin valtausliike osuu juuri talouskasvun murroskohtaan. Protestoinnin kohde on se, että talous on luisunut yhä enemmän pois demokraattisten voimien käsistä.

Taloustoimijat muokkaavat maail-

maamme ja arkeamme yhä voimakkaammin, mutta kansalaisilla ei ole päätösvaltaa taloudessa. Kansainvälistä taloutta määrää pieni eliitti, ja siihen on kyllästytty.

Tuoreen sveitsiläisen selvityksen mukaan 147 yrityksen verkosto hallinnoi yli neljääkymmentä prosenttia koko maailman varallisuudesta. Tällä verkostolla on hurja taloudellinen painostus- ja lobbausvoima. Tilanne on käynyt viime vuosina yhä räikeämmäksi, ja ihmisiä ympäri maailman suututtaa tällainen harvainvalta.

Mitä protestiliike sitten vaatii? Talous halutaan palauttaa demokraattisen pää-

töksenteon piiriin. Erään iskulauseen mukaan ”hyvä vaihtoehto kapitalismille olisi demokratia”. Yhtiövallan tilalle halutaan kansanvaltaa.

Alati suurenevat yhtiöt ovat viime aikoina poimineet kohtuuttoman siivun talouskasvun hedelmistä. Valtausliike julistaakin, ettei kasvu ei ole vähään aikaan tuottanut hyvinvointia ihmisille, vaan firmoille. Miksi uhraisimme elämämme tällaisen asian takia? Pystymme kyllä parempaankin.

Oravanpyörän kiihdyttämisen ja julkisen sektorin alasajon sijaan nyt on aika tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia ja ratkaisuja. Ykköstavoite on päästä eroon

kasvupakosta, koska kasvun tavoittelu ajaa meidät suohon.

Näyttää vahvasti siltä, että kasvutalous liittyy menneisyyden tavoitteisiin ja unelmiin, joista olisi jo aika päästää irti ja siirtyä eteenpäin. Nyt on käärittävä hihat ja ryhdyttävä yhdessä rakentamaan yhteiskuntaa, joka toimii ilman jatkuvaa kasvua. Pakkomielteisen kasvuntavoittelun hinta on liian suuri. Mitä aiemmin ryhdymme purkamaan kasvupakkoa, sitä vähemmän kasvun perässä juokseminen ehtii uuvuttaa meitä ja tuhota arvokkaita asioita ympäriltämme. Nouskaamme suosta! N

Teksti: Ilona Mäenpää

SASK juhli 25 vuottaan yksyllä 1986 perustetun Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin 25-vuotinen taival on hienosti koottu yksien kansien väliin Oona Ilmolahden historiateoksessa ”Työtätekevältä toiselle – Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus 1986–2011”.

Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö alkoi puun juurelta Angolasta ja on vajaassa kolmessa vuosikymmenessä kasvanut kaikki mantereet kattavaksi yhteistyöverkostoksi.

Ay-liikkeen heräämiseen kansainvälisyyteen kylmän sodan loppukaudella 1980-luvulla limittyy monia eri tasoja. Suomalainen ay-liike oli ollut avun tarpeessa sotien välillä, nyt se halusi auttaa muita maita. Vietnam, Chile ja Taksvärkki -liike olivat paaluja alkutaipaleella. Namibia ja Etelä-Afrikka sekä Etelä-Amerikan maat diktatuurien jälkeen tarvitsivat apua.

2000-luvulle tultaessa SASKilla oli viisi aluetoimistoa ympäri maailman. Tänä vuonna sillä on meneillään yli 70 kehitysyhteistyöhanketta 25 valtiossa.

– Rasismia ja itsekeskeisyyttä vastaan on yhäkin taisteltava, siihen meillä on käytössä mahtava verkosto. Lisäksi meillä on hyvä maine maailmalla, totesi toiminnanjohtaja Janne Ronkainen tyytyväisenä juhlassa.

SASKilla on jäseninä liittoja kaikista palkansaajakeskusjärjestöistä. Myös SAK ja STTK ovat sen jäseniä. UIL on ollut SASKin jäsen vuodesta 2006. N

S

UUSI

INSINÖÖRI

Ensimmäinen ay-kurssi namibialaisille järjestettiin Angolassa elokuussa 1979 puunrungoilla istuen. Oikealla kurssin vetäjä Pekka Peltola. Kuva: Ilkka Tahvanainen.

Intian ay-liikkeellä on 2000-luvulla ollut vaikeuksia vastata nopeasti muuttuvien työolojen vaatimuksiin. SASK on edesauttanut mm. call center -työntekijöiden järjestäytymistä. Kuva: SASK

35

opiskelijat www.iol.fi

Insinööriopiskelijaliiton liittokokous valitsi kauden 2012 toimijat Olli Vanhoja.

nsinööriopiskelijaliiton liittokokous kokoontui kaksipäiväiseen kokoukseensa Riihimäelle 12.–13.11. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010 sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2012. Kokous hyväksyi myös päivitetyn IOL:n koulutuspoliittisen asiakirjan. Se on liiton edunvalvonnan kulmakivi, joka kokoaa yhteen IOL ry:n linjaukset korkeakoulutuksen ja insinöörikoulutuksen kehittämisestä. Kokous antoi myös julkilausuman aiheesta ”Insinöörin työ ei ole harjoittelua”. Julkilausuma on ohessa.

Kokous valitsi liittohallituksen vuodelle 2012: puheenjohtajaksi valittiin rovaniemeläinen insinööriopiskelija Janne Juujärvi, joka on kuluvan vuoden toiminut Rovaniemen Insinööriopiskelijat RoVIO ry:n puheenjohtajana, varapuheenjohtajaksi turkulainen Mika-Matti Ojala ja muut hallitukseen jäsenet Marjo

I

Uunituore hallitus vuodelle 2012: vasemmalta Toni Mäkinen. Mikko Tuomivirta, Matias Hovi, Mikko Pohjola, Janne Juujärvi, Mika-Matti Ojala, Marjo Lehtinen, Niklas Dahl ja Sonja Petäjämaa.

Lehtinen Lahdesta, Niklas Dahl Helsingistä, Mikko Tuomivirta Porista, Mikko Pohjola Tampereelta, Sonja Petäjämaa Rovaniemeltä ja Matias Hovi Lappeenrannasta. Varajäseneksi hallitukseen valittiin Toni Mäkinen Varkaudesta.

Uusi hallitus kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa 12.1.2012. Esittelemme hallituksen jäsenet ja heidän vastuunsa tarkemmin vuoden 2012 ensimmäisessä lehdessä. N

Insinööriopiskelijaliiton liittokokous: Insinöörin työ ei ole harjoittelua 000-luvulla yleistyneen käytännön mukaan korkeakoulusta valmistuneita ihmisiä työllistetään harjoittelijapalkalla tai jopa ilmaiseksi, joko suoraan työnantajan toimesta, tai ELY-keskuksen kautta.

Lukuisista eri foorumeilla julkaistuista kannanotoista huolimatta käytäntö ei ole muuttunut.

Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Tero Rinne muistuttaa, että korkeakoulujen tarkoituksena on tuottaa osaavaa henkilöstöä työelämän tarpeisiin.

Insinööriopiskelijaliitto on huolissaan siitä, että osa kotimaisista työnantajista ei pidä korkeakoulusta vastavalmistunutta henkilöä pätevänä. Uuden työntekijän ei ole tarkoitus tuntea yrityskohtaisia käytäntöjä tai hallita täysin uusia työtehtäviään.

Suomessa, kuten yleisesti muuallakin maailmassa, työhön perehdytys tehdään työajalla. Perehdytys on välttämätöntä eikä ole mikään peruste vastavalmistuneen alipalkkaukseen.

Insinööriopiskelijaliitto vaatiikin pikai-

2

36

sia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi. Vastavalmistuneen insinöörin alipalkkauksen syynä ei voi olla ensimmäinen työpaikka, talouden taantuma tai mikään muu koulutukseen liittymätön syy. Työnantajan pitää huomioida, että työharjoittelu kuuluu insinööriopintoihin ja valmistumisen jälkeen pätevyys todetaan koeajalla. Insinöörin palkkakehityksessä näkyy elinikäinen oppiminen, palkkataulukkoa ei ole silti perusteltua alentaa työuran alkupäästä.

Puheenjohtaja Rinne perää vastavalmistuneen oikeutta asianmukaiseen palkkatasoon.

– Liitto antaa vuosittain tutkimuksiin perustuvat palkkasuositukset niin opiskelijoille kuin vastavalmistuneille insinööreille, Rinne muistuttaa. N Lisätietoja: Tero Rinne, puheenjohtaja, puh. 0400 722 721 Juha Manu, opiskelija-asiamies, puh. 020 180 1832

Jäsenetulehti muuttuu!

Uusi Insinööriliitto UIL ry:n jäsenetulehti vaihtuu vuodenvaihteessa. Tämä tarkoittaa myös muutoksia opiskelijoiden lehtietuuksiin. Tekniikka ja Talous -lehti vaihtuu 3T Teknologia, Talous ja Työelämä -lehdeksi.

3. ja 4. vuosikurssin opiskelijoille 3T -lehti toimitetaan automaattisesti. 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat voivat tilata lehden vuodeksi kerrallaan. Lehden tilaaminen tai peruminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilta löytyvällä muutoslomakkeella, josta rastitetaan kohdasta ”lehtitilaukset” haluttu valinta. Muutoslomakkeeseen päästäksesi sinun tarvitsee kirjautua jäsensivustolle jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla. Samalla kannattaa tarkastaa muidenkin jäsentietojen paikkansapitävyys! N

Jaana Parkkola

Malja voittajien ja kunniamaininnan saaneiden kunniaksi! Kuvassa vasemmalta oikealle: Demolan Jaakko Hannukainen, Juho Hartikainen, Ville Kairamo, Antti Salomaa ja työministeri Ihalainen.

Tero Rinne puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Suomen paras kesätyönantaja on valittu! kavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjesti tänäkin vuonna Suomen paras kesätyönantaja –kilpailun, jossa haettiin esimerkillistä korkeakouluopiskelijoiden kesätyönantajaa.

Voittajan valitsi Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati, jonka puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen.

Ehdotuksia parhaaksi kesätyönantajaksi saapui 51 kappaletta.

Vuoden 2011 Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi on valittu tamperelainen Uuden Tehtaan konehuone Demola.

Kesätyöntekijät, jotka ilmoittivat Demolan kisaan, antoivat erityistä kiitosta työilmapiiristä, uuden oppimisen mahdollisuuksista, vastuunannosta ja tuesta. Normaalista työympäristöstä poikkeava innovatiivinen työpaikka ja yhteisö saivat myös kehuja. Demola sai useita eri esityksiä parhaaksi kesätyönantajaksi, mikä oli liki ainutlaatuista kilipailun historiassa. Uuden Tehtaan konehuone Demolassa eri alojen opiskelijat, vapaat ammattilaiset sekä tutkijat ja kehittäjät jalostavat ideoista prototyyppejä ja pilotteja, tuotteita ja palveluja, uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Tehtaan muut konehuoneet ovat Protomo, Suuntamo ja StartupStairs. Demolassa toteutetaan vuosittain noin 80 innovaatioprojektia 350 osaavan opiskelijan voimin.

Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun kunniamaininnat jaettiin Vapo Oy:n Kuopion yksikölle ja Seinäjoen kaupungin Västinkartanon palvelutalolle. Molemmat kesätyönantajat palkittiin esimerkillisestä tavasta ottaa kesätyöntekijät osaksi työyhteisöä. N

A

Hyvää joulua!

IOL toivottaa kaikille jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen rauhallista ja tunnelmallista Joulun aikaa.

Joulukortteihin käytettävän summan IOL lahjoittaa tänäkin vuonna hyväntekeväisyyteen. Varat lahjoitetaan kehitysmaiden lasten, nuorten ja naisten ammatillisen koulutuksen tukemiseen. N

Valmistuva, muista tehdä valmistumisilmoitus!

IOL onnittelee sinua tutkintosi johdosta! Muistathan tehdä meille valmistumisilmoituksen osoitteessa www.iol.fi/muutosilmoitus. Valmistumisesi jälkeen jäsenyytesi siirretään asuinpakkakuntasi mukaiseen UIL:n alueyhdistykseen ja jäsenyytesi UIL- yhteisössä jatkuu niin kuin ennenkin. N UUSI

INSINÖÖRI

uosi alkaa lähestyä loppuaan ja niin myös minun toimikauteni puheenjohtajana. Kulunut vuosi on tarjonnut paljon mielenkiintoisia haasteita ja kokemuksia. Nyt on kuitenkin aika siirtyä kohti uusia haasteita ja tehdä tilaa uusille toimijoille sekä tuoreille ideoille. Minulle on ollut suuri ilo ja kunnia tehdä töitä tämän liiton ja kaikkien aktiivien parissa. Vuosi on ollut todella opettavainen ja hieno kokemus, jonka ansioista olen saanut uusia ystäviä sekä unohtumattomia muistoja. Haluankin kiittää kaikkia näistä hienoista vuosista!

Marraskuussa valittiin uudet toimijat niin Insinööriopiskelijaliittoon kuin myös Uuteen Insinööriliittoon. Toivotan molempiin hallituksiin valituille onnea valinnan johdosta sekä menestystä tulevalle kaudelle. Haluan korostaa yhteistyön tärkeyttä; sillä rakennetaan menestyvä ja vaikutusvaltainen liittoyhteisö, joka pystyy ajamaan jäsenistönsä etuja järkkymättä. Hyvä tapa liittoyhteisön vahvistamisen aloittamiseksi on tehdä tiivistä yhteistyötä alueellisella tasolla.

Insinööriopiskelijaliitto on viime vuosina panostanut paikallisyhdistyksien ja alueyhdistysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Uskon, että alueellista yhteistyötä rakentamalla voimme löytää myös keinon jäsenpidon parantamiseen.

Tämä kuitenkin vaatii enemmän kuin pelkkiä puheita. Nyt onkin aika kääriä hihat ja alkaa töihin!

Ensi vuonna on myös juhlan paikka, insinöörikoulutus täyttää silloin 100 vuotta ja tätä juhlistetaan näyttävästi Tampereella lokakuussa.

Juhlavuosi on varmasti näkyvästi esillä koko vuoden ja tämä tarjoaa myös liitolle mahdollisuuden hyödyntää sitä omassa toiminnassaan. Nyt olisi ammatti-identiteetin vahvistamiselle hyvä mahdollisuus. Käyttäkää se hyödyksi!

Hyvää Joulua ja vielä parempaa uutta vuotta kaikille!

V

37

jäsenyys Teksti: Kirsi Tamminen N Kuvat: Annika Rauhala

Ensimmäinen 3T-lehti putoaa UIL:n jäsenten postiluukkuun 13. tammikuuta.

3T haluaa olla insinöörien keskustelukumppani 3T-lehden toimituksessa on marraskuusta lähtien valmisteltu ensi vuoden lehtiä. Uusimman toimitustekniikan kouluttautumisen lisäksi on tehty muun muassa pitkiä idealistoja, joissa on aiheita valittavaksi ensi vuoden juttuihin.

usi Insinööriliiton jäsenetulehti vaihtuu ensi vuoden alussa, kun Sanoma Magazines Finlandin tytäryhtiö Suomen Rakennuslehti Oy tuo markkinoille uuden, modernin tekniikan viikkolehden. Yhteistyösopimus laajentaa tuntuvasti myös muita UIL:n jäsenten lehtietuja.

Tekniikan viikkolehden ensimmäinen numero ilmestyy perjantaina 13. tammikuuta. Uutuutta on suunniteltu tämän vuoden alusta lähtien ja marraskuussa työnsä aloitti 3T-lehden toimitus.

3T-lehteä tehdään lukijoille aiheista, joista he ovat kiinnostuneita, mutta tarjolla on myös yllätyksiä.

Toimitus kaipaakin insinööreiltä lisää vinkkejä siitä, millaista lehteä he haluavat lukea. Niitä voi antaa lehden nettisivulla: www.3t.fi.

U

Pia Hyvönen ja Jukka Lehtinen toivovat, että lukijat ovat yhteyksissä toimitukseen ja esittävät toivomuksia lehden suhteen.

38

Uusi lehti apuna työelämässä

3T:n toimitus koostuu monenlaisesta taustasta tulevista tekijöistä,

joten osaaminenkin on monipuolista. Toimituspäällikkö Merja Saarisen mukaan lehteä tehdään tiiminä, jotta voidaan tarjota insinööreille lehteä, joka tukee osaamista työelämässä ja jonka parissa viihdytään.

Hän arvioi toimittajien ja insinöörien olevan samankaltaisia: kummatkin ovat tiedonhaluisia ja suhtautuvat asioihin usein kriittisesti.

– Pintajuttuja 3T ei aio tarjota, vaan asiaa tekniikasta, taloudesta ja työelämästä.

Saarinen toivoo, että lehti täyttää vaativien ja loogisesti ajattelevien insinöörien toiveet ja odotukset.

Toimittaja Jukka Lehtinen seuraa työkseen muun muassa uusia tekniikoita ja keksintöjä: mikä on nyt uutta, entä seuraavaksi?

3T:n lukijat, insinöörit, näkevät maailman tekniikan kautta ja toimittaja haluaa nähdä samoin.

Lehtiselle esimerkkinä hyvästä

Osmo Päivisen mielestä 3T-lehdessä faktat ovat kohdallaan, mutta lehdessä on myös rosoisuutta.

Vierellä Laura Lähdevuori.

< Merja Saarinen (vas.) ja Josefina Hatara tarkastelevat 3T-lehden taittoja.

mallilukijasta on naapurin insinööri, joka on kiinnostunut monenlaisista uusista asioista. Sen sijaan veli, hänkin insinööri, on hankalan lukijan esikuva: mies, joka ei hevillä usko kaikkea.

Omiin juttuihinsa esimerkiksi energia-asioista Lehtinen haluaa hakea useita eri näkökulmia, sillä jokainen eri vaihtoehto tuo omat kustannuksensa. Tavoitteena on suhteuttaa asioita.

Vaativa lukijakunta

Päätoimittaja Marko Haikonen odottaa UIL:n jäsenien palautetta 3T-lehdestä.

UUSI

INSINÖÖRI

Tuottaja Pia Hyvösen mielestä 3T aikoo olla keskustelukumppani lukijan kanssa: lukijaa kuunnellaan nöyrästi ja herkästi.

– Insinöörit ovat osaava ja korkeatasoinen lukijajoukko. He tietävät asiat paremmin kuin me, jotka toimimme viestinrakentajina.

Haastateltavat ovat usein myös lukijoita, joten sitäkin kautta toimitus odottaa juttuvinkkejä.

AD Josefina Hataran mukaan 3Tlehdessä on hyvä visualisointi. Sisältö ja visuaalisuus kulkevat käsi kädessä. Kuvilla on tarkoitus selkeyttää tietoa ja hy-

vin tehdyt jutut ovat kauniisti esillä. Luettava lehti herättää toivottavasi elämyksiä: asiat voivat näyttää tällaiselta.

– Lehden leiska näyttää modernilta hyvällä tavalla, joka vetoaa nuoriin eikä karkota vanhempiakaan lukijoita, Hatara lupaa.

Grafiikkatoimittaja Osmo Päivisen mielestä visuaalinen journalismi on lehdelle kilpailuvaltti. Toimitettu grafiikka on lähellä tavallista lukijaa.

– Grafiikan keinoin näytetään asioita, joita on vaikeaa kirjoittaa auki tai esittää valokuvin.

Esimerkkinä Päivinen kertoo, kuinka vene revitään auki ja näytetään, mitä siinä on. Ei siis pelkästään valokuvilla esitellä hienoja yksityiskohtia tai komeaa ulkokuorta.

Päivinen, kuten muukin toimituksen väki, toivoo, että lukijoiden kynnys ottaa yhteyttä toimitukseen on mahdollisimman pieni. Toimituksen toiveena on päästä lukijoiden kanssa aitoon vuoropuheluun. N

Osallistu 3T:n lukijaraatiin Oletko kiinnostunut osallistumaan 3T-lehden kehittämiseen? 3T:n toimitus etsii jäseniä lukijaraatiin, joka kokoontuu ensi vuonna säännöllisesti toimituksen tiloissa Helsingin Munkkivuoressa.

Toivomme raadin jäseniltä palautetta lehden ja sivuston jutuista, kiinnostavia juttuaiheita sekä kehitysehdotuksia. Ilmoittaudu ja tee vapaamuotoinen hakemus 31.12.2011 mennessä päätoimittaja Marko Haikoselle osoitteeseen lukijaraati@3t.fi.

Anna juttuvinkkejä ja palautetta myös nettisivujen kautta:www.3t.fi.

39

K A KURO

24 28

6

9

37 23 15

34 21

17

7 23 16

23

5 30

11 27

7 32 35 22

3 8

18

30 19

3 13 1. Montako kunniajäsentä Uudella Insinööriliitolla on?

29 10

11 24

29 11 17

16

2. Paljonko suomalainen käyttää keskimäärin vettä vuorokaudessa?

9

39

3. Milloin ja mistä pajatsopelit saapuivat Suomeen?

17 © Bulls

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi.

40

5. Kuinka monta matkapäivää insinööreillä on keskimäärin vuodessa?

6. Mikä on insinöörien keski-ikä?

7. Kuinka monta prosenttia insinöörikunnasta työskentelee teollisuudessa?

Vuorokausi suomalaista elämää Tilastokeskuksen juuri ilmestynyt Suomen tilastollinen vuosikirja 2011 kuvaa tarkasti suomalaista yhteiskuntaa ja sen kehitystä. Vuosikirjan tilastot kertovat esimerkiksi, että jos vuoden 2010 tapahtumat jaetaan tasaisesti vuoden jokaiselle päivälle, yhden vuorokauden aikana Suomessa: t syntyi 167 lasta: 86 poikaa ja 81 tyttöä sekä kuoli 139 henkilöä t solmittiin 82 avioliittoa ja myönnettiin 37 avioeroa t 12 ulkomaalaista sai Suomen kansalaisuuden t tehtiin 2 403 muuttoa, joista 1 559 saman kunnan sisällä t valmistui 30 uutta asuinrakennusta t syttyi 41 tulipaloa, joihin hälytettiin pelastuslaitos t aloitettiin 91 uutta yritystä ja lo-

4. Mistä on peräisin perinne piilottaa joulupuuroon manteli?

t t t

t

t

t t

petettiin 58 yritystä sekä pantiin vireille 8 konkurssia peruutettiin maksuhäiriön takia 160 luottokorttitiliä maksettiin 2,8 miljoonaa euroa julkista kehitysapua kulutettiin asukasta kohti laskettuna 206 g lihaa, 154 g tuoreita vihanneksia, 87 g sokeria, 130 g tuoreita hedelmiä ja 502 g maitotuotteita juotiin yhteensä 1,1 miljoona litraa keskiolutta, 179 000 litraa viinejä ja 82 000 litraa väkeviä alkoholijuomia poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli yhteensä 1 183 rikosta: tehtiin 18 asuntomurtoa ja 37 moottoriajoneuvomurtoa lähetettiin 11 miljoonaa tekstiviestiä. N

8. Kauanko insinööriopiskelijalta menee nykyisin keskimäärin aikaa tutkinnon suorittamiseen?

9. Tietoala: Työnantaja ehdotti neljän hengen tiimillemme kännykkävarallaoloa perjantai-iltaisin klo 17–21 ja siitä maksettaisiin 25 % tuntipalkasta.

Vuoroja tulisi kullekin joka 4. viikko.

Saisimme siis jokainen yhden tunnin ylimääräisen palkan joka kuukausi, joskus kahden tunnin. Onko pakko suostua?

10. Olen Digialta hoitovapaalla ja palaan töihin 1.2.2012. Tammikuun palkka maksetaan 30.1.2012 ja sen mukana raamiratkaisun mukainen kertaerä 150 €.

Jääkö minulla nyt tämä erä saamatta kahden päivän takia?

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi

uutisia Niklas Kommonen

Lue enemmän verkkolehdessä www.insinoori-lehti.fi/kentän kuulumisia Trubaduuri Heikki Rönni (Huwitus) kevensi juhlatunnelmaa.

Keskellä puheenjohtaja Stig Landén.

JIL juhli 50-vuottaan Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry vietti 50-vuotisjuhlaansa marraskuussa arvokkaasti Helsingin Suomalaisella Klubilla. Juhlassa julkistettu JIL:n 50 vuotisjuhlajulkaisu tuo liiton historiaa ja nykytoimintaa esille juhlan jälkeenkin.

Nimitys Datanomi Jouko Malinen on Uuden Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö työsuhde- ja neuvotteluyksikössä. Hänen pääasiallisia vastuualueitaan ovat tietoalan työehtosopimukseen ja edunvalvontaan liittyvät tehtävät.

Malinen työskenteli it-allalla lähes kolmekymmentä vuotta. UIL:n hän siirtyi pääsuunnittelijan ja pääluottamusmiehen tehtävistä Logicalta. Aiemmin hän on toiminut myös Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtajana sekä Erton 2. varapuheenjohtajana.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Sinustako ammatillinen opettaja?

Ammatillinen opettajankoulutus antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yleissivistäviin kouluihin sekä vapaaseen sivistystyöhön.

Koulutus kestää 1–2 vuotta. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella sekä verkko-opintoina.

Lisätietoa Eeva Manni p. 03 245 2052 sekä Paula Larvala ja Meeri Rautio p. 03 245 2053 V SRVWL HWXQLPL VXNXQLPL#WDPN À Hakuaika 9.–27.1.2012 Lisätietoa WDRNN#WDPN À sekä ZZZ WDPN À WDRNN ja ZZZ RSHNRUNHDKDNX À Tutustu meihin ja kysele lisää myös Facebookissa!

TAOKK löytyy nimellä ”Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu Taokk”

OIKAISU Uusi Insinöörilehti 7/2011, Nimityksiä Insinööriopiskelija Mikko Kinnunen työskentelee Uuden Insinööriliiton määräaikaisena kenttäasiamiehenä. Esittelyssä oli virheellinen tieto.

UUSI

INSINÖÖRI

41

järjestöyhteydet

KESKUSTOIMISTO

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut palveluaika klo 9–13.30 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Maria Harju, Eeva Honkanen, Tiina Savikko, Jukka Siurua ja Niina Suvanto työsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani

Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Atte Lepistö, Tarja Mörsky, Miika Pernu ja Eero Husari palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 viestintäassistentti Minna Virolainen, 0201 801 827 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 atk-tukihenkilö Aleksi Eteläharju Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs, 28100 Pori Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5 krs, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 Hallituskatu 29 A 4. krs, 90100 Oulu Tietoala asiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen, 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.helins.fi järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.lapininsinoorit.fi lapininsinooritry@pp.inet.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5 krs, 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa www.meki.fi MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 www.mikkelininsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi toimistosihteeri Pia Luovula TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen.

0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi

Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.

Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.

Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42

mennen tullen

okk www.hamk.fi/a

HELSINGIN INSINÖÖRIT Lisätiedot www.helins.fi N

Pirkko Saision anarkistinen musiikkifarssi HOMO! – Outojen ooppera Pe 3.2.2012 klo 19 Suomen Kansallisteatteri.

Kristina från Duvemåla musikaali, Svenska Teatern to 8.3.2012 klo 18.30. Jäsenhinta 40 euroa.

Tutustumiskäynti Viikinmäen jätevedenpuhdistamoonke 11.1.2012 klo 13.

Tutustumiskäynti Helsingin Metron ohjauskeskukseen Hakaniemessä ke 15.2.2012 klo 13.00.

Eduard Uspenski; Fedja-setä, kissa ja koira. La 24.3.2012 klo 18.30 Kansallisteatteri, Willensauna.

Aloita uusi urasuunta, pätevöidy opettajaksi!

Uudessa Insinööriliitossa on hyvä ilmapiiri

Tekniikan alan osaamisellesi on nyt suurta kysyntää ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa.

Suomen Kuvalehden numerossa 46/2011 esitettiin ”Pelon ilmapiiri” -otsikolla julkaistussa haastattelussa vääristyneitä ja tarkoitushakuisia mielipiteitä liiton toimistossa vallitsevasta ilmapiiristä. Koska haastattelussa esitetyt näkemykset eivät vastaa todellista kuvaa liiton työskentelyilmapiiristä, liitto on lähettänyt SK:lle vastineen.

Lehti on luvannut julkaista sen viikolla 50 ilmestyvässä numerossa. (IM)

Koulutuksen tuottama kelpoisuus

Kolmen markan insinöörejä Harri Lindroosin kolmannen muistelmakirjan käsikirjoitus on valmistunut. Työnimenä on otsikon mukainen opistoinsinöörin ehkä vähän halventava nimitys, jota käytettiin aikoinaan erotukseksi korkeakouluinsinööreistä.

Lindroos kertoo kirjassa omista kokemuksistaan opiskellessaan insinööriksi Turun tekulla 1969–73 välisenä aikana. Kirja tulee myyntiin joulukuussa. Hinta on 10 kpl ja sitä suuremmissa erissä noin 17 €/kpl ja vähittäismyyntihinta noin 25 €/kpl.

Sopii erityisesti lahjaksi kaiken ikäisille insinööreille ja myös niille, jotka eivät ole insinöörejä.

Insinöörisäätiön stipendit Insinöörisäätiön hallitus on kokouksessaan 15.11.2011 myöntänyt neljä 800 euron stipendiä vuodelle 2011.

Hakemuksia tuli kymmenen.

Stipendinsaajat ovat Marjo Ketonen, Kari Kukkonen, Janne Määttä ja Ulla Maija Roininen.

Säätiön hallitus kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta.

UUSI

INSINÖÖRI

Arvostetulla yleisen pedagogisen kelpoisuuden tuottavalla koulutuksellamme olet, tutkintotasostasi riippuen, kelpoinen opettajan virkoihin ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.

Opiskelumuodot

Monimuotoinen opiskelu 1 vuodessa / 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Lahden / Espoon / Turun alueryhmässä Verkko-opiskelu 1 vuodessa / 2 vuodessa Tekniikan alojen opetukseen suuntautuva opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa Monikulttuurisuuteen suuntautuva opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa Kansainvälisyyteen suuntautuva opettajankoulutus1,5 vuodessa Hämeenlinnassa (International Professional Teacher Education programme, 1,5 years in Hämeenlinna), opetuskieli englanti.

Hakukelpoisuus Ammatilliseen opettajankoulutukseen tekniikan ja liikenteen alalla on pääsääntöisesti hakukelpoinen korkeakoulututkinnolla (AMK, ylempi AMK, DI, kandidaatti, maisteri) ja kolmen vuoden oman alan työkokemuksella.

Hakuaika Opettajankoulutuksen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa 9. – 27.1.2012.

Sähköisen hakulomakkeen voi täyttää osoitteessa www.opekorkeahaku.fi.

HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun hakuoppaan tilauksen ja muistutuspyynnön haun alkamisesta voit jättää netissä osoitteessa www.hamk.fi/aokk.

Lisätietoja www.hamk.fi/aokk arja.kamarainen@hamk.fi jenni.aronen@hamk.fi

Tee tulevista työpäivistäsi parempia.

Meillä kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä. UIL:n jäsenenä varmistat, ettei jälkimmäisistä tule ylivoimaisia ja että hyvätkin ovat parempia. Saat apua työelämän tiukoissa tilanteissa, jotka voivat yhtä lailla liittyä palkkaneuvotteluihin tai urasuunnitteluun. Alasi suurin ja asiantuntevin edunvalvoja tukee sinua työelämäsi kaikissa vaiheissa, sekä ylä- että alamäessä ja opiskeluaikana.

Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta. Katso oma jäsenjärjestösi: www.uil.fi