Insinoori-08-2013

8/ 8/2013 /20 013

Työyhteisötaitoja kaikille Sähkölaitteistoja maailmalle

Insinööri tarkkailee laatua panimolla

18

20 12.12. numero 8/2013

Energia-alalla on tulevaisuutta 10 Työehtosopimusteksteihin parannuksia sia 14 Työaikapankki lisää joustoja 16 Kiinassa komennuksella 18 Ammattilaiset erikoisissa töissä 20 Ikäjohtamisen kohteena nuoret ja vanhat anhat 26 Koulutuksella kaivosinsinöörejä 28 Edustajakokouksessa vastuunkantoaa 38 Hyväntekeväisyys antaa paljon 43

Vakiot Pääkirjoitus 3 Bittikattaus 4 Puheenjohtajan palsta 9 Kolumni 24 Oikeus 30 Totta & tutkittua 34 Opiskelijat 36 Ajankohtaista jäsenrekisteristä 42

10 – Insinöörin pohjakoulutus akoulutus on n hy hyvä. yvää.

Joskus luulin, ettei ei kaikkea opiskeltua op piskkelltu tua tarvita koskaan, mutta erehydin. erehyd din.

Kaikkea olen tarvinnut työelämässä, nnut työelämäs ässää, sanoo Jyrki Virtanen. en.

2

43 Kansi: Annika Rauhala

Jari Rauhamäki päätoimittaja

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry

Vuorotteluvapaata ei ole syytä peukaloida aan hallituksen tehtävä ei ole kadehdittava. Julkisten etuuksien ja palvelujen rahoituksessa on vajetta miljarditolkulla, verotulojen kasvu on tyrehtynyt, väestö ikääntyy ja julkinen velka uhkaa paisua yli äyräiden. Ex-presidentti Mauno Koiviston sanoin ”jotain tarttis tehdä”, mutta helpommin sanottu kuin tehty: ikäville päätöksille ei koskaan löydy kannattajia ruuhkaksi asti.

Hankalasta tilanteesta huolimatta hallituksella pitää olla malttia harkita jokaista leikkausesitystä perusteellisesti. Sellaisia säästöpäätöksiä on syytä välttää, jotka mahdollisesti tuovat säästöjä tässä ja nyt, mutta aiheuttavat suurempia kustannuksia tulevaisuudessa. Päätöksenteossa on syytä olla myös joku logiikka; kestävyysvajeen kuromiseksi valitut toimenpiteet eivät saa olla ristiriidassa yleisten yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden kanssa.

Hallituksen kaavailemat heikennykset vuorotteluvapaaseen on yksi esimerkki esityksestä, josta on vaikea löytää punaista lankaa. Ensinnäkin leikkaus lyö korville tavoitetta pidentää työuria. Jos aiomme aidosti ja kestävällä tavalla tuon tavoitteen saavuttaa, siihen on tarjottava monia keinoja, ei vain eläkeiän nostamista vähintään kahdella vuodella.

Vuorotteluvapaan nykyiset säännökset kiistatta parantavat työssä jaksamista sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Pidentämällä vuorotteluvapaan työhistoriavaatimus peräti 17 vuoteen ruuhkavuosia elävät nuoret aikuiset suljetaan vuorotteluvapaan ulkopuolelle. Tämä näkynee seuraavien vuosien aikana työuupumisen lisääntymisenä nuorten perheenisien ja -äitien joukossa.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarjonnut monelle nuorelle työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden hankkia työkokemusta. Kun työllisyystilanne heikkenee, jokaisesta alle 30-vuotiaan nuoren työllistämismahdollisuudesta on syytä pitää kiinni eikä viedä niitä. Nuorten työllisyyden kannalta lyhytkin vuorotteluvapaajakso on nähtävä arvokkaana eikä yhteiskunnallisena kustannuksena, josta on päästävä eroon.

Parhaimmillaan vuorottaja tuo työyhteisöön uutta intoa ja osaamista. Yritykselle järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden testata potentiaalisia uusia työntekijöitä turvallisella tavalla. Toimivaa vuorotteluvapaajärjestelmää ei ole syytä romuttaa säästökeinona muiden joukossa.

M

Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 847 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Verkkotiedottaja Minna Virolainen 0201 801 827 Taitto Mika Viitanen ja Ilona Maunola / Aste Helsinki Oy Ilmestymispäivät 2014 12.2., 20.3., 8.5., 12.6., 21.8., 25.9., 6.11., 11.12.

Tarkastettu levikki 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri 5 500 € Sivu 4-väri 3 000 € 1/2 sivu 4-väri 2 200 € 1/4 sivu 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178 ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

3

Piirros: Markku Haapaniemi

Startup-tuella syntyi satoja menestyviä yrityksiä Nokian Bridge -startup-ohjelmaan osallistuneet yritykset ennakoivat työllistävänsä kahden vuoden kuluttua lähes 2 500 henkeä. Bridge-tukea saaneiden motivaatio yrittäjyyteen on korkealla ja noin 90 prosenttia yrityksistä toimii edelleen aktiivisesti.

Yritykset näkevät myös kansainvälistymisen merkittävänä ja noin kolmannes hakeekin myynnin kasvua pääosin Suomen ulkopuolelta.

Bridge-ohjelmaan osallistui 500

1,5 miljoonaa

Nokiasta irtisanottua henkilöä kesäkuun 2011 ja maaliskuun 2013 välisenä aikana. Ohjelmaan osallistuneet saivat tietoa ja ohjausta liiketoimintasuunnitelman kehittämisestä ja yhteistyöstä paikallisten hautomoiden kanssa sekä taloudellista tukea.

Vain 10 prosentilla oli aikaisempaa yrittäjätaustaa. Noin puolet aloitti yrityksen yksin ja noin puolet tiiminä.

Hankkeen taustalla on huoli korkeasti koulutettujen henkilöiden työt-

Insinöörin kokokuva vuonna 2013 Insinöörien Työmarkkinatutkimus vuosittain toteuttava tutkimus on valmistunut.

Syksyn työmarkkinatutkimukseen vastasi yli 11 000 insinööriä.

Vuoden vaihteen jäsenpostituksessa on mukana aineiston perusteella kootut palkkatilastot.

Naiset

Lähes 1,5 miljoonaa suomalaista oli eläkkeellä vuoden 2011 lopussa.

Heistä lähes 1,4 miljoonaa saa työeläkettä ja noin miljoona näistä on vanhuuseläkkeitä. Vuonna 2012 työeläkkeelle siirtyi 75 000 henkilöä. Noin kolmasosa eläköityvistä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Lähde: Eläketurvakeskus

4

tömyyden lisääntymisestä ja toisaalta ICT-alan yleinen murros. Bridge-ohjelma on suunniteltu suurelle yritykselle mittavaan irtisanomistilanteeseen, jossa yritys haluaa kantaa vastuuta irtisanottavien tulevaisuudesta ja huolehtia yhteiskuntavastuustaan.

Tiedot käyvät ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen julkaisemasta arvioinnista.

14%

Miehet

86%

Keski-ikä

Ammattivuosia

41

15

vuotta

Esimies-

Asiantuntija-

tehtävissä

tehtävissä

33 % 67 % Työnantaja, yksityinen sektori

87 %

Keskiarvobruttopalkka

4 072 e/kk

Työnantaja, julkinen sektori

13 %

Koonnut Kirsi Tamminen

Ulkomainen yritystoiminta pääosin eurooppalaista Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaisten tytäryhtiöiden palveluksessa Suomessa oli noin 234 000 henkilöä vuonna 2012. Eurooppalaisten yhtiöiden osuus henkilöstöstä oli 80 prosenttia. Eurooppalaiset yritykset tekivät myös valtaosan, noin 76 prosenttia, ulkomaisten yhtiöiden 75 miljardin euron liikevaihdosta.

Ulkomaiset yhtiöt kattavat 15–16 prosenttia Suomessa toimivien yritysten henkilöstöstä. Osuus on pysynyt likimain samalla tasolla viimeisen viiden vuoden ajan.

Liikevaihto on puolestaan vakiintunut hieman vajaan 20 prosentin tasolle. Osuudet kuitenkin vaihtelevat merkittävästi toimialoittain Yhtiön kansallisuus tilastoidaan perimmäistä määräysvaltaa käyttävän tahon mukaan. Useimmiten tämä on ulkomailla sijaitseva yritys, joka omistaa yhtiöstä yli 50 prosenttia, suoraan tai välillisesti. Suomessa sijaitsevia tytäryhtiöitä omistaa selvästi Ruotsalaisella verkkoyhtiö Ericssonilla on tytäryhtiö Suomessa. eniten ruotsalaiset yritykset.

Korvauksien rahamäärä ennätyksellisen korkealla Työttömyyden kasvu jatkui edelleen lokakuussa. IAET-kassan korvauksina maksettu rahamäärä kipusi korkeammalle tasolle kuin koskaan aikaisemmin, eli noin 17,25 miljoonaan euroon.

Kassassa vastaanotettiin ensihakemuksia lokakuussa 1 093 kappaletta, mikä tarkoittaa miltei kymmenen prosentin kasvua ensihakemusten määrässä kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Tuensaajien kokonaismäärä nousi noin viidellä prosentilla. Tukea sai lokakuussa 8 774 jäsentä ja vastaavasti syyskuussa 8 341 jäsentä. Valtaosa tuensaajista oli lokakuussa kokonaan työttö-

miä. Kokonaan työttömien osuus tuensaajista kuitenkin laski edelliseen kuukauteen nähden, ja vastaavasti lyhytkestoista tai osa-aikaista työtä tekevien tuensaajien osuus nousi.

Alueellisesti vertailtuna korvaustilanne on pysynyt ennallaan. Eniten korvauksen saajia oli Uudellamaalla (3173) ja seuraavaksi eniten Hämeessä (1103), Oulun alueella (915) sekä Turun seudulla (732).

Ensihakemusten käsittelyynottoaika kassassa oli lokakuussa kaksi viikkoa tai sen alle. Jatkohakemukset käsiteltiin noin viikossa.

Uudet nettiosoite ja sähköpostiosoitteet käyttöön Uusi Insinööriliitto on jälleen Insinööriliitto, minkä vuoksi myös nettiosoite ja sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet.

IL:n nettiosoite on www.ilry.fi. Kaikki lyhytosoitteet eivät ole välttämättä vielä käytössä, mutta niitä päivitetään jatkuvasti ajan tasalle.

Asiakaspalvelukeskuksen kautta tavoittaa kaikki liiton palvelut. Sähköpostiosoite on asiakaspalvelu(at)ilry.fi.

Insinöörisäätiön stipendit on jaettu Insinöörisäätiön hallitus on marraskuisessa kokouksessaan myöntänyt 4 kappaletta 800 euron stipendejä vuodelle 2013. Hakemuksia tuli yhteensä 15 kappaletta.

Hallitus päätti myöntää 800 euron

stipendit Pirkko Kähköselle, Mikko Nummelle, Mika Janhuselle ja Rope Sidebrasille.

Säätiön hallitus kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta.

Henkilökunnan sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)ilry.fi.

Vanhat osoitteet toimivat rinnalla toistaiseksi.

5

neuvottelujohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja

Insinööriliitto is back Syksyn tiiviin ja tiukan työmarkkinarutistuksen jälkeen katse on jo ensi vuodessa. Sopimusten jalkauttamisen ohessa parannamme jäsenten palveluja. Asiakaspalvelun edelleen kehittäminen, jäsenhankinnan ja -pidon tehostaminen ja ennen kaikkea urapalvelujen parantaminen ovat tulevan vuoden painopisteitä.

Marraskuun lopussa pidetty Uuden Insinööriliiton edustajakokous oli viimeinen virallinen kokous vanhalla nimellä. Ensi vuonna olemme taas vanha kunnon Insinööriliitto. Vuosi 2014 on historiallinen myös siinä mielessä, että edustajakokouksen päätöksen mukaisesti liittomaksu laskee kuusi euroa vuodessa.

Vaikka muualla maksut nousevat, me kykenemme kehittämään toimintoja ja laskemaan samalla jäsenmaksua.

Liittojen välisessä vertailussa matka- ja oikeusturvavakuutuksemme ovat huippuluokkaa. Jäsenemme myös käyttävät niitä paljon kuten jäsenetuja pitääkin. Varjopuolena on vakuutusmaksujen nousu, mutta hyvästä kannattaa maksaa.

Myös työttömyyskassan maksu nousee kolmella eurolla, mikä johtuu työttömien määrän sekä korvausten tason noususta. Korvausten taso on korkeampi kuin koskaan. Kassamme talous on kuitenkin kunnossa ja tasoitusrahaston taso riittävä, joten tilanne on hallinnassa.

Posti- ja painatuskustannusten nousu, kymmenen prosentin arvonlisävero lehdille, mainosmarkkinoiden murros sekä huono taloudellinen tilanne johtivat siihen, että Sanoma päätti lakkauttaa jäsenetulehtemme 3T:n.

Me halusimme jatkaa yhteistyötä, mutta valitettavasti yhteistyökumppanillemme vaihtoehto oli taloudellisesti liian raskas. Jäsenetulehden loppuminen on keskeinen syy siihen, että voimme laskea jäsenmaksua ja parantaa muita jäsenpalveluja.

Paperilehdet ovat vaikeuksissa, mutta olemme neuvotelleet Sanoman kanssa hyvät alennukset kustantajan muista lehdistä. Paperista teknologian ja talouselämän viikkolehteä kaipaavat jäsenet saavat tutun Tekniikka & Talous -lehden Talentumilta 50 prosentin alennuksella.

Toivottavasti nämä lehtiedut, jäsenmaksun lasku ja panostukset muun muassa urapalveluihin kompensoivat 3T:n loppumista.

6

Porokari jatkaa YTN:n puheenjohtajana Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari jatkaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Myös neuvottelujärjestön varapuheenjohtajisto jatkaa. YTN:n syyskokouksessa varapuheenjohtajiksi valittiin Heikki Kauppi (TEK), Lotta Savinko (Sefe) ja Mika Varjonen (TRAL). Valinnat olivat yksimielisiä.

Hallitukseen perustettiin yksi lisäpaikka, joka korvamerkittiin Akavan Erityisaloille. YTN:n hallituksessa on nyt 13 jäsentä.

Porokarin varajäsenenä on liiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Insinööriliiton muut jäsenet ovat energia-alan edustajana Risto Heino ja hänen varajäsenenään Ville-Veikko Karhunen suunnittelualalta.

Toisena varsinaisena jäsenenä on Raimo Sillanpää teknologiateollisuuden sopimusalalta. Hänen varajäsenenä on niin ikään teknologiateollisuudesta Rauno Minkkinen.

Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtajana jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Arenen johtoon Riitta Rissanen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on valinnut uudeksi toiminnanjohtajaksi kasvatustieteiden tohtori, vararehtori Riitta Rissasen.

Aiemmin Rissanen on toiminut Savonia-ammattikorkeakoulun T&K-työstä vastaavana vararehtorina sekä erinäisissä ammattikorkeakoulun johdon ja opetuksen tehtävissä yli 20 vuoden ajan.

Rissanen korvaa toiminnanjohtajan paikalta eläkkeelle siirtyvän Timo Luopajärven. Uusi toiminnanjohtaja aloittaa ensi maaliskuussa.

Insinööri-nimike täyttää 70 vuotta Insinööri-titteli hyväksyttiin 17.12.1943, kun tasavallan presidentti vahvisti hallituksen hyväksymän kauppa- ja teollisuusministeriön ehdotuksen tittelin käyttöönotosta. Säännöissä sanottiin, että ’insinööritutkinto suoritetaan valtion tukemassa teknisessä oppilaitoksessa (Tekniska Läroverket i Helsingfors) sekä valtiollisessa teknillisessä oppilaitoksessa (suomenkielinen teknillinen oppilaitos Tampereella).

Vaikka säännöt koskivat myös aiemmin tutkinnon suorittaneita, aiheutti niiden tulkinta sekavuutta. Siksi DIFFin hallitus jätti tammikuussa 1944 anomuksen Tekniska Läroverketille siitä, että myös aiemmin tutkinnon suorittaneet saisivat todistuksen suoritetusta insinööritutkinnosta. Oppilaitos hyväksyi anomuksen muutamaa päivää myöhemmin.

Shutterstock

Insinööriliitto toivottaa

tunnelmallista joulunaikaa!

3

9

70 prosentilla tutkinto Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Toisin sanoen 69 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon.

Kaikista naisista keskiasteen tutkinnon oli suorittanut 37 prosenttia ja miehistä 43 prosenttia. Miehistä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 25 prosenttia ja naisista 32 prosenttia.

Tutkinnon suorittaneesta väestöstä tekniikan alan tutkinnon oli suorittanut 29,9 prosenttia, joka on selkeästi suurin osuus ennen kaupallista ja yhteiskuntatieteellistä alaa.

Miehistä 51,9 prosenttia oli suorittanut tutkintonsa tekniikan alalta, kun taas naisista vain 9,3 prosenttia.

Minkä arvion annat syksyn neuvottelukierroksen lopputuloksesta?

18

Tuotanto kääntyy kasvuun ensi vuonna Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liikeelämän palveluiden tuotanto supistuu tänä vuonna keskimäärin lähes prosentin.

Viennin vauhdittuminen vuosina 2014 ja 2015 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna runsaat neljä prosenttia ja vuonna 2015 jo lähes seitsemän prosenttia.

Tämä ei ole silti mitenkään tavatonta.

Esimerkiksi vuonna 2010, jolloin Suomen talous toipui vuosien 2008–2009 finanssikriisistä, vastaava kasvuluku oli 9,1 prosenttia.

Tuotannon kääntyminen nousuun vahvistaa myös tarkasteltavien toimialojen työllisyyttä niin, että työllisten määrä kasvaa ensi vuonna 1,7 prosentilla ja vuonna 2015 jo 3,7 prosentilla.

Maltillisen palkkaratkaisun vaikutuksesta näiden toimialojen ansiotason nousu rajoittuu kahtena seuraavana vuonna noin yhteen prosenttiin.

Insinööripörssistä työpaikkatori Liiton jäsensivuilla sijaitseva, avoimia työpaikkoja jäsenistölle tarjoava

%

26

44

O kiitettävä O hyvä O tyydyttävä O heikko O huono

Insinööripörssi uudistuu vuodenvaihteessa. Samalla järjestelmän nimi myös vaihtuu Työpaikkatoriksi.

Avoimien työpaikkojen lisäksi järjestelmään voi jättää omat tietonsa CV-pankkiin työnantajien suorahakuja silmällä pitäen. Työnhakupalvelussa julkaistaan vuosittain noin 1 200 avointa insinöörille tai tekniikan alan

Työehtosopimusten lopputulos tyydyttävä Edustajakokous käyttää ylintä valtaa Insinööriliitossa. Insinööri-lehti kysyi marraskuun viimeisenä perjantaina kokousedustajilta, miten he arvuiivat syksyn neuvottelukierroksen lopputuloksen.

Noin puolet edustajista vastasi

gallup-kysymykseen. Heistä vajaa puolet piti neuvottelujen lopputulosta tyydyttävänä. Reilun kolmanneksen mielestä lopputulos oli kiitettävä tai hyvä. viidennes arvioi, että neuvottelukierroksen lopputulema oli heikko tai huono.

asiantuntijalle sopivaa työpaikkailmoitusta.

Sekä Insinööripörssi että jatkossa Työpaikkatori ovat osoitteessa www.ilry.fi/urapalvelut. Saman uudistuksen myötä myös opiskelijoiden Kesäkissa-palvelu päivittyy Kesäduunitoriksi.

7

puheenjohtajan palsta joulukuu 2013

Pertti Porokari

Jäsenille tärkeitä päätöksiä dustajakokous kokoontui viimeisen kerran Uuden Insinööriliiton nimellä marraskuun lopussa Helsingissä. Vuoden vaihteen jälkeen olemme jälleen Insinööriliitto. Hyvä niin, sillä Insinööriliitto on vanha ja tunnettu brändi.

Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsiteltiin merkittäviä asioita. Kokous kuuli muun muassa työmarkkinatilanteesta, jäsenmäärän kehityksestä ja liittojen mielikuvatutkimuksesta. Päätimme lakkauttaa vuodelta 1990 peräisin olevan työtaistelurahaston.

Rahasto oli käytännössä virtuaalinen eikä sitä käytetty koskaan, joten aika oli ajanut siitä ohi.

Viime vuosina syysedustajakokous on myöntänyt hallitukselle tietyn summan käytettäväksi seuraavan vuoden mahdolliseen työtaistelutoimintaan. Vuonna 2011 jouduimme kuitenkin varautumaan useamman rintaman lakkoihin ja kokoonnuimme ylimääräiseen edustajakokoukseen saamaan tarvittavia valtuuksia hallitukselle.

Kokouksessa hallitus sai rajattoman valtuuden käyttää tarvittaessa varoja työtaistelutoimintaan. Siitä lähtien edustajakokoukset ovat päättäneet samoin, joten enää meidän ei tarvitse järjestää ylimääräisiä kokouksia, jos tarvetta työtaisteluun ilmenee.

Jäsentemme työmarkkinaedunvalvonta on liittomme keskeinen ydintoiminta ja työtaistelut normaali tukitoiminto tälle. Näin ollen liiton koko omaisuus on pe-

E

riaatteessa tämän toiminnan varalle kerättyä. Tämä oli yksi peruste lakkauttaa virtuaalinen työtaistelurahasto, kun vielä tilintarkastajatkin sitä suosittelivat.

Hallitus päätti syksyllä jäsenkyselyn tulosten mukaisesti luopua jäsenetulehdestä. Yksikään kustantaja ei kyennyt tuottamaan lehteä jäsentemme haluamassa muodossa ja hinnalla. Samalla jäsenmaksusta vapautui varoja muuhun käyttöön.

Monet maksut nousevat, kuten Akavan jäsenmaksu ja IAET:n työttömyyskassamaksu. Asetimme tavoitteeksi jäsenmaksun tuntuvan laskun ja palvelujen parantamisen. Viime vuosina kysytyimpiä palveluja ovat olleet urapalvelut. Nyt meille tuli erinomainen mahdollisuus panostaa tähän jäsenille tärkeään palveluun.

Sen lisäksi laskemme jäsenmaksua kuudella eurolla.

Useille lehdille olemme neuvotelleet jäsenille edulliset tilaushinnat. Jäsen saa näin itse päättää, mitä alennuksia hyödyntää.

Työehtosopimusten jalkautus, asiakaspalvelukeskuksen edelleen kehittäminen, uuden jäsenrekisterin käyttöönotto ja urapalveluihin panostaminen ovat ensi vuoden painopisteitä.

Eläkejärjestelmän uudistamisesta käytävät neuvottelut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja ovat erittäin tärkeät. Liitot valmistautuvat myös kevään EU-vaaleihin. Työelämää säädellään paljon Brysselissä, joten toukokuun vaalit ovat tärkeät suomalaiselle palkansaajalle.

9

Sähkövoimainsinöörit Ilkka Salomaa (vas.) ja Jyrki Virtanen kertovat, että Alstom Gridillä kaikki tuotteet valmistetaan asiakkaan mittojen mukaan.

10

Energia-alalla on tulevaisuutta Kaikkialla ei pärjää englanniksi eikä jokaista kieltä voi oppia, kun kenttänä on koko maapallo.

Jos ei ole yhteistä kieltä käytössä, otetaan muut viestintätavat käyttöön. Esimerkiksi sähköteknisiä testauskuvioita voi piirtää, sillä piirustusmerkit ovat yleismaailmallisia.

Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Jyrki Luukkonen

11

un Brasiliassa potkaistaan ensi kesänä jalkapallon maailmanmestaruuskisojen avauspotku, joukko suomalaisia voi tuntea ylpeyttä omasta työstään. Alstom Gridin Tampereella sijaitseva Kompensointijärjestelmätyksikkö sai maasta kaksi sähkönsiirron parantamiseen tähtäävää kompensaattoritilausta.

Sopimusten kokonaisarvo Alstomille on noin 24 miljoonaa euroa.

Tilauksista toinen on Chesf-nimisestä yrityksestä, joka on yksi Brasilian merkittävimmistä sähkönsiirtoyhtiöistä. Se laajentaa sähköasemaa Koillis-Brasiliassa.

– Kun isoja kisoja järjestetään jossakin maassa, siellä neuvotellaan poliittisesti suuria investointeja infrastruktuuriin, arvioi Jyrki Virtanen syitä kauppoihin juuri nyt.

Brasiliassa järjestetään myös olympialaiset vuonna 2016.

Kun julkisivua kunnostetaan ja uutta rakennetaan, tarpeet energian ja sähköverkon vakauteen kasvavat.

– Sitä kautta tarvitaan sähköverkkoon stabiloivia komponentteja, joita me toimitamme.

Virtanen työskentelee toisen tilauksen projektissa teknisenä asiantuntijana. Tilaukset ovat kaksi aivan erillistä kompensointilaitteiston kauppaa. Molemmissa, suunnilleen samankokoisissa projekteissa on omat organisaationsa. Tampereen Alstom Gridiltä osallistuu 5–7 henkilöä, joiden lisäksi on Alstomin Brasilian yksiköstä muutama henkilöä.

K

Jokainen laitteisto räätälöity asiakkaalle

Teknisten asioiden päältä katsojan roolissa Virtanen koordinoi, että kaikki asiakkaan vaativuusmäärittelyssä mainitut asiat otetaan huomioon ja että eri osa-alueiden suunnittelijat puhuvat keskenään oikeista asioista.

Vaativuusmäärittely on englannin ja portugalinkielistä tekstiä, satoja sivuja kaikkine liitteineen. Toteutusvaiheessa tarkennetaan vielä yksityiskohtia, jotta laitteisto saadaan toimimaan asiakkaan toiveiden mukaisesti.

– Mukana on kaikkea sähkötekniikan saralta. Laitteisto koostuu suurjännitelaitteista: siellä on keloja, kondensaattoreja, virtamuuntajia, katkaisijoita ja erottimia, Virtanen kertoo.

Kun pääparametrit sovittiin, päästiin etenemään hankintavaiheeseen. Ohjaus12

– Tampereella tehdään tehdastestit omassa laboratoriossa ennen käyttöönottoa maailmalla, Ilkka Salomaa sanoo.

ja suojausjärjestelmän suunnittelu eli laitteiston älykäs osuus tehdään kokonaisuudessaan Suomessa.

Virtanen arvelee, että Brasilian projektissa on viidestä kymmenen matkaa maahan ennen kuin laitteisto on kasassa.

Sen jälkeen on kuukaudesta pariin kestävät asennusvalvonta- ja käyttöönottojaksot.

– Tämä on nopea toimitus, joka vaatii intensiivisen otteen. Käyttöönotto on ensi toukokuussa.

Vastuu kasvoi työn myötä

Sähkövoimatekniikan insinööriksi valmistunut Virtanen on työskennellyt

SVC- eli staattisten kompensaattorien parissa. Virtanen on ollut ryhmänvetäjänä viitisen vuotta.

Ryhmässä on 10 omaa insinööriä sekä kuusi alihankkijoiden palveluksessa olevaa suunnittelijaa. Esimiestehtävien lisäksi hän tukee myyntiä ja huoltoa sekä on teknisenä asiantuntijana hankkeissa kuten Brasilian projektissa.

Kansainvälisyys on ollut koko ajan osa työtä. Nykyään matkapäiviä on vuosittain pari, kolmekymmentä, mutta kovimmillaan niitä oli noin 140 päivää vuodessa.

– Sata matkapäivää on kipuraja. Tavoitteena on, ettei ryhmäni insinööreillä ole niitä kovasti enemmän.

tuksen lisäksi pitää yksi vahva osa-alue, josta pääsee työelämään kiinni. Tutkintotodistus kertoo hakijan suorituskyvystä ja siitä, kuinka hän hoitaa asioita. Opiskeluvaihto teknisen koulutuksen aikana on meriitti sinänsä.

– Jos vaadittavan osaamisen luettelee kerralla, lista on masentavan pitkä. Kukaan ei sitä kenttää yksin hallita, ryhmänvetäjä toteaa.

Koulusta eväät työelämään

Maailmanlaajuinen työmaa

Alstrom Grid Oy:n viennin osuus liikevaihdosta on 95 prosenttia, tällä hetkellä lähes 100. Pääasiakkaita ovat terästehtaat ja suuret kantaverkkoyhtiöt kaikkialla maailmassa.

– 1990- ja 2000-lukujen aikana täytimme Suomen terästehtaat tuotteillamme. Juuri nyt projektitoiminnalle ei tule tarjouskyselyjä suomalaisilta markkinoilta.

Aina kun kantaverkkoa vahvistetaan tai terästehtaita laajennetaan, olemme toiminnassa mukana. Kompensointilaitteet-liiketoimintayksikkö toimittaa kotimaahan jatkuvasti laitteita, Jyrki Virtanen sanoo.

Kun hän aloitti talossa projekti-insi-

nöörinä vajaa 20 vuotta sitten, projektiryhmässä oli kymmenkunta henkilöä; nyt heitä on noin 70. Projektit ovat muuttuneet koko ajan vaativimmiksi.

– Olemme päässeet pääsarjaan isojen kilpailijoiden kanssa. Asiakkaitamme isompia tekijöitä ei maailmassa juuri ole.

Virtasen mukaan asiakkaiden tuoma korkeampi vaatimustaso lisää työkuormaa, joten osaajia tarvitaan enemmän.

Rekrytoitavilta vaaditaan paljon eikä avointa paikkaa täytetä ennen kuin sopiva löytyy.

Hyvän sähkötekninen osaamisen lisäksi hakijalla on oltava erityisosaamista, joka auttaa sisälle järjestelmiin. Koulu-

Sähkövoimatekniikan insinööri Ilkka Salomaa vastasi Alstomin Gridin vaatimuksia. Hän pääsi projekti-insinööriksi suoraan ammattikorkeakoulun penkiltä reilu pari vuotta sitten.

– Koulusta sai perusteet ja töissä opitaan tarkemmin työn sisällöstä. Kokeneemman kanssa tutustuin tehtäviin.

Kansainväliset tehtävät kiinnostivat Salomaata jo opiskeluaikana ja yhden kesän hän oli työharjoittelussa Portugalissa.

Salomaan vaihteleva työ sisältää suunnittelua suurjännitelaitteista logiikka- ja valvomosovellusohjelmointiin, joissa voi soveltaa ammattikorkeakoulussa opittuja asioita.

Salomaa on useammassa projektissa yhtä aikaa mukana. Koska projektit kestävät vuodesta kahteen, hän on ehtinyt olla yhdessä alusta loppuun asti.

– On palkitseva hetki, kun käyttöönoton jälkeen näkee laitteen toiminnassa ja asiakkaan tyytyväisenä. N 13

Koonnut: Kirsi Tamminen

Sopimuksissa tekstiparannuksia Insinööriliiton jäsenet ovat kattavimmin työehtosopimusten piirissä verrattuna muiden YTN-liittojen jäseniin, arvioi puheenjohtaja Pertti Porokari. lemmät Toimihenkilöt YTN:llä on noin 30 työehtosopimusta. Etenkin teollisuuden puolella sopimusten kattavuus on hyvä. Ilman työehtosopimusta ovat elintarvike- ja rakennusalat, joissa työskentelee vajaa 2 000 Insinööriliiton jäsentä. Palvelupuolella sopimuksia on vähemmän; esimerkiksi sopimuksettomalla kaupan alalla on liiton jäseniä reilut 2 000.

YTN:n johto tapasi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja työnantajaliittojen johtoa henkilökohtaisesti neuvottelukierroksen aikana. Tavoitteena oli saada sopimuksettomat alat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten palkankorotusten piiriin.

Pertti Porokarin mukaan työnantajaliittojen vastaus oli tylysti kielteinen.

Hän hämmästelee niiden nihkeätä suhtautumista sopimuksiin, sillä työehtosopimushan on yksi kilpailutekijä sekä palkansaajien että työnantajapuolen osalta.

– Työnantaja ostaa sopimuksella työrauhaa ja saa toimintaansa ja talouteensa sekä vakautta että ennustettavuutta. Lisäksi osapuolet voivat sopia alakohtaisesti molempia hyödyttäviä asioita.

Metsäteollisuus jäi työllisyys- ja kasvusopimuksen ulkopuolelle, sillä työantaja ei halunnut työaikapankkia eikä työhyvinvointihanketta. Alan palkkapöytäkirjat ovat normaalisti voimassa: paperiteollisuus huhtikuun loppuun asti ja mekaaninen metsäteollisuus syyskuun loppuun asti. Alalla työskentelee noin 1 500 Insinööriliiton jäsentä.

Y

Toisen jakson korotukset myöheimmin

Oheisessa kuviossa ovat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten työehtosopimusten sopimuskaudet ja palkankorotusajankohdat. Sopimukset ovat kaksijaksoi14

sia. Ensimmäisen jakson palkankorotukset ovat 20 euroa ja vuoden kuluttua tästä palkkoja korotetaan 0,4 prosenttia.

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson korotuksista kesäkuussa 2015.

Sopimusalojen YTN-asiamiehet kertovat alansa työehtosopimuksista.

– Energia-alalla ei tullut tekstimuutoksia työehtosopimuksiin, mutta työryhmäkirjauksiin saatiin hieman aikaisempaa paremmin velvoittavuutta. Työaikapankin määräykset tehdään vuoteen 2015 mennessä, Jouko Malinen sanoo.

– ICT-alan työehtosopimusneuvotteluissa tärkein, uusi kirjaus saatiin etätyöstä. Etätyöohjeistus ei ole suoraan yritysten käytössä ilman erillistä päätöstä, mutta sopijaosapuolet kannustavat etätyön käyttöön ja YTN kouluttaa henkilöstön edustajia etätyöasioissa, Kosti Hyyppä toteaa.

– Lisäksi alalla aloittaa neljä työryhmää, jotka käsittelevät työhyvinvointia, tasa-arvoa ja perhevapaakäytäntöjä, työaikapankkia sekä ansiokehitystä.

LTY-alalla sopijoina palkansaajapuolella YTN:n lisäksi ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Pardia.

– Alan työehtosopimukseen kirjattiin työaikapankki. Sen käyttöönottoa toteutettaessa on huomioitava työehtosopimuksen liitteenä oleva työaikasuositus, kertoo Juha Särkkä.

Teknologiateollisuus ry:n sopimuksissa eniten jäseniä

Teemu Hankamäen mukaan suunnittelualalla liitot tarkastelevat vapaa-aikana matkustamisen tuntikorvauksen korottamistarvetta 30.6.2015 mennessä.

– Erillinen työryhmä selvittää muun muassa henkilöstön edustuksen organisoinnin perusteita ja toimivuutta sekä

henkilöstöedustajan oikeuksia ja velvollisuuksia, Hankamäki sanoo.

Alan liitot jatkavat käynnissä olevan työhyvinvointihankkeeseen osallistuvien työpaikkojen tukemista. Ne myös sitoutuvat edistämään työkaarimallin käyttöönottoa työpaikoilla.

– Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö keskustelevat työnantajan selvitysten pohjalta toimista, jotka tukevat työntekijän työssä jaksamista, Hankamäki jatkaa.

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksessa on sopijana palkansaajapuolella YTN ja Tietoalan toimihenkilöt.

– Alan sopimus on ollut olemassa jo kymmeniä vuosia, minkä tähden se on kattava. Siinä on sovittu muun muassa varallaolokorvauksesta, matka-ajan korvauksesta kotimaassa ja työaikapankista, sanoo Elina Das Bhowmik.

– Sopimus mahdollistaa omia ratkaisuja yritystasolla ja toimii siksi erinomaisesti myös moderneissa it-firmoissa, hän jatkaa.

– Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen saatiin pöytäkirja työaikapankeista, joka mahdollistaa muun muassa yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamisen, Hannu Takala kertoo.

– Etätyösopimus on henkilökohtainen sopimus työantajan ja työntekijän välillä. Se on selkeä parannus työn tuottavuuteen toiminnoissa, joita voidaan tehdä kiinteään työpaikkaan sitoutumatta. Esimerkiksi lentokentillä tai junissa eivät odotus ja matkustusajat mene hukkaan, hän jatkaa. N

Lue lisää: www.ytn.fi

Insinööriliiton jäsenkunnan isoimmat YTN-sopimusalat

Insinööriliiton jäseniä alalla

Työehtosopimus

Työnantaja

Sopimuskausi

1. palkankorotus

2. palkankorotus

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus

Teknologiateollisuus ry

1.11.2013– 31.10.2016

1.3.2014

1.3.2015

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus

Teknologiateollisuus ry

1.11.2013– 31.10.2016

1.3.2014

1.3.2015

Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus

Teknologiateollisuus ry, SKOL ry

1.11.2013– 31.10.2016

1.3.2014

1.3.2015

ICT-alan työehtosopimus ylemmille toimihenkilöille

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

1.11.2013– 31.10.2016

1.3.2014

1.3.2015

Kemian teollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Kemianteollisuus ry

1.3.2014– 30.11.2016

1.7.2014

1.7.2015

Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus

Energiateollisuus ry

1.10.2014– 31.1.2017

1.2.2015

1.2.2016

LTY-alan työehtosopimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

1.4.2014– 31.1.2017

1.8.2014

1.8.2015

Kokonainen hahmo kuvaa 1000 jäsentä

Puolikas hahmo kuvaa n.

500 jäsentä

15

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Työaikapankki lisää joustoja Borealis Polymers halusi lisätä ylempien toimihenkilöiden työaikoihin joustavuutta. Luottamusmies Kalle Kallion mukaan työaikapankki oli tähän oiva työkalu. yöaikapankkikokeilu aloitettiin kahden vuoden sopimuksella vuonna 2011. Ylempien toimihenkilöiden silloinen pääluottamushenkilö Tarja Mustonen ja työnantajan edustaja määrittivät yhdessä periaatteet molempien liittojen suostumuksella.

– Järjestelmän onnistuminen edellyttää vastuullisuutta, joustavuutta ja hyvin toimivaa kommunikointia alaisen ja esimiehen välillä, työsuhdepäällikkö Tapio Ikonen sanoo.

Kalle Kallionkin mielestä hankkeen voi unohtaa, jos keskusteluyhteydet johdon ja työntekijöiden välillä eivät toimi tai luottamusta ei ole.

Tänä syksynä työaikapankista tehtiin paikallinen sopimus, jossa sen periaatteet määriteltiin. Muun muassa pankin toimivuutta päätettiin tarkastella vuosittain.

Borealis Polymersin kaikilla noin 230 ylemmällä toimihenkilöllä on vapaaehtoinen oikeus liittyä työaikapankkiin. Tähän mennessä noin puolet on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen.

Kallio on pääluottamushenkilönä seurannut tiiviisti järjestelmän käyttöönottoa. Hän arvelee, että Borealis on ensimmäinen kemian alan yritys, jossa työaikapankki on käytössä näin laajasti.

– Sinne on viety lähes 9 000 tuntia, joista noin 3 000 tuntia on jo ehditty käyttää, Kallio kehuu.

T

Ohjeistus tärkeää

Kallio muistuttaa kaikkia työaikapankkia suunnittelevia siitä, että pankkia luotaessa on otettava huomioon monia asioita. Pelisäännöt on luotava muun muassa sille, miten pankkiin liitytään, mikä on maksimikertymä ja milloin lomia voi pitää.

Borealiksella lähdettiin liikkeelle siitä, 16

että ylempien toimihenkilöiden liukuvan työajan maksimikertymä nostettiin 40 tunnista 60 tuntiin. Liukuma on päivittäin välillä 6.30–9.30 ja 15–18.30. Päivittäinen enimmäistyöaika on 11 tuntia.

Työaikapankkiin liittymisestä pitää ilmoittaa esimiehelle ja palkkahallintoon.

Pankista voi erota ilmoittamalla, työsuhteen loppuminen lopettaa jäsenyyden. Pitämättömät vapaat maksetaan työsuhteen päättyessä.

Kaikkia käytössä olevia vapaita voi kerryttää työaikapankkiin; työaikaliukumasaldoa, lomarahavapaata, vuosiloman säästövapaata, yrityksen palkkiovapaata ja vapaana pidettäviä ylityökorvauksia.

Pankkivapaa on työaikaan rinnastettavaa aikaa ja siltä kertyvät työsuhteeseen perustuvat etuudet kuten bonukset, vuosilomat, sairausajan palkanmaksuaika, irtisanomisaika ja Borealis Polymersin palvelusvuosipalkkioon oikeuttava aika.

Tulospa lk k io kert y y pankkivapaan ajalta. Sairastuminen ennen vapaata tai sen aikana oikeuttaa pitämättömän vapaan siirtoon uutena sovittavana ajankohtana.

– Työnantajan määräyksestä tehdyt ylityöt maksetaan normaalisti rahana, Ikonen sanoo.

Niiden maksamisessa ei Kallion mukaan ole ollut ongelmia.

ta. Pidettävän vapaan maksimipituus voi olla kahdeksan viikkoa ja sen voi sopimalla yhdistää vaikkapa lomakauden vuosilomaan.

Kallion mielestä on tärkeätä, että työntekijä voi itse päättää liukumakertymän käytöstä. Tyytyväisiä pankkivapaan käyttäjiä on tasaisesti joka ikäryhmässä.

– Tyypillisimmät lomat ovat olleet parin viikon pituisia, Kallio sanoo.

Yrityksen kansainvälisen innovaatiokeskuksen ulkomaiset työntekijät sijoittavat syntyneen vapaan usein pyhien kuten joulun, uudenvuoden tai pääsiäisen yhteyteen lähtiessään tapaamaan kaukaisia sukulaisiaan. N

Ilmoitus hyvissä ajoin

Vapaan säästökertymä saa olla enintään kuusi kuukaut-

Kalle Kallion mielestä työaikapankki toimii hyvin.

#"&$ '' $ & $ !" $ ! $ #"& $ ! $" $ $$

Tekniikka&Talous $ ! $ " $ " $ $ $ $ $ $ $"! $ ! ! $ $ & ' ! $ $ ! $ $ "! $ ! $ ! " $ !" $ # & ' & $ $ $" ! ! $ & & $ & $ ! $ !!$

$$ $ $ $ $ !! ! $ ! $ %

TILAA NĂ„IN ! !% tektal.fi/uil % & ! ! lehtikampanja@talentum.fi ! ! " !" " % # ! # ! !

" ! " !

$ $ ! ! !" "

Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella InsinÜÜriliiton etuhinnalla, -50 % normaali hinnoista. Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous voimassa 31.12.2013 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilÜtietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytÜn markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. *Puheluhinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelin: 19,2 snt/min.

Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Jani Katajan kotialbumi

Komennuksella Kiinassa Jani Kataja viettää muutaman vuoden poissaolon jälkeen talvea taas Suomessa. Lunta hän ei ollut nähnyt pitkään aikaan ennen kuin ensilumi satoi Vaasan seudulle marraskuussa. eilu kolme vuotta sitten alkusyksyllä Jani Katajan silloinen esimies kysyi, olisiko kiinnostusta lähteä Kiinaan.

– Aina kun tällaisia tarjouksia on tullut, olen sanonut periaatteessa, että keskustellaan. Ihan kaikkea en ole hyväksynyt, kertoo ABB:llä globaalina tuotemarkkinointipäällikkönä työskentelevä Kataja.

Hän päätti lähteä tuotepäälliköksi paikalliseen tehtaaseen luomaan tuoteportfoliota. Tehdas oli rakenteilla, kun hän lähti Kiinaan. Helpoin tapa päästä paikallisille markkinoille on perustaa yhteisyritys, josta kiinalainen ja ulkomainen osapuoli omistavat kumpikin puolet.

Näin toimittiin tässäkin tapauksessa.

ABB:n tarpeisiin luotiin aivan uudet tuotteet.

Kiinassa Katajan ensimmäinen tehtävä oli käydä läpi kaikki ABB:n sisäiset asiakkaat ja selvittää, mitä tuotteita ne ostavat. Sen jälkeen tehtiin suunnitelma, mitä seuraavan kahden vuoden aikana tehtaalla valmistetaan.

R

Valvonnan merkitys suuri

Käytännössä sen jälkeen Kataja valvoi, että tuotekehitys etenee suunnitelman mukaan. Kiinassa on totuttu siihen, että joka aamu esimies määrittelee kyseisen päivän työt.

– Järjestelmällisen toimintasuunnitelman teko koetaan ylimääräiseksi paperityöksi.

Kulttuuri on kuitenkin muuttumassa, sillä osa nuoremmista halusi opetella ennakoivaa työtapaa.

18

Henkilökohtainen suhde työhön

Kataja yllättyi Kiinassa eniten siitä, kuinka henkilökohtaista tekeminen paikallisille ihmisille on. Euroopassa työt tehdään yhteistyössä, vaikkeivät kollegan kanssa kemiat tai mielipiteet käy yksiin.

Kiinassa se on usein vaikeaa. Mielipide-erot saattavat olla yhteistyön esteenä ja asiaan on hankala puuttua.

Kiinalaiseen kulttuuriin kuuluva kasvojen menettämisen pelko voi aiheuttaa piinallisia tilanteita.

– Olen ottanut syyn niskoilleni, jotta vastapuolen kasvot ovat pelastuneet ja yhteistyö on voinut jatkua.

simmäiset ekspatit olivat maassa jo pari vuosikymmentä sitten.

Esityöt ennen matkaa vievät kuitenkin aikaa; on hankittava muun muassa erilaisia selvityksiä ja lääkärintodistuksia.

Ensimmäisiä järjestelyjä avoliitossa elävälle Katajalle oli naimisiinmeno, sillä Kiina ei hyväksy perheenjäseniä ilman aviotodistusta.

ABB:lla on käytäntönä viikon orientoiva matka ennen muuttoa.

– Sinä aikana muun muassa tutustuttiin paikkakuntaan, etsittiin lapselle sopiva koulu ja perheelle asunto.

Suomalaistuttavia kaukana kotimaasta

Euroopassa ensikomennuksella

Kiinan matka ei ole Katajan ensimmäinen komennus. Vuosituhannen alkupuolella mittamuuntajien tuotanto lopetettiin Vaasassa ja siirrettiin Tsekkeihin ja Puolaan.

– Pian olin vapunaattona lopari kourassa. Silloin tarjottiin mahdollisuutta lähteä siirtämään liiketoimintaa Tsekkeihin, Kataja muistelee.

– Siinä oli tahtojen taistelu, että lähdenkö viemään suomalaista työtä maailmalle. Seikkailun halu ja taloudellinen tilanne kallistivat vaakakupin lähdön kannalle.

Puolitoista vuotta Tsekeissä oli hyvä kokemus.

Työnantaja auttaa lähdössä

ABB:llä on hyvä ohjeistus ulkomaan komennukselle lähtevälle, koska heitä on paljon. Kataja arvioi, että tälläkin hetkellä eri Euroopan maista tulleita ABB-läisiä on Kiinassa useita kymmeniä. Talon en-

Sopeutuminen Kiinaan kesti kolmisen kuukautta. Paikkakunnalla oli tiivis suomalaisyhteisö, kymmenkunta perhettä, joihin Katajat tutustuivat. Yhteisö kuitenkin harveni ensimmäisen vuoden jälkeen, osittain Nokian vaikeuksien takia.

Sen alihankkijat eivät enää jatkaneet tai jopa keskeyttivät ekspattisopimuksia.

Kataja teki komennuksesta kahden vuoden sopimuksen, johon tuli vuoden pätkä päälle.

– Loppujen lopuksi palasin muutaman kuukauden aiemmin eli elokuussa takaisin Suomeen.

Paluu kotiin oli suurempi shokki kuin lähtö, sillä asiat olivat koti-Suomessakin muuttuneet. Loppuvuoden aikana Kataja teki työmatkan entisille kotikonnuille Kiinaan.

– Oli hauska ja vähän nostalginen fiilis tavata vanhoja kollegoja ja yhteistyökumppaneita. Oma missio tehtaan ylösajossa on tullut päätökseensä. Toiminta kehittyy nyt paikallisvoimin. N

19

Kuva: Annika Rauhala

Ammattilaiset erilaisissa töissä Insinöörin koulutus mahdollistaa monivivahteiset urapolut. Näille insinööreille on tyypillistä innostus omaan alaan ja täydennyskoulutus työn ohessa. Opiskelujen alussa kukaan heistä ei kuitenkaan arvannut, mihin tie vie työelämässä.

Teksti: Kirsi Tamminen

ahinkotarkastaja Tommi Lundénin päivä käynnistyy kotona Forssassa. Ensimmäinen tapaaminen on Vantaalla kuorma-autoterminaalissa, jossa odottaa tarkistusta trukki. Sen kylkeen on ajanut toinen trukki ja ikkuna on rikkoutunut. Lundén arvioi vahingot ja päättää, korjataanko vai lunastetaanko laite.

Matka jatkuu Espooseen, jossa on henkilönostin. Pyöräkuormaaja on ajanut nostimen perään.

– Koska kyseessä on henkilönostin, mukaan on otettava Inspecta tai muu vastaava, joka valvoo henkilönostimien tarkastuksia ja korjauksia, jotta lakipykälät otetaan huomioon, Lundén kertoo.

Hän työskentelee raskaan kaluston asiantuntijaryhmässä Suomen vahinkotarkastus SVT Oy:ssä, joka on osa Fennia-ryhmää. Vastuualueena ovat muun muassa kuorma-autot, työkoneet sekä harraste- ja museoautot. Lisäksi hänen kontollaan ovat suomalaisten ajoneuvojen vahingot ulkomailla. Myös niin sanotut perusvahingot ovat tuttuja, sillä alueellisesti Forssan seudulla hän tarkistaa kaikki vahingot mopoista pakettiautoihin.

– Ensimmäinen ja tärkein tehtävä on arvioida, onko kysymyksessä korjaus tai siihen verrattava rahakorvaus vai pitääkö laitteen arvo määritellä lunastusta varten.

V

20

Auton alta tiskille

Lundén on auto- ja kuljetustekniikan insinööri, jolle autot ovat tuttuja lapsuudesta asti liikenteenharjoittajana toimineen isän ansiosta. Nuoruudessa syttyi harrastus amerikkalaisiin autoihin.

Itsestään selvä kouluvalinta oli ammattikoulun autonasentajalinja. Kun selkä ei kestänyt korjaamotyötä, Lundén ajatteli siirtyvänsä insinööriopintojen kautta autokorjaamolle esimiestehtäviin.

– Vakuutusyhtiötä en osannut kuvitellakaan työpaikaksi; menin tiskin toiselle puolelle suurostajaksi.

Työura yhtiössä alkoi jo opintojen loppuvaiheessa ja valmistumisen jälkeen se on kestänyt 13 vuotta. Tehtävät ovat vaihtuneet sopivin väliajoin.

Korvaussummissa isot vaihtelut

Pienimmillään Lundénin hoitama vahinko voi olla kuorma-auto, jonka kylkeä henkilöauto on hipaissut. Tarkastusasemalla kollega on valokuvannut auton ja pyytää hoitamaan asian.

– Vahinko on muutaman satasen, mutta tavalliset vahinkotarkastajat eivät halua ottaa kantaa, kun kyseessä on kuorma-auto.

Toisen ääripään esimerkki on mereen pudonnut telakaivinkone, kun urakoitsijan alta petti penkka. Kone meni lunas-

tukseen.

– Sähkölaitteet saattavat alkaa reistailla puolen vuoden kuluttua, vaikka juuri tapahtumahetkellä ei näyttäisi olevan suuria vahinkoja.

Vakuutusala perustuu luottamukseen.

Vakuutusmyyjä myy lupauksia ja yhtiö lunastaa niitä jatkuvasti. Lundénin mukaan kuluttaja-asiakkaat ajattelevat usein, että vakuutusyhtiö kuitenkin huijaa. Sen tähden heille asiat pitää perustella huolellisesti.

Ammattilaiset ymmärtävät sen sijaan laitteidensa arvon, mutta heilläkin saattaa olla erikoisia mielikuvia; esimeriksi ettei kaatuneesta sora-autosta saa enää koskaan hyvää.

Juomateollisuus tarjoaa monipuolisen työn

Apulaispanimomestari Paula Hantulan tuttavat arvioivat monesti hänen työpaikkansa tuotteita. Se hämmästyttää häntä ja

Tommi Lundén selvittää liikkuvia välineiden vahinkoja – moposta isoihin nostureihin asti.

usein on toiveena, ettei aina puhuttaisi hänen työasioistaan.

Sinebrychoffilla valmistetaan vuodessa 200 miljoonaa litraa olutta vuodessa.

Panimossa Hantula vastaa suodatuksesta; raaka-aineita on oltava riittävästi, jotta oikeata olutta on oikeaan aikaan menossa täyttöosastolle. Hän osallistuu myös oluiden tuotekehitykseen.

– Maistaminen ja laadunvalvonta ovat iso osa työtehtäviä. Pari kertaa viikossa kokoontuvien makuraatien lisäksi maistan päivittäin suodattamiamme oluita.

Monet kadehtivat maistajan tehtäviä, mutta Hantulan mielestä se on välillä puuduttavaa eivätkä oluet aina maistu hyvälle. Jos on ollut vähän aikaa maistamatta, harjoituksen puutteen huomaa heti.

– Itselle on luotava makukartta, johon sijoittaa talon omien oluiden maut.

Elintarvikeala on vakaa

Hantula on prosessitekniikan insinööri,

joka tähtäsi paperiteollisuuteen. Elintarvikeala ei ollut suunnitelmissa, mutta kesätyöt alalla veivät mennessään. Valmistumisen jälkeen Hantula on ollut töissä Keravalla, Suomen vanhimmassa elintarvikealan yrityksessä reilu 10 vuotta.

Apulaispanimomestarin tehtävien lisäksi Hantula toimii myös työnjohtajana, jonka töihin kuuluu paljon henkilöstöhallinnon tehtäviä.

Työnjohtaja tekee kaksivuorotyötä. Iltaisin hän on ainoa paikalla oleva asiantuntija, joten jos eteen tulee kunnossapitoasioita, tekninen koulutus auttaa.

– Vaikka ei itse osaa ruuvimeisseliä kääntää, niin ymmärtää toimintaperiaatteita.

Sinebrychoffilla automaatiojärjestelmä toimii ja ohjaa prosessia, mutta välillä siinäkin tarvitaan ihmistä apuun. Jos automaatiojärjestelmän virheen takia tankeissa onkin eri tavaraa kuin pitää olla,

virheet huomataan, kun tuotetta maistetaan.

Hantula kertoo, kuinka erään iltavuoron aikana naapuriosastolta soitettiin.

Katolta valui mäskiä, sillä mäskisiilo oli revennyt.

– Illalla emme muuta voineet tehdä kuin ottaa toisen siilon käyttöön. Aamun valossa korjaajat tulivat paikalle.

Lempiolut on juotu olut

Ennen työskentelyä panimossa Hantula ei juonut lainkaan olutta, mutta sittemmin ala on tullut omaksi. Lempiolutta hänellä ei ole, sillä suosikkijuoma riippuu aina tilanteesta.

Apulaispanimomestari on mukana Suomen panimomestariyhdistyksessä, jossa samanhenkiset ihmiset kokoontuvat yhteen.

– He tuntevat ammattiylpeyttä ja intohimoa alaan. Joukossa on paljon insinöörejä.

21

Petri Blomqvist

Paula Rossin ja Kai Boströmin taustalla on helikopterin perärunko, noin kolmannes koko kopterista.

Kehittäjällä on oma halu kehittyä

Paula Rossin työpaikalla Patria Aerostructuresissa laadun tunnuspiirteenä on todella tarkka jäljitettävyys.

– Tuotteeseen laitettavaan viimeiseen ruuviin asti on tiedettävä, milloin ja kuka sen on tehnyt sekä mistä materiaalierästä se on tehty. Asia kuuluu sekä hankinnalle, suunnittelijoille että tekijöille, Rossi kuvailee.

Jämsässä toimivan yrityksen päätuote on Airbus A380 -koneiden spoilerit. Lisäksi valmistuksessa on muun muassa helikopterin runkoja ja satelliitin osia. Spoilerien valmistuksessa on yhteensä kahdeksan tarkastusvaihetta ennen kuin tuote lähtee talosta – ja jokainen tuote tarkistetaan.

Rossi kertoo, että vierailijat ihmettelevät toisinaan talon järjestelmän ja ohjeiston raskautta.

– Kun itse istahdan lentokoneeseen, toivon, että asiat on viilattu viimeiseen asti, hän huomauttaa.

Toiminta on erilaista kuin ruotsalaisessa huonekaluliikkeessä, jossa tuotteista 80 prosentin on oltava hyviä ja loppujen laatu voi olla lähes mitä vaan.

Laadusta pidetään tiukasti kiinni.

22

Sertifiointiauditointi voi kestää kaksi viikkoa, vaikka talossa työskentelee vain 160 henkeä.

Arkipäiväisiä kehityskohteita

Kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi kouluttautuneella Rossilla on yrityksessä operatiivisen toiminnan kehitysvastuu.

Hankkeissa mietitään nykytilanteesta lähtien tavoitteita ja niiden saavuttamistapoja.

– Ideoin muiden kanssa, miten asioita voi tehdä paremmin ja tehokkaammin.

Muutokset ovat kankeita, sillä niissä on huomioitava eri asetukset ja varmistettava jäljitettävyyden säilyminen. Toisille on vaikea luopua vanhasta, vaikka uutta tehdäänkin rinnalla. Näissä tilanteissa Rossi yrittää selittää asian paremmin ja kuunnella muita.

– Kaikki ovat niin teknisesti suuntautuneita, että useasti auttaa, kun näyttää dataa, joka todistaa, että ajattelumalli on hyvä.

Suurin osa toimiston henkilöstöstä on insinöörejä.

Luottamusta ja vastuunkantoa

– Opiskeluaikana kuvittelin, että ensin pi-

tää tehdä muutaman vuoden tylsiä hommia, jotta pääsee oikeasti kiinnostaviin töihin, Rossi muistelee.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Hän tuli valmistumisen jälkeen kesätöihin työnjohtajaksi. Syksyllä hänet vakinaistettiin hankeinsinööriksi ja työt ovat muuttuneet jatkuvasti vaativammiksi kuuden vuoden aikana.

Rossia on yllättänyt työelämässä, kuinka paljon työnantaja on luottanut häneen ja antanut nopeasti uusia mahdollisuuksia. Miksei työnantaja luottaisi insinööriin, jonka mottona on: – Jotta menestyy työurallaan, pitää välittää siitä, mitä tekee ja niistä ihmisistä, joiden kanssa tekee työtä.

Monimutkaiset kengät veivät mennessään

Ejendals Suomi Oy:ssä valmistetaan sertioituja henkilönsuojaimia kuten jalkineita. Työ- tai turvakengän valmistuksessa saattaa olla toistasataa työvaihetta. Työkenkää käyttävät esimerkiksi keittiöhenkilökunta, tarjoilijat ja opettajat. Turvakenkä on käytössä muun muassa varastoissa, laitoksissa, tehtaissa ja rakennustyömailla.

Annika Rauhala

– Oluiden reseptit on tallennettu automaatiojärjestelmään, jonka mukaan valmistusprosessi vakaasti etenee, kertoo Paula Hantula.

Kohti vaativampia tehtäviä

Anttosen omassa työssä perustestit vähenevät, kun hänen toimenkuvansa laajenee muun muassa sertifiointiin. Työn vaativuus ja vastuu lisääntyvät.

Tehtäviin kuuluvat lisäksi jalkinestan-

Johannes Tervo

Päivässä Jokipiin Ejendalsin tuotantolaitoksessa jalkineita valmistetaan 3 000 paria.

Talossa työskentelevä testausinsinööri Johanna Anttonen on parissa vuodessa muokannut testauslaboratoriosta ammattimaisen. Omassa laboratoriossa tuote viilataan mahdollisimman valmiiksi ennen kuin se lähetetään sertifioitavaksi.

Oma testaus vähentää kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa tuote lähetetään ulkopuoliselle monta eri kertaa.

Tuotteiden valmistusta ei voi aloittaa ennen sertifikaatin saamista.

– Testaus on omaa laadunvalvontaamme, jolla varmistamme, että materiaali on koko prosessin ajan hyvää, Anttonen sanoo.

Tuotantolaitoksella tehdään monenlaisia testauksia; kohteina on niin täysin uusia kuin tuotantoon tulevia materiaaleja sekä tuotanto- ja reklamaatiotestejä.

dardien ja työsuojelulainsäädännön seuraaminen.

– Kaikki testaus perustuu standardeihin ja olen asiantuntija siinä, mitä niissä sanotaan. Standardien luku on minulla, koska olen pikkutarkka ja niistä kiinnostunut, Anttonen kertoo hymyssä suin.

Testeistä pitää ymmärtää kokonaisuuksia ja analysoida tuloksia. Tietoa on välitettävä muiden osastojen ammattilaisille mahdollisimman helpossa muodossa.

Anttonen arvelee olevansa ainoa Suomessa samanlaisessa työssä. Hän on mukana Jalkinestandardiseurantaryhmässä.

Työkokemusta tekstiilialalta

Tekstiili- ja vaatetusinsinööriksi kouluttautunut Johanna Anttonen ajautui kenkäalalle vahingossa, mutta nyt se on imaissut hänet mukanaan.

Aina ei voi ennustaa, missä tulee ongelmia. Anttonen kertoo asiakkaasta, joka palautti jatkuvasti tiettyä takaremmillä varustettua kenkämallia. Kukaan muu ei samaa mallia palauttanut.

– Asiakas oli kiukkuinen ja meillä oltiin kummissaan.

Sittemmin selvisi, että työpaikassa istuttiin korkeilla baarijakkaroilla. Aina

Johanna Anttonen testaa päivittäin turva- ja työkenkiä, jotta Jalas-jalkineiden laatu pysyy tasaisena.

kun radiosta tuli hyvää musiikkia, työntekijöillä jalka alkoi vipattaa. Jakkarassa oli metallinen tanko, jota vasten remmi hankasi ja siitä ne napsahtivat poikki.

Jollakin tavalla sekin tapaus ratkaistiin. N 23

Markku Lahtinen Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori

Insinöörit luovat itse työpaikat nsinöörikoulutus alkoi Suomessa hieman yli sata vuotta sitten, kun keisarillisella päätöksellä perustettiin Tampereelle teknillinen oppilaitos. Insinöörikoulutuksen alkutaival ei ollut helppo, sillä tutkintonimikkeenkin virallinen vahvistaminen kesti yli 30 vuotta.

Noista insinöörikoulutuksen alkuajoista yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet hurjasti. Käytämme päivittäin mitä erilaisimpia teknisiä laitteita ja järjestelmiä.

Usein ei tule edes ajatelleeksi, miten huippuunsa viritettyä tekniikkaa on vaikkapa nykyaikainen autonistuin. Sen valmistamiseksi tarvitaan osaamista lähes kaikilta tieteenaloilta, kun pitää suunnitella kestävä, esteettinen, ergonominen, turvallinen, likaa hylkivä sekä kulutusta kestävä tuote. Kaiken lisäksi sen on oltava taloudellisesti valmistettavissa ja kierrätettävissä sitten aikanaan takaisin raaka-aineiksi.

Yhteiskunnan teknistymisen myötä insinöörikoulutus on muuttunut. Vai onko? Onko sittenkin käynyt niin, että insinöörikoulutuksen myötä yhteiskunta on teknistynyt? Oikeaa vastausta ei kai ole, sillä molemmat ilmiöt ovat olemassa yhtä aikaa.

Vuosien saatossa insinöörien työtehtävät ovat mo-

I

24

ninaistuneet ja monipuolistuneet. Ajatus, että esimerkiksi konetekniikan insinööri sijoittuu konepajaan suunnittelijaksi, on moneen kertaan vanhentunut.

Nykyisin kaikkien alojen insinöörit työllistyvät mitä moninaisimpiin tehtäviin.

Tämä aiheuttaa isoja haasteita yhteiskunnan koulutusjärjestelmän suunnittelusta vastaaville. Mille aloille pitäisi tulevaisuudessa koulutusta suunnata?

Minusta koko kysymys ei ole relevantti.

Riippumatta siitä millaisia tuotteita tai palveluja me Suomessa tuotamme, tarvitsemme eri tekniikan alojen insinöörikoulutusta. Koulutuksen aikana opiskelijoilla pitää siten olla mahdollisuus ja vastuu valita haluamiaan erikoisosaamisia vahvojen matemaattisfysikaalisten osaamisten lisäksi.

Insinöörikoulutus ei voi eikä saa olla pelkästään sopeutumista ympäristön muutoksiin. Koulutuksen pitää muuttua ja näyttää suuntaa työelämälle kehittämällä sitä yhä kansainvälisemmäksi ja kansalaisten hyvinvointia edistäväksi.

Valmistuva insinööri ei siis tähtää työelämässä valmiina oleviin tehtäviin, vaan insinöörit luovat itse työelämään sellaisia töitä ja työpaikkoja kuin yhteiskunnan hyvinvointi kulloinkin vaatii.

+12., 0(# 133--(22$+$$ ) 4 +,(12 + (2 2$(2 ) )90)$12$+,(9 +.(12$'.- *.,/$-1.(- 2((- 1$*9 ' 0,.-(12$- 6+( +2.)$- 13.# 23*1$$- 2$'2 ++ - ,/$0$$++ 1$*9 ,66 ) , 0**(-.( + (22$(2 ) 0 2* (13) 19'*:- 1((02..- 12 ,,$ ,/$0$$++ *.,/$- 1.(-2(+ (22$(#$- &+.! +(12 2.(,(-- 12 ) 4($--(- .1331 +((*$4 ('#.12 ,,$ .- -.(- +12., 0(# 26:++(1299 3.,$11 -.(-

'$-*$9 .,/$-1.(-2()90)$12$+,92 76*1(**:,,$ * 14 ) ' $,,$ -62 331( 26:-2$*():(29 +12., 2.(,(22 (--.4 2((4(12 ) 6,/9 0(12:612949++(129 2$*-.+.&( $-$0&( -23.

2 -2..- .5$0 19'*:-1((02..- 0(# ) 0 (#$+((*$-2$$1$$- 0 -1/.02 +12., .- 0 *$-2 -32 , (+, - -./$(,, - )3- - ) 2$'.** (,, - 32., 2(1.(#3- ,$20.- 1$*9 23.22 +3*3(1((- $-$0&( +9'2$(1((- 1.4$+ +$223) 8 4 (,$2 *92$$-8 4.(, + (2.1 0 2* (13) ) -(('(- +((2264(9 / +4$+3) ,, 4$1( 6#(-4.(, * 13 ) '((+( 1$*9 233+( 4.(, +.('(- +12., 2 0). + ) - 4 +( *.(, - 0 2* (13) 19'*:-1((02..- *$1*(2 26$- $0(26(1$12( 9+6**9(1((- 19'*:4$0**.('(- .-1$0-( 26:++(1299 -.(-

'$-*$9

, 11 ) 1$- +((*$4 ('2. 2(+(43.--

.+( 6+(

,(+) 0#( $30. ) 331( 2(+ 3*1( *(0) 22((- +9'$1 ,(+) 0#(++ $30.++

+# #( '* + ( -)#'#*#,- #,##( " - ( , .+ /# ), $#

0.)$*2(/99++(**:-9 ).'# 2 * -1 (-49+(1(9 *.,/$-1.(-2()90)$12$+,9/0.)$*2$) 133--(22$+312 *9622::-.22..- $'29491191( 4 12 2 *.*.- (14 +2 (1$12( 1(-3++$ -(,$226)$- /0.)$*2($- 2.2$323*1$12 6'#$119 2$*-(1$- /0.)$*2( /99++(*:- /0.)$*2(2((,(- ) +(' -**().(#$- * -11 0.)$*2().'2 ) - 0..+(11 4 1233++$1( *33+33 ,6:1 +12.,(- ,3(#$- /0.)$*2((- .1 ++(1234($- 6*1(*:(#$- *..0#(-.(-2( #$++629,,$ 4 '4 *.*$,312 2.(,(231/0.)$*2($- ' ++(-- 12 $'2949119 $#$++62$299- (-1 ( 232*(-2. 13)34 13.,$- ) $-&+ --(- *($+$- 2 (2.

1$*9 , 2*312314 +,(322

21(,,$ )9,9**99 $1(,($129 4$29,99- 133--(22$+32((,(9 ((,(-4$29)9- 2$'294((- *33+33 133--(22$+3 0$13011($- ) 26:*3.0,(23*1$- ' ++(-2 1$*9 133--(22$+3- $2$-$,(1$- 1$30 -2 6'#$119 /0.)$*2(- ).'#.- * -11 33--(22$+3/0.1$11($- ) ,$-$2$+,($- 1$*9 2((,(- .1 ,( 1$- *$'(229,(-$- *33+34 2 .+$-- (1$12( 2$'29499- .(2 ., 2 *.*$,312 $1(, .')$+,(12.

133--(22$+312 2 ( 2 ( 2$.++(133#$- 19'*:133--(22$+312 .*$,31 133--(22$+30$13011($- ' ++(-- 12 ,.-(/0.)$*2(6,/90(12:119 .- $#3*1( $'2949119 $#$++62$ 299- (-1 ( 232*(-2. 13)34 13.,$- ) $-&+ --(- *($+$- 2 (2. 1$*9 , 2*312314 +,(322

0.)$*2(2((,(119,,$ .1 ++(1232 ,.-(/3.+(1$12( *.,/$-1.(-2()90)$12$+,($- 133--(22$+3/0.1$11(- $0( 26:4 ('$(1((- +.&((** ) 19'*:133--(22$+3 1$*9 2$12 31 ) *9622::-.22. ) /0.)$*2.(-2( 2$'294((- 04.12 ,,$ *.*$,312 ,(22 31 ) 1992:2$*-((* 12 4.(, -1((02. 2$*-((* 12 2 ( 2$'.$+$*20.-((* 12 .3+323*1$+2 1( .+$2 19'*: 4.(, 2$*-((* - (-1(-::0( 2 ( #3*1( * 21.,,$ *.*$,3*1$- 19'*: 1$,($- 133--(22$+3 1$--31 ) 2$12 312$'294(129 $'2949 $#$++62299 , 2*312314 +,(322 ) 13)34 13.,$- ) $-&+ --(- *($+$- 2 (2.

0). ,,$ ,($+$-*((-2.(1$- ) ,.-(/3.+(1$- 2$'2949- + - -9*: + / (* +2 4(('26(19- 26: 6,/90(12:- 1$*9 , '#.++(133#$- *$'(2269 * -1 (-49+(1$119 .0& -(1 2(.11 (192($2.) 2$'294(129 ) +12.,(12 +:6#92 (-2$0-$21(43(+2 ,,$ 555 +12., "., (-+ -# 9'$29 ' *$,3*1$1( ) / +** 2.(4.,3*1(-$$- ,$--$119 .1.(22$$1$$- + %+0-)#(-# !+# &,-)' )'

555 +12., %(

Helena Rissasen mukaan sekä nuoret että vanhat kaipaavat joustoja työelämään.

Bernerin ikäohjelmassa mukana vanhat ja nuoret Perheyhtiö Berner Oy:n uusin brändi on ikäjohtaminen. Työelämäpalkinnolla palkitun senioriohjelman ohessa yritys työstää juniorien työtyytyväisyyttä tukevia toimintoja.

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

kääntyneiden työhyvinvointia ja työssäjaksamista tukeva senioriohjelma on osa ikäjohtamista, johon Bernerin johto haluaa tietoisesti panostaa.

– Haluamme muun muassa edistää esimiesten ikään liittyvää ymmärrystä, henkilöstöpäällikkö Heli Rissanen kertoo.

Johtamisella halutaan vahvistaa eri-ikäisten yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Rissanen puhuu työyhteisötaidoista. Työelämässä vaaditaan erilaisia taitoja johtajalta, alaiselta ja työtoverilta.

– Jokaisella on vastuu omasta suhtautumisestaan työtoveriinsa, vanhemmalla nuorempaa ja nuorella vanhempaan.

I

26

Luottamus työyhteisössä syntyy yhteisillä ponnistuksilla. Kaikkien panosta tarvitaan työyhteisön toimivuuden varmistamisessa.

Senioriohjelma luo työhyvinvointia

Bernerissä on paljon pitkiä työuria tehneitä työntekijöitä ja niiden mukana syntynyttä hiljaista tietoa.

Senioriohjelmalla halutaan varmistaa hiljaisen tiedon siirtyminen sekä osoittaa arvostusta ikääntyvien kokemusta, osaamista ja sitoutumista kohtaan.

– Pyrimme huolelliseen seuraajasuunnitteluun, sillä luottamus on kokemus, joka siirtyy henkilöltä toiselle ajan kanssa, Rissanen sanoo.

Bernerin tyÜntekijÜiden keski-ikä oli 43,6 vuotta pari vuotta sitten, kun yrityksen johto alkoi hahmotella ikäjohtamisen ohjelmaa yhdessä VakuutusyhtiÜ Ilmarisen kanssa.

HR:n kehitys- ja suunnitteluryhmä oli henkilÜstÜn edustajien kanssa yhtä mieltä siitä, että senioreista ja tyÜurien pidentämisestä on hyvä aloittaa.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä oli jo tuolloin korkea, 63 vuotta, mutta johto näki, että vielä on varaa parantaa. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 64,5-vuotiaana. – Senioriohjelmalla haluamme vaikuttaa myÜs yrityksen eläkekustannuksiin ja vastata omalta osaltamme yhteiskunnassa tapahtuvan muutokseen.

TyĂśuraa suunnitellaan

Yli 55-vuotiaille tarkoitetussa senioriohjelmassa on nyt mukana 80 henkilÜä. Kehityskeskustelussa esimies ja alainen laativat yhdessä ikääntyneelle tyÜurasuunnitelman. Sen avulla selvitetään tyÜtehtäviin, tyÜaikajärjestelyihin tai tyÜoloihin liittyviä tyÜkykyä tukevia tarpeita ja haetaan niihin ratkaisuja. – Jo pienet muutokset vaikkapa vuorotyÜaikoihin tai mahdollistamalla vuorotteluvapaan pitäminen voivat saa hämmästyttäviä tuloksia aikaan tyÜviihtyvyydessä, Rissanen toteaa.

Hän on huomannut, miten tyÜnhallinnan huononeminen voi turhauttaa. Samoin se, jos tyÜntekijä ei tunne itseään enää tärkeäksi tyÜpaikalla. – Kun tyÜ on mielekästä ja järkevää, se on win-win -tilanne sekä tyÜntekijälle että tyÜnantajalle. TyÜn merkityksellisyys lisää tyÜhyvinvointia.

58 vuotta täyttäneillä senioreilla on mahdollisuus osallistua tyÜterveyshuollon ja tyÜnantajan järjestämään fyysistä toimintakykyä ylläpitävään ohjelmaan sekä terveystarkastuksiin. Mikäli henkilÜ sitoutuu noudattamaan hänelle laadittua toimintakykyä vahvistavaa ohjelmaa, hänellä on oikeus seniorivapaisiin.

Yli 60-vuotiaille järjestetään myÜs eläkevalmennusta, jossa tyÜeläkeyhtiÜ kertoo eri eläkemuodoista ja -karttumista.

Jos tyÜntekijä vielä eläkkeelle siirtymisensä jälkeenkin hinkuaa entiselle tyÜpaikalleen, hän voi ilmoittautua yrityksen tyÜvoimapankkiin. Pankkiin ilmoittautuneita eläkeläisiä on Rissasen mukaan kutsuttu tuuraamaan esimerkiksi sairaslomalaisia tai koulutuksessa olevia. Tämä palvelu on otettu hyvin vastaan.

Junioreilla on omat odotuksensa

Nyt ikäjohtaminen kattaa myÜs nuoret tyÜntekijät. Vastikään on aloitettu alle 36-vuotiaiden tyÜelämäodotusten kartoittaminen. Heitä on lähes viidennes yrityksen 374 tyÜntekijästä.

Tarkoitus on varmistaa nuoren ja ammattitaitoisen tyĂśvoiman pysyvyys.

Rissasen nuorilta jo saaman palautteen mukaan nämä odottavat tyÜelämältä joustoja, kuten etätyÜmahdollisuuksia, ja jatkuvuutta sekä tyÜnantajalta tyÜtä tukevaa, ohjaavaa toimintaa. – Ilmeistä on, että perinteinen tyÜaikakäsite joutuu uuteen tarkasteluun, Rissanen ennustaa.

Urakehitysmahdollisuudet myÜs horisontaalisesti kiinnostavat nuoria, samoin ajanmukaiset tyÜvälineet. N

AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myÜs muiden oppilaitosten opettajille.

Koulutus kestää 1–2 vuotta.

Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella.

Tarjolla on myĂśs verkko-opintomahdollisuus.

AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS antaa pätevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa.

Koulutus kestää 1,5 vuotta, ja se toteutetaan Tampereella.

Lisätietoa

WDRNN#WDPN À puh. 03 245 2054 ZZZ WDPN À WDRNN MD ZZZ RSHNRUNHDKDNX À

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

, # ) . ,!# /' )! % %! # # +)! # % !-!# % !% )* (,!) , ! ,) #! %+ % !%+ )% +!&% # &%*,#+!% 1)$ !* * "!% /' )! % % !% )* )&** + !* !'#!% * & $ %! # # +)! # % !-!#* +& .&)" &% + %, # ) ')& ) $$ !+ !% + * !* !'#!% * &+ *! % % !% )* % !%*' +!&% % !% )* ) & !%+ ) *+ % ! + * * &,# - $!%!$,$ & 0 )* ) # - %+ /' )! % ') ) #0 !% %, # ) % &) &%- %+!&% # '&. ) '# %+* %&.# & ) # - %+ & * *, * !* ') )) *, ** ,# % ! + * .!## & ) % ++) +!- + / ) * # )0 ' "

%+ ) *+ % ! + * '# * ''#0 !% &%1 % .!+ +&

Jari Näsi (vas.) ja Matias Pynnönen ovat Outokummun Kemin kromikaivoksen avolouhoksella. Tunnelin ovisuusta pääsee sisään kaivoksen maanalaiseen osaan.

Muuntokoulutuksella saadaan kaivattuja kaivosinsinöörejä Paluu koulunpenkille ei käy ensimmäisenä työuraa tekevän insinöörin mielessä.

Muuntokoulutus on usein ainoa järkevä keino päivittää osaaminen uuteen työhön.

Teksti: Birgitta Suorsa / UP Kuvat: Mika Ahonen ja Birgitta Suorsa

oskus tulee eteen tilaisuuksia, joille kannattaa sanoa kiitos kyllä. Outokummun Kemin kromikaivoksella työskentelevä Jari Näsi sai pari vuotta sitten työnantajalta tarjouksen kouluttautua kaivosinsinööriksi.

– Olin työskennellyt kaivososastolla pari vuotta kehitysinsinöörinä, Näsi kertoo.

– Koulutus oli täydennyskoulutusta, ja sain siitä täyden palkan, matkat ja majoitukset, hän muistelee.

Kaikkiaan muuntokoulutus kesti liki kaksi vuotta. Näsi oli Kemin kaivokselta ainoa koulutettava noin kahdentoista

J

28

hengen joukossa. Opintojen teoriaosuudet suoritettiin useassa erässä Etelä-Suomessa. Aina välillä Näsi palasi harjoittelujaksolle kaivokselle.

– Koulutuksessa pääsi katsomaan tätä alaa pikkuisen eri perspektiivistä. Harjoitteluun liittyi joitakin etätehtäviä.

Aiemmin Näsi oli opiskellut geologiaa ja prosessitekniikkaa Oulun yliopistossa. Hänen mukaansa geologiasta on apua kaivostyössä, mutta prosessitekniikasta ei niinkään.

– Ennen kaikkea säätötekniikan osaaminen on niin spesifistä, ettei siitä ole suoranaista hyötyä kaivososastolla.

Opiskelu oli vaikeaa ja helppoa

Matkustamiseen tottui, mutta opintoihin palannut mies joutui tunnustamaan, ettei kaikki ollut helppoa.

– Meille opetettiin geologiaa, kaivostekniikkaa sekä pienessä määrin prosessitekniikkaa. Vaikeinta oli varmaan tarkastella kalliomekaniikasta eli kiven muodonmuutoksesta saatuja laskelmia, ymmärtää tuloksia ja soveltaa niitä, Näsi kertoo.

– Louhintatekniset menetelmät ja niiden variaatiot olivat puolestaan helppoja.

Porakone on kaivoskäytävän perällä kromikaivoksessa.

Kurssin päätteeksi osallistujat tekijät kaivosinsinöörin diplomityötä vastaavat lopputyöt.

Kaikki taidot pitää olla hallussa, jotta voi toimia esimiehenä kaivoksessa työskenteleville toimihenkilöille. Opintojen jälkeen Näsi on työskennellyt kehitysinsinöörinä, nyttemmin kaivososaston käyttöinsinöörinä.

Hän käy kaivoksen puolella päivittäin, mutta työ on periaatteessa siistiä sisätyötä maan pinnan toimistolla, normaaleina työaikoina.

– Alkuviikosta maanantaina ja tiistaina teen pidempää päivää, jotta saada kaikki työtehtävät valmiiksi.

Kemin kaivos tuottaa kromia Tornion terästehtaalle. Ferrokromituotannon kapasiteetti kasvaa asteittain kaksinkertaiseksi uuden ferrokromiuunin valmistuttua.

Näsin mukaan se tietää kaivokselle lisää töitä.

– Maan alta pitää saada enemmän malmia, ja rikastamo tuottaa enemmän rikasteita.

Kuljetuksia hoitavat aliurakoitsijat ovat ottaneet jo uusia työntekijöitä. Kaivosmiehiä ei oteta isossa määrin lisää.

Pykäläviidakkoa selkeäksi

Jos Näsi voisi muokata muuntokoulutusta, hän lisäisi siihen parin opintopäivän verran työlainsäädäntöä ja työmarkkinajuridiikkaa.

– Työehtosopimukset ja niiden taustat olisi hyvä osata, jotta tietäisi, mistä mikin johtuu ja miten pykäliä sovelletaan.

Näsi vastaa kaivoksen tuotannosta ja toimii esimiehenä tuotannon suunnittelijalle, urakkavalvonnalle sekä kolmelle kaivoksen työnjohtajalle. Heistä yksi on vuorotyönjohtaja Matias Pynnönen.

Hän päätyi Kemin kaivokselle muuntokoulutuksen harjoittelujaksolla.

– Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tarjottiin kaivostyönjohtajan koulutusta. Minulla oli rakennusteknikon koulutus, mutta en edes ryhtynyt hakemaan alan töitä, kun tämä mahdollisuus osui kohdalle.

Pynnönen oli juuri muuttanut Rovaniemelle vaimonsa kanssa. Neljän kuukauden koulutuksen ja kahdeksan kuukauden harjoittelun jälkeen mies oli valmis uuteen ammattiin.

– Kun hain koulutukseen, osalle luvattiin paikat Kevitsan kaivokselta.

Harjoittelujakso osui kuitenkin Outokummun Kemin kaivokselle, ja kolmesta harjoittelijasta Pynnönen vakinaistettiin kurssin päätteeksi.

Työssä koulutus jatkui

Koulutus olisi Pynnösen mukaan voinut keskittyä enemmän kaivostyöhön ja työnjohtajakoulutukseen.

– Työnantaja on kouluttanut meitä paljon enemmän. Olisin halunnut oppilaitokselta enemmän tietoa kaivostyövaiheista ja mitä kaivoksessa tapahtuu.

Vuoden satsaus koulutukseen työttömyyskorvauksen turvin kannatti, Pynnönen vakuuttaa. – Näissä hommissa riittää töitä.

Näsikin uskoo alan tulevaisuuteen: – Suunnitelmissa on jatkaa täällä niin kauan, kun työtehtävät tuntuvat mielekkäiltä.

Entä olisitko valmis lähtemään työn perässä ulkomaille?

– Tarpeeksi kiinnostavan työtarjouksen tullessa pitää ainakin harkita vakavasti ja kaivosinsinöörin tehtäviin pätevöityy vain kaivoksia kiertämällä, Näsi tuumii. N 29

Teksti: Niina Suvanto, työsuhdelakimies Piirros: Markku Haapaniemi

Isä perhevapaalla Edelleen naiset pitävät suurimman osan perhevapaista, vaikka miesten osuus perhevapaiden käytöstä on pikkuhiljaa lisääntynyt. erheissä lasten hoidon järjestäminen on usein taloudellinen kysymys.

Naiset saavat alalla kuin alalla edelleen samanarvoisesta työstä vähemmän palkkaa kuin miehet. Osasyynä tähän ovat perhevapaat, jotka hidastavat naisten työuran ja palkan kehitystä usein pysyvästi. Näin noidankehä on valmis.

Syitä miesten perhevapaiden käytön vähyydelle on monia. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on haaste kummallekin vanhemmalle. Vastuunjakoa perheen sisällä on hyvä miettiä, jotta molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus urakehitykseen. Lain tasolla perhevapaista vain pieni osa on korvamerkitty jommallekummalle sukupuolelle.

Työnantajalla ei ole oikeutta kieltäytyä antamasta työsopimuslain 4:n luvun mukaista perhevapaata. Ainoastaan osittainen vanhempainvapaa ja osittainen hoitovapaa edellyttävät sopimista.

Vapaiden kesto on sidottu sairausvakuutuslain mukaisten tukien kestoon. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta on ilmoitettava kaksi kuukautta aiemmin. Jos vapaa kestää enintään 12 arkipäivää, yhden kuukauden ilmoitusaika riittää. Hoitovapaasta on ilmoitettava kahta kuukautta aiemmin.

Vapaan ajankohdan voi muuttaa ainoastaan perustellusta, olennaisesta ja ennalta-arvaamattomasta hoitoedellytyksiin liittyvästä syystä. Isä voi muuttaa isyysvapaan ajankohtaa esimerkiksi, jos lapsi syntyy ennenaikaisesti tai lapsi tai äiti joutuu synnytyksen jälkeen sairaalahoitoon.

P

30

Muutoksesta pitää kertoa työnantajalle mahdollisimman pian. Muista kuin edellä mainitun kaltaisista muutoksista on kuitenkin ilmoitettava kuukautta ennen.

Perhevapailla tarkat pituudet

Isyysvapaata voi pitää 54 arkipäivää, joista 18 voi pitää samaan aikaan, kun puoliso on äitiysvapaalla. Tuon 18 päivää voi jakaa enintään neljään 1–18 päivän jaksoon. Loput isyysvapaasta voi pitää vanhempainvapaan jälkeen enintään kahdessa jaksossa.

Isälle korvamerkittyjä vapaita ei voi siirtää äidille. Säännöksellä on pyritty kannustamaan isiä pitämään perhevapaita, joten lisäpäivät kannattaa käyttää hyväksi.

Vanhempainvapaa alkaa 105 päivää kestävän äitiysvapaan päätyttyä ja kestää yhden lapsen osalta 158 arkipäivää. Vanhempainvapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista.

Vapaa voidaan myös jakaa vanhempien kesken, kunhan yhden jakson pituus on vähintään 12 arkipäivää. Jaksoja voi olla enintään kaksi per vanhempi eli vanhempainvapaa voidaan jakaa neljään eri jaksoon.

Vanhemmalla on oikeus pitää hoitovapaata siihen asti kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Hoitovapaalla olevan pitää hoitaa lasta kotona; samaan aikaan ei voida käyttää muita saman laajuisia hoitojärjestelyjä kuin työssä ollessa.

Jos toinen vanhempi on kotona, mut-

tei voi osallistua lapsen hoitamiseen yritystoiminnan, opiskelun tai työnhaun vuoksi, toinen vanhempi voi pitää silti hoitovapaata. Myös hoitovapaan voi jaksottaa, mikä onkin suositeltavaa, jos lasta halutaan hoitaa kotona. Näin kummankaan vanhemman poissaolo työelämästä veny liian pitkäksi.

Sairaan lapsen hoito molempien oikeus

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa jompikumpi vanhempi voi jäädä kotiin lapsen hoidon järjestämiseksi. Laki ja työehtosopimukset edellyttävät jossakin määrin, että lapsen hoito pyritään järjestämään myös muulla tavoin. Kuitenkin usein lyhyissä sairastapauksissa on mahdotonta saada hoitajaa paikalle.

Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää kumpi tahansa vanhemmista. Työnantajat saattavat kokea tilapäiset hoitovapaat ongelmallisempina, koska poissaoloihin ei voi varautua eikä sijaista ole löydettävissä muutamaksi päiväksi.

Vaikka tilapäiseen vapaaseen onkin oikeus, on hyvä, jos hoitovastuu jakautuu vanhempien kesken myös lapsen sairastaessa.

Työehtosopimuksessa sovitaan palkasta

Työsopimuslaki takaa ainoastaan oikeuden olla poissa työstä perhevapaan ajan, mutta laissa ei ole sovittu palkanmaksuvelvoitteesta.

Useimpien työehtosopimusten mukaan

äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka 3 kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta 6 arkipäivältä. Sairaan lapsen hoito on myös usein sovittu palkalliseksi muutamalta päivältä.

Perhevapaan palkallisuus kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta, luottamusmieheltä tai liitosta.

Kela maksaa perhevapaiden ajalta tukia: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä kotihoidon tukea. Joissakin kunnissa maksetaan lisäksi kotihoidon tuen kuntalisää.

Työnantaja ei saa kohdella työntekijää perhevapaan tai perhesuhteiden vuoksi eri tavalla. Työntekijää ei esimerkiksi voida lomauttaa tulevan perhevapaan vuoksi.

Perhevapaata käyttävällä on oikeus

palata entiseen tai työsopimuksen mukaiseen työhön. Häntä ei voida siirtää perhevapaan jälkeen vähempiarvoiseen työhön.

Paluuoikeudessa on ilmennyt ongelmia erityisesti silloin, kun perhevapaa on kestänyt pidemmän aikaa. Oikeuskäytännön perusteella työnantajalla on myös velvollisuus perehdyttää perhevapaalta palaavaa, jos siihen on tarvetta.

Perhevapaata käyttävän irtisanomissuoja on myös korotettu; perhevapaata käyttävän saa irtisanoa tuotannollisella ja taloudellisella perusteella vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Jos työpaikalla ilmenee ongelmia perhevapaiden suhteen tai työnantaja suhtautuu asiaan kielteisesti, asiasta on hyvä olla liittoon yhteydessä. N 31

Teksti: Kati Hallikainen, johtava lakimies Kuva: Scandinavian Stockphoto

Kunniajäsen saa lisäeläkettä Korkeimman oikeuden tuomiolla Insinööriliiton kunniajäsen Pauli Henriksson saa lisäeläkettä ja viivästyskorkoa yhteensä noin 20 000 euroa Yleisradion eläkesäätiöltä. ikeudenkäynnissä oli kysymys eläkesäätiön tiedonantovelvollisuudesta vapaakirjan saaneelle henkilölle ja vapaakirjan saaneen oikeudesta lisäeläkkeeseen takautuvasti lisäeläkkeen hakemista edeltävältä ajalta.

Pauli Henriksson työskenteli Yleisradiossa vuosina 1964–1982. Eläkesäätiön sääntöjen mukaan vähintään 10 vuotta Yleisradion palveluksessa ollut työntekijä säilytti oikeutensa palvelusaikaansa vastaavaan osuuteen lakisääteistä eläketurvaa täydentävästä lisäeläkkeestä saamalla vapaakirjan, vaikka hänen työsuhteensa päättyi ennen eläkeoikeuden alkamista.

O

32

Vapaakirjan saaneiden oikeus lisäeläkkeeseen alkoi heidän täytettyään 65 vuotta. Eläkettä tuli hakea kirjallisesti eläkesäätiöltä ja sitä ei ilman pätevää syytä maksettu takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta.

Pauli Henriksson täytti 65 vuotta vuonna 1996. Hän ei tuossa vaiheessa huomannut hakea lisäeläkettä eläkesäätiöltä, koska hän ei tiennyt, että sitä oli haettava työeläkkeen lisäksi erikseen.

saajan on saatava eläkkeelle jäädessään yksityiskohtaiset tiedot niistä eläke- ja muista etuuksista, joihin hän on oikeutettu. Yleisradion eläkesäätiön sääntöjen tiedonantomääräyksiä muutettiin 1.1.2007 eläkesäätiölain muutosten johdosta.

Eläkesäätiö ilmoitti syksyllä 2008 Henrikssonille kirjeitse, että hänellä on oikeus Yleisradion eläkesäätiön lisäturvan mukaiseen eläkkeeseen niin sanottuna vapaakirjana, ja että lisäeläkettä tuli hakea kirjallisesti eläkesäätiöltä.

Eläkesäätiölakiin tiedonantovelvollisuus

Käräjäoikeus- ja hovioikeuskäsittelyt

Eläkesäätiölain tiedonantosäännöksiä muutettiin 1.6.2006 niin, että eläkkeen-

Henriksson vaati Helsingin käräjäoikeudessa eläkesäätiötä vastaan ajamassaan

www.hamk.fi/aokk

kanteessa, että eläkesäätiÜ velvoitetaan suorittamaan hänelle maksamattomia lisäeläkkeitä vuosilta 2006–2008.

EläkesäätiÜn mielestä sillä ei ollut ollut sääntÜjensä perusteella velvollisuutta tiedottaa Henrikssonille henkilÜkohtaisesti oikeudesta lisäeläkkeeseen. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että eläkesäätiÜn olisi tullut ilmoittaa henkilÜkohtaisesti oikeudesta lisäeläkkeeseen heti eläkesäätiÜlain muutoksen tultua voimaan.

Sekä Yleisradion eläkesäätiÜ että Henriksson valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Korkeimman oikeuden tuomio

EläkesäätiÜ valitti päätÜksestä ja vaati, että korkein oikeus kumoaa hovioikeuden tuomion ja hylkää Henrikssonin kanteen.

Asiassa oli kysymys siitä, onko eläkesäätiÜllä ollut velvollisuus ilmoittaa edellä mainitun eläkesäätiÜlain muutoksen voimaan tullessa eläkesäätiÜn vapaakirjan saaneille henkilÜkohtaisesti heillä mahdollisesti olevasta oikeudesta lisäeläkkeeseen.

Korkein oikeus katsoi, että eläkesäätiÜlain tiedonantovelvollisuus tulee sovellettavaksi riippumatta siitä, jääkÜ henkilÜ eläkkeelle yhtiÜn palveluksesta vai onko hän jäänyt eläkkeelle jo aikaisemmin ja saanut eläkeoikeudestaan vapaakirjan ja että eläkesäätiÜn pitää toimia oma-aloitteisesti.

EläkesäätiÜlain 49 a § on tullut voimaan 1.6.2006, josta alkaen sitä on tullut noudattaa.

Oikeus lisäeläkkeeseen

Henriksson oli säilyttänyt oikeutensa lisäeläkkeeseen saamalla vapaakirjan tyÜsuhteen päättyessä tyÜnantajayritykseen. Hän oli saavuttanut eläkeiän ja ollut eläkkeellä jo ennen kerrotun eläkesäätiÜlain muutoksen voimaantuloa.

Korkein oikeus katsoi, että eläkesäätiÜn laiminlyÜntiä oli pidettävä sellaisena pätevänä syynä, jonka johdosta eläkesäätiÜn tuli maksaa Henrikssonille lisäeläkettä taannehtivasti pidemmältä ajalta kuin kuudelta kuukaudelta.

Korkein oikeus pysytti hovioikeuden tuomion muutoin sellaisenaan, mutta vuodelta 2006 maksuun menevää eläkettä vähennettiin. N

Hakuaika 7. – 24.1.

Osaavia ja ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneita opettajia tarvitaan yhä enemmän ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalle.

Opettajana saat tyÜuran, joka tarjoaa haasteita, osaamisen kehittämistä ja ajassa mukana olevia tyÜympäristÜjä. Pedagogisia opintoja voit hyÜdyntää myÜs tyÜelämän koulutus- ja henkilÜstÜn kehittämistehtävissä.

Valitse itsellesi parhaiten sopiva opiskeluryhmä: ‡ Monimuotoinen opiskelu Hämeenlinnassa 1 tai 1,5 vuodessa ‡ Monimuotoinen opiskelu alueryhmässä Espoossa, Lahdessa tai Turussa 1,5 vuodessa (osa opinnoista myÜs Hämeenlinnassa) ‡ Verkko-opiskelu 1 tai 1,5 vuodessa ‡ Tekniikan alojen opetukseen suuntautuva ryhmä 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa ‡ Monikulttuurisuuteen suuntautuva ryhmä 1,5 vuodessa Vantaan alueryhmässä ‡ Kansainvälisyyteen suuntautuva ryhmä 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa (opetuskieli englanti) Opettajankoulutuksen opinnot on järjestetty suoritettaviksi nykyisen tyÜsi ohessa ja ne ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä.

Opettajiksi valmistuneet saavat pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin omalle ammattialalleen. Hakijoilta edellytetään korkeakoulututkintoa sekä kolmen vuoden tyÜkokemusta omalta ammattialalta.

UUTTA! HAMKin opettajankoulutuksen lisäksi voit myÜs korottaa nykyisen AMK-tutkintosi joustavasti opiskellen Ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi tekniikan alalla. Sinun on hakeuduttava HAMKiin ja päästävä opiskelijaksi sekä opettajankoulutukseemme että YAMK-tutkintoon johtavaan koulutukseemme. Lisätiedot ylempiamk@hamk.fi.

Opettajankoulutukseen liittyvissä kysymyksissä auttaa opintotoimistomme:

Lue lisää t ,PSLFJNNBO PJLFVEFO IBLFNJTUP PTPJUUFFTTB XXX LLP GJ t 'JOMFY OVNFSPMMB ,,0 PTPJUUFFTTB www.finlex.fi.

Arja Kämäräinen, puh. (03) 646 3333, Jenni Liiti, puh. (03) 646 3553 Eveliina GrÜnberg, puh. (03) 646 3371 SähkÜpostit muodossa etunimi.sukunimi@hamk.fi ilman ääkkÜsiä. opettajakorkeakoulu@ hamk.fi

33

Teksti: Maija Lyly-Yrjänäinen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

Muutokset ja reipas työtahti ovat työpaikkojen arkea Työelämän suuren rakennemuutoksen ohella muutokset työpaikkojen sisällä ovat Suomessa yleisiä.

Organisaatiomuutoksia tehdään meillä useammin kuin missään muussa Euroopan maassa ja työtahti on pohjoismaiseen tapaan ripeä.

yöpaikkojen muutoksilla tavoitellaan entistä parempaa suorituskykyä, ja niillä on yhteys työntekijöiden hyvinvointiin. Parhaimmillaan muutos tehostaa toimintaa, työtehtävät monipuolistuvat, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisääntyvät sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu. Usein muutoksiin liittyy vaatimusten kasvaminen ja työtahdin kiristyminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan vuonna 2012 palkansaajista noin puolen työpaikalla on viimeisen vuoden aikana järjestelty työtehtäviä uudelleen. Vielä useamman työpaikalla on otettu käyttöön uusia työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä.

Lähes kolmannes arvioi työskentelevänsä tiukkojen aikataulujen mukaan hyvin usein ja 36 prosenttia melko usein.

Muutokset koskettavat sekä yksityistä että julkista sektoria. Ne ovat yleisiä etenkin suurilla työpaikoilla. Työtahti on kiivas etenkin kunnissa, yksityisissä palveluissa ja naisten töissä. Ylempien toimihenkilöiden työtahti on muita kiivaampi; heistä reilu kolmannes sanoo tekevänsä töitä hyvin tiukalla tahdilla hyvin usein.

T

Muuttuva työelämä stressaa

Euroopan työterveys- ja turvallisuusvi34

rasto arvioi, että työelämän muutokset lisäävät työstä johtuvista stressiperäisistä oireista kärsivien määrää. Muutoksiin liittyviä tekijöitä ovat irtisanomiset, tehtävien ulkoistamiset, työtehtäviä ja ammattitaitoa koskevat joustot, epätyypilliset työsuhteet, työpaikkaan liittyvä epävarmuus sekä työn tehostaminen.

Työelämän muutoksissa psykososiaalisten riskien toteutumisen kannalta on oleellista, millaiset mahdollisuudet yksilöllä on vaikuttaa omaan asemaansa ja työnkuvaansa.

Työolobarometrin luoma kuva palkansaajien vaikutusmahdollisuuksista työoloihinsa viimeisen kymmenen vuoden aikana on yllättävän vakaa.

Mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin ja työtahtiin ovat hieman heikentyneet. Niihin voi kuitenkin vaikuttaa helpoimmin. Palkansaajista 36 prosenttia voi vaikuttaa työtehtäviinsä ja 40 prosenttia työtahtiinsa paljon tai melko paljon.

Työnjakoon vaikuttamisen mahdollisuudet ovat säilyneet ennallaan, mutta vain reilu neljännes voi selvästi vaikuttaa työnjakoon.

Työaikojen joustot ovat sen sijaan yleistyneet. Palkansaajista 60 prosentilla on käytössään joustavan työajan järjestelmä; heillä on mahdollisuus sekä päivittäisiin joustoihin että kokonaisiin vapaapäiviin.

Insinööreillä paljon vaikutusmahdollisuuksia

Ylemmät toimihenkilöt voivat vaikuttaa työoloihinsa selvästi enemmän kuin toimihenkilöt tai työntekijät. Heidänkin mahdollisuutensa vaikuttaa työtehtäviin ja työtahtiin ovat kuitenkin hieman heikentyneet.

Työnjakoon vaikuttaminen ei juuri ole muuttunut; 38 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä sanoi vuonna 2012 voivansa vaikuttaa työnjakoon paljon tai melko paljon. Toimihenkilöistä ja työntekijöistä samaa sanoi reilu viidennes.

Työajan joustot ovat lisääntyneet kaikilla kolmella ryhmällä. 64 prosenttia sekä ylemmistä että toimihenkilöistä ja puolet työntekijöistä voivat käyttää kertyneitä tunteja kokonaisten vapaapäivien pitämiseen.

Kuntien palkansaajilla työtehtäviin ja -tahtiin vaikuttamisen mahdollisuudet ovat heikoimmat, työnjakoon vaikuttaminen on yksityisellä sektorilla hieman yleisempää kuin julkisella. Joustavat työajat ovat yleisimpiä valtion palkansaajilla.

Suunnittelussa mukana oleva sitoutuu

Vaikka Suomessa palkansaajien vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet ovat eurooppalaisittain hyvät, niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa maassa, jossa on osaava työvoima ja runsaasti organisaatiomuutoksia. N

Vaikutusmahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin ja työtahtiin % 70 60 50 40 30 20 10 0

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Työtehtävät

Ylemmät toimihenkilöt

Toimihenkilöt

Työntekijät

% 60

50

Lähde: TEM Työolobarometri

40

30

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Työtahti

Ylemmät toimihenkilöt

Toimihenkilöt

Työntekijät 35

Teksti: Ulla-Mari Pasala Kuva: Jani Ylikippari

Valmistumisen kynnyksellä Opintojen päättymiseen ja tutkintotodistuksen saamiseen liittyy monenlaisia tunteita ja odotuksia. ampereen ammattikorkeakoulussa kemiantekniikan opintojaan viimeistelevä Nina Lankinen valmistuu vuoden vaihteen tienoilla. Lankinen tekee työn ohessa opinnäytetyötään ja suorittaa viimeisiä kurssejaan etäopiskeluna.

Lankinen ajautui alalleen sattumalta.

– Ensimmäisen lukuvuoden jälkeen tarkoituksena oli vaihtaa koulutusalaa, mutta toisen lukuvuoden jälkeen en enää malttanut jättää opintoja kesken mielenkiintoisten ammattiopintojen vuoksi.

Saatuaan sopivan työtarjouksen Lankinen muutti töiden ja opinnäytetyön perässä Turkuun. Hän työskentelee Raisiossa BWT Separtec Oy:ssä myyntiassistenttina määräaikaisessa työsuhteessa.

– Työtehtäviini kuuluvat muun muassa vesianalyysien tulkinta ja niiden perusteella oikean suodatusmenetelmän valinta asiakkaille. Lisäksi olen mukana teknisessä myyntityössä ja asiakkaiden neuvonnassa vedensuodatukseen liittyvissä kysymyksissä, Lankinen kertoo.

Valmistumisen jälkeen hänellä on mahdollisuus vakituiseen työsuhteeseen samaisessa yrityksessä.

T

36

Omasta jaksamisesta on huolehdittava

Täysipäiväsen työn ja opiskeluiden yhdistäminen ei Lankisen mielestä ole pidemmän päälle viisasta oman jaksamisen kannalta.

– Olen huomannut, että kun tekemistä on liikaa, ei tiedä mistä aloittaa. Tarkan aikataulutuksen ja suunnitellun avulla olen löytänyt tarvitsemani ajan kaiken suorittamiseen, mutta tärkeintä on kuitenkin muistaa omat rajansa, Lankinen pohtii.

Koulussa opitut tiedot ja taidot ovat vain murto-osa siitä, mitä opitaan varsinaisessa työelämässä. Lankinen on opiskelujen ohessa ollut mukana järjestötoiminnassa. Hän on toiminut kaksi vuotta Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO:n hallituksen jäsenenä ja saanut sitä kautta kokemusta, jota ei koulun penkiltä saa.

– Koulussa tärkeimpiä opittuja asioita ovat yleisen teknisen osaamisen lisäksi vuorovaikutustaidot sekä verkostoituminen, Lankinen summaa.

Edessä valoista tulevaisuus

Tulevaisuuteen Lankinen suhtautuu myönteisesti, vaikka yleinen talouden tila

ei olekaan vakaimmalla pohjalla ja prosessialan työpaikkoja vähennetään.

– Koen olevani erittäin onnekas saadessani heti valmistuttuani mahdollisuuden työskennellä oman alan parissa. Työskentely yrityksessä, joka on osa maailmanlaajuista organisaatiota, antaa hyvät mahdollisuudet edetä urallani.

Hän arvelee, että kemiantekniikan insinööreillä töitä on jatkossakin, koska työmahdollisuudet ovat laajat. N

Jos valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa, muista tehdä valmistumisilmoitus liittoon.

Kätevimmin teet sen osoitteessa www.iol.fi/muutos tai ota yhteyttä asiakaspalveluun osoitteessa asiakaspalvelu@ilry.fi.

Valmistumisen jälkeen jäsenyytesi siirretään asuinpaikkasi mukaiseen Insinööriliiton alueyhdistykseen ja se jatkuu kuten ennenkin.

Tulokset syntyvät halusta kehittyä Ohjelmistotalo Reaktor on tunnettu onnistumisista. Reaktor tekee töitä asiakkaille, joille it on elintärkeää. Reaktor tunnetaan siitä, että asiat saadaan tehdyksi, nopeasti ja hyvin.

Reaktorissa keskitytään tuloksiin ja samaa linjaa noudatetaan myös nuorten rekrytoitavien kanssa. Heiltä odotetaan intohimoa tekemiseen.

– Tulleessaan Reaktoriin töihin nuoren ei tarvitse olla valmis, mutta hänellä pitää olla palava kyky ja halu kehittyä. Jos työkokemusta ei vielä ole, erilaiset opiskeluun tai harrastuksiin liittyvät projektit auttavat osoittamaan omaa osaamista, kertoo ohjelmistoarkkitehti ja rekrytiimin jäsen Mikael Kopteff Reaktorista.

Reaktorissa urapolku ei etene totuttuun tapaan ylennyksillä vaan osaamisen kehittämisen kautta. Yritys etsii työntekijöitä, jotka haluavat syventää omaa osaamistaan ja mahdollisesti laajentaa sitä eri osa-alueille.

Reaktorin toimiala on asiakaspalvelutyötä, joten siihen tulee olla kiinnostusta. Nuorella täytyy olla halu auttaa asiakasorganisaatiota kehittymään.

Työnhakuprosessissa erottuakseen hakemuksessa kannattaa välttää turhia jaaritteluja ja mennä suoraan asiaan.

– Ansioluettelossa kiinnostavia aiheita ovat omat projektit ja se, miten näkee oman roolinsa tiimissä tai yrityksessä. Kannattaa välttää turhia ”olen yritteliäs ja motivoitunut” -tekstejä ja näyttää omaa motivaatiota jollain konkreettisella tavalla vaikka erilaisten saavutusten kautta, Kopteff vinkkaa.

– Kannattaa olla oma itsensä, kyllä me osaamme nähdä jännityksen läpi. (U-MP)

Suomen paras kesätyönantaja vuosimallia 2013 Akavan opiskelijoiden raati on valinnut vuoden 2013 Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi Energiamarkkinaviraston. Raadin mielestä Energiamarkkinavirasto on hieno esimerkki työpaikasta, joka kohtelee eri-ikäisiä työntekijöitään tasavertaisesti ja pyrkii hyödyntämään kunkin erikoisosaamista.

Palkintoraadin puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen.

– Eri-ikäisten työntekijöiden palkkaaminen on työpaikoille tärkeä mahdollisuus erityisesti oppimisen näkökulmasta. Näin voidaan varmistaa osaamisen ja kokemuksen siirtyminen sukupolvelta toiselle, Ihalainen korostaa.

Energiamarkkinaviraston ylijohtaja Riku Huttusen mukaan viraston seuraava tavoite on olla paras työnantaja myös syksyllä, talvella ja keväällä. N

Insinööri-lehden liitteenä opiskelijoille jaettu Kesätyöavain kertoo lisää työnhausta.

Mika-Matti Ojala puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Haikeat jäähyväiset uosi 2013 on loppusuoralla. Samalla päättyy oma aikani puheenjohtajana Insinööriopiskelijaliitossa. Kaksi vuotta olen saanut liittokokouksen suomalla mandaatilla tehdä antaumuksellista työtä insinööriopiskelijoiden edunvalvojana.

Kuluneena vuonna olemme liittohallituksessa panostaneet erityisesti kahteen asiaan. Ulkoista vaikuttamista on tehty erittäin paljon. Olemme julkaisseet kannanottoja, kirjoittaneet blogia sekä tavanneet laajasti sidosryhmävaikuttajia.

Tavoitteenamme on ollut muun muassa vaikuttaa tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikkojen määrän vähentämiseen sekä samaisten alojen pääsykokeen kehittämiseen. IOL:n mielestä pääsykokeen pitää olla sellainen, että opiskelijoiksi valikoituvat vain alalle sopivimmat ja motivoituneimmat.

Toinen merkittävä painopiste tänä vuonna on ollut järjestön ja paikallisyhdistyskentän sisäinen kehittäminen. Tammikuun PuSiRaKo-koulutuksessa julkaisemme tänä vuonna toiminnan tukemiseksi työstetyt paikallisyhdistysoppaan sekä koulutuspoliittisen oppaan. Muun muassa näiden oppaiden avulla pyrimme vahvistamaan paikallisyhdistysten vaikutusmahdollisuuksia oppilaitoksissa.

Marraskuun liittokokouksessa valittiin ensi vuodelle uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä hallitus. Ensi vuonnakin liitto on äärimmäisen hyvissä käsissä.

Tämä vuoden liittokokous järjestettiin historiallisesti yhteistyössä Tradenomiopiskelijaliiton kanssa. Tänä vuonna yhteistyötä sidosryhmien kanssa onkin tehty erittäin runsaasti, etenkin tradenomiopiskelijoiden kanssa. Sidosryhmäyhteistyö on äärimmäisen tärkeä eikä sitä tuskin koskaan on liikaa. Menestys syntyy aina yhteistyöstä.

V

37

Teksti:

Pertti Porokari keskusteli kokoustauolla Kari Vähämaan ja Erkki Salosen kanssa.

Vastuunkantoa hartiavoimin Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Jari Rauhamäki ja Minna Virolainen

nsinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä työllisyys- ja kasvusopimuksen hyöty suomalaiselle yhteiskunnalle jää torsoksi, jos elinkeinoelämä ja yritykset eivät tartu tilaisuuteen ja sopimuksen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin.

– Palkansaajat ja valtiovalta ovat tehneet kilpailukyvyn ja yritysten menestymisen eteen lähes kaiken mahdollisen.

Porokari sanoi liiton edustajakokouksen avauspuheessaan, että palkansaajat kuuntelivat ehkä liiankin herkällä korvalla talousviisaiden synkkiä madonlukuja ja lähtivät taloustalkoiden takuumieheksi äärimaltillisella työmarkkinasopimuksella.

– Nyt jos koskaan on yritysten aika

I

38

vastata huutoonsa.

Kokous pidettiin marraskuun lopussa Helsingissä – viimeistä kertaa Uusi Insinööriliitto -nimellä.

Johtaja Ismo Kokko arvioi työmarkkinatilannekatsauksessa, että työllisyysja kasvusopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus on Insinööriliiton jäsenkunnan osalta keskimäärin 0,85 prosenttia.

– Korotus kohdistuu hieman enemmän nuorille ja naisille, Kokko totesi.

Jäsenhankinta kuuluu kaikille

Projektipäällikkö Tommi Grönholmin mukaan liiton jäsenkehitys on ollut kuluvana vuonna parempaa kuin kolmena

edellisenä vuonna.

Johtaja Mikko Wikstedt kertoi liiton ensi vuoden painopistealueista. Niitä ovat työllisyys- ja kasvusopimuksen jalkauttaminen työpaikoille sekä suomalaisen teollisuusohjelman valmistelun aloittaminen yhteistyössä Teollisuuden Palkansaajat TP:n kanssa.

Lisäksi ensi vuonna jatketaan asiakaspalvelun toimintamallin sekä jäsenhankinnan ja -pidon kehittämistä.

Liiton hallitusta täydennettiin. Insinööriopiskelijaliitto IOL:n edustajaksi valittiin Janne Juujärvi ja hänen varajäseneksi Mikko Pohjola. Tietoalan toimihenkilöiden Esa Koskisen varajäseneksi valittiin Timo Salonen. N

1.

Edustajakokous käyttää liiton ylintä valtaa 1. Insinöörilaulajat esiintyivät edustajakokouksen yhteydessä.

4.

2. Tietoalan toimihenkilöiden edustajia jonotti ilmoittautumiseen.

3. Edustaja Tommi Immosen mielestä jäsenistön kannalta kokouksen tärkeimmät päätökset olivat asiakaspalvelun jatkokehitys ja lisävoimavarat urahallintaan.

4. IOL:n puheenjohtaja Mika-Matti Ojala siirtää puheenjohtajuuden Marjut Lehtiselle.

2.

5. Liiton varapuheenjohtajat Matti Häkkinen (oik.), Pekka Liimatainen ja Raimo Sillanpää istuivat eturivissä kokoussalissa.

3.

5.

39

Bulls

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Ratkaisu on verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

Insinööriliitto kouluttaa

1. Milloin on solmittu ensimmäinen ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus?

2. Minkä verran peliala työllistää Suomessa?

3. Mistä maasta joululaulu Kilisee, kilisee kulkunen on kotoisin?

4. Missä kaupungissa vihittiin VR:n uusin vaunukaluston korjaus- ja huoltovarikko?

5. Kuinka monta työaikaa lyhentävää arkipyhää on Suomessa?

6. Millä nimellä Gordon Sumner paremmin tunnetaan?

Kevään 2014 koulutustilaisuuksia r r r r r

Sosiaalinen media ja LinkedIn työnhaussa Työelämän pelisäännöt 2: Työaika Työnhaun peruselementit Ulkomaille töihin? -koulutuspäivät Uralounas-tilaisuudet

Lisätietoa koulutuksista sekä liiton koulutuskalenteri QUQKVVGGUUC YYY KNT[ Ƃ MQWNWVWMUGV Pidä jäsentietosi ajan tasalla. Näin varmistat, että saat ajantasaista tietoa lähialueellasi järjestettävistä tilaisuuksista.

7. Milloin alkaa terminen talvi eri puolella Suomea?

8. Montako masuunia on Ruukki Oy:n rautatehtaalla Raahessa?

9. Kuinka monta työtöntä työnhakijaa Suomessa oli tämän vuoden lokakuun lopussa?

10. Miten iso on marraskuun lopulla Auringon läheltä ohi mennyt ISON-komeetta?

Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Liittoon uutta väkeä InsinÜÜriliitossa on aloittanut uusia tyÜntekijÜitä. ikeustieteiden maisteri Viivi Mäkinen on aloittanut määräaikaisena tyÜsuhdelakimiehenä. Hän toimii Eeva Salmen perhevapaan sijaisena tyÜsuhde- ja neuvotteluyksikÜssä.

Mäkinen neuvoo liiton jäseniä tyÜsuhdeasioissa puhelimitse ja sähkÜpostitse. Aiemmin hän tyÜskenteli yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa.

Kone- ja tuotantotekniikan insinÜÜri Jenni Huhtapelto on aloittanut määräaikaisena alueasiamiehenä Länsi-Suomen piirissä. Hän on vuorotteluvapaan sijainen järjestÜ- ja kenttäyksikÜssä.

Huhtapelto hoitaa alueellista toimintaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Hän tyÜskenteli aiemmin suunnittelutehtävissä Mäntyluodon telakalla. Opiskelija-aikana hän oli mukana aktiivina InsinÜÜriopiskelijaliitto IOL:n toiminnassa.

Ylioppilas Vesa Välimäki tyÜskentelee määräaikaisena asiakasyhteyshenkilÜnä tyÜsuhde- ja neuvotteluyksikÜn projektitiimissä. Hänen tehtäviään ovat asiakaspalvelun kautta saapuvien jäsenten lähettämien eropyyntÜjen käsittely ja jäsentietojen päivittäminen. N

O

Viivi Mäkinen.

Jenni Huhtapelto ja Vesa Välimäki.

InsinÜÜriliitto on akavalainen ammattijärjestÜ, johon kuuluu jäsenjärjestÜjen kautta yli 70 000 jäsentä. InsinÜÜriliiton jäsenet ovat insinÜÜrejä, insinÜÜriopiskelijoita sekä muita VGMPKKMCP CNCP CUKCPVWPVKLQKVC #UMGN RCTGORCC V[ÒRÀKXÀÀP YYY KNT[ Ƃ

*CGOOG NKKVVQOOG 2CUKNCP VQKOKUVQQP

Urahallinta-asiamiestä

Elinkeinopoliittista asiamiestä

Tehtäviin kuuluvat muun muassa r LÀUGPVGP JGPMKNÒMQJVCKPGP QJLCWU LC XCNOGPPWU r MQWNWVWU WTC CUKQKUUC r QUCNNKUVWOKPGP NKKVQP VQKOGPXÀNKV[URCNXGNWKJKP r WTCJCNNKPVCRCNXGNWLGP MGJKVVÀOKPGP

Tehtäviin kuuluvat muun muassa r MCPUCNNKPGP LC MCPUCKPXÀNKPGP GNKPMGKPQRQNKKVVKPGP XCKMWVVCOKPGP r V[ÒOCTMMKPCVQKOKPPCP VWMGOKPGP JCPMMKOCNNC VKGVQC UQRKOWUCNQKNNG r QUCNNKUVWOKPGP GTKNCKUVGP XGTMQUVQLGP V[ÒUMGPVGN[[P r GNKPMGKPQRQNKKVVKUVGP MCPPCPQVVQLGP LC NCWUWPVQLGP NCCVKOKPGP

Edellytämme hakijalta r UQXGNVWXCC MQTMGC CUVGGP VWVMKPVQC r MQWNWVVCLCMQMGOWUVC LC V[ÒGNÀOÀVWPVGOWUVC r V[ÒPJCMW LC V[ÒPXÀNKV[UVQKOKPVQLGP NCCLCC VWPVGOWUVC r GUKKPV[OKUM[M[À LC J[XKÀ XWQTQXCKMWVWUVCKVQLC r UWLWXCC GPINCPPKP MKGNGP VCKVQC r M[M[À KVUGPÀKUGGP LC QOC CNQKVVGKUGGP V[ÒUMGPVGN[[P r OCVMWUVWUXCNOKWVVC LC LQWUVCXWWVVC V[ÒCKMQLGP UWJVGGP 1JLCWMUGP LC XCNOGPPWMUGP CNCCP NKKVV[XÀ VÀ[FGPP[UMQWNWVWU MCVUQVCCP GFWMUK 6CTLQCOOG OKGNGPMKKPVQKUKC V[ÒVGJVÀXKÀ OWMCXCP V[Ò[JVGKUÒP LC MKNRCKNWM[M[KUGV V[ÒUWJVGGP GJFQV .KUÀVKGVQLC VGJVÀXÀUVÀ CPVCC [M UKMÒPLQJVCLC *CPPW 5CCTKMCPICU RWJ VCK WTCJCNNKPVC CUKCPVWPVKLC 5GKLC 7VTKCKPGP RWJ 8CRCCOWQVQKUGV JCMGOWMUGV RCNMMCVQKXQOWMUKPGGP 7.1.2014 OGP PGUUÀ UÀJMÒRQUVKVUG UGKLC WVTKCKPGP"KNT[ Ƃ VCK RQUVKVUG +PUKPÒÒTKNKKVVQ +. 4CVCXCTVKLCPMCVW *GNUKPMK 5ÀJMÒRQUVKP QVUKMMQMGPVVÀÀP VCK MKTLGMWQTGGP OGTMKPVÀ q7TCJCNNKPVC CUKCOKGUq

Edellytämme hakijalta r KPUKPÒÒTKP VCK OWWVC UQXGNVWXCC MQTMGC CUVGGP VWVMKPVQC r V[ÒMQMGOWUVC GNKPMGKPQRQNKVKKMCP RCTKUVC r VCKVQC XCKMWVVCC GTKNCKUKUUC XGTMQUVQKUUC r UWLWXCC GPINCPPKP MKGNGP VCKVQC r M[M[À KVUGPÀKUGGP LC QOC CNQKVVGKUGGP V[ÒUMGPVGN[[P r OCVMWUVWUXCNOKWVVC LC LQWUVCXWWVVC V[ÒCKMQLGP UWJVGGP *CCUVGGNNKPGP VGJVÀXÀMGPVVÀ VGQNNKUWWFGP [VKOGUUÀ CPVCC OCJFQN NKUWWFGP MGJKVVÀÀ QOCC QUCCOKUVCCP 6CTLQCOOG OKGNGPMKKPVQKUKC V[ÒVGJVÀXKÀ OWMCXCP V[Ò[JVGKUÒP LC MKNRCKNWM[M[KUGV V[ÒUWJVGGP GJFQV .KUÀVKGVQLC VGJVÀXÀUVÀ CPVCC V[ÒUWJFG LC PGWXQVVGNW[MUKMÒP LQJVCLC +UOQ -QMMQ RWJ 8CRCCOWQVQKUGV JCMGOWMUGV RCNMMCVQKXQOWMUKPGGP 7.1.2014 OGP PGUUÀ UÀJMÒRQUVKVUG RKC JCXGPGVJ"KNT[ Ƃ VCK RQUVKVUG +PUKPÒÒTKNKKVVQ +. 4CVCXCTVKLCPMCVW *GNUKPMK 5ÀJMÒRQUVKP QVUKMMQMGPVVÀÀP VCK MKTLGMWQTGGP OGTMKPVÀ q'NKPMGKPQRQNKKVVKPGP CUKCOKGUq

ajankohtaista jäsenrekisteristä

Jäsenmaksut ajan tasalle iesithän, että jäsenmaksusta on mahdollista hakea alennusta, jos esimerkiksi olet vailla palkkatuloa tai opiskelet päätoimisesti, oleskelet ulkomailla tai sinulla on erityisen pienet tulot?

Alennusta myönnetään tämän vuoden jäsenmaksusta hakemuksessa olevan tositteen perusteella, jos alennukseen oikeuttavaa aikaa kertyy kalenterivuoden aikana vähintään viisi kuukautta.

Nyt ovat viimeiset hetket hakea vuoden 2013 jäsenmaksusta alennusta, joten toimi pian. Ensi vuotta koskevat alennusohjeet ovat vuoden vaihteen jälkeen osoitteessa www.ilry.fi/alennusohjeet. Alen-

T

nuskäytännöt muuttuvat vuoden vaihteessa.

Kun jäsenmaksusi ovat ajan tasalla, jäsenyytesi ei vaarannu.

Vuoden vaihteessa saat liitolta postituksen, joka sisältää muun muassa puheenjohtajan terveiset, uunituoreen palkkatilaston sekä laskutustietoa.

Alkava vuosi tuo hieman muutoksia jäsenmaksujen maksamiseen. Kotimainen suoraveloitus päättyy eikä sitä ole pankeista uutena maksutapana saanut enää syksyn jälkeen. Tilalle tulee e-lasku.

Nykyiset suoraveloitusasiakkaat saavat liitolta tietoa aiheesta henkilökohtaisesti.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Toiminnan johto

Viestintä

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

Alueasiamiehet

Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

Järjestötoiminta

koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu, 0201 801 801

palvelupäällikkö Jemina Fabritius Asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori alueasiamies Jenni Huhtapelto, 0201 801 833 Olympiakatu 16 B, 65100 Vaasa

Jäsentietopalvelu

Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky

Urapalvelu

Taloushallinto

urahallinta-asiantuntija, Seija Utriainen 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808 Tietohallinto

tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 it-harjoittelija Noora Hjort, 040 869 8908

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta

tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 Nuorjäsentoiminta

asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832

42

Liitossa vaihdetaan parhaillaan jäsenrekisterijärjestelmää. Meneillään oleva järjestelmän vaihtuminen aiheuttaa jonkin verran katkoksia esimerkiksi verkkosivujen lomakkeilla. N

Asiakaspalvelu 0201 801 801 asiakaspalvelu@ilry.fi

nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 874 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 Asiamiehet

Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 0201 801 778 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Työsuhdeneuvonta

Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta, 0201 801 801 Johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Viivi Mäkinen, Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström ja Paavo Honkanen projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848 asiakasyhteyshenkilöt Anssi Oksanen, 0201 801 838 Vesa Välimäki, 0201 801 814 --Jäsentietojen päivitys netissä: www.ilry.fi/muutos

t t

avoinna arkisin klo 9–16 www.ilry.fi

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.uil.fi/jarjestot.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Reima Pentikäinen Insinööriopiskelijaliitto Joonas Halmeenmäki Insinööriopiskelijaliitto Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Tiina Vanhanarkaus Lapin Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit

luuppi Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Pekka Sipola

Hyväntekeväisyys on tärkeää antajalle ja saajalle Helsingin ja lähiseudun lapsille joulukadun avajaiset on tärkeä etappi joulun odotuksessa.

Lapsipolvi toisensa jälkeen on ollut seuraamassa Senaatintorilta lähtevää kulkuetta marraskuun loppupuolella. oulukadun avajaisissa on mukana useita järjestöjä kaupallisten toimijoiden rinnalla. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakoivat puuroa perheille; yhtenä mukanaolijoista oli pitkän linja insinööriaktiivi Tuula Alho. Hän ei juuri anna rahaa hyväntekeväisyyskeräyksiin, vaan vapaaehtoistyöntekijänä hän antaa omaa aikaansa ja oman persoonansa. Hänet voi tavata lipaskerääjänä esimerkiksi nälkäpäiväkeräysten yhteydessä.

Alho on vetänyt SPR:n Ystäväpiiriä, joka on tarkoitettu itsensä yksinäisiksi tunteville henkilöille. Tavoitteena on ryhmäläisten ystävystyminen tusinan tapaamiskerran aikana. Hän toimii vuorollaan emäntänä SPR:n Hyvän mielen ystäväpiirissä. Viikoittaisissa ikäihmisten tapaamisissa kahvitellaan, keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja lauletaan.

Alho aloitti aktiivisesti SPR:ssä vuoden 2004 tsunamin jälkeen, kun häntä pyydettiin mukaan laskemaan keräyslippaisiin kertyneitä rahoja.

– Oli liikuttavaa nähdä, kuinka ihmiset olivat antaneet suuria seteleitä lippaisiin auttaakseen hädässä olevia.

Eläkkeelle siirtymisen jälkeen Alho käyttää aikaa entistä enemmän vapaaehtoistyöhön. SPR:n tehtäviin hänellä menee muutama tunti viikossa sekä lisäksi aika erilaisissa projektiluonteissa tapahtumissa.

J

Suunnaton voimavara yhteiskunnalle

Pari päivää viikossa kuluu Kampin palvelukeskuksessa, joka tarjoaa palveluja ja virikkeellistä toimintaa helsinkiläisille elä-

Tuula Alho saa hyvän mielen vapaaehtoistyöstä.

keläisille ja työttömille. Keskuksessa on monenlaisia kerhoja ja ryhmiä, joita vetävät lähinnä vajaat 300 vapaaehtoista.

Alho on ollut muun muassa virkkaamassa peittoja Intian kaduilla asuville, paistamassa lettuja kesäkahvilassa sekä järjestämässä matkoja ja retkiä omakustannushintaan. Tavallisimpia matkoja ovat teatterivierailut, kartanokierrokset sekä kylpylämatkat.

Tänä syksynä retkeiltiin Haltian luontokeskuksessa ja juuri käytiin Loviisan joulumarkkinoilla.

Tuula Alhon mielestä vapaaehtoistyö ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä niin tekijältä kuin autettavaltakin, mikä

on suuri asia seniori-ikäisten ihmisten keskuudessa.

– Tuttavapiiri laajenee huimasti ja verkottuminen on jatkuva prosessi.

Alholle yksi parhaimpia kokemuksia on koko joulunajan yhteisen tapahtuman järjestäminen ylelliseksi koetussa ympäristössä eli kylpylässä. Osallistujina on usein yksin asuvia, leskiä, lapsettomia pareja tai pariskuntia, joiden lapset asuvat kaukana. Osa ei halua enää itse valmistaa joulua vaan nauttia palveluista.

– Kylpylän jouluisen ohjelman lisäksi järjestämme yhteistä ohjelmaa toiveiden mukaisesti. Tunnelma on lämmin ja rakastava. N 43

Keep your head up!

Insinööriliitto is back 94-vuotias ei ole enää uusi, mutta emme suostu olemaan vanha. Insinööriliitto vai-

kuttaa edunvalvonnan kärkijoukossa ja on tiukasti kiinni työelämän arjessa.

Jäsenenä käytössäsi ovat liiton palvelut sekä tuki urasi kaikissa vaiheissa. Tekniikan alan ammattilaisten joukossa vahvistat verkostojasi työssä ja vapaa-ajalla.

Paremman työpäivän RWQNGUVC YYY KNT[ Ƃ