Insinoori-08-2014 by Insinööri-lehti

Hyödyllisiä jäsenpalveluja

2014

Tekniikan termejä suomen kielellä

Voitettuja oikeustapauksia

Yrittäjällä työn imua

Sisällys 8/2014 10 14 16 18 20 22 24 26 36 38 43

Fazerilla työ maistuu hyvältä Kova hinta tuloksesta huolimatta Potkua puuhun Tekniikan termeistä suosituksia Ammattiliitot kohti Kiinaa Ihmisoikeuskysymykset pinnalla Rahanarvoisia palveluja Yrittäjällä imua työhön Edustajakokouksen tunnelmia Suomalainen pärjää palkoissa Koirat tuovat yhteisöllisyyttä VAKIOT

3 4 9 15 28 32 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeus Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Jussi Partanen

Hong Kongissa ay-liikkeellä on enemmän tilaa kuin Kiinassa

s. 20

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää 0201 801 826 TOIMITTAJA Kirsi Tamminen 0201 801 819 TIEDOTTAJA Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 12.2., 19.3., 7.5., 11.6., 20.8., 1.10., 12.11., 17.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.ﬁ ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)

Suomi tarvitsee sankareita ja puurtajia

eliteollisuus on synnyttänyt Suomeen uudenlaisia sankaritarinoita. Yhdistämällä luovuuden, rohkeuden, osaamisen ja liiketaloudellisen taitavuuden voit menestyä ennen kokemattomalla tavalla. Konkreettisin esimerkki uuden ajan menestystarinoista on vuonna 2010 perustettu Supercell, jonka videopelit tekivät yhtiön omistajista ja työntekijöistä muutamassa vuodessa rikkaita. 51 prosentin osuus yhtiöstä vaihtoi reilu vuosi sitten omistajaa yli miljardilla eurolla. Yhtiön perustajia Ilkka Paanasta ja Mikko Kodisojaa ei ole syytä kadehtia. Päinvastoin, Supercellin perustajille ja työntekijöille on nostettava hattua. Miljoonat eivät ole tulleet tilille tyhjästä, vaan omalla osaamisella ja kovalla työllä. Yhtiön menestys ja vuoden 2013 miljardikauppa on myös hyödyttänyt kaikkia suomalaisia. Yhtiö synnytti viime vuonna noin 260 miljoonan euron yhteisö- ja tuloverot. Kun vielä osa yrityskaupasta käteen jäävistä miljoonista on tarkoitus käyttää suomalaisten kasvuyritysten tukemiseen, Supercellin menestys synnyttänee uutta menestystä. Suomi tarvitsee omat Supercellinsä, mutta pelkästään niiden varaan kansakunnan tulevaisuutta ei voi laskea. Yhtä lailla tarvitsemme pk-yrityksiä ja yrittäjiä, jotka kehittävät omaa yritystoimintaansa pitkäjänteisesti, investoivat ja luovat uusia työpaikkoja yksi kerrallaan. Usein tällaisen yrityksen pyörittäminen on vuosikausien arkista puurtamista nousuineen ja laskuineen, usein vailla mahdollisuutta äkkirikastumiseen. Maan talous on ollut alavireinen vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Työpaikkoja on kadonnut, yrityksiä lopettanut toimintansa. Kaikki yhteiskunnalliset toimijat ovat yksimielisiä käänteen aikaansaamisen välttämättömyydestä. Tavoite on yhteinen, mutta keinovalikoimassa on eroja. Yksi puhuu valtion omaisuuden myymisestä, toinen velkaelvytyksestä, kolmas jostain muusta. Avainsanoja uudelle nousulle ovat kasvu, osaamisen hyödyntäminen ja työllisyys. Pankeissa lojuva laiska raha on houkuteltava taloudelliseen toimintaan, yrityksiä on kannustettava investoimaan ja työllistämään. Rohkeuden kautta syntyy uusia suomalaisia menestystarinoita.

BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Epävarmuutta sekä myönteistä muutosta työoloissa Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimus näyttää epävarmuuden kasvaneen merkittävästi suomalaisessa työelämässä viime vuosina. Samaan aikaan työoloissa on kuitenkin tapahtunut paljon myös myönteistä kehitystä; työn arvostus on kasvanut. Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan viidennes palkansaajista kokee irtisanotuksi joutumisen uhkaa ja lähes joka neljäs pelkää lomautuksia. Useamman kuin joka neljännen työpaikalla on vähennetty väkeä edellisten kolmen vuoden aikana. Vastaavat osuudet eivät ole olleet näin korkeita yhdessäkään aiemmista työolotutkimuksista, joita Tilastokeskus on tehnyt vuodesta 1977 lähtien. Tosin 1990-luvun synkimmän laman aikana vastaavia tietoja ei kerätty.

Epävarmuus ja työn niukkuus lisäävät työn arvostusta. Ansiotyö koetaan erittäin tärkeäksi elämänalueeksi yleisemmin kuin viisi vuotta aiemmin. Tyytyväisyys nykyiseen työhön ylipäänsä sekä työn eri osatekijöihin on kasvanut selvästi vuodesta 2008. Erityisesti on kohentunut palkansaajien tyytyväisyys työpaikan sosiaalisiin suhteisiin ja esimiehen johtamistapaan. Työpaikan sosiaalisten suhteiden lujittuminen sekä työpaikan ilmapiirin kokeminen avoimeksi ja kannustavaksi nousevat esiin myös monissa muissa

työolotutkimuksen eri mittareissa. Talouden suhdanteisiin liittynee lisäksi se, että kiireen kokemus on jossain määrin hellittänyt. Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu edelleen edukseen työyhteisöjen matalien hierarkioiden, tietotekniikan soveltamisen ja tiimityön yleisyyden suhteen. Suomessa työntekijät pitävät myös mahdollisuuksiaan kehittyä työssä ja kouluttautua sekä vaikuttaa työtehtäviin parempina kuin työntekijät muissa Euroopan maissa.

25 %

Insinööriliiton tuoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan vastavalmistuneista insinööreistä joka neljäs on määräaikaistehtävissä. Koko ammattikunnasta neljä prosenttia työskentelee määräaikaisena.

Työllisyysaste 1989–2014 Jos olet Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Insinööri-lehdelle heti, kun ehdokkuutesi on varmistunut. Alkuvuoden Insinööri-lehdissä esittelemme ehdokkaat. Tavoitteena on saada tekniikan alan ammattilaisille riittävän suuri äänisaalis edustajapaikan saavuttamiseksi. Lähetä sähköpostisi, puhelinnumerosi, vaalipiirisi ja puolueesi osoitteeseen toimitus@ilry.ﬁ.

LÄHDE: TILASTOKESKUS, TYÖVOIMATUTKIMUS

Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa?

BITTIKATTAUS

Hyvä valaistus ja heijastavat vaatteet turvaavat pimeässä Pimeä vuodenaika lisää työtapaturmien riskiä monilla aloilla. Tyypillinen pimeän aiheuttama työtapaturma liittyy esimerkiksi liikenteeseen, jos joudutaan työskentelemään liikennealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tapaturmia tai läheltä piti -tilanteita ehkäistään parhaiten siten, että työtilat sekä sellaisina käytettävät ulkotilat on riittävästi valaistu ja että työntekijät käyttävät näkyvää varoitusvaatetusta. Varoitusvaatteen merkitys korostuu töissä, joissa työntekijää ei voida täysin suojata esimerkiksi työ-

koneilta tai ajoneuvoliikenteeltä. Heijastavat vaatteet on hyvä säilyttää esimerkiksi ajoneuvossa niin, että ne ovat helposti käyttöön otettavissa. Työnantajan velvollisuus on valvoa, että työpaikalla on riittävät valaistusolosuhteet ja että työntekijät käyttävät asianmukaista varoitusvaatetusta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia ohjeita. Työsuojeluviranomainen valvoo aloja, joilla työskennellään pimeässä ja puuttuu tarvittaessa työnantajan laiminlyönteihin.

KUVAGREDUT

Ammattikkorkeakoululaki uudistuu

Työtapaturmista suurin osa tapahtuu työpaikoilla Vuoden 2012 aikana Suomessa sattui yhteensä 139 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 128 000 ja yrittäjille noin 11 200. Työpaikoilla tai työliikenteessä sattui suurin osa kaikista työtapaturmista eli runsaat 116 000 tapausta, kun vastaavasti lähes 23 000 työtapaturmaa sattui työmatkoilla. Tuona vuonna työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 61 henkilöä. Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia oli 32

ja yrittäjien 11. Työmatkalla sattui yhteensä 18 kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Työkuolemien määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta, sillä vuonna 2011 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 55 henkilöä. Työtapaturmien määrä vuonna 2012 väheni hieman edellisvuodesta. Vuonna 2009 työtapaturmien kokonaismäärä väheni noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Tuolloin Suomea koetellut taantuma ja tehdyn työn määrässä tapahtuneet muutokset selittävät suurimmalta osin muutoksen.

Ammattikorkeakoulut ovat vastaisuudessa osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Nykyisestä ylläpitäjäjärjestelmästä luovutaan. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei saa olla voiton tavoittelu eikä se saa jakaa osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuottaa muuta taloudellista etua. Laissa säädetään myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Perusrahoitus kootaan kokonaisuudessaan valtion vastattavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille rahoitusta, jossa otetaan huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden automaatiojäsenyys ei toteudu. Eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi hallituksen esittämän mallin ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden kuulumisesta automaattisesti opiskelijakuntiin. Eduskunta edellytti vastauksessaan, että hallitus seuraa tiiviisti ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutuksia ja antaa siitä selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2018 aikana. Lisäksi edellytetään, että ammattikorkeakoulutuksen on oltava työelämälähtöistä ja aluekehitystä tukevaa. Hallituksen on laadittava ehdotus pakollisen terveydenhoitomaksun keräämiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi. Uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan 1.1.2015. Uudistus merkitsee suomalaisen korkeakoulusektorin siirtymistä uuteen vaiheeseen, jossa yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat rinnakkain vahvoina yhteiskuntaa uudistavina voimina.

BITTIKATTAUS

Suurimpien ansiopäivärahojen taso laskee

MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja

Luottamus

oimitusjohtaja Jyri Häkämies kävi edustajakokouksessa esittelemässä EK:n teesejä. Listalla olivat muun muassa kilpailukyky, kestävyysvaje, palkkojen jäädytys, paikallisen sopimisen lisääminen ja laittomat lakot, mutta harmaan talouden torjunta oli jälleen unohtunut. Oli hienoa, että pääsimme keskustelemaan Häkämiehen kanssa. Ilmapiiri oli hyvä ja rakentava. Laittomien lakkojen kautta pääsimme järjestöjen kanneoikeuteen. Paikallisesta sopimisesta totesimme, että nykyiset tessit mahdollistavat paikallisen sopimisen. Mikä siis mättää? Pääsimme muutaman kysymyksen kautta asian ytimeen, luottamukseen. Mitä luottamus oikein on? Se on tunne tai varmuus siitä, että johonkin voi luottaa, että tämä joku ei aiheuta pettymystä. Luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa. Luottava ihminen uskoo, että luottamuksen kohde ei halua hänelle pahaa, vaan tarkoittaa hyvää. Jos toisen moraalia ja aikeita epäilee, luottamusta ei synny. Työelämän tutkimuksissa on todettu, että luottamus esimiehen ja alaisen välillä on tärkeää sekä työhyvinvoinnin että tehokkuuden kannalta. Jotta organisaatioon voi luottaa, tarvitaan toimivia rakenteita, oikeudenmukaisia toimintatapoja ja yhteisiä sääntöjä, jotka ovat kaikkien tiedossa ja kaikille samat. Ihmisten välinen kanssakäyminen siis synnyttää, ylläpitää tai tuhoaa luottamuksen. Kun hypätään yhteiskuntatieteiden puolelta taloustieteisiin, saamme luottamukseen myös laskelmoivan, omaa etua ajavan puolen. Miksi hyvin rajattu joukko poliitikkoja, virkamiehiä ja työmarkkinajohtajia, jotka tuntevat hyvin toisensa ja joiden välillä lähes poikkeuksetta vallitsee keskinäinen arvostus ja luottamus, ovat saaneet tällaisen epäluottamuksen ilmapiirin aikaiseksi? Tätä ei kai ole vielä tutkittu. Työpaikkatasolla asioiden sopiminen eli keskinäisen luottamuksen löytyminen olisi helpompaa, jos moraali ja oikeudenmukaisuus ovat kaikkien instituutioiden toiminnan perusta.

Lakimuutoksen myötä ansiopäiväraha laskee yli 3 116 euroa ansaitsevien ja korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla. Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen. Ansiopäiväraha lasketaan vähintään 26 viikon palkan perusteella. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vähennys on 4,28 prosenttia vuonna 2015 täyttyvissä työssäoloehdoissa. Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna, jos henkilöllä on riittävä työhistoria tai hän osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun.

Kaksi liiton kirjettä joulu-tammikuussa Jäsenille lähetettiin joulukuun alussa jäsenpostia, joka sisälsi tärkeää ja ajankohtaista tietoa. Puheenjohtaja Pertti Porokarin tervehdyskirje sekä tiedote vuoden 2015 jäsenmaksuista ja e-laskuun siirtymisestä ovat myös Insinööriliiton jäsensivuilla osoitteessa www.ilry.fi. Saat ensi vuoden jäsenmaksun tilisiirtolomakkeen tammikuun alkupuolella liiton jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseesi. Liitto toimittaa tiedon ensi vuoden jäsenmaksusta työnantaja- tai yhdistysperinnässä oleville ja e-laskusopimuksen tehneille jäsenille tammikuun alkupuolella. Jos jäsenposti ei tavoittanut sinua, tarkista, että osoitetietosi jäsenrekisterissä on ajan tasalla. Tarvittaessa käy tekemässä muutospyyntö jäsenrekisterin tietoihin. Muutospyynnön pääset tekemään jäsensivujen jäsennäkymässä osoitteessa www.ilry.fi. Halutessasi voit tilata jäsenpostin uudelleen asiakaspalvelustamme osoitteesta asiakaspalvelu@ilry.fi. Kerro jäsennumerosi ja postitusosoite.

Insinöörisäätiön stipendit myönnetty Insinöörisäätiön hallitus on myöntänyt marraskuussa neljä kappaletta 800 euron stipendejä. Stipendit saavat Timo Maaranen, Toni Hiltunen, Kai Kivekäs ja Aku Tuppurainen. Hakemuksia tuli yhteensä 14. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Stipendien saajien on myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tutkimusselosteesta, kun se valmistuu.

BITTIKATTAUS

Elinaikakerroin vahvistettu ensi vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelle 2015 vahvistama elinaikakerroin on 0,97200. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1953 syntyneiden vuonna 2015 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 2,8 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2015 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perheeläkkeisiin. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausi eläkkeitä. Vuodesta 2010 käytössä olleen elinaikakertoimen tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään.

Kehitystä työpaikoille TJS Opintokeskus on tuottanut Reilun Pelin työkalupakin työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen. Välineitä voivat käyttää esimiehet, työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet tai työpaikkojen muut kehittäjät. Välineiden avulla koko työyhteisö saadaan mukaan hyvinvointia lisäävään kehittämiseen. Kaikki työyhteisön jäsenet on hyvä ottaa mukaan; siten työhyvinvoinnin kehittäminen on vaikuttavinta Reilun Pelin välineiden avulla työpaikoilla saadaan selville muun muassa, mikä henkilöstöä työssä kuormittaa ja mikä puolestaan on hyvin. Välineet auttavat selvittämään, kuinka saadaan yhdessä aikaan yhteistyötä tukevat pelisäännöt ja miten t muutostilanteisiin voidaan yhdessä vaikuttaa. – Tasapuolinen kohtelu, kannustavuus, innostavuus ja luottamus tulevat esiin Reilun Pelin välineissä, koska työpaikan ongelmakohtia kehitetään yhdessä, sanoo kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki TJS Opintokeskuksesta. – Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun kokemus työpaikalla on keskeisin edellytys työssä jaksamiselle ja työn kehittämiselle. Välineitä käyttämällä voimakastahtoiset henkilöt eivät pääse viemään kehittämisprosessia omien tarkoitusperiensä mukaisesti, hän jatkaa.

Vietetäänkö työpaikallasi pikkujouluja tänä vuonna? Vaikka sekä yksityisellä että julkisella sektorilla eletään tiukkoja aikoja, monissa organisaatiossa ymmärretään pikkujoulujen merkitys yhteisöllisyydelle. Pikkujouluissa on aikaa rupatella ja tutustua uusiin ihmisiin, mihin hektisessä työpäivässä on harvoin aikaa. Insinööriliiton marraskuun uutiskirjeessä kysyttiin, vietetäänkö vastaajien työpaikoilla pikkujouluja. Kaksi kolmesta vastasi myöntävästi. Toisaalta runsas viidennes kertoi, ettei vietetä. Kaikkiaan 2 687 vastaajasta seitsemän prosenttia ei ole juuri nyt töissä, joten työpaikan pikkujouluihin ei ole mahdollisuutta osallistua.

56 % Kyllä, työnantaja maksaa

5% En tiedä tai en aio osallistua

22 % Ei vietetä

10 % Kyllä, omakustannushintaan 7

MietipĂ¤ hetki, &

% $$ # ( # # & %%$%#$ % # ( !(" ( # $ # % $% # $ ' # ! $( (( % $ ! " #$(# # $ ( $$( # ( $ %$ $$% % % # ! & %%$% # # # $$ ## & %%$%# % $ % $ & & $ ' ($$(( $# $ #$ & %%$%# & " %! #$ & $

$ ##"#! # " % %%$% # ') $(( # ( %%$%#' $ ) & %%$%# " $%# %& $ $ ( $ & "$ %

PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Olemme mukana luomassa uutta

nsinööriliiton edustajakokous kokoontui pari viikkoa sitten Helsinkiin sääntömääräiseen syyskokoukseen. Kokous hyväksyi muun muassa ensi vuoden budjetin ja toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman kärkinä ovat jäsenkehitys, oman työmarkkinatoiminnan terävöittäminen ja jäsenpalveluiden tason parantaminen entisestään. Oman mausteensa kokoukselle toivat valtiovarainministeri Antti Rinne ja EK:n puheenjohtaja Jyri Häkämies, jotka kertoivat oman näkemyksensä maailmantalouden ja Suomen tilanteesta. Arvioimme kokouksessa myös keskusjärjestö Akavan tilannetta toimijoille tehdyn kyselyn pohjalta. Kerroin kokoukselle, että liittorakenteet muuttuvat nopeaan tahtiin ja muutoksissa pitää olla hereillä. Tämän jälkeen on tapahtunut jo paljon ja nopeasti. Istuin jo edustajakokouksen jälkeen maanantai-iltana PAMin puheenjohtaja Ann Selinin koolle kutsumassa salaisessa palaverissa hotelli Tornissa yhdessä 19 muun liittojohtajan kanssa. Akavalaisista liitoista paikalle oli tässä vaiheessa kutsuttu kolmen liiton edustajat. Tunnelma kokouksessa oli odottavan jännittynyt. STTK:n Antti Palola ja SAK:n Lauri Lyly pitivät avauspuheensa nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Viesti oli, että EK

on liian voimakas. Palkansaajapuoli on jäänyt altavastaajan asemaan. EK:lta tulee heikennysesityksiä liukuhihnalta, joita SAK, STTK ja Akava yrittävät parhaan kykynsä mukaan torjua. Voima ei vaan riitä. Palaverin alkuvaiheessa tuli esitys kokonaan uuden keskusjärjestön perustamisesta kolmen nykyisen tilalle. Sillä hetkellä tunsin, että nyt olemme tekemässä jotakin historiallista. Aloitimme keskustelun aiheesta. Puheenvuorot olivat toinen toistaan kannustavampia. Nyt olemme tekemässä suurkeskusjärjestöä – todellista vastavoimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle. Kyseessä ei ole keskusjärjestöjen yhdistäminen vaan kokonaan uuden keskusjärjestön luominen nykyisten tilalle. Tavoitteena luonnollisesti on, että kaikki 80 Suomen palkansaajaliittoa liittyvät tähän uuteen keskusjärjestöön. Selvitystyö käynnistetään ja tavoite on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa jo 2016 vuoden alusta. Tästä junasta ei kenenkään kannata jäädä pois. En näe mitään järkiperustetta minkään palkansaajaryhmän omalle erilliselle toimijalle tämän jälkeen. Erillinen toimija ei pysty mitenkään saamaan ääntään kuuluville. Ulkopuolelle jäävän liiton vaikutusmahdollisuudet ovat aivan nollassa. Yhdessä olemme vahvempia.

Fazerilla työ maistuu hyvälle TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Pekka Sippola

Mielenkiintoiset työtehtävät sekä perheystävällinen ja vakaa työpaikka tuovat Mika Kortesvuon elämään paljon iloa ja intoa. ››

Mika Kortesvuon työ käytönjohtajana on vaativaa ja vaihtelevaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen. 11

Työpäivän aikana saattaa kertyä kahdeksan kilometriä hyötykävelyä, Mika Kortesvuo kertoo.

un Fazerilla tehdään uusia laitetai koneinvestointeja, niiden hankinnasta koituvia hyötyä ja säästöjä sekä energiatehokkuutta mietitään pitkällä aikavälillä. – Kun jotain tehdään, se tehdään kunnolla tai sitä ei tehdä lainkaan, kertoo Fazerin Vaaralan tuotantolaitosten käytönjohtaja Mika Kortesvuo. Pitkä työkokemus Merivoimien esikunnasta antaa Kortesvuon mukaan hyviä edellytyksiä nykyiseen vastuulliseen ja mielenkiintoiseen tehtävään. – Merivoimissa oli käytössä teknologiaa, jota ei vieläkään käytetä teollisuudessa. Tästä osaamisesta on ollut hyötyä, kun siirryin yksityiselle sektorille. Kortesvuo vastaa kaikesta energiaan liittyvistä asioista Fazerilla. Hänen vastuulla ovat sähköön, höyryyn, kaukolämpöön, paineilmaan, rakennusautomaatioon, ilmanvaihtoon ja kylmäilmajakeluun liittyvät energiaratkaisut. Työn hoitaminen edellyttää sähköpätevyys S1 suorittamista sekä painelaitteiden että kylmälaitteiden valvontakoulutusta. Tekniikan puolen osaaminen on Kortesvuolla hallinnassa, sillä hän on koulutukseltaan sähkövoimateknikko sekä lähes valmis automaatioinsinööri. Insinöörityö on jo tehty.

Leipomo-, makeis- ja myllyliiketoiminnoissa energiankulutusta tuotetta kohden pyritään vähentää viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden osuutta leipomo-, makeis- ja myllyliiketoiminnoissa käytettävästä sähköstä pyritään nostamaan 70 prosenttiin. Viime vuonna 53 prosenttia niiden käyttämästä sähköstä oli peräisin uusiutuvista energialähteistä. – Esimerkiksi leipomoissa käytettävät uunit toimivat nykyisin luonnonkaasulla, Kortesvuo kertoo. Koska luonnonkaasun merkitys Fazerin energianlähteenä on korostunut viime vuosina, Vaaralan tehtaalle valmistui vuonna 2010 luonnonkaasun lämpövoimalaitos, jonka rahoitti ja rakennutti Gasum. Fazer maksaa takaisin investointia ja lunastaa sen jossain vaiheessa kokonaan Gasumilta. Isoja energiasäästöjä on saatu myös kehittämällä NH3-kylmälaitosten vapaajäähdytysjärjestelmää. Kun ulkona lämpötila laskee pakkaselle, isot ammoniakkikoneet lopettavat pyörimisen ja ulkoa saatava kylmä johdetaan liuosjäähdytysverkkoon. Kortesvuon mukaan tämä menetelmä on tuonut merkittävät energiasäästöt. ITSENÄINEN TYÖ

ENERGIATEHOKKAITA RATKAISUJA

Kortesvuon mukaan Fazerilla on jo pitkään hyödynnetty energiatehokkaita ratkaisuja sekä lisätty uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. 12

– Käytönjohtajan työn hyvä ja huono puoli on sen itsenäisyys, vähän sellaista yksinäisen suden hommaa, Kortesvuo sanoo pilke silmäkulmassa.

Tehtävät tarjoavat sopivasti haasteita eikä yksikään päivä ei ole samanlainen. Pitkä ja monipuolinen työkokemus tukee työssä vaadittavaa itsenäistä päätöksentekoa. Henkilökuntaan kuuluvat tulevat usein kysymään häneltä eri energiaratkaisujen käytöstä. Esimerkiksi tuulivoimaan liittyvät asiat kiinnostavat monia mökkien rakentajia. Myös led-valaistus askarruttaa yleisesti. Fazer Makeisten kunnossapito on ulkoistettu, joten Kortevuo työskentelee päivittäin eri sidosryhmien kanssa. Työssään hän on oppinut erityisesti sen, että kaikkea ei tarvitse itse osata ja tietää. Riittää kun tietää, kuka osaa. Fazerilla on eri alojen insinööritietämystä. Elintarvikeinsinöörien lisäksi Fazerilla työskentelee muun muassa sähkö-, lvi-, rakennus-, automaatio-, kunnossapidon ja ympäristöalan insinöörejä. Kortesvuo arvioi, että Vaaralan tehtaalla työskentele noin kuutisenkymmentä insinööriä. OMISTAJAT OVAT NÄKYVILLÄ

Fazerilla työskentely on Kortesvuon mielestä turvallista ja antoisaa, sillä omistajilla on kasvot ja heihin on puheyhteys. – Perheyhtiössä päätökset tehdään pitkällä aikajänteellä ja tavoitteena on työn jatkuminen myös tuleville sukupolville, Kortesvuo summaa.

Kortesvuo kiittelee Fazerin perhemyönteistä työilmapiiriä. Vanhempainvapaisiin ja työajan lyhennyksiin suhtaudutaan myönteisesti. Hän kertoo olleensa osittaisella hoitovapaalla jo puolentoista vuoden ajan ja jatkavansa sitä ensi kesään asti. Käytännössä se tarkoittaa hänelle kuuden tunnin mittaista työpäivää. Osittainen hoitovapaa mahdollistaa työn ja perheen sujuvan yhteensovittamisen ja aikaa jää lasten kanssa touhuamiselle. Töihin Kortesvuo tulee kuudeksi ja lähtee kotiin puolen päivän aikaan. Ajomatkat menevät mukavasti ruuhka-ajan ulkopuolella. – Aamusta saa myös tehtyä paljon kirjallisia töitä ja ehtii valmistautua päivän palavereihin, kun puhelin ei soi ja ajatus luistaa, Kortesvuo naurahtaa. Vapaa-ajalla hän kertoo rentoutuvansa liikkumalla lastensa ja avovaimonsa kanssa. Talvella he hiihtävät ja laskettelevat, kesällä moottoripyöräillään. – Pitkä työkokemus auttaa työssä jaksamisessa. Vastoinkäymisiin oppii suhtautumaan realistisesti. Jos projektin aikataulu pettää, pitää osata ajoissa nostaa kädet pystyyn ja miettiä yhdessä ratkaisua. Työ tulee kirjaimellisesti Kortesvuon kotiin. Oululaisen jälkiuunileipä sekä Fazerin taloussuklaa ovat suurta herkkua koko perheelle.

Mika Kortesvuon mukaan Fazerin kylmälaitosten ammoniakkikoneet tuottavat kylmää liuosjäähdytysverkostoon prosessien tarpeisiin.

Kova hinta työntekijöille neuvottelutuloksesta huolimatta TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Mikko Skog /Lehtikuva

Syyskuussa valtio uutisoi, että se vähentää jopa 700 työpaikkaa ELY-keskuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sen hallinnonalaan kuuluvat ELY-keskukset aloittavat yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on 3 300 työntekijää.

ähennykset toteutetaan lähinnä ELY-keskuksissa, sillä ministeriössä neuvottelun kohteena on noin 30 henkilötyövuotta. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn TEM:n hallinnon alan pääluottamusmies Pekka Liimatainen ei sinänsä ollut yllättynyt ilmoituksesta, sillä jo kevään budjettivalmistelut antoivat osviittaa tulevasta. TEM ei kuitenkaan voinut tehdä neuvotteluesitystä ennen kuin budjetista tuli julkinen. Ilmoituksen 14

jälkeen neuvottelujen suuruus yllätti Liimataisen. – Tapetille otettiinkin koko ELYkeskus. Ulkopuolelle jäi vain pieniä kokonaisuuksia. Henkilöstö osallistui aktiivisesti jo aiemmin iskukykyisyyshankkeisiin, jotta määrärahojen vähennyspaineesta selvitään tulevina vuosina. Se ei ollut riittävää, vaan pääministeri Jyrki Kataisen hallitus lisäsi säästöjä yleisen taloudellisen tilanteen takia. Jo keväällä päätettiin, että vuoden 2015 talousarvioita ei tehdä yksittäisenä budjettina seuraavalla vuodelle.

Sen sijaan budjetti laaditaan seuraavan neljän vuoden kehyksen – Kehyksellä valtio pyrkii saamaan julkisen talouden kuntoon. TEM:n ja ELY-keskusten kehystavoitteena on 33 miljoonaa euron säästöt neljässä vuodessa, Liimatainen sanoo. – Tämä tuli esille työnantajan neuvotteluesityksessä. PITKÄT NEUVOTTELUT

Neuvotteluja on käyty nyt kolmisen kuukautta. Osa alkaa olla loppusuoralla, osa vielä jatkuu. Esityksessä on kaksi elementtiä: EU-rakennerahastojen teknisen tuen kokonaisuus ja toimintamäärärahakokonaisuus. Teknisen tuen 60 prosentin vähennykset kohdistuvat ELY-keskuksissa noin 200 henkilövuoteen ja ministeriössä 31 henkilötyövuoteen. ELY-keskuksiin jää ainoastaan 74

henkilötyövuotta ja ministeriöön 11. Maantieteellisesti tuki jakautuu siten, että rakennerahaston raha kohdistuu lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. Etelä- ja Länsi-Suomi jäävät pois tuen piiristä eli se ajetaan käytännössä alas. Marraskuun alkupuolella käynnistettiin ilmoittautumismenettelyt eli henkilöt saivat ilmoittautua halumaansa tehtävään. Valinnat ilmoitettiin marraskuun lopulla. Liimataisen mielestä muutospaketti on hyvä ja irtisanottuja pyritään työllistämään muissa valtion virastoissa. – Irtisanottavien keski-ikä on suhteellisen korkea. Tuki lämmittää niin kauan kuin tukiasioita on. Jos henkilöitä ei saada sijoitettua tai muilla tukitoimilla siirtymään eläkkeelle, seuraa työttömyys. Muutostukitoimet kestävät osin tammikuuhun saakka ja irtisanomiset tapahtuvat tammikuussa. Tarjolla on myös irtisanomiskorvauksia, mutta ne eivät ole Liimataisen mukaan kovin isoja kädenpuristuksia. JÄRJESTÖT HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ

Neuvottelujen alussa työnantaja esitti omat vähennystaulukkonsa, 33 miljoonan säästöt. Marraskuun puolivälissä työntekijäjärjestöt JUKO, JHL ja Pardia jättivät yhteisen esityksen säästökohteista. – Esityksessä käytiin kaikki menoluokat läpi, esimerkiksi matkustaminen, eläköitymiset ja ostopalvelut. Jotta toimintamenomäärärahan vähennys saadaan peitettyä, säästöjen lisäksi ehdotuksessa on kolmen viikon lomautukset sekä vuonna 2015 että 2016. Liimatainen arvelee, että työnantaja ei hyväksyä säästöjä, jotka eivät ole pysyviä. Sen tarkoitus on irtisanoa. Toisaalta palkansaajapuoli ei hyväksy työnantajan kehysajattelua, koska tällä hetkellä eletään poliittisesti ja ammattiyhdistyspoliittisesti murroskautta. – Kukaan ei pysty ennustamaa, mitä tapahtuu vuosina 2017 ja 2018. Esityksemme pohjautuu siihen, että hyväksymme vain eduskunnan talousarvio vuodelle 2015. Optiona hyväksymme 2016 tarkastelun, jos ensi vuoden lokakuussa katsotaan tilanne uudelleen. Toimintamenomäärärahojen osalta neuvottelut ovat venyneet osin raha-asioiden monimutkaisuuden takia. Työnantaja ei ole pystynyt esittämään organisaatiomuutoksia, miten asiat hoidetaan uudessa tilanteessa, kun henkilöstö vähenee. Eri ohjaavien ministereiden poliittiset ohjeet tulivat marraskuun lopulla. Sen jälkeen TEM:n virkamiehillä ja muilla ohjaajilla tahoilla on mahdollisuus selvittää uutta organisaatiota. Neuvotteluissa alkoi joulutauko ja tammikuun alkuun on sovittu uusia aikoja. Silloin pyritään ratkaisuun.

KOLUMNI

Petteri Oksa elinkeinopoliittinen asiamies

Maailman parhaat insinöörit

raasi on tuttu. ”Meillä on maailman parhaat insinöörit”. Tämä on kuultu ennenkin, sille on helppo nyökytellä. ”Maamme pärjää kilpailtaessa laadulla ja korkean teknologian tuotteilla”. Kyllä. ”Halpatuotantomaille on vaikea pärjätä massatuotannossa. Tarvitsemme panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen”. Bingo. Ensimmäisenä saattaa tulla mieleen, että olisin ollut kuuntelemassa Suomen hallituksen tai elinkeinoelämän linjauksia. Siksi tuttua kielenkäyttö on. Mutta sitaatit ovat Etelä-Koreasta ja lausumat koskevat heitä. Jos joku kuvitteli, että maa on halpatuotantoalue, niin kuvitelma on väärä. Auton kokoonpanotyötekijä pääsee Hyundain autotehtaalla noin 5 800 euron kuukausiansioihin. Laivanrakennuksessakin maksetaan sellaisia palkkoja, että kustannuskilpailukyky ei ole se tekijä, jolla siellä pärjätään. Etelä-Korea, itse he puhuvat pelkästä Koreasta, julistaa siis usealla suulla kouluttavansa maailman parhaat insinöörit. Ei kannata pudistaa päätään. Muistaako kukaan puheita siitä, että ei siellä – siis Etelä-Koreassa – aleta tekemään laivoja tai no, ei ainakaan kehittyneitä aluksia. Niin. Alkoivathan ne. Maassa sanotaan jo nyt, että heidän suurin vahvuutensa ovat hyvin insinöörivalmiudet. Historiallisesti tutuista ”käänteisistä insinööritaidoista” ollaan edelleen ylpeitä. Eli toisten tuotteiden kopioimista ja muotoilua omassa paketissa ei hävetä, päinvastoin. Edelleen näillä taidoilla varmistetaan, että muut eivät pääse teknologisessa kehityksessä ohi. Jos halutaan olla kärjessä insinööriosaamisessa, se vaati pitkäjänteistä ja määrätietoista politiikkaa. Sillä rintamalla on vakavaa kilpailua. Euroopassa ei aikanaan uskottu, että korkean osaamisen teollinen tuotanto voi valua Aasiaan. Virhettä ei ole syytä toistaa insinööriosaamisen kohdalla.

Leo Lähteinen näkee ekologisten vaatimusten vauhdittavan puutuotteiden kehittämistä.

Puuhun potkua

TEKSTI: Sirpa Palokari KUVAT: Marja Seppälä

Insinööri Leo Lähteinen näkee puussa kotimaisen menestystarinan ainekset. Hän ei kaihda villejäkään ideoita puutuotteiden kehittämisessä. 16

uutekniikan insinööri Leo Lähteisen työnäky on nostaa puutuotteet ja puuteknologia ansaitsemaansa arvoon. Mies on tiellään jo hyvässä vauhdissa. Hän työskentelee entisessä opinahjossaan Lahden ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä vastuullaan kalusteja puuteknologia-alan kehittämis- ja markkinointiprojektit. – Olemme perustamassa kansallista kalustealan TKI-yksikköä. Hankkeessa on mukana isoja kalustealan yrityksiä

ja yksikkö tulee palvelemaan laajasti kalustealan eri toimijoita, Lähteinen kertoo. Hankkeet istuvat hyvin Lahteen, jossa on maan suurin kalustealan keskittymä ja puusepänteollisuudella pitkät perinteet. LAMK puolestaan on yksi suurimmista mekaanisen puuteollisuuden insinöörikouluttajista. Vaikka alan imago on vaatimaton ja tuotekehittely vasta oraalla, enteet ovat valoisat. Ekologisella ja moneen käyttötarkoitukseen soveltuvalla puulla on tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää.

3D-viilu taipuu.

– Uusiutuvat materiaalit ja vähähiilisyys ovat pian pakollisia. Tässä kategoriassa puu ja puupohjaiset tuotteet ovat omassa luokassaan. Yksittäiset tuotteet eivät kuitenkaan riitä, vaan asiaa on katsottava isompana kokonaisuutena, Lähteinen sanoo. – Moni tietää, miten lankkua on myyty maailmalle tai että isäukko oli töissä sahalla, mutta muuta ei sitten puutuotteista tiedetäkään. Lähteisen projektissa tehdään kansallista nettisivustoa alasta ja sen mahdollisuuksista. Markkinoinnilla on kiire, sillä metsä- ja puuteollisuuden työvoima hiipuu ja uusista taitajista on pian pula. Imagon ja mediaseksikkyyden herättely ei ainakaan Lähteisestä ole kiinni, sillä 25-vuotiaalla insinöörillä on sanat ketterästi hallussa.

vataidelukion ja todennut taideopinnoista olevan iso hyöty insinöörin työssäkin. – Esimerkiksi 3D:n hahmottamisessa on päässä leijuvan idean näkyväksi tuomisessa taiteellisesta näkemyksestä apua. Myös työnteon tavoissa näkemysten laajentaminen luo hedelmää. Lähteinen on huomannut, että psykologia ja insinööritaidot paiskaavat iloisesti kättä toisilleen. Hän lukee vapaa-ajalla muuta kuin oma alansa kirjallisuutta. Amerikkalainen motivaatioon ja menestyspsykologiaan liittyvä kirjallisuus antaa hänelle ajateltavaa ja vahvuutta, jota ei koulussa ole opetettu. – Yritysmaailmassa on tultava toimeen ihmisten kanssa, neuvotteluissa on hyvä tietää psykologiaan ja sosiaalisiin taitoihin liittyvistä asioista.

NÄKEMYKSIÄ TEKEMISEEN

IHMISMIELI AVOIMENA

Lähteinen on silminnähden innostunut edustamastaan materiaalista, ”takapihoilla pilvin pimein kimaltavista, vihreistä timanteista”, kuten hän hehkuttaa. Aloittaessaan insinööriopintoja vuonna 2008 hän vielä empi, ollako omalla alalla vai eikö olla. – Ensimmäinen yritysprojektini käsitteli puun 3D-kuumamuovausta ja näin, miten paljon puussa on tutkimatonta, miten kiinnostava alue tämä on. Tuotekehitys merkitsee Lähteiselle ammattikuntarajat ylittävää pohdintaa ja yhteistyötä monenlaisten osaajien kanssa. Hän on käynyt Helsingissä ku-

Bisnespsykologia istuu Lähteisen ajatusmaailmaan kuin nenä päähän. Valoisa kaveri on saanut siitä lisää potkua luovaan työotteeseen. – Ihmismieli on kuin laskuvarjo, se toimii parhaiten, kun se on auki, hän siteeraa Brian Tracya, kanadalaista itsensä kehittämisen gurua. Hänestä innostava ja motivoiva työ saa kukoistamaan sellaisenkin ihmisen, joka ei välttämättä ole lukuhommissa viihtynyt. – Toki koulun antama tieto-taito on tärkeää, mutta itse olen mennyt pitkälle asenteella.

Hän uskoo, että moderneissa työyhteisöissä uskalletaan jo hyödyntää aitoa innostusta pelkän tietomäärän sijasta. Rohkeuden ja itseluottamuksen harjoitteluun hän kannustaa myös niitä nuoria, joiden tulevaisuus on vielä avoin. – Työtä hakiessa tarvitaan erityistä intoa, lisäksi on jonkun verran uhrauduttava, sillä heti ei voi saada kaikkea, mitä on toivonut. KÄDENJÄLKI MAAILMAAN

Projektitöissä olevan Lähteisen tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki, mutta ideoita ei häneltä puutu. – Olisi mahtavaa olla kehittämässä puutuotteista ja - teollisuudesta kuumaa puheenaihetta. Lähteinen asuu Lahdessa, mutta sydän on vahvasti Etelä-Afrikassa, jossa hänen rahoitusalalla työskentelevä kihlattunsa asuu. Hän ei pidä mahdottomana, että he jonain päivänä toimivat yhdessä puuteollisuudessa. On kyse sitten hänen nykyisistä ja tai tulevista toimistaan, tavoitteet ovat korkealla. Pyrkimyksenä on päästä tuotekehitys- ja johtotehtäviin, joissa voi jättää kädenjäljen tuleville sukupolville. – Olisi upeaa olla luomassa ajanjaksoa, jolloin puutuote tai puupohjainen sovellus olisi ympäri maailmaa yhtä kuuma juttu ihmisten arjessa kuin tabletit tai Angry Birds, Lähteinen visioi hymynkare suunpielessä. 17

TSK tekee yhteistyökumppanien kanssa mobiilisanastoa, joka määrittelee uusia mobiilipalveluja.

Tekniikan termeihin selkeitä suosituksia TEKSTI: Kirsi Tamminen

Kielen käyttöä ei voi kahlita, mutta yhteinen ymmärrys merkityksestä helpottaa viestintää ihmisten ja organisaatioiden välillä.

anastokeskus TSK tarjoaa muun muassa erikoisalojen termien käyttöön liittyvää tietoa ja asiantuntijapalveluita. – 40 vuotta sitten tekniikan aloille kaivattiin sanastotyön suosituksia siitä, että minkälaisia suomenkielisiä termejä pitää käyttää ja minkälaisiin sisältöihin termeillä viitataan, kertoo Sanastokeskuksen johtaja Katri Seppälä. Vuosien varrella toiminta on laajentunut. TSK tekee monille eri aloille sanastoja ja ontologiatyötä. Viime vuosina TSK on tehnyt yhä enemmän tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja kehitystä tukevaa sanastotyötä julkisen hallinnon toimijoille. – Jotta tietojärjestelmissä voidaan käyttää käsitteitä yhtenäisesti ja siirtää tietojärjestelmien välissä tietoa, täytyy sopia tarkasti, mitä järjestelmissä käytettävillä termeillä tarkoitetaan. Nykyisin on käytössä paljon organisaatiokohtaisia järjestelmiä. Niissä ei ole aina huomioitu alusta lähtien sitä, minkälaisia tiedonsiirto- ja vaihtotarpeita järjestelmien välillä mahdollisesti on. Seppälän mukaan työ on vasta alussa; julkisessa hallinnossa tehtävää 18

riittää. Kuntia on noin 350, ja monilla on omat järjestelmänsä. Myös valtionhallinnossa on eri hallinnon aloilla tehty omia ratkaisuja. VERKOSTA TIETOA JA SUOSITUKSIA

TSK:n palvelut jakaantuvat kahdentyyppisiin: yleishyödyllisiin ja toimeksiantajien sanastoja ontologiahankkeisiin. TSK:n verkkosivustolla on TEPAtermipankki, jossa on monen erikoisalan termistöä. Sivuilla on myös kahden eri projektin omat hakukäyttöliittymät, Tietotekniikan termitalkoot ja Pankki- ja rahoitusalan sanasto. Yhdistys julkaisee Terminfolehteä, joka muuttuu vuoden vaihteessa kaikille avoimeksi verkkolehdeksi. TSK tekee asiakkaiden toimeksiannoista sanastoja ja ontologiatyötä eri aloilla. Tällä hetkellä on käynnissä esimerkiksi kokonaisturvallisuuden sanaston laatiminen. Toimeksiantaja on Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, mutta mukana on myös muita organisaatioita. Viestintäviraston aloitteesta on käynnistetty mobiilisanaston teko; siinä on monta osallistujaa ja rahoittajaa, niin yrityksiä kuin viranomaisia.

– Telealalla on pitkä perinne sanastotyössä. Mobiilisanasto täydentää vanhempia sanastoja, Seppälä sanoo. TSK:lla on monenlaisia jäseniä, aina henkilöjäsenistä isoihin tutkimuslaitoksiin. Jäseninä on paljon yhdistyksiä kuten Insinööriliitto. TAVOITTEENA YKSISELITTEISYYS

Termisuositukset on tarkoitettu asiatyyliin, puhekieli on eri asia. Seppälän mukaan aina ei löydy yhteistä termiä, vaan käytetään useampia synonyymeja ja termien käyttö jakaantuu. – Tietynlaisissa yhteyksissä käytetään yhtä sanaa ja toisenlaisessa toista, vaikka tarkoitetaan samaa asiaa. Etenkin tekniikan aloille termit tulevat englannin kielestä. TSK:n tavoitteena on antaa omakielisiä termisuosituksia. Niitä pidetään tärkeinä, sillä nykyään tietotekniikka on jokaisen arkipäivää, ei ainoastaan asiantuntijoiden. Seppälä pitää hyvänä esimerkkinä termiä suoratoisto, joka on vakiintunut kieleen. Englanninkielinen alkuperäinen termi on streaming, josta muodostettua lainasanaa toki käytetään suoratoiston ohella. – Pitää ehdottaa omakielistä termiä varhaisessa vaiheessa, ettei lainasanan käyttö vakiintuu laajasti. Esimerkiksi hands free on jäänyt käyttöön, Seppälä pohtii. Lue lisää: www.tsk.fi

KASVA KANSSAMME VESIVOIMAN HUIPPUOSAAJAKSI Ac][S\̂X]VbOdÔdSaWd]W[O\̂bc]bbOXÔ9S[WX]YŴ =ĝVOYSŜ@]dO\WS[SZZŜdSaWd]W[O\̂XÔawVY d]W[ObSY\WWYO\̂bcZSdOÔVcW^^cOaWO\bc\bWXOO ̂

9S``gbwb̂bw`YSwŵ]^^WÔX]SabO ̂d]W[OZOWb]YaWabÔXÔb]W[W\bOg[^w`Wab abŵOZcYaŴdOZd][]aaO ̂ X]abÔdSaWd]W[OZOWb]abS\̂b]W[W\bOÔ]VXObOO\ ̂AO[OZZÔbcbcabcb̂[cWVW\̂dSaWd]W[Obc]bO\\]\̂ bcYWbSVbwdWW\ ̂9O`bcbOb̂aWWâ[]\W^c]ZWabÔ]aOO[WabÔXÔY]YS[cabO ̂X]YÔO\bOÔaW\cZZŜ S`W\][OWaS\̂^]VXO\̂[g â[cWVW\̂OaWO\bc\bWXObSVbwdWW\̂9S[WX]YŴ=g(aaw ̂>S`SVRgbw[[Ŝ aW\cb̂bSVbwdwwaŴVc]ZSZZWaSabŴXÔ]bO[[Ŝc`Ob]WdSSaŴVc][W]]\̂®̂YO\aaO[[ŜYOadOb̂ dSaWd]W[O\̂XÔawVY d]W[ObSY\WWYO\̂OaWO\bc\bWXOYaW TOIVOMME SINULTA

SUUNNITELLAAN URASI YHDESSÄ

̂AwVY d]W[ObSY\WWYO\̂bOŴS\S`UWObSY\WWYO\̂Y]cZcbcabÔ W\aW\ `W 27 ̂^wwacc\bOcYaS\ÔawVY d]W[ObSY\WWYYÔ ̂6OZcÔXÔ[OVR]ZZWaccbbÔaWb]cbcÔ]aOYaŴX]cYY]O[[Ŝ ^WbYwYaŴOWYOO ̂DOZ[WcbbÔXÔ`]VYScbbÔ]bbOÔVOZbcc\̂ccaWO ̂ZOOXO OZOWaWÔ bSVbwdwOZcSWbO ̂9gYgŵbg aYS\\SZZŵgYaW\̂XÔ]bbOÔdOabccbÔ ̂=[O OZ]WbbSWaccbbO ̂a]aWOOZWaccbbÔXÔVgdWŵ dc]`]dOWYcbcabOWb]XO ̂DOZ[WcbbÔbSVRŵdc]`]bg bŵ ̂D]Wb̂]ZZÔc`OaŴOZcaaÔbOŴaW\cZZÔ]\̂X]̂Y]YS[cabÔ b]W[WOZOZbO

Acc\\WbbSZS[[ŜaW\cZZŜgVRSaaŵc`O^]Zc\ ̂X]\YÔ[g bŵ YSVWbgb̂dSaWd]W[O\̂ZOOXO OZOWaSYaŴOaWO\bc\bWXOYaW ̂8]âaW\cZ ZÔ]\̂[cbYOb]\̂XÔWZ]W\S\̂]bŜbg \bSY]]\ ̂a]dWb̂ZccZbOdOabŴ VgdW\̂]aOYaŴYS[WX]YWZOWabS\̂X]cYY]O ̂:wVSbŵVOYS[cYaSaŴ ]a]WbbSSaSS\̂ ̂dWW[SWabww\̂ ' "

:WawbWSR]b( Bg acVRS^wwZZWYY ̂ >cV ̂ " ̂%$$̂#$&'̂

Hong Kongissa on osoitettu mieltä jo syksystä lähtien.

Ammattiyhdistykset ojentavat kättään Kiinaan TEKSTI: Hannu Takala KUVAT: Marlon Quesada ja Hannu Takala

Kansainvälinen solidaarisuus on kautta aikain ollut ammattiyhdistysten toiminnassa kuin laasti tiilien välissä. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKilla on ollut hankkeita Kiinassa jo vuodesta 2009. 20

ASK on suomalaisen ay-liikkeen solidaarisuusjärjestö, jolla on hankkeita muuan muassa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Insinööriliitto on mukana Kiinassa kahdessa hankkeessa yhdessä Ammattiliitto Pron ja Metalliliiton kanssa. SASKin hankkeilla on selkeä fokus. Tavoitteena edistää Kansainvälisen työjärjestö ILOn perusoikeuksia ja yhteiskunnallisia muutosprosesseja, joiden tuloksina ovat asianmukaiset työolot ja oikeudenmukaiset työehtosopimukset. Työssä tarvitaan vahvoja ammattiliittoja, joiden aseman vahvistaminen on yksi osa toimintaa. SASK vahvistaa paikallisia ammattiliittoja hanketoiminnan avulla.

Hankkeet suunnitellaan aina yhteistyössä solidaarisuuskeskuksen, sen suomalaisten jäsenliittojen ja kohdemaan järjestöjen kanssa. Arviointi tapahtuu yleensä kohdemaassa. KIINASSA ON PALJON TEHTÄVÄÄ

Tavallisen kaduntallaajan näkökulmasta kansainvälinen solidaarisuustyö ja työolojen parantaminen näyttäytyy kaksisuuntaisena. Aktiivisuus ja toimet on suunnattu sekä ammattiyhdistystoiminnan että humanitäärisen toiminnan tukemiseen. Paikallisilla järjestöillä on molemmilla saroilla Kiinassa paljon tekemistä. Insinööriliiton tukemia hankkeita vievät Kiinassa eteenpäin China Labour Bulletin CLB, ja Labour Education and Service Network LESN.

”Työntekijöillä on heikot oikeudet Kiinassa.”

Hannu Takala (oik.), Jari Hakkarainen ja Matti Koskinen tapasivat Leng Jinyanin.

Järjestöjen toiminta keskittyy Hong Kongiin. Siihen on raadollinen selitys; toimimalla Hong Kongista käsin ne voivat ottaa vastaan Kiinan ulkopuolista rahoitusta. Solidaarisuuden toimivuus näkyy paikallisesti esimerkiksi Hong Kongin mielenosoitusalueella ruoka- ja vaatehuoltona mieltään osoittaville kansalaisille. Rahaa ei oteta vastaan, mutta humaani välittäminen näkyy ojentavina käsinä suljettujen katujen varsilla. Vesipullo ja lämmin peitto löytää tiensä aktivistin avuksi. AKTIVISTEJA JA LAKKOJA

Manner-Kiinassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut paljon. Taivaallisen aukion veteraani Han Dongfan sairastui vankilassa tuberkuloosiin. Kun tauti oli voitettu, hän ryhtyi aktiivisesti toimimaan ja puolustamaan työläisten oikeuksia. Työläisten oikeudet Kiinassa ovat aivan eri tasolla kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. – 1990-luvulla täällä vallitsi ”paholaisen sopimuksen” aika. Enää ei ole aikaa odottaa muutosta. On toimittava aktiivisesti, Dongfan sanoo. Valtavat irtisanomiset eivät ole Kiinassa harvinaisia. Taannoin Kiinan keskuspankki irtisanoi henkilökuntaa tuloskuntoaan parantaakseen. Kenkää sai kerralla 400 000 pankkivirkailijaa.

Valtavien mittasuhteiden käsittäminen vaatii vahvaa paikallistuntemusta. Satojen tuhansien työntekijöiden samanaikainen irtisanominen ei aukene eurooppalaiselle ilman Dongfanin kaltaisia paikallisia oppaita. Miljoonien ihmisten kohtaloksi on koitunut muutto maaseudulta rannikon kasvukeskuksiin. Nykyinen järjestelmä ei ole synnyttänyt työpaikkoja kotikonnulle. Näin ollen työläiset ottavat työtä vastaan ehdoilla, jotka eivät ole ihmisarvoisia. Lakkoja esiintyy yleisesti. Myös paikalliset lakot voivat olla suuria. Yhdessä työtaistelussa voi olla osallisena 30 000–50 000 työntekijää. Näin tapahtui esimerkiksi Yue Yuen kenkätehtaalla Dongguanissa, jossa työläiset lakkoilivat reilun viikon saadakseen sosiaaliturvansa maksuun. KIINALAINEN RAKKAUSTARINA

Matkan viimeisen päivän lounaalla seurueeseen liittyy Zeng Jinyan, joka Dongfanin ohella kuuluu maailmalla erittäin hyvin tunnettuihin ihmisoikeusaktivisteihin. Zeng Jinyan on toinen päähenkilö Helsingin Sanomien entisen Pekingin kirjeenvaihtajan Sami Sillanpään kirjoittamassa kirjassa Kiinalainen Rakkaustarina. Toinen päähenkilö on Hu Jia, Zeng Jinyanin aviomies. Molempien kohtaloksi tuli tulla

vainotuksi, pidätetyksi ja tuomituksi toimistaan kiinalaisen yhteiskunnan hyväksi. Käy ilmi, että edes perhe ei ollut pyhä eikä koskematon puolueen taistelussa heidän nujertamisekseen. Zeng Jinyanin ja Hu Jian parisuhde kuoli tiimellyksessä, mutta silti he jatkavat omilla tahoillaan työtä ihmisoikeuksien ja paremman yhteiskunnan puolesta. Säilyikö parin välinen rakkaus, se jää mielenkiintoisen keskustelun keskellä kysymättä. VASTAKOHTIEN MAA

Noin tunnin lauttamatkan päässä Hong Kongista sijaitsee Macao, kiinalaisten Monaco. Portugalin hallintokaudesta on vielä nähtävissä koloniaalisen ajan arkkitehtuuria, kielen vaikutusta ja länsimaalaisia asukkaita kouluineen. Kontrasti kapean salmen toisella puolella olevaan arkeen on valtava. Macaon alueesta on tullut Aasian rikkaiden puuhamaa. Kasinoiden rakentamisessa ei ole rahaa säästetty; täällä on jokainen kakku päältä kaunis eikä sisätiloissakaan ole pihtailtu. Raha liikkuu ja sitä liikutetaan. Salmen toisella puolella siirtotyöläiset jatkavat taisteluaan jokapäiväisestä leivästä ja säällisistä työoloista. Kansainväliselle solidaarisuudelle on edelleen tarvetta, laastille tarvitaan sekoittajia. 21

Pekka Ristelän mukaan vapaaehtoisuuteen perustuva vastuumalli on tullut tiensä päähän.

Ihmisoikeuskysymykset ovat ajankohtaisia TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Ilona Mäenpää ja Juha Roininen

– Vaikka pahimmat ihmisoikeusloukkaukset usein tapahtuvat muualla kuin Suomessa, kotimarkkinoita ei voi jättää tarkastelun ulkopuolelle, sanoo yritysvastuuverkosto FIBSin päällikkö Ulla Roiha. 22

”Vapaaehtoisuus yritysvastuussa ei riitä enää.”

iinnostus ihmisoikeuksia kohtaan on kasvussa Suomessakin. Suurimmissa yrityksissä on alettu tehdä ihmisoikeuksia koskevia riskiarviointeja ja suunniteltu toimenpiteitä riskien välttämiseksi. Yritysvastuuverkosto FIBSin ensimmäisessä yritysten ihmisoikeuskäytäntöihin keskittyvässä koulutusohjelmassa on syksyn aikana syvennetty ymmärrystä ja osaamista liiketoiminnan moninaisista ihmisoikeusvaikutuksista. – Muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä maahanmuuttajiin ja muiden vähemmistöjen työllistymiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia asioita yritysmaailmassa myös Suomessa, FIBSin päällikkö Ulla Roiha sanoo. Hänen mukaansa yritykset eivät voi itse määrittää ihmisoikeuksien sisältöä. Ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joista keskeisimpiä ovat YK:n ihmisoikeuksien julistus ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistus. Vuonna 2011 julkaistiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, jotka täsmentävät liikeelämän roolia ihmisoikeuksien kunnioittajina. – YK:n ohjaavat periaatteet sisältävät know and show -vaatimuksen eli yrityksen pitää sekä tunnistaa toimintansa ihmisoikeusvaikutukset että näyttää, että se pyrkii välttämään kielteisiä vaikutuksia. VASTUULLISUUTTA MYÖS MUUALLA

Yritysten kunnioitusvelvoite pätee Roihan mukaan silloinkin, kun valtio on jostain syystä kykenemätön suojelemaan ihmisoikeuksia. Suomalaisen yrityksen on siis omien valvonta- ja ohjausmekanismiensa avulla pyrittävä varmistumaan toimintatapojensa vastuullisuudesta. – Riskejä ja epäkohtia saattaa olla esimerkiksi luottamuksellisten asia-

Ulla Roiha kertoo, että kymmenen yritystä on mukana FIBSin järjestämässä ihmisoikeuskoulutuksessa.

kastietojen käsittelyssä, työoloissa tai maankäytössä. Periaatteet kattavat paitsi yrityksen oman toiminnan myös sen liikesuhteet alihankkijoita ja asiakkaita myöten. Roihan mukaan riittämättömät palkat ja kurjat työolot ovat arkipäivää sadoille miljoonille ihmisille. Siksi järjestöt ovat haastaneet suomalaisyritykset huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista myös alihankintaketjuissaan ja Euroopan ulkopuolella. IHMISOIKEUDET RAPORTOINTIIN

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajan Pekka Ristelän mielestä on hyvä, että EU on nyt ottanut askeleen kohti sitovaa eurooppalaista yritysvastuulainsäädäntöä. EU hyväksyi vastikään direktiivin, jonka myötä pörssiyritysten on sisällytettävä raportointiinsa myös ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset. – Eurooppalaiset työntekijät ja vastuullisesti toimivat yritykset kärsivät vääristyneestä globaalista kilpailusta, jossa kustannuksia poljetaan ihmisoikeuksista piittaamatta. Uusi direktiivi luo yhteisen vähimmäistason yritysten ihmisoikeusasioita koskevalle raportoinnille. Parempi raportointi lisää avoimuutta ja kehittää myös yritysten omia vastuullisia käytäntöjä. Direktiivi on konkreettinen esimerkki siitä, miten EU voi edistää yritystoiminnan vastuullisuutta myös Euroopan rajojen ulkopuolella. HENKILÖSTÖ MUKAAN PÄÄTTÄMÄÄN

Maan hallitus on hyväksynyt syyskuussa toimeenpanosuunnitelman,

jolla YK:n ihmisoikeuksia koskevat periaatteet pannaan käytäntöön. Keskeisenä toimena on selvittää, vastaako suomalainen lainsäädäntö YK:n vaatimuksia. – Yritysten kansainvälisiin toimintoihin liittyvän lainsäädännön selvittäminen on tärkeää. Tämän jälkeen tarvitaan valmiutta hyväksyä uutta lainsäädäntöä, jota tarvittaneen muun muassa huolellisuusperiaatteen noudattamisesta. Ihmisoikeusnäkökulma on sikäli tärkeä, että se ankkuroi yritysten vastuullisuuden arvioinnin kansainvälisesti tunnustettuihin normeihin. – Ei ole kyse hyväntekeväisyydestä eikä yritysten vapaaehtoisesta korkeasta moraalista, vaan ihmisten yleismaailmallisten oikeuksien kunnioittamisesta. Joissain yrityksissä henkilöstö on mukana yritysvastuuperiaatteiden ja -käytäntöjen laatimisessa. Se on Ristelän mukaan hyvä asia ja työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja koskevissa kysymyksissä välttämätöntä. Luottamusmiehet ovat keskeisiä toimijoita ja voivat olla myös aloitteellisia. – On tärkeää, että työntekijät ovat mukana kaikissa toimintamaissa. Tämä on uskottavalla tavalla mahdollista vain, mikäli työntekijöiden vapaa järjestäytyminen sallitaan. Suomalaisilta yrityksiltä on edellytettävä selkeää ja työntekijöiden tiedossa olevaa sitoutumista siihen, että järjestäytyminen on täysin hyväksyttyä. Järjestäytymisen estämiseen tai häirintään ei pidä syyllistyä niissäkään maissa, joissa se on hyvin yleistä.

R ahanarvoisia p alveluja TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jussi Partanen ja Kirsi Tamminen

Insinööriliitto tarjoaa monenlaisia palveluja jäsenilleen. Kolme insinööriä kertoo, mitä palveluja he ovat käyttäneet viime aikoina. Jokainen on löytänyt itselleen ja elämäntilanteeseen sopivaa tarjontaa.

yynti-insinööri Tomi Bly aloitti työt elokuussa Danfossilla Espoossa. Hänen tehtäviin kuuluu esimerkiksi tilausten käsittelyä, yhteydenpitoa asiakkaihin sekä teknisen tuen anto asiakkaille. Paikka oli yleisessä haussa keväällä; hakuprosessi oli pitkä. Neliosaiseen prosessiin sisältyi muun muassa haastatteluja sekä työskentelytapa- ja soveltuvuustestejä. Lopulta oli jäljellä kaksi hakijaa, jotka haastateltiin vielä kerran. Bly käytti liiton urapalveluja hyödykseen, kun hän hioi ansioluetteloaan ja työhakemustaan Danfossia varten. Hän myös soitti työpaikasta lisätietoja antavalle ja kysyi erilaisia asioita työnkuvasta. – Samalla kerroin itsestäni työnhakijana.

iisikymppinen Jarmo Haimakainen valmistui insinööriksi yli 20 vuotta sitten. Hän työskenteli pitkään Siemensillä asiakkuuspäällikkönä. Haimakainen oli jäämässä opintovapaalle viimeistelemään hallintotieteen opinnot, joita hän on tehnyt työn ohessa. Lokakuun alussa työt loppuivat kuitenkin kokonaan. Nyt hän kuvailee itseään onnelliseksi työnhakijaksi. Yliopisto-opintojen ohessa hän on käynyt liiton tarjoamissa jäsenkoulutuksissa. Syksyn aikana hän on ollut cv-työpajassa, osaaminen esille -koulutuksessa sekä sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn -työpajassa. Haimakainen ei ole kovin aktii-

vinen sosiaalisen median käyttäjä, mutta LinkedIn työnhaun kanavana innosti häntä. Sitä kautta on tullut kutsu muutamaan työhaastatteluun. – Jos sanomalehdessä on työpaikkailmoitus, hakijoita on satoja. En hae töitä sitä kautta. Ennen kurssille menoa Haimakaisella ei ollut omaa profiilia LinkedInissä. Jälkikäteen hän sanoo, että perusprofiili olisi helpottanut koko kurssiannin omaksumista. Sittemmin hän on perustanut oman profiilin ja verkostoitunut monen tuttavan sekä entisen asiakkaan kanssa. – Se on mielenkiintoista puuhaa, verkostoitua oman historiansa ja tulevaisuuden suunnitelmiensa kanssa.

Liiton oppeja Blylle oli, että työnhakuprosessissa soittaja erottuu muista hakijoista ja että työnhakupaperit on oltava kunnossa. Ennen nykyistä pestiä Bly oli työttömänä kymmenen kuukautta. Sinä aikana hän haki lähes 30 työpaikkaa ja kävi lähes 10 työhaastattelussa. Hän valmistui viime vuoden keväällä koneja tuotantotekniikan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta. Bly hyödynsi liiton tarjoamia, opiskelijoille suunnattuja koulutuksia opintojen alusta saakka. Hän käytti palkkaneuvonnan palveluja jo valmistumisvaiheessa. – Palkkanosturia voi käyttää myöhemminkin, jos työnkuva vaihtuu. LinkedIn on nykyisin yleinen työnhaun kanava. Bly kannustaa tulevia insinöörejä laittamaan profiilit kuntoon jo opiskeluaikana.

Hän hakee töitä hyvin laajalla skaalalla eikä aio sortua mustavalkoiseen ajatteluun. – Monet insinöörit ajattelevat, etteivät uskalla hakea jotain työpaikkaa. Rohkaisen muitakin katsomaan avarasti.

rojektipäällikkö Tommi Ristimäki työskentelee vasta perustetussa Suisto Engineering Oy:ssä. Porilainen yritys on aloittanut toimintansa lokakuun alussa. Uudessa yrityksessä piti tehdä uudet työsopimukset, minkä tähden varaluottamushenkilö Ristimäki otti yhteyttä liiton asiakaspalveluun. Kaikille työntekijöille tehtiin samanlaiset työsopimukset, joten liittoon lähetettiin yksi sopimuspohja tarkastettavaksi. – Palvelu oli hyvin asiantuntevaa ja parissa päivässä saimme hyödyllisiä kommentteja sopimuksista. Ristimäen mukaan tärkein asia palautteessa oli ulkopuolinen näkemys kahden osapuolen väliseen sopimukseen; objektiivinen kommentointi niihin kohtiin, joita sopijaosapuolet eivät välttämättä osaa nähdä. Työpaikalla uusia työsopimuspohjia tehdään harvoin. Kun liiton asiantuntija näkee sopimuksia jatkuvasti, hän tunnistaa heti, mitkä asiat voivat tuottaa jatkossa ongelmia, jos ei niitä tarkenneta. Yrityksessä noudatetaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta. – Suurin hyöty oli matkustamiseen liittyvistä kommentista. Työehtosopimuksessa ja työsopimuspohjassa oli keskenään ristiriitaisia tekstejä matkustamisasioista.

Ristimäen mukaan työnantaja suhtautui myönteisesti henkilöstön haluamiin tekstitarkennuksiin. Varaluottamushenkilö suosittelee, että muutkin jäsenet tarkistuttavat yksittäiset työsopimukset ennen allekirjoittamista liiton asiakaspalvelussa.

Jäsenmaksun hyötykäyttö Ilkka työskentelee projektipäällikkönä. Hänen jäsenjärjestönsä on Hämeenlinnan insinöörit, jonka jäsenmaksu vuonna 2014 on 31 euroa kuukaudessa. Tässä Ilkan vuoden aikana käyttämät jäsenpalvelut: đƫ Ilkka osallistui Osaaminen esille -urakoulutukseen. đƫ Ilkka haki uutta työtä ja keskusteli 40 minuuttia sopivasta palkkatoiveesta ja cv:n sisällöstä ura-asiantuntijan kanssa. đƫ Ilkka sai työtarjouksen, johon liittyvän työsopimuksen hän kävi läpi liiton lakimiehen kanssa. Vanhan työpaikan osalta piti selvittää lomarahojen kohtalo ja Ilkka keskusteli asiakaspalvelun ja työsuhdelakimiehen kanssa lomarahojen maksusta. Aikaa kului yhteensä 1 tunti. đƫ Syyslomalla Ilkka matkusti perheensä kanssa Espanjaan. Jäsenyyteen kuuluva matkavakuutus kattoi myös Ilkan alaikäisten lasten matkaturvan. Ilkka käytti palveluita yhteensä 630 euron edestä. Jäsenmaksua, johon sisältyy jäsenjärjestömaksu, liittomaksu ja työttömyyskassa, Ilkka maksoi yhteensä 372 euroa. Ilkan kuukausipalkka on insinöörikunnan keskitasoa eli 3 835 euroa* kuukaudessa. Ammattiliiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Tässä laskelma verovähennyksen vaikutuksesta ja jäsenyyden hyödyistä: Jäsenmaksu -372 Verovähennys 173,16 Jäsenmaksu verovähennyksen jälkeen -198,84 Urakoulutus 3 h 250 Lakimiespalvelut 1 h 200 Palkka- ja uraneuvonta 40 min 60 Vakuutukset (matka- ja tapaturmavakuutus, työelämän oikeusturva- ja vastuuvakuutus) 120 Ilkka hyötyy 431,16 TEKSTI: Saara Eriksson

*Lähde: Insinööriliiton Työmarkkinatutkimus 2013, kokopäiväisesti työskentelevien mediaanipalkka. Voit laskea oman verovähennyksesi osoitteessa: vero.ﬁ/verolaskuri 25

Itsensätyöllistäjä kokee vahvaa työn imua TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Pentti Vänskä

Aito mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan, mahdollisuus tarttua tilaisuuteen tai palkkatyön puute johtavat yhä useamman työllistämään itsensä.

ilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna kaikkiaan 152 000 itsensätyöllistäjää; heidän osuutensa kaikista 15–64-vuotiasta työllisistä oli kuusi prosenttia. Tilastokeskuksen Itsensätyöllistäjät 2013 -tutkimuksen mukaan 40 prosenttia oli valinnut yrittäjämäisen työskentelytavan omasta tahdostaan. Viidennes on ryhtynyt yrittäjiksi lähinnä olojen pakosta, kuten palkkatyön puutteesta. Lopuilla sattumalla on ollut huomattava merkitys yrittäjäuran alkamisessa. Yli puolet tutkimukseen vastan-

neista kertoi olevansa innostuneita työstään, kun runsas kolmannes palkansaajista koki näin. Innostus työhön heijastuu halukkuutena jatkaa töissä vanhuuseläkeiän jälkeen. Mielenkiinto jatkaa työtehtävissä vielä vanhuuseläkeiässä korostui erityisesti tietotyön erityisasiantuntijoina työskentelevillä itsensätyöllistäjillä. Heistä joka toinen halusi jatkaa työntekoa pitkään. Vaikka tietoalan erityisasiantuntijoina toimivat tekevät pitkää työpäivää, he kokivat työolonsa hyväksi. He pystyivät osallistumaan koulutukseen ja pitämään lomaa. Työn kuormittavuus oli heillä muita ammattiryhmiä alemmalla tasolla.

Keijo Heikkinen (vas.) nauttii eri sidosryhmien kanssa työskentelystä. Graafinen suunnittelija Jussi Pääkkönen on Heikkisen yhteistyökumppani.

”Työstään innostunut haluaa jatkaa pitkään.” INSINÖÖREISTÄ ON YRITTÄJIKSI

Insinööriliiton asiamies Mikko Sormusen mukaan Nokia Bridge -ohjelman myötä useat insinöörit tarttuivat tilaisuuteen ja hyödynsivät yritystoiminnan perustamiseen myönnettyä rahaa. Nokian myöntämän irtisanomispaketin sekä Bridge-ohjelman kautta saatu taloudellinen tuki mahdollisti yrittäjyyskokeilun. Kun karenssiaika tuli täyteen, monet luopuivat yrittäjyydestä ja hakeutuivat palkkatyöhön tai jäivät ansiosidonnaiselle päivärahalle. – Valitettavasti nykyinen tukijärjestelmä ei oikein kannusta yrittämiseen, Sormunen harmittelee. Insinööriyrittäjät toimivat perinteisesti suunnittelu- ja rakennusalalla, mutta viime vuosina yrityksiä on syntynyt muun muassa ict-alalle. Sormusen mukaan Oulun seudulta on kadonnut merkittävä määrä työpaikkoja ict-alan yrityksistä, joten on luontevaa, että insinöörivetoisia yrityksiä on syntynyt juuri tälle sektorille. VAPAUS JA VASTUU OVAT ARKEA

– Vapaus määritellä itse lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, monipuolinen työnkuva, myönteinen asiakaspalaute ovat yrittäjyyden parhaita puolia, kertoo toimitusjohtaja Keijo Heikkinen. Tekniikan alan koulutuspalveluita tarjoava Dio Koulutus Oy on ollut Keijo Heikkisen työmaa reilun vuoden

ajan. Sähkövoimatekniikkaa opiskellut Heikkinen kertoo tehneensä pitkän työuran teknisen tukkukaupan myynti- ja markkinointitehtävissä. Ennen yksinyrittäjäksi ryhtymistä hän ehti pitkään työskennellä Siemensin teollisuusautomaatiossa markkinointipäällikkönä. Parin vuosikymmenen aikana Heikkiselle kehittyi hyvä näkemys ja kokemus siitä, minkälaista tekniikan alan täsmäkoulutusta yritykset tarvitsevat. Hän suunnittelee, markkinoi, järjestää ja tuottaa koulutuksia ja eri alojen asiantuntijat kouluttavat asiakkaita ympäri Suomen. Toiminta perustuu niin sanottuun alihankkija-asiantuntiverkostoon. JAKSAMISESTA PIDETTÄVÄ HUOLTA

Yksinyrittäjänä Heikkinen pitää huolta siitä, että työajat pysyvät kohtuullisena. Välillä on kiireellisiä työviikkoja, toisinaan rauhallisempaa. Yksinyrittäjän on tärkeää pitää huolta jaksamisestaan. Hän urheilee, moottoripyöräilee kesäisin sekä osallistuvansa mahdollisuuksien mukaan itsekin koulutustilaisuuksiin ja tapahtumiin. Verkostojen rakentaminen edellyttää aktiivista osallistumista. – Kiireellisen työrupeaman jälkeen otan vähän rauhallisemmin, jotta luovuudelle ja uusille yritysideoilla jää tilaa.

Keijo Heikkinen huolehtii jaksamisestaan harrastamalla liikuntaa ja pitämällä riittävästi lomaa.

– Parasta yksinyrittäjyydessä on se, että ei ole muita lähiesimiehiä kuin oma peilikuva. Asiakkaat ovat kuitenkin ylimpiä johtajia, joita on kuunneltava. Yksinyrittäjänä päätöksenteko on nopeaa ja asiat etenevät vauhdilla. YRITTÄJÄ OHJAA ITSEÄÄN

Yrittäjä kantaa itse vastuun onnistumisista ja epäonnistumisista. Heikkisen mukaan yrittäjänä pärjää itseohjautuva henkilö, jolla on rohkeutta myydä ja markkinoida tuotettaan tai palveluaan. Hän suosittelee yrittäjyydestä kiinnostuneita osallistumaan ely-keskuksen yrittäjyyskurssille. Heikkinen ei ihmettele, että monet korkeasti koulutetut haaveilevat yrittäjyydestä. Työelämän kovat paineet, yt-neuvottelut ja vähäinen itsensä toteuttamisen mahdollisuus rasittavat monia. Hän kannustaa miettimään tarkasti omaa yritysideaa. – Pelkkä idea ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös rohkeutta ottaa askel yritysidean toteuttamiseksi. 27

OIKEUTTA TEKSTI: Niina Suvanto, työsuhdelakimies

Osakassopimuksen tarkoitus ja sisältö Osakassopimukseen, kuten mihin tahansa sopimukseen, pitää tutustua tarkoin ja ymmärtää sen vaikutukset.

os olet ryhtymässä yrityksen osakkaaksi, yritykseesi on tulossa uusia osakkaita, yritykseen haetaan ulkopuolista rahoitusta tai työnantajasi ehdottaa osakepohjaista kannustinjärjestelmää, osakassopimuksen tekeminen saattaa olla ajankohtaista. Osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Laissa on säännöksiä osakkeenomistajista; osakkeenomistajat voivat myös sopia sekä keskinäisistä suhteistaan että oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suhteessa yhtiöön yhtiöjärjestyksen ja pakottavien lainsäännösten rajoissa. Osakkaiden välisiä sopimuksia kutsutaan osakassopimuksiksi. Osakassopimuksia ei ole säännelty laissa eli ne ovat vapaamuotoisia ja -sisältöisiä. Sopimuksen voi siis tehdä suullisestikin, mutta suositeltavaa on tehdä sopimukset aina kirjallisesti.

Osakassopimuksen tarkoituksena on monesti riskienhallinta; esimerkiksi rahoittaja saattaa vaatia sopimuksen tekemistä. Osakassopimuksella ei yleensä ole yhtiöoikeudellista vaikutusta, eli sopimuksella ei vaikuteta suoraan yhtiöön, vaan sopimuksella sovitaan nimenomaan osakkaiden toiminnasta. Yhtiö voi toki tulla sopimukseen osapuoleksi, mutta päätöksenteko yhtiössä tapahtuu silti osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla. SISÄLLÖSSÄ MONI ASIOITA

Sopimuksella voidaan sopia monenlaisista asioista. Sopimuksella voidaan sopia, että osakkaat edistävät yhtiön etua tai antavat työpanoksensa yhtiölle. Lausekkeissa voidaan määrätä, millä menettelyllä sopimusosapuoli voi myydä osakkeita eteenpäin tai kenelle osakkeita on ensisijaisesti tarjottava ostettavaksi.

Sopimuksella voidaan myös sopia osakkaiden välillä, miten he esimerkiksi äänestävät yhtiökokouksessa eli sopimus voi olla lyhytaikainenkin. Osakassopimuksessa saattaa olla lausekkeita kilpailukielloista ja salassapitovelvoitteista, koska tarkoituksena on estää, ettei osakas toimi yhtiön edun vastaisesti tai harjoita kilpailevaa toimintaa osakkuuden päättymisen jälkeenkään. Velvoitteet saattavat olla huomattavasti ankarampia kuin esimerkiksi työlainsäädäntö sallii; ne ovat monesti voimassa parikin vuotta osakassuhteen päättymisen jälkeen. Työsopimuslain mukainen kilpailukieltohan voi työsuhteen päättymisen jälkeen olla voimassa lain muiden edellytysten täyttyessä kuusi kuukautta ja joissakin tapauksissa vuoden, lukuun ottamatta johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Usein osakassopimuksissa on lisäksi sovittu vahingonkorvausvelvollisuudesta tai sopimussakosta. Vahingonkorvaus edellyttää vahingon syntymistä. Sopimussakko on taasen

sopimusrikkomuksen perusteella maksettava korvaus eli sakkoa voi vaatia, vaikkei rikkomuksesta ole syntynyt vahinkoa. Sopimussakko ja vahingonkorvausvelvollisuus saattavat olla ankariakin, joten tästä syystä sopimukseen on tutustuttava huolella. OSAPUOLIA SITOVA SOPIMUS

Sopimus sitoo sopimusosapuolia ja sitä tulkitaan sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Sopimuksen muuttaminen jälkikäteen voi olla hankalaa ja syntyneiden erimielisyyksien myötä mahdotontakin. Esimerkiksi työlainsäädäntöä ei osakassopimukseen sovelleta. Sopimusta voidaan siis kohtuullistaa ainoastaan oikeustoimilain nojalla. Kohtuullistamiskynnys on kuitenkin varsin korkea. Kohtuullistamisessa huomioidaan sopimusosapuolten asema; työlainsäädännöllä voi olla vaikutusta tulkintaan, mikäli katsotaan osakkaan olleen selvästi työntekijäasemassa. Sopimuksen kohtuullistaminen

ei välttämättä onnistu sopimalla, jolloin asian ratkaisu siirtyy tuomioistuimelle. Osakassopimuksiin liittyvät riidat on toki pyrittävä ratkaisemaan ensisijaisesti neuvotteluteitse. Mikäli riitaa ei kuitenkaan saada sovituksi, asia ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, ellei sopimuksessa ole sovittu välimiesmenettelyn käytöstä. Välimiesmenettelylauseketta käytetään osakassopimuksissa hyvin usein. Välimiesmenettelyn etu on nopeus, mutta menettely on myös yleistä tuomioistuinta merkittävästi kalliimpi. TAVOITTEENA YKSISELITTEISYYS

Koska sopimuksen muuttaminen jälkikäteen on vaikeaa, osakassopimuksen laadinnassa on oltava huolellinen ja pyrittävä yksiselitteisiin sanamuotoihin. Sopimuksella olisi pyrittävä minimoimaan mahdolliset erimielisyydet. Huomioon pitäisi ottaa sopimusosapuolten asema. Esimerkiksi

työntekijäasemassa olevan osakkeenomistajan osalta pitäisi välttää työlainsäädännön sallimia kilpailuja salassapitokieltoja ankarampia ehtoja. Samoin olisi hyvä sopia siitä, mitä osakkeille ja osakassopimukselle tapahtuu, kun työntekijän työsuhde päättyy. Jos sopimuksen päättymisestä ei ole sovittu mitään tällaisen tilanteen varalle, eikä osakas pääse osakkeistaan muuten eroon, osakassopimus voi haitata työllistymistä merkittävästi. Insinööriliitto auttaa jäseniään myös osakassopimuksiin liittyvissä kysymyksissä ja liiton asiakaspalvelun kautta tavoittaa työsuhdelakimiehet. Ole yhteydessä asiakaspalveluun, jos sinulle on ehdotettu osakassopimuksen tekemistä ja sinulla on kysymyksiä sopimuksen sisällöstä ja vaikutuksista. Lakimiehet neuvovat myös, jos olemassa olevan sopimuksen sisällöstä ja tulkinnasta on riitaa tai erimielisyyttä. 29

OIKEUTTA TEKSTI: Timo Jarmas, asianajaja, varatuomari, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy KUVA: Jussi Nukari /Lehtikuva

Työsopimuksen kilpailukieltoehdon sitovuus Korkein oikeus antoi viime heinäkuussa ennakkoratkaisun, jossa arvioitiin työsopimuksen sisältämän kilpailukieltoehdon sitovuutta.

orkeimman oikeuden ratkaisua oli odotettu, koska edellinen kilpailukieltoehtoa koskeva ennakkoratkaisu oli annettu yli kymmenen vuotta sitten. Tapauksessa R oli työskennellyt automaatioinsinöörin tehtävänimikkeellä robotiikka-alalla toimivassa K Oy:ssä, jonka toiminta oli keskittynyt valmiista roboteista koottavien automaatiojärjestelmien toimittamiseen. R:n pääasiallisia työtehtäviä olivat olleet robottijärjestelmiin liittyvät ohjelmointi-, huolto ja kehitystehtävät. Lisäksi hän oli toiminut yhtiön tietojärjestelmän palvelimen pääkäyttäjänä. R:n työsopimuksessa oli ollut neljän kuukauden pituinen kilpailukieltoehto ja ajallisesti rajoittamaton työsuhteen aikana saatuja liike- ja ammattisalaisuuksia koskeva ilmaisu- ja hyödyntämiskieltoehto. Kieltojen loukkaamisesta oli sovittu seuraamukseksi sopimussakko. Päätettyään työsuhteensa K Oy:n kanssa R oli siirtynyt robotiikka-alalla toimivan C Oy:n palvelukseen. K Oy katsoi, että työskentely uuden työnantajan palveluksessa rikkoi työsopi30

muksen kilpailukieltoehtoa ja vei asian oikeuteen vaatien sopimussakkoa maksuun. R vastusti vaatimusta ja katsoi, että kilpailukieltoa koskeva työsopimuksen ehto oli mitätön eikä se sitonut häntä. KILPAILUKIELTOA PITÄÄ HARKITA

Korkein oikeus totesi, että työsopimuslain kilpailukieltosopimusta koskevalla säännöksellä on pyritty estämään kilpailukieltosopimusten tekeminen tehtävissä, joihin ei liity työnantajan todellista kilpailunrajoitustarvetta. Tarpeen arvioinnissa suojattavien tietojen luonteella ja työnantajan tosiasiallisella suojan tarpeella on olennainen merkitys. Kilpailukieltosopimus voi olla perusteltu silloin, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimustai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, joita kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Tällöinkin kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon työntekijän tosiasiallinen asema ja tehtävät yhtiössä eli onko työntekijä sellaisessa asemassa, että hän saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa taikka että hänelle karttuu vastaavanlaista tietotaitoa ja muuta teknistä osaamista.

toimitukset perustuivat tarjouskilpailuihin, joissa tarjouksiin liittyi asiakkaan tarpeita varten tehtyä järjestelmän suunnittelua ja samalla suojaa edellyttäviä teknisiä ja taloudellisia liikesalaisuuksia. R:n asema yhtiössä ja hänen pääasiallisten tehtäviensä laatu eivät olleet kuitenkaan sellaisia, joiden vuoksi kilpailukieltoehto olisi ollut perusteltu. Suorittamassaan ohjelmointityössä R:lle ei ollut karttunut sellaista osaamista tai tietoa, jonka suojaaminen olisi ollut kilpailullisesti tärkeää. R ei osallistunut tarjousten tekemiseen tai suunnitteluun eikä K Oy:llä ollut juurikaan tuotekehitystä. Vaikka R yhtiön tietojärjestelmän palvelimen pääkäyttäjänä olisi saanut haltuunsa liikesalaisuuksiksi luettavia tietoja, hänen mahdollisuutensa hyödyntää niitä katsottiin olleen omakohtaisen kokemuksen puuttuessa vähäiset. Tiedot olivat joka tapauksessa olleet turvattuina jo salassapitosopimuksen perusteella. Myös R:n alhainen palkkaus vaikutti arviointiin. Kokonaisarvioinnin perusteella korkein oikeus katsoi, ettei erityisen painavia syitä kilpailukiellon käyttämiselle ollut. Kilpailukieltoa koskeva työsopimuksen ehto oli mitätön eikä velvollisuutta maksaa sopimussakkoa ollut.

SUOJAA LIIKESALAISUUKSILLE

Korkeimman oikeuden mukaan tapauksessa kilpailunrajoitustarve oli olemassa, koska K Oy:n toiminnassa

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2014:50

Työsopimuslaki 3 luku 5 §: Kilpailukieltosopimus đƫ Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana. đƫ Sopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. đƫ Edellytyksenä työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy, jonka arvioinnissa otettava huomioon: đƫ 1. työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta sekä đƫ 2. työntekijän asema ja tehtävät. đƫ Työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia saadaan rajoittaa enintään kuuden kuukauden ajan. đƫ Mikäli työntekijä saa kohtuullisen korvauksen, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. đƫ Sopimukseen otettavissa määräys sopimussakosta, joka saa enintään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. đƫ Keston rajoitusaika ja sopimussakon enimmäismäärä eivät koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa đƫ Sopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. đƫ Sopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä mainittua, muutoin sopimuksen pätevyyteen ja sovitteluun sovelletaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettua lakia.

Työsuhde purettu koeaikana epäasiallisesta syystä Insinööriliiton jäsen oli palkattu myyntitehtäviin toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen elokuussa 2012. Työsopimuksessa oli sovittu neljän kuukauden koeaika. Työnantaja päätti työsopimuksen marraskuun 2012 lopulla vedoten päättämisilmoituksessa koeaikaan ja taloudellisiin syihin. Koeaikapurun jälkeen jäsen oli kutsuttu palaveriin, jossa oli ehdotettu työsopimuksen tekemistä alemmalla palkalla. Jäsen oli yhteydessä työsuhdeneuvontaan ja liiton lakimies vaati työnantajalta korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Työnantaja ei suostunut sovintoon ja asiassa nostettiin kanne. Työantaja ei kyennyt esittämään näyttöä jäsenen väitetystä puutteellisesta myyntityöstä. Espoon käräjäoikeus katsoi, että koeaikapurku oli tapahtunut epäasiallisesta syystä. Käräjäoikeuden mielestä ei ollut uskottavaa, että jäsen olisi kutsuttu keskustelemaan uudesta työsopimuksesta, jos myyntityö

olisi ollut puutteellista. Käräjäoikeuden mielestä epäasiallisuus tuli näytetyksi toteen ja katsoi, että koeaikapurun taustalla oli työnantajan halu muuttaa jäsenen työsopimuksen ehtoja.

KOLMEN KUUKAUDEN PALKKA Käräjäoikeus määräsi korvauksena kolmen kuukauden palkan. Korvauksen määrässä huomioitiin, että jäsen oli työllistynyt kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Lisäksi työnantaja joutui korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Koeajan tarkoitus on testata soveltuvuutta työhön ja työyhteisöön. Koeaikana työsuhde voidaan purkaa ilman irtianomisaikaa. Purkua ei saa suorittaa epäasiallisella tai syrjivällä perusteella, vaan perusteen tulee olla koeaikaan liittyvä. Koeaikapurun riitauttaminen on usein hankalaa, koska työntekijän on kyettävä esittämään uskottavaa näyttöä epäasiallisesta perusteesta. Pelkkä väite epäasiallisesta perusteesta ei riitä. Koeaikapuruista ei yleensä tuomita kovin suuria korvauksia. TEKSTI: Niina Suvanto, työsuhdelakimies

TUTKITTUA TEKSTI: Päivi Salminen-Kultanen, liiketoimintajohtaja, T-Media PIIRROS: Markku Haapaniemi

Suomalaisten unelmatyöpaikka Korkeakoulutetun mielestä omalla työllä pitää olla merkitys.

yö on korkeakoulutetulle suomalaiselle yhä yksilökeskeisempi asia. Korkeakouluopiskelijat ja korkeakoulutetut eivät halua olla osa massaa; he haluavat päästä räätälöimään työtehtäviänsä oman kiinnostuksensa ja osaamisensa pohjalta. Korkeakoulutettu haluaa saada omat ideansa ja mielipiteensä työpaikalla kuuluviin yhdessä keskustelemalla ja päätöksentekoon osallistumalla; hän haluaa kehittyä työssään oman kiinnostuksensa ja osaamisensa pohjalta. Nämä edellyttävät yrityksissä avointa, arvostavaa, osallistuttavaa ja joustavaa työkulttuuria sekä läsnä olevia ja kannustavia esimiehiä. Työelämätrendeissä korostuvat keskusteleva työpaikan ilmapiiri, merkityksellinen työ sekä työnantajan arvot ja toimintatavat. Suomalaiset haluavat vaikuttaa, osallistua ja viihtyä työpaikoilla. Unelmatyöpaikassa on kilpailukykyinen palkka, keskusteleva työpaikan ilmapiiri ja asioista päätetään yhdessä. Työ ei saa olla vain pelkkää suorittamista, vaan oma työ halutaan kokea merkityksellisenä. Ymmärrys oman työpanoksen merkityksellisyydestä motivoi ja innostaa.

ARVOT YHTENEVIÄ

Suomalaisten työelämäarvoissa korostuvat ahkeruus ja ihanne työpaikasta, jossa työnantajan arvot ja toimintatavat ovat lähellä omia. Vaikka hankala taloustilanne saa ihmiset ahkeroimaan entistä kovemmin pitääkseen työpaikkansa, työkulttuuri ja työpaikan arvot vaikuttavat edelleen voimakkaasti työssä viihtymiseen sekä työpaikanvalintaan. 32

Työtä ei olla siis kehnosta taloustilanteesta huolimatta valmiita tekemään missä ja miten tahansa. Eteneminen uralla kitinnostaa suomalaisia. Sillä ei useinkaan tarkoiteta etenemistä esimiestehtäviin vaan pikemminkin kehittymistä oman alansa huippuasiantuntijaksi. Esimiestyössä useimmiten pelätään menetettävän kovalla vaivalla hankittu asiantuntijuus. Toisaalta esimiestyö omana palveluammattina ei ole vieläkään lyönyt läpi työelämässä. Se on useimmiten sekoitus esimiestyötä ja asiantuntijuutta, minkä johdosta ihmiset kokevat, etteivät välttämättä lopulta pysty olemaan kummassakaan roolissa niin hyviä kuin haluaisivat.

ESIMIES PALJON VARTIJANA

Työssä jaksamiseen vaikuttaa voimakkaasti kokemus hyvästä tai huonosta esimiestyöstä. Niillä aloilla, joilla esimiestyö ja työssä jaksaminen on heikkoa, vastaajat ilmoittavat muita useammin pitävänsä silmällä uusia työmahdollisuuksia. Suomalaisten mielestä hyvä esimies on ajan tasalla, mitä alaiset tekevät ja mitä työ vaatii. Ennen kaikkea hyvä esimies on läsnä ja luo avoimen ilmapiirin, jossa palautetta annetaan puolin ja toisin vapaasti, niin myönteistä kuin kielteistäkin. Hyvä esimies viestii työntekijöilleen riittävästi, keskustelee ja kannustaa. Hyvä esimies haluaa myös itsekin kehittyä.

Tutkimuksen tausta Tutkimukse

Nuoremmalle sukupolvelle esimies on sparraaja ja innostaja, joka auttaa heitä löytämään oman urapolkunsa. Hyvä esimies on oikeudenmukainen ja luo selkeät pelisäännöt, joiden puitteissa työntekijöiden on helppo toimia. Lisäksi työssä jaksamiseen vaikuttaa myös tehtävien haasteellisuus. Haastetta pitää olla riittävästi, mutta jatkuva stressi ja epäselvä tehtävänjako väsyttävät nopeasti. OPISKELIJAT TOIVOVAT NOUSU-URAA

Tämänhetkisten työelämätrendien mukaisesti Insinööriliiton jäsenet, niin nuoret kuin konkarit, haluavat työpaikan, jossa on hyvä työilmapiiri. Selkeitä eroja opiskelija- ja ammattilaisjäsenten välillä on kuitenkin havaittavissa.

Opiskelijajäsenet osoittautuvat hyvin kunnianhimoisiksi ja urahakuisiksi. Työelämässä opiskelijajäsenet tavoittelevat ennen kaikkea taloudellisia etuja, arvostettua asemaa sekä etenemismahdollisuuksia. Insinööriliiton työelämässä oleville ammattilaisjäsenille uralla etenemistä tärkeämpää on työsuhteen jatkuvuus. Myös hyvä palkkaus nousee kärkeen. Työn merkityksellisyys ja työtehtävien selkeys ovat valmistuneille ammattilaisille tärkeämpää kuin opiskelijoille. Työkokemuksen karttumisen myötä ammattilaiset ovat työpaikalla valmiita ja halukkaita kyseenalaistamaan asioita, mikä on insinöörityötä parhaimmillaan.

T-M T-Media Media toteuttaa yhteistyössä yhteis e oppilaitosten ja ammattiliittoje ammattiliittojen kanssa vuosittain maan suurimmat työnantajakuvatutkimukset, joissa on lähes 18 000 vastaajaa. Kohderyhmänä vastaajaa Kohderyhmän ovat ammattiin opiskelevat, korkeakouluopiskelijat, työelämässä olevat ammattitutkinnon suorittaneet sekä korkeakoulutetut. Tutkimukseen vastasi yhteensä 844 Insinööriliiton jäsentä, joista 244 oli ammattikorkeakouluopiskelijoita ja työelämässä olevia korkeakoulutettuja 600. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2014 työelämätrendit, erilaiset motivaatioproﬁilit sekä 106 työnantajan ja 34 toimialan vetovoima. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 7.1.–31.3.2014. Tulosten virhemarginaali on ± 0,7 prosenttiyksikköä. T-Media on työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimisto TAT:ia.

OPISKELIJAT TEKSTI: Heini Ristell KUVAT: Sakari Peltolan ja Sami Tuomisen matka-albumit

Maailmankuva laajenee vaihdossa Vaihtojakso Etelä-Koreassa opetti Sakari Peltolaa arvostamaan suomalaista ammattikorkeakouluopetusta ja sen käytännönläheisyyttä.

piskelijavaihtoon lähtöä suositellaan lämpimästi ammattikorkeakouluopiskelijoille. Vaihtojaksolla saa harjoitettua kielitaitoa ja kasvatettua kontaktiverkkoa maailmanlaajuisesti. Opiskelu ulkomailla avartaa maailmankuvaa ja opettaa tärkeitä taitoja tulevaa työuraa varten. Ulkomaankontakteista voi olla hyötyä, jos päättää hakeutua ulkomaille töihin valmistumisen jälkeen. Insinööriopiskelijoille vaihtokohdemaita on laajasti. Turun ammattikorkeakoulussa opiskelevat Sakari Peltola ja Sami Tuominen lähtivät keväällä opiskelijavaihtoon Etelä-Korean. Incheonin kaupungissa sijaitseva INHA University valikoitui kouluksi puolen vuoden vaihtojaksolle. SOPIVIA KURSSEJA VALITTAVANA

Rakennustekniikkaa neljättä vuotta opiskeleva Peltola suuntautuu opinnoissaan kiinteistön hoitoon, korjaukseen ja restaurointiin. 34

– Vaihto-opinnot olivat puoliksi oman suuntautumisen mukaisia. Koulun insinööriopinnot olivat painottuneet infratekniikkaan, joten itselleni sopivimmat kurssit olivat arkkitehtuurin puolella, Peltola kertoo. Auto- ja kuljetustekniikkaa myös neljättä ja viimeistä vuotta opiskeleva Sami Tuominen ei löytänyt niin laajalti omaa suuntautumista vastaavia opintoja. – Pääaineeni oli Mechanical engineering, mutta vain yksi viidestä valitsemastani kurssista oli pääaineestani. Muut opinnot olivat myös teknisten alojen kursseja, jotka tukevat opintojani Suomessa, Tuominen sanoo. – Korealaisilla on hieman erilainen tapa opettaa ja oppia, joten uutta asiaa tuli paljon itse kurssien sisältöjen lisäksi. Uskon hyötyväni suorittamista kursseista myös työelämässä, Tuominen jatkaa. KILPAILU RANKKAA

Opetusmetodit olivat hyvin erilaiset kuin kotimaassa.

Sakari Peltolalle ja Sami Tuomiselle jäi opintojen ohessa aikaa tutustua Etelä-Korean nähtävyyksiin.

– Kilpailu on todella kovaa Koreassa ja se näkyi. Koulutuksen laatu on varmaankin tasollisesti samaa kuin Suomessa, mutta ankara arvostelu ja säälimättömät tenttitehtävät ilman kaavoja sai kyllä pään hajalle, Peltola kertoo. – Opin kyllä arvostamaan omaa koulua, jossa pääsee oppimaan asioita käytännössä eikä vaan opetella teoriaa ulkoa. Pelkää opiskelua ei reissua kuitenkaan ollut; aikaa oli myös tutustua maahan, sen kulttuuriin sekä ympäristöön. Vaihtojakson aikana Peltola ja Tuominen patikoivat komeissa kansallispuistoissa, kiipeilivät vuoristossa ja tutustuivat maahan laajalti. Myös muissa Aasian maissa tuli vierailtua matkan aikana. – Kannattaa ehdottomasti mennä kyläilemään paikallisiin perheisiin kutsun tullessa, kyllä he ymmärtävät, jos paikalliset tavat eivät ole vielä tutut, Peltola sanoo. Peltola ja Tuominen suosittelevat molemmat vaihtoon lähtöä. – Maailmankuva laajenee, saa suuren määrän uusia ystäviä ja mittaamattoman arvokasta elämänkokemusta, Tuominen summaa.

Liittokokous valitsi ensi vuoden toimijat Insinööriopiskelijaliitto IOL:n vaalivaliokunta järjesti paneelikeskustelun, johon osallistuivat hallitukseen hakevat ehdokkaat. Valiokunta aloitti työskentelyn perjantaina kello 16 kokouksen mennessä tauolle ja työskenteli läpi yön haastatellen hallitushakijoita paneelikeskustelun vastauksien perusteella. – Tärkeimmiksi alueiksi haastatteluissa koimme olevan AY-PY -yhteistyön, jäsenpidon ja viestinnän. Puheenjohtajistohakijoilta painotimme näiden lisäksi vielä ensi vuoden vaaleja sekä IOL:n 60-vuotisjuhlien järjestelyjä, kertoo vaalivaliokuntaan kuulunut Joonas Halmeenmäki. Halmeenmäki toimi vuoden 2013 IOL:n hallituksen jäsenenä ja tietää millaisia ominaisuuksia hallituksen jäseniltä kaivataan. Koska aktiiviuran päättyy vuoden lopulla, Halmeenmäellä on haikeat tunnelmat. – Ensi vuodeksi saatiin hyvä hallitus, summaa Halmeenmäki tyytyväisenä. Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:n liittokokous edustaja Lauri Karhunen osallistui liittokokoukseen ensimmäistä kertaa. – Oli hyvin antoisaa olla mukana päättämässä liiton isoista linjauksista ja valitsemassa liiton ensi vuoden toimijoita. Kokouksessa vallitsi koko ajan myönteinen henki, Karhunen sanoo. HALLITUS UUDISTUI LÄHES TÄYSIN

Vuoden 2015 puheenjohtajaksi valittiin rovaniemeläinen Henna Hartikainen ja varapuheenjohtajaksi porilainen Jukka-Pekka Salmela. Hallituksen jäseneksi valittiin Alex Alatalo, Joni Parkkila, Elina Kuivinen, Lauri Kamula, Miikka Rosten ja Rauha Repo. Varajäseneksi valittiin Elena Kiuru. IOL:n liittokokous pidettiin Seinäjoen Sokos Hotelli Lakeudessa marraskuussa. Kokouksessa valiokunnat valmistelivat hallituksen esitykset vuoden 2015 toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi sekä vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Valiokunnat valmistelivat myös hallituksen esitykset julkilausumaksi ja strategiaksi vuosille 2015–2017. TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

IOL:n ÄÄNI Marjut Lehtinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Viimeisen kerran tällä palstalla

uosi 2014 on ollut pitkä ja työntäyteinen; jokainen on varmasti antanut oman panoksensa siihen, mitä on vannonut vuoden alussa tekevänsä. Vielä joululomaa kaipaava vuosi täydentyy opiskelijoiden viimeisillä tenteillä. Insinööriopiskelijaliiton hallitus ottaa loppukirin, jotta ensi vuoden hallitus saisi kaiken mahdollisen toimintaansa tarvittavan. Omasta puolestani minulla on luottamus ensi vuoden toimijoihin, sillä joukko koostuu raikkaasta ilmapiiristä ja tekevästä meiningistä. Ilolla luovutankin puheenjohtajan nuijan seuraavalle. Tämä vuosi on antanut ja opettanut minulle paljon. Uudet ystävät, tuttavat ja unohtumattomat muistot tekivät vuodestani mahtavan ja tulen varmasti kaipaamaan tätä vuotta. Kuluneena vuotena olemme liittohallituksessa panostaneet muun muassa sidosryhmätoimintaan, julkaisseet kannanottoja, kirjoittaneet blogia sekä teettäneet kyselyn paikallisille toimijoillemme. Sen tuloksen, paikallisyhdistysoppaan, esittelemme tammikuun PuSiRaKokoulutuksessa. Opas jaetaan jokaiselle paikallisyhdistykselle toiminnan tukemiseksi; oppaan avulla pyrimme vahvistamaan vaikutusmahdollisuuksia oppilaitoksissa. Ensi vuonna monella liittomme aktiivilla on taas edessään uusia haasteita, joihin toivotan jokaiselle onnea. Meillä insinööriopiskelijoilla on ensi vuonna edessä myös yhteisiä haasteita, kuten kesätyöpaikan saanti, joten muistakaa aloittaa työpaikkojen hakeminen ajoissa. Kiitän kaikkia pian päättyvästä vuodesta liiton puheenjohtajana. Toivon, että usean kanssa yhteydenpito jatkuu vielä ensi vuonnakin. Näemme ainakin tapahtumissa, kuten vuoden parhaimmilla Insinööriopiskelijapäivillä huhtikuussa Joensuussa.

Vuoden 2015 IOL:n liittohallitus. 35

Ajatustenvaihtoa ja päätöksiä jäsenjärjestöjen kesken TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVATt: Jari Rauhamäki

Kokousedustajilla ja puhujilla oli yhteinen huoli Suomen taloudellisesta tilanteesta ja siitä, kuinka kasvu saadaan nousemaan.

yksyinen Insinööriliiton edustajakokous järjestettiin marraskuussa Helsingissä. Varsinaisen kokouksen lisäksi seminaariosuudessa olivat puhumassa valtiovarainministeri Antti Rinne ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Kokouksen avauspuheenvuorossa puheenjohtaja Pertti Porokari kertoi, että viitisen prosenttia liiton jäsenistöstä saa työttömyystukea. Yksi syy siihen on, että globaalisti toimivat yritykset eivät työllistä Suomessa. – On kaikille parempi, jos muissakin maissa järjestäydyttäisiin. Porokari nosti esille kolme asiaa, jotka ovat kasvun avaimia ja siten työllisyystilannetta parantavia. Pksektorin rahoitus on saatava kuntoon, Suomeen tarvitaan investointeja sekä henkilöstön osaamiseen on panostettava.

nen. Heidät valittiin kaksivuotiselle kaudelle viime keväänä. Timo Karasmäki ja Sami Rautomäki valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi. Äänten laskijoiksi valittiin EsaMatti Köykkä, Antero Lehtonen ja Pauli Vanhala. Työmarkkinatilannekohdassa Porokari kertasi syksyn eläkeneuvottelujen kulkua ja tulosta. Muut viime syksynä solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen kohdat ovat vielä auki. Neuvottelujärjestelmän kokonaisuudistus -työryhmän toimet ovat vielä kesken. Viimeistään ensi kesäkuussa on sovittava, miten palkankorotusten optiovuoden kanssa tehdään. Varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen selvitteli työmarkkinatilannetta julkisella sektorilla. Hänen mukaansa valtio on hitaasti ja eri sektoreilla eri tahtia siirtymässä mahdollistajan rooliin, jossa olennaisena tehtävänä on puitteiden ja sääntöjen rakentaminen muiden yhteiskunnallisten toimijoiden toiminnalle. – Resursseja vähennetään hitaan kasvun tilassa. Liimatainen muistutti, että enää ei ole yhtäkään toimialaa, jossa ei ole ollut yt-neuvotteluja. JÄSENHANKINTA PAINOPISTEENÄ

LIITON TALOUS KUNNOSSA

Edustajakokouksen puheenjohtaja Kari Laitinen antoi katsauksen liiton hallituksen työskentelystä. Myös hän mainitsi haasteena lisääntyvän työttömyyden. – Insinööriliitto voi olla ylpeä, että sen talous on kunnossa. Laitisen ohella edustajakokouksen puheenjohtajana jatkaa Jonna Aalto36

Projektipäällikkö Tommi Grönholm esitteli liiton jäsenpito- ja hankintatoimia ensi vuodelle. Yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa haetaan hyviä käytäntöjä esimerkiksi paikallisen näkyvyyden parantamiseen sekä jäsenten ja mahdollisten jäsenten kohtaamiseen. Järjestöjohtaja Mikko Wikstedt kertoi ensi vuoden pääpainopisteistä. Yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa

paneudutaan jäsenhankintaan. IL:n omaa työmarkkinatoimintaa terävöitetään ja jäsenille tarjottavan palvelun tasoa kohotetaan. IAET-kassan jäsenmaksun nousu näkyy liittomaksussa. Se on ensi vuonna 31,25 euroa kuukaudessa. Liittomaksuun sisältyy kassan maksu, joka on vuodessa 105 euroa vuodessa. Liittomaksun yhteydessä veloitetaan jäsenjärjestön jäsenmaksu, jonka suuruuden jäsenjärjestöt päättävät itse. NÄKEMYKSIÄ AKAVA-YHTEISTYÖSTÄ

Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner kertoi Akava-sidosryhmäkyselyn tuloksia. Se kartoitti ajatuksia ja mielipiteitä yhteistyöstä Akavan kanssa. Kyselyn perusteella parhaina pidettiin vaikuttamisen mahdollisuuksia, koulutustaustaista järjestäytymistä sekä yhteistyötä. Huonoimpina nähtiin Akavan liiallinen laajuus, uskottavuuden puute sekä se, että IL ei hyödynnä Akavaa riittävästi. Raahen Alueen Insinöörien edustaja Gabriele Vierimaa hämmästeli, kuinka edustajat suhtautuivat Akavaan tunteella. Se kävi ilmi etenkin kokoussalin ulkopuolella. – Kokouksessa on hyvä mahdollisuus tutustua muihin edustajiin ja vaihtaa mielipiteitä heidän kanssaan, sanoi ensimmäistä vuotta edustajana oleva Vierimaa. Myös Ala-Kymen Insinöörien edustaja Janne Mussalo arvostaa kokouksen tarjoamaa verkostoitumistilaisuutta. – Suomessa on synkkä tilanne. Talous on saatava nousuun, jotta saadaan uusia työpaikkoja, hän tiivisti syksyn tunnelmia.

Edustajakokouksen tunnelmia

1. Puheenjohtaja Pertti Porokari vaihtoi muutaman sanan kiireisen ministerin Antti Rinteen kanssa ennen tämän puheenvuoroa. Rinteen mukaan Suomessa on saatava aikaan myönteiseen ajatteluun suuntautuva ilmapiiri. Talousvaikeudet ovat voitettavissa. 2. Lounais-Suomen Insinöörien Jonna Aaltonen on toinen edustajakokouksen puheenjohtajista. 3. Järjestöjohtaja Mikko Wikstedt rupatteli EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen kanssa. Häkämies sanoi salissa, että jonkinlainen luottamuspula vaikeuttaa paikallista sopimista työpaikoilla. Sopimiseen tarvitaan kaksi osapuolta. 4. Pitkien kokouspäivien aikana samalla kun kuunteli puheenvuorija ehti harrastaa oheistoimintaa, esimerkiksi neuloa. 5. Toista sataa kokousedustajaa, varaedustajaa sekä jäsenjärjestöjen lähettämää tarkkailijaa ilmoittautui ennen kokouksen alkua. 6. Edustajakokouksessa päätetään liiton useista tärkeistä asioista. Sen lisäksi kokouskulttuuriin kuuluu vaihtaa tauoilla kuulumisia ja mielipiteitä muiden insinöörien sekä tekniikan ammattilaisten kanssa. 7. Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner ja Valkeakosken Insinöörien Jani-Petri Semi keskustelivat Akava-kyselyn tuloksista. Taustalla ovat kokouksen sihteerit Kati Hallikainen ja Juha Särkkä.

P ÄT E V Ö ID Y O P E T TA J A K S I

–

U U N TA A LO ITA U U S I U R A S

Suomalainen pärjää eurooppalaisessa palkkavertailussa TEKSTI: Mika Peltonen /UP

Osaavia ja ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneita opettajia tarvitaan tekniikan ja liikenteen alalle ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Opettajana saat työuran, joka tarjoaa haasteita, osaamisen kehittämistä ja ajassa mukana olevia työympäristöjä. Pedagogisia opintoja voit hyödyntää myös työelämän koulutus- ja henkilöstön kehittämistehtävissä. HAMK kouluttaa opettajia useilla eri paikkakunnilla. Olemme maamme suurin ammatillinen opettajakorkeakoulu, jonka toiminnassa korostuvat opiskelijakeskeisyys, hyvä ohjaus ja yhteistoiminnallisuus. Opiskelusi voi olla monimuotoista tai verkko-opiskelua. Voit opiskella oman työsi ohessa tai päätoimisesti, suomeksi tai englanniksi. Valitse itsellesi sopivin opiskeluryhmä: Monimuotoinen opiskelu Hämeenlinnassa 10 kk tai 13 kk Monimuotoinen opiskelu alueryhmässä Espoossa, Lahdessa tai Turussa 15 kk (osa opinnoista Hämeenlinnassa) Verkko-opiskelu 10 kk tai 16 kk Tekniikan alojen opetukseen suuntautuva ryhmä 13 kk Hämeenlinnassa Monikulttuurisuuteen suuntautuva ryhmä 13 kk Vantaalla (osa opinnoista Hämeenlinnassa) Kansainvälisyyteen suuntautuva ryhmä 13 kk Hämeenlinnassa (opetuskieli englanti) Opinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä ja ne antavat pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin omalle ammattialalle. Hakijoilta edellytetään korkeakoulututkintoa sekä kolmen vuoden työkokemusta omalta ammattialalta. New Career as an International Teacher? HAMK International Professional Teacher Education Programme (60 credits) for professionals starts in May 2015. The application period is from January 7th to January 27th. Visit: www.hamk.fi/aokk/en.

Suomalainen kokoaikaisessa työsuhteessa työskentelevä palkansaaja saa parempaa palkkaa kuin EU-maiden palkansaajat keskimäärin, kertoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuore selvitys.

elvitys pohjautuu EU:n tulo- ja elinolotutkimukseen vuodelta 2011, jolloin suomalaisten keskipalkka oli 3 132 euroa kuukaudessa. Palkkataso oli Suomea korkeampi esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa, mutta Saksassa matalampi. Palkkojen hajonta Suomessa on vertailumaiden joukossa neljänneksi pienintä. Vähäisintä se on Tanskassa. Tutkijat muistuttavat, että erot niin palkkahajonnassa kuin matalapalkkaisuudessakin johtuvat pitkälti maiden erilaisista neuvottelujärjestelmistä. Baltian maissa ja Saksassa, joissa palkoista sovitaan usein hajautetusti, korkeiden ja matalien palkkojen väliset erot ovat suuria. Pienen palkkahajonnan maissa, kuten Pohjoismaissa, palkkasopimukset tehdään yleensä koordinoidusti.

HARVAT SAAVAT PIENTÄ PALKKAA

Matalapalkkaisuutta on Suomessa selvityksen mukaan suhteellisen vähän. Meillä matalapalkkaiseksi määritellään työ, josta saatava palkka on alle 1 900 euroa kuukaudessa. Suomalaisista kokoaikaisista työntekijöistä matalapalkkaisia oli noin 15 prosenttia vuonna 2011. Saksassa matalapalkkatyötä tekee lähes neljännes kokoaikatyötä tekevistä. Saksan lisäksi matalapalkkaisuus on keskimääräistä yleisempää myös Latviassa ja Liettuassa. Talouskriisivuosien erityispiirre on ollut, että joissain maissa nimellispalkat ovat laskeneet. Selvintä lasku on ollut Kreikassa, mutta keskimääräinen palkkataso on laskenut myös Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa.

!! ! " # !

" ! !' ( & !' " " ! ! "! !! ! " "" !! !! % "! !! ! !' ' " !'&!!(' ! $$$ ! ) !!

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

17 22 34

25 13

34 16

11 29 26

20 23 21

17 10 11 29 10

2. Maailman eniten puhuttuja kieliä ovat mandariinikiina, espanja ja englanti. Mutta mitä kieltä maailmassa puhutaan 4. ja 5. eniten? 3. Laiva on nyt kaksi kertaa niin vanha kuin kapteeni oli silloin, kun laiva oli yhtä vanha kuin kapteeni on nyt. Mikä on laivan ikä nyt, kun kapteeni on 60-vuotias?

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.ﬁ

1. Nanoteknologia tutkii ja muokkaa erittäin pieniä materiaaleja ja rakenteita. Mitä nano itse asiassa tarkoittaa?

22 17 21

7 17

Tiukka trio

11 7

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

Palkkatilasto ilmestyy vuodenvaihteessa

yömarkkinatutkimuksella kartoitetaan ammattikunnan rakennetta ja siinä tapahtuvia muutoksia, palkkatasoa ja ansiokehitystä sekä muita keskeisiä työsuhteen ehtoja. Insinööriliitto toteuttaa sen vuosittain. Tuloksia käytetään myös neuvottelutoiminnan apuna. Tänä vuonna insinöörien työmarkkinatutkimus keskittyi palkkaan, tulospalkkaukseen ja työn vaativuuden arviointiin liittyviin kysymyksiin. Työmarkkinatutkimuksen tulosten pohjalta kootaan palkkatilastojulkaisu, joka lähetetään kaikille jäsenille vuodenvaihteen tienoilla. Palkkatilasto julkaistaan myös Insinööriliiton jäsensivuilla. Työmarkkinatutkimukseen osallistuvat jo perinteiseen tapaan Insinööriliiton, Driftingenjörsförbundet i Finland DIFF:n sekä KI Insinöörien jäsenet.

Uutta väkeä Pasilaan

iiton järjestö- ja kenttäyksikössä on aloittanut kaksi uutta asiantuntijaa. Kumpikin työskentelee talous ja jäsenpalvelut -tiimissä. Jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin työnkuvaan kuuluu muun muassa liittymis-, valmistumis- ja alennushakemusten käsittely. Hän varmistaa rekisterin tietojen oikeellisuutta. Lisäksi hän toimii yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja esimerkiksi JUKOn luottamusmiesten kanssa. Ursin on taustallaan kaupallinen peruskoulutus. Hän on aiemmin toiminut asiakaspalvelun ja markkinoinnin johtotehtävissä. Tradenomi Ilkka Uusitalo työskentelee pääkirjanpitäjänä. Hänen tehtäviinsä kuuluu liiton talouden hoito, seuranta, analysointi ja raportointi. Hän tekee vuosittaisen talousarvion sekä valmistelee tilinpäätöksen ja raportoi siitä.

Uusitalon tehtäviin kuuluu myös taloudellinen yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa. Aiemmin hän työskenteli talouspäällikkönä pumppuja maahantuovassa Wilo Finland Oy:ssä.

JÄSENPISTE TEKIJÄ: Jani Huhtamella, koulutusasiamies

Koulutustarjontaa ensi vuonna Insinööriliitto järjestää alueyhdistyksien ja yhteistyökumppaneidensa kanssa noin 150 koulutusta ensi vuonna. Osa on tuttuja aiemmilta vuosilta, mutta mukana on myös paljon uutta. Ympäri Suomea ja myös internetin välityksellä toteutettavan koulutustoiminnan perusrungon muodostavat liiton asiantuntijoiden tarjoamat koulutukset, joita täydentävät yhteistyökumppaneiden tarjoamat palvelut. Syntyvän kokonaisuuden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman monipuolista hyötyä jäsenistölle.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt Talous ja jäsentietopalvelut kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Ensi vuonna liiton koulutustarjonta laajenee verkkokoulutuksiin ja webinaareihin. Monet lähiopetuksena järjestetyistä koulutuksista tulevat näin helpommin jäsenistön saataville. Uusi Ammatilliset tiedot ja taidot -koulutuskokonaisuus on merkittävä lisäys koulutussisältöön. Tähän sisältyy tekniikan alaan liittyviä ja ammatillista osaamista yleisesti kehittäviä kursseja. Nämä koulutukset ovat osallistujille pääosin maksullisia, mutta huomattavasti yleisiä markkinahintoja edullisempia. Kustannusedun avulla pyritään laskemaan yrityksien kynnystä kouluttaa Insinööriliiton jäsenistöä; toisaalta halutaan kohtuullistaa kustannuksia heidän osalta, jotka sijoittavat omaan osaamiseensa henkilökohtaisia rahojaan. Lue lisää: www.ilry.fi/koulutukset

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816

urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiamies Petra Bedda, 0201 801 876

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 tutkimusassistentti Varpu Multisilta, 0201 801 877 Nuorjäsentoiminta asiamiehet Juha Manu, 0201 801 830 Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 Mikko Sormunen, 0201 801 778 asiakasyhteyshenkilö Anssi Oksanen, 0201 801 838 assistentti Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805 Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Viivi Mäkinen, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Petteri Oksa, 0201 801 839

Insinööri-lehden toimitusneuvosto

Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874

Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt

Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit

Projektitiimi projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 801 projektiasiamiehet Saara Eriksson, 0201 801 842

Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit

Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit

Jari Vihervirta Porin Insinöörit Tuomas Ylläsjärvi Insinööriopiskelijaliitto

LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Mari Sirkiä ja Maiju Turusen kotialbumi

Maiju Turunen on kisaamassa Salli-koiran kanssa.

Koiraharrastus tuo sosiaalista elämää Koirien emäntä kertoo, että niiden kanssa on kiva touhuta, ouhuta kun näkee, miten ne nauttivat siitä.

oiveena oli musta, keskikokoinen ja pörröinen koira, kun Maiju Turunen päätti ottaa lemmikin. Hänellä itsellään ei ollut aiemmin koiraa, mutta lapsuuden muistikuvassa oli enon sekarotuinen, lapinkoiran näköinen koira. Turunen otti selvää suomenlapinkoirista, joilla on mieleinen ulkonäkö ja jotka tykkäävät puuhata ihmisten kanssa. Rodun luonteenpiirteetkin tuntuivat sopivilta; hyvä ensikertalaisen koira eikä liian vaikea. Tarkoituksena oli hankkia koira seuraksi lenkille ja kaveriksi mökille. Nyt 8-vuotias Santtu-koira sai Turusen toisiin ajatuksiin. Pelkkä ulkoilu koiran kanssa ei riittänyt. – Aloitimme vanhemman koiran kanssa tokossa, jotta siitä saisi koulutettua kunnon koiran, jonka kanssa voi liikkua eri paikoissa. Tokossa harjoitellaan erilaisia temppuja. Koira seuraa omistajaansa, har-

joittelee käännöksiä ja pyörähdyksiä. – Harrastus on koiralle mielenvirkistystä ja hauskaa yhdessä tekemistä ihmisen kanssa. ISÄN TYTTÖ TULI PERHEESEEN

Pian perheeseen tuli toinen koira, Santun tytär Salli, joka on nyt 6-vuotias. Toisenkin koiran kanssa alkoi harrastus tokossa, jolla saatiin pohja tottelevaisuuteen. – Koiraseurassamme on myös mahdollisuus harrastaa agilityä, joten innostuin kokeilemaan alkeiskurssia. Se vei mennessään. Tuttava houkutteli kilpailuihin, vaikka alun perin piti harrastaa vain treenaamista eikä kisaamista. Turunen suosittelee lajia kaikille koiranomistajille. – Se parantaa huomattavasti koiran ja omistajan suhdetta, kun touhuaa yhdessä muutakin kuin lenkkeilyä. Palkintojaon tullut sen verran, että

se on kannustanut kannu ustanut jatkamaan kilpaile ustanu kilpailemista. Tavoitteena koirien emännällä oli nousta Salli-koiran kanssa kakkosluokkaan kolmeluokkaisessa järjestelmässä, kun ilmeni, että tulosten perusteella on mahdollista nousta. – Nousimme syksyllä kakkosluokkaan, mikä on hienoa. Lisäksi koirien leluja on kertynyt kaappiin, Turunen kertoo hymyssä suin. HAUSKAA PUUHAA TUTTUJEN KERA

Turunen käy kerran viikossa parin tunnin treeneissä koirien kanssa. Kilpailuihin hän osallistuu keskimäärin pari kertaa kuukaudessa, joihin kuluu päivä tai iltapäivä viikonlopussa. – Koirien treeneistä on tullut harrastus siinä missä jumppakin. Harrastuksen kautta on saanut paljon uusia kavereita, joiden kanssa yhdessä käydään pääkaupunkiseudulla järjestetyissä kisoissa. – Harrastus on myös vastapainoa työlle. Kun koiran kanssa lähtee lenkille tai treeneihin, ei mieti iltaisin työasioita, kertoo järjestelmäasiantuntijana CGI:llä työskentelevä insinööri.

osa

TEKNIIKAN TYÖELÄMÄN TESTISARJA INSINÖÖRILIITTO VS. TYÖTTÖMYYSKASSA

INSINÖÖRI TESTAA, miten Insinööriliiton palvelut pärjäävät muille tekniikan työelämässä tarjolla oleville malleille.

70 000 insinööriä, insinööriopiskelijaa ja muuta tekniikan alan ammattilaista on jo valinnut Insinööriliiton

1 000 luottamushenkilöä valvoo etujasi paikallisesti

OSALLISTUJIEN OSALLISTUJILLE KESKEN ARVOTAAN LUVASSA PALKINTOJA! PALKINTO!

Valitako hyvinvarusteltu ja tarpeesi tunteva kumppani vai kannattaako karvalakkimalli? Seuraa testisarjaa verkossa, osallistu ja kommentoi.

76 henkilöä palvelee sinua Insinööriliiton toimistoissa

LUE KOODI JA OSALLISTU KAMPANJAAN!

Tuleehan sitä aina välillä pohdiskeltua, mitä kaikkea sillä jäsenmaksulla voi saada. Nyt onkin kiinnostavaa seurata, miten Insinööriliiton jäsenyys vertautuu muihin tarjolla oleviin.

– Jäsen vuodesta 2005

Testisarjan informatiivinen loppuyhteenveto luvassa vuoden ensimmäisessä lehdessä helmikuussa.

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta YYY KNT[ Ƃ