Insinoori-1107-low

11/2007

UUSI

Seija Sariola on kokenut johtaja

sisältö Pääkirjoitus.............................................5

• Liitollamme hyvä maine Uutisia...................................................6 Kolumni.................................................8

• Alaistaidot ja esimiestaidot toistensa täydentäjinä

10 Koneinsinööriksi Kokkolan ­teknillisestä oppilaitoksesta valmistunut Seija Sariola ­työskentelee laatujohtajana ­PartnerTechissä.

Puheenjohtajan palsta..............................9

• Kohti parempaa huomista Johtajuudesta:.......................................10

• Johtajuudessa mukavinta ovat työn haasteet • Muutosjohtaminen vaatii vahvaa osaamista ja sitoutumista

• Muutoksessa piilee mahdollisuus • Luottamus lisää hyvinvointia yrityksissä • Pomottaja? Verkottuja? Visioija?

Yhdessätekijä?

Totta ja tutkittua....................................20

• Pörssilistautuneisuus määrittää suomalaisten yritysten johdon palkkatasoa

• Palkankorotusta verotetaan Suomessa erityisen ankarasti

Maailmalta............................................22 Osaaminen............................................24

• Kunnankin työpaikat nykyään turvattomia • Kahden työntekijän peltisepänliike vei voiton 2 000 hengen Metso Paperista

• Ekokem palkittiin

yhteiskuntavastuuraportoijana

Edunvalvontaa.......................................30

• Aika työpaikkakohtaisen erän sopimiselle ei ollut vielä kypsä

• Yhteistoiminta tärkeää paikallisessa sopimisessa

• Paikallinen sopiminen ei ole itseisarvo • Stora Enso lakkauttaa tehtaita • Suunnittelualan lakko alkoi • Pomon on puututtava ylettömiin ylitöihin • Energia-alan ylemmille toimihenkilöille hyvä työehtosopimus

Tekniikkaa............................................40

• Bioenergia vahvoilla Enmacin suunnittelussa • Biopolttoaine ei sytytä Oikeutta...............................................42

28 Kannen kuva: Timo Syrjänen

2

• Perusteettomia määräaikaisia työsuhteita halutaan karsia

Ekokemin yhteiskuntavastuuraportoinnissa tärkeintä on avoimuus, tietää laatupäällikkö, insinööri Raili Kulmala.

Opiskelija-asiaa.....................................44 Kuntauutisia.........................................46 Mennen tullen.......................................49 Järjestöyhteydet.....................................50 Jäsenasiaa............................................51

22.11. numero 11/2007

30 Liittotasolla neuvotellut korotusprosentit ovat kaikkia varten, eikä vain parhaiten työtehtävissä menestyneille, sanoo paikallista sopimisesta Metso paperissa neuvotellut ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Rauno Minkkinen.

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2007 20.12.

Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007) Painos 73 000

Kimmo Brandt

Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat

35

YTN:n hallituksen hylättyä suunnittelualan sovintoesityksen, suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden lakko alkoi tiistaina 13.11. klo 6. Kuvassa lakkovahdit Elomaticin ovella Turussa.

Seuraa lakkotilannetta osoitteessa www.ytn.fi

UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Tilaushinta 45 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3

Tunnethan jäsenetusi?

Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Liittosi neuvottelemat ja tarjoamat vakuutusedut ovat merkittäviä. Käytäthän ne hyväksesi! Kun lisäksi keskität muutkin vakuutusasiasi Pohjolaan, säästät, mutta et tingi tärkeästä turvallisuudesta. Soita 0303 0303, katso liittosi internetsivuilta tai poikkea Pohjolaan.

pääkirjoitus marraskuu 2007

Liitollamme hyvä maine U

uden Insinööriliiton jäsenet pitävät liittoa oman ammattikuntansa vahvana edunvalvontajärjestönä. Liitto koetaan johtavaksi insinöörien ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestöksi. Jäsenet kokevat saavansa liiton jäsenyydestä – paitsi erilaisia etuja – myös tukea, turvaa ja neuvoja. Jäsenet kokevat, että UIL vaalii tekniikan ammattilaisten hyvää mainetta ja luo heidän ammattikuvaansa. Jäsenten mielestä liitto valvoo jäsenkuntansa etuja, toimii eettisesti ja tuntee ammattikuntansa edustajat. Mm. nämä seikat kävivät ilmi Infor Consultingin kesällä tekemästä liiton sisäisen yhteisökuvan ja tiedonkulun tutkimuksesta, johon vastasi lähes 450 jäsentä.

UIL:n niin ikään kesällä tehdyn ulkoisen yhteisökuvan tutkimus osoittaa, että UIL:n ulkoiset sidosryhmät (170 vastaajaa) pitävät liittoa johtavana insinöörien ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestönä, joka tuntee jäsenkuntansa ja joka on ammattikuntansa asiantuntija. Ulkoiset sidosryhmät kokevat liiton vastuulliseksi yhteiskunnalliseksi ja eettiseksi toimijaksi. Liitto koettiin lisäksi eteenpäin pyrkiväksi, luotettavaksi, yhteistyöhaluiseksi, uudistuskykyiseksi ja vakavaraiseksi.

Uudella Insinööriliitolla on hyvä maine – ja sellaisena sen pitää säilyäkin. Tutkimustulokset asettavat melkoisia paineita liiton tulevalle toiminnalle, myös viestinnälle. Meidän on kyettävä tekemään jatkossakin hyvää lehteä ja tuottamaan verkkosivuillemme mielenkiintoista sisältöä. Sitä me emme kuitenkaan voi tehdä ilman jäsenkunnalta tai muilta sidosryhmiltä tulevaa palautetta, joten lämmin kiitos kaikille tutkimukseemme osallistuneille!

Ole kanssamme jatkossakin rakentamassa helpompaa huomista ja laita meille palautetta, mitä juuri sinä odotat esimerkiksi tältä lehdeltä tai liiton verkkosivuilta. Toimituksemme ottaa mielellään vastaan myös juttuideoita ja -toiveita sekä vinkkejä haastateltavista. Niitä emme saa koskaan liikaa!

Jäsenkunta pitää tätä lehteä tärkeimpänä UIL:n jäsenkunnan arioista kertovana viestintäkanavana, samoin ulkoiset sidosryhmät. Liiton verkkosivut ja jäsensivut kasvattavat suosiotaan, mutta lehti on edelleen viestintäkanavista se ykkönen.

Tämä on tutkimuksen suorittaneen yrityksen mukaan nykyään melko harvinaista.

Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

UUSI

Insinööri

5

uutisia Muutos haastaa insinöörikoulutuksen -kirja julkistettiin

Ylempi amk-tutkinto tunnetuksi -kampanja

n Työmarkkinajärjestöjen ja ammat-

tojen kehittämisverkosto ja ARENEn viestintätyöryhmä ovat käynnistäneet kampanjan ylemmän AMK-tutkinnon tunnetuksi tekemiseksi. Tutkinnon uutuudesta johtuen tutkinto ja sen tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan kampanjan järjestäjien mielestä huonosti.

Laajemmin tunnettuna tutkinto tukisi opiskelijoiden rekrytointia ja selkeän jatkokoulutusväylän muodostumista sekä helpottaisi työnantajien tukipäätöksiä.

Tunnettu tutkinto tukisi myös ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoiden tohtorikoulutuksen väylän rakentumista.

Kampanja suunnataan ammattikor­ keakoulujen omalle väelle, alueellisille­ verkostoille sekä suurelle yleisölle. Se toteutetaan viikoilla 47–48 eli 19.11.– 30.11.

Kampanjan aikana suurelle yleisölle esitellään laadukkaita opinnäytetöitä, järjestetään tietoiskuja sekä esittäydytään alumnien, työnantajien sekä opiskelijoiden tilaisuuksissa ja yritysverkostoissa.

Ylempien AMK-tutkintojen opettajia ja opiskelijoita kannustetaan jatkuvaan ja aktiiviseen asiantuntijaviestintään mm. yhteisartikkeleilla ja sanomalehtien ”alakerta”-kirjoituksilla.

tikorkeakoulujen edustajat ovat huolissaan insinöörikoulutuksen työelämälähtöisyydestä, keskeyttämisistä ja heikentyneestä vetovoimasta. Lokakuussa julkistetussa kirjassa ”Muutos haastaa insinöörikoulutuksen” esitettiin yhteisenä tavoitteena insinöörikoulutuksen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden kehittäminen.

Kirjoittajat vaativat, että korkeakou­ lujen rahoitusjärjestelmän on tuettava laadun kehittämistä. Vanhasen hallitusohjelmassa oleva tekniikan korkeakoulutuksen strategian laatiminen on kirjoittajien mielestä hyvin ajankohtaista.

Kirjoittajista yksikönjohtaja Hannu Saarikangas Uudesta Insinööriliitosta esittää, että insinöörikoulutuksen kehittämisessä on käsiteltävä määrän ja laadun lisäksi profiilia, resursseja, koulutuksen toteuttamista sekä alemman ja ylemmän AMK-tutkinnon suhdetta.

Saarikangas korostaa, että AMK-insinöörikoulutusta on kehitettävä duaalimallin mukaan eri profiililla kuin diplomi-insinöörikoulutusta. Suunnittelu- ja tuotannon ohjauksen tehtävien lisäksi insinöörejä pitää kouluttaa tekniikan ja muiden tieteenalojen yhdistelmäaloille.

n Ylempien ammattikorkeakoulututkin-

ovat kuitenkin laskussa. Edellisen kerran ne ovat olleet näin alhaalla keväällä 2004, Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala toteaa.

– Pitkä suotuisa suhdanne on omiaan lisäämään pk-yrittäjien luottamusta omien yritystensä menestymismahdollisuuksiin. Liikevaihdon kasvuodotukset ovat erityisen korkealla. Myös odotukset kannattavuuden ja vakavaraisuuden paranemisesta ovat vahvat.

Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat yleistyneet erityisesti rakentamisessa ja teollisuudessa. Väli- ja lopputuoteinflaation kiihtymistä ennakoidaan eniten rakentamisessa. Palkkojen nousuvauhdin odotukset ovat korkeimmat teollisuudessa. Palvelualojen palkkaodotukset ovat hieman muita matalammat.

Investointiodotukset ovat nousseet.

Teollisuudessa ne ovat entisellä, muita korkeammalla, tasollaan. Tuotekehityspanostusten osalta viidennes enemmän pk-yrityksistä uskoo T&K-panostusten kasvuun kuin laskuun. Vientiodotukset näyttäisivät kääntyneen nousuun, kun tuontiodotukset ovat lievästi laskevat.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle kunnossapitoalan palkinto n Kunnossapitoalan koulutuksen kehit-

Pk-yrityksillä hyvät suhdannenäkymät n Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat

Yksikönjohtaja Hannu Saarikangas Uudesta Insinööriliitosta on yksi ”Muutos haastaa insinöörikoulutuksen” -julkaisun kirjoittajista. Kuva: Päivi-Maria Isokääntä

6

edelleen suotuisat pienistä hiipumisodotuksista huolimatta. Odotukset kustannusten noususta ovat vahvistuneet. Työvoiman saatavuus on entistä useammin yritysten kehittämisen esteenä. Muutkin resurssitekijät ovat muodostuneet esteiksi. Yritykset ovat aikaisempaa halukkaampia pääomasijoittajien osallistumiselle yrityksen rahoitukseen.

Pk-sektori odottaa suhdanteen säilyvän suotuisana vuoden vaihteen yli. Yrityksistä 31 prosenttiyksikköä enemmän ennakoi suhdanteen vahvistumista kuin heikkenemistä. Vahvistumisodotukset

tämisen palkinto jaettiin Tehdaspalvelu 2007 -messujen yhteydessä Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle. Se on kehittänyt jo työkokemusta omaaville suunnattua ylemmän AMK-tasoista tutkintoa. Suomen Messusäätiön rahoittamalla 5 000 euron palkinnolla ammattikorkeakoulu kehittää toimintansa edelleen.

Kunnossapitoyhdistys ry:n asettaman raati piti vahvana valttina sitä, että palkittu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu aikoo suunnata ylemmän AMKtutkinnon kunnossapitotoiminnan johtamiseen. Tutkinnon suorittaja pystyy työelämäkokemustaan hyödyntäen löytämään uusia ja todellisia kohteita toiminnan kehittämiseen. Tämä lisää myös osaltaan kunnossapidon merkitystä yritysten kilpailutekijänä.

YTN: Metsäteollisuuden maine on Stora Enson hyppysissä n Stora Enson on kannettava yhteiskunta­

vastuuta valitettavassa ja vaikeassa rakennemuutostilanteessa vähintään yhtä hyvin kuin muiden suurten metsäkonsernien, vaatii Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder.

Myös valtion on YTN:n mielestä ryhdyttävä aktiivisiin toimiin.

Stora Enson toimilla on suuri merkitys koko metsäteollisuuden maineen kannalta, sanoo Fjäder. Toimialan kolhiintunut vetovoima kärsii joka tapauksessa entisestään. Vahinkoa voidaan paikata kantamalla osaajista aidosti huolta ja tulemalla vastaan kaikin tarvittavin tavoin.

Stora Enson suunnitelmat sulkea Summan paperitehdas, Anjalan tehtaan aikakauslehtipaperikone sekä Kemijärven sellutehdas koskevat 1 100 työntekijää Suomessa.

Kuva: Stora Enson kuvapankki

YTN aktivoi välittömästi aiemmissa suurissa irtisanomistilanteissa käytössä olleen kriisiorganisaatiotoimintamallinsa ylempien toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa tukemiseksi, YTN metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio kertoo.

YTN edellyttää, että Stora Enson yt-neuvotteluissa henkilöstön edustajille annetaan täydellinen tuki ja heille kerrotaan avoimesti tarvittavat tiedot. Lisäksi heille on taattava aikaa raskaiden neuvotteluiden läpikäymiseksi.

– Stora Enson on otettava huomioon irtisanomisuhan alle joutuvien työntekijöidensä erilainen elämäntilanne ja erilainen osaaminen. ­Korkeasti koulutetut ylemmät toimihenkilöt kaipaavat osittain erityyppistä vastaantuloa kuin muut henkilöstöryhmät, toteaa Laapio.

UUSI

Insinööri

Alkuvuonna 2007 käytiin 41 työtaistelua Työtaistelut vuosina 2002–2007 tammi-kesäkuu Vuosi ja neljännes

Lukumäärä

Osalliset palkansaajat

2003

112

91 866

66 136

2004

84

25 211

42 385

2005

365

106 796

672 904

2006

97

48 276

85 075

2007 I

25

10 603

4 654

2007 II

16

3 880

2 534

n Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa käytiin tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 41 työtaistelua. Lukumäärä on sama kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä oli noin 14 500.

Osallistuneita työntekijöitä oli alle puolet siitä mitä edellisenä vuonna ja vähemmän kuin viime vuosina yleensä.

Menetettyjä työpäiviä oli runsaat 7 000.

Työpäivämenetykset olivat hyvin vähäisiä viime vuosien keskimääräiseen tasoon verrattuna.

Alkuvuonna ei ollut suuria työmarkkinajärjestöjen välisiä työtaisteluja, joten työtaistelut olivat yleensä pieniä ja paikallisia tai lyhytaikaisia. Suurimmat työ-

Menetetyt työpäivät

taistelut liittyivät tietoliikennevälineiden valmistuksen supistuksiin Perloksella, Nokia Siemens Networksilla ja Elcoteqillä. Määräaikaisilla ulosmarsseilla vastustettiin yritysten henkilöstövähennyksiä tai tuotannon alasajoa.

Lähes kaikki työtaistelut käytiin teollisuudessa. Teollisuustoimialoista eniten työtaisteluja oli eniten koneiden ja laitteiden valmistuksessa, perusmetallien valmistuksessa, tietoliikennevälineiden valmistuksessa sekä metallituotteiden valmistuksessa. Ylivoimaisesti eniten työtaisteluihin osallistuneita työntekijöitä oli tietoliikennevälineiden valmistuksessa.

Lähde: Työtaistelut 2007. Tilastokeskus

Rakennussuunnittelun pätevyysperusteet otettava uudelleen tarkasteluun n Uusi Insinööriliitto vaatii, että Suomen Rakentamismääräyskokoelman A2 osa avataan ja suunnittelupätevyyksien perusteita tarkastellaan uudelleen. Suomeen ei saa laatia sellaista järjestelmää, joka muodostuu käytännössä yksilön ammatin harjoittamisen esteeksi ja joka ohjaa yritysten sijoittumista.

Uusi Insinööriliitto vaatii rakennussuunnittelun pätevyyksien perusteiden uudelleentarkastelua useiden liiton tietoon tulleiden tapausten vuoksi. Rakentamismääräyskokoelman suositusluonteisia ohjeita tulkitaan paikoitellen tiukemmin kuin lain ja asetuksen henki edellyttäisi. Teollisuusrakennusten julkisivujen suunnittelijoiksi vaaditaan arkkitehteja, vaikka ne on tähän saakka

menestyksekkäästi suunniteltu samoissa insinööritoimistoissa kuin hallien rakenteetkin. Alalla toimivilla rakennusinsinööreillä on erittäin hyvät lähtökohdat myös teollisuushallien rakennussuunnitteluun – usein paremmat kuin arkkitehdeilla, joiden palveluja ei ole Suomessa kaikkialla edes tarjolla.

UIL:n tekemän selvityksen mukaan rakennusinsinöörit ovat erittäin keskeisiä henkilöitä varsinkin maatalousrakennusten ja pienempien teollisuusrakennusten suunnittelijoina koko maassa.

Samalla kävi ilmeiseksi, että Suomesta puuttuu keskitetty rekisteritieto teollisuus- ja maatalousrakennusten pääsuunnittelijoista sekä rakennus- ja rakennesuunnittelijoista.

7

kolumni Soili Keskinen Kasvatustieteen professori, dos., Turun yliopisto

Alaistaidot ja esimiestaidot toistensa täydentäjinä ja menestyksen edellytyksinä

”S

uorittaessaan sisään astuneelle esimiehelleen moitteettoman tervehdyksen Armfelt samalla päätti erään asian. Koko hänen sisäisenkin katsantokantansa oli muututtava: tuo viime aikoina ajatuksissa kierrellyt närä oli kerta kaikkiaan tukahdutettava ja tässä karskissa, isonenäisessä ja kuperin älykkäin silmin maailmaa tarkkailevassa everstissä oli nähtävä pelkästään hänen myönteiset puolensa. Vain siten asennoituen alaisen käytöksestä huokuisi vilpittömyys ulospäinkin.” (Sariola: Suomalainen ratsastaja 1977) Edellisessä kirjallisuusotteessa nuori upseeri Kustaa Mauri Armfelt pohtii alaistaitojaan. Vaatii erityistä tahdonlujuutta sietää esimieseverstin välillä häijyäkin käyttäytymistä. Panoksena on kuitenkin oma urakehitys.

1700-luvun lopussa alainen oli alamainen ja esimiehellä oli yksinvaltiaan päätäntäoikeus. Vieläkö 2000-luvulla esiintyy alaistaitoja, joissa työntekijä nielee näränsä ja jättää sanomatta suorimmat sanat esimiehelleen?

Sariolan tekstissä työntekijän roolissa oleva nuori upseeri on oivaltanut, että alaistaidoksi ei riitä pelkästään kohtelias käyttäytyminen, vaan tarvitaan lisäksi sisäistä työskentelyä: esimiehen näkemistä myönteisessä valossa. On mielenkiintoista havaita, miten osuva Sariolan kirjallisuusteksti on. Tutkiessamme esimiestaitojen ja alaistaitojen yhteyttä henkilöstön hyvinvointiin havaitsimme, että erityisen hyvin voitiin niissä työyhteisöissä, joissa työntekijät asennoituivat myönteisesti esimieheensä. Laadukkaat alaistaidot ja työhyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa. Työhyvinvoinnin puolestaan on osoitettu olevan merkittävä tekijä työyhteisön menestystä selitettäessä.

Laadukkaita alaistaitoja ovat työntekijän yhteistyöhalukkuus sekä esimiehensä että työtovereidensa kanssa, ammattitaidon jatkuva ylläpitäminen ja hyödyntäminen perustehtävän suorittamiseksi, palautteen antaminen ja rakentava vastaanottaminen, oman ja koko työyhteisön työsuorituksen jatkuva arviointi ja kehittäminen, vastuun ottaminen työvälineiden ja työympäristön huolehtimisesta ja omalta osaltaan työilma-

8

piirin ylläpitäminen kannustavana ja tukea antavana.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat laadukkaiden alaistaitojen olevan organisaation tuloksellisuuden välttämätön edellytys.

Työntekijän on helppo ylläpitää laadukkaita alaistaitoja, jos esimies on miellyttävä, asiansa osaava ja työkaverit kunnollisia. Sariolan tekstissä elettiin aikaa, jolloin pomo oli pomo ja työntekijä todella joutui kestämään minkälaista esimieskäyttätymistä tahansa. Tällä hetkellä työntekijällä on tukenaan monia tekijöitä, joiden vaikutuksesta alaistaidoillakin on rajansa: ammattiliittojen tuki, yleinen julkinen vaatimus esimiehen käyttäytymiseksi reilulla tavalla, työturvallisuuslainsäädäntö ja työsuojeluorganisaatiot. Esimiehet ymmärtävät, ettei ole varaa heittäytyä hankalaksi: työntekijät voivat jättää parhaan osaamisensa käyttämättä organisaation hyväksi. Hyvät esimiestaidot ylläpitävät laadukkaita alaistaitoja ja sen kautta hyvää työtulosta. Ja päinvas- Työntekijän on helppo toin: on helppoa toiylläpitää laadukkaita mia viisaasti esimiehenä, kun on sitoutuneet alaistaitoja, jos esimies ja pätevät alaiset.

Miten ja miksi on miellyttävä, asiansa työntekijöiden kannattaa tukea esimies- osaava ja työkaverit tään? Hyvissä alaistaikunnollisia. doissa on ”oma lehmä ojassa”. Sariolan tekstissä nuori upseeri oivalsi, että kannattaa pitää ”mölyt mahassa”, jotta sopu säilyisi esimiehen kanssa ja sen kautta myös yhteistyösuhde jatkuisi ja oma urakehitys etenisi. Työntekijän hyödyksi koituu sekin, jos hän omalta osaltaan tekee parhaansa, kertoo esimiehelleen mahdollisuuksista työmenetelmien kehittämiseksi ja osallistuu yhteiseen työn suunnitteluun. Tällaiset alaistaidot tuovat menestystä niin työntekijälle, esimiehelle kuin koko työyhteisöllekin. n

puheenjohtajan palsta marraskuu 2007

Kohti parempaa huomista S

ääntömääräinen edustajakokous pidetään Helsingissä 23.–24. marraskuuta. Silloin päättyy siirtymäkausi ja edustajakokous valitsee Uudelle Insinööriliitolle ensimmäisen uusien sääntöjen mukaisen hallituksen. Kokous on siis merkittävä taitekohta liiton historiassa. Uusi hallitus jatkaa yhdessä puheenjohtajan kanssa yhtenäisen suurliiton rakentamista.

Yhteisenä päämääränä on saavuttaa eheä ja yhdessä eteenpäin pyrkivä liitto, jonka jokainen jäsen kokee omakseen ja jolta hän saa tarvitsemansa palvelun ja turvan vastineeksi jäsenmaksulleen. Fuusion jalkautus etenee kentällä jo hyvää vauhtia yhteisten tapaamisten ja seminaarien merkeissä. Tämä on hyvä alku, jota kenenkään ei pidä vaarantaa.

Tätä kirjoittaessani on neuvottelurintamalla auki kaksi alaa, suunnittelu- ja konsulttiala, sekä tele- ja tietoliikenneala. YTN aloitti historiansa ensimmäisen varsinaisen työtaistelun 13. marraskuuta klo:6.00 suunnittelualalla. Alan keskeisiä ongelmia ovat 8 prosentin palkkajälkeenjääneisyys ja vapaa-aikana työtehtävissä matkustamisen ajan korvaaminen. Telealalla valtakunnansovittelija siirsi lakon alkamista kahdella viikolla. Neuvotteluissa on auki mm. palkkaratkaisu ja se, että Telia Sonera ei tunnusta henkilöstöryhmää ylemmät toimihenkilöt. Yrityksessä on lähes 1 000 akavalaista työntekijää vailla omaa henkilöstöedustajaa.

lupaikkoja tarjotessaan. Tehokas työharjoittelu tukee opiskeluja ja tuottaa työmarkkinoille laadukkaita ja tuottavia työntekijöitä.

Suomi pysähtyi järkyttävään uutiseen, Jokelan koululla tapahtuneeseen tragediaan. Esitän syvän osanottoni uhrien omaisille ja läheisille. Heräsi voimattomia kysymyksiä, miksi kaikki pääsi tapahtumaan. Elämme suorituspaineita täynnä olevassa yhteiskunnassa, jossa työtaakka ja -rytmi ovat jo kauan sitten ylittäneet inhimillisen sietorajan. Työssä käyvät vanhemmat nääntyvät työtaakan alle, eikä enää ole aikaa ja voimia perheelle ja lapsille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on kokonaisuus, josta vastuun kantaminen kuuluu niin työnantajalle kuin työntekijällekin.

Pertti Porokari

Näinä aikoina moni nuori suorittaa työelämään tutustumisjaksoa eli TET:iä. Toivottavasti yritykset ja yhteisöt ymmärtävät, mikä mahdollisuus jakso on nuorille tulevaisuuden tekijöille. Jos nuorilla teetetään vain ne kurjimmat työt eikä heitä perehdytetä työelämään, luodaan nuorille todella vastenmielinen kuva työnantajasta ja varmistetaan, että nuori ei varmasti hakeudu alalle opiskelemaan tai töihin. Vastaavasti työnantajilla on merkittävä vastuu insinööriopiskelijoiden harjoitte-

UUSI

Insinööri

9

Tekstit: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen

Seija Sariola:

Johtajuudessa mukavinta ovat työn haasteet Kokkolan Teknillisestä oppilaitoksesta koneinsinööriksi vuonna 1983 valmistunut Seija Sariolalla on pitkä kokemus johtotehtävistä. Nykyisin PartnerTechin laatujohtajana työskentelevä Sariola hankki ensimmäisen esimieskokemuksen ­konepajayrityksestä 1980-luvun alkupuolella. Kiinnostus uuden oppimiseen, hyvät ihmis­suhdetaidot sekä vahva ammattitaito ovat vieneet ­Sariolaa uralla eteenpäin.

T

eollisuustuotteiden sopimusvalmistajan PartnerTechin laatujohtajana työskentelevä Seija Sariola on pitkän linjan johtaja ja laatuasiantuntija. Vuodesta 2002 hän on työskennellyt nykyisessä työpaikassaan, jossa hän vastaa laatuasioiden lisäksi ympäristö- ja henkilöstöasioista. Tätä ennen hän ehti tehdä lähes 20 vuoden uran Instrumentariumin palveluksessa. Yksi opettavaisimpia kokemuksia esimiestyöstä on 1980-luvun alkupuolelta konepajayrityksestä, jossa hän toimi metallimiesten 10

Laadun varmistus kuuluu työprosessin joka vaiheeseen. Kuvassa Seija Sariola ja Tuomas Toivonen tekevät tuotteen lopputarkastusta.

esimiehenä. Sariola uskookin, että nainen voi pärjätä teknisellä alalla siinä missä mieskin. Hän kannustaa nuoria naisia opiskelemaan tekniikkaa, sillä uramahdollisuudet ovat monipuoliset.

Halu oppia uutta

Sariolan mukaan johtajuudessa mukavinta ovat vapaus järjestää työt omalla tavallaan sekä uudet haasteet. Hän kertoo päässeensä mielenkiintoisiin tehtäviin, koska on aina halunnut oppia uutta

ja laittaa itsensä likoon. Hänellä on ollut myös hyvä tuki niin nykyisestä kuin aikaisemmista työyhteisöistä. Lähikollegoista ja esimiehistä on löytynyt ajatusten vaihtajia ja kuuntelijoita.

– Johtajan on tärkeää tietää vastuullaan olevista asioista ja hallita kokonaisuuksia, mutta kaikkia yksityiskohtia ei voi kukaan hallita. Siksi on tärkeää osata hyödyntää alaisten ja kollegoiden osaamista. Jokaisella on omat vahvuutensa ja kun kaikkien vahvuudet otetaan käyttöön, syntyy hyvää tulosta.

”

Toisten ihmisten

työn ja osaamisen arvostaminen on olennainen osa

johtamista, mutta samalla pitää arvostaa omaa osaamista.

Tuotteiden laatua seurataan mittaustarkastuksin, kertovat Seija Sariola ja Lars Lamberg.

Muiden ja itsensä arvostaminen

– Toisten ihmisten työn ja osaamisen arvostaminen on olennainen osa johtamista, mutta samalla pitää arvostaa omaa osaamista. Luottamus synnyttää luottamusta ja kun esimies luottaa alaiseen, niin alainen luottaa esimieheen. Luottamukseen kuuluu myös erilaisuuden hyväksyminen, Sariola sanoo.

Erilaisuuden hyväksyminen on PartnerTechissä arkipäivää. PartnerTechin palveluksessa työskentelee noin 2 000 henkilöä ympäri maailmaa ja Suomessa­ työntekijöitä on noin 200. Sariola toteaa­ kin, että johtoryhmän jäsenenä hänellä on ollut mahdollisuus nähdä erilaista työskentely- ja ajattelutapaa yrityksen sisällä. Hän uskookin, että erilaisuus voi olla työyhteisön voimavara.

Työ kuin harrastus

Sariola pitää työn tekemisestä. Hän toteaakin, että työ on hänelle kuin harrastus. Perheettömänä hän pystyy teke­ mään pitkää työpäivää, mutta sanoo samalla ihailevansa perheellisiä naisia ja miehiä, jotka sujuvasti yhdistävät työn ja perhe-elämän.

Sariola kertoo olevansa muutoksessa elävä ja siitä nauttiva ihminen. Hän usUUSI

Insinööri

koo, että uralla menestyvät ihmiset kyllästyvät helposti rutiineihin ja kaipaavat uutta haastetta. Sariola ei viihdy paikallaan, vaan tykkää ”haalia paljon erilaisia töitä”. Tämä sama pätee niin töissä kuin kotona. Tosin töissä hän kertoo olevansa systemaattinen, mutta kotona asiat ovat vähän rennommin.

Vaikka Sariola tekeekin paljon töitä, hän myös pitää itsestään hyvää huolta.

– Ihmisen on itse huolehdittava itsestään. Kukaan ei jaksa painaa täysillä­ töitä koko ajan. On levättävä välillä ja kerättävä voimia. Matkustaminen, moottoripyöräily sekä omakotitalon piha- ja kotityöt pitävät Sariolan ajatukset loitolla työasioista.

Elämä jatkuvaa koulua

Sariola uskoo, että elämä on jatkuvaa koulua, jossa on kehitettävä omaa osaamistaan, jos aikoo pysyä muutoksen perässä. Elinikäisestä oppimisesta kertoo esimerkiksi se, että Sariola suoritti Master of Quality -tutkinnon Teknillisessä Korkeakoulussa vuonna 2002. – Vaikka olin työskennellyt laatuasioiden parissa jo parikymmentä vuotta, MQ-opintojen aikana monet asiat ”loksahtivat paikalleen”.

Maailma on muuttunut paljon Sa-

Seija Sariola kannustaa naisia suuntautumaan tekniikan alalle. Kuvassa Seija Sariolan kanssa Arja Malinen ja Rauni Ojala, jotka työskentelevät PartnerTechissä.

riolan työuran aikana. Suomalaiset yritykset kilpailevat globaalimarkkinoilla ja kielitaidon merkitys on kasvanut huomattavasti.

– Suomalaiset yritykset menestyvät kyllä kansainvälisessä kilpailussa niin kauan kuin hyvästä osaamistasosta pidetään kiinni ja sitä kasvatetaan, Sariola uskoo. n 11

Tekstit: Päivi-Maria Isokääntä ja Tero J. Kauppinen n Piirros: Arto Nyyssönen

Muutosjohtaminen vaatii vahv Muutosjohtaminen vaatii kokonaisvaltaista otetta ja vahvempaa johtamisosaamista kuin tavanomaiset johtamistilanteet. Muutosjohtamiseen on sitouduttava, strategiaa on jalkautettava ja vietävä käytäntöön. Hyvin johdetussa muutoksessa ihmiset viihtyvät ja kokevat sen usein kasvun paikaksi. Näin kertoo VIA Groupin toimitusjohtaja ja Leadership Academyn rehtori Tero J. Kauppinen, joka on osallistunut mm. monen kansainvälisen muutosprosessin suunnitteluun sekä konsultoinut Uuden Insinööriliiton strategiaa.

T

ero J. Kauppisen mukaan muutoksen juuret ovat toimintaympäristössä. – Ympäristön muutos on kuin mutka tiessä. Kun ympäristömuutos kohtaa organisaation, organisaatio ikään kuin ajaa mutkan suoraksi. Sen menneisyys, opitut toimintamallit ja niihin ankkuroituva toimintakulttuuri muodostaa suoran jatkumon menneisyydestä tulevaisuuteen.

Ympäristön onnistumisehdot kiteytetään suunnitteluprosessin avulla organisaation uusiksi onnistumisehdoiksi.

Organisaation näkemys siitä, miten uusissa olosuhteissa onnistutaan, kiteytyy organisaation missiossa, visiossa ja strategisissa valinnoissa. Näin muutoksen johtamisen juuret ovat organisaation uudessa onnistumissuunnitelmassa, sen strategiassa.

Muutoksen johtaminen vaatii kokonaisvaltaista otetta ja enemmän johtajuusosaamista kuin tavanomaiset johtamistilanteet, kiteyttää Kauppinen.

Kauppinen muistuttaa, että monet suoraviivaisesti asioita ajattelevat johtajat ajautuvat ongelmiin muutosta johtaessaan. Heidän ajatuksensa kulkevat seu-

12

raavaa rataa pitkin; kun strategiat ovat valmiit, määritellään tavoitteet ja sitten pistetään toimeksi. Huomioitta jää, että uusi strategia saattaa vaatia prosessien, vastuiden, roolien ja organisaatiorakenteiden muuttamista. Nämä haastavat menneisyyden; opitut toimintatavat, uskomukset ja menneisyydestä tulevat rutiinit.

– Tällaisessa tilanteessa strategiasta tulee silmälaput, arvoista tyhjiä dogmeja, toimintamalleista kahleita ja ennen tärkeistä resursseista riippoja. Hyvä esi-

merkki tästä on, että kun ympäristömuutos toteutuu, hyvä toimiva tehdas Kemijärvellä muuttuu riipaksi yrityksen onnistumiselle, jos menestyminen edellyttää Kiinan kustannustasoa.

Sitoutuminen on rakkauspohjainen tunne

Sitoutuminen strategiaan edellyttää tietämistä ja ymmärrystä. Tämä tarkoittaa ihmisten osallistumista ja kutsumista mukaan strategiseen suunnitteluun jo

vaa osaamista ja sitoutumista Muutos näkyy organisaatiossa myös yksilötasolla. Jokainen meistä on rakennettu oppimiskoneeksi; opimme halutessamme uutta vielä eläkeiässä. Opittuaan­ jotain automaattiohjauksen tasolle, ihmisen on hyvin vaikea muuttaa sitä.

– Jokainen tupakanpolton ensin ope­­ tellut ja sitten tavasta luopuva voi sen todistaa; ihmistä ei ole rakennettu­poisoppi­ jaksi. Keskimäärin tarvitaan noin kuusi lopetusta, ennen kuin tupakka­lakko onnistuu lopullisesti, Kauppinen muistuttaa.

Muutosjohtamiseen kuuluva muutoksen prosessointi organisaatiossa on tärkeää. On ensiarvoisen tärkeää, että muutoksessa ihmiset saavat ympäristöltään tukea.

– Hyvä muutosta tukeva tiimi on kuin AA-kerho alkoholismista toipuvalle, uskaltaa Kauppinen väittää.

Muutos voi olla hauskaa

suunnitelmien synnyttämisvaiheessa.

Suunnittelusta tulee näin johtamista, muutoksen johtamista.

Kauppisen mukaan ymmärryksen ja sitä kautta sitoutumisen synnyttäminen on keskeinen syy, miksi monet organisaatiot osallistavat ihmisiä entistä laajemmin strategian luomiseen. Samalla tämä yleistynyt käytäntö haastaa suunnitelmien tekijät. Päivittäin operatiivisissa tehtävissä toimivan henkilön on vaikea orientoitua strategiseen ajatteluun, jonka hän kokee teoreettisena.

UUSI

Insinööri

Jalkauttaminen ja käytäntöön vienti

Jalkautuminen on ratsuväen termi ja merkitsee ratsailta maahan astumista.

Se kuvaa myös strategioiden käsitteellisestä maailmasta alas astumista siten, että strategiset aikomukset toteutuvat käytännössä, kertoo Kauppinen.

– Muutosjohtamisen ydin on siinä, että strategiset valinnat saadaan näkymään käytännössä. Se vaatii hyvää johtamisosaamista, yhteistä ymmärrystä ja valmiutta organisaatiossa.

Muutos voi olla käsittämättömän hauskaa, väittää Kauppinen. Hyvin johdetussa muutosprosessissa ihmiset viihtyvät ja hyvin harvoin he kutsuvat sitä muutosprosessiksi. Jälkeenpäin ihmisiä haastatellessa he muistelevat muutosprosessia ”kasvun aikana”, kun ”tehtiin hullun lailla töitä”.

Muutos tulee ympäristöstä, usein liian nopeasti ja muutoksen omilla ehdoilla. Jos se kohtaa valmistautumattoman organisaation ja ihmiset, muutos koetaan pakottavana. Ihmisistä tuntuu, että he ovat muutoksen kohteita. Paine nousee, stressi kasvaa ja puolustautumisreaktiot heräävät, Kauppinen toteaa.

– Jos taas muutokseen on valmistauduttu ennakoiden, täsmälleen samat asiat koetaan eri tavalla. Oman organisaation strategia ymmärretään ja se on sisäistetty oman roolin kannalta oppimishaasteena. Työympäristö tukee muutosta ja kun toiminta alkaa tuottaa tuloksia, ne vahvistavat ja vauhdittavat oppimista.

Työ tuntuu haasteelliselta ja jännittävältä, joka päivä on uutta opittavaa. n 13

Teksti ja kuva: Eeva Vänskä

Joskus elämässä on tienhaaroja ja muutoksen paikkoja, eikä aina tiedä minne mennä. Ei ehkä ole elämäänsä tyytyväinen ja tulee ajatelleeksi, että nyt tämä saa riittää.

Itsetuntemusta voi opetella: yksi apu tässä on elämäntaidon valmentaja, joka kannustaa tavoitetta kohti.

Life coach Tuula Jaatinen sanoo, että elämäntaidon opettelussa on kysymys siitä, että ihminen muuttaa ajatteluaan. Kun niin tekee, ihminen on jo oikeastaan muuttunut.

Muutoksessa piilee mahdollisuus Apua elämän taitekohtiin elämäntaidon valmentajalta

E

lämäntaidon valmennus eli life coaching voi auttaa, kun ihminen pähkäilee tulevaisuutensa suuntaa. Elämäntaidon valmentaja Tuula Jaatinen Life Coach Center Spotlightista sanoo, että kysymys on tavoitteiden asettamisesta ja niihin kulkemisesta.

– Kun kuvittelet tavoitteesi, olet oikeastaan jo siellä. Kun tietää, mihin suuntaan elämässään kulkee, sinne menee ilolla ja motivoituneena.

Muuta omia ajatuksiasi

Jaatisella on asiakkaina niin yrityksiä kuin yksityisiä henkilöitäkin. Milloin elämäntaidon valmentaja on parhaiten apuna? Tuula Jaatinen tiivistää.

– Kun ihminen ei viihdy vanhassa, siinä miten asiat ovat olleet. Ihmisten tavoitteet vaihtelevat paljonkin: joku haluaa­ lopettaa murehtimisen, toinen haluaa­menestystä työuralla. Kolmas ha14

luaa nauttia omasta elämästään, neljäs tulla rohkeammaksi.

Ihminen kaipaa uutta, todellista sisältöä ja sykettä elämäänsä. Ei kuitenkaan ole ihan varma suunnasta tai keinoista, miten sinne päästään.

– Itseen tutustuminen on uskomaton matka. Elämäntaidon valmennus ei kuitenkaan ole terapiaa, vaikka se voikin olla terapeuttinen kokemus. Jos valmennuksen aikana huomataan, että ihmisellä on esimerkiksi jokin hoitoa vaativa trauma, valmentaja neuvoo ihmisen hoidattamaan trauman ensin pois. Vasta sitten life coachingista on apua.

Elämäntaidon opettelussa on kysymys yksinkertaisesti siitä, että ihminen muuttaa ajatteluaan. Kun hän tekee sen, hän on jo oikeastaan muuttunut ja lähempänä tavoitetta, matkalla sitä kohti.

Entä jos muutos pelottaa?

– Muutos johtaa, sanoo työpöydälläni oleva mietelause. Muutosta tapahtuu

koko ajan, halusimme tai emme. Mutta kuinka paljon turvallisemmaksi tunnemmekaan olomme, kun tiedämme mihin olemme menossa.

Jos ei ole itse valinnut päämääräänsä, on toisten ohjaama, tavallaan ulkopuolisten armoilla. Sellainenkin sanonta on, että ”älä jää tuleen makaamaan”.

– Silloin auttaisi kun miettisi, mitä minä itse haluan.

Pieniä ajatuksia, suuria esteitä

Tuula Jaatinen kertoo, että yksi valmennettava oli halunnut lisää ystäviä. Hän oli samaan syssyyn todennut, että ”vaikka eihän niitä näin aikuisiällä saa, vain lapsena syntyy ystävyyssuhteita”. Tähän kohtaan valmentaja oli tarttunut, hetkinen, miten se asia onkaan?

Kun poistaa itsessään olevia pieniä oletuksia, niin asiat tulevat mahdollisiksi.

– Meissä kaikissa on näitä ajattelun ja toiminnan pysäyttäjiä, mutta niitä huomaa harvoin.

Jaatinen puhuu paljon ihmisen vastuusta. Siitä, että on suuri vastuu pyrkiä myönteiseen, siihen että kannattelee itseään.

– Jos sataa vettä, voimme valita, onko kaikki kertakaikkisen kurjaa, vai saako puutarha viimein vettä.

Elämässä negatiiviseen kiinni jääminen ei rakenna uutta.

– Yleisesti ajatellaan, että menneisyyttämme emme voi muuttaa. Nykyisin ajattelen, että jos muutamme ajatteluamme menneisyyttämme kohtaan, sekin muuttuu.

Tässä kohdassa on ratkaisevaa se, haluammeko nykyistä lisää vai päätämmekö muuttaa elämämme suuntaa kohti omia tavoitteitamme.

Nykyinen minä on se, mitä olen ollut tähän saakka, ja huominen minä on se miten ajattelen tästä eteenpäin.

– Meille heitetään eteen muutoksen kohtia elämässä. Joskus riittää, että elämä kuiskaa meille muutoksen tarpeesta.

Toisinaan sairastumme vakavasti, emmekä siltikään tahdo huomata, että jokin asia on pielessä.

Luonnon lähellä on hyvä olla

Tuula Jaatinen kertoo itse, kuinka hän alkoi heräillä yöllä. Hän oli pitkään tuntenut tarvetta muuttaa lähemmäs luontoa, kaupungista.

– Vasta kun jouduin muuttamaan silloisesta asunnostani, tilanne helpottui. Seisoin tunnin uuden asunnon ulkopuolella ja kuuntelin luontoa. Se on minulle hyvä paikka, ei melua ja eläimet ympärillä.

Luonto on elementti, jonka keskellä ihmisen on helpompi kuunnella itseään.

Kaupungissa minuus hukkuu helposti viriketulvaan.

– Yksi tie oppia itsestään uutta, on laajentaa ”mukavuusaluettaan”. Minulle esimerkiksi oli tosi kova juttu mennä ensimmäisen kerran avantoon uimaan.

Mutta kun tein sen, niin huomasin että elämäni mukavuusalue oli laajentunut muutenkin, Tuula Jaatinen kuvaa.

UUSI

InsInöörI

Peloissa on pitkälti kyse mielikuvista, jotka rajoittavat tekemisiämme. Mukavuusalueen laajentaminen on täysin mielestä kiinni.

– Mukavuusalueen voi mieltää ympyräksi, jonka sisällä on kaikki se, mitä elämässään tekee. Ystävät, koti, työ, vapaa-aika ja niin edelleen. Kaikki se tuttu ja turvallinen, joka ympäröi meitä.

Kannusta itseäsi

On myös tärkeää osata antaa itselle anteeksi, ja muille.

– Kun kerää negatiivisuutta sisäänsä, on katkera, siinä vahingoittaa eniten itseään.

Kuinka usein ihminen onkaan tilanteessa, jossa sisäisesti sättii itseään jostain asiasta? En ollut riittävän hyvä, tuokin olisi pitänyt hoitaa, tuotakaan en osannut.

– Näin tekemällä nujerramme pientä lasta sisällämme. Miten itsensä rakastaminen onkin niin vaikeaa, Jaatinen miettii.

Oivallusta voi käyttää myös toisin päin. Voi kehua ja tsempata itseään.

Osasin hoitaa tämän hienosti! Tai, olen hyvä ja selviän huomisesta haasteesta!

Sen sijaan, että kiinnittää huomionsa siihen, mikä ei mennyt hyvin, voi kohdistaa ajatukset siihen, missä onnistui.

Opittu itsen sättiminen syö energiaa paitsi itseltä, myös ympäristöltä.

Samalla kun elämäntaidon valmentaja voi kirkastaa omia ajatuksia, hän voi myös auttaa löytämään sen ”oman jutun”. Mikä saa ihmisen innostumaan?

– Useimmilla meistä on jokin unelma, haave jonka haluaisi toteuttaa. Asia, jota tehdessä tuntee itsensä onnelliseksi.

Tämän oman jutun löytäminen on mahtava asia.

Tuula Jaatinen on myös taidevalokuvaaja; valokuvaaminen on hänen juttunsa.

Jaatinen käyttää kuvia myös apuna valmennuksessaan. Valmentaja ja valmennettava saattavat käydä esimerkiksi

kuvauskierroksella, jossa valmennettava kertoo asioita kuvien kautta.

– Tässä prosessissa valmennettava ilmentää itseään ja tavoitteitaan intuitiivisesti. Valokuvat puhuttelevat suoraan alitajuntaa. Siksi pidän tärkeänä, että tarjoamme itsellemme kauneutta.

Millä täytät itsesi?

Jaatinen sanoo miettineensä paljon viihteen roolia hyvinvointimme kannalta.

Kaikkea mediassa esiintyvää visuaalista rumuutta tai kauheutta ei tarvitse ottaa vastaan. Me itse tiedämme, tuleeko hyvä olo vaikka siitä, että näkee jokailtaisia väkivaltakohtauksia oman olohuoneensa nurkassa.

Jaatinen ei tarkoita sitä, että suljemme silmämme maailman ongelmilta, itsemme ulkopuolelle, niin ettemme välittäisi muusta kuin itsestämme.

– On kuitenkin oma valintamme, millä ruokimme itseämme, kauneudella, vai jollain muulla.

Elämäntaidon valmentajia on Suomessa noin pari sataa. Koulutuksia on erilaisia, mutta Tuula luonnehtii vuoden kestänyttä opiskeluaan laaja-alaiseksi.

– Se on kokonaisvaltaista ihmisen valmennusta ja tavoitteen määrittelee valmennettava itse. Jos kyseessä on työpaikan tarjoama etu, keskustelut käydään myös esimiehen kanssa.

Millaista elämää Tuula Jaatinen itse tavoittelee? Hän naurahtaa.

– Pyysin runsasta ja rikasta elämää, ja sellaisen olen saanut.

Hän ei kuitenkaan tarkoita välttämättä rikasta rahassa, mutta elämänsisällössä kyllä.

Yksi keskeinen sana ja väline elämäntaidon valmennuksessa on taikasauva.

Mitä tekisit jos sinulla olisi kaikkivoipa taikasauva?

– Se voi kuulostaa lapselliselta. Mutta kun asiaa alkaa itsensä kohdalta miettimään, niin ei se niin helppoa tai itsestään selvää olekaan. n 15

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Luottamus

lisää hyvinvointia yrityksissä Miten luottamus, sosiaaliset innovaatiot ja sidosryhmien huomioiminen liittyvät yrityksen vastuuseen. Suomen Akatemian poikki­tieteellisessä seminaarissa mietittiin yhteiskuntavastuun merkitystä.

P

aikallisten työelämäsuhteiden stereotypiat ovat YTT Pertti Jokivuoren mukaan alkaneet myönteisesti purkautua. Kun asetutaan vastapuolen saappaisiin, keskinäinen luottamuskin lisääntyy.

– Luottamukselle on oleellista se, että henkilöstöllä on aktiivinen rooli organisaation kehittämisessä. Ongelmat ja konfliktit tulee ratkaista paikan päällä.

Jokivuoren mielestä luottamusmiesaseman vahvistaminen tekee neuvottelut mahdollisiksi ja aidoiksi. Jere Jarrumiestä tarvitaan toki yksittäisen työntekijän näkökulman edistämisessä.

Ei sovi kuitenkaan unohtaa avoimen tiedottamisen ja läpinäkyvän organisaation merkitystä, Jokivuori sanoo.

Työelämän muutos uutisoidaan Jokivuoren mielestä edelleen kovin kielteisesti: on syrjäytymistä ja kroonista pitkäaikaistyöttömyyttä, loppuun palamista, työn epävarmuuden sekä kiireen ja stres16

sin lisääntymistä, palkka- ja tuloerojen kärjistymistä. Töiden ulkoistaminen, vuokratyö, pätkätyösuhteet, ikärasismi sekä työpaikkakiusaaminen lisäävät kitkeryyttä soppaan.

Tapahtuuko suomalaisessa työelämässä mitään positiivista?

– Sosiaalisia innovaatioita löytyy kyllä Suomestakin, Jokivuori toteaa.

Jokivuoren mielestä työhyvinvointia lisäävien ”sosiaalisten innovaatioiden” avulla monessa yrityksissä on pystytty vaikuttamaan työmotivaatioon, sairaspoissaoloihin sekä työssä jaksamiseen ja siinä pysymiseen eläkeikään asti.

Luottamus sekä hyvät yhteistyö- ja neuvottelusuhteet työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä helpottavat usein esimerkiksi työaikakäytäntöjen sopimista.

– Työajat ovat huomattavasti monipuolistuneet ja monimuotoistuneet. Ei voidakaan enää puhua työajan prototyypeistä.

Esimerkiksi Fazer leipomot Oululaisen ikääntyneille työntekijöille on kehitetty nk. 4-vuorojärjestelmä, jossa tehdään kolme viikkoa töitä ja joka neljäs viikko ollaan vapaalla. Vapaaviikolla olevat muodostavat työnantajalle kysyntähuippuja tasaavan työvoimareservin.

”

Välittävä johtaminen huomioi eri sidosryhmät

KTT Johanna Kujalan mielestä on mahdollista huomioida samaan aikaan sekä taloudellinen tase että sidosryhmät.

Liiketoiminnan etiikka realisoituu hänen mielestään sidosryhmäsuhteissa.

– Sidosryhmien vaatimusten, toiveiden ja odotusten aito huomioiminen on välittävää johtamista parhaimmillaan.

Tämä näkyy myös yrityksen liiketoimintastrategioissa, Kujala sanoo.

Vastuullisella sidosryhmäjohtamisella on myönteistä vaikutusta yrityksen taloudelliseen menestykseen.

– Vastuullisuus työntekijöitä kohtaan, tuoteturvallisuus- ja laatukysymykset sekä ympäristövastuullisuus näyttävät vaikuttavan myös yrityksen taloudelliseen menestykseen, Kujala painottaa.

Kujalan tutkimuksen mukaan suomalaisten johtajien asenteet sidosryhmäkysymyksiä kohtaan ovat muuttuneet selvästi myönteisemmiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Erityisesti muutosta on tapahtunut suhteissa kilpailijoihin, henkilökuntaan sekä julkiseen valtaan. Asenteet eivät kuitenkaan ole yhtä myönteisiä uudem-

Sidosryhmien vaatimusten, toiveiden ja odotusten aito huomioiminen on välittävää johtamista parhaimmillaan.

pia sidosryhmiä, kuten mediaa ja kansalaisjärjestöjä kohtaan.

Suomalaisten johtajien asenteet muuttuvat kielteisimmiksi sidosryhmäkysymyksiä kohtaan, kun yrityksen taloudellinen menestys asetetaan vastakkain sidosryhmien etujen kanssa.

Kuitenkin esimerkiksi inhimilliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat taloudellisia seikkoja tärkeämpiä. Vastuullisesti johdetussa yrityksessä molemmat näkökulmat otetaan huomioon eikä tulosta tehdä ihmisten kustannuksella.

Kujala kiinnittää huomiota myös yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvään raportointiin.

– Vastuullinen, sidosryhmät huomioiva johtaminen näkyy jo siinä, että yritykset yhä enemmän julkaisevat yhteiskuntavastuuraportteja osana muuta raportointiaan.

Tosin olisi jo aika päästä julkisuuskuvan ja imagon muokkaamisesta pitemmän aikavälin vastuullisuuteen ja omistajalähtöisestä näkemyksestä sidosryhmäajatteluun.

Pertti Jokivuori on tutkinut paljon yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteita ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Hän koordinoi Suomen Akatemian Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelmaa Jyväskylän yliopistossa.

UUSI

Insinööri

Velvollisuuseettinen ajattelu pitäisi saada vallalla olevan hyötyeettisen ajattelun rinnalle.

Yhteiskuntavastuun tutkiminen paljastaa asenteet

Organisaatioiden yhteiskuntavastuun tutkiminen antaa paitsi tietoa organisaation toimintatavoista, myös paljastaa yhteiskunnan asenteet ja odotukset erilaisia organisaatioita kohtaan, YTM Ville-Pekka Sorsa Jyväskylän yliopistosta sanoo.

– Mikäli asenteet ja odotukset eivät vastaa toisiaan, yhteiskunta voi vaatia organisaatioilta toisenlaista toimintaa.

Toisaalta tutkimus antaa organisaatiolle tietoa siitä, mitä kaikkea organisaatio voisi helposti tehdä lisää ja yritysten kohdalla siitä, millaista kysyntää erilaisia toimia kohtaan on.

– Pelkän vastuupuheen tai eettisten linjausten tutkimisella ei saada arvokasta tietoa toiminnan kestävyydestä, vaan on tutkittava eri yhteisöjen mielipiteitä ja niihin vastaamisen keinoja.

Tutkijoiden tulee ottaa vahvempi

Ville-Pekka Sorsa tutkii yhteiskuntavastuun muuttuvaa käsitettä. Hän on tutkijana Suomen Akatemian nelivuotisessa Valta-projektissa.

Johanna Kujala on tutkinut liiketoiminnan etiikkaa jo 1990-luvulta lähtien. Tällä hetkellä hän tutkii suomalaisten johtajien sidosryhmäasenteita Suomen Akatemian Liike2 -tutkimusohjelmassa Tampereen yliopistossa.

asema yhteisöjen ja organisaatioiden välistä sekä tehdä molempien odotukset näkyviksi ja ymmärrettäviksi toisilleen, Sorsa sanoo.

Yhteiskuntavastuun tutkijan on tehtävä tutkimusprosessin aikana monia valintoja, joista toiset antavat paremmat edellytykset tiedon käytettävyydelle ja siten tutkimuksen hyödyllisyydelle.

– On aina oleellista tutkia, onko vastuu toiminnasta koko yhteiskunnalla vai vain kyseisellä organisaatiolla. Tämä on hyödyllistä tietoa esimerkiksi yritysstrategioita mietittäessä, Sorsa sanoo.

Sorsan mukaan yhteiskuntavastuun tutkimus ei rajoitu pelkästään yrityksiin.

Verotus on nouseva yhteiskuntavastuun teema. Se koskettaa sekä verotettavia että verottajia.

– Verotuksen yhteiskunnallinen rooli vaihtelee merkittävästi maittain, minkä vuoksi veronmaksuun ja verotuksen tapaan liittyy monia rajat ylittäviä vastuuvaatimuksia. Yhteiskuntavastuun tutkijat eivät ole vielä löytäneet soveltuvia menetelmiä tällaisen tutkimuksen tekemiseen, Sorsa toteaa. n 17

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Emil Bobyrev

Pomottaja? Verkottuja? Visioija? Yhd Joudummeko työpaikoilla yhä sietämään pomotusta vai uskallammeko puhaltaa yhteen hiileen?

Minkälaista suomalainen johtaminen oikein on?

P

rofessori Arja Ropon mielestä suomalaisessa johtajuudessa korostuu tehtäväorientoituneisuus.

Turhaa puhetta kartetaan.

Ropo ihmettelee, että vieläkin noudatamme teollistumisen alkuaikojen johtamisoppeja. Häntä huolestuttaa pelottava talouden ja teknologian yliote.

Ropo ottaa esimerkiksi tanssin. Se on kokenut valtavan muutoksen vuosisadan­

18

alun salonkitanssista nykyiseen teknotanssiin. Ballroom-valssi oli tarkoin koordinoitua, improvisointia ei sallittu, vain mies sai viedä. Tahtikin tuli yksilön ulkopuolelta.

Nyt pitäisi olla rohkeutta etsiä uudenlaista tajunnan laajentumista alueilta, joka liittyvät ihmiseen. Tanssikin on kehittynyt niin, että jokainen kehittää omat askeleet ja oman rytmin, parejakin

voidaan sujuvasti vaihdetaan.

Vuorineuvos Kari Neilimon mielestä suomalainen johtaminen on erilaista eri yksiköissä. Meillä on huippuhyvin johdettuja kansainvälisiä yrityksiä ja hyvin johdettuja julkisen sektorin yksiköitä.

Vahva erityispiirre on se, että johtamisella on vahva linkki yhteiskunnalliseen kulttuuriin ja demokratiaan. Hyvin

J

ohdetaanko suomalaisia huonosti? Tätä pohdittiin Tampereen yliopistolla järjestettyjen työelämän tutkimuspäivien loppupaneelissa.

Keskustelussa olivat mukana professori Arja Ropo Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitokselta, vuorineuvos Kari Neilimo, Tampereen yliopiston MBA-koulutusohjelman johtaja, psykiatri Eero Riikonen sekä Lahden Sibelius-talon toimitusjohtaja Antti Vihinen. Keskustelua johti professori Hannu Olkinuora Tampereen yliopistosta.

Sibelius-talon toimitusjohtaja Antti Vihisen mukaan suomalaiset yhteisöt ovat usein puhumattomia, niitä johdetaan usein mököttämällä ja murjottamalla. Kuulostaako tutulta?

Hän arvelee suomalaisten kapellimestarien valtavan kysynnän maailmalla perustuvan tähän sanattoman viestinnän hallintaan. Vihisen mielestä puhuminen on kuitenkin kaiken a ja o. Vain puhumalla päästään asioissa eteenpäin.

Minkälaista johtamisen pitäisi olla?

dessä tekijä? koulutetut, fiksut työntekijät tarvitsevat hyvän johtajan. He haluavat tasa-arvoa ja heillä on omaa halua.

Psykiatri Eero Riikonen on ollut mukana monissa julkisen sektorin kehittämisprojekteissa. Hänen mielestään suomalaiset ovat kummallisen suostuvaisia kaikkeen. Meiltä puuttuu myös varhaisen puuttumisen keinoja estää solmuja työelämässä.

Hän etsii vertausta Kreikasta, jossa kaikki ovat johtajia perheessä. Kukaan ei suostu mihinkään muiden päättämään.

Olisiko se myönteinen tulevaisuuden kuva?

UUSI

Insinööri

Ropo kuuluttaa hierarkkisen johtamisen vastapainoksi yhdessä tekemisen käytäntöjä.

Johtaminen on älyllistä vaikuttamista, jossa asiallisuus korostuu. Kuitenkin pitäisi olla enemmän rohkeutta kohdata ihminen työpaikalla; kokonaisena, iloitsevana ja surevana.

Ropo ei usko yhden viisaan johtajan tai johtoryhmän malliin. Viisautta on monilla paikoilla työyhteisössä ja se pitää ottaa talteen huomioimalla erilaisia näkemyksiä.

Neilimon mielestä työelämän muuttuessa kehittynyt tiimityöskentely on yleistynyt. Pomottamista kenties esiintyy vielä työnjohdon tasolla. Suorittavaa työtä tekevien määrä on kuitenkin laskenut ja asiantuntija- sekä johtotehtävissä työskentelevien määrä kasvanut hurjasti.

Se on muuttanut myös johtamisen kuvaa. Yhä enemmän on siirrytty verkostoihin ja yhdessä johtamiseen.

Neilimon mielestä johtajan pitää osata asettua toisen asemaan ja kuunnella häntä. Kypsän johtajan tyyppipiirre on

visiointi ja karisma. Hyvä johtajuus näkyy dynaamisuutena, se tulee silmille!

Riikosen mielestä työyhteisö on kuin orkesteri, jossa kaikkien kanssa pitää osata soittaa samaa kappaletta. Johtamisen kapeuteen pitäisi kuitenkin saada laajuutta, sillä käsitys ihmisestä on usein suppea.

Riikosen mukaan työntekijä näkee roolinsa usein laajemmin kuin työnantaja. Johtamisen pitäisi tukea osaamista, jolloin siitä saadaan esiin parhaat puolet. Näinä ankeina aikoina, kun tehyläiset ovat kyllästyneet omien organisaatioittensa johtamiseen ja ovat menossa lakkoon, he kohtaavat varmasti tyhmyyden rasitteena. Riikonen kysyykin, mikä sairaala on, onko se rahaautomaatti vai osuuskunta, joka päättää itse asioistaan. n

Professori Arja Ropo on huolissasan ihmisen unohtumisesta johtamisessa.

19

totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Pörssilistautuneisuus määrittää suomalaisten yritysten johdon palkkatasoa Suomalaiset johtajat ansaitsevat edelleenkin suurimman osan tuloistaan kiinteänä kuukausittaisena rahapalkkana.

Palkkojen suuruutta selittävät erityisesti yrityksen henkilöstömäärä sekä yrityksen pörssilistautuneisuus.

Y

limmän johdon palkitseminen on tutkimuksen mukaan Suomessa pitkälti organisaatio- ja tapauskohtainen asia. Johdon palkitseminen on monitahoinen ja kompleksinen ilmiö.

Palkitsemisen tasoa selittävät erityisesti asema toimitusjohtajana, yrityksen pörssilistautuneisuus ja henkilöstömäärä. Toimitusjohtajien palkkahajonta on Suomessa suurempi kuin johtoryhmään kuuluvilla, ero palkkatasoissa on kuitenkin selvästi pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Pörssiin listautuneissa yrityksissä toimitusjohtajat ansaitsevat vuositasolla keskimäärin jopa puolet enemmän kuin listautumattomien yritystensä kollegat. Johtoryhmätasolla ero oli samansuuntainen, mutta pienempi.

Rahapalkka ja luontoisedut olivat käytössä kaikilla tutkituilla johtajilla.

Luontoisetuina käytettävissä oli matkapuhelin, useimmilla autoetu ja osalla myös ravintoetu. Muita yleisiä etuja olivat tietoliikenneyhteydet kotona, erilaiset liikuntaan liittyvät edut, lakisääteisen työterveyshuollon ylittävät edut sekä lisäeläkkeet.

Tulospalkkiot, optiot ja muut lisät muodostavat vuosiansioista keskimäärin noin 20–30 prosentin osuuden. Tämä on selvästi vähemmän kuin monessa Euroopan maassa tai Yhdysvalloissa, 20

joissa erilaiset tulos- tai osakepohjaiset palkkiot muodostavat jopa yli puolet johtoportaan ansioista. Yritykset haluavat korostaa erityisesti toimitusjohtajien vastuuta koko organisaation tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Heillä tulospalkkiot olivat vuositasolla merkittäviä tuloeriä, keskimääräin yli 40 000 euroa vuodessa. Muilla johtoryhmään kuuluvilla tulospalkkiot olivat keskimäärin puolta pienemmät.

Optiojärjestelmät olivat käytössä ennen kaikkea pörssilistatuissa yrityksissä, joissa noin puolet johdosta kuului optiojärjestelmien piiriin. Listaamattomissa yrityksissä optioita oli vain harvoin. Suoraan osakepalkitsemiseen perustuvat kannustinjärjestelmät olivat käytössä noin joka viidennellä vastaajista. Muutosprosessi on käynnissä osakepalkitsemisen yleistymisen suuntaan, monessa organisaatiossa osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat vasta tulossa käyttöön.

Suomalaiset johtajat olivat melko tyytyväisiä omaan ansiotasoonsa kun sitä verrataan organisaation muihin palkkoihin. Tyytyväisyys palkkoihin oli korkeampaa pörssilistatuissa yrityksissä kuin listaamattomissa organisaatioissa.

Palkitsemisen perusteiden ja palkitsemista koskevan tiedon saatavuuden koettiin olevan hyvällä tolalla. Tyytyväisiä oltiin myös nykyiseen rahapalkkaan ja palkitsemisen johdonmukaisuuteen. Matalin tyytyväisyyden taso liittyi tulospalkkioiden ja muiden bonusten nykytasoon, organisaation palkitsemisjärjestelmään kokonaisuudessaan sekä palkankorotusten määräytymisperusteisiin. Monissa johtajasopimuksissa ei olekaan sovittu mitään palkan säännöllisestä tarkistuksesta esim. yleiskorotusten muodossa.

Suomalaiset johtajat näyttävät toivo-

van nimenomaan rakenteellisesti palkaltaan korkeampaa perusturvaa. Tärkeänä kehittämiskohteena johtajat näkivät nimittäin rahapalkan tason korottamisen, mutta myös osakepohjaisten ja tulokseen perustuvien erien kasvattamisella on johtajien mielestä tärkeä merkitys palkkatason nostamisessa kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.

Kokonaisuutena tutkimuksen tulok­ sista voidaan todeta, että suuntaus suomalaisessa ylimmän johdon palkitsemisessa näyttäisi olevan kehittymässä varsin maltilliseen suuntaan. Huippuoptioiden aika saattaa olla ohi ja nyt sekä omistajat että toimiva johto hakevat pitkäjänteisempää otetta johdon kannustimia suunniteltaessa. Palkitsemisinstrumenttien tulisi palkita ennemmin pitkän aikavälin tuloksista kuin lyhyen tähtäimen saavutuksista. Muutosprosessi lienee kuitenkin hidas.

Yritysjohdon palkkiot ja palkitsemisjärjestelmät ovat huomattavasti muuttuneet 1990- ja 2000-lukujen aikana.

Seitsemän akavalaisen liiton toimeksiannosta selvitettiin liittojen jäsenkuntaan kuuluvien organisaatioiden ylimpään johtoon kuuluvien henkilöiden palkitsemista. Uusi Insinööriliitto oli yksi tutkimuksen teettäjistä. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopistossa pro gradutyönään Petri Marjava. Tavoitteena oli perehtyä ylimmän johdon palkitsemiseen Suomessa, selvittää palkitsemisen tasoa, palkitsemiskäytäntöjä sekä johdon tyytyväisyyttä palkitsemiseen.

Tutkimus toteutettiin viime keväänä ja siihen vastasi noin 900 toimitusjohtajaa tai johtoryhmän jäsentä. n Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa verkossa: http://thesis.jyu.fi/07/URN_NBN_fi_ jyu-2007607.pdf

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Palkankorotusta verotetaan Suomessa erityisen ankarasti

L

isätuloon kohdistuvat marginaaliverot ovat Suomessa erityisen korkeita, käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton selvityksestä, jossa vertailtiin työn verotusta 18 läntisessä teollisuusmaassa.

Keskituloisten marginaaliverotus on Suomessa 6,4 prosenttiyksikköä kireämpää kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suurimmalla tutkitulla palkkatasolla vastaava ero on peräti 8,6 prosenttiyksikköä. Marginaalivero on palkankorotuksesta menevä vero.

Perheettömän 32 900 euroa vuodessa tienaavan palkansaajan marginaaliprosentti on 44,8. Vain Belgiassa, Saksassa, Italiassa ja Itävallassa marginaaliveroprosentti on tässä tulotasoluokassa Suomea korkeampi.

Pienten palkkojen verotus alle keskitasoa

Pienten palkkatulojen verotus Suomessa on tänä vuonna jopa hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. 21 500 euroa vuodessa tienaavan perheettömän palkansaajan tuloveroprosentti on 23,2.

Seitsemässä muussa läntisessä teollisuusmaassa veroprosentti on Suomea korkeampi. Tulojen noustessa ero muihin maihin kasvaa kuitenkin selkeästi.

Suomen yli keskituloisten korkea verotus johtuu kireästä veroprogressiosta. Suomessa yli keskipalkkaista työntekijää verotetaan reilusti yli kolme prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin.

Suomessa 50 100 euroa vuodessa tienaavan perheettömän palkansaajan tuloveroprosentti on 36,8. Vain Belgiassa, Saksassa, Tanskassa, Italiassa ja Itävallassa tuloveroprosentti on tätä suurempi.

Ylimmällä tarkastellulla tasolla ero on jo kuusi prosenttiyksikköä. Vain Belgia ja Tanska verottavat palkansaajiaan UUSI

Insinööri

Suomea ankarammin kaikilla tarkastelluilla tulotasoilla.

– Vaikka pientenkin palkkojen verotuksen keventämiselle on omat kotimaiset syynsä, nimenomaan kansainvälisen tarkastelun perusteella veronkevennysten painopistettä tulisi kohdistaa rohkeammin keski- ja suurituloisten marginaaliverotukseen, Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa.

Suomalaiset työnantajamaksut ovat kansainvälistä keskitasoa, keskimäärin

noin 24 prosenttia bruttopalkasta. Esimerkiksi naapurimaissamme Virossa ja Ruotsissa työnantajamaksut ovat selvästi Suomea kovempia, Norjassa selvästi pienempiä ja Tanskassa lähes olemattomia. n

Lähde: Veronmaksajain Keskusliiton ”Suomi palkkaverottajana – Kansainvälinen palkkaverovertailu 2007” -tutkimus 21

maailmalta Teksti: Ari Åberg

Lissabonin sopimus – myrsky tyvenen edellä?

E

U:n perussopimusten uudistaminen nytkähti Lissabonin ylimääräisessä huippukokouksessa askelen eteenpäin, kun valtioiden päämiehet löysivät yhteisymmärryksen sopimustekstien sisällöstä. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa niinikään Lissabonissa 13.12. ennen varsinaisen huippukokouksen alkua. Saksan ja Hollannin kansanäänestyksistä alkanut EU:n perustuslaillinen kriisi on päättynyt vai onko?

Sopimus on vielä ratifioitava kaikissa 27 jäsenmaassa tullakseen voimaan. Vain Irlanti on oman perustuslakinsa velvoittamana toistaiseksi ilmoittanut järjestävänsä asiasta kansanäänestyksen. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan yli 60 % irlantilaisista on epätietoisia kannastaan.

Ongelmia saattaa tulla muuallakin, joten ennenaikaisesti ei kannata nuolaista. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Lissabonin sopimuksen voimaantulolla olisi EU:lle todella suuri merkitys. Päästäisiin keskittymään perusasioihin; integraation syventämiseen, talouden ja kilpailukyvyn kehittämiseen sekä sosiaalisten oikeuksien parantamiseen - toimintaan kansalaisten hyväksi. Päätöksentekojärjestelmän kehittäminen luo myös edellytykset unionin laajenemiselle, millä on merkittävä vaikutus maanosamme kehitykseen ja turvallisuuden sekä vakauden lisääntymiseen.

Suomen kaltaisen pienen maan kannalta on tärkeää, että unioni, johon olemme liittyneet, on toimintakykyinen. Tätä toimintakykyä olisi tarvittu jo ulkosuhteissa moneen kertaan esimerkiksi Venäjän kanssa käydyissä neuvotteluissa. Sisäisesti toimintakyvyn paranemisella saadaan jäsenyyden

22

hyödyt paremmin kotiutettua. EU:n vahvistuminen on siis maamme edun mukaista.

Mediamyllerryksen alle on jäänyt moni tärkeä asia. Unionin toimivalta vahvistuu sisä- ja oikeusasioissa. Tämä tarkoittaa lähinnä rikosoikeudellista ja poliisiyhteistyötä. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on merkityksellistä, että yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta lisääntyy. Turvallisuus taas paranee poliisiyhteystyön kautta.

Ay-liikkeen kannalta merkittävintä on se, että nk. sosiaalisesta peruskirjasta tulee poliittisen julistuksen sijasta juridisesti sitova. Nyt on EU:n kansalaisoikeudet yhdistetty osaksi perussopimusta ensimmäistä kertaa. Kyse on samalla myös ay-liikkeen toimintaedellytyksistä. Valitettavaa on, että Iso-Britannia ja Puola saivat opt-outinsa.

Näin unionissa on myös toisen luokan kansalaisia.

Toivoa kuitenkin sopii, että ainakin Puolan uusi hallitus muuttaa kurssia ja yhtyy mukaan perusoikeuskirjaan.

Myös EU:n ulkopoliittinen rooli tulee vahvistumaan. Vaikka ”Korkeaa Edustajaa” ei muutettukaan ulkoministeriksi, korostuu hänen asemansa unionin ulkopolitiikan johdossa ja koordinoinnissa. Korkea edustaja on myös komission varapuheenjohtaja.

Ulkoasiain hoidon resursseja vahvistetaan.

Henry Kissingerin aikanaan esittämään kysymykseen voidaan nyt vastata, että EU:lla on viimeinpuhelinnumero, johon soittaa.

Kirjoittaja työskentelee Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Tavaratalot ja marketit vetävät

Minimikin voi olla iso

Suomalaiset suuria sijoittajia

Britit eivät vaivojaan valita

n Vaikka elokuussa tahti vähän alennusmyyntien päätyttyä hiljenikin, suomalaiset käyttävät rahaa ostoksiin edelleen kasvavaa tahtia. Saksa oli ainoa EU-maa, jossa vähittäiskaupan myynnin arvo hiipui elokuussa vuoden takaiseen verrattuna. Hintojen nousun takia myynnin määrä ei pystynyt aivan kaikissa muissakaan maissa nousemaan plussalle.

EU-kansalaiset ovat ostaneet aikaisempaa enemmän tavarataloista ja hypermarketeista erikoiskauppojen sijaan.

Rahaa on käytetty aikaisempaa enemmän etenkin vaateisiin ja kotitalouden hankintoihin. (Lähde: Eurostat)

n Suomessa ei lailla säädettyä minimipalkkaa ole, mutta 20 EU-maassa sellainen on.

Valta­osin tällä minimipalkalla työskentelee vain muutama prosentti työvoimasta. Mutta Ranskassa ja Bulgariassa minimi­palkalla tekee töitä 16 prosenttia työvoimasta, rikkaassa Luxemburgissakin 17 prosenttia naisista. Minimipalkka on siellä tosin 1 570 euroa ja noin puolet keskipalkasta. Jos erot hintatasossa otetaan huomioon, Luxemburgin minimipalkka on 1 504 euroa ja Romaniassa vain seitsemäsosa siitä eli runsaat 200 euroa.

(Lähde: Eurofound)

n Vanhoista EU-maista virtasi vuosina 2000–2005 Kiinaan ja Intiaan Eurostatin mukaan suoria sijoituksia yritysten ostoon 145 miljardia euroa. Kiinaan sijoitetiin runsaat sata miljardia euroa ja Intiaan vajaat 40 miljardia euroa. Lähes puolet sijoituksista Kiinaan tehtiin Saksasta, Britannia sen sijaan oli kärjessä Intian-sijoituksissa.

Suomalaisyritykset teki­vät sijoituksia vain vajaat kuusi miljardia euroa lähinnä Kiinaan, mutta asukaslukuun suhteutettuna Suomi on listan kärkimaa.

(Lähde: Eurostat)

n Tuki- ja liikuntaelinten sai­

raudet ovat edelleen EU-maissa paha terveyshaitta työntekijöillä, vaikka stressi ja ylirasitus nostavatkin päätään. Selkäsäryt ja lihasvaivat kiusaavat yleensä enemmän miehiä. Mutta Suomessa niin kuin Ruotsissa ja Sloveniassakin naiset valittavat lihaskipuja selvästi miehiä useam­min.

Kreikkalaisista työntekijöistä vaivoja on lähes joka toisella. Britanniassa vain yhdellä kymmenestä.

(Lähde: Eurofound)

Direktiiviehdotukset maahanmuuton helpottamiseksi

E

U:n komissio on antanut kaksi direktiiviehdotusta taloudellisen maahanmuuton helpottamiseksi. Ehdotukset koskevat koulutettujen maahanmuuttoa (sininen kortti) sekä työ- ja oleskelulupamenettelyjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista ja maahanmuuttajien oikeuk­ sien selkeyttämistä.

Sininen kortti on erityinen asumis- ja työlupa koulutetuille kolmansien maiden kansalaisille EU:ssa. Se voidaan saada nopeutetussa ja yksinkertaistetussa käsittelyssä. Edellytykset sinisen kortin UUSI

Insinööri

saamiselle ovat työsopimus, ammattitutkinto ja palkkataso, joka vähintään kolme kertaa kansallisen minimipalkan suuruinen. Kyse ei siis ole asiakirjasta, joka takaa automaattisen sisäänpääsyn, vaan tietyt asiat (esim. työpaikka) pitää olla järjestyksessä tätä ennen. Sinisen kortin myötä asiointi helpottuu ja mahdollisuudet mm. perheen muuttoon paranevat. Kortti on voimassa kaksi vuotta kussakin jäsenvaltiossa.

Toinen komission direktiiviehdotuksista pyrkii nopeuttamaan ja yksinkertais-

tamaan maahanmuuttoprosessia. Työ- ja oleskelulupamenettelyt yhdistetään. Päätös luvataan perusteluinen 90 päivässä.

Ay-liikkeen kannalta merkittävä on direktiivin osuus, joka koskee yhtäläisiä sosioekonomisia oikeuksia unionin jäsenvaltioiden omien kansalaisten kanssa. Tasa-arvoisen kohtelun tulisi koskea työehtoja (sisältäen palkka- ja irtisanomissuojaehdot), terveys- ja työturvallisuuskysymyksiä, koulutusta, tutkintojen tunnustamista, sosiaaliturvaa, eläkkeitä, asumispalveluja ja verotusta. n 23

osaaminen Teksti: Jukka Väyrynen n Kuva: Markku Tissarinen ja Juha Tanhua

Kunnankin työpaikat nykyään turvattomia K

untien Teknisten riveissä ­Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT:llä on maineikas historia. 1970-luvun alussa perustetun järjestön suojista on muun muassa lähtöisin kolme KTK:n viimeisistä viidestä puheenjohtajasta. ­Uuden Insinööriliiton helmoissa SKT:llä ovat kuitenkin edessään tykkänään uudet haasteet.

Järjestöllisesti yksi tärkeimmistä on saada hynttyynsä yhteen lyöneiden KTK:n ja Insinööriliiton aiempi paikallistoiminta toimimaan mutkattomasti uudessa liittokokonaisuudessa.

Yleisen mielipiteen tasolla pitäisi taas saada hyväksytyksi käsitys, että kuntaala ei enää tarjoa mitään suojatyöpaikkoja. Onhan tällä verukkeella jopa väläytelty, etteivät kunnan palkolliset ole minkään sortin palkkakuopassa yksityiseen alaan nähden, koska ”heillä on yksityistä pitempi leipä”.

Ammatillis-aatteellisesti haasteita riittää niin ikään. Yhden ongelmaryppään muodostavat kuntien tehtävien kelpoisuusehdot, jotka eivät suinkaan aina noudata teknisten mielestä eri koulutusasteen omaavien tekijöiden osaamisaluei­ den rajoja.

Ihmisiä houkuttelemalla houkuteltava mukaan

Noin kahdentuhannen jäsenen järjestön rungon muodostavat sen kolme jäsenjärjestöä Kuntien AMK- ja Opistotekniset KT, Kuntien Sähköteknikot KST sekä Kuntien Maanmittausalan Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset KMT. Sähköteknikoiden ja maanmittautehtävissä toimivien teknisten ohella jäsenistö muodostuu moninaisesta joukosta lähinnä KT:n jäsenkuntaan kuuluvia in24

Matti Sairanen KT:n ja SKT:n luottamustehtävissä.

sinöörejä, teknikoita ja muita teknisen alan edustajia.

Yksi iso ammattikunta järjestössä ovat kuntien terveystarkastajat. Aiem­ min pitkään niin jäsenjärjestö KT:n kuin emojärjestö SKT:nkin luottamustehtävissä toiminut savonlinnalainen terveystarkastaja Matti Sairanen on nähnyt 1980-luvulta lähtien paikallistoiminnan muutokset. Hän sanoo suoraan toiminnan muuttuneen näinä aikoina ”hirveästi”.

– 1980-luvulla, kun oli oikeasti vielä rahaa jaossa, toiminta oli tosi aktiivista.

Silloin taisteltiin siitä, kuka niitä senaikaisia markkoja saa, hän kuvaa aikaa.

– Nyt on houkuttelemalla houkuteltava ihmisiä mukaan. Hyvin pitkälti se on tottakai kiinni siitä, että kun ei

ole mitä jakaa, ei niitä inhottavia päätöksiä kukaan halua tehdä ja olla niitä ajamassa.

Paikallistoiminta hiottava yhteen

Jo jäsenkunnan aktivoimisessa järjestötoimintaan on tänään haastetta itse kullekin järjestöaktiiville. Itä-Savon sairaanhoitopiirin teknisten luottamusmiehenä toimivan Sairasen mukaan haasteet eivät kuitenkaan lopu siihen: nyt olisi saatava hiottua myös entisen Insinööriliiton ja kuntateknisten paikallistoiminnasta vastanneen Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestön KTN:n paikallistoiminnat yhteen.

Sairanen sanoo, ettei työ vielä ole valmis.

– Tämä on vielä aika uutta, hän sanoo muistuttaen kuitenkin, että paikallistoiminta pyörii paljolti sopimusten ympärillä, ja Insinööriliitosta ja KTK:sta tulleilla jäsenillä on eri sopimukset. Tässä mielessä mitään hirmu kiirettä ei ainakaan Savonlinnan näkövinkkelistä asiassa ole.

– Tottakai se on tulevaisuudessa saatava toimimaan, hän lisää. – Se toivottavasti vetäisi väkeä nykyistä aktiivisemmin mukaan.

Luutuneita käsityksiä kunnan työsuhteista

Väitteille kunnan kapeasta, mutta ah niin pitkästä leivästä Matti Sairanen naurahtaa.

– Ennen sen voi sanoa olleen kapea, mutta nyt se on vielä kapeampi. Ja mitä tulee leivän pituuteen, se on kyllä nykyisin niin leikattavissa poikki niin, ettei kenenkään työpaikka ole yhtään varma, hän korjaa luutuneita käsityksiä.

Tilannetta pahentaa kuntapuolella hänen mukaansa vielä se, ettei poistuvien työntekijöiden jättämiä aukkoja täytetä.

– Työt siirretään vain kylmän viileästi jäljelle jääneille.

Esimerkiksi hänen yhdeksän kuntaa käsittävällä työmaallaan oli vielä vuosikymmen sitten 11 terveystarkastajaa, nykyisin enää kahdeksan.

– Ai turvattu, hörähtää Carola Tii-

Carola Tiihonen.

UUSI

Insinööri

honen vähän Matti Sairasen tapaan käsitykselle kunnan yksityistä alaa muka turvatummista työpaikoista.

– Ei tämä missään nimessä turvattua ole, Lahden kaupungin toimintojen muutoksissa yt-neuvotteluihinkin osallistunut varapääluottamusmies sanoo.

Kaksikymmentä vuotta Lahden kaupungin palveluksessa ollut paikkatietoinsinööri konkretisoi muutoksia esimerkillä omalta toimialaltaan: – Tekninen sektori on minun aikanani vähentynyt monella sadalla henkilöllä.

Meidän yksikkömmekin on pienentynyt jostain 150:stä noin 90 henkeen.

Kelpoisuusehtoja tarkistettava

Samaan aikaan, kun suomalaista koulutusjärjestelmää on hämmennetty oikein urakalla, monien tehtävien kelpoisuusehdot ovat jääneet ennalleen – tai ainakin uuden koulutusputken läpi tulleet ovat kokeneet ne aikansa eläneiksi.

Carola Tiihonen kouluttautui vanhan koulutusjärjestelmän aikaan ensin 1970-luvulla kartanpiirtäjäksi ja 1980-luvun alussa teknikoksi. Uudistusten jälkeen hän jatkoi opinnoissaan seuraavalle askelmalle lukemalla itsensä työn ohessa Mikkelin ammattikorkeakoulussa insinööriksi.

Nyt hän istuu ensimmäistä vuottaan alan ammatillis-aatteellisen järjestön, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liiton MAKLIn puheenjohtajana. Omalla sarallaan hän kertoo käytävän paraikaa kädenvääntöä kunnan kiinteistöinsinöörin pätevyysvaatimuksista.

Voimassa olevan lain mukaan kiinteistöinsinöörinä voi toimia kunnan palveluksessa oleva maanmittausalan diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö.

– Meidän näkemyksemme mukaan ammattikorkeakoulusta valmistunut insinööri on opiskellut ainetta yhtä paljon kuin diplomi-insinööri. Aiemmin pätevyys piti osoittaa, mutta nykyisen se syntyy pelkällä tutkinnolla, hän huomauttaa.

– Kyllä meidän pätevyytemme riittää ihan yhtä hyvin kuin diplomiinsinöörien­, Carola Tiihonen sanoo. n

Matti Sairanen • Syntynyt 1957.

• Terveystarkastaja, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

• Sairaanhoitopiirin luottamusmies (KTN).

• KT:n sihteeri 1990-luvulla, SKT:n sihteeri vuosituhannen vaihteessa, KT:n hallituksen jäsen ja SKT:n hallituksen varajäsen.

Carola Tiihonen • Syntynyt ”1950-luvun puolivälissä”.

• Paikkatietoinsinööri, Lahden kaupunki.

• Valmistunut 1974 kartanpiirtäjäksi, 1981 teknikoksi ja 2002 insinööriksi (AMK).

• Lahden kaupungin KTN:n varapääluottamusmies.

• MAKLIn puheenjohtaja.

Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry • Perustettu 17.3.1970.

• Kolme valtakunnallista jäsenjärjestöä: Kuntien AMK- ja Opistotekniset KT ry, Kuntien Sähköteknikot KST ry sekä Kuntien Maanmittausalan Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset KMT ry.

• Jäseniä noin 2 000, joista noin puolet KT:n, neljännes KST:n ja neljännes KMT:n jäseniä.

• Valtakunnallinen kuntien, kuntayhtymien, kunnallisten osakeyhtiöiden ja muiden kunnallisten yhteenliittymien palveluksessa olevien teknikoiden ja insinöörien sekä vastaavan koulutuksen omaavien, teknisissä tehtävissä toimivien etujärjestö.

• Jäsenenä aatteellista toimintaa harjoittavassa Tekniikan ja Insinöörityön Asiantuntijoiden Järjestö EurEta Finlandissa.

• Uuden Insinööriliiton jäseneksi KTK:n kautta vuoden alusta ja suoraan 24.3.2007 tehdyllä ylimääräisen edustajakokouksen päätöksellä.

• Puheenjohtaja UIL:n varapuheenjohtaja Timo Ansio.

25

osaaminen Teksti: Pekka Laakso n Kuvat: Juha Tanhua

Jorma Tuukkanen (etualalla) ja Henri Koskinen käyttävät yhdessä kanttikonetta pellin kulmien taivutteluun. Työvaiheet on suunniteltu sujuviksi sekuntikellolla mitaten.

Kahden työntekijän peltisepänliike voitti 2 000 hengen Metso Paperin Vuonna 2004 Henri Koskinen oli vaikean valinnan edessä.

Työskentely Metso Paper Oy:n projektipäällikkönä Jyväskylän Rautpohjan tehtaalla oli avannut näkymän urasta kansainvälisessä suuryrityksessä. Työskentely ulkomailla houkutteli.

26

P

aperiteknologian insinööri Henri Koskinen (32) valitsi kuitenkin perheyrityksen toimitusjohtajuuden sekä yrittäjän vastuun ja vapauden.

Kolmen vuoden ajan hän on ollut Peltisepänliike Koskinen Oy:n toimitusjohtaja, konttorinhoitaja, markkinointipäällikkö, työnjohtaja, myyjä – ja toinen työntekijöistä.

– En ole katunut, vaikka työtunnit ovatkin lisääntyneet huomattavasti Metson ajoista, Henri Koskinen sanoo.

Hänen mielestään insinööritaustasta on

suuri etu perinteisen peltisepänliikkeen kehittämisessä.

Kokemusta mutta ei mallia

Metsosta nuori insinööri sai mukaansa repullisen kokemusta suuren talon toimintatavoista, mutta…

– Jos olisin ottanut Metso Paperin toimintatavat sellaisenaan käyttöön Peltisepänliike Koskinen Oy:ssä, niin yritys olisi jo konkurssissa, Henri Koskinen sanoo.

”

En ole katunut, vaikka työtunnit ovatkin

lisääntyneet huomattavasti Metson ajoista.

Henri Koskinen hoitaa myös yrityksensä konttorityöt. Konttorissa menee noin neljännes työajasta.

Metso Paperissa Koskinen veti paperikoneiden uudistusprojekteja. Paperikoneet edellyttävät paperinpaksuista sadasosamillin tarkkuutta mittaamisessa ja valmistamisessa. Peltituotteiden, kuten räystäslistojen valmistamisessa yhtä ohut tarkkuus on tarpeetonta.

– Kun suurella yrityksellä on suuret resurssit pikkupiirteiseen tarkkuuteen, niin pienyrityksessä on puolestaan mietittävä tarkasti, mihin pienet resurssit käyttää. Siksi sadasosamillin tarkkuuteen ei kannatakaan pyrkiä, tuumii Koskinen.

Sekunneilla tehoa tuotantoon

Metsosta tuotua tieto- ja taitoreppua ei ole kokonaan heitetty nurkkaan. Paljon oppeja on voinut suoraan soveltaa pienen yrityksen käytäntöihin ilman suuria investointeja. Yksi sellainen on reaaliaikainen varastokirjanpito.

– Nyt tiedän muutamassa sekunnissa, onko asiakkaan tilaamaa peltilaatua riittävästi varastossa. Aikaisemmin peltirullia piti käydä katsomassa varastossa, mihin kului joka kerta ylimääräistä aikaa.

Ja kun Metsolla mitattiin väljyyksiä sadasosamillein, suunnitellaan KoskiselUUSI

Insinööri

la työvaiheita sekunnin tarkkuudella.

– Mittaamme eri työvaiheisiin menevää aikaa sekunnin tarkkuudella, etsimme tuotantoon nopeutta ja samalla helppoutta.

Paljon on tapahtunut kolmen vuoden aikana. Henri Koskinen uskaltaakin sanoa, että hänen peltisepänliikkeessään toimitaan täysin eri tavalla kuin muissa alan yrityksissä. Koneiden sijoittelu on mietitty, peltirullien ja valmiiden tuotteiden siirtelyyn on hankittu riittävästi trukkeja ja haarukkavaunuja. Listanippu kulkee koko ajan trukkilavalla tuotantotilassa ja edelleen asiakkaalle, turha siirtely on poissa.

Tehokkuus kasvaa kohisten

Sekuntikellon käyttö on tuottanut tuloksia. Tuotannon tehokkuus on kasvanut viimeisen yhdeksän kuukauden aikana 28 prosenttia. – Eikä meillä Jorma Tuukkasen kanssa ole ollut edes kova kiire valmistuksessa.

Koskinen laskeskelee, että tuotantoa järkeistämällä yrityksen liikevaihto pystytään puolitoistakertaistamaan kahden vuoden välein. Pienessäkin yrityksessä voidaan siis lisätä tuottavuutta ja samalla parantaa asiakaspalvelua, eikä henkilöstön määrää tarvitse kasvattaa. Tuotannon kehittämiseen on vain käytettävä työtunteja.

Henri Koskinen kertoo, että hänen työajastaan menee noin neljännes konttoritöihin, toinen neljännes tuotannon kehittämiseen ja vain puolet työajastaan hän käyttää tuotannossa. Kehittämispanos on kuitenkin välttämätön, jotta muutoksia saadaan aikaiseksi.

man alan yrityksiin, jotta voidaan vertailla omaa tuotantotapaa, tarvitaan investointeja tuotantotiloihin, koneisiin ja laitteisiin ja tarvitaan aikaa kehittämiseen.

Lopuksi Koskinen toteaa, että pientä muutaman työntekijän yritystä on paljon helpompi kehittää kuin sata työllistävää. Muutokset saadaan otettua käytäntöön vaivattomasti. Suomen pienillä yrityksillä on siis mahdollisuuksia vastata kansainväliseen kilpailuun.

Miten globalisaatio tuntuu

Pieniin sarjoihin ja nopeisiin toimituksiin erikoistunut peltisepänliike tuskin saa kilpailijaa Kiinasta. Kansainvälistyminen merkitsee kuitenkin muutosta perinteisiin, Henri Koskinen käy ulkomailla etsimässä uusia koneita ja samalla hän pääsee tutustumaan paikallisiin alan yrityksiin. Vuoden sisällä hän on käynyt Virossa, Saksassa, Italiassa ja edessä on vielä reissu Yhdysvaltoihin. Kun samoille matkoille osallistuu muitakin alan kotimaan yrittäjiä, niin verkostoituminen tapahtuu kuin itsestään. Yhdestä matkasta syntyy kaksinkertainen hyöty. n

Tarvitaan investointeja

Miksi tuotannon tehostaminen on sitten niin jähmeää lukuisissa muissa pkyrityksissä? Mitä tarvitaan?

– Tarvitaan kontakteja muihin sa27

osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Kaisa Haapaniemi

Raili Kulmala kokosi Ekokemin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportin.

Ekokem palkittiin

yhteiskuntavastuuraportoijana

E

kokem palkittiin Suomen kolmanneksi parhaana ympäristöja yhteiskuntavastuuraportoijana CSR Forum Finland -tapahtumassa lokakuussa. Raportoinnissa tärkeintä on avoimuus, sanoo Ekokemin raportin koonnut laatupäällikkö, insinööri Raili Kulmala.

– Olemme halunneet olla mukana kehityksessä. Raporttimme oli aluksi pelkästään EMAS-raportti ja kerroimme siinä lähinaapureille, suurelle yleisölle ja asiakkaillemme toimipaikan ympä28

ristövaikutuksista ja ympäristönsuojelun tasosta, Kulmala kertoo.

– Nyt ympäristö- ja yritysvastuuraporttimme on esitteistömme lippulaiva, jota jaamme laajasti pitkin vuotta. Näin saamme eri sidosryhmille kerrottua vastuidemme osa-alueista. Raportissa kerrotaan konsernimme emoyhtiön lisäksi myös muista Ekokem-yhtiöistä. Näin julkaisua on helppo jakaa kaikille konsernin sidosryhmille.

Ekokemin 13. ympäristö- ja yritysvastuuraportti on tehty GRI-ohjeiston

mukaisesti ja se täyttää EU:n EMASasetuksen ympäristöselonteon vaatimukset. Vastuuraportti on myös ulkopuolisen tahon todentama.

Palkintoraadin mukaan Ekokemin raportissa on käsitelty tasapainoisesti toiminnan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Raportin teemaksi oli tänä vuonna valittu neuvonta ja valistus ongelmajätteistä ja jätehuollosta.

– Yksi syy teeman valintaan oli se, että maksuton valistustoiminta on ollut yhtiömme perustehtäviä. Lisäksi

Yhteiskuntavastuullisuus muuttumassa megatrendiksi

Y

hteiskuntavastuullisuus on nousemassa yritysten keskeiseksi kilpailutekijäksi jo lähivuosina. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristöön saavat yritykset etsimään uusia menestysmalleja, sanoo Finnish Business & Societyn toiminnanjohtaja Susanna Monni.

Yhteiskuntavastuu siirtyy konkreettisten tekojen kautta tutkijapiireistä yritysten johdon agendalle.

Vastuullisuudesta tulee Monnin ennustuksen mukaan strategisen suunnittelun lähtökohta liiketoiminnan jokaisella osa-alueella.

Myös Finnish Business & Societyn yhdessä Fountain Parkin kanssa toteuttamaan verkkohaastatteluun osallistuneet yritykset pitivät tätä tärkeänä. Johto on avainasemassa ja sidosryhmiä on kuunneltava.

Vastuullisen yritystoiminnan edel-

järjestämme maksullisia asiantuntijakoulutustilaisuuksia vuosittain sadoille henkilöille. Tärkeätä on myös oman henkilökuntamme perehdyttäminen ja koulutus. Myös valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa korostetaan informaation lisäämistarvetta.

Ekokemin on ollut ”helppo” Kulmalan mukaan raportoida ympäristövaiku-

tuksista, koska ympäristöasioiden huomioiminen on yrityksen jokapäiväistä työtä. Myös tiukat lupaehdot ja laajan ympäristövalvonnan tiedot helpottavat selonteon laatimista.

Lisäksi useat asiakkaat pyytävät, ja useat edellyttävätkin tietoa mm. ympä-

läkävijäyrityksen on kuunneltava aktiivisesti sidosryhmiään, jotta se voi ennakoida paremmin tulevaa. Toinen tulos oli se, että johto on avainasemassa siinä, tuoko yritysvastuu organisaatiolle kilpailukykyä.

Mikäli johto ei sitoudu yritysvastuuseen ja sen liittämiseen osaksi liiketoimintaa, vastuullinen yritystoiminta on vain erillistä puuhastelua, Susanna Monni sanoo.

Johdon vastuu korostuu myös organisaation ja sidosryhmien kuuntelussa sekä tulevaisuuden skenaarioiden luomisessa. Yrityksen on kuunneltava herkällä korvalla ja jatkuvasti toimintaympäristöänsä, jotta se voi entistä paremmin ennakoida tulevaisuutta ja osallistaa aktiivisesti sidosryhmiä, kommentoi Hanna AliMelkkilä Fountain Parkista.

ristöjohtamisjärjestelmästämme. Siihen todennettu raportti on erinomainen tietopaketti.

Ekokemin raportti on lukijaystävällinen ja helposti lähestyttävä. Raportin tietoja on havainnollistettu monipuolisesti kuvioilla ja taulukoilla. n

Yhteiskuntavastuullisuus nostaa osakekurssia jopa 25 %

T

utkimusten mukaan yhteiskuntavastuullisuus on yrityksille sekä kannattavaa että välttämätöntä kilpailukyvyn takaamiseksi.

Investointipankki Goldman Sacks tutki yhteiskuntavastuullisuuden vaikutuksia energia-, kaivos-, teräs-, elintarvike-, juomaja mediateollisuuden yritysten osakekurssien arvoon.

Yhteiskuntavastuullisiksi luokiteltujen yritysten osakekurssit ovat nousseet viimeisen kahden vuoden ai-

UUSI

InsInöörI

kana jopa 25 % enemmän kuin muiden pörssiyhtiöiden osakkeet. Lisäksi samoista yrityksistä 72 % ohitti kurssikehityksessä muut oman toimialansa pörssiyritykset samalla aikavälillä.

Goldman Sacksin tutkimustulos tukee YK:n Global Compact -yhteiskuntavastuuverkoston jäsenyritystensä johtajille suunnatun kyselytutkimuksen loppupäätelmiä: yhä useampi yritysjohtaja uskoo, että yhteiskuntavastuullinen liiketoiminta

näkyy tuloksessa myös pitkällä aikavälillä, eikä se ole yrityksille enää vaihtoehto vaan välttämättömyys, mikäli aikoo pärjätä jatkuvasti kovenevassa globaalissa kilpailussa.

McKinsey & Company -konsulttiyrityksen kartoituksen mukaan 75 % toimitusjohtajista katsoo, että yhteiskuntavastuu pitäisi ottaa laajamittaisesti huomioon yrityksen liiketoimintastrategiassa ja käytännön toiminnassa, ja yli 90 % toimitus-

johtajista kertoi pyrkivänsä vaikuttamaan entistä määrätietoisemmin siihen, että näin myös tapahtuisi, mutta vain 50 % uskoi näin tapahtuvan myös käytännössä.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Global Compact -verkoston jäsenyritysten johtajat.

Kaikki kolme tutkimusta julkistettiin Global Compact -verkoston huippukokouksessa Genevessä heinäkuun alussa.

29

edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Rauno Minkkinen on ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Metso Paperin Rautpohjan yksikössä Jyväskylässä. Tänä syksynä hän on neuvotellut työnantajan kanssa yritys- ja työpaikkakohtaisen erän jakamisesta.

Y

TN:n teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkaratkaisu sisälsi kertakorvauksen (12 % tai vähintään 350 euroa) lisäksi yleiskorotuksen 3,4 % elokuun alusta. Lisäksi jäi yritys- ja työpaikkakohtaisesti sovittavaksi 1,0 prosentin erä.

– Lähtökohtana oli, että tämä asia sovitaan paikallisesti, Rauno Minkkinen sanoo.

Uutta tällä neuvottelukierroksella oli leikkurin käyttö. Prosentti puolittuu ja puolet jää jakamatta, ellei jakotavasta päästä paikallisella tasolla yksimielisyyteen.

Näin kävi Rautpohjassa, sillä konserni puuttui peliin.

Aika työpaikkakohtaisen erän sopimiselle ei ollut vielä kypsä

Konserni puuttui peliin

Elokuussa Metso-konsernin johto lähetti paimenkirjeen eri yksiköille. Siinä kerrottiin, miten prosentti pitää jakaa. Näin sidottiin yksiköiden kädet neuvotella.

Ei ole millään muotoa paikallisen sopimisen mukaista, että konsernin johdosta ohjeistetaan yksiköitä, Minkkinen ihmettelee.

Tessin mukaan paikallisen palkkaerän suuruus on 1,0 %, mikäli erän jakoperiaatteista ja toteuttamisajankohdasta sovitaan. Ellei sopimukseen päästä, jaetaan vain 0,5 % kaikille yleiskorotuksena. Paikallisesti voidaan myös sopia, 30

että koko 1,0 % jaetaan kaikille yleiskorotuksena.

Rauno Minkkinen olisi halunnut jakaa tuon 1 % niin, että kaikki saavat vähintään 0,5 % ja loppuerä olisi kohdennettu mm. palkkavääristymien korjaamiseen. Hän ei halunnut, että enemmistö saa vain minimikorotuksen 3,4 %, kun olisi ollut mahdollista jakaa kaikille 4,4 %.

Tämä ei käynyt työnantajalle. Se halusi kohdentaa koko erän pääsääntöisesti meriitteinä jo muutoinkin palkkakehi-

tyksessä hyvin menestyneille.

Liittotasolla neuvotellut korotusprosentit ovat kaikkia varten ei vain parhaiten työtehtävissä menestyneille.

– Ja jos havaitaan palkkavääristymiä niin ne pitää korjata työnantajan aktiivisella palkkapolitiikalla, Minkkinen toteaa.

Työnantajan mukaan ei ollut työehtosopimuksen hengen mukaista 1 % palkkapotin puolittaminen.

Jos yrityskohtainen erä kirjataan tessiin, pitää paikallisesti sopia myös ja-

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

koperusteet. Nyt meiltä vietiin paikallisen sopimisen mahdollisuus, Minkkinen sanoo.

Tiesivätkö neuvottelijat, mitä neuvottelupöydässä olivat sopimassa kysyy Minkkinen.

Jaetaanko 0,5 prosentin erää nyt Rautpohjassa ollenkaan vai pitääkö työnantaja sen omassa kassassaan, Minkkinen ihmettelee. Lokakuussa jaettiin kaikille 3,9 %.

Sama tilanne on edessä 2008, jolloin pitäisi taas sopia kuinka työpaikkakohtainen erä jaetaan.

Paikallisesti katsottava palkkausepäkohdat

Minkkisen mielestä paikallisen sopimisen pitää perustua keskinäiseen luottamukseen.

Pitää olla tahtotila ja molemminpuolinen luottamus, mikä edellyttää myös koulutusta.

Luottamusmiehen ja henkilöstöpäällikön olisi hyvä keskustella lähes päivittäin epävirallisesti.

Pitäisi yhdessä katsoa avoimesti, missä palkkausepäkohtia on ja pitää työntekijöiden palkkakehityksestä huolta.

Rautpohjan yksikössä on paikallisesti sovittu mm. liukuvasta työajasta, pekkasista, lomarahojen maksatuksen ajankohdasta, lyhyestä tilapäisestä lomasta, sairaspoissaoloista omalla ilmoituksella, palkallisista merkkipäivistä ja hälytys- ja varallaolokorvauksista. Tuntipankki on ollut viitisen vuotta käytössä kaikilla henkilöstöryhmillä. Vapaaaikana työtehtävissä tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta neuvotellaan Metso-tasolla.

Olemme olleet eturintamassa Rautpohjan yksikössä paikallisessa sopimisessa, Minkkinen kehuu.

Nyt hän olisi halunnut jakaa hiljaisille puurtajille vähän lisää.

– Jos suurin osa saa jatkuvasti vain minimikorotuksen, se vääristää palkkakehityksen, Minkkinen tietää. Meriitit menevät kuitenkin useimmiten avainhenkilöille. n UUSI

Insinööri

Yhteistoiminta tärkeää paikallisessa sopimisessa

P

aikallisesta sopimisesta puhuttaessa olisi hyvä painottaa enemmän tavoitteellisen yhteistoiminnan merkitystä, sanoo työnantajapuolella Teknologiateollisuus ry:ssä toimihenkilösopimuksista vastaava ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi.

Erityisesti asiantuntijoiden, kuten ylempien toimihenkilöiden johtamiseen on Jarkko Ruohoniemen mielestä aina kuulunut keskustelu. Nyt olisi hyvä laajentaa näkökulmaa yhteistoimin johtamiseen eli tavoitteelliseen yhteistoimintaan.

Se tuo uusia haasteita sekä johtamiseen että luottamusmiestyöskentelyyn.

Näin on tapahtunut muissa Pohjoismaissa, joissa palkkakeskustelujen tuloksena sekä johtamiselta että luottamushenkilöiltä edellytetään enemmän ulottuvuuksia.

Yhdessä meidän on kehitettävä kilpailukykyä ja tuottavuutta, ihmisethän sen tuloksen tekevät, hän sanoo.

Kesällä solmittu teknologiateollisuuden työehtosopimus toi paikallisen sopimisen piiriin uuden palikan – yritysja työpaikkakohtaisen rahaerän, jonka jakoperiaatteet käsitellään paikallisesti.

Tämä on Ruohoniemen mukaan ensimmäinen isompi askel kohti yrityskohtaista palkanmuodostumista.

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden kanssa otetut uudenlaiset palkankorotusmallit sallivat sen, että paikallisilla erillä voidaan korjata puutteita.

Ruohoniemen mukaan Suomella onkin tässä vielä paljon oppimista. World Economic Forumin selvityksessä Suomi edusti palkanmuodostuksen jäykkyydessä lähes häntäpäätä 125 maan joukossa.

Nyt olemme yhdessä YTN:n kanssa sopineet, miten paikallisesti sovitaan erän jakamisesta. Tämä motivoi osapuolia pääsemään sopuun, sillä ellei 1,0 prosentin erän jakamisesta päästä sopuun,

Johtamis- ja organisaatiokäytännöt voivat ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemen mielestä joko vahvistaa tai heikentää yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen edellytyksiä.

jaetaan 0,5 % kaikille ja toinen puoli prosentista jää jakamatta.

Paikallinen sopiminen on yhteistoimintaa

Työehtoja voidaan lakien ja työehtosopi­ musten lisäksi säädellä myös paikallisesti sopimalla. Näin on monissa yrityksissä sovittu muun muassa ylitöiden enimmäisrajoista, liukuvista työajoista, matka­kustannusten korvaamisesta, loma­rahoista ja paljon muusta.

Paikallinen sopiminen ei ole taikatemppu.

Tärkeintä on ymmärtää, että sillä rakennetaan tuottavuutta. Silloin on valittava, halutaanko se tehdä yhteistoiminnalla vai tiukalla sääntelyllä.

Teknologiateollisuus on koostanut yhdessä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Metallityöväenliiton kanssa koulutusmateriaalin, jota marraskuussa vedetään

>>> 31

edunvalvonta Teksti: Tomi Seppä, yksityisen sektorin asiamies

P

aikallisen sopimisen perusteet lähtevät paikallisesta, työpaikkakohtaisesta tarpeesta. Kun paikallisesti sovitaan jotain, lähtökohtana ovat erityisesti työpaikan tarpeet. Sopijaosapuolina ovat työpaikan luottamushenkilö ja yrityksen edustaja.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ajanut vahvasti työpaikoille palkankorotuksista sopimista paikallisesti. Esimerkkinä teknologiateollisuus, missä sovittiin yleiskorotuksen yhteydessä suurempaa paikallista erää kohdennettavaksi paikallista tarvetta vastaavaksi. Tässä suhteessa konsernitasoiset määräykset yrityksen johdolta eivät täytä paikallisen sopimisen merkkejä.

Teknologiateollisuus on lähettänyt jäsenyrityksiinsä kiertokirjeitä, joissa todettiin, että yrityskohtainen erä on tarkoitettu käytettäväksi yrityksen oman palkkapolitiikan välineenä yksilöllisesti, kannustavasti ja esimerkiksi meriittikorotuksiin.

Meriittikorotuksiin mikään yritys ei ole koskaan tarvinnut liittojen lupaa eikä tarvitse nytkään. Niistä päättää yritys aina itse ja vastaa myös itse niiden suuruudesta. Meriittikorotus on luoteeltaan palkitsemista pidempään jatkuneesta hyvästä suoriutumisesta, kun taas liitot neuvottelevat yleiskorotusten tasosta, jolla varmistetaan yleisemmällä tasolla palkkakehitystä.

Vaikka YTN:n kanta on, ettei 1 %:n työpaikkakohtaista erää suoranaisesti ole tarkoitettu meriittikorotuksiin, voidaan paikallisesti todeta tarve jonkin muotoiseen kannustavuuteen. Huomioon tulee silti ottaa myös mahdolliset palkkavää-

Pallo on nyt työnantajalla palkkojen työpaikkakohtaisen sopimisen suhteen.

Jollei paikallista sopimista tapahdu sen varsinaisessa hengessä, täytyy miettiä tällaisten työpaikkakohtaisten erien mielekkyyttä tulevaisuudessa ja myös seuraavissa TESneuvotteluissa.

Ilona Mäenpää

Paikallinen sopiminen ei ole itseisarvo

ristymät, jotka toimivat demotivaattoreina ellei niihin puututa ajoissa.

Jos paikallinen sopiminen tarkoittaisi tai paikallinen tarve olisi meriittikorotuksissa, tulisi silloinkin toimia paikallisen sopimisen hengessä. Tämä tarkoittaa mm. luottamushenkilöille annettavia tietoja, joiden avulla voidaan todeta paikallisesti sovittujen asioiden toteutuneen.

Tässä suhteessa jokin on mennyt pieleen. Teknologiateollisuudesta tulee liikaa viestiä, jonka mukaan työnantaja kiukuttelee käsittämättömällä tavalla tiedonsaantioikeutta vastaan. Paikallinen sopiminen on luottamushenkilön oleellisimpia tehtäviä ja vaikka TES antaa joitain ohjeistuksia siitä, mikä on tiedonsaantioikeus minimissään, ei se tarkoita sitä, ettei paikallisen sopimisen osalta tietoja tule antaa.

Jos tietoja ei anneta, on YTN:n tulkinta, että luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiin puututaan tietoisesti.

YTN on aiemminkin joutunut puuttumaan tiedonsaantiin liittyviin ongelmiin, mutta nämä tilanteet ovat usein ratkenneet ilman työtuomioistuimen päätöstä.

Tämä on kuitenkin edellyttänyt yhteistä ymmärrystä, mitä näillä tiedoilla tarkoitetaan ja tämä on olemassa ja kirjattuna työtuomioistuimen käsittelystä parin vuoden takaa. Kuten muissakin TES-asioissa, myös luottamushenkilön tiedonsaantioikeudessa teknologiateollisuudella on valvontavelvollisuus. TES ei sido siis pelkästään palkan saajaa, vaan myös palkan maksajaa.

Kun nämä kaikki asiat vedetään yhteen, tulee väkisin mieleen, onko näitä asioita todella mietitty loppuun työnantajaliitoissa vai ovatko nämä vain kabinettipäätöksiä, joista ollaan unohdettu kommunikoida riittävästi yritysten kanssa?

Tässä suhteessa paikallinen sopiminen työpaikkakohtaisen erän kohdennuksestakaan ei voi olla itsestäänselvyys tai itseisarvo tästä eteenpäin. n

myös ylempien toimihenkilöiden asemaa, niin että turvallisuus ja mahdollisuudet palkitsemiseen paranevat.

Ruohoniemen mielestä tämän syksyn paikallinen sopimiskierros on suju-

nut yllättävän hyvin.

– Kunhan tiedot kerätään ja niistä vedetään johtopäätökset, uskon, että ensi vuonna ylletään vielä parempiin tuloksiin. n

Sivulta 31.

ylemmille toimihenkilöille toisen kerran. Uusisisältöinen koulutus tähdentää yhteistoiminnan merkitystä.

Yhteistoiminnalla parannetaan paitsi yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta, 32

Luottamusmies odottaa koulutuksen kehittävän ammattitaitoaan

L

uottamusmies osallistuu järjestönsä koulutuksiin, koska haluaa varmuutta ja käytännön välineitä luottamustehtävän hoitamiseen. Tämä selviää TJS Opintokeskuksen uudesta julkaisusta, joka on tiivistelmä KM Soile Hyttisen pro gradu -tutkimuksesta.

Kurssin tarjoamat sosiaaliset kontaktit sekä ryhmän merkitys edunvalvontatiedon opiskelussa ovat luottamusmiehille tärkeitä. Tämä kannattaa koulutusten järjestäjien ottaa huomioon kurssien tavoitteita määritellessään.

Tutkimuksessa selvitettiin myös luottamusmiesten sitoutumista ammattijärjestöönsä ja sitoutuneisuuden vaikutusta osallistumisaktiivisuuteen. Luottamusmiesten sitoutuminen on enemmän ideologista ja arvoihin painottuvaa kuin välineellistä.

Tulos on ammattijärjestöjen kannalta lupaava, sillä erityisesti ideologisen sitoutumisen on todettu ennustavan pitkäjänteistä ja monipuolista ammattijärjestön toimintaan osallistumista. Erityistä tutkimuksen tuloksissa oli se, että vahvimmin sitoutuneita olivat nuoret luottamusmiehet.

Tutkimuskohteena olivat Ylemmät Toimihenkilöt (YTN), Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) ja Toimihenkilöunionin (TU) luottamusmiehet.

Julkaisun tilaukset TJS Opintokeskuksesta: www.tjs-opintokeskus.fi / aineistot tai toimistosta puh. (09) 229 3030. Julkaisussa on 56 sivua ja hinta on 18 euroa. Hintaan lisätään postituskulut.

Soile Hyttinen

Mikä kannustaa luottamusmiestä osallistumaan?

Luottamusmiesten arvot, ammattijärjestösitoutuminen ja luottamusmieskurssille osallistumissyyt

Kuntien eläkevakuutus tuki hylkäävän eläkepäätöksen saaneita:

Työsuojeluvaltuutetun vaalit marras-joulukuussa

Kolmannes palasi työelämään

n Yksityisen sektorin työsuojeluvaltuutetut vali-

n Kuntien eläkevakuutus on

parin vuotta kestäneessä kokeilussa tarjonnut henkilökohtaista ohjaus- ja keskusteluapua noin sadalle hylkäävän työkyvyttömyys-, osatyökyvyttömyys- tai kuntoutustukipäätöksen saaneelle kuntatyöntekijälle. Kokeilu onnistui hyvin, sillä noin kolmannes tukea saaneista on palannut työelämään.

Kokeilussa selvisi, että asiakkaat tarvitsevat varhaisempaa puuttumista ja tukea sairausloman pitkittyessä. Lisäksi työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin lääkärien yhteistyössä huomattiin parannettavaa. Liian usein työkyvyttömyyseläkettä UUSI

InsInöörI

haetaan, ennen kuin on riittävästi selvitetty työhön paluun mahdollisuuksia työjärjestelyjen avulla.

Kuntien eläkevakuutus tarjoaa jatkossa tietyt kriteerit täyttäville eläkkeen hylkäyspäätöksen saaneille mahdollisuutta tilanneselvittelyyn.

Toiminta käynnistyy marraskuussa tilanneselvittelyjä hoitavien henkilöiden koulutuksella.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jää kuntasektorilta vuosittain yli 5 000 henkilöä. Kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen saa noin viidennes hakijoista.

taan marras-joulukuussa. Ylemmät toimihenkilöt voivat myös tulla valituksi työsuojeluvaltuutetuksi. Työsuojeluvaltuutettu on valittava vähintään kahden vuoden välein, jos työpaikalla työskentelee yli 10 henkilöä. Toimihenkilöillä on oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa.

Työsuojeluvaltuutettu edustaa koko henkilöstöä, ei pelkästään liittojen jäseniä. Työsuojeluvaltuutettujen koulutuksesta huolehtii Työturvallisuuskeskus, www.tyoturva.fi Työturvallisuuskeskus on laatinut ohjeet työsuojeluvaalien järjestämiseksi työpaikoilla. Ohjeet löytyvät Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta www.ttk.fi/yhteistoiminta. Ohjeet on myös postitettu työpaikoille lokakuun puolivälissä. Työturvallisuuskeskus lähettää työpaikoille lisäksi työsuojeluhenkilörekisteriotteet marraskuussa.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n työsuojelutiimiltä voi kysyä lisätietoja. Tiimin vetäjä on Riitta Roisko, riitta.roisko@ytn.fi, puh 040 530 7937.

33

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää ja Pekko Hämäläinen n Kuva: Jarmo Vesa

Stora Enso lakkauttaa tehtaita Kymenlaaksossa ja Kemijärvellä Yt-neuvottelut työntekijöiden kanssa ovat alkaneet Stora Enson tehtailla Kymenlaaksossa ja Kemijärvellä. Yritys on ilmoittanut lakkauttavansa Summan paperitehtaan ja sellutehtaan Kemijärvellä. Globalisaatio ei jätä edes kehittyviä tai kannattavia yksiköitä rauhaan, ihmettelevät ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilöt Pekko Hämäläinen Haminasta ja Antero Raassina Kemijärveltä.

P

rojektipäällikkönä Stora Enson Summan tehtaalla toimiva Pekko Hämäläinen on tullut yritykseen töihin v. 1988. Vajaan kahdenkymmenen työvuoden aikana hän kertoo kokeneensa monia onnistumisen tuntemuksia niin työyhteisön kanssa yhdessä kuin henkilökohtaisestikin. Viime vuosina Summan tehdasta on kehitetty innovatiivisesti hakemalla uusia tuotesuuntia sekä panostamalla tehtaan teknisiin valmiuksiin myös tulevaisuutta silmällä pitäen. Summan tehdas on teknisesti erinomaisessa kunnossa. Tässä kehitystyössä on otettu myös voimakkaasti huomioon asiakastarpeet.

Paperiteollisuus on meillä koettu vakaaksi teollisuudenalaksi ja työpaikaksi, Hämäläinen toteaa.

Myös kannattavia yksiköitä suljetaan, ihmettelee Pekko Hämäläinen.

34

Viime vuodet ovat globalisaation kehittymisen myötä kuitenkin horjuttaneet ihmisten turvallisuuden tunnetta liike-elämän raaistuttua. Tuloshakuisuus on kehittynyt nopeammin kuin ihmisten kyky pysyä henkisesti muutoksessa mukana.

Kymenlaaksossa joudumme kokemaan yhden kehityksen virstanpylvään karuimmalla tavalla.

Ihmiset ovat uuden paikan edessä, kun yksi elämän tärkeistä kivijaloista murenee, työpaikka uhkaa mennä alta ja perusturvallisuus järkkyy. Tulevaisuuden toimeentulon turvaaminen edellyttää kaikilta aivan uusia haasteita.

Hämäläinen uskoo, että Stora Enson ja yhteiskunnan panos tukipakettien myötä antaa ihmisille sen verran va-

S

tora Enso on ilmoittanut sulkevansa pysyvästi Summan Paperitehtaan ja yhden paperikoneen Anjalan paperitehtaalla Kymenlaaksossa sekä lopettavansa kokonaan Kemijärven sellutehtaan. Päätös koskee useita kymmeniä ylempiä toimihenkilöitä Kymenlaaksossa, Summan tehtaan osalta vaikutus kohdistuu yli kahteenkymmeneen ihmiseen. Kemijärvellä tehtaan lakkauttaminen koskee 12 ylempää toimihenkilöä. Yt-neuvotteluissa on mukana kaikkiaan Summassa 450 henkilöä, Anjalankoskellla 310, Kymenlaakson yhteisissä toiminnoissa 80, Kotkassa 70 sekä Kemijärvellä 220.

Stora Enso on luvannut viiden miljoonan euron tukipaketin irtisanottaville. Yhtiö tukee irtisanottavien uudelleenkouluttautumista ja uusien yritysten perustamista.

Työntekijöille haetaan uusia töitä talon sisältäkin ja pakollinen takaisinottovelvoite pidennetään kahteen vuoteen.

loa elämään, että koetuksesta selvitään summalaisina ja kymenlaaksolaisina. Se ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii pitkän ajan prosessoinnin.

Antero Raassina Kemijärveltä kertoo, että mietteet sielläkin ovat apeat.

Korvaavia työpaikkoja seudulla on todella vähän. Asia on kuitenkin kaikkien seutulaisten yhteinen. Se on saanut aikaan suoranaisen kansanliikkeen.

Kemijärven sellutehdasta on kehitetty määrätietoisesti koko olemassaolonsa ajan. Tällä hetkellä tehdas on iskukykyinen sekä teknisesti että taloudellisesti. Lisäksi ympäristöluvan edellyttämät velvoitteet investointien kautta on pystytty toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa.. Viimeisin oli jätevesien aktiivilietelaitoksen käyttöönotto vuoden 2006 lopulla. Edellä mainitut seikat huomioiden tehtaan henkilöstöllä on ollut vaikeaa ymmärtää yhtiön johdon esittämiä tehtaan lopettamiseen liittyviä perusteluja, Raassina toteaa. n

Kuvat: Antonin Halas

Suunnittelualan lakko alkoi Y

lemmät Toimihenkilöt YTN:n hallitus hylkäsi maanantaina 12.11. yksimielisesti piirisovittelija Esa Longan sovintoehdotuksen suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseksi. YTN:n päätöksen myötä suunnittelualan ylemmät toimihenkilöt aloittivat lakon tiistaina 13.11. klo 6.

Valtaosa lakkoon osallistuvista on UIL:n jäseniä.

Lakko koskee Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOLin 26 suurinta yritysryhmää ja se laajenee koskemaan koko alaa tiistaina 27.11. Suunnittelualan ylemmät toimihenkilöt tekevät nyt historiaa, sillä YTN:n toimialoilla ei ole koskaan aikaisemmin päädytty lakkoon asti.

Ehdotus vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaamisesta ei vastannut lainkaan YTN.n tavoitetta saada matka-aika korvattua 1:1. Ehdotus on YTN:n mielestä täysin riittämätön.

Myöskään sovintoehdotuksen raharatkaisu ei ollut juurikaan kaksi viikkoa sitten hylättyä sovintolautakunnan esitystä kummempi. Sillä ei olisi saatu kurottua umpeen alan kahdeksan prosentin palkkaeroa teollisuuden vastaavien tehtävien palkkoihin.

YTN:n ydinvaatimukset ovat työasioissa vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen ja palkkatason nostaminen teollisuuden tasolle.

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL olisi ollut valmis hyväksyUUSI

InsInöörI

Suunnittelualan ylemmät toimihenkilöt marssivat ulos työpaikoiltaan perjantaina 9.11.

Kuva Vantaan Martinlaaksossa sijaitsevasta Pöyryn toimipisteestä.

Pöyryn ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet Reino Virtanen ja Piri Harju katsastamassa, kun väki marssii ulos.

mään sovintoehdotuksen.

Lehden mennessä painoon 14.11., uutta ajankohtaa neuvotteluille ei ole vielä sovittu.

Ylemmät marssivat ulos 9.11.

Suunnittelualan ylemmät toimihenkilöt poistuivat työpaikoiltaan perjantaina 9.11. puolilta päivin vauhdittaakseen alan työriidan sovittelua. Ulosmarssi

tyhjensi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOLin suurimpien jäsenyritysten toimipisteet ylemmistä toimihenkilöistä.

YTN:n keräämään palautteen perusteella yli 6 000 jätti työpaikkansa puolilta päivin, joten noin 90 prosenttia väestä osallistui painostustoimeen.

Lehden lukijat voivat seurata suunnittelualan tilannetta YTN:n nettisivuilta, www.ytn.fi. n 35

edunvalvonta Teksti ja kuva: Ari Hautaniemi

Mikä työaikapankki?

M

ikäli työaikapankki määritellään mahdollisuudeksi säästää työtunteja työaikatilille ja käyttää ne sieltä myöhemmin sovittuna ajankohtana, voidaan työaikapankkia pitää Suomessa suhteellisen yleisenä, tutkija Tomi Oinas kertoo.

Euroopan unionin työoloja tutkivan Dublin-säätiön selvityksen mukaan 23 prosenttia suomalaisista työpaikoista käyttää työaikapankkia.

– Tämä on selvästi yleisempää kuin muissa EU-maissa.

Tarkemmin määriteltynä työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkän ajan kuluessa.

Säästettäviä vapaita voivat olla muun muassa säännöllisen työajan tasoitusjaksojen ja työaikaliukumien tasauserät, niin sanotut pekkasvapaat, vuosiloma ja lomaraha, lisä- ja ylityö sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.

Tuotannollisiin joustoihin ja kysyntähuippujen tasaamiseen suunnitelluissa työaikapankeissa plus- ja miinussaldot ovat yleensä hyvin korkeat, jopa sata tuntia suuntaan tai toiseen. Saldojen tasoittumisjakso on yleensä vähintään vuoden.

– Toisaalta henkilöstön tarpeisiin suunnitellut työaikapankit muistuttavat työaikatilillä varustettua liukuvaa työaikaa, Oinas vertaa.

– Tällaisissa työaikapankeissa saldorajat ovat lyhyehköt, 40 plustunnista 20 miinustuntiin, mutta tasoittumisjakson pituus voi vaihdella kuukaudesta vuoteen. (UP/AH)

36

Pomon on puututtava ylettömiin ylitöihin

Työaikapankin saldosta ei saa tulla statusmittaria

Onko se, kenellä on eniten ylitöitä konttorin kovin? Työaikapankin tuntisaldosta voi vääristyneenä tulla statuksen mittari. Tutkija muistuttaa, ettei tämä ole joustavan työajan tarkoitus.

T

oimiva työaikapankki vaatii esimiehiltä vastuullista työaikajohtamista, työelämäntutkija Tomi Oinas Jyväskylän yliopistosta toteaa.

– Jos ihminen ei itse kykene rajaamaan työaikaansa sovittuihin tuntimääriin ja tuntisaldo on jatkuvasti katossa, on esimiehen puututtava asiaan, Oinas muistuttaa.

Monella on työkaveri, joka ei pidä vapaata, vaikka tuntisaldo kasvaa kasvamistaan.

Oinaan mukaan työaikasaldon ylikartuttajat voidaan jakaa kahteen ryhmään.

– Toiset keräävät tarkoituksellisesti työaikatilille suuren plussaldon. Toiset eivät kykene hallinnoimaan omaa työaikaansa, jolloin saldo jää pysyvästi korkeaksi.

Molemmissa ongelman ratkaisu on esimiehen käsissä.

– Kasvava tuntisaldo voi olla merkki töiden kasautumisesta. Jos henkilöllä on liikaa työtehtäviä, työnjakoa työntekijöiden välillä pitää muuttaa.

Oinaan mielestä esimiehen on puututtava siihenkin, jos työntekijä tarkoituksellisesti kasvattaa plussaldoa ja mittaa sillä omaa arvoaan työyhteisössä.

Tunnit eivät kerro tehosta

Osalle työntekijöistä tuntimäärästä on tullut eräänlainen statusmittari.

– Se ikään kuin kertoo, kuinka kiireinen ja tärkeä työntekijä on. Tahallinen työaikasaldon maksimissa pitäminen riitelee työaikapankin ideaa vastaan, Oinas toteaa.

Hän muistuttaa, etteivät tehdyt tunnit välttämättä edes osoita työntekijöiden paremmuutta.

– Työntekijä A tulee töihin kello seitsemän aamulla ja aloittaa päivänsä lukemalla aamun lehden. Samanlaisia töitä tekevä B tulee töihin vasta yhdeksältä, mutta aloittaa työt heti, lukematta lehteä tai käymättä tupakalla.

UUSI

Insinööri

– A tekee töitään hissukseen ja käy tämän tästä jutustelemassa työtovereidensa kanssa. B tekee töitään intensiivisesti ja saakin ne tehdyksi jo kello 15 mennessä ja lähtee kotiin. A jää vielä työpaikalle kello 17 asti, johon mennessä hänkin saa tehtävänsä valmiiksi.

Päivän päätteeksi A:n työaikatilin saldo on +2 ja B:n -2 tuntia.

– Esimerkki kuvaa hyvin työpanoksen ja työajan välistä suhdetta ja sen ongelmallisuuksia. Tämä on keskeinen kysymys myös työaikapankeissa.

Ongelmia tasapuolisuudessa

Työaikapankkien avulla on yritetty huomioida paremmin esimerkiksi kysynnän vaihtelut sekä työntekijöiden aikatarpeet.

Niiden yhteensovittaminen voi osoittautua joissakin tilanteissa vaikeaksi.

– Keskeisimmät ja yleisimmät ongelmat koskevat säästettyjen vapaiden pituutta ja ajankohtaa. Työaikapankista voidaankin puhua vasta, kun säästettyjä vapaita voidaan pitää pois kokonaisina vapaapäivinä, Oinas toteaa. Muutoin kyse on vain liukuvasta työajasta.

Esimerkiksi vapaiden pitäminen tiettynä ajankohtana voi olla vaikeaa, jos työ­aikapankilla on haluttu tasoittaa kau­ sivaihtelua.

– Jos kesällä on kiire ja talvella hiljaista, se on työntekijöiden perheille hankalaa. Työaikapankin käyttökelpoisuutta tulisikin miettiä työpaikka- ja tehtäväkohtaisesti.

Mikäli työaikapankki ei ulotu koko henkilöstöön, se saattaa hiertää työyhteisöä.

– Työaikaan liittyvät vaikutusmahdollisuudet mielletään usein statuksen mittareiksi. Tämä voi aiheuttaa ongelmia eri henkilöstöryhmien välillä.

Lisää työhyvinvointia

siin joustotarpeisiin.

– Tasapuolisuutta ja etuja koskevat riidat juontuvat pitkälti toimialasta ja työtehtävistä sekä paikallisen tason sopimuksista. Työnantajan ja työntekijöiden edut eivät ole lähtökohtaisesti ristiriidassa.

Työaikapankin ja muiden työaikajoustojen on todettu edistävän työhyvinvointia.

– Ne lisäävät henkilöstön tyytyväisyyttä ja helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Lisäksi työaikajoustojen on havaittu toimivan hyvin myös sellaisilla toimialoilla, joissa kausittaiset kysyntävaihtelut ovat suuria.

– Tällöin työntekijöitä ei tarvitse lomauttaa, vaan he voivat pitää hiljaisina jaksoina vapaata kiirekausina kerättyjen plussaldojen turvin, Oinas kertoo.

Erityisen hyvin järjestely toimii, mikäli kesä on alalla hiljainen ja muut vuodenajat kiireisempiä.

Tällöin työaikapankki palvelee erinomaisesti sekä työnantajan että työntekijöiden tarpeita. n

”

Tahallinen työaikasaldon maksimissa pitäminen riitelee työaikapankin ideaa vastaan.

Oinaan mukaan toimiva työaikapankki vastaa sekä tuotannollisiin että yksilölli37

edunvalvonta Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Energia-alan ylemmille toimihenkilöille hyvä työehtosopimus Energia-alan ylemmät toimihenkilöt saivat hyvän työehtosopimuksen lukuisten neuvottelujen jälkeen. Sopimus sisältää 12 prosentin palkankorotusten lisäksi myös merkittäviä tekstiparannuksia työehtosopimukseen sekä alan kahden työehtosopimuksen yhdistämisen.

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN ja Energiateollisuus saavuttivat 21. lokakuuta neuvottelutuloksen ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta, joka hyväksyttiin yksimielisesti YTN:n energia-alan taustaryhmässä ja YTN:n hallituksessa. Työehtosopimus koskee noin 2 700 ylempää toimihenkilöä. Sopimuskausi on 21.10.2007–30.4.2010.

Sopimuskaudella palkkoja korotetaan yhteensä 12 prosentilla. Lokakuun 2007 alusta yleiskorotuksena maksettiin 4,6 %. Yrityskohtainen erä 1. maaliskuuta 2008 on 0,9 prosenttia. Vuonna 2008 maksetaan 1. lokakuuta yleiskorotuksena 2,2 % ja yrityskohtaisena eränä 1,2 prosenttia. Vuonna 2009 maksetaan 1. lokakuuta yleiskorotuksena 3,1 prosenttia. Ennen yrityskohtaisten erien jakamista työnantajan on yhdessä luottamusmiehen kanssa todettava erän suuruus sekä jakoperusteet. Jos luottamusmies on perustellusti eri mieltä erän jakamisesta, jaetaan erä prosentuaalisena yleiskorotuksena.

Heino tyytyväinen sopimukseen

YTN:n energia-alan taustaryhmän puheenjohtaja Risto Heino on tyytyväinen 38

YTN:n energia-alan taustaryhmä hyväksyi neuvottelutuloksen 22. lokakuuta.

työehtosopimukseen. Erityisen tyytyväinen Heino on palkankorotusprosentteihin ja siihen, että monissa tekstikysymyksissä päästiin eteenpäin. Parannuksia tuli mm. ylitöiden korvauskäytännöissä, luottamusmiehen asemassa ja vapaaaikana matkustamisen korvaamisessa.

Neuvotteluissa myös yhdistettiin sekä Finergyn että Enertan työehtosopimukset yhdeksi sopimukseksi.

Työehtosopimukseen kirjattiin, että säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen korvataan ylemmälle toimihenkilölle. Heinon mielestä kirjaus olisi saanut toki olla tarkempi, mutta kirjaus sinällään on jo iso askel eteenpäin.

Heinon mukaan on tärkeää, että työehtosopimus sisältää päätöksen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä on selvittää alan ylempien toimihenkilöiden vapaa-ajan matkustamiseen liittyvät käytännöt ja kehittämiskohteet sekä tehdä ehdotuksia tarvittavista toimen-

piteistä. Toinen työehtosopimuksessa mainituista työryhmistä alkaa selvittää työaikapankkien käyttöön liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia.

Luottamusmiehet neuvotteluissa

Energia-alan ylempien toimihenkilöiden neuvotteluissa olivat YTN:n neuvottelijoiden Yrjö Taivaisen, Juha Simellin ja Anssi Heiliön lisäksi mukana kolme ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä ja taustaryhmän jäsentä; Risto Heino, Jari Tauluvuori ja Arto Ahonen.

Energia-alan vastuullinen asiamies Juha Simell kehuu luottamusmiesten merkittävää roolia neuvotteluissa. Luottamusmiehet osasivat kertoa, miten asiat­ käytännössä vaikuttavat työpaikoilla.

Simellin mukaan työnantajapuoli näki, että ylempien toimihenkilöiden oikeuksia ajetaan yhdessä koko kentän voimalla. n

UUSI

Insinööri

39

Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

Insinööritoimisto Enmac Oy:n tekemisen painotukset löytyvät bioenergiasta. Tiukasti kaupallisiin arvoihin valjastettu vihreys näkyy muun muassa biojätteitä hyödyntävien etanolilaitosten suunnittelussa.

Bioenergia vahvoilla Enmacin suunnittelussa

D

ynaaminen. Enmacin Vaasan yksikköjohtajasta Patrik Holm­ista puhuttaessa sana ei kärsi minkäänlaisesta inflaatiosta, pikemminkin päinvastoin. Toimitilojen käytävällä vastaan astelevan Holmin kädenpuristus on vankka. Neuvotteluhuoneen seinistä kaikuva ääni taas jämäkkä ja selkeä. Alkuun Holm haukkuu, yllätys, yllätys – insinööritoimistot.

– Ala on pilattu. Insinööritoimistot olivat arvostettuja ja hienoja monta kymmentä vuotta sitten. Pilaaminen on johtunut mielestäni kolmesta seikasta.

Ensimmäinen oli, kun tuli hienoja cadtyökaluja. Oletettiin, että tärkein asia oli se, että pystyi käyttämään ohjelmia ja tietokoneita. Unohdettiin, että suunnittelu on prosessi, joka tapahtuu päässä. Tietokone on vain työväline, Holm sanoo.

Ja kritiikki jatkuu, tosin hieman eri suuntaan.

– Sitten tuli 1990-luvulla lama, ja se oli kova tälle alalle. Bisnes on suhdanneherkkä. Mainostoimistojen kanssa me huomaamme ensimmäisenä, mihin suuntaan mennään. Paljon hyviä tekijöitä joutui lähtemään ja paljon hyviä yrityksiä meni konkurssiin.

Sanan säilä jatkaa viuhumistaan.

Kolmas alaa hapattanut tekijä löytyy taas insinööritoimistoista itsestään.

– 1990-luvulla muoti-ilmiöksi tuli alihankintasuunnittelu, joka perustuu siihen, että isompi kokonaisuus myydään mahdollisimman halvalla. Sillä tavalla ei voi kehittää toimintaa ja ihmisiä.

Kysymyksessä on pelkkä hintakilpailu.

40

Tommi Berg.

Patrik Holm­.

Siinä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia, kun halpasuunnittelu meni 2000-luvulla Intiaan.

Tuimana selostavalle Holmille voisi kohottaa kulmakarvojaan, mikäli mies olisi noviisi alallaan. Sitä hän ei kuitenkaan ole, vaan insinööriosaaminen on hankittu pitkän linjan kautta. Ensin ammattikouluun, sitten teknikoksi ja myöhemmin koneinsinööriksi. Näiden päälle pitkä vakanssi Wärtsilässä Vaasassa. Vuonna 2003 Holm astui Enmacin ohjaksiin sen toisena omistajana. Samalla 1980-luvulta toimineessa yhtiössä valittiin strategiat.

Yhdeksi kulmakiveksi tuli bioenergia ja uusiutuvat energiamuodot. Ne tuovat yhtiön 6,5 miljoonan euron liikevaihdosta 25–35 prosenttia. Myös tuotekehitys on vahvoilla. Yhtiöllä on Vaasan lisäksi toimintaa myös Tampereella ja Kotkassa.

Elintarvikejätteistä bioetanolia

Strategiaa toteuttamassa häärii kaikkiaan­ reilu kuusikymmentä pääasiassa konetekniikkaan koulutuksen saanutta insinööriä. Heistä diplomi-insinöörejä on pieni osa. Kaikkiaan henkilökuntaa on eri puolilla Suomea rapiat sata. Mukaan mahtuu myös teknikkoja ja suunnitteluassistentteja. Moni on Holmin kaltainen pitkän linjan kulkija.

– Moni on aikuisopiskelijanakin opiskellut insinööriksi. Ihan huippukavereita, Holm kehuu porukkaansa.

Yksi Enmacin historian ehkä mielenkiintoisimmista bioenergiaprojekteista käynnistettiin Tampereen toimipisteessä pari vuotta sitten. Suunnittelutyön lopputulos, St1-huoltoasemaketjun bioetanolilaitos, näki päivänvalon kesällä Lappeenrannassa. Laitos hyödyntää paikallisten leipomoiden sekä makeisteollisuuden tuotannoissa syntyvää biojätettä.

Samaa toimintaperiaatetta noudattavat myös 6–10 muuta etanolilaitosta, jotka St1 aikoo avata lähiaikoina ympäri Suomea. Niissä käytetään elintarviketeollisuuden jätettä.

Laitoksissa valmistettava etanoli väkevöidään Haminassa. Kunnia ideasta kuuluu VTT:ltä St1 Biofuels Oy:n toiUUSI

Insinööri

mitusjohtajaksi siirtyneelle tutkija Antti Pasaselle sekä idean kaupallistamiseen vauhtia panneelle Biofuels Oy:n perustajalle Mika Anttoselle.

Kritiikkiäkin kuulee

Bioetanolilaitoksia on kritisoitu siitä, että etanolin tuottamiseen käytetään ruoan tuotantoketjussa arvokasta raakaainetta, kuten ohraa. Näin valmistajille liikenee vähemmän raaka-ainetta. Tämä puolestaan kohottaa elintarvikkeiden hintoja.

Toinen suosittu etanolinlähde on sokeriruoko. Esimerkiksi Brasiliassa sitä korjaavat pelloilta alipalkatut, puolittain orjatyötä muistuttavissa olosuhteissa työskentelevät maatyöläiset, jotka eivät länsimaiden biobuumista paljoa hyödy.

St1:n laitoksissa näitä ongelmia ei ole, sillä raaka-aineena käytetään jo olemassaolevaa jätettä.

Laitosten toiminnan aloitus on tähdätty oikeaan aikaan. Vuoteen 2010 men­nessä liikennepolttoaineista 5,75 prosenttia pitää olla biopohjaisia.

Myös tuulivoima mukana

Ison mittaluokan laitossuunnitteluun on päästy myös Enmacissa. Yhtiö on osallistunut Nesteen Porvoossa sijaitsevan biodiesellaitoksen suunnittelutyöhön.

Valmiin laitoksen on tarkoitus aloittaa tuotanto kuluvan vuoden aikana.

Koska Pohjanmaalla kaikki on suurta, on Vaasan Enmacin suunnittelupöydällä nähnyt päivän valon tuulivoimaloissa käytettävä kestomagneettigeneraattori, joka kokonsa puolesta kuuluu maailman kookkaimpiin. Asiak­kaana on ollut The Switch -niminen yritys. Se on toimittanut tuulivoimaloita Norjassa toimivalle ScanWind AS:lle. Generaattoreilla riittää ulkohalkaisijaa kuuden metrin leveydeltä.

Tuulivoimabisnekseen kannattaa panostaa, sillä markkinoilla liikkuu rahaa joidenkin arvioiden mukaan reilusti yli 10 miljardin euron edestä. Tämä on tajuttu myös Vaasassa, jossa tuulivoimaosaamiseen on Enmacin lisäksi satsattu Jani Hannonen.

ABB:llä. n

Biopolttoaine ei sytytä

B

iopolttoainebuumi ei miellytä kaikkia. Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korholan mielestä EU:n pitäisi luopua tavoitteesta nostaa biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista kymmeneen prosenttiin.

Korholan mukaan biopolttoaineiden koko tuotantoketju saattaa aiheuttaa enemmän ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä kuin itse polttoaineesta saadaan hyötyä.

Lisäksi biopolttoaineiden tuotannolla on monia ympäristön kannalta haitallisia sivuvaikutuksia kuten metsien raivaus viljelysten tieltä, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, viljelymaiden kuluminen, biodiversiteetin heikkeneminen, veden käytön lisääntyminen ja ruoan hinnan nousu.

Veden käyttö on lisääntynyt 6-kertaiseksi viimeisen 100 vuoden aikana.

Puhtaan veden riittävyys on eräs suurimmista maapalloa kohtaavista ympäristöongelmista ja vesipulan ennustetaan lisääntyvän voimakkaasti lämpenemisen tuloksena.

Kastelu ja maanviljely ovat suurimmat veden kuluttajat. Yhtä biopolttoainelitran valmistusta kohti tarvitaan noin 1 000– 4 000 litraa vettä.

Lähes kaikki Intian biopolttoaineisiin käytetystä sokeriruokoviljelmistä on keinokasteltuja, samoin puolet Kiinan maissista. Biopolttoaineiden lannoitepohjainen tehoviljely uhkaa myös pohjaja pintavesien laatua.

Korholan mukaan viljelykasveilla tulisi tyydyttää ensisijaisesti ravinnon ja rehun tarpeet, sillä liikenteelle on olemassa muitakin ratkaisuja. Näitä ovat muun muassa polttoainekennotekniikan kehittäminen, joukkoliikenteen suosiminen, verohelpotukset hybridi- ja muille vähäpäästöisille autoille ja biopolttoaineille kaavailtujen viljelymaiden metsittäminen.

Laskelmien mukaan metsittämisellä päästäisiin vähentämään kasvihuonepäästöjä 2–9 kertaa biopolttoaineita tehokkaammin. EU:n ja Suomen tulisikin luopua 10 prosentin biopolttoainetavoitteestaan ja pyrkiä kaikin tavoin kohti pysyvämpiä ratkaisuja liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

41

oikeus Teksti: Anssi Heliö, työsuhdelakimies

Perusteettomia määräaikaisia työsuhteita halutaan karsia Vireillä olevien lainmuutosten seurauksena vuoden 2008 alkupuolelta lähtien perusteettomiin määräaikaisuuksiin on entistä helpompi puuttua.

H

allitus on esittänyt nyt eduskunnan käsiteltävänä olevia lakimuutoksia, joiden ensisijainen tavoite on vähentää perusteettomien määräaikaisuuksien käyttämistä niihin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Suomessa tehdään eurooppalaisittain verrattuna keskimääräistä enemmän töitä määräaikaisissa työsuhteissa. Muutoksien toissijainen tavoite on selventää määräaikaisuuden perustetta työntekijälle itselleen, jolloin työntekijän on helpompi arvioida, onko käsillä laillinen peruste.

Työsopimuslain pääsääntö on, että työsuhteen tulisi olla toistaiseksi voimassa oleva, ellei määräaikaisuudelle ole hyväksyttävää perustetta. Tämän perusperiaatteen soveltaminen vaihtelee työnantajakohtaisesti hyvinkin paljon. Jotkut työnantajat käyttävä määräaikaisia työsopimuksia säännönmukaisesti mm. lain salliman 4 kk pituisen koeajan ylittävänä ”sopivuustestinä” tai suoranaisesti irtisanomissuojan kiertämiseen. Jossain määrin jälkimmäistä ilmiötä voi pitää kummallisena, koska määräaikainen työsuhde on jäykkä myös työnantajan kannalta – sitä kun ei voi lähtökohtaisesti irtisanoa kummankaan puolelta.

Itse määräaikaisuuden perusteita koskevaan säännökseen tai sen tulkintaan ei ole tulossa muutoksia, vaan tapaan jolla määräaikaisten työsuhteiden käyttöä voidaan valvoa. Lain tulkinnat sallituista määräaikaisuuksien perusteista ovat hyvin vakiintuneita, käytännössä perusteeksi käyvät työntekijän oman tahdon ohella tilapäinen sijaistarve, työsuhteen kytkeytyminen jonkin tietyn projektin suorittamiseen, työn kausiluonteisuus sekä uuden liiketoiminnan osalta myös kysynnän vakiintumattomuus. Jos mi42

kään hyväksyttävä peruste ei sovellu, on työsuhde sopimuksen sisällöstä huolimatta lain nojalla toistaiseksi voimassa oleva.

Selvitysvelvollisuuden sanktioiminen

Työsopimuslaissa on vanhastaan säännös, jonka että yli kuukauden pituisissa työsuhteissa annetaan aina kirjallisesti selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Näihin keskeisiin ehtoihin lukeutuu myös määräaikaisen työsuhteen kesto ja sen peruste. Tämän selvityksen antamatta jättämistä ei kuitenkaan oltu sanktioitu mitenkään. Muutoksen myötä työsuhteen keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamatta jättäminen tulisi rangaistavaksi.

Lakimuutoksella ei siis luoda uusia velvoitteita työnantajalle, vaan sillä saatetaan jo voimassa oleva selvitysvelvollisuuden rikkominen rangaistusuhan alaiseksi. Käytännössä muutos johtanee siihen, että määräaikaisten työsuhteiden perusteet joudutaan käymään tarkemmalla harkinnalla läpi, koska peruste täytyy aina avoimesti ilmoittaa työnte-

Lakimuutoksella ei siis luoda uusia velvoitteita työnantajalle, vaan sillä saatetaan jo voimassa oleva selvitysvelvollisuuden rikkominen rangaistusuhan alaiseksi.

kijälle kirjallisessa muodossa. Pelkkä perusteen suullinen ilmoittaminen ei käy eikä sitä voida keksiä jälkikäteen vaan jo työsuhdetta solmittaessa tai määräaikaisuutta jatkettaessa.

Yleinen kokemus on, että kaikki ne lainsäädökset, joiden noudattamisen turvana on rikosoikeudellinen sanktio, olkoonkin sitten vaikka vain sakko, ovat yleisemmin noudatettuja. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi työtodistuksen antamista koskeva määräys, jota äärimmäisen harva työnantaja rikkoo, koska se on rikos.

Työsuojeluviranomaisten toimivallan lisääminen

Lisäksi vireillä olevassa ehdotuksessa ehdotetaan valvonnan tehostamista. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jos työntekijä ei saa selvitystä työnantajalta, työsuojelutarkastaja voi kehottaa työnantajaa antamaan selvityksen. Mahdollisuus kehotusmenettelyyn tehostaisi sitä, että määräaikaisuuden peruste tulisi paitsi viranomaisen myös työntekijän tietoon.

Työsuojeluviranomaisella on jo aiem­min ollut pyynnöstä oikeus saada työnantajalta jäljennös valvonnan kannalta tarpeellisista asiakirjoista, nyt tämä toimivalta laajennetaan koskemaan työsopimuslain edellyttämiä kirjallisia selvityksiä Jos työnantaja ei noudata hänelle työsuojeluviranomaisen valvontaan asetettuja velvollisuuksia, tarkastajan on annettava työnantajalle kirjallinen toimintaohje. Uudistuksen jälkeen tarkastaja voi myös antaa kirjallisen kehotuksen lainvastaisen tilan korjaamiseksi myös työsuhteen ehtoja koskevien selvitysten osalta.

Muutokset tullevat voimaan vuoden 2008 alussa, mikäli eduskuntakäsittelyssä ei tule mitään yllätyksiä.

Määräaikaisten työntekijöiden osuudet Euroopan maissa v. 2006 Lähde: Eurostat

Espanja Puola Portugali Ruotsi Slovenia Alankomaat Suomi KA Saksa Ranska Sveitsi Kypros Italia Kroatia Kreikka Norja Tanska Belgia %

34

16,4 15,9

0

5

Sijaisuutta koskeva määräaikaisuustapaus kunnan virkasuhteista

Kouvolan Hallinto-oikeus antoi 14.6.

2007 melko määräaikaisuuden perusteiden arviointia koskevan ratkaisun sijaisuuden osalta. Siinä vahvistettiin jo aiemmin oikeuskirjallisuudessa usein esitetty periaate, että jatkuva sijaistarve ei oikeuta toistuviin määräaikaisuuksiin edes virkaan. Sillä on merkitystä myös tulkittaessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi.

Pykälän 2 momentin mukaan viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii.

Saman pykälän 3 momentin mukaan UUSI

Insinööri

10

15

20

viranhaltijalla, joka on ilman 2 momentin mukaista perustetta otettu määräajaksi tai joka on ilman perusteltua syytä otettu peräkkäin määräajaksi, on oikeus saada virkasuhteen päättyessä vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

Asiassa oli esittänyt selvitys suuresta määrästä määräaikaisia työtehtäviä, joiden määrää tai aikoja ei ole työnantajan taholta kiistetty. Kantaja oli ollut kunnan palveluksessa vuodesta lähes yhtäjaksoisesti 1996–2004 tehden pääasiassa samoja tehtäviä. Erillisiä määräaikaisia virkasuhteita on yli sata kappaletta ja niiden kesto on vaihdellut yhdestä päivästä vuoteen. Määräaikaisten virkasuhteiden peruste on ollut vakinaisen viranhaltijan sairausloma, vuosiloma tai muu sijaisuus. Määräaikaista virkasuhdetta ei enää uusittu 31.12.2004 jälkeen.

Työnantajan mukaan virkasuhde ei päättynyt viranhaltijasta johtuvasta syystä eikä työnantajan taholta ei ole toisaalta esitetty mitään sellaista, että sijaisten tarve jostain syystä olisi vähentynyt. Tuomi-

25

30

35

oistuin totesi perusteluissaan mm. että opintovapaiden ja vuorotteluvapaiden käyttö on lisääntynyt, osa-aikaeläkkeet ovat myös lisääntyneet ja lisäksi tarvitaan jatkuvasti vuosilomien sijaisia.

Kun 18.3.1996– 31.12.2004 välisenä aikana oli löytynyt jatkuvasti määräaikaisia sijaisuuksia lähes yhtäjaksoisesti, ei ole uskottavaa, että tässä tilanteessa niiden tarve olisi lakannut. Kaupunki ei ole edes väittänyt tällaista. Kaupunki ei ole myöskään väittänyt, että virkoja olisi vähennetty tai että työn määrä olisi jostain syystä vähentynyt.

Tuomiolauselmassa todettiin, että kun otetaan huomioon toistuvien määräaikaisten virkasuhteiden suuri määrä samassa työyhteisössä ja toisaalta se, ettei sijaistöiden määrä ollut todellisuudessa vähentynyt, ei kaupungilla ollut sellaista kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain tarkoittamaa perusteltua syytä ottaa työntekijää toistuvasti määräaikaisiin virkasuhteisiin ja tuomitsi kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen työntekijälle työsuhteen päättymisestä. n 43

opiskelijat

Insinööriopiskelijat kokoontuivat Turkuun

Insinööriopiskelijat valtaavat Kauppatorin puolilta päivin.

I

Porilaisten sukset näyttävät luistavan hyvin.

Juomanlaskemisestakin voi tehdä taidetta.

44

nsinööriopiskelijoiden vuoden päätapahtuma, koko Suomen insinööriopiskelijat yhteen kokoava Insinööriopiskelijapäivät (IOP) järjestettiin tänä vuonna Turussa 13.–14.10.

Aamun seminaarissa käsiteltiin ”Ekotehokkuutta strategisessa johtamisessa”. Päivä jatkui perinteisiä kaavoja noudattaen; juhlivan väen Turun Kauppatorille kokoavien avajaisten jälkeen opiskelijajoukko hajaantui ympäri Turun keskustaa sijoitetuille insinöörimäisille rasteille joukkuerastikisan merkeissä. IOP huipentui loppubileisiin NIght Club Forteen, jossa esiintyivät Monitors Alive ja Irina. Sunnuntaina puolen päivän aikoihin joukko alkoi hitaast lipua kotikaupunkeihinsa ja Turku huokaisi helpotuksesta. n

Tekniikka ja X (X=ilmastonmuutos) -kisan voittajajoukkue Legoinsinöörit voitokkaan ”cvm,nbc,mvn” laitteensa kanssa.

Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Viestikapula siirtyy

O

Asennetta kehiin, kun IOP:lle lähdetään!

Pohjoisen pojat hyvin varusteltuina etelän reissulla.

IOL:n jäsenetumatka LASKUTEKNIIKKA nyt saatavilla

I

OL:n ja Jookoskookos. com:n järjestämä legendaarinen jäsenetumatka suuntaa taas kevään auringossa Norja Trysiliin.

Trysil sijaitsee KeskiNorjassa ja siellä mäenlaskussa löytyy. 31 hissiä, 65 rinnettä ja korkein kohta 1100 metriä merenpinnasta ovat strategiset mitat.

Rinteet hoidetaan upeaan kuntoon päivittäin ja ne sopivat niin aloittelijalle kuin vapaalaskijoillekin. Viikon aikana on paljon ohjelmaa rinnebileistä ja piknikeistä after-skihin, Insinööritaidon Olympialaiset, retki Osloon ja paljon muuta mukavaa säpinää.

UUSI

InsInöörI

Lähde mukaan kevään kovimpiin karkeloihin ja uskomattomiin maisemiin.

Jäsenetuvaraukset ovat nyt saatavilla omasta paikallisyhdistyksestäsi tai osoitteesta www.jookoskookos. com/iol.

Lisätietoa löytyy osoitteesta: www.jookoskookos.com/laskutekniikka

piskelija-aktiivin järjestöura on yleensä sangen lyhyt. Opinnot loppuvat aikanaan ja muitakin kiireitä riittäisi. Yhteisten asioiden ajajien joukko uusiutuu jatkuvasti. Tämä luo omat haasteensa toiminnan jatkuvuudelle, mutta pitää ajatukset ja näkemykset kaiken aikaa tuoreina.

Viimeiset kaksi vuotta insinööriopiskelijaliiton hallituksessa ja sitä edeltävät kaksi vuotta paikallisyhdistyksen toiminnassa ovat menneet nopeasti. On ollut suuri kunnia saada edustaa insinööriopiskelijoita kaikissa näissä yhteyksissä.

Insinööriopiskelijaliiton verkostoissa on valtava määrä aktiivisia ja positiivisia ihmisiä, heidän kanssaan toimiminen on etuoikeus. Yhteisö menestyy ja voi hyvin jatkossakin, kunhan tästä voimavarasta pidetään huolta.

Insinööriopiskelijaliitolle vuosi 2007 on ollut monipuolinen. Olemme kehittäneet järjestöämme muuttuvan koulutus-, ja järjestökentän mukana. Meillä on ollut myös mahdollisuus osallistua suuriin päätöksin UIL-yhteisön rakentamisessa.

Töitä on tehty paljon niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Uudet haasteet odottavat jo nurkan takana, ne eivät tule loppumaan kesken.

Seuraavat toimijat jatkavat edunvalvonnan viestikapulan viemistä tuorein voimin. Se on tärkeä ja vastuullinen tehtävä, panoksena on oma tulevaisuus.

Haluan kiittää yhteisöämme näistä ikimuistoisista vuosista. Yhteistyö, ystävät ja yhteisö ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen. Matka jatkuu positiivisin mielin kohti uusia haasteita.

45

KUNTA uutisia

Yli kolmannes kuntalaisten aloitteista koskee teknistä toimea n Kuntalaisten aloitteista reilu kolman-

nes kohdistuu kuntien tekniseen toimeen, esimerkiksi katujen ylläpitoon, joukkoliikenteen sujuvuuteen tai asuinympäristöön. Kuntaliiton selvityksen mukaan kuntalaisten aloitteiden keskimääräinen käsittelyaika on 3,8 kuukautta.

Käsittelyaika vaihtelee kunnissa suuresti. Lyhimmillään se on 2 viikkoa ja pisimmillään jopa vuoden. Kaksi kolmesta kunnasta tiedottaa aloitteen käsittelystä.

Jotkut tiedottavat aloitteen saapumisesta ja lopullisista päätöksistä, jotkut kertovat aloitteen tekijälle myös asian käsittelyvaiheen etenemistä.

Kuntaliitto korostaa, että kuntien on kuntarakenteiden ja -palvelujen uudistuessa huolehdittava toimivista aloite- ja palautejärjestelmistä, joilla lisätään demokratian toimivuutta. Yleisenä ongelmana on se, etteivät palautteet kantaudu päättäjien korviin. Varsinkin ulkoistettaessa kuntien palveluja palvelun tuottajan on kerättävä aktiivisesti käyttäjäpalautetta. Saatu palaute on myös tuotava poliittisen päätöksenteon pöytään käyttäjädemokratiankin toteutumisen näkökulmasta.

Kuntien hankintayhtiö tuo säästöjä n Suomen Kuntaliitto perustaa kuntien

yhteisen yhtiön suurten hankintojen kilpailuttamiseksi ja säästöjen hankkimiseksi hankintayhteistyöllä. Kuntien ja muiden kunnallisten toimijoiden osallistuminen hankintayhteistyöhön perustettavan yhtiön kautta on vapaaehtoista.

Yhteishankintayhtiö keskittyisi esimerkiksi öljyn, sähkön ja tietokoneiden hankinnan kilpailuttamiseen kuntien puolesta. Tällaisilla alueilla paikalliset tai alueelliset hankintayksiköt eivät toimi, ja valtakunnallisella kilpailutuksella on mahdollista saavuttaa yhteisiä hyötyjä.

Hanketta on valmisteltu muun muassa kuntakyselyllä, jossa kaksi kolmannes-

46

ta kunnista ilmaisi valmiutensa käyttää yhteishankintaa tavara- ja palveluhankinnoissa, jos se tuottaa säästöjä. Erityisen tärkeänä pidettiin tehokasta ja osaavaa hankintaprosessin hoitamista ja nykyistä vahvempia neuvotteluasemia.

Uusi laki julkisista hankinnoista antaa mahdollisuudet kuntien yhteishankintayksikön perustamiseen. Valtakunnallisen kilpailuttamisen jälkeen kunnan tai kuntayhtymän ei tarvitse enää erikseen kilpailuttaa omaa hankintaansa, ja myös mahdolliset valitukset voidaan käydä läpi yhteisen kilpailuttamisen yhteydessä.

Kunnille halutaan mahdollisuus vaikuttaa lämmitystapavalintoihin n Kuntaliitto esittää ympäristöministe-

riölle, että kuntien tulisi voida määrittää kiinteistöjen lämmitystapa asemakaavan laatimisen yhteydessä. Muutoksen myötä kunnat voisivat entistä paremmin vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin ja paikalliseen ilmanlaatuun.

Rakennusten lämmitystavan ja energialaitoksissa käytettävän polttoaineen valinnat ovat merkittävimpiä keinoja päästöjen vähentämisessä. Nykyisten säännösten pohjalta kunnat eivät voi vaikuttaa uusien rakennusten lämmitystavan valintaan.

Kaukolämpö lämmitystapana mahdollistaa Kuntaliiton mukaan edullisten ja monipuolisten – myös uusiutuvien – energialähteiden valvotun ja ammattimaisen käytön.

Kuntaliitto esittää, että maankäyttöja rakennuslakiin lisättäisiin kohta, jonka mukaan asemakaavamääräykset voivat koskea myös lämmitystapavalintaa, mikäli se on tarpeen energiatehokkaan tai ympäristövaikutuksiltaan tavoiteltavan ilmanlaadun tai kasvihuonekaasupäästöjen hallinnan kannalta. Kaavan yhteydessä tulisi vaihtoehtoisesti voida määrätä uusiutuvan energian käytöstä esimerkiksi siten, että tietty osuus rakennuksen energiantarpeesta on tuotettava uusiutuvalla energialla.

Julkishallinnolle ohjeet kestävän kehityksen edistämiseksi n Suomen kestävän kehityksen toimikunta on laatinut ohjeet, joilla kannustetaan julkishallintoa käytännön toimiin kestävän kehityksen edistämiseksi. Ohjeistuksella patistetaan erityisesti ministeriöiden sekä niiden alaisten virastojen ja laitosten johtoa. Vastedes kestävä kehitys olisi sisällytettävä eri hallinnonalojen kaikkiin strategioihin ja ohjelmiin.

Käytännössä kestävän kehityksen edistäminen tarkoittaa toimikunnan mukaan sitä, että ministeriöt ja niiden alaiset virastot sitoutuvat parantamaan toimintansa ja hankintojensa ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

Esimerkki tällaisesta ovat muun muassa hankintastrategiat, jotka painottavat kestävän kehityksen näkökulmaa.

Toimikunta suosittaa ympäristöjärjestelmien käyttöön ottoa ministeriöissä, niiden alaisessa hallinnossa sekä kunnissa. Hiilidioksidipäästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi kiinnittämällä huomiota valtionhallinnon virkamatkasuunnitelmiin. Valtionhallinnon ja kuntien työntekijöitä toimikunta kannustaa kulkemaan päivittäiset työmatkat julkisilla kulkuvälineillä, pyörällä tai kävellen.

Työryhmä selvittämään julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuutta n Kauppa- ja teollisuusministeriön työ-

ryhmä selvittää julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisia edellytyksiä.

Julkinen sektori harjoittaa elinkeinotoimintaa varsin laaja-alaisesti. Lisääntynyt julkisten palvelujen ostaminen yksityisiltä tuottajilta sekä valtion ja kuntien toimintojen liikelaitostaminen tai yhtiöit­täminen ovat saattaneet julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan samoille markkinoille. Toiminnan har-

w w w . h a m k . f i / a o k k w w w . o p e k o r k e a h a k u . f i

joittamisen edellytysten ja lähtökohtien erilaisuudesta johtuen syntyy väistämättä kilpailuneutraliteettiin ja markkinoiden toimivuuteen liittyviä ongelmia.

Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen sektorin harjoittamaan elinkeinotoimintaan liittyvien mahdollisten kilpailun vääristymien luonnetta, arvioida ilmiön laajuutta ja käytännön merkitystä, kartoittaa keinoja, joilla kilpailuneutraliteetti voidaan toteuttaa sekä tehdä suosituksia tarvittaviksi politiikkalinjauksiksi tai säädösmuutoksiksi. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi lokakuun 2008 loppuun mennessä.

Työryhmässä on edustus valtionhallinnosta, kunnista, kilpailuvirastosta sekä työnantaja- ja palkansaajajärjestöistä.

Kodin sähkönkulutusta voi pian tarkkailla tietokoneelta n Energia-, ympäristö- ja teknologia-alan asiantuntijoiden yhteishanke, HEAT, kehittää uutta mittausmenetelmää ja käyttäjäpalveluita kotitalouksien sähkönkulutuksen tarkkailemiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Syksyn aikana kymmenkunta kotitaloutta pääkaupunkiseudulta on mukana testaamassa uutta, reaaliaikaista sähkönkulutuksen mittaustekniikkaa. Testikotien sähköenergiamittariin on asennettu lisälaite, josta kulutustieto lähetetään eteenpäin laitetoimittajan palvelimelle.

Kuluttaja näkee internetyhteyden kautta sähkönkulutuksensa graafisena esityksenä, esimerkiksi kuormituskäyränä, jopa minuutin tarkkuudella.

Energiansäästöön ja ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttavan hankkeen koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Muut yhteistyökumppanit ovat mittausteknologian palveluyritys BaseN Oy, Motiva Oy, Teknillisen korkeakoulun Sähköverkot ja suurjännitetekniikka -yksikkö, Vantaan Energia Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy. Hankkeen päärahoittajina toimivat Sitra ja kauppa- ja teollisuusministeriö.

Ope on

rytmiä ja soulia.

Ammatillisen opettajuuden svengaava sujuvuus saavu­ tetaan vahvalla substanssiosaamisella ja monipuolisilla pedagogisilla taidoilla. Opettajuus voi olla hyvä tapa muut­ taa työuran suuntaa tai rikastuttaa nykyistä.

Meiltä valmistuneet ammatilliset opettajat osaavat am­ mattinsa ja saavat taidot elämään. Seuraava hakuaika on 7.–25.1.2008.

Seuraa suunnittelualan tilannetta osoitteessa www.ytn.fi UUSI

Insinööri

47

uutisia Palkansaajien ansiot heinä-syyskuussa 2,0 prosenttia edellisvuotta korkeammat n Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tämän vuoden heinä-syyskuussa 2,0 prosenttia edellisen vuoden heinäsyyskuuhun verrattuna. Ansiotason vuosinousussa ovat mukana eräillä aloilla kolmannella neljänneksellä maksetut uusiin työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät. Kuluttajahintojen muutoksesta puhdistettu reaaliansioiden vuosimuutos oli vuoden kolmannella neljänneksellä 0,5 prosenttia negatiivinen.

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2006 heinä-syyskuusta tämän vuoden vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä alalla 2,4 prosenttia, valtiolla 1,4 prosenttia ja kunnilla 0,7 prosenttia.

Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli heinä-syyskuussa noin 2 630 euroa kuukaudessa. Miehet ansaitsivat keskimäärin 2 920 ja naiset 2 340 euroa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli noin 2 750 euroa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio 2 240 euroa.

Ammatillisten näyttötutkintojen määrä kaksinkertaistunut n Työvoimakoulutuksessa vuosittain suoritettujen ammatillisten näyttötutkintojen määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana, selviää Tilastokeskuksesta. Kun vuonna 2000 koko tutkintoja suoritettiin runsaat 2900 niin viime vuonna niitä suoritettiin jo 5900.

Kaikkiaan näyttötutkintoja on suoritettu 31 200 vuosina 2000–2006.

Ammatillisia näyttötutkintoja suoritettiin eniten ammattialoilla, joilla työvoiman kysyntä on suurta ja parhaillaan kasvussa. Eniten tutkintoja suoritettiin rakennusalalla, jossa kokonaisia tutkintoja ja osatutkintoja tilastoitiin lähes 1300. Kasvua edellisvuodesta oli lähes 50 prosenttia.

Lähihoitajan ja sosiaali- ja tervey-

48

Valtiolle virka- ja työehtosopimus n Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palkansaajajärjestö Pardia ja Valtion työmarkkinalaitos ovat solmineet uuden virka- ja työehtosopimuksen kaudelle 1.10.2007–31.1.2010.

Sopimuksen kokonaiskustannus on noin 11,5 prosenttia.

Paikallisesti sovittavat järjestelyerät ja kehittämisrahat käytetään palkkaus-

järjestelmien siirtymäkausien rahoitukseen ja siirtymäkausien nopeutettuun loppuun saattamiseen.

Sopimuskauden ajaksi perustetaan työryhmiä, jotka käsittelevät mm. määräaikaisia palvelussuhteita, tulospalkkausta, yhteistoiminnan kehittämistä ja valtiohallinnon muutosten tukemista.

Sopimus sisältää seuraavat palkankorotukset:

1.10.2007

3,5 %:n (vähintään 59 euroa/kk) yleiskorotus

1.3.2008

0,6 %:n järjestelyerä ja 1 %:n kehittämisraha. Jos 0,6% käytöstä ei sovita käytetään se yleiskorotuksena.

1.10.2008

2,3 %:n yleiskorotus.

1.3.2009

0,7 %:n järjestelyerä ja 1 %:n kehittämisraha. Mikäli 0,7% käytöstä ei sovita niin 0,35% jaetaan yleiskorotuksena ja 0,35% työnantajan päättämänä.

1.10.2009

2,2 %:n yleiskorotus.

1.2.2010

0,2 %:n samapalkkaerä.

denhoidon näyttötutkintoja tilastoitiin vastaavasti yli 1400 ja laitoshuollon tutkintoja yli 800.

Näyttötutkintoja suoritettiin päätoimialoittain eniten tekniikan ja liikenteen aloilla (2190), toiseksi eniten kaupan ja hallinnon aloilla (1290) ja kolmanneksi eniten matkailu-, ravintola- ja cateringtoiminnoissa (1250).

Alueelliset erot ovat suuret. Eniten näyttötutkinnon suorittaneita suhteessa työvoimakoulutuksen päättäneisiin oli Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Näillä alueilla 56 prosenttia kaikista työvoimakoulutuksen päättäneistä valmistui tutkintoon.

Turussa kolmiosainen seminaarisarja tulevaisuuden tekemisestä n Turun ammattikorkeakoulu, Uusi

Insinööriliitto ja Tradenomiliitto järjestävät yhdessä marras-joulukuun aikana kolmiosaisen tulevaisuutta käsittelevän

seminaarisarjan.

Tehdään Tulevaisuus Yhdessä -seminaarisarjassa aiheina ovat mm. Ihminen – Tekniikka – Tulevaisuus ja vastuullinen liiketoiminta. Seminaari on suunnattu ensisijaisesti Turun ammattikorkeakoulun insinööri- ja tradenomiopiskelijoille, mutta paikalle ovat tervetulleita myös henkilökunta kuin ulkopuoliset kuulijat.

Kolmannessa seminaarissa manager Merja Mäkelä Aker Yards Cabins Oy:stä kertoo tulevaisuuden palveluliiketoiminnasta ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Piia Alvesalon aiheena on Tulevaisuus luotain – elinkeinoelämän osaamis- ja koulutustarpeet v. 2015. Kolmas seminaari pidetään 5.12. klo 15.

Ammattikorkeakouluopiskelijat saavat seminaarisarjasta opintopisteitä käymällä seminaareissa sekä suorittamalla ennalta määrätyt tehtävät.

Lisätietoja koulutuksesta löytyy osoitteesta, http://www.turku.fi/public/ default.aspx?contentid=78033&nodeid =7623

mennen tullen Teksti: Janne Okkonen

Länsi-Pohjan insinöörit 60 vuotta

L

änsi-Pohjassa juhlit­ tiin 29.9. 60-vuo­t ista insinööriyhdistystä. Juhla kokosi yhteen UIL ry:n alueyhdistykset etelästä pohjoiseen ja idästä länteen, sekä useiden alueellisten sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajat.

Yhdistyksen vs. puheenjohtaja Tellervo Ala­ närä kertasi yhdistyksen historiaa. ”Kun Jämsän Erkki tuli Isohaaraa rakentamaan sodan jälkeen, hän tapasi ammattikollegoitaan Veitsiluodosta ja Kemiyhtiöstä. Miehet päättivät perustaa yhdistyksen, jotta voisivat tavata toisiaan parantaakseen maailmaa, kohottaakseen ammatti-identiteettiään ja kertoakseen tapahtumista rakentaessaan insinööriosaamisellaan sodan runtelemaa Lappia. He perustivat Kemin Insinöörit ry:n. Yhdistyksen liityttyä valtakunnalliseen keskusjärjestöön se muutti nimensä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:ksi.

Kemin Insinöörioppilaat KeIO ry:n puheenjohtaja Jani Karttunen painotti tervehdyksessään sitä, kuinka ”maailma tarvitsee esikuvia”. ”Vireä esikuva ja edistyksellinen LPI on aina ollutkin. Missään muualla ei ole kyetty viemään niin pitkälle alueyhdistyksen ja opiskelijoiden paikallisyhdistyksen

n Helsingin Insinöörit HI

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY:N SYYSKOKOUS Yhdistyksen syyskokous pidetään keskiviikkona 28.11. klo 18.00 alkaen yhdistyksen toimistolla Tietäjäntie 4, PohjoisTapiola, Espoo.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi: • uusien sääntöjen hyväksyminen (toinen käsittely) • suhde Uuteen Insinööriliittoon • palkitsemisohjesääntö Kokousasiakirjat voi noutaa yhdistyksen toimistolta 26.–28.11.07 klo 9.00–16.00.

Asiakirjat voidaan mainittujen päivien aikana lähettää myös postitse tai sähköpostilla.

Hallitus

n TAMPEREEN Insinöörit

Tellervo Alanärä (yläkuvassa oik.) ja Joni Karttunen esittivät tervehdyksensä juhlassa.

yhteistyötä, kuin Länsi-Pohjassa. Maailma tarvitsee ”esikuvia”.

Juhlissa luovutettiin Uuden Insinööriliiton ansiomitalit Tellervo Alanärälle (kultainen), Markku Pudakselle (hopeinen), Mauri Honkaniemelle ja Petri Hannilalle (pronssinen). n

PERINTÖOIKEUS ti 27.11. klo 18.00 TSOP Laki-ilta perhe- ja perintöoikeudellisista asioista.

Pellavatehtaankatu 21 C, 5. kerros.

Ilmoittautumiset 20.11. mennessä.

SORIN SIRKUKSEN JOULUSHOW 2007 SIRKUKSEN KUMMITUS su 16.12. klo 13.00 Liput 10 €/hlö. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fi Ilmoittautua voi myös toimisto@tampereeninsinoorit.fi tai puh. (03) 214 3931.

Päivitä jäsentietosi!

Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, muista päivittää jäsentietosi Insinööriliiton jäsen­ sivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.fi.

Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

UUSI

Insinööri

49

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 801 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 811 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 hallinnon assistentti Satu Muukkonen järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 0201 801 608 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

Jäsentietopalvelu 0201 801 877 jasentietopalvelu@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 ­Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi assistentti Anne Herne 0201 801 841 työnantajaperintä 0201 801 833 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 0201 801 803 Yksityisen sektorin asiamiehet Opiskelija-asiat Matti Koskinen 0201 801 846 Info@iol.fi Tomi Seppä 0201 801 844 vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Juha Simell 0201 801 848 Pekka Hongell 0201 801 830 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 0201 801 843 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamiehet LAKIASIAINYKSIKKÖ Anu Kaasalainen (Helsinki) 040 522 7990, työelämän oikeudelliset palvelut Antti Riipinen (Oulu) 040 518 0058 0201 801 858 PALVELUT-YKSIKKÖ lakimiehet@uil.fi palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Heli Heino 0201 801 813 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 työsuhdelakimiehet järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen Maria Harju, Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, 0201 801 806 Hanne Salonen toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 VIESTINTÄYKSIKKÖ postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 0201 801 872 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

50

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Vesa Niemi Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere 0201 801 776 Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISTEN LIITTO Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

jäsenedut

Kuukauden tuote

Lämpimästi kohti talvea!

Viilenevät syyssäät eivät estä lenkkeilyä, kun hankit SOL`S:in polarfleece – vetoketjullisen Unisex-takin!

Fleece on väriltään musta ja se on 100 % polyesteriä, vuorattu korkealla kauluksella ja niskaosalla. Fleecessä on kaksi vetoketjullista läppätaskua, piilovetoketjut, laakasaumat selässä, hiha-aukoissa ja hihansuissa.

Fleecen koot ovat miesten mitoissa, eli M, L ja XL. Hinta on 27,50 euroa + postituskulut.

Kehitämme IL-Shopia UIL-Shopiksi tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä UIL-Shop­

issa myydään laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuotteita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.uil.fi. Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8. krs, Helsinki.

Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-15 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.

Huomaathan, että kuukauden tuotetta on myynnissä vain rajoitettu erä!

Olethan muistanut hoitaa jäsenmaksusi kuntoon?

UIL:n yksityisen sektorin jäsenet voivat maksaa jäsenmaksuaan kahdella eri tavalla, mikäli maksavat itse jäsenmaksunsa: • voit maksaa maksun kerralla kokonaisuudessaan, jolloin koko vuoden 2007 jäsenyys on kunnossa • toinen vaihtoehto on maksaa jäsenmaksua kuukausittain saamasi laskun mukaisesti.

Jos maksat jäsenmaksua kuukausittain, muista että viimeisen erän eräpäivä on 15.12.2007.

Lähetämme vuoden viimeisen jäsenmaksumuistutuksen 19.12.2007 kaikille jäsenille, joiden jäsenmaksusuoritukset eivät ole kohdistuneet ko. päivään mennessä. Odotamme siis suorituksia kaksi pankkipäivää viimeisen eräpäivän jälkeen.

UUSI

Insinööri

Mikäli haluat sopia muunlaisesta maksujärjestelystä, on sinun otettava aina yhteys jäsentietopalveluun joko sähköpostitse jasen@uil.fi tai puhelimitse 0201 801 877 (ma-pe 9-16). Jos maksat jäsenmaksua säännöllisesti esim. kuukauden lopussa tai muuna ajankohtana, ilmoita meille asiasta sähköpostitse, niin vältyt turhalta muistutukselta joulukuussa.

Voit myös käydä tekemässä ilmoituksen asiasta osoitteessa www.uil.fi, kohdassa jäsenpalvelu tiedottaa.

Mikäli työnantaja perii jäsenmaksua palkastasi ja vaihdat työpaikkaa tai työsuhteessasi tapahtuu muita jäsenmaksuun vaikuttavia muutoksia(äitiysloma, eläkkeelle siirtyminen yms.), ilmoita asias­ta viipymättä jäsentietopalveluun.

51

na kuukausiöt kuuluvat edelleen luontaisetu ylity illä kilö ihen toim ä mill ylem Monilla osoitteessa eikä sopimusten mukaista. Käy palkkaan, mikä ei ole työaikalain llista. Oikeuksiasi tuu koh ja in assa, mikä olisi oike om kats i ta.f tyo nta ato aam orv www.k 040 352 3671. t YTN. YTN:n päivystävä puhelin kilö ihen Toim ät mm Yle aa lust puo

Äl korva ä tee amato työtä nta