Insinoori-1007-low

10/2007

Ari Vainio ja Elisa Lehikoinen:

UUSI

Salon kuntaliitos onnistuu!

sisältö Pääkirjoitus.............................................5

• Motivoiko jatkuva muutos?

Uutisia...................................................6 Kolumni.................................................8

• Paras-hanke yllättänyt Puheenjohtajan palsta..............................9

• Tärkeä vuosi Kunta-asiaa...........................................10

• Kuntaliitos on myös henkilöstön asia • Salo näyttää esimerkkiä muille kunnille • Kunta-asiat keskitetään valtiovarainministeriöön

• Elintarvikeasiat kootaan maa- ja metsätalousministeriöön

• Kunta-alan sopimus lisää palkkakuluja, mutta kasvattaa verotuloja

• UIL yhdistää myös erityishuollon ammattilaisia

Totta ja tutkittua....................................20

10

• Kuntajohtajien myönteisyys

Paras-uudistukseen lisääntynyt

Laadukkaat hyvinvointipalvelut yhdessä voimakkaan elinkeinopolitiikan kanssa takaavat myös henkilöstölle kehittymismahdollisuuksia vuoden 2009 alussa starttaavassa Salon kaupungissa, uskovat Kuntien Insinöörit KI:n aktiivit Ari Vainio ja Elise Lehikoinen.

• Kunta-alan työoloissa edelleen parannettavaa

• Työ kuormittaa kunnissa Maailmalta............................................22 Osaaminen............................................24

• Outokummun Metalli laajentaa • Weme.fi:stä tukea naisille • Saariselkä siirtyy bioenergian käyttöön • Päästöjen vähentäminen haaste laivarahtiliikenteelle

Edunvalvontaa.......................................30

• Keskusjärjestöjen koordinoitava neuvottelukierrosta paremmin

26 Inarin kunnassa lisätään omavaraisuutta ja kotimaisuusastetta lämmöntuotannossa, kun Saariselälle valmistuu uusi, pääosin kotimaista biopolttoainetta käyttävä kaukolämpölaitos, sanoo energiapäällikkö Markku Nivakoski Inergia Lämpö Oy:stä.

Kannen kuva: Esa Kulmala

2

• Poliitikkojen lupaukset loivat liian suuria odotuksia kunta-alalle

• Tupottomuus ei vähennä Akavan kiireitä • Uusi TEM on Suomen modernein organisaatio

• YTN:n rakennusala jätti työnantajalle esityksen työehtojen kehittämisestä

Tekniikkaa............................................40

• Naiskeksijäpalkinto Aino Heikkiselle Pakina..................................................41 Oikeutta...............................................42

• Hoitovapaan keskeytys uuden raskauden takia

• Työsuhteiden ketjuttamisen valvonta kiristyy Opiskelija-asiaa.....................................44 Kuntauutisia.........................................46 Mennen tullen.......................................49 Järjestöyhteydet.....................................50 Jäsenasiaa............................................51

18.10. numero 10/2007

31 Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder suhtautuu paikalliseen sopimiseen epäillen. Tällä liittokierroksella on sovittu tavallista hanakammin yrityskohtaisesti jaettavista palkkaeristä. Yrityskohtainen sopiminen ei kuitenkaan Fjäderin mielestä ole onni ja autuus.

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2007 22.11., 20.12.

Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007) Painos 73 000

Kimmo Brandt

Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat

33 UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset allekirjoitettiin maanantaina 1. lokakuuta 2007.

Sopimuksia allekirjoittamassa neuvottelujohtaja Jukka Kauppala (kolmas oikealta) ja UIL:n 1. varapuheenjohtaja, KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala (neljäs oikealta).

Tilaushinta 45 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3

pääkirjoitus lokakuu 2007

Motivoiko jatkuva muutos?

P

arikymmentä vuotta sitten vitsailtiin eräästä kotimaisesta yrityksestä, jossa oli jokaiselle vuodenajalle oma organisaationsa. Huhuttiinpa jopa, että siellä olisi ollut henkilökunnan huonekalujen alla pyörät, jotka mahdollistivat nopeatkin yksikön vaihdokset. Tänään vuodenaikaorganisaatiot eivät enää ole vitsi, vaan ikävä kyllä monessa yrityksessä totisinta totta.

On syytä kysyä, kuka hyötyy jatkuvista organisaatiomuutoksista? Henkilökuntaa ne eivät ainakaan motivoi ja tuskin ne tehostavat toimintaa tai parantavat tulostakaan mitenkään, kun kukaan ei tiedä, mihin suuntaa pitäisi olla menossa. Näin ollen niistä eivät hyödy edes omistajat. Luodaanko uusia organisaatioita vain kosmeettisista syistä silmän lumeeksi?

Muutos on tämän päivän organisaatioissa pysyvä olotila. Se ei kuitenkaan tarkoita jatkuvia organisaatiomuutoksia tai hajota ja hallitse -taktiikkaa. Millaisesta johdosta viestii jatkuva organisaation muuttaminen ja se, ettei henkilökunta enää edes tiedä, kuka on kenenkin esimies?

Jokaisella yrityksellä ja organisaatiolla pitää olla strategia. Yrityksen johdolla on vastuu siihen liittyvästä päätöksenteosta ja strategian jalkauttamisesta. Jokaisella työntekijällä pitää olla näkemys ja tieto siitä, mihin ollaan menossa ja miksi. Jokaisessa yksikössä pitää kaikilla olla visio siitä, mitä yrityksen tahto heidän kohdallaan tarkoittaa ja mitä heiltä odotetaan.

Joskus strategian läpivieminen edellyttää organisaation rakenteiden ja roolien muutosta, mutta ei kahdesti tai neljästi vuodessa.

Tässä lehdessä on toisaalla juttua Salon kaupungin ja sen ympäristökuntien esimerkillisestä yhdentymishankkeesta. Siellä henkilöstö on otettu alusta alkaen mukaan muutosprosessiin. Heidät on nähty voimavarana eikä rasitteena. Me kuulemme varmasti vielä paljon hyvää Salosta sen motivoituneen henkilökunnan ansiosta. Yksityisellä puolella on Salon prosessista paljon opittavaa.

Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

UUSI

InsInöörI

5

uutisia Opintorahaan esitetään 15 prosentin korotusta Korkeakouluopiskelijat vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet muualla asuvat, alle 18-vuotiaat muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet

31.7.2008 asti

1.8.2008 lukien

38,68

55

105,96

122

126,14

145

259,01

298

Opintotukilain mukaisen opintorahan kuukausittaiset enimmäismäärät (€/kk) n Hallitus esittää, että opintorahaa nostetaan 15 prosentilla kuukaudessa ja vähintään 16 eurolla. Myös opintorahaan vanhempien pienituloisuuden perusteella tehtäviä korotuksia korotettaisiin vastaavasti. Opintorahan korottaminen olisi mahdollista, jos opiskelija asuu vanhempiensa luona tai on alle 18-vuotias.

Eduskunta käsittelee hallituksen opintotukilakia koskevaa esitystä syysistuntokauden aikana. Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta lähtien, mutta opintorahan määrää ja valtiontakauksen suuruutta koskevia uusia säännöksiä sovelletaan vasta 1. elokuuta 2008 lähtien.

Opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja korotettaisiin 30 prosentilla. Opiskelijan kuukausittainen vapaa

tulo nousisi tuellista kuukautta kohden nykyisestä 505 eurosta 660 euroon ja tuetonta kuukautta kohden nykyisestä 1 515 eurosta 1 970 euroon. Opiskelija voi tällä hetkellä nostaessaan tukea ja opiskellessaan päätoimisesti yhdeksänä kuukautena ansaita vuoden aikana 9 090 euroa. Tulorajojen korotusten jälkeen kyseinen vuosituloraja nousisi 11 850 euroon. Nykyisin opiskelija ei ole oikeutettu tukeen lainkaan, jos vuositulo ylittää 17 170 euroa. Raja nousisi 22 330 euroon. Uusia tulorajoja sovellettaisiin vuodelle 2008 myönnettävään opintotukeen, joten ensimmäisen kerran uusia tulorajoja käytetään tuloseurannassa vuonna 2010 tehtäessä vuotta 2008 koskevaa tulovalvontaa.

Lähde: Opetusministeriö

Akava, SAK ja STTK huolestuneita ay-oikeuksien polkemisesta eri puolilla maailmaa n Akava, SAK ja STTK ovat huoles-

tuneita ammattiyhdistysoikeuksien loukkausten lisääntymisestä eri puolilla maailmaa. Järjestöjen mukaan Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n vasta julkistettu vuosiraportti on synkkää luettavaa. Viime vuonna murhattiin 144 ay-aktiivia ja yli 800:aa pahoinpideltiin tai kidutettiin. Tuhansia ay-aktiiveja pidätettiin ja tuhansia erotettiin ay-toiminnan vuoksi.

Kolumbia on edelleen erittäin vaarallinen maa ay-aktiiveille, joiden vaino jatkuu eikä muutosta parempaan ole nähtävissä. Maassa murhattiin viime vuonna 78 ay-aktiivia. Olot ovat kiristyneet Filippiineillä, sillä maassa murhattiin 33 ay-aktiivia. Burmassa, Zimbabwessa ja

6

Valko-Venäjällä vapaata ay-liikettä vainotaan järjestelmällisesti.

ITUC:n vuosiraportti kertoo ammattiyhdistysvastaisuuden lisääntyneen myös Euroopassa. Suomalaiset palkansaajajärjestöt muistuttavat, että vaikka ongelmia on EU-maissakin, niin ay-oikeuksien tila on erityisen huolestuttava nimenomaan Itä-Euroopassa.

Palkansaajakeskusjärjestöt tähdentävät, että ammattiyhdistysoikeudet ovat osa Euroopan sosiaalista mallia. EUmaiden ongelmat ovat hälyttäviä mutta kansainvälisesti verrattain vähäisiä.

Pohjoismaat ovat ay-oikeuksien kunnioittamisessa maailmanlaajuisesti omaa luokkaansa.

YTN haluaa sopia palkankorotuksista myös sopimuksettomilla aloilla n Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan myös sopimuksettomien alojen ylemmät toimihenkilöt ovat ansainneet yleiskorotukset. Liittokierros ei ole mikään syy siihen, etteikö Elinkeinoelämän Keskusliitto voisi sopia yleiskorotuksista palkkapöytäkirjalla, kuten TUPO-kierroksillakin.

Fjäderin mielestä EK antaa akavalaisille väärän signaalin, jos se ei ole valmis sopimaan ylempien palkankorotuksista niillä aloilla, joilla YTN:llä ei ole sopimusta. – Tällaisella asenteella ei ainakaan lisätä tuottavuutta ja yritteliäisyyttä, vaan luodaan pettymyksen tunteita jäsenistössämme, Fjäder uskoo.

EK on julkisuudessa todennut, että sopimuspoliittinen painopiste on ratkaisevasti siirtynyt tällä sopimuskierroksella paikallisen sopimisen suuntaan.

On totta, että yrityskohtaiset paikalliset erät ovat edellistä TUPO-kierrosta hieman suurempia. Paikallisissa erissä on kuitenkin edelleen perälautamekanismi, joten kovin ratkaisevasta muutoksesta ei vielä voida puhua.

– Jos kokemukset yrityskohtaisesta sopimisesta ovat huonot, niin sopimuskierroksella vuonna 2009 työmarkkinajärjestöillä on yhteistyön paikka pysäyttää yrityskohtaisen sopimisen laajeneminen ja palata liittosopimisen tielle, Fjäder toteaa.

EU-komissiolta rahaa Perloksen irtisanottujen tukitoimiin n EU-komissio hyväksyi syyskuussa Suomen tekemän hakemuksen Euroopan globalisaatiorahastolle Perloksen tehtailta irtisanottujen tukitoimiin. Suomi haki rahaston tukea kaksi miljoonaa euroa käytettäväksi tehtailta irtisanotuille työntekijöille sekä alihankkijoiden ja jatkojalostajien irtisanomille työntekijöille. Tuen edellytyksenä on vähintään

vastaava Suomen valtion osuus. Lopullisen päätöksen globalisaatiorahaston avustuksesta tekevät Euroopan parlamentti ja neuvosto.

Matkapuhelintarvikkeita valmistava Perlos-yhtiö päätti tämän vuoden alussa lopettaa tuotantonsa Suomessa ja sulkea syyskuuhun 2007 mennessä tehtaansa Pohjois-Karjalassa. Noin tuhat työntekijää menetti työpaikkansa tämän seurauksena.

Globalisaatiorahaston tukea käytetään irtisanottujen työntekijöiden koulutukseen sekä uudelleensijoittumisen ja työllistymisen tukitoimiin. Rahastosta myönnetään tukea muun muassa työnhakuneuvontaan, ammatinvalinnan ohjaukseen, koulutukseen, oman yrityksen perustamiseen sekä työnhaku- ja liikkuvuusavustuksiin.

Euroopan globalisaatiora hasto myöntää tukea työttömäksi jääneille työntekijöille. Siitä ei rahoiteta yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia.

Rahaston tuessa työpaikkojen vähennyksellä pitää olla selkeä yhteys maailman kaupan rakenteellisiin muutoksiin ja huomattavan haitallinen vaikutus alueen talouteen.

Joustavat työaikaratkaisut myös ylemmille toimihenkilöille n Dublin-säätiön tutkimuksen mukaan

työaikapankit puuttuvat lähes kokonaan yksityisen sektorin ylemmiltä toimihenkilöiltä, vaikka Suomessa on muuten käytössä joustavia työaikajärjestelyjä.

Suurimpana käyttöönoton esteenä on tietämättömyys työaikapankeista ja niiden mahdollisuuksista. Valmiudet käyttöönotolle ovat olemassa, mutta käyttöönotto vaatii kannustamista ja lisää tiedottamista yksityisellä sektorilla.

YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan nyt tarvitaan tahtoa ja uskallusta kaikilta osapuolilta tehdä työaikapankkisopimuksia. Myös Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on korostanut voimakkaasti paikallisen tason soUUSI

Insinööri

pimista joustavien työaikajärjestelyjen luomiseksi. Työaikapankki on työaikajoustoihin hyvä ja kannustava tapa.

– Joustavat työaikaratkaisut lisäävät selkeästi työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Työaikapankkien kautta avautuu mahdollisuus kehittää ylempien toimihenkilöiden työaikajärjestelyjä, Fjäder sanoo.

YTN vaatii NSN:ää kohtuullistamaan vaatimuksiaan n Nokia Siemens Networksin (NSN) ylemmät toimihenkilöt joutuvat venymään yli sietorajan yhtiön johdon asettamien epärealististen tuloksellisten odotusten vuoksi.

NSN:n ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna toimiva Kari Ritvasalo kertoo, että ylirasittuneet ylemmät toimihenkilöt ovat viime aikoina ottaneet enenevässä määrin häneen yhteyttä. – Viesti henkilöstöltä on selkeä linkki NSN:n ylimitoitettuihin tavoitteisiin. Yhtiö odottaa väeltään koko ajan suurempaa työpanosta vähemmällä henkilöstön määrällä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n asiamies Tomi Seppä vaatii Nokia Siemens Networksin henkilöstöpolitiikkaan ja tavoitteisiin muutosta. – Lähtökohtaisesti työnantajan on määriteltävä työtehtävät ja toimenkuvat vastaamaan toisiaan. Jos tehtävänkuvaukset ja todelliset työtehtävät ovat kaukana toisistaan, on tämä merkki siitä, ettei yhtiön henkilöstöhallinnolla ole työtehtävien määrittelyyn riittävää ammattitaitoa tai halua, arvioi Seppä.

– Kun puhutaan ylirasittumisesta ja henkisestä jaksamisesta tai hyvinvoinnista, määrittää laki työnantajan vastuun. Jos YTN toteaa tällaisia epäkohtia olevan, näihin asioihin puututaan tarvittavin keinoin. Asiat ratkaistaan viime kädessä oikeusteitse, jolleivat asiat muuten korjaannu, toteaa Seppä.

Ylen Hyvä auttaa n Ylen Hyvä auttaa jälleen kehitysmaiden lapsia jokavuotisella suurtempauksella, jossa ovat mukana kaikki Ylen radio- ja tv-kanavat sekä yhdeksän kehitysyhteistyöjärjestöä, joista ay-liikettä edustaa Suomen Ammattijärjestöjen Solidaarisuuskeskus SASK, jonka jäsen myös UIL on. SASKin osuus Nenäpäivän avustusvaroista kanavoidaan lapsityöhankkeisiin Intiassa ja Nepalissa.

Suomen ensimmäinen Nenäpäivä on perjantaina 26. lokakuuta 2007. Silloin huipentuvat Ylen radio- ja tv-kanavilla kampanjan tempaukset ja tapahtumat, ja TV2 omistaa Nenäpäivälle koko iltaohjelmansa.

Haastekampanjan lopputulos julkistetaan 26.10. TV2:n suuressa keräysohjelmassa klo 18 alkaen.

YTN:n nettisivuilla ajankohtaista tietoa neuvotteluista Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n eri alojen työehtosopimusneuvotteluista voit lukea YTN:n nettisivuilta osoitteesta ww.ytn. fi. Lisätietoja saa myös YTN:n päivystävästä puhelimesta 040 352 3671 Käy myös tutustumassa YTN:n kampanjasivustoon, Älä tee korvaamatonta työtä, www.korvaamatontatyota.fi

Kiitokset viestintätutkimukseen osallistuneille! n Uuden Insinööriliiton kesällä

suoritettuun viestintätutkimukseen vastanneiden kesken arvotut palkinnot osuivat seuraaville jäsenille: Petteri Hoppela Turusta, Tarja Kuisma Jämsästä, Jukka Nissinen Nuppulinnasta ja Anssi Torvela Hyvinkäältä. Palkinnot on postitettu onnettaren suosikeille.

Lämpimät kiitokset kaikille sekä sisäiseen että ulkoiseen yhteisökuvatutkimukseen osallistuneille!

7

kolumni Mauri Marjamäki Projektipäällikkö, Kuntaliitto

PARAS-hanke yllättänyt

K

unnat ovat antaneet vastauksensa valtioneuvostolle kunta-ja palvelurakenteiden uudistamisesta. Uudistushanketta säätelevän puitelain mukaan keskeisiä kuntien vastuulla olevia palveluja eli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voi järjestää vain kunta tai kuntien yhteistoiminta-alue, jolla on vähintään noin 20 000 asukasta. Vähintään yhtä tärkeää on, että hallinnollinen toiminta-alue muodostaisi yhtenäisen kokonaisuuden.

Kunnat ovat vastaustensa perusteella varsin hyvin täyttämässä niille asetetut velvoitteet ja tavoitteet. Jo nyt tehtyjen päätösten ansosta kuntien lukumäärä vähenee vuoden 2009 alussa yli kolmellakymmenellä.

Kuntaliitosselvityksissä on ollut mukana liki puolet kunnista eri puolilla Suomea. Myös kuntien yhteistoiminta-alueet ovat saaneet vauhtia. Terveyskeskuksia on Suomessa nyt 237. Yhteistoiminta-alueiden muodostamisen myötä niitä yhdistetään ja terveyskeskusten määrä vähenee noin puoleen.

Hankkeen toteutuminen on ollut yllättävänkin hyvää. Kunnat näyttävät toteuttavan puitelain niille asettamat velvoitteet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lakikin toki sallii edellytyksistä poikkeamiseen, mutta vain poikkeustapauksissa. Vaikka tulosta voidaan pitää hyvänä, ei se kuntien elinvoiman vahvistamisen näkökulmasta ole vasta kuin tyydyttävä.

Parempaan pitäisi pystyä. Kuntien tulisi kuitenkin hakea uuttaa vankempaa perustaa toiminnoilleen, jotta ne menestyisivät kilpailussa kansallisella tai jopa kansainvälisellä tasolla.

Helsinki sinällään ja yhteistyöllä koko seudun kuntien kanssa muodostaa metropolin, joka ohjaa koko Suomea kansainvälisessä kilpailussa. Helsingille kaivattaisiin kuitenkin haastajia. Olisi ollut upeaa, jos edes muutamilla kapunkiseuduilla olisi syntynyt uusia kuntia, joissa kaupunkimainen rakenne yhdistyy maaseutuun ja muodostaa kokonaisuuden, jota hallitaan yhteisellä maankäytöllä, asuntopolitiikalla sekä liikenneratkaisuilla. Tällaisella alueella asuvan ei tarvitsisi

8

miettiä, voidaanko palveluja hakea rajan toisella puolella olevasta kunnasta, kun rajoja ei enää olisi.

Hanke on toistaiseksi tuottanut yhden hyväksi esimerkiksi kelpaavan kuntaliitoksen. Salon kaupunki ja naapurikunnat ovat päättäneet muodostaa nykyisistä kunnista uuden Salon kaupungin. Siihen tarvittiin ennenkaikkea pitkälle katsovia kuntapäättäjiä, hyviä virkamiehiä ja taitava kuntaliitosselvittäjä. Hankkeen toteuttaneilla oli näkemys, että Salon alue voi menestyä, kun sillä on hyvä talous, hyvä henkilöstö ja hyvä ympäristö. Näillä eväillä uudella Salon kaupungilla on edellytykset nousta Suomen kuntajoukossa menestyvimpien joukkoon. Ilman yhteistä poliittista tahtoa ja luottamusta toisiin, hanke ei olisi toteutunut.

Salon esimerkki näyttää onneksi saavan seuraajia.

Kuntaliitosneuvottelut ovat edenneet pitkälle Hämeenlinnan seudulla. Ehdolla aluidensa entistä vahvemmiksi vetureiksi ovat Jyväskylän seutu, jossa kaupunki ja maalaiskunta Vaikka tulosta voidaan ovat ryhtyneet ennapitää hyvänä, ei se kolta katsoen vaikeaan kuntaliitoselvitykseen. kuntien elinvoiman Ehkä vielä parempaa kuuluu Kouvolan seu- vahvistamisen dulta. Siellä kuusi kuntaa ovat varsin pitkällä näkökulmasta ole vasta neuvotteluissaan. Näikuin tyydyttävä. den hankkeiden toteutuessa muut seudut ovat kuntien keskinäisen yhteistyön heikkouden takia jäämässä kilpailussa heikoimmille sijoille. Ei ole vaikea luetella alueita. Niihin näyttää kuuluvan lähes koko länsirannikko etelästä pohjoiseen.

Toivotaan, että yhteistyön henki löytyy yhä useammilla alueilla, ja hankkeen hyvän alun jälkeen kunnista nousee vielä korkea toinen aalto runsaine ja vahvoine kuntaliitoksineen. n

puheenjohtajan palsta lokakuu 2007

Tärkeä vuosi

T

ätä kirjoittaessani on takanani viisi työntäyteistä ja tapahtumarikasta viikkoa puheenjohtajana. Minulla on ollut kunnia osallistua usean jäsenyhdistyksen ja yritysyhdistyksen vuosijuhlaan. Käyn maakunnissa tapaamassa myös median edustajia. Sopimusneuvottelut ovat kuitenkin vieneet suurimman osan ajastani.

Insinöörin iloista iltaa vietimme 11. syyskuuta. Tapahtuma on arvokas juhla eri sidosryhmille ja yhteistyökumppaneillemme ja olenkin ilahtunut, että niin moni jäsenyhdistyksemme puheenjohtaja oli paikalla.

Tämä vuosi on tärkeä ydintoimintamme, jäsenen edunvalvonnan kannalta. Tänä vuonna uudistamme valtakunnalliset sopimuksemme. Tähän mennessä olemme saaneet uudet työehtosopimukset aikajärjestyksessä seuraaville aloille: Rahoitus, kemia, teknologiateollisuus ja kunta-ala. Vaikeimmat neuvottelut käydään telealalla, konsultti- ja suunnittelualalla sekä energia-alalla. Energia-alalla neuvottelemme kahdessa pöydässä, toimihenkilöiden osalta KTN:n pöydässä ja ylempien osalta YTN:n pöydässä. Yksityisen sektorin neuvottelut käydään Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n nimissä, jossa liittomme neuvottelijoilla ja puheenjohtajalla on erittäin keskeinen rooli, sillä UIL on suurin liitto yksityisellä sektorilla.

Kaikki syntyneet sopimukset ovat sisällöltään ja palkkaratkaisuiltaan tyydyttäviä. Julkisella alalla on liittomme päätavoitteita palkkajälkeenjääneisyyden korjaaminen. Tällä kierroksella sitä saatiin hivenen korjattuakin kuntapuolella, jolla työskentelee noin 11 000 liittomme jäsentä. Valitettavasti julkisen alan palkankorotuksilla on aina myös arvostelijansa, kun potti maksetaan verokertymästä. Julkinen ala luo elinkeinoelämän tarvitseman infrastruktuurin ja yksilölle mm. terveydenhoitopalvelut. Näin ollen on pidettävä erityisesti huolta siitä, että yksityinen sektori toimii ja vientiteollisuus vetää, jotta verokertymä jatkaa kasvuaan. Valtiosektorin neuvottelut ovat vielä kesken ja alalla työskentelee noin 700 jäsentä.

Sopimusten palkkarakenteeseen tuli tällä kierroksella työnantajaliittojen voimakkaasti ajama uusi elementti, työpaikkakohtaisesti jaettavaksi sovittava erä. Työnantajilla oli kova kiire saada rakennemuutos heti aikaan, vaikka työpaikoilla ei ole paikalliseen sopimiseen vielä minkäänlaista kulttuuria eikä valmiuksia neuvottelupöydän kummallakaan puolella. Tämä näkyy etenkin teknologiateollisuuden yritysten ratkaisuissa. Luottamusmiehiä on jopa painostettu ”sopi-

UUSI

InsInöörI

maan”, että yritykset saisivat jakaa järjestelyvaran meriittityyppisesti, eikä henkilöstön edustajalla olisi mitään roolia kohdentamisessa. Alku ei siis ole ollut lupaava kokeilulle.

Myös Toimihenkilöunionilla on useita aloja, joilla on sopimus vielä auki. Keskusjärjestöjen kesken on olemassa sopimus, että jokainen pidättäytyy omissa työtehtävissään, jos joku liitto hakee parannusta työehtosopimukseen työtaistelun avulla. Jos jokin liitto hyökkää toisen liiton työehtosopimuksen soveltamisalueelle järjestöpoliittisista syistä, ei keskusjärjestösopimus ole voimassa.

Hyvää ja aktiivista syksyä!

Pertti Porokari

9

Tekstit: Ilona Mäenpää n Kuvat: Esa Kulmala

Kuntaliitos

on myös henkilöstön asia

Ari Vainio ja Elise Lehikoinen antavat työnantajalle täyden kympin kuntaliitosasiassa.

Henkilöstö on alusta asti ollut vaikuttamassa Salon seudun kuntien yhdentymisprosessissa.

Kuntien Insinöörit KI:stä mukana ovat olleet pääluottamusmies Ari Vainio ja paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Elise Lehikoinen.

10

M

aankäyttöpäällikkönä Salon kaupungissa toimiva Ari Vainio on KI:n paikallisyhdistyksen pääluottamusmies. Hän on edustanut kaupungin henkilöstöä kuntajakoselvityksen valmisteluryhmässä.

Kymmenen kunnan ja neljän kunta­ yhtymän henkilöstön edustajina kuntajakoselvityksissä ovat toimineet 14 jäsenen henkilöstötyöryhmä ja 45 jäsenen henkilöstöryhmä. Selvitystyöhön ovat kuuluneet kuntalaiskuulemiset sekä lisäksi yhdistysten, järjestöjen ja yrittäjien

kuulemiset.

Henkilöstön edustajat ovat Vainion mukaan olleet kaikissa työryhmissä mukana pintapäättäjien mukana.

Tämä onkin ollut ehdottoman tärkeää,­jotta uuden suurkunnan 3 800 työntekijää ovat saaneet äänensä kuuluviin. Vainion mukaan koko yhdentyminen voisi epäonnistua, jos henkilökunta alkaa pelätä muutosta.

Kuntaliitoksen ansiosta henkilöstölle osoitetulla 3,8 miljoonalla eurolla on tarkoitus edistää hyvinvointia, lisätä

koulutusta ja laajentaa yhteistoimintaelimiä.

Henkilöstön kanssa on tehty myös sopimus viiden vuoden irtisanomissuojasta, joka koskee myös yhtiöittämistilanteita. Se on huomattavasti rauhoittanut tilannetta, Vainio sanoo.

Henkilöstölle tarjotaan myös mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja siirtoihin. Syksyn aikana tehdään asiaa koskeva kysely, minkälaista työtä haluaa tehdä, onko eläköitymissuunnitelmia, koulutushaluja tai siirtosuunnitelmia.

Sen pohjalta on kaupunginjohto luvannut ryhtyä toimenpiteisiin.

Yhdistymisen johdosta suoritetaan myös palkkatarkastus. Eri kunnissa on hyvin erilainen palkanmaksukyky, joten palkoissa on eroja. Palkkaharmonisointiin liittyy työnvaativuuden arviointi.

Myös Kuntien Insinöörit KI:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, kaavoitusinsinööri Elise Lehikoinen antaa työnantajalle täydet pisteet siitä, että kuntien henkilöstö on otettu mukaan kehitystyöhön. Yhdentymissopimuksessa on otettu todella monia henkilökuntaa koskevia asioita huomioon. Myös

Pääluottamusmies Ari Vainio on edustanut henkilöstöä kuntajakoselvityksen valmisteluryhmässä.

UUSI

Insinööri

”

Suurimmat pelot liittyvät varmaankin siihen, että eri kunnissa on niin erilaiset päätöksentekokulttuurit.

Elise Lehikoisen mielestä muutosta kohtaan tunnetut pelot täytyy selvittää perusteellisesti.

muutosta kohtaan tunnetut pelot halutaan selvittää.

Suurimmat pelot liittyvät varmaankin siihen, että eri kunnissa on niin erilaiset päätöksentekokulttuurit, Lehikoinen arvelee.

Salossa on toimiva yhteistoimintaelin, jossa yhdentymisasioita on käsitelty paljon. Myös lukuisat muut ryhmät ovat valmistelleet yhdentymistä. Elise Lehikoisen mukaan tärkeintä on, että Salon kaupunki kiinnostaa ja houkuttelee sekä työntekijöitä että yrityksiä.

Epätasapainossa oleva ikäjakautuma huolettaa. Eläköityminen on vahvaa ja uhkana on pula työvoimasta. Vuosittain jää 120–150 henkilöä eläkkeelle. Lehikoisen mukaan palkkoja joudutaan kuntasektorilla nostamaan, jotta pystytään kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa.

Vuoden 2009 alussa uuden kuntaorganisaation pitää olla valmis. Huhtikuussa ensi vuonna pitäisi jokaisella kunnan työntekijällä olla selvillä, mitä työtä hän tekee vuoden 2009 alussa.

– Hyvä, että kaikilla on runsas puoli vuosi aikaa tottua uuden työn alkamiseen, Lehikoinen sanoo.

Järjestötoimintaan uusia tuulia

KI:n paikallisyhdistys toimii Salon seudun kunnissa, myös Somerolla, joka nyt jää yhdentymisen ulkopuolelle. Perinteiseen yhteistyöhön kuntaliitos ei tuo suurta muutosta.

Se tosin voi antaa potkua muutoksiin, joita kaivataan. Järjestötoiminta pitäisi Lehikoisen mielestä saada houkuttelevammaksi, jotta nuoretkin kiinnostuisivat asiasta. Insinööriopiskelijaliiton IOL:n kautta nuorisotoiminta tosin on nyt tullut voimakkaasti mukaan.

Lehikoinen haluaisi selvyyttä myös siihen, miten Uuden Insinööriliiton toiminta jatkossa organisoidaan aluetasolla. Salon Insinöörit toimii yksityisellä sektorilla ja Kuntien Insinöörit kuntahenkilökunnan edunvalvojana KTN:n kautta.

– Yhteisiä tilaisuuksia ei vielä ole ollut, tosin yhdistysten puheenjohtajat ovat tavanneet. Lehikoinen toivoo, että tilanteeseen saadaan mahdollisimman nopeasti selkeyttä, muuten jäsenet väsyvät tilanteeseen ja järjestöjen monilukuisuuteen. n 11

Tekstit: Ilona Mäenpää n Kuva: Esa Kulmala

Salo

näyttää esimerkkiä muille kunnille Tahto, luottamus ja tasavertaisuus ovat olleet yhdentymisprosessin tärkeimmät tekijät, sanoo kaupunginjohtaja Matti Rasila Salosta. Hän on ollut luotsaamassa Suomen suurinta kuntien yhdistymishanketta onnelliseen päätökseen.

U

usi 54 000 asukkaan Salo yhdistää vuoden 2009 alussa kymmenen seudun kuntaa yhdeksi suurkaupungiksi. Keskeinen asia yhdentymisessä on ollut se, että kuntien välinen yhteistyö on toiminut.

– Yhteisen tahdon ja luottamuksen merkitys on prosessin aikana korostunut.

Tiivis yhteistyö seudun kuntien välillä on toiminut jo pitkään niin palvelujen järjestämisessä kuin seudun kehittämisessäkin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteistyö on Matti Rasilan mukaan alkanut toteutua yhä konkreettisemmin.

– Nopeat muutokset ympäröivässä yhteiskunnassa vaativat nopeata ja tehokasta asioihin puuttumista. Päätöksentekojärjestelmän jakautuminen kuntiin todettiin liian kalliiksi ja hitaaksi järjestelmäksi.

Rasilan mielisanat kuntaliitoksesta puhuttaessa ovat tahto, luottamus ja tasavertaisuus. Kun asiat nähdään samalla tavoin, syntyy yhteinen tahto. Luottamus tulee ansainnan kautta. Tasavertaisuus on suurempi asia kuin on osattu ajatellakaan.

12

Jokaisella kunnalla on yksi ääni päätöksiä tehtäessä. Kunta ja ääni –periaate onkin ollut aivan ratkaiseva kuntaliitoksessa, Rasila sanoo Koko prosessissa on lähdetty siitä, että Salo ei ole isäntä. Alusta asti on mietitty, mitä yhdessä voidaan tehdä.

Vaikeuskerroin tosin kasvaa, kun lähdetään rakentamaan konkreettisia palvelujärjestelmiä.

– On ollut helppo sanoa tahdon, mutta sen jälkeen vasta alkaa arkinen tiskivuorojen jako, Rasila kiteyttää.

Nyt tiskivuorojen jako on alkanut ja vaikeuksiakin varmasti tulee matkaan.

Valmistelun ytimessä olleiden lisäksi peliin on tulossa yli kaksinkertainen määrä poliittisia päättäjiä. Mutta kaikessa auttaa yksityiskohtainen perustelu.

Ensin on päätettävä isot asiat, joiden pohjalta tulevat pienemmät asiat.

Henkilökunta voimavarana

– Kun 3 800 henkilön tekemisistä päätetään, se on valtavan iso asia, Rasila toteaa.

Salossa on satsattu nimenomaan hen-

kilöstöön voimavarana. Innostuneen ja osaavan henkilökunnan on oltava muutoksessa mukana. Henkilökunnan toiveet ja osaamistarpeet kartoitetaan vielä syksyn aikana tehtävällä kyselyllä.

Myös palkkaustasoon tulee korjauksia. Palkkojen harmonisointiin on varattu 2,5 miljoonaa euroa siitä 3,8 miljoonaan euroa potista, joka on varattu henkilöstön hyvinvointiin. Kaiken kaikkiaan valtio avustaa kuntaliitosta nyt yli 17 miljoonalla eurolla.

Salon kaupungin työntekijöille on taattu viiden vuoden irtisanomissuoja.

Myöskään lomautuksia tai osa-aikaistamisia ei tehdä. Tällä on haluttu taata työntekijöiden motivoituneisuus ja jaksaminen muutoksessa.

Yksityinen sektori myönteinen

Myös yksityinen sektori näkee kuntaliitoksen myönteisenä.

Vain olemalla elinkeinopoliittisesti tehokas ja kilpailukykyinen voimme taata työpaikat ja verotulojen kautta hyvinvointipalvelut jatkossakin, Rasila sanoo.

Muutoksen kourissa täällä on oltu aina, Rasila sanoo. Tekstiili- ja elintarviketeollisuuden hävittyä elektroniikkaklusterin kasvu takaa nyt monipuolista kehitystä koko seudulle.

Salon seudulla hyvinvointi perustuu tällä hetkellä erityisesti elektroniikkaklusterin yritysten ympärille.

Nopeat muutokset korkean teknologian yrityksissä sekä nopea väestönkasvu vaatii myös meiltä päättäjiltä valmiutta nopeisiin päätöksiin.

Salon seudulla on viime vuosina satsattu valtavasti tutkimus-, kehitys- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen, erityisesti elektroniikka- ja metalliteollisuuden alalla.

Meriniityn 100 hehtaarin teollisuusalueella on 43 hehtaaria tuotantotilaa yksityisten yritysten käyttöön. Kehittämiskeskus puolestaan tarjoaa yritys-, tutkimus- ja koulutustoiminnalle hedelmällisen vuorovaikutusympäristön.

Seudulle on keskittynyt sekä alan koulutusta että osaamista. Ammattikoulut, aikuiskoulutus ja ammattikorkeakoulun nopea laajeneminen ovat tukeneet elinkeinorakenteen nopeaa muuttumista.

Tällä hetkellä Salossa annetaan yli puolet Turun ammattikorkeakoulun vieraskielisestä koulutuksesta. Turun yliopistosta on kaksi tutkijaprofessuuria sijoitettu Saloon.

– Teknisen ja muotoilualojen sekä vieraskielisen koulutuksen tarve on huutava, Rasila kertoo.

– Meidän on kaiken aikaa tutkittava hiljaisia signaaleja, mutta myös sitä, missä ihmiset ja yritykset haluavat olla.

Siksi alueen on oltava kilpailukykyinen ja vetovoimainen. n UUSI

Insinööri

13

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Tuuli Virta

Kunta-asiat sekä alueiden että hallinnon kehittäminen siirtyvät sisäasiainminis­teriöstä valtiovarainminis­teriöön ensi vuoden alusta. Muutos tarkoittaa koko julkisen talouden hallinnointiin liittyvien asioiden keskittämistä ­yhteen ministeriöön. Samalla jatketaan sisäasiainminis­teriön käynnistämää uudistushanketta, jonka tavoitteena on toteuttaa tehokkaasti mutta asiakaslähtöisesti ­toimiva aluehallinto.

Valtiosihteeri Timo Reina uskoo, että kunta-asioiden keskittäminen yhteen ministeriöön tehostaa asioiden hoitamista,

Kunta-asiat keskitetään valtiovarainministeriöön H

allitusohjelman mukaan kuntaasiat sekä alueiden että hallinnon kehittämistehtävät siirtyvät sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriön alaisuuteen ensi vuoden alusta.

Jatkossa valtiovarainministeriössä vastataan sekä kunnallisen itsehallinnon kehittämisestä että valtion ja kuntien 14

välisestä yhteistyöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntien rahoitus- ja valtioosuusjärjestelmän kehittämistä, kuntien talouden yleistä seurantaa ja ennakointia, kuntajakoasioita, kuntien hallintoa sekä kuntasektorin yhteistoimintaa koskevan lainsäädännön valmistelua.

Valtiosihteeri Timo Reina arvioi,

että koko julkisen talouden hallinnon keskittäminen valtiovarainministeriöön on hyvä ratkaisu. – Koko julkisen talouden hallinnoiminen on tehokkaampaa, kun se tapahtuu yhdessä ministeriössä.

Samalla kuntasektorin erityispiirteet on toki otettava huomioon.

Jatkossakin kunta-asiat käsittävät

paljon muutakin kuin pelkkää talousasiaa. Kuntatalouteen liittyvien asioiden lisäksi valtiovarainministeriössä vastataan myös kunnan ja valtion suhteista.

Kuntien tietojärjestelmien kehittäminen siirtyy valtiovarainministeriöön, jossa vastataan nykyisin valtion tietojärjestelmien kehittämisestä. Tietojärjestelmien kokoamisesta yhden ministeriön alaisuuteen on hyötyä varsinkin pitkällä tähtäimellä. – On todennäköistä, että nämä tietojärjestelmien kehittämishankkeet ja mahdollisuuksien mukaan itse järjestelmätkin yhdistetään joskus tulevaisuudessa, Reina toteaa.

Muutos koskettaa myös henkilöstöä.

Kunta-asioiden asiantuntijat siirtyvät sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriön palvelukseen.

– Koko hallinnon uudistusprosessi on tapahtunut avoimesti ja suunnitteluun ovat osallistuneet myös henkilöstön edustajat. Henkilöstöltä on tullut aika vähän kommentteja uudistuksesta ja ne harvat kommentit ovat olleet positiivisia. Ihmiset kokevat, että muutos tarjoaa heille hienon tilaisuuden hyödyntää ja kehittää osaamistaan, Reina sanoo.

”

Koko julkisen talouden hallinnoiminen on tehokkaampaa, kun se tapahtuu yhdessä ministeriössä. Samalla kuntasektorin erityispiirteet on toki otettava huomioon.

Aluehallinnon uudistaminen jatkuu

Valtiovarainministeriö jatkaa sisäasiainministeriön viime kesäkuussa käynnistämää aluehallinnon uudistamishanketta. Reinan mielestä aluehallinnon uudistushanke on tärkeä, koska kokonaistarkastelu on aikaisemmin jäänyt tekemättä.

– Nyt on tilaisuus tarkastella hieman sekavassa tilassa olevia aluehallinnon rooleja ja tehtäviä sekä aluejakoja.

Kokonaistarkastelussa otetaan huomi-

oon, että aluehallinnon pitää pystyä palvelemaan sekä tehokkaasti että asiakaslähtöisesti ja tukemaan alueiden kehittymistä.

Aluehallinnon uudistamishankkeessa laaditaan ehdotuksia ja mahdollisia vaihtoehtoja muun muassa aluehallintoviranomaisten tehtäväkokonaisuuksista ja tehtävien muutoksista sekä keskushallinnon siirtämistä aluehallinto- ja paikallishallintoviranomaisille. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. n

UIL seuraa aluehallintouudistusta U

uden Insinööriliiton kuntapuolen asioista vastaavan, 1. varapuheenjohtajan Keijo Houhalan mukaan kunta-asioiden keskittäminen yhteen ministeriöön -valtiovarainministeriöön voi parhaimmillaan tuoda sujuvuutta asioiden hoitamiseen ja päätösten tekoon.

Houhala uskoo, että kuntien talousvaikeudet ja palvelutuotannon haasteet tulevat paremmin esille valtion kirstunvartijoille.

– Konkreettinen esimerkki keskittämisen hyödystä on se, että jatkossa resursseja tai avustuksia ei tarvitse anoa UUSI

Insinööri

eri ministeriöstä, vaan yksi osoite riittää.

Samalla kirstunvartija ei vastaa ainoastaan rahoista, vaan mukaan tulee niin toiminta kuin toiminnan laatu vastattavakseen. Tästä taas voisi ajatella, että paremmat ja laadukkaammat palvelut ratkaisevat, kun ministeriö harkitsee kuntarahoitusta ja sen linjauksia.

Houhala mielestä aluehallinnon uudistaminen on tärkeää ja voi tuoda positiivisia heijastuksia myös kuntien talouteen. Vanhojen tarpeettomaksi käyneiden valtion hallintomallien, kuten lääninhallitusten purkaminen tai

uudelleen asemointi sekä uusien hallintomallien kehittäminen on tarpeen, jotta saadaan luotua hyvin toimivat palvelurakenteet. Tarkoituksenmukaisesta hallinnosta hyötyvät kansalaiset kustannustehokkuuden ja selkeämpien palvelurakenteiden myötä.

Houhala muistuttaa, että UIL:ssa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista ja otetaan jatkossakin kantaa uudistuksen etenemiseen ja toteutumiseen. n

15

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Keuruun kunta

Elintarvikeasiat kootaan maa- ja metsätalousministeriöön Elintarvikelainsäädäntötehtävät sekä elintarviketurvallisuusviraston tulosohjaus keskitetään maa- ja metsätalousministeriöön ensi vuoden alusta. Terveystarkastaja Leena Panula pelkää, ­että elintarvikkeiden olosuhdevalvonta heikentyy.

Leena Panula toimii terveystarkastajana Keuruun kunnassa.

E

duskunnassa käsiteltävänä olevan lakiesityksen mukaan siirretään kauppa- ja teollisuusministeriös­ tä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä yhteensä vajaan seitsemän henkilötyövuoden resurssit maa- ja metsätalousministeriöön. Sinne siirretään myös elintarvikeneuvottelukunta ja uuselintarvikelautakunta.

Keuruun kunnassa toimiva terveystarkastaja Leena Panula pelkää, että elintarvikkeiden olosuhdevalvonta uuden ministeriön alaisuudessa heikkenee.

Teknisiin ratkaisuihin sekä elintarvikkeiden hygieenisyyteen on perintei-

16

sesti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa on kiinnitetty paljon huomiota.

Panula sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nykyisen työnjaon mukaan vastannut kauppojen ja ravintoloiden sekä kasvituotteita valmistavan teollisuuden hygieniavaatimuksista. Kauppa- ja teol­lisuusministeriölle on kuulunut elintarvikkeiden tuotelainsäädäntöasiat kuten lisäaineet, pakkausmerkinnät, osa vierasaineasioista sekä muuntogeenisiä elintarvikkeita koskevat asiat. Maa- ja metsätalousministeriö on huolehtinut elintarvikkeiden laatuun ja tuvallisuuteen liittyvistä tehtävistä.

Lain valmisteluvaiheessa on lausuntoja pyydetty muun muassa palkansaajajärjestö Pardialta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ltä, mutta ei Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry:ltä, jonka puheenjohtaja Panula on.

Itsenäisen yhdistyksen jäsenet koostuvat pääosin terveystarkastajista ja kuuluvat Kuntien Insinööreihin ja Kuntien amkja opistotekniset KT ry:n kautta Suomen amk- ja kuntatekniset SKT ry:hyn. Heitä on lähes 400.

– Seuraamme tarkkaan, mitä lainmuutos tuo tullessaan ja katsomme, mitkä voivat olla sen hyödyt ja haitat, Panula sanoo. n

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Kunta-alan sopimus lisää palkkakuluja, mutta kasvattaa hieman verotuloja Kunta-ala saavutti hyvän virka- ja työehtosopimusneuvottelutuloksen. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta kestävän sopimuskauden aikana kunta-alalla työskentelevien palkkoja korotetaan yli 11 prosentilla ja monilla naisvaltaisilla aloilla lähes 13 prosentilla. Vaikka palkankorotukset aiheuttavat kunnille lisää menoja, korotukset tuovat kunnille myös lisää verotuloja.

K

unta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset allekirjoitettiin 1. lokakuuta ja niiden piirissä on noin 370 000 palkansaajaa eli lähes 90 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.

Sopimuskauden (1.10.2007–31.1.2010) aikana toteutettavien korotusten kustannusvaikutus on yhteensä 11,6 prosenttia kunta-alan palkkasummasta. Monilla naisvaltaisilla koulutetuilla ryhmillä kustannusvaikutus on lähes 13 prosenttia.

Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkilan mukaan sopimuskauden palkankorotukset vaikuttavat kuntien ja kuntayhtymien talouteen, koska henkilöstömenot muodostavat keskimäärin vähän yli 50 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien menoista. Tänä vuonna kunta-alan palkkasumma on uudet korotukset mukaan lukien noin 13,4 miljardia euroa. Ensi vuonna palkkasumma kasvaa 6,5–7 prosenttia eli noin 900 miljoonalla eurolla.

Näihin lukuihin ei ole vielä laskettu lakisääteisiä sivukuluja, kuten työnantajan eläkevakuutus-, sosiaaliturva- ja työttömyysturvamaksuja, joiden suhteellinen osuus henkilöstökuluista on keskimäärin noin 32 prosenttia. Tänä UUSI

Insinööri

vuonna kuntien henkilöstön palkkakuluista ja sivukuluista kertyy noin 17,5 miljardin euron menot ja ensi vuonna summa kasvaa lähes 19 miljardiin euroon.

Kunta-alan palkankorotuksilla saattaa olla positiivinen heijastus kunta-alan houkuttelevuuteen työnantajana. Kun palkat nousevat näinkin reippaasti, henkilökunnan saaminen kuntiin ja kuntayhtymiin voi olla helpompaa, Turkkila arvioi.

Myös lisää verotuloja

Samalla kun kunnassa työskentelevien palkat nousevat, kunnille kertyy myös korotuksista lisää verotuloja, muistuttaa Turkkila. Olennaista kuitenkin kunnallisveron kertymisen kannalta on, millä tavoin koko kansantalouden työllisyys ja sen myötä palkkasumma kehittyy.

Suomessa keskimääräinen kunnallisveroprosentti on tänä vuonna keskimäärin 18,46. Ansiotulovähennysten ja muiden vähennysten johdosta kunnat saavat veronalaisista tuloista keskimäärin noin 15 prosenttia kunnallisveroa.

Kun kunta-alan palkkasumma kasvaa 900 miljoonalla eurolla, niin tämä tuo

Pääekonomisti Juhani Turkkila.

kunnille noin 135 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Kunnallisverojen ja muiden verojen lisäksi kunnat saavat mm. valtionosuuksia, joilla valtio osallistuu kuntien lakisääteisten tehtävien rahoittamiseen.

Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien välisiä taloudellisia eroja ja pyrkii takaamaan tasavertaiset palvelut koko maahan. Valtionosuuksiin tehdään vuosittain kustannusten nousun johdosta ns. indeksitarkistukset, joissa on otettu huomioon kunta-alan ansiotason, palkkojen sivukulujen sekä yleisen kustannustason nousu. Ensi vuodelle valtionosuuksia kunnille korotetaan tämän johdosta noin 380 miljoonalla eurolla. Hallitus on myös luvannut kunnille 150 miljoonan euron rahoituksen, joka kohdennetaan sosiaali- ja terveystoimen rahoitukseen. n 17

Teksti: Mikko Sormunen n Kuva: Ari-Pekka Auvinen

UIL yhdistää myös erityishuollon ammattilaisia Uuteen Insinööriliittoon kuuluu pari sataa erityishuollon ammattilaista. Erityishuollon ja kuntoutusalan toimihenkilöliitto EKTL on Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n valtakunnallinen jäsenjärjestö. Yhdistyksen suurin ammattiryhmä ovat kehitysvammaistenohjaajat.

P

alvelukeskuksissa teknisiä työpajoja vetäneille ohjaajille Kuntien Tekniset KTK oli lähin ammattiliitto. Kuntien Teknisten ja Insinööriliiton yhdistymisen myötä keskusliittona on pysynyt UIL ja neuvottelujärjestönä KTN. Kolpeneen palvelukeskuksessa Rovaniemellä KTN:n pääluottamusmiehenä toimii kehitysvammaistenohjaaja Ulla Niskala. Nuori pääluottamusmies aloitti tehtävässään vuoden alussa ja on päässyt heti koviin vaikuttamisen paikkoihin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus laittaa kunnallisia erityishuolto- ja sairaanhoitopiirejä yhteen.

Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymää suunnitellaan yhdistettäväksi Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Työsuhteiden yhtenäistämisessä, liikkeenluovutuksen periaatteissa ja PAR AShankkeen henkilökunnalle lupaamassa viiden vuoden irtisanomisturvassa riittää neuvoteltavaa. Ulla kuuluu joukkoon joka on houkuteltu luottamusmieheksi.

– Täytyy sanoa, etteivät ammattiyhdistystoiminta ja luottamusmiestyö ole olleet minulle kutsumus. Järkisyyt vaikuttamismahdollisuuksista ja tiedon hankinnasta ovat saaneet mukaan toimintaan. Myös samaan yhdistykseen kuuluvilla työkavereilla on ollut oma 18

Erityishuollon ja kuntoutusalan toimihenkilöliitto EKTL ry • perustettu vuonna 2001

osuutensa aktivoitumiseeni.

Kolpeneen palvelukeskuksessa UIL:n jäsenet toimivat lähinnä ohjaajina ja koulunkäyntiavustajina. He vastaavat opetuksen toteuttamisesta yksilöllisesti ja työskentelevät myös koululaisten iltapäivätoiminnassa. Ulla työskentelee aamupäivät ohjaajana kuntoutusluokassa ja iltapäivät koululaisten päivätoiminnassa Touhutuvalla.

UIL:n jäseniä työskentelee myös Myllärin pajassa, jossa toteutetaan kuntouttavaa päivätoimintaa kehitysvammaisille asiakkaille.

Ulla Niskalalle hienointa työssä ovat ihmiset – sekä erityistä tukea elämässään tarvitsevat että työkaverit. Onnistumisen hetket ja kiitokset tuovat motivaatiota ja uskoa pitkäjänteiseen työhön.

Tuntevatko erityishuollon ja kuntoutusalan ammattilaiset UIL:n omakseen?

Jäsenistölle uusi keskusliitto UIL on tuonut paljon hyvää, joskin siihen liittyminen on aiheuttanut myös jonkin verran hämmennystä. Kehitysvammaisten ohjaajana toimivan EKTL:n puheenjohtajan Nina Saastamoisen mielestä UIL laajentaa ja monipuolistaa jäsenistön kannalta sekä jäsenpalveluita että neuvotteluoikeuksia. YTN:n kautta neuvotteluoikeuksia on saatu lisää. Tavoit-

• noin 190 jäsentä • paikallisyhdistyksiä Lapissa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kymessä ja Uudellamaalla • Tekniikan ja Erityisalojen ­ammattilaiset KTL ry:n valtakunnallinen jäsenliitto ja sitä kautta UIL yhteisössä • neuvottelutoiminnan hoitaa KTN, YTN ja JUKO • toimii erityishuollon ja kuntoutusalan laitosten, yhtiöiden ja säätiöiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden etu­ järjestönä.

• ammattinimikkeitä ovat mm. kehitysvammahuollonohjaaja ja -hoitaja, lähihoitaja, sosionomi, sosiaalikasvattaja ja -ohjaaja, mielisairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, terapeutti, erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja, kuntoutusohjaaja ja -suunnittelija, perhepäivä- ja sijaisperhehoitaja, erityisliikunnan opettaja/ohjaaja, em. alojen johtajat, työnjohtajat, esimiehet sekä hallinto- ja toimistohenkilöstö.

• Puheenjohtaja vuodesta 2002 kehitysvammaisten ohjaaja Nina­Saastamoinen.

Viiden vuoden irtisanomissuoja

K

unta- ja palvelurakenneuudistusta säätelevän puitelain mukaan toiminnan uudelleenjärjestelyjen (uusi kunta tai kuntayhtymä, kuntien tai kuntayhtymien yhdistäminen) perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Irtisanomissuoja koskee puitelaissa tarkoitettujen uudelleenjärjestelyjen kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan. Irtisanomissuoja koskee vain sellaisia kuntajaon ym. muutoksia, joissa henkilöstöä siirtyy toisen kunnan palvelukseen. Tällöin irtisanomissuoja koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia. Jos kuntajaon muutoksessa vain osa kunnan alueesta liitetään toiseen kuntaan ja henkilöstöä siirtyy toisen kunnan palvelukseen, irtisanomissuoja koskee vastaanottavassa kunnassa uudelleenjärjestelyjen kohteena olevissa palveluissa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan.

teena olisi saada puheoikeus vielä yksityisen sosiaali­a lan työehtosopimukseen.

Ulla Niskalalla on samansuuntaisia ajatuksia

Ulla Niskala on työssä Kolpeneen palvelukeskuksessa.

UUSI

Insinööri

– Iso kattoliitto tuntuu kyllä rehellisesti sanoen kaukaiselta. Alueellinen toiminta palvelee niin erityishuollon kuin muidenkin alojen ammattilaisia mielestäni parhaiten.

Hän pitää alueasiamiesjärjestelmää hyvänä.

Liiton kautta tuleva posti painottuu tekniikan alaan ja moni jäsen on kysynyt, kuulummeko nyt varmasti oikeaan liittoon.

Olemme saaneet tietoa, että myös pienet alat otetaan huomioon suuressa liitossamme.

Toivottavasti näin tulee olemaan.

Mitä insinöörit sitten voisivat oppia erityishuollon ammattilaisilta? – Monipuolistamme toinen toistemme yhteiskunnallista näkemystä, Ulla Niskala toteaa. n 19

totta & tutkittua

Kuntajohtajien myönteisyys Paras-uudistukseen lisääntynyt

K

untajohtajien usko kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemiseen on kasvanut hankkeen suunnitteluvaiheen lähestyessä loppuaan, ilmenee Kuntaliiton Paras-puntarista.

Viime toukokuussa 47 prosenttia kunnan- ja kaupunginjohtajista suhtautui toiveikkaasti suunnitteluvaiheen onnistuneeseen lopputulokseen. Nyt hankkeen suunnitteluvaiheeseen suhtautuu myönteisesti 63 prosenttia kuntajohtajista. Alle kymmeneksellä kuntajohtajista on epäilyjä onnistumisen suhteen. Kolmannes johdosta suhtautuu tilanteeseen neutraalisti.

Myönteisyys on lisääntynyt hankkeen edetessä eniten 10 000–20 000 tuhannen asukkaan kunnissa ja pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa. Oulun läänissä myönteisyys on lisääntynyt eniten. Sen sijaan Itä-Suomessa ja Lapissa myönteisyys on vähentynyt.

Maakunnista toiveikkaimmin suunnittelun tuloksiin suhtaudutaan Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Kaksikielisissä kunnissa myönteisyys on vahvaa. Kaupunkimaisissa kunnissa toiveikkuus on suurempaa kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa.

Paras-hanke lisännyt kuntien yhteistyötä

mistelun peräsimessä ovat olleet pääosin virkamiehet.

Enemmistö kunnan- ja kaupunginjohtajista katsoo toimeenpanosuunnitelmien työstämisen lisänneen kuntien välistä yhteistyötä, vaikkakin jopa joka neljäs kuntajohtaja näkee hankkeen vaikeuttaneen kuntayhteistyötä lisäämällä jännitteitä kuntien välillä. Runsas puolet kuntajohdosta kokee suunnittelun olleen pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen katsovaa.

Kunnan- ja kaupunginjohtajien mielestä kuntien selvitysten ja toimeenpanosuunnitelmien valmistelu on ollut pääosin faktoihin perustuvaa. Tosin viidennes kuntajohdosta katsoo suunnittelun perustuneen kunnassaan ennemminkin mielikuviin.

Vaikka Paras-hankkeen tavoitteena on ollut kuntien luottamushenkilöiden vahva mukana olo toimeenpanosuunnitelmien valmistelussa, niin vain 14 prosentissa kunnista valmistelu on ollut luottamushenkilövetoista. 42 prosentissa kunnista valmistelu on ollut yhtä vahvasti virkamiesten käsissä kuin luottamushenkilöiden ja 44 prosentissa val-

Kuntien ja alueiden välillä eroja

Kuntien ja alueiden välillä on selkeitä eroja uudistuksen valmistelussa. Paraspuntarissa mukana olleiden avovastausten perusteella esimerkiksi kohti kuntaliitosta etenevillä kunnilla saattaa olla jo selkeä etenemisstrategia. Lisäksi monella alueella tarvittavat yhteistyöratkaisut ovat pitkällä.

Toisaalta osalla alueista kuntien aiemmat yhteistyöstrategiat ja organisaatiot on jouduttu aluepohjan tai toimialan laajennusten vuoksi valmistelemaan hyvin kireällä aikataululla täysin uusiksi.

Kuntaliiton Paras-puntari kysely toteutettiin elokuussa. Kyselyyn vastasi 235 kunnan- ja kaupunginjohtajaa 392 kunnasta. Kysely ei ulottunut Kainuun hallintokokeilulain alaisiin eikä Ahvenanmaan kuntiin, jotka eivät tee toimeenpanosuunnitelmia. n

Lähde: Kuntaliitto, www.kunnat.net

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Kunta-alan työoloissa edelleen paljon parannettavaa Tällä vuosikymmenellä tehdyissä kattavissa työolotutkimuksissa on ollut tyypillistä kunta-alan negatiivinen erottautuminen yksityisestä sektorista ja valtiosta.

Erityisesti työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat olleet usein tapetilla.

20

T

uorein tutkimus kuntien työoloista on Työturvallisuuskeskuksen julkaisema Kunta-alan työolobarometri 2006. Tulokset ovat yleistettävissä koskemaan kaikkia kunta-alalla työskenteleviä.

Muihin sektoreihin verrattuna kunta-alalla on edelleen paljon parannettavaa. Esimerkiksi työnteon mielekkyyden muutossuunnan arviot ovat selväsi kielteisempiä kuin muilla sektoreilla.

Kunta-alalla työskentelevät antavat silti hyvän yleisarvosanan työelämän laadulleen, 7,9, kaikkien palkansaajien keskiarvon ollessa 8,0.

Verrattuna vuoden 2005 vastaavaan tutkimukseen, on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä.

Työtä koskevat vaikutusmahdollisuudet ovat yleisesti ottaen parantuneet lukuun ottamatta mahdollisuuksia vaikuttaa työtahtiin. Työturvallisuuden koetaan

myös yleisesti ottaen parantuneen. Lisäksi määrä- ja osa-aikaisiin sekä nuoriin kohdistuva syrjintä on vähentynyt edellisvuodesta.

Työolobarometrin mukaan kuntaalan sairauspoissaolot ovat vähentyneet, mutta niiden pituus on vastaavasti kasvanut. Vuonna 2006 oltiin keskimäärin 11,0 päivää vuodessa poissa oman sairauden takia – muilla sektoreilla vastaava keskiarvo on noin 9,0. Osaltaan kunta-alan sairauspoissaolojen suhteellista paljoutta selittää kuntatyövoiman ikärakenne. Kunnissa työskentelevien keski-ikä, 45,7 vuotta, on selvästi muita sektoreita (41,3 vuotta) korkeampi.

Noin kaksi kolmasosaa kuntien työntekijöistä on liukuvan työajan piirissä.

Useampi kuin kahdeksan kymmenestä on tyytyväinen työaikajärjestelmäänsä tyytyväisyyden ollessa kaikkein suurinta niiden keskuudessa, joilla on mahdollisuus kerätä kokonaisia päiviä säästöön.

Kunta-alalla ollaan muita sektoreita tyytymättömämpiä palkkausjärjestelmiin, joskin verrattuna vuoteen 2005 palkkausjärjestelmien kannustavuuden, kilpailukykyisyyden ja oikeudenmukaisuuden katsotaan lievästi parantuneen.

Työn koettu henkinen rasittavuus on lisääntynyt kunnissa; kaksi kolmasosaa kuntien työntekijöistä pitää työtään henkisesti rasittavana. Vastaavasti työn koettu fyysinen rasittavuus on jatkuvasti vähentynyt.

Kuntien teknisen väen osalta työolo­

barometrit eivät ole yleistettävissä, koska kunta-alan henkilöstöstä yli 80 prosenttia on sosiaali- ja terveystoimen tai opetus- ja sivistystoimen piirissä. Uuden Insinööriliiton seuraavan työmarkkinatutkimuksen erityisteemana on työhyvinvointi. Sen myötä kuntasektorilla työskentelevän UIL:n jäsenistön tilanne – muun muassa työhyvinvoinnin taso ja siihen vaikuttavat tekijät – tulevat ensi kertaa perusteellisemman selvityksen kohteeksi. n Lähde: Kunta-alan työolobarometri 2006: Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (julkaistu 2007). Työturvallisuuskeskus.

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Työmarkkinatutkimus 2006:

Kunnissa työskentelevillä vakaa työsuhde, mutta työ kuormittaa

V

uoden 2006 Työmarkkinatutkimuk­ sessa kysyttiin muun muassa työsuhteen varmuudesta ja työn määrästä. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 9 658 insinööriä. Seuraavassa tarkastellaan, poikkeaako kunnissa työskentelevien in-

sinöörien kokemukset mainituista asioista muun insinöörikunnan kokemuksista.

Kuvioista havaitaan, että (U)IL:n kuntasektorin insinöörit eroavat niin työsuhteen varmuuden kuin työn määrän osalta muilla sektoreilla työskentele-

%

%

100

6

90 80

39

70

9

n Epävakaa n Melko vakaa n Vakaa

40

100

80

50

50

40

40

20

50

10 Työnantajana kunta tai kuntayhtymä

Muu työnantaja

Kuvio 1. Millaisena näkee oman tilanteensa työpaikalla lähitulevaisuudessa (%). Ryhmä ”Epävakaa” muodostuu niistä, jotka pitävät lomautusta tai irtisanomista mahdollisena tai todennäköisenä.

UUSI

Insinööri

34

42

n Liian pieni n Sopiva n Ajoittain liian

suuri

n Jatkuvasti

liian suuri

44 45

30 20 10

0

3

70 60

55

3

90

60

30

vistä. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä.

Lyhyesti sanottuna kunnissa työskentelevien insinöörien työsuhde on vakaammalla pohjalla kuin muilla, mutta työn määrällinen kuormittavuus on vastaavasti suurempi. n

0

19 Työnantajana kunta tai kuntayhtymä

11 Muu työnantaja

Kuvio 2. Millaisena pitää nykyistä työmääräänsä (%).

21

maailmalta Teksti: Ari Åberg

Energia-, ympäristö- vai maatalouspolitiikkaa?

A

inakin sen puolen vuoden ajan, jonka olen täällä Brysselissä viettänyt, on EU:ssa puhuttu kovasti ilmastonmuutoksesta. Poikkeukselliset sääilmiöt ovat vauhdittaneet keskustelua. Viime kesä oli täällä kylmin ja sateisin kolmeenkymmeneen vuoteen, vaikka ihan Englannin kaltaisiin tulviin ei yllettykään. Useiden tiedemiesten mielestä ilmastonmuutos toimiikin juuri näin; sateisilla alueilla sataa entistä enemmän ja kuivat seudut senkun kuivuvat.

Ainakin komissio ja parlamentti pyrkivät tekemään kovasti töitä, jotta suuntaa saataisiin käännettyä. Toistaiseksi on esillä ollut paljon puhetta ja paperia. Lähivuosina on esitysten muututtava käytännöksi; muutoin käy huonosti.

EU:lle tyypillistä on, että kun jotain ryhdytään ajamaan, niin vastavoimat lähtevät heti liikkeelle. Kun autojen pakokaasupäästöjä halutaan alentaa, älähtää autoteollisuus, kun kilpailulla halutaan parantaa energiatehokkuutta, lähtevät voimantuottajat liikkeelle. EU on kuitenkin asettanut tavoitteen mm. kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja siitä on syytä pitää kiinni. Ei voida enää vetäytyä Kiinan tai USA:n selän taakse, vaan meidän on tehtävä oma osuutemme. Ja näin on tehtävä joka tapauksessa.

22

Tekevälle sattuu luonnollisesti myös huteja. Kiistaton ohilyönti on EU:n hurahtaminen biopolttoaineisiin. Viimeisimpien tutkimusten mukaan ne kun ovat vielä öljyjalosteitakin pahempia ilmansaastuttajia. Viljan ja öljykasvien hinta on kuitenkin saatu tällä touhulla nousuun. Maatalouspoliittisesti siis ehkä hyväkin juttu, mutta ympäristön ja kuluttajan kannalta ei.

Viimeisimmässä komission energiapaketissa sitä vastoin pyritään kilpailun lisäämiseen eriyttämällä verkko-omistus ja sähkön tuotanto toisistaan. Esitys on ehdottoman oikean suuntainen, joskin mm. omaisuusjärjestelyt huomioon ottaen vaikeahko toteuttaa käytännössä. Yleisesti ottaen kilpailun lisääminen kuitenkin yleensä parantaa tehokkuutta ja on siksi myös ympäristömielessä tavoiteltavaa.

Energia- ja maatalouspoliittiset näkökohdat ovat tärkeitä; sitä ei käy kiistäminen. Linjat tulisi kuitenkin aina vetää siten, että ympäristöpolitiikalla on suurin painoarvo. Se on EU:lle iso haaste. n

Kirjoittaja työskentelee Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Kestävää tuottavuutta edistettävä Euroopassa

E

uroopan Talous- ja sosiaalikomitean ETSK:n valmistelema lausunto Kestävän tuottavuuden edistäminen Euroopan työelämässä hyväksyttiin sen täysistunnossa syyskuussa. Asiantuntijana lausuntoa tekemässä oli tutkija Ulla Aitta Akavasta. Lausunnon teema liittyy Lissabonin strategian keskeisiin elementteihin.

Lausunnon raportoijana oli työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki STTK:sta. Lausunnon lähtökohtana on, että tuottavuus lisää työllisyyttä ja hyvinvointia silloin, kun kasvu perustuu työelämän laadun parantamiseen. Tämä on myös edellytys sosiaalisille ja teknologisille innovaatioille, joita Eurooppa tarvitsee selvitäkseen globalisaation ja ilmastomuutoksen haasteista.

Yrityksissä muutoksen ennakointi ja

joustava sopeutuminen ovat avainasioita. Tämä onnistuu, kun henkilöstön osaamisesta sekä työterveydestä ja -turvallisuudesta pidetään huolta. Henkilöstöllä on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Johtaminen perustuu yhteistyöhön ja on yksi yritystoiminnan strateginen osa-alue.

Näin aikaansaatu tuottavuuden kasvu on kestävää ja vaikuttaa talouskasvuun parantamalla työpaikkojen tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Se kasvattaa työvoiman määrää, kun työntekijöiden jaksaminen työelämässä lisääntyy.

Kestävässä tuottavuudessa on kysymys siitä, miten onnistuneesti yritys kykenee yhdistämään eri tuotannontekijöitä ja motivoimaan työntekijöitään parantaakseen innovaatiokykyään ja kilpailukykyään. Se on laajempi käsite kuin

pelkkä kannattavuuden mittaaminen tai rajautuminen vain työn tuottavuuden tarkasteluun.

Raportoijan mukaan viime vuosien­ tuottavuuskasvua Euroopassa ei voi luon­nehtia kestäväksi. Tarvitaan nykyistä paljon enemmän tietoa ja käytännön toimintatapoja työelämän laadun merkityksestä tuottavuudelle.

Lausunnon suosituksina esitetään, että kestävän tuottavuuden teema tulisi sisällyttää osaksi talouden ja työllisyyden suuntaviivojen uudistamista. Lisäksi ehdotetaan työelämän laatua kuvaavan indeksin luomista, lisätutkimuksia työelämän laadun ja tuottavuuden suhteesta, innovaatiotoiminnan painottamista EU:n eri ohjelmissa, sekä kansallisia kehitysohjelmia. n

Parlamentti hyväksyi EIT:n – rahoitus vielä auki

E

uroopan Parlamentti hyväksyi täysistunnossaan Strasbourgissa MEP Reino Paasilinnan mietinnön Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta. Parlamentti haluaa lisätä instituutin nimeen innovaatio-sanan.

Instituutille ei haluta tutkinnonantooikeutta.

Parlamentin mielestä instituutti tulisi perustaa vasta pilottivaiheen jälkeen.

Instituutti koostuisi valituista osaamisja innovointiyhteisöistä, jotka pilottivaiheessa keskittyisivät ensin arvioimaan instituutin toimintamahdollisuuksia.

Innovointiyhteisöt tulisi valita aloilta, jotka auttavat unionia vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin (mm. ilmastonmuutos, energiateknologia, tietoliikenne- ja viestintäteknologia).

Instituutti olisi siis eräänlainen yh-

teistoimintaverkosto, johon sen hallintoneuvosto valitsisi yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä osaamis- ja innovointiyhteisöjä. Parlamentti haluaa komission kannasta poiketen näiden olevan EIT:stä oikeudellisesti riippumattomia.

Instituutin kokonaismenoiksi kaudella 2007–2013 on arvioitu 2,4 miljardia euroa. n

Parlamentti leikkaisi autojen pakokaasupäästöjä

E

uroopan Parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi äänin 49-3 brittiläisen MEPin Chris Daviesin (ALDE) oma-aloitemietinnön autojen pakokaasupäästöjen vähentämisestä. Tavoitteeksi tulee asettaa 120 g/km vuoteen 2012 mennessä. Mietintö tukee komission linjauksia. Myöhemmin päästöjen vähentämistä tulee jatkaa vielä jyrkemmin.

Mietinnössä ollaan huolestuneita siitä, että vapaaehtoiset toimet päästöjen vähentämiseksi eivät tunnu purevan.

UUSI

Insinööri

Euroopan autoteollisuus pitää näitä päästörajoja liian jyrkkinä ja epärealistisina. Tosiasia kuitenkin on, että voimakkaita toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan kaikilla rintamilla.

Muutoin lämpeneminen on vaarassa saada mittasuhteet, jotka vaikeuttavat suuresti nykymuotoisen elämän selviämismahdollisuuksia planeetallamme.

Parlamentti äänestää mietinnöstä marraskuussa. n 23

osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Promade/Johanna Kokkola

Outokummun Metalli laajentaa toimitilojaan ja palkkaa lisää henkilöstöä

Insinööri Jarmo Paakkunainen johtaa Outokummun Metallia.

Pohjois-Karjalassa toimiva Outokummun Metalli Oy laajentaa toimitilojaan ja palkkaa toistakymmentä uutta työntekijää. Yrityksen palvelukseen rekrytoidaan hitsaajien lisäksi myös toimihenkilöitä, joista osa voi olla koulutustaustaltaan insinöörejä.

H

arvesterin päitä valmistavan Outokummun Metallin toimitilojen laajennus käynnistyi syyskuussa. Nykyisten tuotantotilojen läheisyyteen rakennetaan uusi kokoonpanohalli ja pulverimaalaamo sekä sosiaali- ja ruokalatila. Kokoonpanohalli valmistuu vielä tämän vuoden aikana ja muut tilat saadaan valmiiksi ensi vuonna. Rakennustyöt toteutetaan yhteistyössä Outokummun seudun teollisuuskylän kanssa.

Outokummun Metallin toimitusjohtaja Jarmo Paakkunaisen mukaan 24

laajennus ja investoinnit mahdollistavat merkittävän tuotantokapasiteetin noston, mikä synnyttää tarpeen rekrytoida lisää henkilökuntaa. Yhtiö käynnisti syyskuussa yhteensä kahdeksan työntekijän rekrytointiprosessin, ja ensi vuoden puolella palkataan lisää uutta henkilökuntaa.

Outokummun Metalli on paikallisesti iso työnantaja. Yhtiön palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 90 henkilöä, joista vajaat kymmenen prosenttia on insinöörejä.

Perlokselta osaajia Outokummun Metalliin

Viime talvena Perloksen ilmoitettua tuotannon lopettamisesta Suomessa, Outokummun Metallista oltiin yhteydessä perloslaisiin ja kerrottiin rekrytointimahdollisuuksista. Tämä yhteydenotto poiki työpaikkoja Outokummun Metallista useille entisille perloslaisille.

Toimitusjohtaja Paakkunainen on itsekin entinen perloslainen. Joensuussa Wärtsilän teknillisessä oppilaitoksessa insinööriksi opiskellut Paakkunainen ehti työskennellä 18 vuotta Perloksen palveluksessa ennen kuin irtisanoutui viime vuoden marraskuussa ja päätti kokeilla jotain muuta työnsarkaa. Tämän vuoden maaliskuussa hänet valittiin Outokummun Metallin toimitusjohtajaksi, mutta varsinaiset toimitusjohtajan työt alkoivat vasta elokuun alusta. n

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Weme.fi:stä tukea tekniikan alan naisille Weme.fi on tekniikan eri aloilla työskenteleville naisille suunnattu verkkoyhteisö, jonka tarkoituksena on edistää naisten verkostoitumista ja tarjota tukea niin työhön kuin vapaa-aikaankin.

Projektipäällikkö Pirjo Putila kannustaa naisia tukemaan toisiaan työelämässä.

W

omEqual-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Putila Teknillisestä Korkeakoulusta iloitsee siitä, että tekniikan eri aloilla työskentelevät naiset ovat löytäneet verkkoyhteisön. Viime keväänä lanseeratun Weme. fi-verkkoyhteisöön on rekisteröitynyt jo yli kahdeksansataa tekniikan aloilla työskentelevää naista.

Putila kertoo, että Teknillisen Korkeakoulun tasa-arvoprojektissa oli jo aikaisemmin mietitty keinoja, miten edesauttaa tekniikan aloilla työskenteleviä naisia verkostoitumaan keskenään. TKK:n tasa-arvoprojekti TiNA järjesti tekniikan aloilla työskenteleville naisille verkostoitumistilaisuuksia, joista saatiin hyvää palautetta.

Koska läheskään kaikki naiset eivät päässeet tilaisuuksiin, he ehdottivat sellaista foorumia, missä voisi vaihtaa vapaasti ajatuksia ajasta ja paikasta riippumatta. Myös tekniikan aloilla työskenteleville naisille tehty tarvetarkoitus antoi samaa viestiä, verkkoyhteisölle olisi käyttöä.

UUSI

Insinööri

Kertomukset työurista kiinnostavat

Putilan mukaan Weme-verkkoyhteisön jäsenet lukevat mielellään muiden naisten kertomuksia työurista ja vaihtavat kokemuksiaan mm. työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä uralla etenemisestä. Ajatusten vaihtaminen verkossa on helppoa, koska naiset voivat halutessaan keskustella keskenään anonyymisti ja perustaa verkkoyhteisön sisälle omia keskusteluryhmiä. Varsinkin nuoret naiset ovat tottuneita verkon käyttäjiä ja heille on luontevaa vaihtaa ajatuksia sähköisesti Miesvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset kokevat usein, että heiltä puuttuu työelämän tukiverkosto, sillä naisten kommunikointi- ja ajattelutapa on erilainen kuin miesten. Naiset kaipaavat kokemusten vaihtoa, rohkaisua sekä kannustavia esimerkkejä. Naiset pohtivatkin keskusteluissa asemaansa miesvaltaisella alalla, etenemismahdollisuuksiaan ja mahdollisia kompastuskiviä. Syksyn aikana on keskusteltu mm. esimies- ja

johtamistehtävistä ja lokakuun erityisteemana on työhyvinvointi.

Verkostosta apua urakehitykselle

Naisten keskinäinen verkostoituminen voi edesauttaa uralla etenemisessä ja palkkakehityksessä. – Naiset eivät aina muista, että palkankorotusten ja ylennysten saaminen edellyttää asioiden sanomista ääneen, koska pelkät epämääräiset vihjaukset paremmasta palkasta eivät auta. Kun tällaisista asioista kirjoitetaan verkkoyhteisössä, varmasti yhä useampi nainen alkaa miettiä asiaa, Putila sanoo.

Vaikka naiset ovat usein arkoja pyytämään lisää palkkaa, he viihtyvät hyvin tekniikan aloilla. Keskusteluissa on käynyt hyvin ilmi se, että verkkoyhteisön jäsenet ovat tyytyväisiä uravalintaansa.

Tekniikan alan koulutus mahdollistaa useimmille naisille vakituisen työpaikan ja kohtuullisen tulotason. n Lisätietoa löytyy osoitteesta www.weme.fi

25

osaaminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Saariselkä siirtyy bioenergian käyttöön Saariselän matkailukeskuksessa ei palella ensi talvena. Uusi lämpökeskus valmistuu parahiksi ensi lumille täyttämään matkailuyritysten lähes kaksinkertaistuneen lämmöntarpeen.

26

O

mavaraisuuden ja kotimaisuusasteen lisääminen lämmöntuotannossa on Inarin kunnassa (Ivalon seudulla) ollut suunnitteilla jo yli kymmenen vuotta. Päästölaskelmien mukaan uusiutuvien polttoaineiden käyttö on järkevää. Lisäksi raaka-ainetta on saatavilla yllin kyllin, sillä harvennusrästiä eli ohutta mäntyä oksineen tulee valtavasti.

– Nyt raaka-ainereservi saadaan paikalliseen käyttöön, jolloin sillä on myös työllistävä vaikutus, sanoo energiapäällikkö Markku Nivakoski Inarin kunnan omistamasta Inergia Lämpö Oy:stä.

Kiinteä polttoaine tulee pääasiassa Inarin kunnan alueelta, metsähallituksen mailta sekä paikallisilta sahoilta.

Rakenteilla oleva kaukolämpölaitos tuottaa lämpöenergiaa pääosin kotimai-

Sosiaalinen osallistuminen pidentää ikää

S

sella biopolttoaineella Saariselän keskustan suurille matkailukeskuksille. Lämpöenergiatuotanto uudella lämpölaitoksella alkaa marraskuussa. Tähän saakka lämpö on tuotettu raskaalla ja kevyellä öljyllä.

Uusi kaukolämpöverkosto vapauttaa sähköverkon kapasiteettia muuhun käyttöön.

Uudessa lämpökeskuksessa sekä Ivalon samansuuruisessa lämpökeskuksessa käytettävä puuhake ja erilaiset biologiset kierrätyspolttoaineet käsitellään ja varastoidaan molemmille lämpölaitoksille pääasiassa Ivalon eteläpuolella sijaitsevassa Lintumaan terminaalissa.

– Biopolttoaineen ja puujätteen kuljetus, käsittely ja jalostaminen maksaa paljon, Nivakoski tietää.

Materiaalin toimitusketjussa on vielä parantamisen varaa, jotta pitkä talvi lumija jäähaittoineen ei nostaisi käsittelykustannuksia.

Saariselän Lämmön yhdessä lahtelaisen Termopointin kanssa rakentama lämpökeskus ovat saaneet Lapin TE-keskukselta kansallista energiatukea ja EU:n rakennerahaston tukea. Myös Inarin kunta on tukenut hanketta. Tarkoitus on edistää matkailuyritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä edullisen ja ympäristöystävällisen energiahuollon avulla. n UUSI

InsInöörI

osiaalinen pääoma pienentää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Kansanterveyslaitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan aktiivisesti yhdistys-, harrastus- ja kulttuuritoimintaan osallistuvilla naisilla on noin neljä prosenttia pienempi riski kuolla aikaisemmin kuin naisilla, jotka eivät kuulu yhdistyksiin eivätkä harrasta vapaa-aikanaan.

Myös miehillä sosiaalinen toiminta pienentää kuolemanriskiä. Paremmin tienaavat miehet näyttävät tutkimuksen mukaan kuitenkin olevan sosiaalisesti aktiivisempia kuin vähemmän tienaavat. Toisin kuin naisilla, miehillä keskinäisen luottamuksen määrä ei vaikuttanut hengissä säilymiseen.

Ylilääkäri, dosentti Markku T. Hyypän mukaan sosiaalinen toiminta pienentää myös miesten kuolemanriskiä, mutta miehillä yhteys liittyy taloudelliseen asemaan. Naisilla taloudellinen asema ei vaikuttanut tulokseen.

Sosiaalisen pääoman vaikutusta kuolemanriskiin ei pystytä selittämään tunnetuilla terveyden vaaratekijöillä esimerkiksi työttömyydellä, yksinäisyydellä, sairauksilla, tupakoinnilla, korkealla verenpaineella tai korkeilla kolesteroliarvoilla. Sosiaalinen pääoma näyttää vaikuttavan itsenäisesti terveyteen.

Tutkimuksen aineistona on Mini Suomi -terveystutkimus, johon kuului 8 000 yli 30-vuotiasta suomalaista.

Kelan ja Kansanterveyslaitoksen Mini Suomi -terveystutkimus tehtiin vuosina 1978–1980. Tuoreessa tutkimuksessa sosiaalisen pääoman vaikutusta kuolleisuuteen tarkasteltiin reilut 20 vuotta myöhemmin. n

Uudelle uralle Insinööripörssistä!

O

letko harkinnut työpaikan vaihtoa? Kiinnostaako tietää, millaisia osaajia työnantajat etsivät? Käy tutustumassa Uuden Insinööriliiton www-sivuilla avoinna oleviin työpaikkoihin. Tälläkin hetkellä Insinööripörssissä on runsaasti ilmoituksia avoimista työpaikoista. Insinööripörssin sivuille pääset menemällä netissä osoitteeseen www.uil.fi ja sieltä kirjaudut jäsensivuille.

Jäsensivujen oikeasta yläreunasta löydät sanan Avoimet työpaikat. Klikkaa sitä ja olet perillä.

Lisätietoja Insinööripörssistä saat urahallinta-asiantuntija Seija Utriaiselta, puhelin 0201 801 821 tai sähköpostilla osoitteesta seija.utriainen@uil.fi n 27

osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Sirpa Kauppinen/TKK ja Markku Laitinen

Päästöjen vähentäminen haaste laivarahtiliikenteelle Teknillisen korkeakoulun professori Tuula Pohjola muistuttaa, että uuden tekniikan myötä voidaan vähentää liikennepäästöjä.

P

Euroopan unionin päästökauppaan liittyvät lentoliikenteen lisäksi todennäköisesti myös maantie-, raide- ja meriliikenne seuraavan vuosikymmenen aikana. Teknillisessä Korkeakoulussa on alettu tutkia, miten logistiikasta ja laivarahtiliikenteestä syntyvistä päästöistä aiheutuvat kulut voidaan jyvittää asiakkaille.

rofessori Tuula Pohjola Teknilliseltä Korkeakoululta kertoo, että laivarahtiliikenteen tuottamien päästöjen seuraaminen on vaikeaa.

Maantiekuljetusten, raide- ja lentoliikenteen päästöjä pystytään seuraamaan ja laskemaan paremmin, mutta laivarahtiliikenteessä tilanne on aivan toinen. Vuoden 2011 alusta lähtien päästökaupan piiriin liittyy EU:n sisäinen lentoliikenne ja vuodesta 2012 lähtien kaikki EU:sta lähtevät ja saapuvat lennot. Laivaliikenne on todennäköisesti

28

päästökaupassa mukana vuoteen 2020 mennessä.

Liikennepäästöjen vähentäminen niin maalla, merellä kuin ilmassa on olennainen osa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Vähemmän polttoainetta kuluttavia liikennevälineitä sekä erilaisia teknologisia ratkaisuja nykyiseen tekniikkaan on kehitetty maa- ja ilmakuljetuksiin. Samaan on tarkoitus pyrkiä myös laivarahtiliikenteessä. Vaikka tästä seuraakin suuria investointeja, samalla voidaan parantaa kustannus-

tehokkuutta. Vähän energiaa käyttävät koneet säästävät kallista polttoainetta ja ympäristöä. Pienempien päästömäärien ansioista yritys voi mahdollisesti myydä päästöoikeuksiaan muille yrityksille ja tuottaa näin ympäristöystävällisempiä palveluja ja jopa mahdollisesti lisää voittoakin.

Laivarahtiliikenteessä suurin ongelma lienee se, kenelle kustannukset jyvitetään. Siksi TKK:lla on alettu tutkia, miten kulut pitäisi oikeudenmukaisesti jakaa. – On mietittävä ensin, miten kus-

tannukset lasketaan ja kohdennetaan, Pohjola sanoo.

Käytännössä laivarahtiliikenne siirtää päästökaupasta aiheutuvat kulut kuljetushintoihin. Päästökaupan periaate on, että päästöjä aiheuttava maksaa kulut. Liikenteessä päästöjä syntyy itse kuljetuksesta, mutta liikennettä ei olisi ilman tavaroita ja ostajia.

Uusi tekniikka tuo kustannustehokkuutta

Laivaliikenteessä uuden sukupolven laivat ovat vasta tulossa. Laivojen käyttöaika on paljon pidempi kuin maantiekuljetuskaluston tai jopa rautatiekaluston.

Laivojen rakentaminen on kallista ja uuteen teknologiaan panostaminen maksaa. Silti se kannattaa, koska uuden tekniikan myötä syntyy vähemmän päästöjä.

Meriliikenteessä toimijoita on ympäri maailmaa ja ihmisten asenteita täytyy muuttaa. Asenteiden muutos vaatii koulutusta, valistusta ja tiedotusta.

Mukaan täytyy saada myös koko muu maailma EU:n lisäksi, jotta todelliset päästövähennyshyödyt syntyvät. Silti yhden maanosan osallistuminen päästökauppaan saa muutosta aikaan.

– Monissa kehittyvissä maissa on alettu puhua ympäristöasioista ja lainsäädäntöä on muutettu. ympäristöystävällisempään suuntaan. Kehittyvät maat tulevat toki jälkijunassa, mutta silti pientä edistystä on tapahtumassa, Pohjola uskoo.

UUSI

Insinööri

Kun lentoliikenne päätettiin ottaa päästökauppaan mukana vuonna 2012, lentoliikenteen toimijat alkoivat hyvin nopeasi hyödyntämään uutta tekniikkaa vanhoissa koneissa. Näin päästöjen määrää saadaan nopeasti vähennettyä, Pohjola muistuttaa.

Asenteet kotoa töihin

Pohjolan mukaan ihmiset ovat nykyään hyvin ympäristötietoisia. Kotona monet miettivät energiasäästöasioita ja kierrättävät jätteet. Työpaikoille tätä asennetta ei ole tuotu mukaan. Kun työpaikoilla tehdään päätöksiä, olisi tärkeä ottaa huomioon myös ympäristönäkökulmat, joilla on merkittävä vaikutus tulevaisuuteen.

Pohjola arvioi, että yritykset eivät ole vielä täysin sisäistäneet osallisuuttaan päästökaupassa. –Helposti eletään siinä illuusiossa, että päästökauppa koskee vain energia-alan yrityksiä ja energiaintensiivisiä teollisuuden aloja. Päästökauppaan osallistuvat jatkossa niin yritykset kuin kuluttajatkin. Tähän ajatukseen on sopeuduttava.

Sopeutuminen päästöjen vähentämiseen edellyttää asennemuutosta ja valistusta. Kun kuljetuksille asetetaan päästörajat, kustannukset näkyvät asiakkaiden hinnoissa. Tästä on silti paljon hyötyä. Esimerkiksi laivarahtiliikenteessä ei ole aikaisemmin välttämättä tiedetty, mitä kaikkea tavaraa laivoissa liikkuu. Jatkossa laivaliikenneyrittäjien on tiedettävä tavaroiden sisältö ja määrä,

mikä auttaa erityisesti riskien hallinnassa ja päästökuormien jyvityksessä eri toimijoille. Näin voidaan vähentää merikuljetusten taloudellisia, ympäristö- ja henkilöstöriskejä.

Nuoriso kiinnostunut ympäristöasioista

Pohjola iloitsee siitä, että suomalaisnuoret ovat kiinnostuneita ympäristöasioista. Esimerkiksi TKK:lla vastuullinen liiketoiminta -kurssi saavutti huikean suosion opiskelijoiden keskuudessa.

Nuoret miettivät millaisessa maailmassa he haluavat itse elää ja perehtyvät ympäristöasioihin.

– On tärkeää, että korkeakoulut tarjoaisivat ympäristöasioihin liittyviä kursseja, koska täytyy muistaa, että tämän päivän opiskelijat ovat tulevaisuuden päättäjiä ja johtajia. n

Liikennepäästöjen vähentäminen niin maalla, merellä kuin ilmassa on olennainen osa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

29

edunvalvonta Teksti: Aleksi Vienonen / UP-uutispalvelu n Kuva: Pekka Sipola

Sture Fjäder varoittaa paikallisesta sopimisesta

”Keskusjärjestöjen koordinoitava neuvottelukierrosta paremmin”

Y

lemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder suhtautuu paikalliseen sopimiseen epäillen. Tällä liittokierroksella on sovittu tavallista hanakammin yrityskohtaisesti jaettavista palkkaeristä.

– Yrityskohtainen sopiminen ei ole onni ja autuus, Fjäder sanoo.

YTN vastaa viime kädessä kaikkien yksityisaloilla työskentelevien akavalaisten palkansaajien sopimuspolitiikasta.

Esimerkiksi kesällä solmitussa teknologiateollisuuden sopimuksessa laajennettiin paikallista sopimista. Sitä pidetään merkittävänä päänavauk­sena.

Fjäder on kuitenkin epäluuloinen. Hänen mukaansa sopimuksessa on paljon kompastuskiviä.

Ne eivät rajoitu pelkästään teknologiateollisuuteen. Fjäder korostaa, että yrityskohtaisen sanelun riski on todellinen. Hän väittää sanelua jo tapahtuneen.

– Vaikka teknologiateollisuudessa annettiin mahdollisuus kohtuullisen laajaan yrityskohtaiseen sopimiseen, niin minun tietojeni mukaan suurissa teknologiateollisuuden yrityksissä paikallisia neuvotteluja ohjeistetaan konsernin keskushallinnosta, Fjäder sanoo.

Yrityksen johtoporras määrää silloin koko konsernille yhden tavan paikalliserien jakamiseksi.

– Mitä sopimista se on? Ei mitään, Fjäder jatkaa.

Hän kuitenkin painottaa, ettei yrityskohtaisen sopimisen lisäämisessä sinällään ole mitään pahaa.

– En vastusta yrityskohtaista sopimista, mutta siihen pitää kuulua jonkinlainen palkkausjärjestelmä. On tiedettävä, mihin rahat menevät ja mitä palkitaan, Fjäder sanoo.

Palkansaajajärjestöjen koordinoitava sopimuksia

Sture Fjäder.

30

Fjäder varoittaa, että sopimukset saattavat hajaan­ tua ja pirstoutua nyt käytävällä kierroksella. Sopimusten pituudet vaihtelevat suuresti. Teksti-

Seuraa neuvottelutilanteita osoitteessa www.ytn.fi

muutokset poikkeavat paljon toisistaan, etenkin paikallisen sopimisen osalta.

Kolmen palkansaajakeskusjärjestön on hänen mielestään nyt oltava tarkkana. AKAVAN, STTK:n ja SAK:n pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja valvoa, miten suomalainen sopimusjärjestelmä muuttuu. Tällä hetkellä sopimusjärjestelmän muuttuminen on Fjäderin mielestä hieman tuuliajolla.

– Eri aloille on syntymässä hyvin erityyppisiä sopimusrakenteita.

Fjäderin mielestä palkansaajapuolen olisi syytä istua alas ja miettiä palkansaaja­ politiikkaa kokonaisuudessaan.

– On pohdittava, onko järkevää siirtyä entistä enemmän yrityskohtaisuuteen ja kuinka paljon halutaan sopia valtakunnallisesti, Fjäder linjaa.

Akavalaiset osin sopimusten ulkopuolella

Työehtosopimukset ja valtakunnallinen

palkkapolitiikka ovat suhteellisen uusi asia AKAVAn yksityisillä aloilla. Palkkapolitiikka vähimmäiskorotuksineen tuli kuvioihin vasta laman jälkimainingeissa.

Akavalaiset tuntevat hyvin paikallisen palkkasopimisen sudenkuopat.

Fjäder huomauttaa, että työehtosopimuksen puuttuminen voi pysäyttää palkkakehityksen.

– Silloin palkkoja voi korottaa vain etenemällä urallaan tai vaihtamalla työpaikkaa, hän sanoo.

– Yrityskohtainen sopiminen on ollut mantra, jota on hoettu katsomatta, mitä se tarkoittaa. On muistettava, että edelleen iso osa jäsenistämme sopii palkkansa yksilöllisesti. Miksi tätä osuutta pitäisi lisätä, Fjäder kysyy.

YTN haluaa jatkossakin sopia uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia ja palkkapöytäkirjoja.

Fjäder korostaa, että korotusten on oltava vähintään inflaation suuruisia. n

YTN:n sopimusneuvottelut loppusuoralla

Y

TN:n sopimusneuvottelut ovat reilusti yli puolenvälin. Neuvottelujärjestön puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa, että sopimukset on neuvoteltu noin 60 000:lle YTN:n jäsenelle. Yhteensä YTN:ään kuuluu noin 120 000 akavalaista jäsentä ammattiliittojensa kautta.

– Osalla YTN:n jäsenistä ei ole työehtosopimusta tai palkkapöytäkirjaa lainkaan, Fjäder muistuttaa.

Muun muassa työaikapankkien käyttöönotto vaatii lain mukaan voimassa olevan työehtosopimuksen.

Kevään ja kesän aikana rahoitus­ala, teknologia-ala sekä kemianala pääsivät sopimukseen. Rahoituksessa ja teknologiateollisuudessa YTN:llä on työehtosopimus. Sen sijaan kemianteollisuudessa YTN:llä on palkkapöytäkirja, joka turvaa vähimmäiskorotukset.

Fjäderin mukaan jäljellä on kolme ongelma-alaa. Muiden osalta neuvottelut sujuvat omalla painollaan.

Kovin kiista on tulossa teknisen suunnittelun alalla. Erilaiset suuret

UUSI

Insinööri

insinööritoimistot ovat alan merkittävimpiä työnantajia.

– Suunnittelussa palkat ovat jääneet teollisuudesta jälkeen noin 8–10 prosenttia. Siellä haetaan kunnon palkankorotuksia. Yritykset ovat koko lamanjälkeisen ajan ottaneet lisää väkeä, liikevaihto on kasvanut ja voitot ovat kunnollisia, Fjäder sanoo.

Myös energia-alalla väännetään kättä. Yksityistetyillä kunnallisilla voimalaitoksilla on eri sopimukset kuin vanhoilla yksityisillä voimaloilla.

– Kuntaperusteinen sopimus on parempi kuin vanha yksityisalojen työehtosopimus. Kahden sopimuksen yhteensovittaminen on vaikeaa, Fjäder sanoo.

Kolmas ongelma-alue liittyy telealaan. Neuvottelut kangertelevat Fjäderin mukaan pahasti.

Mutta nähdäänkö tällä kierroksella historian ensimmäinen YTN:n lakko?

– Kyllä se hyvin mahdollista on, etenkin suunnittelualalla, Fjäder toteaa.

31

edunvalvonta Haastattelu: Kari Tirronen n Kuva: Jukka Väyrynen

Poliitikkojen lupaukset loivat ylisuuria odotuksia Kunta-alan uusi sopimusratkaisu allekirjoitettiin 1. lokakuuta.

Neuvottelujohtaja Jukka Kauppalan yleisarvosana käydylle neuvottelukierrokselle: Harvoin olen 23 vuoden urani aikana voinut kirkkain silmin sanoa, että kyseessä on hyvä sopimus.

U

uden Insinööriliiton UIL:n kuntasektorin jäsenten puolesta sopimusta olivat neuvottelemassa UIL:n 1. varapuheenjohtaja, KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala ja neuvottelujohtaja Jukka Kauppala.

Pääneuvotteluryhmässä toimineen Kauppalan mielestä tämänkertaisen neuvottelukierroksen poikkeuksellisuuteen on monia syitä. Useiden tulopoliittisten kokonaisratkaisujen seurauksena on jäänyt paljon alakohtaisia paineita. Kuntaalan palkkaohjelma oli päättymässä, ja kunta-alan järjestöillä oli isoja odotuksia sen jatkamiseen. Myös Suomen hyvä talouskehitys antoi odottaa ekstrahyvää.

Erikoisin ja uusi piirre Jukka Kauppalan mukaan oli poliitikkojen viime eduskuntavaalien alla antama lupaus ns. tasaarvotuposta. Se aukaisi loputkin padot ainakin Tehyssä ja SuPerissa.

– Kun hallitusohjelman kirjaus ei koskenutkaan vain hoitajia, eivät heitä edustaneet järjestöt osanneet päästää irti koetuista lupauksista. Järjestöille ja niiden jäsenille jäi aivan ylisuuria odotuksia ja täysin epärealistisia kuvitelmia siitä, että hoitajien palkkoja voitaisiin korottaa kerralla 500 euroa.

Niinpä SuPerin ja Tehyn neuvottelujärjestö TNJ ikään kuin ”eristäytyi” eikä harjoittanut yhteistyötä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa, vaikka sitä moneen kertaan tarjottiin. Poliittinen oppositio lisäsi löylyä rätkyttämällä hallitukselle ja puuhaamalla välikysymyksiä.

Sympatia ei muutu rahaksi

Jukka Kauppalan mukaan on täysin 32

luonnollista, että poliitikoilta edellytetään julkisten palvelujen sellaista rahoittamista, että julkiset palvelut turvataan, ja että myös kilpailukykyisiä palkkoja voidaan maksaa. Poliitikkojen tehtävänä on linjata, mitä ja missä muodossa palveluita tarjotaan. Ammattialakohtaiseen palkkapolitiikkaan ei poliitikkojen tulisi kuitenkaan puuttua.

– Työmarkkinaneuvottelut käydään tulevaisuudessakin sopijapuolten välillä, ja kuten nyt on nähty, vääränlaiset signaalit vain hankaloittavat sopimista, perustelee Kauppala.

Median ja kansalaisten julkisuudessa hoitajille julkituoma tuki ei juuri vaikuttanut neuvotteluilmapiiriin ja työskentelyyn. Kauppalan mielestä varsinkin kokeneet neuvottelijat tietävät, että sympatiaa on helppo hakea ja saada, mutta se ei välttämättä kovin helposti, jos lainkaan, muutu rahaksi. Epäilemättä jatkuva kohina ja median salamavalojen välkkyminen vaikeutti erityisesti TNJ:n neuvottelijoiden mahdollisuuksia antaa realistisia viestejä päättäjilleen ja jäsenistölleen.

Ilahduttavaa kuitenkin oli, että Superista kuitenkin löytyi lopulta viisautta.

Järjestelmä ei syyllinen

TNJ irtisanoi neuvottelujen kuluessa kunnallisen pääsopimuksen. Mitä tämä merkitsee tulevaisuudessa, sitä ei kukaan tiedä. Kauppalan arvion mukaan tuskin mitään järisyttävää. Toki kaikilla kunta-alan pääsopijajärjestöillä ja niiden jäsenjärjestöillä on tavoitteita pääsopimuksen suhteen. Osa tavoitteista liittyy esimerkiksi paikallisen sopimisen pa-

Jukka Kauppala on KTN:n neuvottelujohtaja.

rantamiseen ja jäntevöittämiseen, osa on järjestöpoliittisia. Selkeimmin asian on ilmaissut TNJ, joka katsoo kunnallisen sopimusjärjestelmän jäykkyyksien estävän heitä saamasta, mitä he haluavat.

Taustalla on jo kauan erityisesti Tehyn piirissä haudottu kysymys hoitoalan sopimuksesta. Tähän on saatu mediakin harhaantumaan. Monissa artikkeleissa ja pääkirjoituksissa on syytetty neuvottelujärjestelmää siitä, että nyt osa kuntien ja kuntayhtymien hoitajista on lakon partaalla.

– Tosiasia kuitenkin on, että vaikka kuntasektorilla tälläkin hetkellä on viisi erillistä ja itsenäistä sopimusta, ei koskaan ole käynyt niin, että palkankorotusraami olisi eri sopimuksissa ollut erilainen ilman lakkoja. Niinpä en todellakaan ymmärrä, miten itse järjestelmä olisi syyllinen, ihmettelee neuvottelujohtaja Jukka Kauppala.

On aivan selvää, että kun kaikki näiden viiden sopimuksen (yleinen, tekniset, opettajat, lääkärit ja tuntipalkkaiset) piirissä olevat työskentelevät kunnissa ja kuntayhtymissä, lähtökohtainen palkan-

korotusvara on sama. Kauppala ei ymmärrä, miksi tämä muuttuisi hoitoalan omalla sopimuksella. Hänen mukaansa varmasti myös muunlaisia järjestöpoliittisia tavoitteita tullaan näkemään, kunhan pääsopimuksesta päästään keskustelemaan kunta-alan työmarkkinatilanteen rauhoituttua Kunnallisen pääsopimuksen voimassaolo päättyy maaliskuussa 2008.

Perusrakenne on kunnossa

Kunnallisessa neuvottelu- ja sopimisjärjestelmässä tuskin tapahtuu mitään järisyttävää lähitulevaisuudessa. Kappalan mukaan usein on kylläkin nähty, että kun jokin rakenne tai sen osa muuttuu, voi se johtaa muutoksiin myös muissa rakenteissa verraten nopeastikin. Kauppala ei kuitenkaan näe erityistä tarvetta

neuvottelutoiminnan uudelleenorganisoimiseen. Sen sijaan käytännön neuvottelutoimintaa tulisi moninkin tavoin kehittää niin keskus- kuin paikallistasolla.

Kunta-alan sopimustoiminnan perusrakenne on kunnossa. Kollektiivisopimukset tehdään keskustasolla ja keskustason sopimuksilla sovitaan, mitä paikallisesti voidaan sopia. n

Kunta-alalle sopimukset vuosille 2007–2009

K

unta-alan 19. syyskuuta saavutettuneuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2007– 2009 allekirjoitettiin 1. lokakuuta 2007.

Osapuolten päättävät elimet hyväksyivät neuvottelutuloksen, KTN:n hallitus 20. syyskuuta.

Neuvottelutuloksen mukaiset virkaja työehtosopimukset tulevat voimaan 1.10.2007. Kahden vuoden ja neljän kuukauden pituinen sopimuskausi päättyy 31.1.2010.

Sopimus on kustannusvaikutukseltaan samaa tasoa kuin työnantajan aiemmin tekemä tarjous, mutta eriä on kohdennettu toisin. Sopimukset sisältävät kolme yleiskorotusta ja kaksi paikallista järjestelyerää, joiden kustannusvaikutus on yhteensä yhdeksän (9) prosenttia.

Yleiskorotukset: 1.10.2007 3,4 %; 1.9.2008 2,4 %; 1.9.2009 2,4 % Paikalliset järjestelyerät: 1.3.2008 0,5 %; 1.5.2009 0,3 % Sopimus sisältää lisäksi samapalkkaisuuden edistämistä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämistä koskevan pöytäkirjan.

K

Samapalkkaisuutta edistävien toimenpiteiden kustannusvaikutus on keskimäärin kaksi (2) prosenttia. Tällä summalla suunnataan muita suurempia palkankorotuksia kunta-alan naisvaltaisille koulutetuille ryhmille. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä korotukset toteutetaan keskitetysti ja ratkaisun piirissä KTN:läisittäin ovat mm. terveydenhoitajat, ruokapalveluala, sosiaaliala, kunnan johto ja hallinto. Teknisten sopimuksen (TS) piirissä samapalkkaratkaisu toteutetaan sitovan ohjauksen mukaisesti paikallisin päätöksin. Ohjaus sisältää esimerkkiluettelon teknisen sektorin naisvaltaisista aloista. Kaikkiaan samapalkkatoimet kohdentuvat erittäin hyvin KTN:n jäsenistöön.

Sopimuksiin kuuluu lisäksi joulukuussa 2007 maksettava 270 euron suuruinen kertaerä, ”jouluraha”, joka on samansuuruinen kaikille kunnan työntekijöille.

Sopimukseen sisältyvän pöytäkirjan mukaan sopijapuolet selvittävät kunta-alan palkkatason suhdetta yleiseen palkkatasoon. Kehittämistoimenpiteistä samapalkkaisuuden ja palkkakilpailukyvyn edistämiseksi sovitaan, kun tiedot

unta-alan sopimuksen allekirjoittajina oli kolme pääsopijajärjestöä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN, Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä Kunta-alan Unioni. Koska sopimuksen hylännyt Tehy esti neuvottelujärjestö TNJ:ssä SuPerin mahdollisuuden allekirjoittaa sopimuksen, hyväksyivät kunnallinen työmarkkinalaitos ja muut pääsopijajärjestöt, että sopimusta sovelletaan myös SuPerin jäseniin ja SuPer sitoutui osaltaan työrauhavelvollisuuteen.

UUSI

Insinööri

palkkaohjelman 2002–2007 vaikutuksista ovat syksyllä 2009 saatavissa.

Sopimus sisältää parannuksia henkilöstön edustajien asemaan, luottamusmiesten ajankäyttöön, luottamusmieskorvauksiin, ja korvauksen työsuojeluvaltuutetulle.

Sopimuksen mukaan perustetaan myös useita työryhmiä. Työryhmät pohtivat mm. Teknisten sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittämistä, matkakustannusten korvauksia, yhteistoimintalain seurantaa ja jatkotoimia, jaksotyötä, määräaikaisten palvelussuhteita, sairauslomamääräyksiä ja ruokapalveluhenkilöstön palkkausmääräyksiä.

Kunta-alalla on kaikkiaan 428 000 palkansaajaa. n

Valtiolla keskustason neuvottelut edistyvät nihkeästi

V

altion keskustason neuvotteluja käydään tällä hetkellä päivittäin valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Varsinaisten tekstikysymysten osalta ei edistymistä ole tapahtunut, sanoo JUKO:lainen pääluottamusmies ja UIL:n varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi.

Virastokohtaisissa työaikakysymyksissä on takarajaksi asetettu 10.10. Näissäkin neuvotteluissa on edetty vaihtelevalla menestyksellä.

Työnantaja ei ole antanut varsinaista palkkatarjousta. Tavoiteaikatauluna on kuitenkin edelleen 15.10. n 33

edunvalvonta Teksti: Marketta Harinen

Suunnitteluala ei päässyt sopuun Neuvottelut ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamiseksi jatkuivat suunnittelualalla tuloksetta koko syyskuun. Suurin erimielisyys koskee palkankorotuksia. Nyt asiaa ratkotaan sovintolautakunnassa.

mielestä alan palkat on nyt nostettava teollisuuden tasolle.

Hankamäki muistuttaa, että suunnitteluala on tehnyt hienoa tulosta viime vuodet. 2000-luvulla liikevaihto on kehittynyt 20 prosenttia, käyttökate on kymmenen prosentin tienoilla, nettotulos kasvussa ja yritysten omavaraisuus on lähes 50 prosenttia. Tuloksen tehneitä työntekijöitä on kyllä vara palkita.

Yleinen taso ja erillinen palkkaohjelma

K

un neuvotteluissa ei edistytty lainkaan määräaikaan 30.9. mennessä, sopimuksen sorvaaminen siirtyi alan vanhan työehtosopimuksen mukaisesti sovintolautakuntaan. Sillä on kaksi viikkoa aikaa tehdä työnsä, joten sen esitystä voidaan odottaa lähipäivinä.

Esitystä käsitellään sekä suunnittelualan taustaryhmässä ja YTN:n hallituksessa. YTN:n hallitus päättää, miten asiassa edetään, jos se ei voi hyväksyä sopimusesitystä.

Suuria näkemyseroja

YTN ja työnantajaliitto SKOL eivät löytäneet yhteistä näkemystä palkankorotuksista. YTN haluaa korjata suunnittelualan palkkavääristymän ja näin lisätä alan houkuttelevuutta. Työvoimapulasta kärsivä työantaja ei kuitenkaan tunnustaudu YTN:n matalapalkka-alaksi.

YTN:n suunnittelualan vastaava asiamies Teemu Hankamäki kertoo, että työnantajaliitto SKOL on pitänyt YTN:n tilastotietoja liioiteltuina. Alan palkkataso on YTN:n tutkimuksen mukaan pysyvästi noin 8 prosenttia alle teollisuuden vastaavien tehtävien, kun taas työnantajan mielestä ero on vain noin kolme prosenttia.

– Suunnittelualan taustaryhmän 34

Suunnittelualan taustaryhmä tarkensi palkankorotustavoitteita vielä muutama päivä ennen vanhan sopimuksen päättymistä.

Suunnitteluala tavoittelee teollisuuden yleisen linjan mukaista 9,4 prosentin palkankorotusta. Se maksettaisiin ensin 5,2 prosentin yleiskorotuksena tänä syksynä ja 4,2 prosentin yleiskorotuksena ensi vuonna heinäkuussa.

Vuoden 2009 lokakuussa maksettaisiin teollisuuden yleisen linjan mukainen yleiskorotus, josta neuvoteltaisiin elokuun 2009 loppuun mennessä. Jos yleisestä linjasta ei synny sopua, asia viedään ratkaisulautakuntaan.

Lisäksi alalle tarvitaan erillinen kolmivuotinen palkkaohjelma, jolla palkkakuilu teollisuuteen kurottaisiin umpeen.

Palkkaohjelma sisältäisi paikallisesti so-

vittavia eriä noin puolet ohjelman korotuksista.

YTN esittää, että erillisen palkkaohjelman mukaisista eristä sovittaisiin paikallisesti siten, että 2,9 prosenttia maksettaisiin tänä syksynä, 2,9 prosenttia ensi vuoden lokakuussa ja 2,9 prosenttia vuoden 2009 lokakuussa.

Paikallisten neuvottelujen epäonnistumisen varalle, YTN haluaa niin sanotun perälaudan. Jos paikallisen erän jaosta ei päästää sopuun, kaikille maksettaisiin kunakin paikallisen erän maksamisen ajankohtana yleiskorotuksena 1,5 prosenttia. Näin suunnittelualalla noudatettaisiin teknologiateollisuuden sopimuksesta tuttua mallia.

Teksteissä edistymistä

Syyskuussa käydyissä neuvotteluissa on käytiin läpi myös henkilöstöedustajien asemaan ja yhteistoimintaan liittyviä asioita sekä työaikapankkia koskevia tavoitteita.

– Tekstikysymyksissä edettiin hieman palkkaneuvotteluja paremmin, vaikka varsinaisissa suurissa kysymyksissä kuten vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaamisessa ei päästy alkua pidemmälle. Lähes kaikki tekstikysymyksetkin ovat siis auki, Hankamäki kertoo. n

Mikä sovintolautakunta?

Y

TN:n ja SKOLin välisessä työehtosopimuksessa on sovittu, että ellei uudesta työehtosopimuksesta synny ratkaisua määräaikaan 30.9.2007 mennessä, asia etenee sovintolautakuntaan.

Sovintolautakuntaan kuuluu edustaja YTN:stä ja SKOLista ja lisäksi puheenjohtaja valtakunnansovitteli-

jan toimistosta. Tämä kolmijäseninen lautakunta sorvaa kahden viikon työskentelynsä aikana ratkaisuesityksen, jonka neuvotteluosapuolet joko hyväksyvät tai hylkäävät.

Mikäli YTN hylkää sovintolautakunnan, se antaa lakkovaroituksen kaksi viikkoa ennen mahdollisen työtaistelun ajateltua alkua.

Teksti ja kuva: Marketta Harinen

”Alkupalkkojen kehitys on pysähtynyt ja meriittikorotuksia tulee niukasti”

K

ouvolassa CTS Engtecin automaatiosuunnitteluosastolla projekti-insinöörinä työskentelevä Veikko Husu on ollut alalla jo yli 20 vuotta. Suunnittelualan taustaryhmän jäsenenä hän on paraatipaikalla, kun uudesta työehtosopimuksesta sovitaan.

Husu harmittelee suunnittelualan huonoa palkkausta: alkupalkkojen kehitys on pysähtynyt ja meriittikorotuksia ei jaeta.

– Ja alalla on nyt työvoimapula.

Palkka on merkittävä tekijä alalla pysymisessä ja sinne hakeutumisessa. Meiltäkin on viime aikoina lähtenyt väkeä teknologiateollisuuden puolelle, Husu kertoo.

Hän odottaa, että tänä syksynä ala nousisi vihdoin palkkakuopasta yleistä linjaa korkeammilla palkankorotuksilla.

– Suunnittelutoimistoilla menee hyvin. Uskon, että työnantajilla on kykyä ja toivottavasti myös halua maksaa korkeampia palkkoja. Meillä ollaan valmiita toimiin paremman sopimuksen puolesta. Työtaisteluhan olisi vasta äärimmäinen keino, mutta siihenkin olisin valmis tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Husun mukaan työnantajat vetoavat huonoihin tuntiveloitushintoihin ja sen myötä kannattavuuden huononeUUSI

Insinööri

miseen, jos toimihenkilöiden palkkoja korotetaan.

– Lienevätkö työehtosopimusten kautta saatavat korotukset ainoa tapa saada tuntiveloitushinnat nousuun, Husu ihmettelee.

Matka-ajan korvaaminen kuntoon

Husun mielestä on myös käsittämätöntä, että ylemmille toimihenkilöille ei korvata työasioissa vapaa-aikana matkustamista.

– Lieneekö jäänteitä siltä ajalta, kun insinöörit olivat johtajina ja saivat päättää itse oman kuukausipalkkansa. Meillä CTS Engtecissä tämä asia on kuitenkin kunnossa. Suunnittelutarjouksissa on mukana matka-ajalta oma tuntiveloitushintansa. Jos kaikki suunnittelua tarjoavat eivät toimi näin, saattaa tarjouskilpailussa hävitä se, joka huomioi matka-ajan. Selvintä on, että työehtosopimukseen tulee maininta matka-ajan korvaamisesta kaikissa tapauksissa, Husu huomauttaa.

Luottamusmiehen toimintaedellytykset turvattava

Hän toivoo myös, että kun paikallinen sopiminen lisääntyy, luottamusmiehen

asema ja toimintaedellytykset turvataan työehtosopimuksessa.

– Luottamusmiesten on saatava riittävästi tietoa toimihenkilöiden palkoista, kun sovitaan esimerkiksi palkankorotusten paikalliserien jaosta. Ylempien luottamusmiehille pitää maksaa myös luottamusmieskorvausta edustettavien toimihenkilöiden määrään suhteutettuna. Näin saatettaisiin luoda edellytykset kattavampaan luottamusmiesverkostoon ja sen myötä myös toimivaan paikalliseen sopimiseen.

Husu valittiin seitsemän vuotta sitten työpaikkansa ensimmäiseksi ylempien toimihenkilöiden luottamusmieheksi.

Enimmillään edustettavia on ollut 170, nyt heitä on 80. Tätä nykyä hän on varaluottamusmies ja meneillään on kolmas kaksivuotiskausi suunnittelualan taustaryhmässä. Hän on yksi niistä, jotka pääsevät heti tuoreeltaan tutkailemaan alan sovintoesitystä ja ottamaan siihen kantaa.

Veikko Husu on suunnittelualan taustaryhmän jäsen. Taustaryhmä ottaa ensimmäisenä kantaa mahdolliseen alan sovintoesitykseen, mutta YTN:n hallitus on se elin, joka sanoo viimeisen sanan. n

35

edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Tupottomuus ei kiirettä vähennä Keskusjärjestö Akavalla riittää hommia edunvalvonnassa Vaikka tupoa ei tullutkaan, riittää keskusjärjestöillä neuvoteltavaa maan hallituksen kanssa. Akava jatkaa tiivistä työskentelyä muun muassa lainvalmisteluun, sosiaaliturvaan ja veropolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti sosiaaliturvauudistus, joustoturva sekä työja elinkeinoministeriön perustaminen ovat tämän hetken kuumia kysymyksiä.

Työelämän muutoksen täytyy heijastua myös lainsäädännössä, neuvottelujohtaja Markku Lemmetty sanoo.

N

euvottelujohtaja Markku Lemmetty istuu komiteassa, joka selvittää suomalaista sosiaali-

turvaa.

Komitean asettaminen oli myös Akavan hallitusohjelmatavoitteissa. Nyt on Lemmetyn mukaan aika tarkastella suomalaista sosiaaliturvaa kokonaisvaltaisesti.

– Olemme pitkään vaatineet, että työn kannustavuus selvitetään, Lemmetty sanoo. Tähän kuuluu verotuksen ja sosiaaliturvan sekä tuloloukkujen selvittäminen. Riittävä perusturvan taso on taattava kaikissa elämäntilanteissa.

Edellisen hallituksen aikana aloitettu samapalkkaisuusohjelma jatkaa työtään. Sen tavoitteena on, että naisten ja miesten välinen palkkaero kaventuu

36

nykyisestä noin 20 prosentista vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.

Tasa-arvon pyöreä pöytä seuraa edelleen tasa-arvon kehittymistä ja tekee omia esityksiään sekä työ- ja virkaehtosopimusosapuolille että valtiolle.

Joustoturva puhuttaa

Myös Akava oli kuultavana, kun työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa valmisteltiin. Ohjelma lupaa uutta suomalaista mallia, jolla pyritään löytämään nykyistä paremmin toimiva yhteys työelämän turvallisuuden ja joustojen välillä.

– Palkansaajat ovat olleet varsin varovaisia työelämän lisäjoustoille, jos se

tarkoittaa muun muassa työntekijöiden suojeluperiaatteen unohtamista työelämän lainsäädännössä, Lemmetty sanoo.

Hän on huolissaan, kun työnantajapuoli puhuu joustoista, mutta ei pahemmin turvasta. Työelämän kehittämisen pitäisi olla tasapainoista.

– Tanskan malli heikentää irtisanomissuojaa, ja sitä me emme hyväksy, Lemmetyn vastaus on selvä.

Työelämän tavoiteohjelman puitteissa Akava haluaa nostaa esiin työelämän muutoksen. Sen pitää heijastua myös lainsäädännössä. Nyt se ei Lemmetyn mielestä heijastu riittävästi.

– Asiantuntijatyön lisääntyessä täytyy huomio kiinnittää erityisesti työaikoihin ja työsuojeluun, niin että ne ovat myös akavalaisten kohdalla kunnossa.

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: KTM tiedotus

Työ- ja elinkeinoministeriöstä tehdään

Suomen modernein organisaatio

Lemmetty haluaa nostaa esiin myös määräaikaista tai epätyypillistä työtä tekevän oikeusturvan. Se ei ole Lemmetyn mielestä riittävä, kuten ei myöskään apurahan saajien sosiaaliturva.

TEM perusteilla

Uuden suurministeriön perustaminen työllistää myös akavalaisia. Akavalla ja neuvottelujärjestö JUKOlla on edustus eri työ- ja seurantaryhmissä. Uuden ministeriön organisaatiouudistusten myötä paljon valtaa tulee siirtymään alueille.

Akava toivoo, että uudistus ottaisi kilpailukyvyn ohessa tasapainoisesti huomioon työlainsäädännön ja työntekijöiden aseman.

– Kolmikantainen valmisteluperiaate on toiminut hyvin tähän saakka, Lemmetty sanoo ja toivoo, että se jatkuu.

Akava jatkaa kasvuaan

Akavan jäsenmäärä kasvaa edelleen reippaasti. Jäseniä on jo lähes puoli miljoonaa eli 486 000. Viime vuonna kasvu oli yli 5 % eli yli 24 000 uutta jäsentä löysi keskusjärjestökseen Akavan.

– Kasvuun voi olla tyytyväinen, mutta sen eteen tehdään myös kovasti töitä, Lemmetty kertoo.

Parhaillaankin on menossa iso AkavaCamp -kiertue, jossa keskusjärjestöä ja järjestäytymisen tärkeyttä tehdään tunnetuksi korkeakoulupaikkakunnilla. Jos yleinen järjestäytymisaste edelleenkin laskee, voi palkansaajien neuvotteluasemasta olla huolissaan.

Lemmetty on myös iloinen siitä, että jäsenkunnan rakenne on terveempi kuin muilla keskusjärjestöillä. Kaikkia ikäryhmiä löytyy tasapainoisesti eikä se ole kallellaan sen enempää nuoriin kuin ikääntyneisiin päin. n UUSI

Insinööri

Nyt luodaan maailman johtavaa järjestelmää yrittäjyyden ja innovaatioiden osalta, valottaa valtiosihteeri Anssi Paasivirta ensi vuoden alussa aloittavan työ- ja elinkeino­ ministeriön strategiaa.

U

uden megaministeriön tahtotila on asetettu vuoteen 2011 saakka. Apuna on käytetty ulkopuolisia konsultteja ja mallia otettu muun muassa Irlannissa toimivasta mallista.

Kymmenissä työryhmissä valmistellaan yhdistymistä.

– Haastetta riittää, kun kolmen erilaisen ministeriön kulttuurit yhdistetään, Paasivirta toteaa.

Työministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sisäministeriön aluetoiminnoista perustettavan uuden ministeriön on tarkoitus vastata kansainvälisen kilpailukyvyn tuomiin haasteisiin. Näitä asettavat työvoiman saatavuus, ilmasto- ja energiapolitiikan muutokset sekä innovaatiot ja tuottavuus.

– Ideana on rakentaa järjestelmä, joka sopii globaaliin kilpailutilanteeseen, Paasivirta sanoo.

Huomio innovaatioihin

Jatkossa olemme siis yrittäjyyden ja innovaatioiden osalta maailman parhaita.

Korkeatasoisen innovaatioympäristön on tarkoitus houkutella maahamme myös ulkomaisia yrityksiä sekä niiden tutkimus- ja kehitystoimintoja.

Innovaatioiden kaupallistaminen ei ole ollut suomalaisten parasta osaamista.

Korkealaatuiset innovaatiot esimerkiksi ympäristö- ja energiaratkaisuiksi ovat saaneet jäädä odottamaan toteuttajaa.

– Nyt innovaatiotoimintaa lähdetään tarkastelemaan laajalla spektrillä, Paasivirta lupaa.

Innovaatiokäsitettä on tarkoitus laajentaa. Liiketoimintoja, palvelujärjestelmiä, työorganisaatioita, alueellista

potentiaalia sekä riskirahoitusta yhdistetään nyt samaan kokonaisuuteen.

Taikasanoja ovat tuottavuuden nousu ja yritysten vahva kasvu.

Turvaa oltava joustoissakin

Akavalaisittain ministeriöiden yhdistäminen on iso asia. Akavan edunvalvonta on vahvasti aluepainotteista koulutus-, työvoima- ja työllisyyskysymyksissä.

Huolta aiheuttaa erityisesti se, että alueellinen puoli ministeriöiden yhdistämisessä on vielä täysin selvittämättä.

Akava on aluetoimikuntiensa edustajien kautta mukana muun muassa maakuntaliittojen yhteistyöryhmissä, TE-keskusten ja aluetyöterveyslaitosten neuvottelukunnissa, työsuojelupiirien työsuojelulautakunnissa, työvoimatoimikunnissa sekä lukuisissa muissa alueellisissa yhteistyö- ja päätöksentekoelimissä. Eli käytännössä kaikkien kolmen ministeriön alaisissa elimissä. Miten näiden elinten käy jatkossa?

Toinen suuri huolenaihe on, miten käy työelämän kehittämisen? Entä kolmikannan tai joustoturvan? Jos työelämän lainsäädäntöä rakennetaan joustojen pohjalle, täytyy turvan olla vahvasti mukana.

– Näitä asioita on mietitty erittäin paljon, Paasivirta sanoo. Ja mietitään edelleenkin muun muassa joustoturvaa ja välityömarkkinoita pohtivissa työryhmissä.

Työnantajien ja työnhakijoiden kohtaantoa on tarkoitus parantaa niin, että työpaikat täyttyvät nopeasti, rekrytointiongelmat ja työttömyysjaksot vähenevät ja työurat pitenevät sekä alku- että loppupäästä. n 37

edunvalvonta Teksti: Helena Andersson

YTN:n rakennusala jätti työnantajalle esityksen työehtojen kehittämisestä YTN:n rakennusalan taustaryhmä on valmistellut ehdotuksen alan ylempien toimihenkilöiden työehtojen kehittämisestä kollektiivisesti sopien. YTN jätti asiaa koskevan esityksen työnantajia edustavalle Rakennusteollisuus RT:lle 5. syyskuuta.

kilöitä koskeva yhteistoimintasopimus, jonka kehittämistä koskevat neuvottelut on sovittu käytävän sopijaosapuolten kesken syksyn aikana varsinaisen työehtosopimusneuvottelukierroksen jälkeen.

E

Jäsenkyselyyn vastattiin aktiivisesti

sitystä koskevat neuvottelut YTN:n ja RT:n kesken käynnistettiin 18.9., minkä jälkeen esitys meni käsiteltäväksi RT:n hallitukseen.

Keskeisimpänä tavoitteena YTN:llä on taata jäsenkunnalleen yleisen korotuslinjan mukaiset palkankorotukset kaksivuotisella sopimuskaudella. Esitys pitää sisällään myös ylempien toimihenkilöi-

den kannalta keskeisiä sopimuselementtejä kuten luottamusmiehen valintaoikeuden. RT on ilmoittanut keskittyvänsä tällä sopimuskierroksella ensisijaisesti toimihenkilöneuvotteluihin mutta olevansa jatkossa valmis jatkamaan keskusteluja myös YTN:n kanssa.

Entuudestaan YTN:llä on Rakennusteollisuus RT:n kanssa ylempiä toimihen-

Ammattitaitoisten työnjohtajien pula uhkaa teollisuutemme kilpailukykyä

P

ula osaavasta työnjohtohenkilöstöstä uhkaa yhä pahemmin koko maamme teollisuuden toimintaa. Julkisuudessa ovat eniten olleet pinnalla rakennusalan ongelmat, mutta Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mukaan tilanne ei ole yhtään parempi muillakaan teollisuuden aloilla.

Porokarin mielestä saatamme menettää yrityksiä ulkomaille, koska meillä ei ole osaavaa väkeä tarjolla.

Toisaalta työnjohtajapulaa koetetaan paikata palkkaamalla työnjohtotehtäviin insinöörejä, joiden koulutus tähtää aivan toisen tyyppisiin tehtäviin.

Porokarista onkin näistä syistä kovin kummallista, ettei vuosi sitten varsin laajan yksituumaisuuden valitessa syntyneitä teollisuuden työnjohtajapulaa 38

pohtineen työryhmän esityksiä ole pantu toimeksi.

Teollisuuden työnjohto-ongelmia pohtinut työryhmä on esittänyt aikuiskoulutusmallia, jossa jo työkokemusta omaavat toisen asteen tutkinnon suorittaneet henkilöt suorittaisivat työn ohessa ”toisen asteen jatkotutkinnon”, jonka opetuksen järjestäisivät toisen asteen oppilaitokset yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tampereen seudulla mallia kokeiltaessa saatiin erittäin hyviä kokemuksia. Nyt opetusministeriön pitäisi laittaa vauhtia toimiinsa ja täyttää lupauksensa käynnistämällä esityksen mukainen koulutus. Erityisesti teknologiateollisuuden sektorilla työnjohdon tarve on polttava, Porokari painottaa. n

Alkusyksystä tehtyyn YTN-rakennusja kiinteistöpalvelualan edunvalvonnan kehittämistarpeita selvittävään jäsenkyselyyn vastasi määräaikaan mennessä yli 400 vastaajaa. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta YTN:n rakennusalan asiamies Samuli Myllyharju kertoi hiukan ennakkotietoja.

Citec Informationille yrityskohtainen työehtosopimus

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN ja Citec Information Oy Ab allekirjoittivat 28.9. kahden vuoden yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Sopimus koskee Citec Information Oy Ab:n koko henkilöstöä Suomessa, tietyin poikkeuksin myös ylintä johtoa. Yrityksessä työskentelee Suomessa noin 320 henkeä teknisen dokumentoinnin asiantuntijatehtävissä.

Sopimus sisältää henkilöstön kannalta useita selkeitä parannuksia, muun muassa vuosittaisen ylimääräisen vuosi­ lomaviikon viiden vuoden työsuhteen jälkeen ja sairaan lapsen hoitopalvelun.

Merkittävää on myös, että vapaa-ajalla

– Keskeisinä edunvalvonnallisina haasteina jäsenet näkivät ylitöiden ja työstä johtuvan vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamiset. Lähes 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että rakennusalan ylemmille toimihenkilöille pitäisi jossain vaiheessa saada oma työehtosopimus, Myllyharju kertoo.

Jäsenkyselyn tuloksia hyödynnetään jatkossa RT:n kanssa neuvoteltaessa.

Reipasta kasvua rakennusyritysten liikevaihdossa

Rakennusalan kuumat ajat jatkuvat. Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 19,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kesäkuussa rakennusfirmojen liikevaihto oli 11,6 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2006.

Erityisen mukavasti meni maa- ja vesirakentamisyrityksillä, joilla kasvua oli 21,4 prosenttia, sekä talonrakentamisyrityksillä, parannusta 18,3 prosenttia.

Tulosparannuksia söi jonkin verran se, että samalla rakennuskustannukset jatkoivat nousuaan. Kaikki kustannukset kohosivat 5,8 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 7,5 prosenttia.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen syyskuussa julkistamaan rakennuskustannusindeksiin ja rakentamisen liikevaihtoindeksi. n Lisätietoja: www.ytn.fi > Rakennusala

tapahtuviin työpuheluihin ja työmatkoihin käytettävä aika korvataan. Sopimuksen myötä yrityksessä otetaan käyttöön kattava ja kehittynyt työaikapankkijärjestelmä. Henkilöstön neuvotteluasemaa vahvistaa sopimuksella säännelty luottamushenkilöjärjestelmä.

Sopimuksen palkankorotustaso vastaa kustannusvaikutuksiltaan 7,5 prosenttia kahden vuoden aikana. Korotukset sisältävät paikallisen järjestelyerän, joka on varattu uuden palkkausjärjestelmän luomiseen. Jos uudesta palkkausjärjestelmästä ei päästä sopimukseen, järjestelyerä maksetaan takautuvasti yleiskorotuksena.

– Omalla työehtosopimuksella saatiin yritykseen toimivat ja juuri tälle alalle sopivat pelisäännöt, jotka vahvistavat yrityksen kilpailukykyä. Tämä on myös henkilöstön kannalta keskeistä. Erittäin myönteistä on myös, että yrityksessä nähtiin tärkeäksi vahvistaa luottamusmiehen asemaa, arvioi lakimies Kari Eskola Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä. n

”

Omalla työehtosopimuksella saatiin yritykseen toimivat ja juuri tälle alalle sopivat pelisäännöt, jotka vahvistavat yrityksen kilpailukykyä.

UUSI

Insinööri

39

Teksti: Vesa Tompuri

Eurooppalainen naiskeksijäpalkinto Aino Heikkiselle Aino Heikkinen-Mustonen on tehnyt uraauurtavaa innovaatiotyötä betonin parissa yli 30 vuoden ajan.

Siilinjärveläinen Aino Heikkinen vastaanotti kesäkuussa Berliinissä merkittävän tunnustuksen elämäntyöstään. Euroopan unionin naiskeksijöiden ja -innovaattoreiden verkosto EUWIIN myönsi hänelle ensimmäisen eurooppalaisen naiskeksijäpalkinnon.

H

eikkinen – heinäkuisen avioitumisensa jälkeen HeikkinenMustonen – oivalsi betonin mikrosuhteitustekniikan jo runsaat 30 vuotta sitten. Sittemmin hän on jalostanut keksintöjään. Niiden avulla betonin ominaisuuksia voi merkittävästi parantaa samalla, kun valmistuksen ympäristökuormitukset vähenevät ja hinta alenee.

Sementti, hiekka ja vesi ovat pysyneet betonin perusainesosina materiaalin keksimisestä lähtien eli satoja vuosia.

Betonin raudoittaminen tuli käyttöön satakunta vuotta sitten, ja laajensi materiaalin käyttömahdollisuudet lähes kaikkeen rakentamiseen. Betonin kehittämismahdollisuuksista on ammennettu vasta osa. Tästä rakennusinsinööri Aino Heikkisen pitkäjänteinen kehitystyö on oivallinen esimerkki.

Heikkinen kiinnostui betonin mikroteknologiasta jo 1970-luvun alku-

40

puoliskolla. 1976 hänelle myönnettiin ensimmäinen betonin hienoainesten tutkimiseen liittyvä patentti.

Vuonna 1987 Aino Heikkisen pitkäjännitteinen kehitystyö palkittiin valtion keksintöpalkinnolla. Pari vuotta myöhemmin betonin mikrosuhteitusmenetelmä sai ensimmäisen palkinnon Tuottava Idea -kilpailun yrityssarjassa.

Vuonna 1990 hänelle myönnettiin YK:n alaisen World Intellectual Property Organization (WIPO) -järjestön kultainen keksijämitali.

Tuore European Women Inventors & Innovators -järjestön tunnustus kruunaa Heikkisen tähänastisen keksijänuran.

– En haluaisi korostaa keksintöjä liikaa arkisen työn kustannuksella. Päätehtäväni ovat aina liittyneet materiaalien tuotantoon, Heikkinen toppuuttelee.

Looginen ajattelu ja ongelmanratkaisu avaintekijöitä

Aino Heikkisen mielestä ainoastaan sellainen keksijäntyö voi olla merkittävää, jolla on tiivis yhteys käytäntöön.

– Muussa tapauksessa hyväkin idea sisältää herkästi puutteita, jotka estävät viemästä sitä käytäntöön.

Omista vahvuuksistaan Heikkinen suostuu mainitsemaan loogisen päättelykyvyn. Se tietysti liittyy kiinteästi kykyyn ratkaista teknisiä ongelmia. Annos mielikuvitustakin tarvitaan. Kokeiden ja Tommi koetulosten Berg. perusteella on pääteltävissä, mihin suuntaan materiaalin omi-

naisuudet muuttuvat mikrosuhteitusta muutettaessa.

– Muunnettaessa seossuhteita tuhannesosamillimetrin mittojen suuruusluokassa on mahdollista parantaa sekä betonin työstettävyyttä että lujuusominaisuuksia. Ehkä tärkein etu on silti se, että mikrosuhteitusta käyttämällä betonin kuivumisaikaa voi lyhentää murto-osaan siitä, mihin on totuttu, hän selvittää.

Perinteiseen tapaan valmistettu betoni kuivuu syvyyssuunnassa suurin piirtein nopeudella 1 cm/viikko. Mikrosuhteitusta soveltamalla kuivumisnopeus on parhaimmillaan 10 cm muutamassa päivässä. Tämä kohennus on omiaan estämään liiasta työmaan kiireestä aiheutuvia virheitä.

– Valmiudet tämän ongelman ratkaisemiseksi ovat olleet olemassa jo pitkään. Tärkeää olisi saada menetelmä yhä useammille työmaille. Se olisi koko rakennusalan etu, Heikkinen toivoo.

Imua myös kehitysmaissa

Aino Heikkisen kehittämällä mikrosuhteitusmenetelmällä on lupaavat näkymät myös Euroopan ulkopuolella. Keksinnön avulla sementin määrää betonissa voi vähentää noin kolmanneksella. Tämä kolmannes voi muodostua erikoiskäsitellystä jätelasista tai lentotuhkasta.

Myös mudasta voi valmistaa hyvää rakennusmateriaalia. Muta on erityisesti Afrikassa tärkeä rakennusaine. n

Lounge elämää...

I

tselläni on useita ystäviä, jotka kiehuvat kateudesta mainitessani, että pääsin jollain lentokentällä loungeen. Ja jopa ystäviä, jotka ovat kateellisia siitä, että saan matkustaa työni puolesta työnantajani maksaessa kaikki lennot. Niin ajattelin joskus minäkin.

Kokemuksen karttuessa ja lentokoneessa sekä ennen kaikkea lentokentillä istuneena alkaa jossain vaiheessa ajattelemaan ja ymmärtämään, ettei tämä todellakaan ole mitään ’jet-set’ -elämää. Matkustaminen tapahtuu pääsääntöisesti ’ei työajalla” ja siten omalla vähäisellä vapaa-ajalla. Saammeko siitä korvausta? Ei! Virallinen kommentointi on, että tottakai; joko rahana, vapaa-aikana tai muutoin.

BULLSHIT BINGO! Totuus on yli 90% toisin!

Fakta on, että ylemmät toimihenkilöt matkustavat ilman korvausta joustaen omasta vapaa-ajastaan – työnantajan eduksi.

Miksi? Siksi, että olemme vastuuntuntoisia työstämme ja ylpeitä siitä, mitä teemme. Mutta me olemme liian nöyriä. Tiedämme, ettei laissa ja työsopimuksissa mainittu 37½ tuntia riitä ehtiäksemme hoitamaan työmme – ja matkustaminen on osa työtämme. Paikkaamme omaatuntoamme joko tekemällä ylitöitä matkustaen, töissä tai jopa kotona.

Kaikki tämä on pois juuri meidän omasta ajastamme, joka tulisi käyttää itselle, perheelle ja muuhun vapaa-aikaan.

Miksi me teemme ilmaiseksi töitä työnantajallemme kuukausipalkalla? Pöyristyttävintä oli kuulla viime kesänä valmistuneelta hum.kandilta, joka oli palkattu henkilöstötehtäviin erääseen suomalai-

seen yritykseen, että ”Ylityöt ja muutenkin kaikki joustaminenhan kuuluvat sopimukseen, enkä ymmärrä miten joku siitä valittaa. Matkustaminen on etuoikeus ja hotelleissa asuminen luksusta” Ei hel...

Jos henkilöstöhallinto aivopesee omansa näin, niin olemme aika heikoilla!

Tästä jutusta on tullut minulle työmatkojen paluumatkan projekti, jota jatkan aina ns. kotimatkalla. Parhaillaan istun 5 943 metrin korkeudessa jossain Kiinan yläpuolella matkalla kotiin. Tällä kertaa päätin omavaltaisesti ajoittaa kotimatkani perjantaille – eli työpäiväksi. Jokaisen meistä pitää vaatia ja ottaa työmatkat työajasta, ei vapaa-ajasta.

Työnantaja ei sitä meille tule kertomaan tai suosittelemaan.

Ettei koko juttu mene työnantajan haukkumiseksi ja meitä insinöörejä hiireksi leimaavaksi, niin haluan muistuttaa kaikkia vapaa-ajan tärkeydestä yleisessä hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Varsinkin me nuoret haluamme kerätä kannuksia, näyttää työnantajalle ja todistaa itsellemme asoita tekemällä pitkää päivää ja antamalla työnteon hallita elämäämme. Varmasti samat asiat ovat arkipäivää kaikille insinööreille. Siksi haluankin palauttaa mieleen Insinööriliiton jokusen vuoden takaisen teeman: Työssä jaksaminen.

Ottakaa aikaa itsellenne, rakkaimmallenne ja tietysti perheellenne! Aktivoikaa ystäviänne nauttimaan vapaa-ajasta ja lataamaan akkuja huomiseen.

Imhotep

Jani Hannonen.

UUSI

InsInöörI

41

oikeus Teksti: Hanne Salonen, työsuhdelakimies VT

Hoitovapaan keskeytys uuden raskauden takia

H

oitovapaan keskeyttäminen on Suomen työsopimuslain mukaan mahdollista perustellusta syystä ja ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Hoitovapaalla olevan työntekijän uutta raskautta ei tähänastisessa oikeuskäytännössämme ole pidetty perusteltuna syynä hoitovapaan keskeyttämiselle. Tämä on monen työehtosopimuksen tulkinnan kannalta tarkoittanut sitä, ettei hoitovapaalla olleelle naiselle ole tarvinnut maksaa äitiysvapaan ajalta palkkaa tämän jäädessä hoitovapaalta äitiysvapaalle.

Tampereen käräjäoikeudessa on käsiteltävänä tapaus, jossa suomalainen opettaja vaatii työnantajaltaan korvauk­ sia mm. palkanmenetyksestä, koska työnantaja ei hyväksynyt opettajan hoitovapaan lyhentämistä tämän tultua uudelleen raskaaksi. Jutussa kantajana olevalle opettajalle oli jo myönnetty

virkasuhteeseen perustuvat äitiysloman palkkaedut, on nyt todettu äitiyslomaa koskevan direktiivin vastaiseksi.

EYTI:n ratkaisussa todetaan, että kansallisessa lainsäädännössä on otettava huomioon ne muutokset, joita raskaus aiheuttaa työntekijälle synnytystä edeltävän ja seuraavan vähintään 14 viikon kestoisen ajanjakson aikana.

Ratkaisussa todetaan edelleen, että suomalaiset säännökset ovat äitiyslomaa koskevan direktiivin vastaisia siltä osin, kun niiden mukaan työnantajan on mahdollista evätä hoitovapaan muutoshakemus uuden äitiysloman takia, jos samalla evätään äitiyslomaan liittyviä oikeuksia.

Suomalainen oikeuskäytäntö muuttunee EYTI:n ratkaisun myötä. Jäämme odottamaan Tampereen käräjäoikeuden ratkaisua opettajaa koskevassa asiassa. n

Vuorotteluvapaajärjestelmää esitetään jatkettavaksi kahdella vuodella

Hoitovapaa ei saa estää virantäyttöä

V

asa-arvovaltuutetun ratkaistavaksi saatetussa tapauksessa naispuolinen henkilö A oli hakenut yliopisto B:stä virkaa. A:lle ilmoitettiin syksyllä 2005, että häntä ei valita virkaan, koska hän ei pysty ottamaan tehtävää vastaan virkasuhteen alkaessa 1.1.2006, koska A olisi tuolloin vielä hoitovapaalla. Virkaan valittiin naishenkilö, joka oli sekä koulutukseltaan että työkokemukseltaan A:ta vähemmän ansioitunut. Yliopisto perusteli valintaa sillä, että virka piti täyttää mahdollisimman pian ja A oli ainoa hakija, joka toi varauksia esiin viran vastaanottamiselle. Yliopisto totesi, ettei A:n hoitovapaalla olo ole millään tavalla vaikuttanut asian ratkaisuun.

Tasa-arvovaltuutetun ratkaisun mukaan A on syrjäytetty perhevapaansa takia. Työn vastaanottamisen kiireellisyys ei valtuutetun ratkaisun mukaan ole hyväksyttävä syy perhevapaalla olevan henkilön syrjäyttämiseen viranhaussa. Valtuutetun ratkaisussa todetaan, että työn aloittamisen ajankohdalla on ymmärrettävästi tärkeä merkitys työnantajalle, mutta tällaisessa tapauksessa työnantaja voi turvautua sijaisuusjärjestelyihin. n

oimassa oleva vuorotteluvapaalaki on määräaikaisena voimassa 31 päivään joulukuuta 2007.

Vuorotteluvapaasta saadut kokemukset ovat olleet varsin myönteisiä ja lain tavoitteiden on arvioitu toteutuneen kohtuullisen hyvin. Vuorotteluvapaasta on tarkoitus säätää pysyvä laki sen jälkeen, kun järjestelmän rahoituksesta on sovittu.

Koska tämä selvitystyö järjestelmän rahoituksesta on vasta käynnistymässä, on vuorotteluvapaajärjestelmää tarkoitus jatkaa tässä vaiheessa määräaikaisena. Mikäli lakiehdotus hyväksytään, on vuorotteluvapaalaki voimassa vuoden 2008 alusta 31 päivään joulukuuta 2009 siten, että sitä sovellettaisiin vielä vuorotteluvapaisiin, joita koskeva vuorottelusopimus on tehty lain voimassa ollessa, jos vuorotteluvapaa pidetään 31 päivään joulukuuta

42

hoitovapaata, mutta hän tuli ennen sen alkamista uudelleen raskaaksi ja pyysi työnantajaansa lyhentämään hoitovapaata. Työnantaja ei suostunut pyyntöön. Kunta-alalla osa äitiysvapaasta on palkallista, jos äitiysvapaalle jää töistä eikä hoitovapaalta ja näin ollen työnantajan ratkaisulla oli molemmille osapuolille myös taloudellista merkitystä.

Tampereen käräjäoikeuden ennakkoratkaisupyyntöön antamassaan ratkaisussa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (EYTI) toteaa, että Suomen kansalliset säännökset ovat tältä osin äitiyslomaa koskevan direktiivin vastaisia. Suomalaiset säännökset ja niihin liittyvä oikeuskäytäntö, joiden mukaan työnantaja voi toimintansa kannalta perusteltujen syiden vuoksi kieltäytyä työntekijälle jo myönnetyn hoitovapaan lyhentämisestä uuden raskauden takia, vaikka työntekijä menettää sen vuoksi tietyt

2010 mennessä.

Vuorotteluvapaajärjestelmä säilyy suurilta osilta ennallaan.

Joitain vuorotteluvapaalain säännöksiä tarkennettaneen työssäoloedellytystä, vuorotteluvapaan jaksottamista, pidentämistä ja tilapäistä työhön paluuta koskevilla säännöksillä. Koska perhevapaita koskeva lainsäädäntö on muuttunut ja muun muassa isyysvapaa on pidentynyt, otettaneen nämä muutokset huomion myös vuorotteluvapaan keskeyttämistä koskevissa säännöksissä. Lisäksi vuorotteluvapaan perusteena olevan ansion määritystä koskeva säännös yksinkertaistettaisiin. Sijaista koskevien säännösten osalta lakiin lisättäisiin selkeyttävä säännös siitä, ettei päätoimista opiskelijaa voisi valita sijaiseksi. Vuorottelukorvaus säilynee entisellä tasollaan. n

T

Työsuhteiden ketjuttamisen valvonta kiristyy

Oikeuskäytäntöä korkeimmasta oikeudesta

M

T

Työsopimuslain uudistus tuo sakon uhan ääräaikaisten työsuhteiden laitonta ketjuttamista ryhdytään valvomaan entistä tiukemmin. Työsopimuslakiin on tulossa mahdollisuus rangaista määräaikaisuuksia laittomasti käyttäviä yrityksiä.

Työministeriö on valmistellut lakiin uudistusta, joka velvoittaa työnantajaa kertomaan sanktion uhalla työsuhteen keskeisistä ehdoista.

Jo voimassa olevan lain mukaan työnantajan on annettava selvitys muun muassa työsopimuksen määräaikaisuuden perusteesta.

– Jos työnantaja ei sitä anna ja se ei käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta, työnantaja rikkoo selvitysvelvollisuutta.

Siitä ehdotetaan säädettäväksi rangaistus, käytännössä sakko, kertoo lainsäädäntöjohtaja Tarja Kröger Työministeriöstä.

Uudistus lähti liikkeelle, kun huomattiin, että määräaikaisia työsuhteita käytetään perusteetta. Sen pohjana on Kirsti Palanko-Laakan asiaa koskeva raportti, joka luovutettiin työministeri

Tarja Filatoville joulukuussa 2005.

Sen jälkeen määräaikaisia työsuhteita selvitellyt kolmikantainen työryhmä jatkoi asian käsittelemistä. Krögerin johtama työryhmä jätti ministerille helmikuussa yksimielisen ehdotuksensa.

– Myös hallitusohjelmaan otettiin kirjaus, jonka mukaan työryhmän ehdotuksista laaditaan hallituksen esitys, Kröger kertoo.

Työsopimuslain valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille. Krögerin mukaan samassa paketissa annetaan työsuojeluviranomaisille lisää kättä pidempää.

– Jos työntekijä ei ole saanut selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista työnantajalta, hän voi kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen. Viranomainen voi antaa työnantajalle kehotuksen sen varmistamiseksi, että työntekijä saa laissa tarkoitetun selvityksen.

Lain uudistus on tulossa eduskuntaan lokakuun puoliväliin mennessä. n UP/Mika Peltonen

Kunnan viranhaltijan pitämän loman arvoa ei voi periä takaisin

L

aki kunnallisesta viranhaltijasta mahdollistaa sen, että aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä voidaan periä takaisin. Takaisinperintä voidaan suorittaa myös siten, että perittävä määrä vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä viranhaltijan palkasta, jos tämä on edelleen saman työnantajan palveluksessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävässä tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa viranhaltijalle oli kaupungin mukaan myönnetty virheellisesti vuosilomaa, jota vastaava taloudellinen etu viranhaltijan olisi kaupungin mukaan tullut palauttaa.

UUSI

Insinööri

Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin ratkaisussaan todennut, että pidetyn vuosiloman arvoa ei voida pitää kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 56 §:ssä tarkoitettuna aiheettomana maksettuna palkkana tai muusta palvelussuhteesta johtuvana taloudellisena etuuden määränä, joka saadaan periä takaisin. Viranhaltijaa ei myöskään voida perusteettoman edun palauttamista koskevien periaatteiden nojalla velvoittaa palauttamaan työnantajalleen pitämäänsä lomaa vastaavaa arvoa. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään kaupungin vaatiman saatavan (pidetty loma) on perimiskelvottomaksi, eikä sitä voitu käyttää kuittaukseen. n

yönantaja ja työntekijä olivat tehneet työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen, jonka mukaan työntekijä hyväksyi sen, että hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella syyllä siten, että työsopimus päättyi kuusi kuukautta myöhemmin. Työnantajan takaisinottovelvollisuuden osalta sopimuksessa oli todettu, ettei työntekijälle tarvinnut ilmoittaa, mikäli vastaavia tehtäviä ilmaantui. Tämän sopimusehdon korkein oikeus totesi olevan mitätön. Mitättömyys johtuu työsopimuslain säännöksestä, jonka mukaan: ”Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei tästä laista muuta johdu”.

Käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa asia oli ratkaistu toisin – alemmat oikeus­ asteet katsoivat, ettei takaisinottovelvollisuutta koskevan pykälän ”absoluuttisuus” estä asiasta sopimista. Korkein oikeus toteaa kuitenkin ratkaisussaan, että sopiminen tällaisesta työntekijälle kuuluvasta oikeudesta on mitätön. Takaisinottovelvollisuutta koskevan työsopimuslain säännöksen tarkoituksena on suojella työntekijää työttömyydeltä tai varata hänelle tilaisuus palata ammattitaitoaan vastaavaan työhön, eikä työntekijä pätevästi voi etukäteen luopua hänelle kuuluvasta oikeudesta. Työntekijä voi kuitenkin pätevästi luopua tästä oikeudestaan, mikäli työehtosopimus sen erillisellä määräyksellä mahdollistaa.

Mm. teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on toisinsopiminen takaisinottovelvollisuuden osalta mahdollistettu.

Korkeimman oikeuden ratkaisulla on kuitenkin merkitystä myös monen Uuden Insinööriliiton jäsenen kannalta – työnantajat haluavat monesti päättösopimuksiin merkinnän, ettei takaisinottovelvollisuutta ole. Nyt korkein oikeus on vahvistanut ratkaisullaan sen, ettei takaisinottovelvollisuudesta voi ilman työehtosopimuksen määräystä sopimuksella luopua. n 43

opiskelijat

Mitä kaikkea liiton jäsenyydellä saa?

I

nsinööriopiskelijaliitto on neuvotellut jäsenilleen mittavan määrän jäsenetuja tukemaan opiskelua, työelämää, sekä vapaa-aikaa. Esittelemme tässä lyhyesti keskeisimpiä etuja, jotka jäsenemme ovat tunteneet tärkeiksi. Ajantasaisen tiedon löydät kuitenkin aina liiton sivuilta www.iol.fi ja Uuden Insinööriliiton sivuilta www.uil.fi.

Asiantuntija-apua työelämään

Lakimiehemme ja asiamiehemme auttavat sinua työelämään liittyvissä ongelmatilanteissa. He auttavat sinua sopimusten tekemisessä ja erilaisissa vastuukysymyksissä sekä toisaalta riitatapausten neuvotteluissa. Mikäli asiaa ei muuten saada sovittua, se voidaan viedä oikeuteen liiton ottaman oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen turvin.

Jäsenenä voit tilata liitosta maksutta erilaisia oppaita, mm. Täältä tullaan työelämä -opas, Työsuhdeopas, Yrittäjän opas ja Johtajasopimusopas. Liitosta on saatavissa myös esipainettuja valmiita työsopimusmalleja ja lomakkeita sekä erilaisia tutkimusjulkaisuja.

Uudesta Insinööriliitosta saat tutkittua tietoa harjoitteluaikaisesta ja valmistuvien palkkatasosta. Harjoittelu- ja valmistuvien palkkasuositukset tehdään joka vuosi. Kysy asiantuntijoiltamme neuvoa ennen palkkaneuvottelujen käymistä.

IOL kouluttaa

IOL kouluttaa paikallisyhdistyksien yhteyshenkilöitä monipuolisesti. Koulutus on maksutonta. Osallistujille korvataan kohtuulliset matkakulut. Kursseilla perehdytään mm. esiintymistaitoon, kokoustekniikkaan, neuvottelutaitoon ja palvelujen markkinointiin. Puheenjohtajille, sihteereille ja rahastonhoitajille järjestetään omat kurssinsa yhdistystoiminnan perusteista.

44

Uuden Insinööriliiton ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n koulutuskalenterista löydät UIL-yhteisön tarjoamat kurssit. Aiheina ovat mm. yritystalous, vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, viestintä jne. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua näille kursseille tietyin rajoituksin. Lisätietoja Uuden Insinööriliiton kotisivuilta, www.uil.fi sekä YTN:n kotisivuilta www.ytn.fi.

Myös eräät UIL:n alueyhdistykset järjestävät omaa koulutusta. Näistä koulutuksista löytyy tietoa yhdistysten julkaisuista.

Uusia uramahdollisuuksia

Valmistumisen lähestyessä (kun olet suorittanut vähintään 140 opintoviikkoa) sinunkin kannattaa ottaa yhteyttä Uuden Insinööriliiton toimenvälitykseen, UIL-ipörssiin.

Kesäkissa-opiskelijatoimenvälityksen kautta voit löytää kesätyö- ja työharjoittelupaikan. Kesäkissa löytyy UIL:n kotisivuilta.

Yrittäjien asioihin keskittyy erityisesti yrittäjävaliokunta. Sen tavoitteena on parantaa ammatinharjoittajina ja yrittäjinä toimivien jäsenten asemaa, esimerkiksi verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.

Kattava vakuutusturva

IOL:n kautta voit jo opiskelijana liittyä työttömyyskassan (IAET) jäseneksi.

Kassan jäsenenä varmistat mahdollisuutesi ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan tiettyjen ehtojen täytyttyä, jos valmistuttuasi jäät työttömäksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu on vuosimaksu, joka vuonna 2007 on 45 euroa.

Jäsen saa automaattisesti Pohjolan vapaa-ajan matkustaja-, matkatavara-, matkavastuu- ja oikeusturvavakuutuksen (arvo n. 84 €/v) sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen (arvo 25 – 42 €/v.).

Täältä tu llaan

TYÖELÄM

Ohjeita ty ön hakem ise

en ja työ sopim

Opiskeluaikana nämä vakuutukset ovat kokoaikaisia ja työssäoloaikana kattavat vapaa-ajan.

Pohjolan Superkaskon, Kevytkaskon ja Isokaskon vakuutusmaksuista 1. vuoden alennus 20 % sekä 60 %:n starttibonus heti voimaan. Pohjolan Mittaturvan vakuutuksista (koti-, oikeusturva- ym. vakuutukset) alennusta 1. vuonna 20%, 2. vuonna 15% ja 3. vuonna 5%.

Uusi Insinööriliitto on neuvotellut jäsentensä käyttöön If-sopimuksen, jonka mukaan alennukset eri vakuutuksista vaihtelevat 5%:sta 30%:iin.

Jäsenkortti toimii matkavakuutuskorttina!

ukse

Ilmaisia lehtiä ja tuntuvia alennuksia ammattilehdistä

Uusi Insinööri- lehti, joka ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. IOL:n kotisivuilta saat ilmaiseksi tilattua viikoittain ilmestyvän Tekniikka&Talous -lehden sekä opiskeluaikana myös Tietoviikko-lehden. Lehtitilaukset on uusittava vuosittain!

Campus.fi Engineerica -lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

Muista Talentumin lehdistä mm. Fakta, MikroPC, Arvopaperi, Markkinointi & Mainonta, Ny Teknik ja Talouselämä saat opiskelijajäsenenä 40 %:n alennuksen kestotilaushinnasta.

Talouselämä-lehden saat kestotilauksena noin puoleen hintaan.

Runsaasti rahanarvoisia alennuksia jäsenkortilla

MÄ

en tekem ise

en

Jäsenkortilla saat Teboililta vähintään 1,7 snt/l alennusta polttoaineista käteisostoista ja –10 % Teboilin voiteluaineista. Alennus ei koske Teboil Express -asemia. Teboilin luottokortilla saat jäsenalennukset polttoaineista 2,2 snt/litra ja voiteluaineista –10 %. Laskutuslisä on 1,35€. Essolta luottokortti-alennus on jäsenille 2,2/litra, laskutuslisä 2€/lasku.

Lue lisää jäseneduista osoitteesta www.iol.fi

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n liittokokous Liittokokous järjestetään 17.18.11. Tikkurilassa, Hotelli Vantaalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, päätetään mm. tili- ja vastuuvapaudesta myöntämisestä, vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus 2006, toimintasuunnitelma ja talousarvio 2008 sekä valitaan hallitus vuodelle 2008.

Hallitukseen valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä sekä 1 varajäsen. IOL maksaa määräaikaan mennessä hakemuksen jättäneiden ehdokkaiden kustannukset liittokokoukseen. Määräaikaan UUSI

InsInöörI

mennessä lähetetyt hakemukset postitetaan myös liittokokousmateriaalin liitteenä määräaikaan mennessä ilmoittautuneille kokousedustajille.

Lisätietoja hallituksen toiminnasta antavat ja kysymyksiin vastaavat hallituksen jäsenet, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.iol.fi. Kysymyksiin vastaa myös toiminnanjohtaja.

Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa toiminnanjohtajalle maanantaihin 29.10.2006 klo 16:00 mennessä osoitteella Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki tai pekka.hongell@iol.fi.

Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Työelämä haltuun jo opiskeluaikana

O

piskelija- ja ammattijärjestöt ovat ottaneet kantaa työelämäopintojen sisällyttämiseksi ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmiin.

Ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköihin hakeudutaan entistä suorempaa väylää pitkin. Valtaosa opiskelijoista on tullut suoraan toisen asteen koulutuista, eikä välttämättä omaa käsitystä työelämästä. Kuitenkin työharjoittelu on pakollinen osa tutkintoa ja työelämän kontaktit luodaan jo opiskeluaikana.

Opiskeluaikaisen laadukkaan harjoittelun merkitys myöhempään urakehitykseen on osoitettu hyvin myönteiseksi.

Työelämätietouden muutos on ollut dramaattinen, sillä aikaisemmin ennakkoon hankittu työkokemus oli jopa vaadittu osa insinöörikoulutukseen pääsyä. Nykytilanteessa työelämätietouden välittämisestä on muodostunut uudenlainen haaste ammattikorkeakoulujen tehtäväkenttään.

Insinööriopiskelijaliitto on käynnistänyt toimenpiteet hälyttävän kehityssuunnan kääntämiseksi. Ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköille tarjotaan palveluita työelämätietoisuuden parantamiseksi opetussisältöjen kautta. Uuden Insinööriliiton monipuolista ammattitaitoa valjastetaan opiskelijaa, koulua ja työnantajaa hyödyntäväksi koulutukseksi. Yhä useammilla paikkakunnilla järjestettävät työelämäpäivät tuovat kosketuspintaa valmistumisen jälkeiseen aikaan. Tämän lisäksi IOL tarjoaa työelämän turvaverkon monipuolisine työelämä- ja harjoittelupalveluineen jäsenistölleen.

Jatkossa työelämäopinnot tulee yhtenäistää ja niistä tulee tehdä kiinteä osa jokaista työelämään kohti matkaavan AMK-opiskelijan opintosuoritusta. Opiskelijan etu voidaan toteuttaa eri tahojen yhteistyöllä. On hyvin toivottavaa, että jatkossa työelämään valmentava koulutus antaa opiskelijalle eväät työelämän pelisääntöjen hahmottamiseen ja suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ymmärtämiseen.

45

KUNTA uutisia

Kaupunkiseudut tiivistävät yhteistyötä liikenteessä ja maankäytössä n Kaikki kaupunkiseudut esittävät sisäasiainministeriölle elokuun lopussa luovuttamissaan kaupunkiseutusuunnitelmissa keinoja liikenteen yhteistyön parantamiseksi ja suurin osa pyrkii parantamaan myös maankäytön yhteistyötä.

Kaupunkiseutusuunnitelmien laadinnalla on jo ollut myönteisiä vaikutuksia. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteeseen liittyvät ongelmat on tunnistettu, ja useilla seuduilla aiotaan kehittää joukkoliikennettä. Myös uusia seudullisia yhteistyöryhmiä aiotaan perustaa maankäytön, asumisen ja liikennesuunnittelun yhteistyön parantamiseksi.

Kaupunkiseutusuunnitelmissa on myös heikkouksia. Palvelujen, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteen sovittamiseen seudun kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ei ole kaikissa suunnitelmissa kiinnitetty riittävästi huomiota.

Keskeisinä kipukohtina säilyvät kuntien välinen kilpailu ja yhteisvastuullisen asuntopolitiikan vähäisyys.

Pääosalla kaupunkiseuduista on vireillä kuntaliitosselvityksiä. Ne ovat vaikuttaneet suunnitelman laatimiseen siirtämällä paikoin yhteistyöhön liittyvien ratkaisujen tekemistä myöhemmäksi.

Kaupunkiseutusuunnitelman on laatinut 18 seutua. Kaupunkiseutusuunnitelmissa on mukana 143 kuntaa, joista 50 on tullut mukaan vapaaehtoisesti ilman puitelain velvoitetta. Kaupunkiseutusuunnitelman laatineissa kunnissa asuu kaksi kolmasosaa Suomen väestöstä.

Kuudelle kunnalle tukea yhteistyön syventämiseen n Sisäasiainministeriö on myöntänyt kuntien väliseen syvälliseen yhteistyöhön yhteensä 949 200 euroa kuudelle eri yhteistoimintahankkeelle. Hakijoita oli 20.

46

Kuusamon kaupunki käynnistää 336 000 euron tuen turvin Pohjois-Suomi tietohallintohankkeen yhdessä Rovaniemen ja Oulun kaupunkien kanssa.

Nummi-Pusulan kunnalle myönnettiin 247 500 euroa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen yhdessä Karkkilan ja Vihdin kanssa. Seutukeskus Oy Häme sai 129 500 euroa seutukeskuksen alueen kuntien, Forssan kaupungin ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle, A lajär ven kaupungille sekä Soinin ja Vimpelin kunnille, myönnettiin 105 000 euroa kaikkia kuntapalveluita koskevan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen.

Lahden seutu käyttää 101 000 euron tuen alueellisen, kunnallisen henkilöstöhankintaorganisaation käynnistämiseen. Askolan kunnalle myönnettiin 29 700 euroa yhdessä Pornaisten, Pukkilan ja Myrskylän kuntien kanssa rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhdistämiseen.

Seudulliset yrityspalvelut -hanke loppusuoralla n Vuosiksi 2002–2007 asetettu hanke seudullisten yrityspalveluiden kehittämiseksi on loppusuoralla. Mukana hankkeessa on ollut kaikkiaan 65 seutua.

Hankkeen puitteissa on luotu valtakunnallinen, eri organisaatioiden yhteistyön pohjalle rakentuva seudullisten yrityspalveluiden verkosto. Hankkeen alussa asetettu tavoite 50 seudullisesta yrityspalvelupisteestä on saavutettu.

Yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen on näkynyt yritysneuvontaa tarjoavien toimijoiden yhteisinä palvelutoimistoina, koulutustilaisuuksina, palveluesitteinä sekä entistä asiantuntevampana ohjauksena yritysneuvonnan koko palvelutarjonnan hyödyntämisessä.

Hankkeen tuloksia on koottu uuteen ”Seudulliset yrityspalvelut – Hyviä

käytäntöjä” -esitteeseen. Osa esitteen hyvistä käytännöistä on esillä myös internetissä www.kunnat.net Kuntien hyvät käytännöt -sivustolla.

Seudulliset yrityspalvelut -kehittämishankkeen rahoittajia ovat Kuntaliitto, kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työministeriö.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö maankäytössä välttämätöntä n Ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto sekä rakennusalan yritykset ja järjestöt haluavat parantaa kunnan ja yksityisten toimijoiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä maankäyttöhankkeissa.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeissa suurimmiksi haasteiksi nousivat osapuolten yhteisen selvityksen perusteella toteutuksen laadun varmistaminen sekä taloudellisten riskien ennakointi ja hallinta. Lisäksi laajoissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa yhteistyön järjestäminen sopimuksiin perustuen osoittautui ongelmalliseksi.

Yhteistyö eri toimijoiden kesken voidaan pääsääntöisesti järjestää sopimuksiin ja kilpailutukseen perustuen. Pitkäkestoinen yhteistyötarve maankäytön hankkeessa voi kuitenkin johtaa kunnan ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteisyrityksiin.

Kuntaliiton mukaan julkisen ja yksityisen tahon yhteistyössä parhaimmillaan eri osapuolten kehittämisosaaminen ja innovaatiot tulevat hankkeen hyödyksi jo suunnitteluvaiheessa. Yksityisen sektorin markkinatuntemusta hyödyntämällä saadaan aikaan paremmin käyttäjien ja asukkaiden tarpeita vastaavia kohteita. Lisäksi yhteistyön mukanaan tuoma lisäresurssi helpottaa kuntasektorin resurssipulaa.

Julkisen ja yksityisen sektorin maankäytön yhteistyö -selvityshankkeen tulokset tullaan julkaisemaan Kunnat.net verkkopalvelussa tämän vuoden loppuun mennessä.

KTL muutti nimensä n Kuntien Teknisten Liitto KTL ry piti

liittokokouksensa Seinäjoella 22.–23.9.

Tärkeimmäksi asiaksi kohosi sääntömuutos ja sen seurauksena liiton nimen muuttaminen. Liittokokous päätti muuttaa yhdistyksen nimen Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:ksi. Liiton puheenjohtajaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle valittiin Aulis Toivonen.

Uusien sääntöjen myötä mahdollistetaan tulevaisuudessa jäsenyys myös kunta-alan ulkopuolisille. Uuden keskusliiton eli Uuden Insinööriliiton myötä edunvalvonnan piirissä ovat perinteisen kunta-alan lisäksi valtion ja osin yksityisen työnantajan alaisuudessa työskentelevät henkilöt.

Kuntaliitto: Paikallispalvelut yhdelle luukulle n Suomen Kuntaliitto esittää, että jul-

kishallinnon asiointipalveluja kootaan paikallisella tasolla kuntien palvelupisteisiin. Näin varmistettaisiin julkisten palvelujen hyvä saavutettavuus ja tehokas toiminta molemmilla kotimaisilla kielillä.

Asukkaalle luontevinta on asioida lähellä olevassa kunnan palvelupisteessä, oli sitten itse palvelun tuottaja kunta tai valtio. Asiointiin liittyvät muun muassa erilaiset luvat, hakemukset, ilmoitukset ja ilmoittautumiset.

Uuteen julkisten palvelujen asiakaspalvelumalliin liittyisi kiinteästi sähköisten palvelujen, tietojärjestelmien ja puhelinkeskusten kehittäminen. Yhteisten perusrekisterien, asiakasjärjestelmien ja verkkopalvelujen avulla voidaan helpottaa sekä asiakaspalvelupisteen työtä että asiakkaan etäpalvelua. Asiointipiste voisi olla auki myös virastoaikojen ulkopuolella ja paikassa, jossa kansalaiset luontevasti liikkuvat.

Yhteispalvelusta on jo kerätty kokemuksia muun muassa työvoiman palvelupisteissä. Suurin osa nykyisistä yhteispalvelupisteistä kuitenkin antaa vain yleisneuvontaa ja jakaa lomakkeita.

UUSI

Insinööri

UIL:n puheenjohtaja- ja hallitusvaali marraskuussa n Uuden Insinööriliiton syysedus-

tajakokous pidetään Helsingissä 23.–24. marraskuuta. Kyseessä on Uuden Insinööriliiton hallinnon valintakokous. Tuossa kokouksessa valitaan liitolle päätoiminen puheenjohtaja ja neljä luottamustoimista varapuheenjohtajaa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi (2008–2011).

Nyt valittavista varapuheenjohtajista kahden pitää työskennellä yksityissektorilla, yhden kuntasektorilla ja yhden valtiosektorilla. Kokous valitsee liitolle myös hallituksen seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Hallitukseen kuuluu 7–11 jäsentä varapuheenjohtajat mukaan lukien.

Uutta on se, että varapuheenjohtajille ja muille hallituksen jäsenille valitaan kullekin henkilökohtainen varajäsen. Liittoa on johtanut Insinööriliiton ja Kuntien Teknisten yhdistymisestä lähtien niin sanottu ylimenokauden hallitus, joka on koostunut sekä Insinööriliiton että Kuntien Teknisten Liiton puheenjohtajista, varapuheenjohtajista sekä niiden hallituksien muista jäsenistä, kaikkiaan 26 hengestä.

Jäsenjärjestöjen oli määrä il-

Nykyisin yhteispalvelussa ei voida hoitaa sellaisia tehtäviä, joihin sisältyy viranomaiselle kuuluvan päätösvallan käyttöä tai jotka lain mukaan edellyttävät henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisen viranomaisen luona. Eritasoisia yhteispalvelupisteitä on nyt noin 200, joista kunta on mukana noin 150:ssä.

UIL:n Oulun toimistot yhteen n Uuden Insinööriliiton Pohjois-Suo-

men alueasiamiehet Harri Haapasalo ja

moittaa puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaaksi sekä varapuheenjohtajien henkilökohtaisiksi varajäseniksi nimeämiensä henkilöiden nimet liiton vaalivaliokunnalle 12. lokakuuta mennessä. Vaalivaliokunta ilmoittaa ehdokkaiksi ilmoitettujen nimet tiedoksi edustajakokousedustajille 24.10. mennessä. Hallituksen jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen ehdotettavien nimet on toimitettava vaalivaliokunnalle 2.11. mennessä.

Kokousedustajilla tosin on mahdollisuus esittää ehdokkaita sekä puheenjohtajiksi että hallituksen jäseniksi vielä kokouspaikallakin.

Puheenjohtajaehdokkaiden esittely nettisivuilla

Tämä lehti oli jo painokoneessa, kun jäsenyhdistysten piti ilmoittaa liitolle­ puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaistaan. Esittelemme liiton puheenjohtajaehdokkaat näin ollen internetsivuilla osoitteessa www.uil.fi. Marraskuun Uusi Insinööri -lehti ilmestyy juuri edustajakokouksen alla.

Mikko Sormunen ovat muuttaneet yhteisiin tiloihin Oulun keskustaan. Osoitteessa Hallituskatu 29 sijaitsee yli 150 neliön aluepalvelukeskus. Toimisto on asemapaikkana Insinööriopiskelijaliiton kenttäasiamies Antti Riipiselle. Samaan osoitteeseen sijoittuu myös Tekniikan ja peruspalveluiden neuvottelujärjestö KTN:n Oulun paikallisyhdistyksen toimitilat. Aluetoimistossa on noin 30 hengen kokoushuone ja tilava aula. Toimisto sopii mainiosti UIL-yhteisössä toimivien järjestöjen kokous- ja koulutustiloiksi.

Alueasiamiesten yhteystiedot säilyvät ennallaan. Uusi osoite on: Hallituskatu 29, 4. kerros, 90100 OULU. 47

uutisia Suomalaiset haluavat jatkaa pidempään työssä Työeläkeasenteet 2007 Jossain määrin samaa mieltä

Ei osaa sanoa

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

2007

2004

2001

1996 0

20

40

60

80

100

TNS Gallup Oy 2007 PGraphics

”On oikein, että työeläkkeen suuruus määräytyy työssäoloaikaisen ansion mukaisesti” %.

E

ntistä useampi suomalainen haluaa jatkaa työelämässä aiempaa pidempään. Lähes puolet haluaa työskennellä 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Kolme viidestä näkee mahdollisena työskentelyn vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeenkin, osoittaa Työeläkevakuuttajat TELAn teettämä kahdeksas työeläkeasennetutkimus.

Vuoden 2005 alusta on voinut jäädä ansaitulle vanhuuseläkkeelle 63–68 ikävuoden välillä.

Uudistus on nostanut keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 0,4 vuodella 59,5 vuoteen. Tilastokeskuksen luvut puolestaan osoittavat, että ikääntyneiden työllisyysasteet ovat parantuneet tuntuvasti.

– Tutkimuksen tulos on linjassa ihmisten todellisen käyttäytymisen kanssa.

Vastaajista 44 prosenttia jäisi työelämään 63 vuoden täyttämisen jälkeen, kun edellisessä tutkimuksessa kolme vuotta sitten määrä oli 40 prosenttia, sanoo TELAn toimitusjohtaja Esa Swanljung.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa valmiutta työskennellä pidempään, jotta elinaikakertoimen eläkkeitä pienentävä vaikutus 48

Lähteet: TNS Gallupin TELAlle ja Akavalle teettämät kyselytutkimukset.

voidaan kompensoida. Joka toinen eli 50 % oli valmis vaikuttamaan tähän työskentelemällä pidempään. Elinaikakerroin tulee käyttöön vuonna 2009.

Työeläkelainsäädäntö mahdollistaa myös työskentelyn vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Kolme viidestä eli 61 % pitää työskentelyä ainakin jossain määrin mahdollisena.

Kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Täysin samaa mieltä

Vaikka eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen on sinänsä myönteinen uutinen, AKAVA on huolissaan siitä, ettei työurien pidentymistä ole otettu huomioon koulutuksen ennakointijärjestelmissä.

– Koulutusmääriä on tarkasteltava sitä taustaa vasten, että esimerkiksi julkishallintoon jää yhä suurempi joukko korkeasti koulutettuja yli 63-vuotiaita.

Tällöin nuorempien urakehitys hidastuu merkittävästi. On turha ylikouluttaa nuoria työtehtäviin, joita ei ole vapaina, sanoo AKAVAn tutkimuspäällikkö Eugen Koev. n

Akavalaiset jatkaisivat työntekoa yli 63 ikävuoden

Jopa yli 70 prosenttia 60 vuotta täyttäneistä akavalaisista on halukas jatkamaan työntekoa 63 ikävuoden jälkeen, jos jatkaminen takaa paremmat eläkeedut. Kaikista akavalaisista näin tekisi 38 prosenttia ja 46 prosenttia jäisi sittenkin mieluummin eläkkeelle.

Yli 60-vuotiaat akavalaiset suunnittelevat siirtyvänsä eläkkeelle vasta 66vuotiaina ja koko akavalaisten joukko keskimäärin 63-vuotiaina, joka on nykyään täyteen työeläkkeeseen oikeuttava ikä Suunniteltu eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt vuodesta 2004 lähes vuodella aikaisempiin akavalaisia koskeviin selvityksiin verrattuna.

Jaakko tuli taloon n YTM Jaakko Koivumäki (30) aloitti Uuden Insinööriliiton tutkimusasiamiehen tehtävissä syyskuun alusta. Tutkimustoiminnassa työskentelevän Jaakon työtehtävät liittyvät tutkimusten tekemiseen ja palkkaneuvontaan. UIL:oon Jaakko tuli Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitokselta, jossa hän työskenteli tutkijana. Jaakko on työskennellyt aikaisemmin myös valtiovarainministeriössä.

mennen tullen

Kuntien AMK- ja Opistotekniset KT ry:n sääntömääräinen yhdistyskokous KT ry:n sääntömääräinen yhdistyskokous pidettiin 9. syyskuuta Hämeenlinnassa. Siellä päätettiin mm. pitää jäsenmaksu entisellään ja valittiin kahdeksi vuodeksi puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet.

Hallituksen jäsenet

Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti hallitukseen kuuluu kahdeksi (2) vuodeksi valitun puheenjohtajan lisäksi 7 –12 varsinaista jäsentä ja varsinaisille jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen jäsenmäärän yhdistyskokous päätti pitää entisellään eli kymmen (10) jäsenisenä.

Sääntöjen mukaan kaikki hallituspaikat olivat jaossa ja uuteen hallitukseen tulivat valituiksi seuraavat jäsenet (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Matti Sairanen (Martti Hartikainen), Reino Mäkelä (Jim Forsell), Elias Himanen (Risto Karnaattu), Raimo Sirkka (Ossi Lindberg), Leo Salmi (Jouko Hakala), Niko Korsow (Olli Koivisto), Martti Nykänen (Kalle Latola), Kirsi Leiri (Juha Metso), Pirjo Puhakka (Teo Ilomäki) ja Paula Riepponen (Leena Panula).

n TAMPEREEN Insinöörit

n SATAKUNNAN Insinöörit

TYÖMARKKINASAUNA ke 14.11. klo 17.30 Aiheena on ajankohtauskatsaus neuvottelutilanteeseen ja työmarkkinoihin.

Alustajana UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

Tilaisuus järjestetään Media 54:n saunatiloissa Finlaysonin alueella.

Ilmoittautumiset viikkoa ennen tilaisuutta.

SATI kutsuu jäsenet perheineen elokuviin katsomaan Joulutarinaa tiistaina 6.11.2007 kello 18 (Promenadikeskus Pori). Kyseessä koko perheen suuri kotimainen jouluelokuva, joka kertoo koskettavan tarinan siitä, miten joulupukista tuli joulupukki.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että joulupukkikin on joskus ollut lapsi?

Jos et, nyt on aika. Joulutarina paljastaa joulupukin salatun lapsuuden. Joulutarina on kertomus pyyteettömästä antamisen ilosta ja elämänmittaisesta ystävyydestä.

Liput maksavat 5 €. Lippuja voit varata SATIn toimistolta 26.10 mennessä, puh. (02) 641 4130 tai sähköpostilla osoitteesta sati@satakunnaninsinoorit.fi Varauksen yhteydessä saat viitenumeron, jolla liput maksetaan. Lippuja on varattu yhteensä 50 kpl.

PERINTÖOIKEUS ti 27.11. klo 18.00 TSOP Laki-ilta perhe- ja perintöoikeudellisista asioista. Pellavatehtaankatu 21 C, 5. kerros. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä.

SORIN SIRKUKSEN JOULUSHOW 2007 SIRKUKSEN KUMMITUS su 16.12. klo 13.00 Liput 10 €/hlö. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fi Ilmoittautua voi myös toimisto@tampereeninsinoorit.fi tai puh. (03) 214 3931.

Järjestäytymiskokous

Kuntien AMK- ja Opistotekniset KT ry:n puheenjohtaja Vesa Härkösen johdolla pidetyssä yhdistyskokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Reino Mäkelä ja sihteeriksi Leo Salmi sekä varain- ja jäsenrekisterinhoitajaksi Raimo Sirkka.

KT-edunvalvontatyöryhmä: kokoonkutsuja ja puheenjohtaja Elias Himanen. Työvaliokunta: Vesa Härkönen, Leo Salmi, Raimo Sirkka ja tarvittaessa asiantuntijajäseniä. Koulutusvastaavat: Matti Sairanen ja Pirjo Puhakka. Tiedotusvastaava: Reino Mäkelä

Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit amk ry Varsinainen liittokokous Lauantaina 10.11. kello 11:00 Sokos Hotel Arina, Pakkahuoneenkatu 16, Oulu Kahvitus kello 10:00 ja valtakirjatarkistus kello 10:30 alkaen.

Asiat: Sääntöjen muuttaminen sekä sääntöjen 15§ mukaiset vuosikokousasiat.

Esityslista ja sääntöjen muutosesitys 18.10. alkaen internetissä www.kri.fi/ ajankohtaista.html Aineistotilaukset: tiedottaja@kri.fi tai numerosta +358 50 350 6341 Kokouksen jälkeen lounas.

n Merenkurkun Insinöörit

Sääntömääräinen syyskokous toimistolla 15.11. klo 18.30. Ilmoittautumiset osoitteeseen meki@meki.fi.

Avoimien ovien päivä toimistolla sunnuntaina 18.11. klo 14. Tervetuloa tutustumaan tiloihin ja toimintaan. Tarjolla glögiä ja pikkupurtavaa.

Perinteinen Korsusauna 30.11. klo 18.00.Ilmoittautumiset 27.11.2007 mennessä meki@meki.fi.

Päivitä jäsentietosi!

Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, muista päivittää jäsentietosi Insinööriliiton jäsen­ sivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.fi.

Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

HALLITUS UUSI

Insinööri

49

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 801 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 811 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 hallinnon assistentti Satu Muukkonen järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 0201 801 608 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

Jäsentietopalvelu 0201 801 877 jasentietopalvelu@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 ­Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi assistentti Anne Herne 0201 801 841 työnantajaperintä 0201 801 833 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 0201 801 803 Yksityisen sektorin asiamiehet Opiskelija-asiat Matti Koskinen 0201 801 846 opiskelijarekisteri@iol.fi Tomi Seppä 0201 801 844 vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Juha Simell 0201 801 848 Pekka Hongell 0201 801 830 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 0201 801 843 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen (Helsinki), LAKIASIAINYKSIKKÖ Antti Riipinen (Oulu) työelämän oikeudelliset palvelut PALVELUT-YKSIKKÖ 0201 801 858 palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 lakimiehet@uil.fi assistentti Heli Heino 0201 801 813 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen työsuhdelakimiehet 0201 801 806 Maria Harju, Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 Hanne Salonen postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko VIESTINTÄYKSIKKÖ 0201 801 872 viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

50

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Vesa Niemi Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere 0201 801 776 Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISTEN LIITTO Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

jäsenedut

Kuukauden tuote

Isänpäivä lähestyy – lahjaidea UIL-Shopista!

L

aadukas linkkuveitsi Wenger Naill Clip Violet transparent on käytännöllinen isänpäivälahja, jota koko perhe voi hyödyntää. Linkkuveitsen koko on 65 mm ja siihen kuuluvat lisävarusteina kynsileikkuri, sakset, kynsiviila, pinsetit ja hammastikku. Linkkuveitsi on pakattu metalliseen lahjalaatikkoon ja veitsellä on viiden vuoden takuu.

Linkkuveitsen hinta on 26 euroa + postikulut.

Shopissa myydään laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuotteita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.uil.fi.

Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-15 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.

Kehitämme IL-Shopia UIL-Shopiksi tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä UIL-

Huomaathan, että kuukauden tuotetta on myynnissä vain rajoitettu erä!

Apua yksityiselämän oikeusasioissa

U

usi Insinööriliitto on tehnyt Asianajotoimisto Bützow Oy:n kanssa sopimuksen puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa.

Oikeuksien ja velvollisuuksien ennakointi säästää ristiriidoilta ja vahingoilta. Jäsen voi usein yksinkertaisella tavalla edistää oikeusturvaansa kysymällä ajoissa neuvoa.

Liiton jäsenille palvelu on ilmainen. Palvelu koskee myös jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten asioita.

Mitä puhelinneuvonta sisältää?

Neuvonta koskee yksityiselämän oikeusasioita. Neuvoa voi kysyä esimerkiksi perinnöistä ja testamenteista, avioehdoista, osituksesta ja lahjoista.

Asunnon ja kiinteistön kaupan vastuut tuottavat monesti ongelmia.

Aihepiirin ulkopuolelle jäävät

UUSI

Insinööri

työ- ja virkasuhteeseen sekä työtehtäviin liittyvät kysymykset. Niissä on käännyttävä keskusliiton puoleen.

Kun tarvitset oikeudellista neuvontaa

Ota esiin jäsenkorttisi valmiiksi.

Soita asianajotoimistoon, puhelin (09) 431 531, työpäivinä klo 10–16.

Mainitse, että haluat UIL:n jäsenelle kuuluvaa puhelinneuvontaa. Jos voit mainita myös oikeudenalan, keskuksen on helpompi yhdistää sopivalle juristille. Ilmoita juristille nimesi ja jäsennumerosi. Keskustelun sisältö on luottamuksellinen ja jää asianajajan vaitiolovelvollisuuden piiriin.

Palvelun laajuus

Tarkoitus on, että liiton jäsen voi esittää ja lakimies selvittää asian puhe-

limessa ilman perehtymistä asiakirjoihin tai sähköposteihin. Palvelu ei kata asiakirjojen laatimista. Asianajaja ei hyvän asianajotavan mukaan voi ottaa vastuuta kysyjän itse laatiman asiakirjan oikeellisuudesta ja laillisuudesta.

Sopimuksen mukaan asianajaja ei neuvo asiassa, jota hoitaa muu asiamies taikka jota jäsen on itse ryhtynyt ajamaan oikeudessa tai viranomaisessa. Liitto ei kustanna myöskään jäsenten yritys- ja sijoitustoimintaan tai luottamustehtäviin liittyvää neuvontaa. Neuvontamahdollisuuksien ulkopuolelle jäävät työttömyysturva-, vakuutus-, eläke- ja muut sosiaaliturva-asiat niiden massamääräisyyden, detaljitiedon ja kirjallisen aineiston vuoksi.

Kysy ajoissa neuvoa! Voit säästyä monelta murheelta ja kululta. n

51

na kuukausiöt kuuluvat edelleen luontaisetu ylity illä kilö ihen toim ä mill ylem Monilla osoitteessa eikä sopimusten mukaista. Käy palkkaan, mikä ei ole työaikalain llista. Oikeuksiasi tuu koh ja in assa, mikä olisi oike om kats i ta.f tyo nta ato aam orv www.k 040 352 3671. t YTN. YTN:n päivystävä puhelin kilö ihen Toim ät mm Yle aa lust puo

Äl korva ä tee amato työtä nta