Insinoori-1207-low by Insinööri-lehti

12/2007

Ota talteen palkkaliite!

UUSI

Syysedustajakokouksessa tehtiin mittavia päätöksiä

sisältö Pääkirjoitus.............................................5

• Johtajat yhteistoimintalakikoulutukseen Uutisia...................................................6 Kolumni.................................................8

• xx

12 Heidi Husari ja Dirk Bergroth ovat perehtyneet eurooppalaiseen elinkeinopolitikkaan.

Puheenjohtajan palsta..............................9

• Valvo oikeuksiasi Elinkeinopoitiikkaa................................10

• Elinkeinopolitiikka on UIL:n tiekartta • Innovaatioista Euroopan kilpailukyvyn avain

• Elinkeinopolitiikka tuo lisäarvoa jäsenelle • Työkykyä ja vetovoimaa työyhteisöihin • Suomen koulutetut palkkakuopassa Totta ja tutkittua....................................20

• Perhevapaat pienentävät naisten palkkakehitystä tilapäisesti

• Paranna palkkaasi – tukea

palkkaneuvotteluihin -opas

• Joka neljäs yrittäjä suunnittelee verkkokaupan perustamista

Maailmalta............................................22

• Brysselin barometri – Maksun aika Osaaminen............................................24

• Kiehtovaa kemiaa – kaikille • Hyvin nukkunut insinööri on tehokkain insinööri

• TJS tarjoaa ajankohtaista koulutusta Edunvalvontaa.......................................30

• Mittavia päätöksiä syysedustajakokouksessa • Yt-neuvottelujen henki ei toteutunut Metson neuvotteluissa

• YTN sai oman työehtosopimuksen tietoliikennealalle

• Rambollilla valitaan lisää luottamusmiehiä • YTN:n ensimmäinen työtaistelu tuloksekas Tekniikkaa............................................40

• Silitysraudalla voi valmistaa muovipusseja Oikeutta...............................................42

• Muutosturva edistänyt irtisanottujen työllistymistä selvästi

• Kolmikantainen selvitys vuokratyöstä Opiskelija-asiaa.....................................44 Kuntauutisia.........................................46 Mennen tullen.......................................49 TJS Opintokeskus tarjoaa ensikin vuonna laadukasta koulutusta toimihenkilöliittojen asiantuntijoille ja luottamusmiehille.

Kannen kuva: Timo Syrjänen

Järjestöyhteydet.....................................50 Jäsenasiaa............................................51

20.12. numero 12/2007 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf

30 Syksyn edustajakokouksessa tehtiin mittavia päätöksiä ja jouduttiin äänestämään monesta asiasta.

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2008 24.1., 21.2., 20.3., 24.4., 12.6., 21.8., 18.9., 16.10., 20.11., 18.12. Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007)

Kimmo Brandt

Painos 73 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat

35 UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Metso Paperin irtisanomiset aiheuttivat ulosmarsseja muun muassa Rautpohjan tehtaalla.

Tilaushinta 45 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

Etua keskittäjälle, osa 3.

Voit maksaa vakuutuksia OP-bonuksilla.

OP-bonusasiakkaana voit käyttää pankista saamiasi OP-bonuksia Pohjolan vakuutusten maksuun. Saat myös lisäalennusta vakuutuksistasi ja lukuisia muita rahanarvoisia etuja – kunhan keskität asiointisi OP-Pohjola-ryhmään. Lisätiedot osoitteesta op.fi tai OP 0100 0500. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa.

pääkirjoitus joulukuu 2007

Johtajat yhteistoimintalakikoulutukseen

anha viisaus toteaa, että ihmisen suuruus mitataan sillä, miten hän kohtelee ihmistä, josta ei ole hänelle kerrassaan mitään hyötyä. Tätä samaa sanontaa voisi käyttää myös yrityksistä ja pohtia, miten yrityksen edustajat käyttäytyvät yt-neuvotteluissa. Miten kohdellaan ihmistä, josta ei ole enää yritykselle hyötyä? Kannattaako hänen tulevaisuudestaan kantaa huolta? Yritysten maineen kannalta on myös syytä pohtia, millaisen kuvan yritys antaa itsestään, jos se kylmäverisesti tulosta takoakseen pistää väkeä pihalle. Haluavatko tulevaisuuden toivot ja osaajat hakeutua sellaisen yrityksen palvelukseen? Räikein viimeaikaisista esimerkeistä lienee Metso Paper, joka päätti vähentää yhteensä 210 henkeä Anjalankoskelta, Hollolasta, Jyväskylästä, Järvenpäästä, Karhulasta, Turusta ja Valkeakoskelta. Metson lokakuun 11. päivä käynnistyneiden yt-neuvottelujen lähtökohtina piti olla mm. yksiköiden resurssien yhdistäminen ja painopisteen siirtäminen lähelle asiakasta. Näennäisiin yt-neuvotteluihin käytettiin aikaa juuri se säädetyt kuusi viikkoa, mutta neuvottelut eivät muuten miltään osilta vastanneet sitä henkeä, jota yt-neuvotteluilta peräänkuulutetaan. Luottamusmiesten mielestä uudelleen järjestelyjen henkilöstövaikutuksia ei tutkittu riittävästi eikä niitä perusteltu. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin ja lopetettiin liian pikaisesti. Kaikista asioista ei edes ehditty – tai haluttu – keskustella. Työnantajat on saatava ymmärtämään ja hyväksymään, ettei yhteistoiminta ole pelkkää irtisanomisneuvottelua. Palkansaajajärjestöjen on vastattava tähän huutoon ja pyrittävä omilla toimillaan vaikuttamaan yhteistoimintalain todellisen tarkoituksen ymmärtämiseen työnantajakentässä. Käytyjen Metso Paperin yt-neuvottelujen aikana työnantajapuolen edustaja totesi, ettei hän ole koskaan lukenut yt-lakia ja ettei se häntä kiinnostakaan. Hän ei myöskään halunnut edes keskustella irtisanottavien uudelleen sijoittamises-

UUSI

Insinööri

ta. Kuinka tuollaisten tokaisujen jälkeen voidaan olettaa, että yt-neuvottelut etenisivät yt-lain mukaisesti ja hyvässä hengessä? Yritykset ovat hyväksyneet itselleen arvot ja monet jopa eettiset periaatteet. Metso Paperin eettisissä periaatteissa mainitaan mm. rehellisyys, lakien ja säännösten noudattaminen sekä läpinäkyvyys ja avoimuus. Noita periaatteita pitäisi työntekijöiden, mutta etenkin yrityksen johdon noudattaa esimerkillisesti. Näyttää vahvasti siltä, että näissä yt-neuvotteluissa unohdettiin – paitsi laki – myös arvot ja eettiset periaatteet tyystin. Toivon, että Metso Paperin esimerkki ”yt-neuvotteluista” jää ainutkertaiseksi flopiksi, jota muut ymmärtävät pitää varoittavana esimerkkinä huonosta asioiden hoidosta. Toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää ja rauhallista joulua ja entistä parempaa uutta vuotta! Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

uutisia Vuorotteluvapaajärjestelmää jatketaan kahdella vuodella n Vuorotteluvapaajärjestelmä jatkuu kahdella vuodella ensi vuoden alusta. Vapaan voi pitää vuoden 2010 loppuun mennessä, jos siitä on sovittu vuoden 2009 aikana. Korvaustasot ja vuorotteluvapaan edellytykset säilyvät lähes entisinä ja järjestelmä rahoitetaan edelleen työttömyysvakuutuksesta. Vuorotteluvapaalakia on tarkennettu siitä saatujen kokemusten pohjalta, mutta järjestelmä pysyy pääosin entisellään. Uusia säännöksiä sovelletaan 1.1.2008 tai sen jälkeen tehtyihin vuorottelusopimuksiin. Vapaasta on edelleen sovittava työnantajan ja työntekijän kanssa ja sijaiseksi tulee palkata työtön työnhakija. Kuten nykyisin, työntekijällä tulee olla työeläkelakien mukaista työssäoloa ennen vuorotteluvapaalle pääsemistä 10 vuoden ajan. Työssäoloedellytystä yksinkertaistetaan palkattoman poissaolon laskemiseksi. Työssäoloa tulee olla ennen vuorotteluvapaan alkamista 13 kuukautta, johon voi sisältyä 30 päivää palkatonta poissaoloa. Aika pitenee kuukaudella. Vuorotteluvapaa pysyväksi vuoden 2009 jälkeen Valtioneuvosto asetti kuluvan vuoden kesäkuussa laajapohjaisen sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka yhtenä tehtävänä on muun muassa selvittää työvuorottelua. Komitean saatua ehdotuksensa valmiiksi, säätää hallitusohjelman mukaisesti vuorotteluvapaa pysyväksi järjestelmäksi.

Lapsiperhe voi nyt hakea Kelan etuuksia verkossa n Lapsen syntymään liittyviä etuuksia

voi nyt hakea Kelalta sähköisesti. Marraskuussa avattu uusi palvelu helpottaa satojen tuhansien lapsiperheiden asiointia. Perheenlisäystä odottavat vanhemmat voivat nyt hakea verkossa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä äitiysavustusta, lapsilisää ja adoptiotukea. Lapsiperheet ovat olleet yksi aktiivisimmin Kelan verkkopalveluja käyttävä

asiakasryhmä. Kelan tavoitteena on, että ensi vuonna noin kaksi prosenttia kaikista hakemuksista lähetettäisiin internetin kautta. Kela pyrkii saamaan yleisimpien etuuksien hakemukset verkkoon vuoteen 2010 mennessä. Asiointipalvelu on osoitteessa http:// www.kela.fi /asiointi. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.

jälkeen. Vanhempainpäivärahakausi alkaa äitiysrahalla tai erityisäitiysrahalla ja adoptioperheissä vanhempainrahalla. Lisätietoa perhevapaauudistuksesta löytyy osoitteesta www.isyys.net, joka on sosiaali- ja terveysministeriön perhevapaakampanjan internet-sivusto. Ministeriön ja työmarkkinajärjestöjen yhteisellä projektilla halutaan antaa lisätietoa isien mahdollisuuksista ja oikeuksista pitää vanhempainvapaata ja muita perhevapaita.

UIL:n edustajat Akavan hallituksessa 2008–2009 n Uuden Insinööriliiton edustajat Aka-

van hallituksessa 2008–2009 ovat puheenjohtaja Pertti Porokari (varajäsen varapuheenjohtaja Anu-Leena Annala), 1. varapuheenjohtaja Matti Ollila (varajäsen neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew), varapuheenjohtaja Keijo Houhala (varajäsen aluetoimikunnan pj. Timo Auvinen) ja varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi (varajäsen yksikönjohtaja Ari Impivaara).

Kangasniemi jatkaa JUKOn johdossa n Julkisalan koulutettujen neuvottelu-

järjestö JUKO:n puheenjohtajana jatkaa OAJ:n puheenjohtaja, kouluneuvos Erkki Kangasniemi. Yksimielinen valinta JUKO:n syysliittokokouksessa. Kangasniemi on toiminut neuvottelujärjestön johdossa sen perustamisesta lähtien vuodesta 1995. JUKO neuvottelee yli 200 000 koulutetun työntekijän palvelussuhteen ehdoista kunnan, valtion ja seurakuntien sopimusalueilla.

Isyys.net -sivuilta tietoa perhevapaauudistuksesta n Vuoden 2007 alussa voimaan tulleen perhevapaauudistuksen myötä isän on aiempaa helpompi jakaa hoitovastuu vanhempainvapaan aikana. Uudistus koskee niitä perheitä, joissa vanhempainrahakausi on alkanut 1.1.2007 tai sen

Viime hetken lahjavinkki

Insinöörin logiikka pukinkonttiin

n Lokakuussa ilmestyi kirjakaup-

poihin opus nimeltään ”Insinöörin logiikka”. Se on mitä mainioin viime hetken lahja tekniikan taitajalle. Siitä löytyy 50 yhtälöä arkipäivän ongelmiin. Kun sinulla on tuo opus ja sen mullistavat laskentakaavat, sinun ei tarvitse enää pohdiskella vaikkapa, pitäisikö jäädä menemättä töihin vai mennä lääkäriin, kuuluisiko sinulle assistentti, oletko liian pätevä tai oletko mahdollisesti tossun alla. Matemaattisilla laskentakaavioilla pelkistät hämmentävät ja ristiriitaiset asiat selkeiksi yhtälöiksi, jotka insinöörikin ymmärtää. Nemon julkaiseman 128-sivuisen hauskan ulkoasun omaavan opuksen ohjehinta on 27 euroa.

Piirien puheenjohtajia vuodelle 2008 valittu n Pohjois-Suomen piirin puheenjohta-

jana jatkaa Anu-Leena Annala Oulun Insinööreistä. Länsi-Suomen piirin puheenjohtajaksi on valittu Juha Niemiaho Merenkurkun Insinööreistä.

Kuvassa YTN:n teknologiateollisuuden aikaisempi vastuullinen asiamies Pertti Porokari onnittelee seuraajaansa Tomi Seppää.

Tomi Seppä YTN:n teknologiateollisuuden vastuulliseksi asiamieheksi n YTN:n johto on nimennyt Uuden Insinööriliiton asiamies Tomi Sepän YTN:n teknologiateollisuuden vastuulliseksi asiamieheksi. Tomin tavoittaa osoitteesta tomi.seppa@uil.fi tai tomi.

seppa@ytn.fi ja numerosta 040 508 37 19. Tomi nimettiin vastuulliseksi asiamieheksi edeltäjänsä Pertti Porokarin siirryttyä Uuden Insinööriliiton puheenjohtajaksi.

Sture Fjäder jatkaa YTN:n puheenjohtajana

Jyri Kosolasta vuoden insinööriupseeri

n Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry valitsi syyskokouksessaan 28. marraskuuta puheenjohtajaksi toimikaudeksi 2008– 2009 edelleen Sture Fjäderin. Fjäder on Suomen Ekonomiliitto SEFEn neuvottelujohtaja. Varapuheenjohtajiksi toimikaudeksi 2008–2009 valittiin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi Tekniikan Akateemiset Liitto TEKistä ja puheenjohtaja Pertti Porokari Uudesta Insinööriliitosta. UIL:stä Pertti Porokarin lisäksi YTN:n hallituksessa ovat Markku Kivelä (varajäsen Hannu Juppi), Jarmo Saarijärvi (varajäsen Risto Heino) ja Erkki Mattila (varajäsen Riku Leminen). Porokarin varajäsen hallituksessa on Matti Ollila.

n Insinööriupseeriliitto ry on nimen-

UUSI

Insinööri

nyt vuoden 2007 insinööriupseeriksi insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosolan Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnasta Tampereelta. Palkitsemisen perustana on ins-evl Jyri Kosolan toiminta ammattitaitoisena, innostavana ja tuloksellisena sotilasjohtajana sekä sotatekniikan ymmärtäjänä ja kehittäjänä. Vuoden Insinööriupseeri nauttii työyhteisön arvostusta maanpuolustustahtoisena ja puolustusvoimien tavoitteisiin sitoutuneena ammattilaisena. Kosola on ollut uranuurtajana pitkälle viedyssä insinööriupseerin sotilaskoulutuksessa ja esimerkillisen tuottoisa tieteellisten ja sotateknisten kirjojen laatijana.

Uuden Insinööriliiton ja Kuntien Teknisten fuusio pitää n Helsingin käräjäoikeus antoi 5.12.

päätöksen jutussa, jossa kantajina olivat Helsingin Insinöörit ry sekä Pieksämäen Seudun Insinöörit ry ja vastaajana Uusi Insinööriliitto UIL ry. UIL:n kaksi jäsenyhdistystä nosti syyskuussa 2006 kanteen Insinööriliiton ja Kuntien Teknisten yhdistymistä koskevista päätöksistä, jotka tehtiin edustajakokouksessa kesäkuussa 2006. Kaikki kanteet on hylätty ja kantajat on velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan Uuden Insinööriliiton oikeudenkäyntikulut.

Insinöörisäätiön stipendit n Insinöörisäätiön hallitus on kokouk-

sessaan 11.12.2007 myöntänyt 9 kpl 800 euron stipendejä vuodelle 2007. Hakemuksia oli tullut 18 kpl. Päätettiin myöntää 800 euron stipendit seuraaville hakijoille: Aino Guttorm, Tarja Heikka, Virpi Mäki-Iso, Susanna Peltonen, Markku Saastamoinen, Jorma Seppinen, Markku Sutinen, Mari Vesterinen ja Virpi Vuolahti. Säätiön hallitus kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta. 7

kolumni Hannele Pohjola Innovaatiojohtaja, EK

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan merkitys kasvaa

allitusohjelmassa nostetaan osaamisen merkitys sille kuuluvaan asemaan kansakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin pohjana. Lähdetään siitä, että globaali kilpailu edellyttää talouskasvua ja uusia innovaatioita. Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisella halutaan vahvistaa elinkeinopolitiikan työvälineistöä, kun työllisyyspolitiikka tulee kiinteäksi osaksi ministeriön elinkeinopolitiikkaa ja alueiden kehittäminen osaksi ministeriön toiminnan kokonaisuutta. Elinkeinopolitiikka käsittää määritelmällisesti ne julkisen hallinnon toimenpiteet, joiden tarkoituksena on yhteiskunnan taloudellisen perustan vahvistaminen ja sen uudistamisesta huolehtiminen sekä sellaisen toimintaympäristön luominen, joka edistää mm. yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Keskeinen vastuuministeriö yritysten yleisten toimintaedellytysten turvaamisessa sekä yritystoiminnan ja kasvun kannusteiden luomisessa on juuri työ- ja elinkeinoministeriö. Myös muiden ministeriöiden toimivaltaan kuuluu samankaltaisia vastuita oman hallinnonalansa osalta. Välittömimmät odotukset TEM:n toiminnalle koskevat varmasti ns. kohtaanto-ongelmaan tarttumista. Kun talouskasvun suureksi ongelmaksi nousee ammattitaitoisen työvoiman riittävyys, on avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden tulevaisuudessa kohdattava aikaisempaa paremmin. Tämä on hallinnonalojen yli ulottuva kysymys. Koko koulutusjärjestelmän on pystyttävä vastaamaan entistä tehokkaammin tulevaisuuden osaamis- ja osaajatarpeisiin. Yrityksille onkin tärkeätä, että kaikilla hallinnonaloilla otetaan aina yritysten toimintaedellytykset ja elinkeinopoliittiset vaikutukset huomioon. Elinkeinopolitiikan keskiössä on innovaatiopolitiikka, jolle luodaan uutta laaja-alaista strategiaa. On tärkeätä, että innovaationäkökulma otetaan tiede-, teknologia- ja elinkeinopolitiikan ohella huomioon muil-

lakin politiikka-alueilla. Strategian tehtävä on varmistaa se, että julkisen hallinnon innovaatioita edistävät toimet vahvistavat toisiaan eivätkä menetä tehoaan keskenään ristiriidassa olevien sektoripolitiikkojen tai heikosti yhteen pelaavien toimijoiden vuoksi. Hallinnonalojen rajat ylittävä näkökulma on keskeinen, koska strategia koskettaa laajasti mm. tutkimusta ja koulutusta, teollisia klustereita ja palveluinnovaatioita, yritystoiminnan kannusteita, julkisen sektorin sekä innovaatiotoiminnan rakenteiden kehittämistä. Kysymys on mm. innovaatio- ja uusiutumiskapasiteetin vahvistamisesta, uuden yritystoiminnan syntymisen ja kasvun edellytysten parantamisesta, yliopistojärjestelmän uudistamisesta, t&k-rahoituksen tason nostamisesta, strategisen huippuosaamisen synnyttämisestä, riskirahoituksesta sekä liiketoimintaosaamisen kehittämisestä. Strategialta odotetaan paljon. Lähtökoh- Työ- ja elinkeino tana on oltava kilpailuetujen vahvistami- ministeriön nen ja kilpailuhaittojen perustamisella poistaminen avoimilla markkinoilla, joissa halutaan vahvistaa kansainvälinen kilpailu kohdistuu yritysten elinkeinopolitiikan ohella yliopistojen ja julkisen sektorin toi- työvälineistöä mintaan. Näkökulmaa on käännettävä tarjonnasta kysyntälähtöisyyteen, asiakas- ja kuluttajanäkökulman huomioon ottavaksi. Niin elinkeino- kuin innovaatiopolitiikan tuloksellisuus edellyttää hyvää yhteistyötä, vuorovaikutusta ja samaan tavoitteeseen pyrkimistä eri toimijoiden, yritysten ja julkisen hallinnon kesken. Osaamisen lisääminen on koko yhteiskunnan yhteinen intressi ja kohdistettujen panostusten on näyttävä konkreettisina tuloksina, osaajina, kannattavana liiketoimintana ja tehokkaana hallintona.

puheenjohtajan palsta joulukuu 2007

Valvo oikeuksiasi

arraskuun edustajakokous valitsi minut Uuden Insinööriliiton puheenjohtajaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle. Kiitos luottamuksesta. Työ jäsenten eduksi jatkuu. Työntäyteinen vuosi alkaa lähestyä loppuaan. Työmarkkinaedunvalvonnallisesti vuosi oli vilkas johtuen työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksesta. Insinöörit joutuivat menemään historiassa ensimmäistä kertaa lakkoon valtakunnan tasolla suunnittelu- ja konsulttialalla. Työtaistelu tuotti kuitenkin kelvollisen sopimuksen, jolla saimme alan palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjattua sekä vapaa-aikana työtehtävissä matkustamiseen yrityksiä sitovan korvauksen. Myös tietoliikenne- ja telealalle eli ICT:lle saatiin sovittua ylemmille toimihenkilöille oma työehtosopimus. Nyt alan kaikissa yrityksissä ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies edustamaan heitä työsuhdeasioissa. Olkaa aktiivisia ja valitkaa luottamusmiehiä ajamaan ja valvomaan etujanne työpaikoilla. ICT:n työehtosopimuksen sisältö ja palkankorotusten taso on kohtuullisen hyvä. Vaikka yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden sekä kunta- ja valtion sopimukset on nyt uudistettu, eivät ne muutu jäsenille automaattisesti rahaksi. Luottamusmiehet on perehdytettävä sopimusten uudistuksiin. Jokaisen on myös itse huolehdittava oikeuksistaan ja oltava aina tarvittaessa yhteydessä omaan luottamusmieheen. Elinkeinopolitiikassa meidän on tarkoitus seurata eri toimialoja tarkemmin, jotta pystymme ennakoimaan ja varautumaan paremmin tuleviin suhdannemuutoksiin. Yritysten on myös kannettava yhteiskuntavastuunsa henkilöstönsä osalta suurten sopeuttamisien aikana. Niiden on myös peruttava irtisanomisneuvottelunsa, jos yritykseen tuleekin kauppoja yt-neuvotteluiden jälkeen. Tällöinhän ei lain edellytys irtisanomisiin – työn oleellinen ja pysyvä vähentyminen – toteudukaan. Viettäkää rauhallista joulun aikaa perheittenne ja läheistenne kanssa! Muistakaa rentoutua ja levätä! Hyvää joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2008!

Pertti Porokari

UUSI

Insinööri

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Timo Syrjänen

Elinkeinopoliittinen ohjelma on

UIL:n tiekartta Syysedustajakokouksessa marraskuussa hyväksyttiin Uudelle Insinööriliitolle elinkeinopoliittinen ohjelma. Se on liiton keskeinen asiakirja ja osa liiton strategian käytännön toteuttamista. Liitto haluaa kannanotollaan vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan ja talouselämän myönteiseen kehittymiseen. 10

linkeinopoliittinen ohjelma on tarkoitettu myös oppimisprosessiksi. Ohjelmaa käsitellään järjestöjohdon neuvottelupäivillä helmikuussa. Ohjelmasta tehdään koulutusmateriaalia, jota jaetaan luottamusmiehille ja aktiiveille.

Työryhmässä oli osaamista liiton eri sektoreilta. Työryhmän puheenjohtaja Ari Rautakorpi edusti logistiikkaa ja valtiosektoria, AnuLeena Annala tietoliikennettä, Keijo Houhala ympäristöalaa ja kuntasektoria, Jorma Lassinen teknologia-

Dirk Bergroth tuo terveisiä Euroopan metallilta.

äärettömän mielenkiintoisena. Korkeatasoisten asiantuntijoiden kuulemisen pohjalta ja avoimella keskustelulla saatiin muodostaa omaa kantaa. – Ohjelma on edustajakokouksen linjapaperi, joka muovaa UIL:n tulevaa toimintaa. Käytännössä se näkyy kannanotoissa alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Rautakorven mukaan Suomi-merkkistä yritystä tarkasteltiin kokonaisuutena, jossa eri osa-alueiden on tuettava toisiaan. ”Jos infra ei toimi, eivät toimi yrityksetkään, jos yritykset eivät toimi, ei toimi infrakaan”. Hyvä kannanotto

teollisuutta, myyntiä ja markkinointia, Juha Matikainen energia-alaa, Matti Mononen yrittäjyyttä, Kaija Peltola infraa ja rakentamista sekä Vesa Vauhkala teknologiateollisuutta. Työryhmätyöskentelyä koordinoi koulutus- ja teollisuuspoliittinen asiamies Heidi Husari UIL:stä. Mukana oli myös Hannu Saarikangas UIL:stä koulutuspoliittisena asiantuntijana sekä sihteerinä toiminut asiamies Björn Wiemers UIL:stä. Ohjelma on linjapaperi

Työryhmän puheenjohtajana toiminut Ari Rautakorpi piti työryhmän työtä UUSI

Insinööri

UIL:n I varapuheenjohtajan Matti Ollilan mielestä ohjelma on vahva kannanotto, joka palvelee jäsenistön edunval vontaa. Ohjelmassa on onnistuttu nostamaan esille keskeisiä haasteita, joihin on kyettävä löytämään vastauksia hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. – Jatkossa on kyettävä antamaa vastauksia etenkin niiden osa-alueiden kohdalla, joissa osaamisemme on vahvinta. Ollilan mielestä ohjelman tulee olla keskeinen osa liiton kokonaisstrategiaa ja sen tulee näkyä liiton Visio 2015 ja strategiamäärittelyihin liittyvissä tavoite- ja toimenpidemäärittelyissä. Konkretiaksi ohjelma muuttuu Ollilan mukaan jäsenjärjestöjen tavoite- ja toimintasuunnitelmissa sekä toimenpiteinä työpaikoilla. Käsikirja

Varapuheenjohtaja Anu-Leena Annalan mielestä ohjelmassa on kattavasti huomioitu sekä yksityinen että julkinen sektori, eri teollisuuden alat, koulutuspolitiikka, ympäristö-, energiaja turvallisuusasiat, tietoyhteiskunnan kehitys, palvelu-, teollisuus- ja yrittäjyysliiketoiminta. – Ohjelma on liiton ”käsikirja” ja

pääviesti vaikuttajille elinkeinopolitiikan kentällä. Se linjaa toimenpiteitämme tulevaisuuteen. – Ohjelmaa eri sidosryhmille viestittäessä voimme nostaa liittomme näkemyksiä mukaan keskusteluun. Sormia napsauttamalla asiat eivät kuitenkaan tapahdu, vaan pikkuhiljaa voimme vaikuttaa vaikkapa koulutuspolitiikan ja elinkeinoelämän yhteisiin asioihin. Lobbaamista edessä

Varapuheenjohtaja Keijo Houhalan mielestä ohjelmassa korostuvat hyvin eri osaalueet ja yhteiskunnallinen osuus. Tulevaisuuden elinkeinopoliitiikkaa tehdään elinvoimaisten seutukuntien ympärillä. Se on hyvin merkittävää myös kuntaalan palkansaajien kannalta. – Elinkeinopolitiikka on yksi kokonaisuus, jossa jokainen sektori antaa tukea toisilleen. Ilman toimivaa infraa ei ympäröivä yhteiskunta tai teollisuus toimi. Tarvitaan puhdasta vettä, lämpöä, sähköä, teitä ja kaavoitusta. – Ohjelma on koko UIL:n toiminnan viitoittaja, jonka vaikuttavuus tulee esille vasta, kun saamme lobattua ohjelman teesit eri alojen vaikuttajille ja päättäjille. Tiekartta

Yrittäjiä työryhmässä edustaneen Matti Monosen mielestä asiantuntijoiden alustusten pohjalta käyty keskustelu antoi hyvän mahdollisuuden tuoda kunkin osaalueen näkemyksen ohjelman sisältöön. Yrittäjyys on nähty yhdeksi ”selviytymisen” tekijäksi tulevaisuudessa ja sen toimintaedellytysten kehittäminen on yksi tärkeä painopistealue palvelutarpeiden lisääntyessä. – Ohjelma on ” tiekartta”, jonka viitoittamaa tietä kuljetaan ja risteyskohdissa tehdään tarkennettuja reittivalintoja. Se asettaa liitolle haasteen jatkuvaan kehitysprosessiin. n 11

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Timo Syrjänen

Heidi Husari ja Dirk Bergroth tarkastelemassa UIL:n elinkeinopoliittista ohjelmaa.

Innovaatiot

Euroopan kilpailukyvyn avain Teollisuuspolitiikka on nostettu uudestaan EU:n agendalle. Vahva innovaatiopolitiikka onkin ainoa keino pitää Eurooppa kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa, sanoi Euroopan metallin EMF:n asiamies Dirk Bergroth tervehdyksenä edustajakokoukselle.

eollisuuspoliittinen asiamies Dirk Bergroth toi terveisiä Euroopan Metallin päämajasta Brysselistä. Bergroth kertoi, että Euroopan Uni oni on tehnyt viime aikoina monia teollisuuspoliittisia aloitteita, on autoteollisuuden ’Cars 21’, konepajateollisuuden ’EngineEurope’ ja vastikään käynnistetty ’Elektra’ sähköteollisuudelle. Tämä osoittaa, että Euroopan perinteikkäällä teollisuudella on myös tulevaisuutta. Ay-liike on tukenut EU:n tekemää päätöstä olla kilpailukykyisin ja dy-

naamisin talousalue maailmassa vuonna 2010. Lissabonin strategiassa ollaan saavutettu edistystä, mutta kokonaisuudessaan EU ei tavoitetta näillä näkymin saavuta. Koska emme voi kilpailla kiinalaisten kanssa pienillä tuotantokustannuksilla, meidän on oltava parempia tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Innovaatiopolitiikka on Euroopan kilpailukyvyn avain, Bergroth sanoi. Bergrothin mielestä on myönteistä, että EU:n seitsemäs puiteohjelma takaa tutkimukselle ja tuotekehitykselle 50 bil-

joonaa euroa tulevan neljän vuoden aikana. Erityisen myönteistä on, että energiaja ympäristötutkimusta tuetaan. Uusien energiateknologioiden kehittäminen pitäisi olla erityisen tärkeää EU:ssa. Globaalit päätökset

Kun päätökset tehdään maailman tasolla, on ay-liikkeenkin esiinnyttävä yhtenäisenä. EMF on jo vuosia vaatinut sosiaalista vastuullisuutta yritysmaailman rakennemuutokseen. Bergrothin mielestä EWC-direktiiviä tulisi pikaisesti uudistaa niin, että yritykset voisivat paremmin varautua muutoksiin. Kilpailukykyinen yritys tarvitsee joustavaa työvoimaa, mutta myös sosiaalista suojelua ja varmuutta työllistymisestä. n

Heidi Husari, teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies

Elinkeinopolitiikka tuo lisäarvoa jäsenelle

oimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti. Muutokseen vaikuttavat muun muassa globalisaatio, maailmantalouden megatrendit ja maapallomme tulevaisuutta uhkaava ilmastonmuutos. Miten turvaamme elinkeinoelämämme ja yhteiskuntamme menestymisen edellytykset rakennemuutoksessa, väestön ikääntyessä? Elinkeinoelämän rakennemuutos vaikuttaa voimakkaasti myös ammattiyhdistyksiin. Euroopan tasolla yhdistysten jäsenmäärät laskevat, myös Suomessa on järjestäytymisaste viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut. Ammattiyhdistyksetkin ovat rakennemuutoksen edessä. Meillä on jo lukuisia esimerkkejä fuusioitumispaineiden kasvamisesta Euroopassa. Trendi ulottuu jo Suomeen, yhdistystoiminnan onnelaan. Muuttuvassa maailmassa ammattiyhdistysten haasteena on kyky uudistua vastaamaan jäsenten muuttuviin tarpeisiin. Jotta yksilöt näkevät jäsenmaksun kannattavana sijoituksena, heille on pystyttävä tarjoamaan sitä vastaan arvostettavaa lisäarvoa. Perinteinen työsuhdeedunvalvonta säilyttänee paikkansa liittoon liittymisen perusteena, mutta sen rinnalle on nousemassa muita lisäarvotekijöitä. Koulutuksen tuoma ammatti-identiteetti on akavalaisissa liitoissa tyypillisesti tärkein järjestäytymisen syy. Se on myös Uudessa Insinööriliitossa perinteinen lisäarvotekijä ja ammatillis-aatteellisen edunvalvonnan ydin. Teollisuuspoliittista edunvalvontaa on tehty liitossa koulutuspolitiikan rinnalla noin 7 vuoden ajan. Insinööriliiton ja Kuntien Teknisten fuusion tullessa viralliseksi tämän vuoden alussa, on julkisen sektorin jäsenistömme painoarvo kasvanut ja liitolta edellytetään teollisuuspolitiikan näkökulman laajentamista elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinopolitiikka käsittää edunvalvontasektorina teollisuuspoliittisen näkökulman lisäksi julkisen sektorin sekä vahvan talouspoliittisen tarttumapinnan. Uuden Insinööriliiton elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteeksi asetettiin Suomen elinkeinoelämän menestymisen turvaaminen globaalissa toimintaympäristössä.

UUSI

Insinööri

Yhteinen analyysi Euroopan työmarkkinoiden keskeisistä haasteista

urooppalaiset työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat tehneet yhteisen analyysin Euroopan työmarkkinoiden keskeisistä haasteista. Järjestöjen yhteisessä työmarkkinoiden rakennemuutosta pohtivassa työryhmässä erityistä vaikeutta aiheutti järjestöjen kanta joustoturvaan. Siitä on työoikeuden vihreään kirjaan ja joustoturvaa koskevaan tiedonantoon liittyen käynnistynyt monipolvinen keskustelu. Työnantajat eivät halunneet nähdä joustoturvaa laajana kokonaisuutena, jossa korostettaisiin työelämän joustojen ja turvallisuustekijöiden tasapainoista kehittämistä. Nyt kuitenkin yhteinen arvio on valmistunut ja se hyväksyttiin EAY:n hallituksessa lokakuussa kiivaan keskustelun ja äänestyksen jälkeen. Yhteinen 60-sivuinen analyysi tarkastelee erityisesti: työmarkkinoiden kehitystä tilastojen valossa, yhteisten haasteiden määrittelyä analyysin valossa sekä yhteisiä suosituksia jäsenvaltioille ja EU:n instituutioille (komissiolle ja neuvostolle). Työmarkkinaosapuolten yhteiset suositukset koskevat mm: aktiivista työmarkkina- ja talouspolitiikkaa; sosiaalista suojelua, yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta; työlainsäädäntöä ja työmarkkinasuhteita sekä joustoturvaa. n

Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto:

Slovenian puheenjohtajuudesta ei liene luvassa yllätyksiä

nsimmäisenä uusista jäsenmaista EU:n puheenjohtajuuteen tarttuu vuoden 2008 alussa pieni Slovenia Se on monessa suhteessa näyttänyt olevansa ryhmänsä paras oppilas. Ongelmaksi puheenjohtajuuden hoitamisessa muodostuneekin ehkä enemmän resurssien puute. Maa aikoo kuitenkin näyttää muille esimerkkiä ratifioimalla EU:n uuden reformisopimuksen heti vuoden alussa. Maantieteellisistä seikoista johtuen ei liene yllättävää, että Slovenian painopiste on Länsi-Balkanilla. Se haluaa tasoittaa tietä EU:n laajenemiselle alueella. Maa pyrkii ainakin siihen, että Serbialle annetaan hakijamaan status ensi vuoden alkupuoliskolla ja lisäksi sovitaan päivämäärästä Makedonian jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi. Kunnianhimon puutteesta ei slovenialaisia voi siis syyttää. Länsi-Balkanin vakaus on kuitenkin vielä sen verran alkutekijöissään, ettei kovin tiukkojen päivämäärien asettaminen olisi nyt viisasta. Kosovon kysymyksessä Slovenia joutuu tasapainoilemaan tarkasti muun EU:n sekä Serbian ja Venäjän kantojen välillä. Slovenia on ensimmäinen slaavilainen EU-puheenjohtajamaa ja se saa tehtäväkseen järjestää ensimmäisen EU-Venäjä -huippukokouksen Putinin seuraajan kanssa. Siksi sillä on tarkka paikka. n 13

Heli Minkkinen

Hannu Jokiluoma.

Työkykyä ja vetovoimaa työyhteisöihin Työn vetovoimaan ja työurien pituuteen vaikuttavat yksilölliset tekijät sekä työyhteisöjen ja työnantajien suhtautuminen. Siihen vaikuttavat myös työelämän laatu ja turvallisuuskulttuuri, palvelujärjestelmien kuten työterveyshuollon ja kuntoutuksen laatu sekä toimeentulojärjestelmien kannustavuus. Työkyky on perustana sille, että henkilö voi edes harkita työuran jatkamista. 14

yöelämän vetovoiman lisääminen on sosiaali- ja terveysministeriön strateginen painoalue. Tämän vuoksi käynnistettiin vuosiksi 2003–2007 ohjelma työelämän vetovoiman lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi eli Veto-ohjelma. Ohjelma kokosi yhteen aikaisempien työelämäohjelmien sisältöjä ja näkökulmia. Nähtiin, että

työurien pidentämiseksi vaaditaan monipuolisia toimenpiteitä. Näkökulmien integrointi oli Veto-ohjelman ponnahduslauta. Myönteistä kehitystä

Veto-ohjelma on vaikuttanut siihen, että eläkkeelle jääminen on myöhentynyt ja työllisyysaste on noussut. Työelämäohjelmien sekä yhteiskunnan ja yksityisen sektorin muiden toimenpiteiden taloudellisen menestyksen yhteisvaikutus on myöhentänyt eläkkeelle jäämistä (1996 58,8 vuotta, 2001 58,9 v ja 2006 59,5v) ja nostanut työllisyysastetta. Erityisesti 50-vuotiaiden työssä olevien työajan odote on pidentynyt huomattavasti (1996 57,2 vuotta, 2001 58,4 v ja 2006 59,4 v). Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus nousi 2000-luvun alkuun asti, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun. Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen vähentämistavoitteiden saavuttaminen näyttää haastavalta. Yksittäisissä yrityksissä kehitys on tosin saatu käännetyksi hyvinkin myönteiseen suuntaan. Keinoja työturvallisuuden ja laajemmin työhyvinvoinnin edistämiseksi on siten olemassa. Veto-ohjelman keskeiset tavoitteet ulottuvat vuoteen 2010, joten STM:n hallinnonalalla näihin tavoitteisiin vaikuttavaa toimintaa jatketaan. Useiden kehittämishankkeiden ohella monipuolista viestintää painotettiin Veto-ohjelman toteutuksessa. Ohjelma lisäsi keskustelua työelämän vetovoimasta, työoloista ja työhyvinvoinnista käytyä. Se myös monipuolisti tarkastelukulmia tuoden esiin työhön ja työoloihin liittyviä positiivisia näkökulmia. On nähty, että työllä on suuri merkitys terveyttä edistävänä ja ylläpitävä tekijänä ihmisten elämässä. Työpaikoilla on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Suurin osa työntekijöistä viihtyy työssään hyvin ja on likimain mieleisessään työssä. Samaan aikaan monet kokevat kuitenkin työn mielekkyyden vähentyneen. Tämä on haastava tilanne työn ja työelämän kehittäjille. Työssä esiintyy silti edelleen UUSI

Insinööri

”

Ajankohtaisena haasteena on saada työelämän hyvät käytännöt osaksi suomalaisen työelämän arkea.

paljon haitallista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormittumista, joka aiheuttaa haittaa terveydelle ja hyvinvoinnille. Haasteita riittää

Ajankohtaisena haasteena on saada työelämän hyvät käytännöt osaksi suomalaisen työelämän arkea. Työelämästä on kertynyt suunnaton tietoa ja kokemusta. Nämä tiedot on saatava työntekijöiden, lähiesimiesten ja muiden työyhteisön jäsenten hyödynnettäväksi. Tietoa on jaettava jo kouluissa ja oppilaitoksissa. Uusia aloitteitakin tarvitaan. Tarvitsemme erityisesti tiedon ja kokemuksen muokkaamista sellaiseen muotoon, että sitä voidaan levittää työpaikoille. Tähän tarkoitukseen STM valmistelee työhyvinvointifoorumia. Se muodostaa STM:n vastuulla olevan osuuden Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Työhyvinvointifoorumin toiminnan pääteemoja ovat esimerkiksi työhyvinvoinnin vuorovaikutteinen kehittäminen, työhyvinvoinnin konkreettisten sisältöteemojen esiin nostaminen, erilaisuuden johtaminen sekä viestintä hyvien toimintatapojen edistämiseksi. Foorumin toimintatapoja ovat seminaarit ja teemakokoukset, kohdennettu viestintä sekä päätöksen tekoa varten tarvittavien selvitysten teettäminen. Perusajatuksena on sovittaa yhteen työhyvinvointia edistävien organisaatioiden toimintoja ja levittää hyviä toimintatapoja, jotka edistävät yksilön, työyhteisön ja työympäristön kehittymistä ja parantavat työn ja työelämän laatua.

Kokemuksiahan on jo ollut

Erilaiset työelämän kehittämisohjelmat ovat olleet kansainvälisesti vertaillen suomalaisen työelämän kehittämisen erityispiirre. Työelämän kehittämisen ohjelmat ovat hankkeita, jotka hyödyntävät laajaa sidosryhmäverkostoa työelämän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa eri ohjelmat ovat seuranneet toisiaan varsin johdonmukaisesti. Niissä on voitu painottaa kulloinkin huomiota vaativia asioita ja lähestyä työelämää hieman toisistaan poikkeavista – ja samalla toisiaan täydentävistä – lähtökohdista. Hallitusohjelman mukaiset politiikkaohjelmat ovat tuoneet oman lisänsä ohjelmien kirjoon. Merkittävänä vaiheena työelämän kehittämisessä voidaan pitää 1990-luvun alkupuolella toiminutta ikäkomiteaasekä sen pohjalta käynnistettyä Kansallista ikäohjelmaa 1998–2002. Tämän jälkeen on tullut mm. Työssä jaksamisen tutkimus- ja kehittämisohjelma, Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma sekä Veto-ohjelma. Ikäohjelman perintöä sosiaali- ja terveysministeriössä on vaalinut erityisesti Veto-ohjelma. Vetoohjelma on tehnyt läheistä yhteistyötä Tykes, Noste- ja Tasa-arvo -ohjelman sekä terveyden edistämisen kampanjoiden kanssa. n Hannu Jokiluoma kehityspäällikkö Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 15

Timo Syrjänen

KTK palkitsi aktiivejaan

untien Tekniset KTK:n edustajakokouksessa (22.11.07 Helsingissä) palkittiin ansioituneita keskusliiton aktiiveja. KTK:n kultaisen ansiomerkin ja pöytästandaarin saivat (vas.) 1. varapuheenjohtaja Timo Ansio, puheenjohtaja Keijo Houhala, Turun pääluottamusmies Tarmo Järvinen, liittohallituksen jäsen Juhani Prusti ja KTN:n entinen neuvottelujohtaja Esko T Aro. KTK:n hopeisen ansiomerkin

saajista paikalla olivat 2. varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi ja pitkäaikainen valiokunta-aktiivi Juhani Vuori. Kuvasta puuttuville muille ansiomerkkien saajille ansiomerkit luovutetaan myöhemmin. Kultainen ansiomerkki ja pöytästandaari: Porin pääluottamusmies Risto Haavisto, KTN:n Vantaan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Hirvelä, entinen hallituksen jäsen Esa Koivumäki, entinen halli-

tuksen jäsen Risto Laaksonen, entinen hallituksen jäsen ja Tampereen pääluottamusmies Risto Malkaluoto, Kuopion pääluottamusmies Pekka Mustonen sekä entinen hallituksen jäsen Harri Rinne. Hopeinen ansiomerkki: Kuusankosken pääluottamusmies Markku Inkiläinen, Rauman pääluottamusmies Jaakko Räikkönen ja pitkäaikainen valiokunta-aktiivi Teuvo Vainikainen. n

Sinikka Aho-Salomaa

Kuntien tekniset tyytyväisiä yhdentymiskehitykseen

”

untien Tekniset KTK:n jäsenjärjestöt totesivat marraskuussa Helsingissä koolla olleessa KTK:n sääntömääräisessä edustajakokouksessa, että yhdentymisen myötä edunvalvonta- ja jäsenpalvelut ovat parantuneet ja laajentuneet. KTK:n edustajakokous uskookin, että hyvin alkanut yhteistyö ja myönteiset kokemukset luovat hyvän pohjan tulevien haasteiden voittamiseksi, kunhan yhdentymissopimuksen kirjain ja henki toteutuvat. KTK kevensi sääntömuutoksella hallintoaan vastaamaan vähentyneitä tehtäviä. – Kokonaan ei KTK:ta ensi vuonnakaan vielä ajeta alas, koska sillä on vielä esimerkiksi jäsenmaksujen keräämiseen ja työttömyyskassa JATTK:hon liittyviä velvoitteita, Uuden Insinööriliiton varapuheenjohtaja Keijo Houhala kertoi. n

Kuntalaiset ovat kiinnostuneita kotikuntansa asioista – Vaikuttamisen keinot eivät ole selvillä

uurin osa kuntalaisista on edelleen kiinnostunut oman kuntansa päätöksenteosta ja toiminnasta. Kiinnostuneimpia kuntansa asioista ovat yli 40-vuotiaat ja korkeammin koulutetut. Kuntalaisten valmiudet osallistua kunnan toimintaan eivät ole kuitenkaan kiinnostuksen tasolla. Puolet Kuntaliiton kyselyyn vastanneista ei saa kokemansa mukaan riittä-

västi tietoa osallistumis- ja vaikuttamistavoista eikä valmisteltavina olevista asioista. Vain neljänneksen mielestä valmisteltavia asioita on helppo seurata. Kaksi kolmesta vastaajasta sen sijaan kokee, että he saavat riittävästi tietoa tehdyistä päätöksistä ja kunnan palveluista. Ja mitä kiinnostuneempi kunnan asioista on, sitä paremmin tuntee tietoa myös saavansa. Tietoa jo tehdyistä päätöksistä

ja palveluista näyttääkin olevan melko hyvin saatavilla. Kuntalaiset kokevat osittain voimattomuuttakin kunnallisten päätöksentekoelimien, kunnan hallituksen, valtuuston ja lautakuntien edessä. Yli puolet kyselyyn vastanneista ei usko itsellään olevan mitään sananvaltaa päätöksiin. Samoin yli puolet kokee päätösvallan keskittyvän liian harvoille henkilöille. n

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista laaja tutkimusohjelma

untaliiton koordinoima Paras-arviointitutkimusohjelma (ARTTU) selvittää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tuomien muutoksien vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Tutkimusohjelma käynnistyy vuoden vaihteessa ja se kestää vuoteen 2012 saakka. Tutkimusohjelma tuottaa tietoa

Paras-hankkeen vaikutuksista muun muassa kunnallisiin palveluihin, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstöön, kunta- ja paikallistalouteen sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. Lisäksi tutkimusohjelmassa arvioidaan Parashankkeen toimeenpanon suunnitteluvaihetta sekä uudistuksen kielellisiä vai-

kutuksia. Yhteistyöhankkeena toteutettavaan arviointitutkimusohjelmaan valitaan joulukuun aikana kaikkiaan 40 erityyppistä tutkimuskuntaa. Tutkimusohjelman verkkosivut on avattu osoitteeseen www.kunnat.net/ arttu. n

Tilaa Tsemppiloman esite ja lomatuen hakemus

Tsemppiloma Ikaalisten kylpylässä antaa mielekkyyttä työhön ja iloa elämään. Tsemppiloma on kaksiosainen aktiiviloma, jolla keskitytään työhyvinvointiin. Lomalla on :: Monipuolinen fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen tähtäävä ohjelma ryhmässä.

www.a-lomat.ﬁ

Hae Tsemppilomille :: Kuntoutuslaitoksen psykologi, lääkäri ja fysioterapeutti ovat kurssilaisten tukena. :: Majoitus kahden hengen huoneissa ja puolihoito. :: Lomatuetut hinnat: I jakso (5 vrk) 129 euroa, II jakso (4 vrk) 105 euroa. Vuoden 2008 aikana järjestetään kahdeksan Tsemppilomaa.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.ﬁ UUSI

Insinööri

Viljanen Akavan liittokokouksessa:

Suomen koulutetut eurooppalaisittain palkkakuopassa – Jos naisen euro on 80 senttiä, niin akavalaisen euro on 70 senttiä. Tähän täytyy saada muutos, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen painotti liittokokouksen tiedotustilaisuudessa.

uomessa lähes kaikki koulutetut ovat eurooppalaisittain huonosti palkattuja optiomiljonäärejä lukuun ottamatta. Alhaisen bruttopalkan lisäksi kireä, progressiivinen verotus ja Suomen korkea hintataso tipauttavat Suomen korkeasti koulutetut ostovoimaltaan vanhojen EU-maiden hännänhuipuksi. Suomi on siirtynyt tuotantopainotteisesta osaamisintensiiviseksi yhteiskunnaksi. – Siksi myös palkka- ja veropoli-

tiikka on muutettava sen mukaiseksi. Meidän on saatava osaamiseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen kannustava järjestelmä, Matti Viljanen vaatii. Eurooppalaisittain heikko ostovoima koskee nimenomaan koulutettuja ryhmiä. Eurostatin tietojen mukaan vuonna 2002 korkea-asteen koulutuksen saaneen kokopäivätyössä olevan bruttoansiot ovat yli 20 % pienemmät kuin eurooppalaisella kollegalla. n

Työelämän perusoikeudet kuuluvat myös yksityisen sektorin akavalaisille Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan työehtosopimuspolitiikkaan on tullut tällä liittokierroksella työnantajan puolelta uudenlaisia periaatekysymyksiä. Selkeä viesti on ollut se, että matka-ajan korvaukset saadaan työehtosopimuksiin ainoastaan lakolla, Fjäder arvioi. YTN on kuitenkin tyytyväinen liittokierroksen onnistumiseen.

Ostovoimakorjatut 1) peruspalkat joissakin EU-maissa, EU-15=100 Perusasteen koulutus

Korkea-asteen koulutus

Englanti

130

Hollanti

105

Belgia

103

125

Hollanti

108

Saksa

104

Ranska

101

Itävalta

101

EU-15

100

EU-15

100

Tanska

100

Ranska

Ruotsi

Italia

Espanja

Saksa

Tanska

Italia

Ruotsi

Suomi

Belgia

Itävalta

€/kk 0

1) Purchasing Power Parity Lähde: Eurostat 2002 22.11.2007

Englanti

100

83 77

Suomi €/kk 0

68 50

100

– Kaikki työehtosopimukset saatiin uusittua, ja niiden sisältö ja taso on hyvä. Tietoliikennealalle saimme oman työehtosopimuksen ja metsäteollisuuteen palkkapöytäkirjan ensimmäisen kerran. YTN:llä on 24 työehtosopimusta. Ilman työehtosopimusta ovat kaupan ala, rakennus- ja elintarvikeala. Fjäderin mukaan YTN aikookin tulevina vuosina vahvistaa yrityskohtaista toimintaansa ja luoda siten edellytyksiä työehtosopimustoiminnan laajentamiseen. – Työehtosopimustoiminta tai järjestäytyminen ei ole, kuten jotkut työnantajatahot väittävät, ”kuoleva business”. Koveneva työelämä ja turvattomuus luovat edellytykset ja suorastaan vaatimukset työehtosopimustoiminnan laajentamiseen, Fjäder toteaa. n

Ay-liike mukaan pelisääntökeskusteluun Neuvottelujärjestö JUKO:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi kiirehtii ay-liikettä sisäiseen keskusteluun työtaistelutilanteiden pelisäännöistä. Vastuu asiassa kuuluu kaikille keskusjärjestöille. Järjestöjen oma linjaus riittää, mitään lainsäädäntöuudistuksia ei tarvita. Kangasniemen mielestä on myönteistä, että julkisen sektorin koulutettujen matalapalkkaryhmien asia nousi voimakkaasti julkisuuteen kunta-alan neuvottelujen yhteydessä. Nyt tämä koko työmarkkinoiden kenties pahin ongelma ainakin tiedostetaan paremmin. On kaikkien kannalta hyvä asia, että ratkaisu saatiin ennen irtisanoutumisten voimaantuloa.

JUKO:n tavoitteena on yhä pidempiaikainen palkkaohjelma, jolla korjataan julkisen sektorin korkeasti koulutettujen, vaativaa ja vastuullisista työtä tekevien ryhmien palkkausta. Näin turvataan parhaiten pätevän henkilöstön saanti ja palvelujen laatu pitkällä tähtäimellä. Toivottavasti tähän päästään neuvottelemalla, ilman kovia työtaistelutoimia, Kangasniemi tähdentää. n Akavan hyväksyi syysliittokokouksessaan keskusjärjestön vuoteen 2011 ulottuvan strategian. Siinä keskeisenä tavoitteena on korkeasti koulutettujen ostovoiman nostaminen samalle tasolle kuin vanhojen EU-maiden vastaavilla ryhmillä.

Tilaa Perhelomien yhteisesite ja lomatuen hakemus

Perhelomalla riittää tekemistä ja kaikki viihtyvät. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat kevään lomaviikot 8–22. Hae lomaa ja lomatukea viimeistään 14.1.2008 mennessä. Tarjolla ovat

www.a-lomat.ﬁ

Perheen kanssa lomalle

:: Perinteiset perhelomat: lomatuki on 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperhelomat: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.ﬁ UUSI

Insinööri

totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Perhevapaat pienentävät naisten palkkakehitystä tilapäisesti Naisten kokema ”lapsisakko” on keskimäärin pienempi naisvaltaisilla toimialoilla sekä iäkkäämmillä ensisynnyttäjillä. Vastaavasti se on suurempi korkeammin koulutetuilla kuin korkeintaan ylioppilastutkinnon suorittaneilla äideillä, mutta ainoastaan mikäli perheenlisäyksestä johtuva urakatkos kestää yli kaksi vuotta. Palkkaero kuroutuu umpeen

Äideillä ei ole kuitenkaan syytä vaipua pessimismiin. Tulokset nimittäin osoittavat, että palkkaero äitien ja lapsettomien naisten välillä kuroutuu muutamassa vuodessa umpeen. Tutkijat selittävät myös tämän havainnon inhimillisen pääoman teorian avulla: työhön paluun jälkeen osaaminen elpyy verrattain nopeasti. Miesten osalta perhevapaat eivät heijastu palkkaan negatiivisesti ellei urakatkos ole erityisen pitkä. Pääsääntöises-

Paranna palkkaasi – tukea palkkaneuvotteluihin -opas julkaistu

lemmät Toimihenkilöt YTN:n tutkimusryhmä on julkaissut ”Paranna palkkaasi – tukea palkkaneuvotteluihin” -oppaan, jonka tavoitteena on sekä antaa yleistä tietoa palkitsemisesta että tukea ylempiä toimihenkilöitä hyviin palkkakeskusteluihin käytännön tasolla. Ensimmäisessä osassa on tietoa palkitsemisesta ja palkkauksesta yleisesti. Toinen osa keskittyy henkilökohtaisen palkkaneuvottelun kysymyksiin. Näiden lisäksi liitteenä on muutamia palkkaukseen liittyviä käsitteitä sekä lista palkkaukseen liittyvästä kirjallisuudesta. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tut-

ti miehet ovat perhevapaalla normaalin isyysvapaan verran eli keskimäärin ainoastaan noin kaksi viikkoa. Kaiken kaikkiaan perhevapaan pito ennakoi miehille jopa hieman parempaa palkkakehitystä. Tutkijat kuitenkin epäilevät, että ennemmin kuin paremman palkan syy, lapset ovat seurausta jostakin kolmannesta tekijästä, joka vaikuttaa positiivisesti myös palkkakehitykseen. n

kimusryhmä kehottaa ”Paranna palkkaasi – tukea palkkaneuvotteluihin” -oppaassaan ylempiä toimihenkilöitä tarttumaan härkää sarvista ja keskustelemaan palkkauksestaan. Hyvin valmisteltu ja perusteltu palkkakeskustelu on jo hyvä askel onnistumiseen. Opas on saatavilla YTN:n nettisivuilta, osoitteesta www.ytn.fi/tiedotteet. n

Uuden Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner vetää YTN:n tutkimusryhmää.

Kellokumpu, Jenni (2007) Baby and Pay: The Family Gap in Finland. Palkansaajien tutkimuslaitos, Working papers No. 236. Napari, Sami (2007) Is There a Motherhood Wage Penalty in the Finnish Private Sector?, ETLA Discussion Papers No. 1107.

Päivi-Maria Isokääntä

alkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin tilastollisesti, kuinka perhevapaat vaikuttavat yksityisellä sektorilla työskentelevien äitien ja isien palkkakehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin ensisynnyttäjiä (/-isiä) vuosina 1995–2005. Tulosten mukaan työelämään palatessaan äidit kärsivät keskimäärin noin 5–10 prosentin palkkamenetyksen verrattuna samanikäisiin lapsettomiin naisiin. Noin puolet erosta selittyy sillä, että naiset äidiksi tultuaan tekevät vähemmän työtunteja tai eivät tee samassa määrin ylitöitä. Tutkijat selittävät lopun erosta – tai ainakin osan siitä – inhimillisen pääoman teorialla, jonka mukaan urakatkos ruostuttaa osaamista, jolloin naiset ovat urakatoksen jälkeen vähemmän tuottavia kuin katkoitta työelämässä mukana olleet kanssasisarensa ja saavat siksi huonompaa palkkaa.

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Joka neljäs yrittäjä suunnittelee verkkokaupan perustamista ensi vuonna

oka neljäs (23%) suomalainen yrittäjä aikoo perustaa verkkokaupan ensi vuonna, mikäli sen perustaminen on edullista ja helppoa. Valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan lähes joka viidennellä pk-yrityksistä on jonkin asteinen verkkokauppa ja joka kolmas 36% aikoo sellaisen perustaa viimeistään vuonna 2009. Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhusen mukaan suomalaiset kuluttajat ostavat verkosta viidenneksi eniten Euroopassa reilulla 3,8 miljardilla eurolla. Kuluttajien euroista suurin osa menee ulkomailisille verkkokauppiaille, koska kotimaista tarjontaa ei ole riittävästi. Enemmän kuin joka toinen suomalainen kuluttaja ostaa jo netistä, mutta vain alle viidennes yrityksistä myy verkossa. Suomalaisilla pk-yrittäjillä on selkeät syyt perustaa verkkokauppa. Kuusi ylivoimaisesti halutuinta syytä ovat tuo-

reen Soprano eSearch -päättäjäkyselyn mukaan nykyaikaisuus (87%), sähköinen markkinointi on kätevää (77%), suurempi markkina-alue Suomessa (74%), vähemmän henkilöstökuluja (73%), parempi kannattavuus (59%) ja mahdollisuus vientikauppaan (49%). Nuoret ja varttuneet innokkaimpia

Innokkaimmin verkkokauppoja ovat perustaneet tähän mennessä nuoret alle 30-vuotiaat yrittäjät. Yllättäen lähivuosina verkkokaupan perustamista suunnittelevat eniten 51–60-vuotiaat yrittäjät. Tutkimustulosten mukaan innokkaimmin verkkokauppoja aikovat perustaa voimakkaassa kasvuvaiheessa olevat alle kymmenen hangen mikroyritykset, jotka toimivat autokaupassa, tukkukaupassa, ja majoitus- ja ravitsemisaloilla. Suomalaisten pk-yrittäjien verkkoliike-

toiminta-aikeita selvitettiin marraskuussa 2007 Soprano eSeach-tutkimusyksikön toteuttamissa valtakunnallisissa verkkokauppatutkimuksissa, joihin vastasi valtakunnallisesti yhteensä 2 676 suomalaista pk-yrittäjää ja yrittäjäpäättäjää. n

Päättäjät uskovat työelämän tasa-arvon kasvuun

ain joka toisen suomalaisen päättäjän mielestä naisilla on yhtä hyvät mahdollisuudet edetä urallaan kuin miehillä. Peräti 85 prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, että tulevaisuuden työelämä takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet molemmille sukupuolille. Organisaatioiden päättäjät uskovat, että tasa-arvo on nousussa työelämässä. Naisten urakehitystä koskevia mielipiteitä kartoittaneeseen kyselyyn vastasi 1 100 ylimmän johdon, keskijohdon sekä henkilöstöjohdon päättäjää yrityksistä ja julkiselta sektorilta. Valtaosa suomalaisista yritysjohtajista on miehiä. Toimitusjohtajista vajaa kymmenes on naisia, hallitusten jäsenistä alle neljäsosa. Päättäjät uskovat silti, UUSI

Insinööri

että työelämän tasa-arvo vahvistuu tulevina vuosina. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että naisia on tulevaisuudessa keskeisissä ja johtavissa asemissa yhtä paljon kuin miehiä. Vain 8 prosenttia vastaajista uskoo, että naisten osuus asiantuntija- ja johtotehtävissä pysyy tulevaisuudessa ennallaan. Yritysjohtajat eivät usko talouden yhtäkkiseen taantumaan

Suomessa ei ole odotettavissa nopeata taantumaa lähikuukausien aikana. Tämä ilmenee konsulttitoimisto Interpersonan suorittamasta suhdannekyselystä. Tutkimus suunnataan Suomen

400 suurimman yrityksen toimitusjohtajalle. Toimitusjohtajat ovat yleisesti aiempaa hieman varovaisempia, kun on kyse tulevan ennustamisesta. Pääviesti on kuitenkin optimistinen eikä tuloksista voi lukea spekulointia talouden taantumisesta seuraavan puolen vuoden aikana. Yritysjohtajista noin kolmannes ilmoittaa henkilökunnan määrän lisääntymisestä ja vain 15 prosenttia työvoiman supistuksista. Suhdannekyselyn tulokset julkaistiin Forum för ekonomi och teknik -talouslehdessä. Interpersona on suorittanut tutkimuksen kahdesti vuodessa vuodesta 1993 lähtien. n 21

maailmalta Teksti: Ari Åberg

Maksun aika

U on liikkeellä ympäristöpolitiikassa tosissaan. Ertyisesti ilmastonmuutoksen hidastaminen on ykkösasia. Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään 2° C teollista aikaa edeltänyttä vaihetta korkeammaksi. Tämä edellyttää kovia toimenpiteitä. joita sekä komissio että neuvosto ovat tuoneet esiin tämän vuoden aikana jo useammassa yhteydessä. EU:n linjausten mukaan kehittyneiden maiden tulisi vähentää päästöjään 30 % vuoteen 2020 ja 60–80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Myös kehittyville talouksille tulee määritellä selkeät vähennystavoitteet. Vaikkei sopimusta Kioton pöytäkirjan jatkosta saataisikaan aikaiseksi, aikoo EU joka tapauksessa leikata omia päästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä. EU on oikealla asialla näyttäessään maailmanlaajuisesti suuntaa. Jokainen ratkaisu, jokainen päätös, jolla hidastetaan ilmastonmuutosta, on välttämätön; siksi huolestuttavaan tilaan ihmiskunta on itsensä ajanut. Ei siis enää voida vedota vain muiden päästöihin, vaan on tunnustettava, ettei ilmastonmuutos noudata valtakuntien rajoja. Suursaastuttajista Australia näyttää muuttavan päästöpolittiikkaansa puhtaampaan suuntaan Kevin Ruddin voitettua parlamenttivaalit. Myös Yhdysvalloissa linja muuttunee, mikäli demokraatit voittavat. Kiina ja Intia täytyy saada kansainvälisen yhteisön ruotuun joko hyvällä tai pahalla. Keinoja tähän on, jos vain löytyy yhteistä tahtoa. Moraaliselta kannalta voidaan todeta, ettei kilpailuetujen saavuttaminen saastuttamalla ole yhtään sen ylevämpää kuin esimerkiksi käyttämällä orjatai lapsityövoimaa.

Ilmastonmuutos on nyt vaiheessa, jossa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ei ole enää joko tai -vaihtoehtoja, vaan sekä että. Siksi myös ydinvoimaa on ryhdyttävä maailmanlaajuisesti rakentamaan lisää, koska sillä voidaan pelata aikaa. Riskit ilmastonmuutoksessa ovat nyt fissioenergian riskejä suuremmat. Ykkössijalle on pantava päästöjen torjuminen. EU:n energiapolitiikassa ongelma-asiaksi näyttää osoittautuvan uusiutuvien energialähteiden käyttö. Ne eivät nimittäin läheskään kaikki ole vähäpäästöisiä. Näin on esimerkiksi biopolttoaineiden kohdalla, joiden osalta komissio on asettanut vähimmäistavoitteeksi 10 % energialähteiden yhdistelmästä. Tämä on ilmeinen virhe, joka pitäisi korjata. Suomen osalta ongelmaksi näyttää muodostuvan uusiutuvien energialähteiden tavoitetaso, jossa ei otettaisi huomioon sitä, mitä aikaisemmin on asiassa tehty. Hyviä oppilaita ei siis palkittaisi, vaan pikemminkin rangaistaisiin. Komission esitys asiasta on luvassa vuoden 2008 alussa ja toivoa sopii, että kohtuuttomuudet saadaan siitä karsittua. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavien kustannusten on arvioitu haukkaavan noin 1 % siivun kansantuotteesta vuosittain. Mikäli mitään ei tehtäisi, liikkuisi kustannusten määrä 5–20 % haarukassa. Kustannukset nousevat sitä enemmän, mitä pidemmälle toimenpiteitä lykätään. Nyt ei ole enää varaa lykkäyksiin. Nyt on maksun aika. Ja mitä ennemmin, sen pienemmän. Kirjoittaja työskentelee Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Harmaalla taloudella riittää asiakkaita n Joka kymmenes suomalai-

nen sanoi ostaneensa vuoden sisällä tavaroita tai palveluita, joihin todennäköisesti sisältyi harmaata taloutta eli maksamattomia veroja, sotumaksuja ja muuta vastaavaa. Ruotsalaisista tähän syntiin sanoi syyllistyneensä lähes joka neljäs. Harmaata taloutta hyödynsivät hieman enemmän yksityisyrittäjät ja johtavassa asemassa olevat kuin työntekijät. Suomalaiset suhtautuivat tiukimmin yhdessä maltalaisten, kyproslaisten ja kreikkalaisten kanssa erilaiseen kikkailuun kuten pimeään työhön ja sosiaaliturvalla keinotteluun. (Lähde: Eurobarometri)

Suomi on taas yhdeksäs

Kirjaston ovi käy tiuhaan

Suomalaiset vaihtavat hommia

n Suomi on edelleen EU:n yhdeksänneksi vaurain maa, jos mittarina pidetään asukasta kohden laskettua kansantuloa ja otetaan huomioon rahan ostovoima maassa. Sama sijoitus Suomella oli vuosituhannen alussakin, tosin välillä se putosi pykälän pari alemmaksi. Edellä olevien joukossa Irlanti on kirinyt viidenneltä sijalta kakkoseksi. Vuosituhannen alussa Saksa oli Suomen edellä, mutta nyt se on jäänyt sijalle 10 ja Britannia nousee kahdeksannelle sijalle. Baltian maat ovat kirineet kovasti, tosin paljolti velkarahalla. (Lähde: EU)

n Suomessa ja muissa pohjoismaissa kirjaston ovi käy tiuhaan, sillä täällä noin 70 prosenttia kansalaisista on käynyt kirjastossa viimeisen vuoden aikana, kun kaikista EU-kansalaisista kirjastoissa kävi vain 35 prosenttia. Konserteissa ja teatterissakin suomalaiset kävivät keskimääräistä useammin. Elokuvissa suomalaista oli viimeisen vuoden aikana käynyt noin puolet eli yhtä suuri osa kuin muistakin EU-kansalaisista. Ruotsalaisten ja suomalaisten kulttuurinkäyttötavat olivat muuten hyvin samanlaisia, mutta ruotsalaisista kävi selvästi suurempi osa kuin suomalaisista elokuvissa, historiallisilla muistomerkeillä tai museoissa. (Lähde Eurostat)

n Suomalaisista työntekijöistä

vain 14 prosenttia vastasi Eurobarometrin kyselyssä olleensa aina saman työnantajan palveluksessa. Tanskassa työnantaja vaihtuu tai sitä vaihdetaan kaikkein vilkkaimmin. Pysyminen yhden ja saman työnantajan leivissä on yleisempää eteläisessä Euroopassa kuin pohjoisessa. Työpaikkaa vaihtaneiden joukossa noin 40 prosentilta vaadittiin uudessa työpaikassa enemmän osaamista kuin vanhassa. Mutta neljäsosa selvisi vanhoillakin taidoilla. (Lähde: Eurofound)

Työmarkkinat elpyivät EU:ssa

uroopan Komissio on julkaissut tiedonannon ”Työllisyys Euroopassa 2007 -raportin keskeiset viestit”. EU:n työmarkkinat elpyivät viime vuonna selvästi ja työpaikkojen nettokasvu oli yli 4 miljoonaa. Työllisyys kasvoi erityisen voimakkaasti eräissä uusissa jäsenvaltioissa, mutta myös Espanjassa, Irlannissa ja Luxemburgissa. Työllisyys kasvoi niissäkin jäsenmaissa, missä ei edellisenä vuonna kasvanut lainkaan, kuten Hollannissa, Saksassa, Unkarissa ja Portugalissa. Työn UUSI

Insinööri

tuottavuuden kasvu vauhdittui myös. Komissio on huolissaan nuorisotyöttömyyden korkeasta tasosta (17,4 %), joka on korkeampi kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa tai Japanissa. Tämä johtuu riittämättömästä koulutuksesta ja työmarkkinoiden segmentoitumisesta, joka vaikeuttaa tulokkaiden pääsyä työmarkkinoille. Komissio painottaakin tiedonannossa koulutuksen merkitystä ja Lissabonin strategian toimeenpanoa. Tiedonannossa kiinnitetään huomiota

myös ikääntyneiden työllistymiseen. Vaikkakin ikääntyneiden työllisyysaste on noussut 7 prosenttiyksikköä vuodesta 2000, tarvitaan erityisiä toimenpiteitä ikääntyneiden (55–64 -vuotiaat) 50 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi. Pohjoismaat saavat tiedonannossa hyvän arvion, koska ovat onnistuneet suhteellisesti muita paremmin sijoittamaan ja pitämään ikääntyneitä työmarkkinoilla. n

osaaminen Teksti ja kuvat: Anitta Valtonen

Kiehtovaa kemiaa, kaikille to. Esille tuodaan myös metsäkemian kehitys sellu- ja paperiteollisuuden kyljestä maailman ykköseksi. Kävelevä happi-hiili-vety-yhdistelmä

Näyttelyplakaatti kertoo, että kemistin mittareilla mitattuna minussa on 65 % happea, 18 % hiiltä, 10 % vetyä plus vähän typpeä, kalsiumia, fosforia ja muita alkuaineita. Joka osasella on oma tehtävänsä. Osasista tärkein on happi, joka on kaikelle elolliselle elämälle välttämätön alkuaine. Kemisti tietää, mitä soluissa tapahtuu ja miten elämä perustuu kemiallisiin ja biokemiallisiin reaktioihin. Näyttelyssä tämä kerrotaan havainnollisesti. Rakas auto

Tekniikan museon pyöreään halliin on rakennettu nykyaikainen tiedenäyttely.

Jos haluat kokea innostavan näyttelyn, tule Tekniikan museoon. Marraskuussa avattu Kemiaa koko elämä -näyttely on havainnollinen löytöretki kemian ja kemistien ihmemaahan, meidän arkeemme.

ekniikan museon ammattilaiset ovat yhdessä Kemianteollisuus ry:n, kemian alan yritysten ja muiden toimialojen järjestöjen kanssa rakentanut näyttelyn, jossa kemia tulee lähelle jokaista kävijää. 24

Näyttelyssä kerrotaan, miten kemia on mukana yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Kemianteollisuuden tie tervanpoltosta nykypäivään oli harppaus, josta yhden paikkakunnan näkökulmasta kertoo Kokkolan kehityksestä koottu pienosas-

Ei tekniikan museota ilman autoa. Näyttelyssä kerrotaan, miten auto on kulkenut bensiinillä, hiilellä ja puukaasulla, maakaasulla, dieselillä ja etanolilla. On ennustettu, että vuonna 2100 kaikissa uusissa autoissa on polttokenno. Ensimmäiset polttokennoautot otettiin käyttöön USA:ssa vuonna 2002. Nykyaikaisissa henkilöautoissa yli 10 % osista on muovia. Kevyt muovi on ihanteellinen materiaali monissa kohteissa. Polypropeenimuoveja käytetään autojen kojelaudoissa, puskureissa, ovien ja käsinojien verhoiluissa sekä ilmanvaihtoputkistoissa. 1950-luvulla muovi oli ihmeaine, josta tehtyjä astioita tyylikkäät rouvat kävivät ihmettelemässä Stockmannin näyttelyssä. Museoon koottu nostalginen paletti muoviesineitä sekä tuotteita, joissa muovi ja metalli ovat hyvä pari, kuten Fiskarsin sakset. Vitriinissä on havainnollinen sarja tuotekehityksestä, jonka alkupäässä on puutarhasaksien pahvinen ja vanerinen mekaniikkamalli, sitten viimeistelty puumalli ja lopulta käteen istuvat, ergonomiset oksasakset.

Viinaa, hyi!

Päänsä on jo sadat vuodet saanut pyörryksiin alkoholilla. Tislattu alkoholi tunnettiin Suomessa jo 1400-luvulla. 1500-luvulla viinaa alettiin valmistaa viljasta. Kirkasta viinaa saatiin tislaamalla viljan käymistuote. 1700-luvulla viinan yleisin raaka-aine oli ruis, myöhemmin ohra. Viinanpoltosta tuli osa maataloutta. Kotipoltto kiellettiin vuonna 1866. Kieltolain aikaan vuosina 1919–1932 alkoholia sai valmistaa ja käyttää vain lääkinnällisiin, teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. Näyttelyssä on havainnollinen kuvasarja ohran matkasta pellolta pulloon. Näyttelyn rakentajat ovat tehneet hienoja kuvia myös monista muista kemian teollisuuden prosesseista.

töä kuormittavat ainekset ennen kuin se päästetään takaisin luontoon. Kauniiksi Ilona-saippualla

Arjen kemia kertoo elämäämme helpottavista ratkaisuista eri aikoina. Esillä on kauneuden kemiaa ja pesuaineiden matkassa siirrytään padasta pesukoneisiin. Ihminen on kautta aikojen halunnut olla kaunis. Kauneusihanteet ovat vaihtuneet, mutta ihanteiden saavuttamiseksi on tehty kaikki mahdollinen. Kemia on ollut oiva apuri korostettiinpa syvää katsetta tai lumottiinpa vastakkainen sukupuoli tyrmäävällä parfyymillä. 2000-luku tarjoaa yhä enemmän kosmetiikkaa miehille. Intohimoiset innovaattorit

Verratonta vettä

Suomen ensimmäinen vedenpuhdistamo rakennettiin Helsingin Vanhaankaupunkiin vuonna 1876. Nyt teknologisia kokonaisratkaisuja ja kemikaaliosaamista viedään ympäri maailmaa. Teollisessa vedenpuhdistuksessa matkitaan luonnonmukaisia prosesseja. Raakaveden puhdistuksessa minimoidaan orgaanisen aineksen määrä ja varmistetaan riittävä hygienia. Jätevedestä poistetaan ympäris-

Näyttelyssä esitellään suomalaisia kemian alan innovaatiota ja innovaattoreita. Aikansa huippututkijoita olivat kemiantutkimuksen alullepanija Johan Gadolin – kemisti sieluaan myöten, kamferitutkija Gustaf Komppa ja Artturi Ilmari Virtanen – Valion mies. Proviisori Raimo Auvinen löysi ratkaisun astmaatikkojen arkeen napsutellessaan kuulakärkikynää. Syntyi idea inhalaattorin annostelijasta.

Ihanan hipiän salaisuus on Ilona-saippua. Alkuaan ylellisyystuotteeksi tehty saippua tuli kaiken kansan käyttöön 1880-luvulla, kun William Lever alkoi pakata sitä pakettiin ja myydä edullisesti.

Esillä ovat viime vuosien menestysinnovaatiot ksylitoli ja gefilus sekä suomalaiset lääketeollisuuden keksinnöt. Vitriinissä on yksityiskohtainen kuva sykkyräisestä lapamadosta ja siihen tepsivästä lääkkeestä, jonka raaka-aine, alvejuuri, löytyy kotimetsistä. Diabeetikko tietää, ettei makea ole kaikille herkkua. Hoito löytyy insuliinista ja elämäntavoista. Orion on kehittänyt entakaponista lääkkeen Parkinsonin taudin hoitoon. Esillä ovat kauniit laboratoriovälineet 1900-luvun alusta ja nykyaikaiset virtaviivaiset laitteet. Lääketutkimuksen nykypäivään voi tutustua virtuaalilaboratorioon. Paina näppäintä ja lääkealan ammattilaiset kertovat, mitä he tekevät. Jos ala kiinnostaa, saat lisätietoa työministeriön sivuilta www.mol.fi. n

Tekniikan museo sijaitsee osoitteessa Viikintie 1, 00560 Helsinki.Museo on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 12–16, ryhmille sopimuksesta myös muina aikoina. Museon 68-paikkainen auditorio ja 32-paikkainen videoteatteri ovat vuokrattavissa esimerkiksi kokouskäyttöön. Roomalaisilla oli akveduktinsa, meillä Päijännetunneli, josta pääkaupunkilaiset saavat talousvetensä, kunhan Helsingin vesi on puhdistanut raakaveden. UUSI

Insinööri

Parfyymien suodatinlaite Carlson, jolla on suodatettu muun muassa Helena Rubinsteinin ja Jean Patoun parfyymeja 1950-luvulta 1980-luvun puoliväliin.

Lisätietoja: www.tekniikanmuseo.fi, puhelin (09) 7288 440.

osaaminen Teksti: Jari Peltoranta

Hyvin nukkunut insinööri on tehokkain insinööri Uniaika on vähentynyt koko länsimaisessa yhteiskunnassa. Pohjoismaissa ihannoidaan Yhdysvaltojen mallin mukaan vähäistä nukkumista. Sankareita ovat ne, jotka nukkuvat vähän ja puurtavat töitä yötä myöten. Tämä on kestämätön ja järjetön ajattelutapa, joka ei ota huomioon ihmisen fyysisiä ja psyykkisiä rajoja. Univelka menee aikanaan maksuun siinä, missä pankkivelkakin. Tarja Stenberg:

Hyvää yötä Kohti parempaa unta Edita 2007, 118 sivua

merikkalaisten tutkimusten mukaan uni on vähentynyt noin kahdella tunnilla viimeisen sadan vuoden aikana. Suomessakin on todettu viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana tunnin vähennys jokapäiväisessä yöunessa. Kokenut unitutkija, dosentti Tarja Stenberg on kirjoittanut nukkumisesta kirjan Hyvää yötä Kohti parempaa unta. Kirjassaan Stenberg lukee tylyt madonluvut nykyajan unenriistämisen ihannoinnille. Kahvin ja muiden piristeiden avulla luotu keinotekoinen ylisuorittaminen ei ole todellista tehokkuutta. Unen kustannuksella puurtaminen on näennäistä, tehotonta ja vaarallista. Tulosta syntyisi paljon enemmän ja sairaslomia paljon vähemmän, jos liian vähän nukkuva henkilö käyttäisi enemmän aikaansa riittävien yöunien ja päivänokosten ottamiseen. Nukkuminen on huipputehokasta

Unen puute iskee pahiten aivoihin. Jo yhden valvotun yön jälkeen suorituskyky on laskenut yhtä paljon kuin yhden promillen humalatilassa. Univajekokeissa on todettu, että pikku hiljaa kasautuva univaje on vähintään yhtä paha vireystilan heikentäjä kuin yhtämittainen valvominenkin. Erityisesti ihmisen aivotoiminnan korkeimman alueen, etuaivolohkon säätelemät toiminnot kärsivät unenpuutteesta. Etuaivolohkossa säädellään muun muassa sellaisia työelämässä tarvittavia toimintoja kuten työmuistia, motivaatiota, suurten kokonaisuuksien jäsentämistä ja luovuutta. Tilapäisessä valvomisessa ihminen pystyy vielä pitkälti torjumaan unen puutteen haittoja kompensoimalla niitä pidemmillä unilla seuraavana yönä tai viikonloppuna. Pidemmän päälle suorituskyky kuitenkin romahtaa, jos kompensaatiouni jää saamatta. ”Esimerkiksi IT-ala on kuuluisa ympärivuorokautisista työpäivistään ja ilmaisista kolajuomista. Uskallan väittää, että työnantaja saisi koodaajista huomattavasti enemmän irti, jos kofeiinin sijaan heille tarjottaisiin mahdollisuus nokosiin työpaikalla”, Stenberg kirjoittaa. Väsyneen ihmisen muistiinpainamiskyky on huomattavasti heikompi kuin hyvin nukkuneen, samoin 26

luova ongelmanratkaisukyky. Stenberg kertoo kirjassaan luovuutta vaatineesta koetehtävästä, jossa hyvin nukkuneet löysivät ratkaisun oikotien kolme kertaa useammin kuin huonosti nukkuneet. Väsymys lisää kaavoihin kangistunutta ajattelua, jolloin jäädään junnaamaan paikalleen, eikä löydetä ulospääsytietä ongelmasta. Useiden kymmenien valvotuskokeiden tuloksista löytyy yksi yhteinen tekijä: koehenkilöiden mielialan muutos. Juuri mieliala kärsii valvomisesta kaikkein voimakkaimmin. Väsynyt ihminen näyttäisi altistuvan masennukselle, vaikka varovaiset tutkijat eivät uskalla täysin varmasti näin sanoa. Ei ole ihme, jos masennus on nykypäivän kansantauti. Unen puutteella on myös monenlaisia fyysisiä vaikutuksia, kuten kroonisen tulehdusalttiuden lisääntyminen, kohonnut verenpaine, lihominen ja diabetesriski

Onko meidän pakko toimia itseämme vastaan?

”Nukkumiselle varattu aika on mitä suurimmassa määrin yhteiskuntaan sidottu ja myös poliittinen ratkaisu”, Stenberg toteaa. ”Pohjoismaissa tai USA:ssa nokosten ottaminen kesken työpäivää ei voisi tulla kysymykseenkään (vaikka kukaan ei osaa selittää miksi ei). Sen sijaan Välimeren maissa siesta keskellä päivää on hyväksyttävä tapa järjestää päivän työt.” Vaikka riittävän nukkumisen edut ovat kiistattomat valvomiseen verrattuna, on kehitys koko ajan menossa hullumpaan suuntaan. Koko elämänlaatumme on vahvasti sidoksissa unemme määrään ja laatuun. Sekä yhteiskunnan että yritysten päättäjät pitäisi herättää todellisuuteen. Liian moni meistä elää elämänsä puoliunessa. Muutos voitaisiin Stenbergin mu-

kaan aloittaa vaikka siitä, että työn alkamisaikaa siirrettäisiin aamulla kaksi tuntia myöhemmäksi ja joustomahdollisuuksia lisättäisiin edelleen. Näin saataisiin illanvirkkujenkin työkyky täysimääräisesti käyttöön. Parempia aikoja odotellessa voi kirjasta poimia joitakin unihygieniaohjeita: • Makuuhuone viileäksi, sukat jalkaan. • Kunnolla pimentävät verhot ja himmeä yövalo käyttöön. • Säännölliset iltarutiinit tavaksi ja niihin mukaan kevyt iltapala. • Harrasta liikuntaa, paitsi ei pariin tuntiin ennen nukkumaanmenoa. • Alkoholi, kahvi, tupakka ja unilääkkeet pois tai minimiin. • Katkaise huolehtimisen kierre ennen nukkumaanmenoa. n

Tilaa Kuntoremontin esite ja lomatuen hakemus

Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Talvella ja keväällä 2008 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös teemakuntoremonttilomia. :: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikunta-

www.a-lomat.ﬁ

Kuntoremontti – aikaa itselle

ja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin. :: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan onnistuiko Kuntoremontti. :: Kuntoremontin lomatuki on 330 euroa ja Terveystrefﬁen tuki on 130 euroa. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.ﬁ UUSI

Insinööri

osaaminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

TJS Opintokeskuksen uutuutena ensi vuonna on pitkä kurssi taloudesta. Sen lisäksi monipuoliseen tarjontaan kuuluvat edelleen suositut työelämän lainsäädäntöä ja vuorovaikutustaitoja koskevat kurssit. Liittojen tilaamat räätälöidyt kurssit vievät yhä suuremman osan opintokeskuksen tarjonnassa, kertoo opintojohtaja Merja Hanhela.

Merja Hanhela tietää, minkälaista koulutusta toimihenkilöt kaipaavat.

TJS tarjoaa

Ajankohtaista koulutusta T

äytämme tehtävämme parhaiten silloin, kun liitot kääntyvät puoleemme ja tilaavat meiltä koulutusta, tiivistää opintokeskusta neljä vuotta luotsannut Merja Hanhela. Liitot säästyvät näin kalliilta konsulttikustannuksilta ja saavat meiltä parhaan mahdollisen toimihenkilökentän tuntemuksen. TJS Opintokeskuksen kouluttajina toimivat asiantuntijat korkeakouluista 28

ja ammattiyhdistysliikkeestä. Myös monet kursseilla käyneet ovat pätevöityneet niin, että heidän panostaan voidaan opetuksessa käyttää hyväksi. Näin osaamisverkostoa on saatu kasvatettua. Ensi vuoden uutuutena koulutuksessa on pitkä kurssi talousasioista. – Liittojen asiamiehet joutuvat neuvomaan luottamusmiehiä myös talousasioissa. Tällöin heillä on hyvä olla perustiedot talousasioista kunnossa, Han-

hela perustelee. Ja niitä asioita ei opita päivässä. Ensi kevään koulutus tarjoaa yhdistystoimintaan, liittojen henkilöstökoulutukseen, viestintään ja tietotekniikkaa liittyviä kursseja. Kurssitarjonnan ideoinnissa käytetään eri liittojen asiantuntijoita sekä omaa hallintoa, johon kuuluu neljä edustajaa Akavasta ja kuusi STTK:sta. Vuonna 2008 I puheenjohtaja on Uuden Insinööriliiton koulutus- ja

w w w . h a m k . f i / a o k k w w w . o p e k o r k e a h a k u . f i

teollisuuspoliittisen yksikön johtaja Hannu Saarikangas. Hän edustaa Akavaa. II puheenjohtaja toimii STTK:n Kauko Passi. Hiljainen tieto katoaa

Hanhela on huolissaan hiljaisen tiedon katoamisesta työpaikoilta eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden mukana. – Erityisesti talous- ja neuvotteluosaaminen on vaarassa kadota järjestöistä, Hanhela sanoo. Liitot eivät ole tilanneet hiljaisen tiedon siirtoa käsitteleviä kursseja, vaikka asia on kohta jo akuutti. Viiden vuoden sisällä myös akavalaisista jää eläkkeelle runsaat 10 %. Miten heidän osaamistaan siirretään uusille työntekijöille? Oman ajan hallinta hukassa

Hanhelan mielestä suuri haaste toimihenkilökentässä on oman työn ja ajankäytön hallinta. – Töitä tehdään maailmankatsomuksella ja aatteella. Oman työn kehittäminen on monesti vaikeata, Hanhela tietää. Tämä on kuitenkin vaarallista sekä terveydelle että jaksamiselle Kiireellä selitetään usein myöhästymisiä ja saapumatta jättämisiä. – Asiantuntija ottaa aina liikaa työtä, itsesuojeluvaisto ei ole kovin vahva. Hanhelan mielestä onkin myönteistä että EUtasolla on Suomen aloitteesta alettu selvittää, mitä on hyvä työ. n

TJS Opintokeskuksen koulutus ja palvelut -esite 2008 on ilmestynyt. Siinä on tiedot kevään 2008 koulutuksista ja ennakkotiedot syksyn 2008 koulutuksista. Painettua esitettä voi tilata ilmaiseksi koulutussihteeri Teija Laamaselta, toimisto@tjs-opintokeskus.fi, puh. (09) 229 3030. Esite on ladattavissa pdf:nä osoitteesta www.tjs-opintokeskus.fi/files/pdf_tiedostot/ TJS_esite_2008.pdf Lisäksi kaikki kurssitiedot löytyvät sivulta www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus/kurssit

UUSI

Insinööri

Ope on

rytmiä ja soulia. Ammatillisen opettajuuden svengaava sujuvuus saavu tetaan vahvalla substanssiosaamisella ja monipuolisilla pedagogisilla taidoilla. Opettajuus voi olla hyvä tapa muut taa työuran suuntaa tai rikastuttaa nykyistä. Meiltä valmistuneet ammatilliset opettajat osaavat am mattinsa ja saavat taidot elämään. Seuraava hakuaika on 7.–25.1.2008.

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Timo Syrjänen

Mittavia päätöksiä

syysedustajakokouksessa Syysedustajakokous valitsi Uudelle Insinööriliitolle puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja muut hallituksen jäsenet seuraavalle nelivuotiskaudelle. Se hyväksyi liitolle elinkeinopoliittisen ohjelman. Jäsenmaksu säilytettiin ennallaan, joten jäsenet saavat moninaiset jäsen etunsa entiseen hintaan.

dustajakokousedustajat saivat äänestää jo ensimmäisenä kokouspäivänä. Insinööriliiton ja Kuntien tekniset KTK:n fuusion seurauksena syntyneelle Uudelle Insinööriliitolle piti valita puheenjohtaja seuraavaksi nelivuotiskaudeksi syksyn 2011 edustajakokoukseen saakka. Jäsenyhdistykset olivat asettaneet puheenjohtajaehdokkaiksi Pertti Porokarin ja Ari Rautakorven. Ääniä oli jaossa 71. Vaalipuheiden ja kannatuspuheenvuorojen jälkeen seuranneessa vaalissa äänistä 43 sai 43-vuotias Pertti Porokari ja 28 ääntä 50-vuotias Ari Rautakorpi. Näin ollen Pertti Porokari tuli valittua UIL:n puheenjohtajaksi. Tuore puheenjohtaja lupasi jatkaa aktiivista vuoropuhelua kentän kanssa ja viedä liittofuusiota eteenpäin. Tes-toiminnan vahvistaminen on näiden ohella tärkeimpiä tulevia teemoja. Samoin henkilöstön jaksaminen ja viihtyminen on elintärkeää. Uusi puheenjohtaja kiinnitti huomiota ajankohtaiseen aiheeseen, juuri päättyneeseen historialliseen ensimmäiseen insinöörien lakkoon. – Ensimmäistä kertaa historiassa insinöörit joutuivat menemään lakkoon valtakunnan tasolla. Tällä neuvottelukierroksella insinöörit ja muut ylemmät toimihenkilöt ajautuivat kriisiin suunnittelu- ja konsulttialalla. Tupon kaatuminen ja liittokierrokselle lähteminen on Porokarin mukaan 30

Pertti Porokari luotsaa liittoa seuraavat neljä vuotta.

varmasti yllättänyt sen arkkitehdit. – Uskonkin, että kolmikannan aika ei ole vielä ohi, vaan tällä kierroksella testattiin vain työmarkkinoiden tilaa. Jäsenmaksut 2008

Jäsenmaksuksi päätettiin tiukan äänestyksen jälkeen liittomaksu 22 euroa kuu-

kaudessa eli nykyinen 309 euroa vuodessa. Kyseessä on jäsenmaksu, jonka jäsenjärjestöt maksavat jäsenistään UIL:lle. Lisäksi yhdistykset voivat periä omaa jäsenmaksua. 309 euron jäsenmaksuun sisältyy mm. työttömyyskassan jäsenmaksu, joka on IAET-kassan osalta 45 euroa/vuosi ja JATT-kassan osalta 30 euroa/vuosi.

Edustajakokouksessa äänestettiin ahkerasti.

Hallitus esitti jäsenmaksuksi 335 euroa vuodessa eli 24,2 euroa kuukaudessa. Tuo esitys hävisi äänestyksessä kahdella äänellä (34–36). Jyrki Koskinen Tampereen Insinööreistä kannatti 309 euron liittomaksua. Tampereen Insinöörien näkemyksen mukaan jäsenmaksu voisi nousta vuonna 2010. Lisäksi Tampereen Insinöörit suhtautuu myönteisesti työtaistelurahaston kasvattamiseen sijoitustoiminnan tuottojen kautta. Pysyvästi eläkkeellä olevien jäsenmaksu päätettiin säilyttää ennallaan. Teuvo Peltoniemi Helsingin Insinööreistä teki asiaa koskevan esityksen. UIL:n sääntöjen mukaan keskusliitolla on oikeus periä ylimääräinen liittomaksu edustajakokouksen päätöksellä. Työmarkkinatoimenpiteet saattavat edellyttää ylimääräisen jäsenmaksun perimistä. UUSI

Insinööri

Puheenjohtaja Pertti Porokari selvitti YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan työtaistelun kustannuksia. Lakkoavustusta maksettiin 50 euroa päivässä seitsemältä päivältä viikossa 11 päivän ajan noin 2 500 UIL:n jäsenelle. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008

Edustajakokous hyväksyi kuukausittaiseen 22 euron liittomaksuun perustuvan talousarvion vuodelle 2008. UIL missio, visiot 2015 ja niihin johtavat strategiat

Puheenjohtaja Pertti Porokari esitteli strategia-asiakirjan tämän hetkisen vaiheen. Tavoitteena on, että uusi hallitus hienosäätää dokumentin, sitten se lähtee kenttäkierrokselle. Tavoitteena on hyväksyä asiakirja kevään edustajakokouksessa. Yrittäjien valiokunnan puheenjohtaja Martti Similä puhui yrittäjien puolesta ja esitti vuoden 2008 toimintasuunnitelmaan lisättäväksi yrittäjyyttä.

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Edustajakokous hyväksyi liitolle elinkeinopoliittisen ohjelman. Katso tarkemmin s. 10–13. Uusi Insinööriliitto pienensi hallitustaan

Yhdistymisestä, vuoden 2007 alusta lähtien liittoa on hallinnoinut molempien liittojen (Insinööriliitto ja KTK) hallituksista koostunut 26-jäseninen yhteishallitus. Seuraavaksi nelivuotiskaudeksi valittua 12-jäsenistä hallitusta johtaa liiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Pertti Porokari. Hallitukseen kuuluvat hänen lisäkseen neljä (4) varapuheenjohtajaa ja seitsemän (7) hallituksen jäsentä, joille kaikille valittiin myös henkilökohtaiset varaedustajat hallitukseen. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten kausi kestää vuoden 2011 syysedustajakokoukseen. Insinööriopiskelijoiden hallituspaikka on sääntöjen mukaan katkolla joka toinen vuosi. n 31

edunvalvonta

11) Hallituksen jäsen Insinööri Jarmo Saarijärvi (47) Espoosta projektipäällikkö VR-Rata Oy:ssä Helsingin Insinöörit/Uudenmaan vaalipiiri (varajäsen Risto Heino Helsingistä)

7 12 11

12) Hallituksen jäsen Insinööri Mikko Wikstedt (41) Espoosta myyntipäällikkö Glenair Oy:ssä Helsingin Insinöörit/Uudenmaan vaalipiiri (varajäsen Pekka Laakso Vantaalta) 5

UIL:n hallitus 2008–2011 1) Puheenjohtaja Insinööri Pertti Porokari (43) Veikkolasta 2) 1. varapuheenjohtaja (yksityinen sektori/työmarkkina-asiat) Insinööri Matti Ollila (56) Tampereelta kehityspäällikkö Elisa Oyj:ssä Tampereen Insinöörit/Hämeen vaalipiiri (varajäsen hallituksessa Vesa Vauhkala Hollolasta) 3) Varapuheenjohtaja (yksityinen sektori/ ammattisaatteelliset asiat) Insinööri Anu-Leena Annala (32) Oulusta T&K ja Palvelut -yksikön johtaja Idesco Oy:ssä Oulun Insinöörit/Pohjois-Suomen vaalipiiri (varajäsen hallituksessa Kimmo Hannukainen Saarenkylästä)

6) Hallituksen jäsen Heikki Huotari (26) Rovaniemeltä opiskelee insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa insinööriopiskelijoiden vaalipiiri (varajäsen Ville Välimäki Helsingistä) 7) Hallituksen jäsen Insinööri Pekka Härkönen (42) Paraisilta koulutussuunnittelija Turun ammattikorkeakoulussa Lounais-Suomen Insinöörit/ Lounais-Suomen vaalipiiri (varajäsen Heidi Kaipiainen Porista) 8) Hallituksen jäsen Rakennusmestari Markku Järvenpää (58) Jyväskylästä rakennuttaja Jyväskylän vesilaitoksella vaalipiiri: KTK jäsenjärjestöineen (varajäsen Timo Ansio Nokialta)

4) Varapuheenjohtaja (kuntasektori) Insinööri Keijo Houhala (38) Lempäälästä KTN:n puheenjohtaja KTK jäsenjärjestöineen (varajäsen hallituksessa Raimo Lehtonen Lempäälästä)

9) Hallituksen jäsen Insinööri Seppo Mäkiranta (53) Jyväskylästä JamIT Tieto Oy:n toimitusjohtaja Keski-Suomen insinöörit/ Keski-Suomen vaalipiiri (varajäsen Markus Forma Vaasasta)

5) Varapuheenjohtaja (valtiosektori) Insinööri Ari Rautakorpi (50) Pirkkalasta Puolustusvoimien päätoiminen pääluottamusmies Julkisen alan Insinöörien liitto JIL ry (varajäsen hallituksessa Pekka Liimatainen Turusta)

10) Hallituksen jäsen Insinööri Panu Pankakari (48) Savonlinnasta aikuisopiskelija Savonlinnan Insinöörit/Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiiri (varajäsen Susanna Kankaanranta Lappeenrannasta)

Ensimmäinen nainen varapuheenjohtajaksi n Miesvaltaisen Uuden Insinööri-

liiton ensimmäiseksi vaaleissa valituksi naispuoliseksi varapuheenjohtajaksi edustajakokous valitsi selvällä äänten enemmistöllä Oulun Insinöörien Anu-Leena Annalan. Jaossa olleista 71 äänestä Annala sai 46 ääntä ja Helsingin Insinöörien Pekka Laakso 25 ääntä. Varapuheenjohtajalla on oltava isot korvat, hänen on kuultava monia ääniä ja reagoitava muutoksiin, Annala totesi. Hän haluaa olla viestinviejä ja laatia uusia toimintatapoja eri sektoreille.

Osaaminen ja kilpailukyky esillä juhlapuheissa Yhteistä pohdittavaa meillä on koulutuksen kehittämisessä, työnteon kannustavuuden kehittämisessä sekä työmarkkinoiden toimivuuden kehittämisessä, sanoi valtiovarainministeri Jyrki Katainen tervehdyspuheessaan.

ataisen mukaan osaamisen tuotto ei ole riittävän korkea Suomessa. Aloituspaikkoja kyllä löytyy, jopa liikaakin, mutta osaaminen on koulutuksen lisäksi paljon muuta. Se on elinikäistä oppimista ja parhaimmillaan olotila, jossa palkitaan ja kannustetaan. Suomi pärjää koulutuksen laadussa, mutta vajavaisesti kannustavuudessa ja palkitsemisessa. Inhimillinen pääoma on tullut mukaan tuottavuuden parantamiseen ja talouskasvun ytimeen. Investointien tukemisesta pitäisi päästä inhimillisen pääoman tukemiseen. – Kun tulovero kannustaa, kannattaa kouluttautua ja tehdä työtä. Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen uudistamisen tarve on saada lisää palkitsevuutta, kannustavuutta ja luovuuden ilmapiiriä. Fokusoitumista ja verkottumista

Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Martti Mäenpää nosti esille korkeakouUUSI

InsInöörI

lujärjestelmän kilpailukyvyn. Suomelta edellytetään entistä määrätietoisempaa panostamista osaamiseen ja korkeakoulujärjestelmän uudistamiseen. – Korkeakoulujärjestelmässä tarvitaan ennen kaikkea fokusoitumista vahvoille osaamisalueille, verkottumista Suomessa ja kansainvälisesti sekä työnjaon selkeyttämistä yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. Näin lisätään laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Se edellyttää panostamista johtamiseen. Martti Mäenpään mukaan ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli pk-yritysten osaamisen ja osaajien saatavuuden varmistamisessa. Teknologiateollisuuden tekemän selvityksen mukaan lähinnä pienet ja keskisuuret yritykset arvioivat kasvattavansa henkilöstömääräänsä Suomessa. Ammattikorkeakoulujen onkin syytä huolehtia erityisesti pk-yritysten osaamisesta ja osaajatarpeista samalla luoden edellytyksiä niiden menestymiselle ja kasvulle.

Edustajakokouksen juhlavieraita eturivissä vasemmalta: EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs, johtaja Seppo Riski EK:sta, UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

Verotuksen kannustettava

Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen painotti myös osaamisen ja koulutuksen merkitystä kilpailukyvyn vahvistamisessa. – Verotusta on pakko muuttaa, jos aiomme menestyä kilpailussa työpaikoista. Viljanen antoi tunnustusta hallitukselle, joka oli osoittanut 150 miljoonaa euroa korkeasti koulutetuille naisvaltaisille aloille. Teollisuuspolitiikka EU:n agendalla

Euroopan Metallin teollisuuspoliittisen asiamiehen Dirk Bergrothin tervehdys: – Meidän pitää olla parempia kuin Kiina, jos emme voi olla halvempia, oli Bergrothin viesti. Ks. Bergrothin tervehdyspuhe tarkemmin sivulla 12 elinkeinopoliittisen ohjelman esittelyn yhteydessä. n 33

edunvalvonta Teksti: Suvi Veramo n Kuvat: Sauvo Jylhä ja Ilkka Pietarinen

Metso Paper irtisanoi yli 200 henkeä:

Yt-neuvottelujen henki ei toteutunut Metson neuvotteluissa Metso Oyj jakoi viikolla 50 työntekijöilleen 210 joululahjaa etukäteen. Joulukortin korvanneessa irtisanomispaperissa luki syyn kohdalla ”Toiminnan uudelleen järjestelystä johtuvista syistä töiden olennainen ja pysyvä vähentyminen”.

rtisanotut ja Metso Paperin luottamusmiehet ovat kummissaan. Lokakuun 11. päivänä käynnistyneiden kuusi viikkoa kestäneiden yt-neuvottelujen lähtökohtina piti olla mm. yksiköiden resurssien yhdistäminen, painopisteen siirtäminen lähelle asiakasta sekä projekti- ja service-myynnin yhdistäminen. Väkeä vähennetään Anjalankoskelta, Hollolasta, Jyväskylästä, Järvenpäästä, Karhulasta, Turusta ja Valkeakoskelta. Karhulan yksikkö lopetetaan ja sen vastuut siirretään muille yksiköille. Metson palveluksessa on Paper and Board -liiketoimintalinjan Suomen yksiköissä noin 4 000 henkeä. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehinä toimivien mukaan yt-neuvottelujen lähtökohdat eivät täyttyneet, koska toimenpiteet eivät ole olennaisesti ja pysyvästi vaikuttaneet työmääriin. Metso Paperin osavuosikatsauksessa todetaan lähiajan näkymien pysyvän ennallaan. Lähiajan riskeinä nähdään Kiinan markkinoiden epävarmuus. Siitä huolimatta Kiinan toimintoihin kuitenkin panostetaan. Luottamusmiesten mielestä uudelleen järjestelyjen henkilöstövaikutuksia ei tutkittu riittävästi eikä niitä perusteltu. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin ja lopetettiin liian pikaisesti. Luottamusmiesten mukaan yt-neuvottelujen vaikuttimena lieneekin mitä ilmeisimmin Metso Paperin uuden johtajan tarve luoda kannuksia, ei niinkään liiketoiminnallinen kehitys. 34

Metso Paperin Järvenpään yksikön ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Arto Leskinen (oikealla) ja toimihenkilöiden luottamusmies Kalevi Piippo ihmettelevät yhtiön ytneuvotteluja. Irtisanomispaperin sai käteensä kuutisenkymmentä toimihenkilöä.

YTN tutkii tarkasti Metson irtisanomiset

Metso Paperin eri paikkakunnilta tulleiden tietojen mukaan työnantaja on vähätellyt sekä TES:a että yt-lakia ja niiden velvoitteita. YTN katsoo luottamushenkilöiden kanssa läpi koko yt-prosessin ja sen, onko neuvottelujen varjolla tehty irtisanomisia väärin perustein. Myös

aktiiviseen työn uudelleen tarjoamisvelvoitteeseen tartutaan kiinni, mikäli siinä puutteita todetaan. YTN:n jäsenjärjestöt arvioivat puolestaan jäsenistönsä kohdalla yksilöidysti riitautusmahdollisuuden. Mikäli tarvetta riitauttamiselle on, voidaan harkita osassa näistä ns. niputtamista, mikäli sisältö riidassa on hyvin samankaltainen. Päätöksen tällaisesta tekee kuitenkin viimekädessä tuomioistuimen tuomari.

YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Tomi Seppä toteaa, että työnantajat on saatava ymmärtämään ja hyväksymään, ettei yhteistoiminta ole pelkkää irtisanomisneuvottelua. Jos näin halutaan jatkaa, on palkansaajajärjestöjen myös vastattava tähän huutoon ja pyrittävä omilla toimillaan vaikuttamaan yhteistoimintalain todellisen tarkoituksen ymmärtämiseen työnantajakentässä. Tällaisessa taloussuhdanteessa on hyvä aika muuttaa vanhoja yhteistoiminnan käsitteitä, jotka ovat peräisin laman jälkeisiltä vuosilta, jolloin yrityksiä yritettiin vain saada tuloskelpoisiksi. Tuloskelpoisuus on jo aikoja sitten saavutettu Metso Paperissa. Yt-laki tuntematon johdolle

Käytyjen yt-neuvottelujen aikana eräs Metso Paperin johtajista totesi, ettei hän ole koskaan lukenut yt-lakia ja ettei se häntä kiinnostakaan. – On käsittämätöntä, että Metson kaltaisen yrityksen johtaja voi suhtautua työnantajan velvollisuuksiin lain noudattamisesta tällä tavalla. Kuinka tuollaisten tokaisujen jälkeen voidaan olettaa yt-neuvottelujen etenevän yt-lain mukaisesti, jyrähtää Hollolan yksikön luottamusmies Vesa Vauhkala. Vauhkalan mukaan uudelleensijoittamis- ja koulutusasiat käsiteltiin yt-neuvotteluissa osittain erittäin puutteellisesti. Osa johdosta teki tätä työtä, jonka ansiosta esim. Hollolan lokaatiossa vältyttiin irtisanomisilta, mutta mm. tuo edellä mainittu yt-lakiin perehtymätön Metson johtaja ei halunnut edes keskustella uudelleen sijoittamisesta. Vauhkala totesi, ettei Metsolla annettu yt-neuvotteluissa mitään painoarvoa ylempien toimihenkilöiden sitoutumiselle työnantajaansa. Vähennysten piiriin kuuluvien keskimääräinen Metsossa työskentelyaika oli noin 15 vuotta ja irtisanotuksi tuli henkilöitä 10 vuoden työkokemuksella samaan aikaan, kun samaa tehtävää tekevä puoli vuotta talossa ollut henkilö sai jäädä. Tämä osoittaa Vauhkalan mukaan, miten Metso Paperissa arvostetaan ammattiosaamista ja kokemusta. UUSI

Insinööri

Karhulan yksikkö lopetetaan

Metso Paperin Karhulan henkilöstö ei hyväksy suunnitelmaa Karhulan yksikön alasajoksi. Hyvin ja tuloksellisesti toimineen Karhulan yksikön alasajo on Metso Paperin johdolta omistajien edun vastaista toimintaa. Karhulan henkilöstön mielestä syynä Karhulan alasajolle ei ole yhtiön liiketaloudellinen etu, vaan irtisanomisten minimoiminen Metso Paperin Keski-Suomen toiminnoissa. Karhulan yksikön henkilöstön mukaan Metso Paper ei ole yt-neuvotteluissa hoitanut yt-lain työnantajavelvoitteita laissa määrätyllä tavalla. Metso ei toimi yhteiskuntavastuullisen yrityksen tavoin pitäytyessään yksikön lakkauttamisesta aiheutuvien ongelmien hoidossa lainsäädännön minimitasolla. Vastaavissa tilanteissa muut suuryhtiöt ovat panostaneet taloudellisesti tukipaketteihin irtisanomisten haittavaikutusten minimoimiseksi. Metson kielteinen suhtautuminen henkilöstön työllistymistä tukeviin ja yhtiön kustannuksia lisäämättömiin ehdotuksiin tulkitaan henkilöstön keskuudessa kiusanteoksi. Luottamusmies Risto Aholan mukaan Karhulan yksikön sulkeminen on käsittämätöntä. Johto vetoaa siihen, että tarkoituksena on siirtyä toimimaan suuremmissa yksiköissä. Aholan mukaan perusteet ontuvat: – Toimivathan tietoliikenneyhteydet toisille mantereillekin. Karhulan sijainti keskellä Suomen tiheintä metsäteollisuuskeskittymää on luonut erinomaiset edellytykset tehokkaaseen ja tuottavaan toimintaan lähellä asiakasta. Tulokset näyttävät, että Karhulassa on myös osattu hyödyntää noita mahdollisuuksia. Aholan mukaan yt-neuvottelut saivat Karhulassa ajoittain jopa farssimaisia piirteitä, kun työnantaja oli toisaalta irtisanomassa henkilöstöä mutta kuitenkin huolissaan siitä, että kai samat ihmiset ovat tulevaisuudessa Metson käytössä alihankkijoiden palveluksessa. – Tämä viimeistään osoitti sen, ettei kyseessä ei ole mikään todellinen tarve henkilöstön vähentämiselle, vaan Metso Paperissa tavaksi tulleet parin kolmen vuoden välein tehtävät hätäirtisanomiset, Ahola toteaa.

Yleensä tällaisista irtisanomisista on tuloksena ollut rampautettu organisaatio, jonka muuttuminen taas tehokkaaksi vie melkoisesti aikaa. Rautpohjassa eivät lain edellytykset täyttyneet

Metso Paperin ylemmät toimihenkilöt järjestivät 4. joulukuuta mielenilmauksen Jyväskylän Rautpohjassa marssimalla ulos työpaikoiltaan. Mielenilmauksen taustalla olivat juuri päättyneet ytneuvottelut, joissa Metso Paperin luottamushenkilöiden mukaan yhteistoiminnan henki on ollut pahasti pielessä niin tiedotuksen, selvitysten kuin työnantajan asenteenkin suhteen

Rautpohjassa marssittiin ulos.

Metso Paperin Rautpohjan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Rauno Minkkinen toteaa, että lähtökohtana käydyille yt-neuvotteluille näyttää olleen lain kirjaimen noudattaminen ainoastaan neuvotteluajan kestossa eli 6 viikkoa saa riittää, olivat näkemykset kuuden viikon kuluttua neuvotteluosapuolilla kuinka kaukana toisistaan tahansa. Vastineessa työnantajalle rautpohjalaiset totesivat, ettei Metso Paper Oy Rautpohjan yhteistoimintaneuvotteluja ole käyty yhteistoiminta- ja työsopimuslain eikä myöskään työehtosopimuksien edellyttämällä tavalla, vaikka Metso lupaa eettisissä periaatteissaan noudattaa lakeja ja asetuksia. Minkkinen sanoo, etteivät ylemmät hyväksy työnantajan esittämiä irtisanomisia. Minkkisen mielestä on selvää, että Paper-tasolta oli annettu vähentämistarve, jota yksikössä oli mahdoton saada muutettua. Rauno Minkkinen on huolestunut, että tälläkin kierroksella ns. hiljaista tietoa siirtyy talosta ulos. Asia,

>>> 35

edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Ulla Niemelä

Sivulta 35. joka ei voi olla vaikuttamatta liiketoimintalinjan toimintaan. Häntä huvittaa julkisuudessa käyty keskustelu yt-lain uudistuksesta, kuinka se sitoo työnantajaa ja rajoittaa yritystoimintaa. Tosielämässä mikään ei uuden lain myötä muuttunut ainakaan neuvoteltaessa työvoiman käytön vähentämisestä. Minkkisen mielestä näissä yt-neuvotteluissa ei toteutunut yt-lain henki eikä voida oikeastaan edes puhua neuvotteluista. Viimekädessä tuomioistuimessa todetaan jälkikäteen, kuka oli oikeassa ja kuka väärässä. Järvenpäässä aika loppui kesken

Metso Paperin Järvenpään yksikön ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Arto Leskinen toteaa, että Metson eettiset periaatteet kyseenalaistettiin toden teolla näissä yt-neuvotteluissa. Kolme ensimmäistä eettistä periaatetta eli rehellisyys, lakien ja säännösten noudattaminen sekä läpinäkyvyys ja avoimuus kokivat suuren kolauksen. Leskisen mukaan yt-menettelyä käytettiin irtisanomisvälineenä. Johdosta oli annettu selkeä vähennysmäärä, johon vähennysmäärään ei päästy pelkillä eläkejärjestelyillä ja vapaaehtoisesti lähtevillä, joten loppuihin irtisanottuihin käytettiin henkilökohtaisia syitä. Keskusteluja vaihtoehdoista irtisanomisten välttämiseksi ei ehditty edes käydä. Neuvotteluiden kuluessa selkeni myös se, ettei työnantajapuolella tunnettu yt-lakia riittävästi. Vallitsi sellainen ilmapiiri, että aiemmat yt-kierrokset ovat olleet mallisuorituksia ja tämä yt-kierros on pelkkä läpihuutojuttu. Neuvotteluja piti työnantajan mielestä käydä luottamuksellisesti ja salaa. Mitään ei saanut kertoa ulospäin eikä irtisanottavaksi aiottuihin saanut ottaa yhteyttä.. Käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden pöytäkirjojen saaminen sellaiseksi, että ne kuvaavat kokouksen kulkua, oli Leskisen mukaan työlästä. Lisäksi omia eriäviä kannanottoja oli vaikea saada pöytäkirjaan. Arto Leskinen toivoo että tämä tapaus selvitettäisiin perin pohjin, koska työantajan ja työntekijäpuolen näkemykset yt-lain noudattamisesta ovat niin kaukana tosistaan. Leskinen toteaa sarkastisesti, että jos työnantajan tulkinta on oikea, on jatkossa yt-neuvotteluiden läpivienti tosi nopeaa. Käydään vain juomassa kahvit ja allekirjoitetaan lyhyitä pöytäkirjoja. n 36

YTN sai oman työehtosopimuksen tietoliikennealalle

– palkankorotusprosentit ylittivät odotukset Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja työnantajaliitto TIKLI hyväksyivät valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen laatiman sovintoesityksen 14. marraskuuta. Sovintoesityksen hyväksymisen myötä tietoliikennealan ylemmät toimihenkilöt saavuttivat oman työehtosopimuksen. Uuden työehtosopimuksen myötä YTN:n asemaa työmarkkinakentässä vahvistuu entisestään.

udessa työehtosopimuksessa yhdistettiin aiemmin erilliset tietoalan ja tietoliikennealan työehtosopimukset yhdeksi työehtosopimukseksi. Sopimuskauden aikana palkkoja korotetaan yli 12 prosentilla. Ensimmäinen yleiskorotus 4,5 % tai 110 euroa maksetaan 1. marraskuuta. Yrityskohtainen erä, joka on suuruudeltaan 1,5 %, maksetaan 1. maaliskuuta 2008 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa. 1. lokakuuta 2008 maksetaan yleiskorotuksena 3,5 % ja 1.syyskuuta 2009 yleiskorotus on 2,6 %. Tämän lisäksi ylemmille toimihenkilöille, joiden työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti 12 vuotta, maksetaan erillisenä lisänä 80 euroa kuukaudessa 1. maaliskuuta 2008 lähtien. Uuteen työehtosopimukseen saatiin myös kirjaus

työaikakorvauksista ja työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta. YTN:n tietoliikennealan taustaryhmän puheenjohtaja ja Elisan ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Matti Ollila on tyytyväinen sopimukseen, koska se täyttää taustaryhmän asettamat vaatimukset. Hyvien palkankorotusprosenttien lisäksi Ollila on tyytyväinen siihen, että työehtosopimukseen saatiin kirjaukset ylityökorvauksista ja vapaa-aikana matkustamisen korvauksien osalta. – Esimerkiksi ylityökorvauksen osalta uusi kirjaus ohjaa työnantajaa maksamaan ylityökorvaukset lain mukaisesti. YTN:n tietoliikennealan vastaava asiamies Tage Lindberg kertoo, että korotusprosentit ylittivät jopa taustaryhmän tavoitteet.

YTN:n tietoliikennealan vastuullinen asiamies Tage Lindberg (vasemmalla) ja taustaryhmän puheenjohtaja Matti Ollila ovat tyytyväisiä uuteen työehtosopimukseen.

– Näin korkeisiin korotusprosentteihin päästiin pitkälti todellisen työtaisteluuhkan takia. Työnantajaliitto TIKLI ymmärsi, että ilman kunnollisia korotuksia sekä ylemmät toimihenkilöt että toimihenkilöt aloittavat lakon. Oma luottamusmies kaikkiin alan yrityksiin

Ollila muistuttaa, että YTN:n tietoliikennealan keskeisiin tavoitteisiin kuului saada ylemmille toimihenkilöille oma luottamusmies kaikkiin alan yrityksiin. Tavoite saavutettiin ja TeliaSonera Finlandiin saadaan nyt sopimuksen avulla muodostettua ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmä, jolla on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Nämä kirjaukset parantavat merkittävästi ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa koko alalla, Ollila uskoo. Lindberg korostaa, että ylempien UUSI

Insinööri

toimihenkilöiden luottamusmiehen saaminen kaikkiin tietoliikennealan yrityksiin on suuri voitto YTN:lle. Ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan vahvistaminen tietoliikennealalla vahvistaa myös YTN:n asemaa koko työmarkkinakentässä. Lindbergin tietojen mukaan TeliaSonera Finlandin ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen tehtävään on varmasti useita halukkaita. Tämäkin kertoo siitä, että TeliaSonerassa on todellista tarvetta ja kiinnostusta ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnalle. Elisalaiset tyytyväisiä sopimukseen

Uusi työehtosopimus ei ole vielä herättänyt kysymyksiä Elisan ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. – Vaikka lopullinen sopimustekstiversio ei ole vielä ollut ylempien toimihenkiöiden nähtä-

ville, olemme toki kertoneet sopimukset pääkohdat, Ollila kertoo. Ollilan mukaan Elisan ylemmät toimihenkilöt ovat tyytyväisiä työehtosopimukseen. – Kiitoksia on tullut paljon, enkä ole kuullut yhtään kielteistä kommenttia. Tyytyväisiä ollaan myös siihen, että sopimus saatiin viime hetkellä ilman lakon käynnistämistä. Työ jatkuu

Lindberg arvioi, että seuraavalla neuvottelukierroksella keskeisiksi asioiksi nousevat työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen ja työaikakorvausten tarkemmat kirjaukset työehtosopimukseen. Työ ei lopu tähän uuteen työehtosopimukseen, vaan työtä jatketaan jalkauttamalla sopimusta kentälle ja jatkamalla ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa Lindberg lupaa. n 37

edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Nyt valitaan Rambollillakin lisää luottamusmiehiä Ramboll Finland Oy:n pääluottamusmies Mari Järvinen aloitti vaativan tehtävänsä vasta kesällä ja joutui heti tosi koitokseen, suunnittelualan työtaisteluun. Yli 500 edustettavan ylemmän toimihenkilön edunvalvonta vei Järvisen työajan tänä syksynä lähes tyystin.

ambollin Kannelmäen työpaikalla Mari Järvisen arki lähti liikkeelle lakon jälkeen hieman ankeissa tunnelmissa: lakkoon liittyviä yksittäisiä riitoja joutui selvittelemään useamman päivän ajan. – Työnantajapuoli otti harmittavasti työtaistelun henkilökohtaisesti itseensä. Uskomatonta, etteivät he tajunneet, ettei tässä hyökätty yrityksen johdon edustajia vastaan, vaan tarkoitus oli nostattaa koko suunnitteluala kilpailukykyiselle tasolle teollisuuden vastaaviin tehtäviin nähden, Järvinen sanoo. – Onneksi olen saanut koko ajan paljon tukea työntekijöiltä. Työtaistelu oli kasvattava kokemus, oli hienoa nähdä ylemmät toimihenkilöt yhteisen asian takana. Meillä joukko pysyi työtaistelun aikana yhtenäisenä ja vain muutama rikkuri löytyi koko suuresta joukosta, Järvinen kertoo. Ramboll Finlandilla on 15 aluetoimistoa ja toistaiseksi Järvisen lisäksi on vain yksi luottamusmies. Urakka on järkyttävän suuri, mutta uuden työehtosopimuksen myötä joulukuussa valitaan 38

useampi luottamusmies. Halukkaita ilmaantui jo ennen lakkoa ja nyt, kun työehtosopimuksessa luottamusmiehen asema on ratkaisevasti parantunut, kiinnostus tehtävään on lisääntynyt. Luottamusmiehelle maksettava kuukausikorvaus, ansiokehitystakuu ja tiedonsaannin turvaaminen ovat hyviä saavutuksia. – Tavoitteena on, että ainakin viidellä suurimmalla työpaikalla olisi oma luottamusmiehensä. Pienempiin voitaisiin valita yhteisiä luottoja. Järvinen kertoo olleensa uuteen sopimukseen ensin hieman pettynyt. Palkankorotus olisi saanut olla suurempi ja matka-ajan korvaus parempi. – Kun sitten perehtyi sopimuksen sisältöön tarkemmin ja katsoi sitä kokonaisuutena, se on oikeastaan aika hyvä, Järvinen miettii. Teollisuuden tasoa saadaan kiinni kahden vuoden aikana kolmen prosentin verran ja matka-ajan korvaamisen kirjauskin on tärkeä periaatteellinen saavutus. Rambollilla se on otettu erityisen tyytyväisenä vastaan, sillä siellä matka-ajoista on maksettu vain jos ne on voinut laskuttaa asiakkaalta.

Mari Järvinen löysi itsestään uuden piirteen siirtyessään työelämään. Hän ei olisi osannut kuvitella itseään luottamusmieheksi vielä opiskeluaikanaan, mutta niinpä vain päätyi Ramboll Finlandin pääluottamusmieheksi.

– Uudessa työehtosopimuksessa on paljon muutakin kuin raha ja matka-aika. Luottamusmiehen lisäksi myös työsuojeluvaltuutetun työstä maksetaan jatkossa korvausta, tilapäisen vapaan vaikkapa lapsen sairastuttua saa nyt palkallisena ja kertausharjoitusten ajalta on suositus maksaa palkanmenetys. Mielestäni oli tärkeää, että nämä asiat saatiin myös kirjattua TES:iin, eivätkä ne jääneet pelkästään paikallisen sopimisen tasolle. Rambollilla on yleisesti aktivoiduttu syksyn työriidan aikana. Kun luottamusmiehet on saatu valittua, seuraava askel on oman yritysyhdistyksen perustaminen ensi vuoden alkupuolella. n

Teksti ja kuva: Marketta Harinen

YTN:n historian ensimmäinen työtaistelu tuloksekas Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan lakko kesti kahdeksan työpäivää. Lakollakaan ei kuitattu kaikkea, mitä tavoiteltiin, mutta ala sai sentään YTN:n parhaan ratkaisun tällä kierroksella.

usi suunnittelualan ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus on vain kaksivuotinen ja päättyy 31.10.2009. Tänä vuonna tehdyt muut sopimukset ovat poikkeuksetta pidempiä. Palkkaratkaisun kokonaisvaikutus on 11,4 prosenttia eli keskimäärin 5,7 prosenttia vuodessa. Jos paikallisesti ei päästä sopimukseen, korotuksia maksetaan 10,4 prosenttia. Se on tässä sopimuksessa niin sanottua varmaa rahaa. YTN:n keskeisenä tavoitteena oli kuroa umpeen palkkaeroa teollisuuden suunnittelutyöhön nähden. YTN on pyrkinyt vertaamaan suunnittelualan korotuksia alan suurimman asiakasryhmän eli teknologiateollisuuden kanssa. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen palkankorotukset ovat vertailukelpoisella kahden vuoden ajanjaksolla 7,2 – 8,5 prosenttia eli enimmillään 4,25 prosenttia vuodessa. Näin ollen palkkaero teknologiateollisuuteen kaventuu YTN:n mukaan kahdessa vuodessa 3 prosenttia, kun palkkaero on nyt 8 prosenttia. Toimihenkilöunioni TU:n suunnittelualalle solmimaan 2,5-vuotiseen sopimukseen nähden nyt solmittu sopiUUSI

Insinööri

YTN:n suunnittelualan vastuullinen asiamies Teemu Hankamäki (vas.) ja asiamies Matti Koskinen toteavat, että kahdeksan prosentin palkkakuilun kurominen kolmella prosentilla on hyvä tulos kahdessa vuodessa.

mus tuo samantasoiset korotukset, mutta puoli vuotta lyhyemmällä sopimuskaudella. Vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen

Ensimmäistä kertaa ylemmille toimihenkilöille saatiin sitova kirjaus vapaaaikana matkustamisen korvaamisesta. Sopimuksella ei muuteta niitä paikallisia sopimuksia, joissa matka-ajan korvauksesta on sovittu paremmin. Matka-ajan korvaamisessa on edelleen voimassa suositusluontoinen kirjaus, jonka mukaan matka-ajalta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka silloin, kun työnantaja voi laskuttaa matka-ajan erikseen asiakkaalta. Uutta on sitova kirjaus, jonka mukaan asiakasprojekteissa korvataan vapaa-aikana matkustaminen matkavuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta 15 euron tuntikorvauksella. YTN:ssä arvioidaan, että kirjauksen kustannusvaikutus on valtakunnallisesti noin prosentin luokkaa. Eri yrityksissä se voi vaihdella huomattavasti. Miksi lakkoa ei jatkettu?

Suunnittelualan vastaava asiamies Tee-

mu Hankamäki kertoi, että alan taustaryhmässä saatua sovintoehdotusta pohdittiin tarkoin samalla, kun mietittiin lakon pitävyyttä, jos ehdotusta ei olisi hyväksytty. Lakko oli sujunut erinomaisesti niissä yrityksissä, joissa se lähti hyvin liikkeelle, mutta muualla alkoi näkyä lakkoväsymystä. Taustaryhmällä ja YTN:n hallituksella ei ollut takeita siitä, että sovintoehdotuksen sisältö olisi merkittävästi parantunut lakkoa jatkamalla. Jäsenkunnalle aiheutuvat menetykset olivat myös puntarissa mukana. – Joka tapauksessa kahdeksan prosentin palkkakuilun kurominen kolmella prosentilla on hyvä tulos kahdessa vuodessa. Ei sellaista lakkoa ole eikä tule, jolla kaikki tavoitteet saavutettaisiin. Myös työtaistelun jälkeen sopimus on aina kompromissi, Hankamäki muistuttaa. – Suurimman työn tekivät luottamusmiehet. He organisoivat työtaistelun työpaikoilla, laittoivat pystyyn lakkotoimikunnat ja lakkovahtivuorot, Hankamäki kiittää. n Lisää YTN:n suunnittelualan työehtosopimuksesta löytyy osoitteesta www.ytn.fi ->Suunnitteluala 39

Teksti: Miika Vähämaa n Kuva: Arto Nyyssönen

”Silitysraudalla voi valmistaa muovipusseja” Kodinkoneita voi käyttää moneen ja elintarvikkeilla saa aikaan tieteellisiä kokeita.

odinkoneita voi käyttää pienten tieteellisten kokeiden tekemiseen. Turvatekniikan keskuksessa (Tukes) tiedetään, että kodeissa tehdään monenlaisia kokeiluita – osa hyödyllisiä ja turvallisia, osa taas tappavan vaarallisia. – Klassinen vitsi on se, että kesäisin tehdään niin sanottua ohmimakkaraa. Lämmitetään makkaraa siten, että työnnetään molempiin päihin haarukat ja kytketään makkaran läpi kulkemaan 230 volttia. Makkara johtaa hyvin sähköä ja lämpenee taatusti nopeasti. Tämä on jo kokeiltu ja todettu toimivaksi, ylitarkastaja Kari Lehto Tukesista kertoo. Hän neuvoo kuitenkin olemaan toistamatta järjestelyä, koska ohmimakkaran grillaukseen liittyy monia vaaratekijöitä. – Esimerkiksi silitysrautaa on saatettu käyttää laminoimiseen tai muovipussien tekemiseen. Sillä voi kuumentaa laminaatti- tai muovipintaa. Turvallista uuskäyttöä voisi olla vaikka matkalaukun nimilapun laminoiminen silitysraudan avulla. Mutta täytyy olla tarkkana, ettei aloita liian suurella lämpötilalla, jolloin muovi sulaa kiinni raudan pohjaan, Lehto sanoo. Nuoret rakentelevat elektroniikkalaitteita, jotka saavat virtaa sähköverkosta. Musiikin tahtiin välähtelevät valourut ovat tyyppiesimerkki laitteesta, joita tehdään itse jostain lehdestä saadun kytkentäkaavion avulla. Valourkuihin ei yleensä ymmärretä laittaa riittävää kosketussuojausta jännitteisiin osiin. Koska viranomaiset eivät valvo kansalaisten kotona suorittamia kokeita, ei myöskään tiedetä miten usein jokin menee pieleen. Periaatteessa Tommi Berg. kuka tahansa voi kuitenkin tehdä melkein mitä 40

Muutama turvallinen kotona kokeiltava pikku koe: Vinkit ovat amerikkalaisen NewScientist -tiedelehden julkaisemasta kirjasta.

Rautamolekyylien erottaminen aamiaismuroista

uroista voi irrottaa aivan oikeaa metallisessa muodossa olevaa rautaa. Murojahan saatetaan mainostaa niiden sisältämän raudan hyödyllisten terveysvaikutusten avulla. Tarpeeksi vahvan magneetin avulla tuon raudan saa irrotettua muroista. Murot täytyy ensin murskata hienon hienoksi jauheeksi. Sitten jauhe tulee laittaa läpinäkyvään muovipussiin ja liuottaa kuumaan veteen parikymmentä minuuttia. Tämän jälkeen seosta tulee työnnellä magneetilla pussin nurkkaan. Prosessin aikana magneetti vetää puoleensa tummaa rautanöyhtää, joka on tosiaan muroissa olevaa rautaa! Vaihtoehtoisesti voi käyttää tehosekoitinta. Parikymmentä minuuttia liuotettua muroseosta pyöritetään sekoittimessa ja magneettia pidetään sekoittimen reunaa vasten. Rauta vetäytyy kiinni magneettiin. Muroissa oleva rauta on metallisessa muodossa eikä ioneina sitä varten, että ionimuotoinen rauta saisi murot helpommin pilaantumaan. Kokeen kannalta tämä on hyvä, sillä ioneina magneetti ei tepsisi niihin. Ruuansulatuskanavassa osa raudasta imeytyy vatsahappojen ansiosta. Elimistö käyttää rautaa esimerkiksi hemoglobiinin valmistukseen. Hemog-

tahansa kokeita kotonaan. Oman laboratorionkin saa perustaa ilman mitään erityistä lupaa. Ainoastaan kaupallisiin tarkoituksiin perustettu laboratorio joutuu viranomaisten syyniin. Myyrät kuriin sähköllä

Joskus kotipiirissä tehtävät kokeilut tai UUSI

Insinööri

lobiini on tärkeä aine hapen kuljetuksessa ympäri kroppaa.

DNA-näyte viskipaukun avulla

ämä temppu on yksinkertaisuudessaan nerokas. DNA:ta pystyy erottamaan kotioloissa pesuaineen, viskin (tai minkä tahansa alkoholipitoisuudeltaan yli 50-prosenttisen juomakelpoisen nesteen) ja suolaveden avulla. Toimi seuraavasti. Purskuttele suussa mietoa suolaliuosta puolisen minuuttia. Sylkäise sitten liuos puhtaaseen lasiin, jossa on jo valmiiksi liuotettuna yksi teelusikallinen pesuainetta ja kolme teelusikallista vettä. Sitten tarkkana. Viskiä tulee kaataa tähän seokseen erittäin varovasti niin, että alkoholi muodostaa lasin yläosaan erillisen kerroksen. Apuna voi käyttää vaikkapa pipettiä. Pesuaine rikkoo suusta suolan mukana huuhtoutuneiden solujen kalvot. Niinpä deoksiribonukleiinihappo (DNA) vapautuu nesteeseen. Tämä geneettinen materiaali on vesiliukoista, mutta ei liukene alkoholiin. Lasin pinnalle, alkoholikerroksen sisälle muodostuu valkoisia pieniä klönttejä, joka on DNA:ta. Siinä lilluvat geenisi, jotka kopioituvat jälkeläisillesi ja tekevät sinusta sen fyysisen kokonaisuuden joka olet.

Fluoresoiva leimahdus television ruudulta

itä tapahtuu, jos koskettaa television ruutua pimeässä juuri

erehdykset saavat traagisen lopun. Lehto muistaa lukeneensa lehdestä muutama vuosi sitten sattuneesta tapauksesta, jossa maatilan isäntä päätti johtaa pihaansa sähköä maan alla lymyävien myyrien karkottamiseksi. – Eläkeläismies oli valmistanut pistotulpasta, sähköjohdosta ja kahdesta ruuJani Hannonen. vimeisselistä myyränkarkotuslaitteen,

sen jälkeen, kun se on sammutettu? Mitään erityistä ei tapahdu taulutelevisioiden kanssa. Tarvitaan vanhanaikaisempi malli, joka on varustettu kuvaputkella. Tarkemmin sanottuna katodisädekuvaputkella (Cathode Ray Tube). Kuvaputkitelevisiota sormella kosketettaessa näkyy pieni fluoresoiva leimahdus sekä kuuluu rätinää. Kun sormea kuljettaa pitkin ruudun pintaa, rätinää kuuluu enemmän samalla kun staattista sähköä purkautuu monitorilta. Reaktiot perustuvat telkkarin tekniikkaan: television kuva syntyy siitä, että sähköä virtaa negatiiviselta elektrodilta eli katodilta positiviisille elektrodille eli anodille. Voisi myös sanoa, että televisiokuvan syntyessä elektronisuihku pyyhkäisee fosforoitua kuvapintaa juova juovalta 25 kertaa sekunnissa. Elektronien pommituksessa kuvapinta loistaa valoa sen mukaan miten voimakas elektronisuihku siihen kohdistuu. Kun telkkarin sammuttaa, fosforipitoiseen kuvaruutuun jää vielä jonkin verran sähkövarausta pommituksen jäljiltä. Sormella koskettaessa tämä varaus purkautuu ja loistaa hieman, samalla periaatteella kuin jos televisio lähettäisi kuvaa.

Lähde: Mick O´Hare. “How To Fossilise Your Hamster – and other amazing experiments for the armchair scientist.” Profile Books, 2007.

jossa toinen meisseli oli kytketty vaihejohtimeen ja toinen nollajohtimeen. Jostain syystä hän oli tarttunut jännitteisiin meisseleihin tai paljaisiin johtimiin silloin, kun pistotulppa oli pistorasiassa. Sähköisku johti kuolemaan. n

oikeus Teksti: Maria Harju

Muutosturva edistänyt irtisanottujen työllistymistä selvästi

uutosturvatoimintamalli on parantanut selvästi irtisanottujen uudelleentyöllistymistä. Työllistyneiden osuus on muutosturvan myötä noussut noin neljä prosenttiyksikköä. Muutosturva on auttanut työllistymisessä erityisesti ikääntyviä, kouluttamattomia sekä tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä. Tutkijat Robert Arnkil, Esa Jokinen ja Simo Aho ovat tehneet työministeriölle kattavan tutkimuksen vuonna 2005 toteutetun muutosturvauudistuksen onnistumisesta. Tutkimusta varten haastateltiin työntekijöitä ja työnantajia sekä työhallinnon, keskusjärjestöjen, yritysten ja viranomaisten edustajia sekä tehtiin kyselyjä ja analysoitiin seurantatietoja. Tutkimuksesta kävi ilmi, että muutosturvatoimintamalli on parantanut selvästi irtisanottujen uudelleentyöllistymistä. Työllistyneiden osuus on muutosturvan myötä noussut noin neljä prosenttiyksikköä ja muutosturva on auttanut työllistymisessä erityisesti ikääntyviä, kouluttamattomia sekä tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä. Näissä ryhmissä myös aiempaa merkittävästi suurempi osa on sijoittunut aktiivisiin työhallinnon toimenpiteisiin kuten koulutukseen. Lisäksi muutosturva on parantunut erityisesti työnantajakontakteja ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä irtisanomistilanteissa.

Muutosturvan todettiin myös luovan uudenlaisia mahdollisuuksia tukea ihmisten toimintaa jo varhaisessa vaiheessa tiedottamalla, aktivoimalla ja koulutustoimenpiteiden räätälöimisellä, sillä monet henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat irtisanotun uudelleentyöllistymiseen hyvässäkin työmarkkinatilanteessa. Pulmia pk-sektorilla

Muutosturvan tämänhetkiset pulmat liittyvät pk-sektorin ja julkisen sektorin muita heikompaan tietämykseen muutosturva-asioissa. Haasteena on myös, miten heikommat valmiudet omaavat työnantajat ja työntekijät saadaan muutosturvan piiriin. Ja vaikka muutosturva-asiakkaiden uudelleentyöllistymisen odote onkin tällä hetkellä hyvä, eivät irtisanotut itse ole vielä työllistymisensä suhteen kovin luottavaisia. Työntekijä kokee itsensä tyypillisesti ”häviäjäksi” irtisanomistilanteessa, mikä lisää hänen psyykkistä kuormitustaan ja heikentää tarjottujen palvelujen hyödyntämistä. Haasteena on lisäksi estää irtisanottujen joukon jakautuminen jatkossa niin sanotusti kahden kerroksen väeksi eli yhtäältä niihin, jotka parempien henkilökohtaisten resurssiensa vuoksi hyötyvät muutosturvasta ja toisaalta niihin, jotka jäävät siitä syrjään. Joissakin tapauksissa irtisanotun pääseminen muutosturvan piiriin on jopa kokonaan estynyt joko

työnantajan, työntekijän omien asenteiden vuoksi tai viranomaisen ja työntekijän yhteentörmäyksen vuoksi. Tutkijat suosittelevatkin nyt, että muutosturvamallille luodaan kehittämisohjelma, jossa hyviä käytäntöjä kehitetään ja levitetään sekä asiantuntijuutta vahvistetaan jatkuvasti. Tutkimuksessa muutosturvan asiakasvaikuttavuutta seurattiin tilastollisen aineiston avulla. Vaikuttavuutta ja uudistuksen toteutumista arvioitiin laadullisesti työntekijä-, työnantaja-, työhallinto- ja keskusjärjestöhaastatteluin sekä yritys- ja viranomaiskyselyillä. Muutosturvan arviointitutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskus yhdessä LTT-tutkimus Oy:n (nykyisin HSE Executive Education) ja Spangar Negotiationsin kanssa. n

Tutkijat suosittelevat, että muutosturvamallille luodaan kehittämisohjelma, jossa hyviä käytäntöjä kehitetään ja levitetään sekä asiantuntijuutta vahvistetaan jatkuvasti.

Soviteltu työttömyysetuus sai jatkoaikaa 2009 loppuun

yöttömyysturvalaki muuttuu siten, että soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa vuoden 2009 loppuun saakka, vaikka 36 kuukauden enimmäisaika on tullut täyteen. Hallitus esitti lain vahvistamista torstaina 29. marraskuuta. Presidentti vahvisti lain perjantaina 30.11. ja laki tulee voimaan vuoden

2008 alusta. Soviteltua työttömyysetuutta voi työttömyysturvalain mukaan saada enintään 36 kuukautta kerrallaan. Määräaikaisen lainmuutoksen johdosta soviteltua työttömyysetuutta ovat kuitenkin voineet saada toistaiseksi myös ne, joilla enimmäisaika on täyttynyt. Sovitellun työttömyysetuuden saajat

voivat saada etuutta vuoden 2009 loppuun saakka etuuden enimmäismaksuajan täyttymisen estämättä. Tähän asti aikaraja on ollut vuoden 2007 loppuun. Mahdollisuus saada edelleen soviteltua työttömyysetuutta parantaa etenkin pienipalkkaisilla ja naisvaltaisilla aloilla toimivien henkilöiden asemaa. n

Kolmikantainen selvitys vuokratyöstä

yöministeriön asettama kolmikantainen työryhmä esittää kymmentä parannusehdotusta, jotka tähtäävät vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseen. Työryhmän tärkein ehdotus on vuokratyövoimaa työllistävän yrityksen henkilöstön edustajien toimivaltuuksien laajentaminen, sanoo vuokratyöryhmän jäsen, Akavan lakimies Maria Löfgren. Työvoiman vuokraus on osa nykyistä työelämää, mutta siihen liittyy Löfgrenin mukaan käytännössä monenlaisia ongelmia. Osa kytkeytyy harmaaseen talouteen ja osa työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Työministeriön alainen kolmikantainen työryhmä selvitti vuokraustoiminnan työoikeudellista ulottuvuutta perehtyen alalla rehottaviin käytännön ongelmiin. Lopputuloksena on luonteva pohja yksimielisille johtopäätöksille ja ehdotuksille, joilla näihin ongelmiin halutaan pureutua. Akavan näkökulmasta selvitys laadittiin oikeaan aikaan, sillä työvoiman vuokraustoiminta laajenee jatkuvasti

niin uusille aloille ja toimintoihin kuin organisaation kaikille tasoillekin. – Työryhmän esittämät muutokset ehkäisevät tyypillisimpien vuokratyöongelmien pesiytymistä akavalaisiin ammatteihin, Löfgren uskoo. Jatkossa käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajalla on oikeus saada vuokratyöntekijän työsuhteessa esiintyvän ongelman selvittämiseksi tarvittavat tiedot vuokratyöntekijän työnantajalta sekä edustaa vuokratyöntekijää. Ilman tätä mahdollisuutta moni vuokratyösuhdeongelma jäisi ratkomatta, sillä oman työnantajayrityksen henkilöstön edustajilla ei ole toimivaltuuksia suhteessa käyttäjäyritykseen. Esitys toteutetaan muuttamalla niin sanottua tilaajavastuulakia, jonka toimivuutta työryhmä esittää samalla selvitettäväksi. Löfgren korostaa esityksen merkittävää periaatteellista sanomaa. – Henkilöstön edustajien rooli työyhteisön viihtyvyyden ja työhyvinvoinnin edistäjinä aletaan ymmärtää. Heidän osaamisensa halutaan ottaa käyttöön kehitettäessä aitoa vuorovaikutuk-

sellista työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Muita vuokratyöntekijän arkea helpottavia työryhmän esityksiä Akavan on niin ikään helppo tukea. Esimerkiksi koeajan käyttöön on tulossa rajoituksia. Vuokratyöntekijän mahdollisuuksia saada selkoa työsuhteensa keskeisistä ehdoista parannetaan. Kaiken kaikkiaan Akava pitää selvityksen lopputulosta onnistuneena esimerkkinä siitä, miten työntekijän suojeluperiaatteen toteutumista voidaan edistää ja ottaa samalla huomioon käytännön työelämän tarpeet. n Työministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2006 vuokratyötä tehneitä henkilöitä noin 100 000 ja vuokratyötä käyttää 18 300 yritystä. Vuokratyötä tehneiden osuus työllisistä oli noin 4,1 prosenttia. Työsuhteiden keskimääräinen kesto oli 82 vuorokautta. Henkilöstöpalveluyritystenliiton tilastojen mukaan vuokratyön työllistävä vaikutus oli vuonna 2006 noin 23 000 henkilötyövuotta. Vuokratyöntekijöistä valtaosa on alle 35-vuotiaita.

Vuoden 2008 luontoisedut

erohallitus on päättänyt vuoden 2008 luontoiseduista. Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Verohallitus vahvistaa vuosittain verotuksessa noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet. Arvostuksissa on huomioitu etukohtainen kustannustason nousu. Huomionarvoisaa on, että päätökseen on tullut autoetua koskeva rakenteellinen muutos. Autoetu Autoedun arvo koostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton hintana käyteUUSI

Insinööri

tään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun uushankintahintaa. Autoedun arvostuksessa ikäryhmä C on vuodesta 2008 hintaperusteinen. Ikäryhmään C kuuluvat ennen vuotta 2003 ensimmäistä kertaa käyttöönotetut autot. Ikäryhmässä auton luontoisetuarvo määräytyy samalla tavalla kuin ikäryhmissä A ja B. Myös ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy hintaperusteisesti, kun kyse on aikaisintaan vuonna 2008 käyttöönotetusta autosta. Tällöin uushankintahintana pidetään auton hankintamaan hintaa. Ennen vuotta 2008 käyttöönotettuihin ulkomailla saatuihin luontoisetuautoihin sovelletaan kaava-

maista arvoa vuoden 2007 tavoin. Puhelinedut ennallaan – asuntoedut nousevat Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Asuntoetujen arvot nousevat koko maassa. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 5,20 € (korotus 20 senttiä) silloin kun välittömät kustannukset ovat enintään 8,70 € aterialta (korotus 30 senttiä). n 43

opiskelijat

Insinööriopiskelijaliiton liittokokous

Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Pehmeä laskeutuminen uuteen vuoteen

IOL:n vuoden 2008 hallitus ryhmäkuvassa: Edessä vasemmalta Tapio Alaviiri, Satu-Maarit Velling ja Joonas Suominen, keskirivissä vasemmalta Tiina Saloniemi, Marjo Kenttälä ja Erkki Talala sekä takarivissä vasemmalta Jani Karttunen, Timo Ojala ja Tuomas Taskila.

nsinööriopiskelijaliiton sääntömääräisessä liittokokouksessa Vantaalla 17.–18. marraskuuta käsiteltiin toimintalinjat tulevalle vuodelle toimintasuunnitelman ja budjetin muodossa sekä valittiin liittohallituksen toimijat. Puheenjohtajaksi liittohallitukseen valittiin Tapio Alaviiri Rovaniemeltä. Tapio on toiminut kuluneen vuoden hallituksen varapuheenjohtajana. Uudeksi varapuheenjohtajaksi liittokokous valitsi turkulaisen Joonas Suomisen sekä hallituksen jäseniksi

Satu-Maarit Vellingin Kuopiosta, Tuomas Taskilan Jyväskylästä, Marjo Kenttälän Rovaniemeltä, Tiina Saloniemen Seinäjoelta, Timo Ojalan Porista ja Jani Karttusen Kemistä. Hallituksen varajäseneksi valittiin oululainen Erkki Talala. Järjestäyt ymiskokouksessa 10.1. päätetään mm. hallituksen jäsenten vastuualueista ja aluevastuuyhdistyksistä. Uuden hallituksen yhteystiedot löytyvät IOL:n nettisivuilta vuodenvaihteen jälkeen.

Kevään kurssit lähestyvät..

OL:n koulutukset kevään osalta pyörähtävät käyntiin heti vuoden vaihtumisen jälkeen. Paikallisyhdistysten uudet puheenjohtajat, sihteerit ja rahastonhoitajat koulutetaan tehtäviinsä heti tammikuun alussa Hyvinkäällä 11.–13.1.2008 PuSiRa-koulutuksessa. Yhteyshenkilökoulutukset käynnistyvät helmikuun alussa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu paikallisyhdistysten kautta. 44

uodenvaihteen lähestyessä kiire tuntuu vain lisääntyvän. Ennen vuodenvaihdetta monen meistä on puristettava tentit läpi koululla tai hoidettava projektit päätökseen työpaikoilla. Kiireen katkaisee viimein joulu, jonka ajaksi pysähdymme hetkeksi vetämään henkeä. Insinööriopiskelijaliiton liittokokous linjasi ensi vuoden toimintaa ja valitsi uudet toimijat Vantaalla 17.–18.11. Uuden puheenjohtajan, Tapio Alaviirin, johtama hallitus jatkaa haasteellisen edunvalvontatehtävämme toteuttamista paikallistoimintaa painottaen. Uudelle hallitukselle haluan toivottaa onnea ja menestystä tärkeässä tehtävässä! Uusi Insinööriliitto -yhteisö tarjoaa hienot puitteet opiskelijatoiminnalle. Meillä on etuoikeus nauttia esimerkillisestä yhteistyöstä yhteisen ammattijärjestömme puitteissa. Yhteistyö tuottaa tulosta näkyvimmin opiskelijoiden edunvalvonnassa ja ammattijärjestön jäsenhankinnassa. Se on yhteistyötä, josta jokainen osapuoli aidosti hyötyy. Toivon, että sitä jalostetaan uusien toimijoiden mukanaan tuomien kehitysajatusten myötä entistäkin paremmaksi. Olemme nähneet jo useita myönteisiä merkkejä tästä. Joulunaika on rauhoittumisen aikaa. Uskon, että se tulee monelle meistä tarpeeseen. On virkistävää irtaantua hetkeksi hektisestä menosta kouluilla ja työpaikoilla. Vuodenvaihteessa akun pitää olla taas täynnä virtaa. Uudet haasteet odottavat meitä. Rauhallista joulua ja positiivista uutta vuotta 2008!

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen

nsinööriopiskelijaliiton vuoden 2008 puheenjohtajaksi valittu Tapio Alaviiri on pitkän linjan insinööriopiskelija-aktiiivi. Tapio lähti Rovaniemen Insinöörioppilasyhdistyksen toimintaan mukaan heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Viime vuoden lopulla hänet valittiin IOL:n varapuheenjohtajaksi. Ensi vuoden hän luotsaa noin 20 000 insinööriopiskelijan joukkoa. Rovaniemen maalaiskunnassa syntyneen Tapion mukaan opiskeluun liittyvissä valinnoissa kaksi asiaa olivat hänelle itsestään selvyyksiä: toinen niistä oli insinööriopinnot ja toinen opiskeleminen Pohjois-Suomessa. Rovaniemen maalaiskunnassa syntynyt mies viihtyi pohjoisessa ja tekniikka oli aina kiinnostanut häntä. Viidettä vuotta Rovaniemen ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmassa opiskeleva Tapio muistuttaa, että insinöörejä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Työllistymismahdollisuudet ovat monipuoliset. Esimerkiksi ohjelmointia pääaineena opiskeleva voi työllistyä moneen muuhunkin tehtävään kuin ohjelmoijaksi. Insinööriopiskelijatoimintaan Tapio lähti aikoinaan mielellään mukaan, koska opiskelijatoiminnalla on hyvä tarkoitus, kun se tekee selkeää koulutuksellista ja ammatillista edunvalvontaa. Tapio oli myös aikaisemmin toiminut järjestötehtävissä, joten järjestössä vaikuttaminen oli hänelle jo entuudestaan tuttua. Paikallinen vaikuttaminen korostuu

Uusi puheenjohtaja kertoo, että ensi vuoden aikana IOL:n toiminnassa korostuu paikallinen vaikuttaminen. Kunnallisvaalivuonna on tarkoitus laatia tietyille paikkakunnille kunnallisvaalitavoitteita ja saada insinööriopiskelijoita sekä ehdokkaiksi että äänestämään. – Vaikuttaminen paikallisella tasolla on tärkeää, koska kunnallisella tasolla UUSI

Insinööri

Tapio Alaviiri toimii IOL:n puheenjohtajana ensi vuoden.

IOL:n uuden puheenjohtajan Tapio Alaviirin sydän on pohjoisessa tehdään myös koulutuspoliittisia linjauksia, joihin insinööriopiskelijoiden on hyvä päästä vaikuttamaan. Ensi vuonna IOL:n tavoitteisiin kuuluu edelleen insinöörikoulutuksen aloituspaikkamäärien vähentäminen. – Karkea arvio on, että noin 7 000 aloittavaa insinööriopiskelijaa per vuosi olisi sopiva määrä. Pääsääntö pitäisi olla se, että ammattikorkeakoulut kouluttaisivat sen verran insinööriopiskelijoita kuin teollisuus pystyy vastavalmistuneita työllistämään. Tapio uskoo, että IOL:n puheenjohtajana toimiminen kantaa myös tulevai-

suudessa. – Yleensä aktiiviset ihmiset palkitaan. Toimii sitten missä tahansa järjestötehtävässä, se osoittaa ihmisestä jotain sellaista, joka ei muuten nousisi esiin. Tulevaisuudessa Tapio kertoo olevansa valmis muuttamaan tarvittaessa työn perässä etelään. – Koti on siellä missä työ. Toivon kuitenkin löytäväni työpaikan Pohjois-Suomesta, koska sydämeni on pohjoisessa. Vapaa-aikana Tapio lukee, kuuntelee musiikkia ja katsoo elokuvia. – Elokuvia katsellessa unohtuu muut asiat ja voi hetkeksi rentoutua arjen kiireestä. n 45

KUNTA uutisia

NTR:n poliitikkofoorumi koolla Oslossa: Ay-liike osallistuu ilmastopäästöjen vähentämiseen n Pohjoismaiset julkisen sektorin työntekijäjärjestöt haluavat myös ottaa vastuulleen päästöjen vähentämisen. ”Meillä on osa vastuuta sekä kuluttajina, mielipiteiden muokkaajina, etujärjestöinä että työntekijöinä. Meidän on panostettava sekä työpaikkoihin että ilmastoon”. Nordiska Tjänstemannarådetin NTR:n jäsenjärjestöt asettivat kokouksessaan Oslossa joulukuun alussa ympäristö- ja ilmastovaatimukset omille järjestöilleen. Ne haastavat jäsenet ja luottamushenkilöt mukaan työhön esittämään ilmastoa parantavia aloitteita sekä omille järjestöilleen että työpaikoilleen.

NTR:n jäsenjärjestöt velvoittautuvat: • lisäämään tiedotusta ja osaamista omissa

järjestöissään • kouluttamaan sekä luottamushenkilöitä että muita työntekijötä ilmastokysymyksistä • esittämään työnantajille ja työntekijäjärjestöille ympäristöön liittyviä vaatimuksia esimerkiksi energiasäästöistä ja jätteiden käsittelystä • haastamaan muut työntekijäjärjestöt mukaan tähän työhön • keksimään ympäristöystävällisiä jäsenetuja • miettimään kriittisesti omaa energiankulutustaan ja kartoittamaan päästöjen määrän konkreettisten tavoitteiden asettamiseksi esim. lentomatkojen yhteydessä • miettimään omia matkustustarpeitaan ja arvioimaan vaihtoehtoisia kokousmuotoja

��

Nordiska Tjänstemannarådet NTR Suomeksi Pohjoismainen toimihenkilöneuvosto PTN • Edustaa 12 lähinnä kunta-alan toimihenkilöjärjestöä kaikista pohjoismaista, joiden kautta jäseniä yhteensä noin 400 000 • Suomesta jäseninä ovat Uusi Insinööriliitto UIL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY

Päteviä kunnanjohtajia yhä vaikeampi löytää n Hakijamäärät kunnan- ja kaupungin-

johtajien virkoihin ovat laskussa ja virkojen hakuaikoja joudutaan jatkamaan entistä useammin, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Viimeisen kahden vuoden aikanaavoinna olleisiin kunnanjohtajan virkoihin on ilmoittautunut keskimäärin vain kymmenkunta hakijaa. Lisäksi kolmannes avoimista paikoista on jouduttu laittamaan uudelleen haettavaksi, mikä kertoo pätevien hakijoiden vähyydestä. Kunnan koolla ei ole suurta vaikutusta hakijamääriin. Sen sijaan virka joudutaan laittamaan uudelleen haettavaksi useammin pienissä kuin suurissa kunnissa. Hakijamäärät vaihtelevat alueellisesti. Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 7 hakijaa avoinna ollutta kunnanjohtajan virkaa kohden. Eniten kiinnostusta kuntajohtamiseen on Varsinais-Suomessa, jossa hakijoita on ollut keskimäärin 20 virkaa kohden. Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoisen mukaan nyt on käynnissä suuri kuntajohtajien sukupolvenvaihdos. – Koska johtavaan asemaan noustaan vuosien kokemuksen kautta, usein vasta kypsässä iässä, on johtajien sukupolvenvaihdos vielä nopeampi kuin muun henkilökunnan vaihtuminen.

Jotta toiset pärjäisivät, jos sinulle sattuu jotain.

paljonko i, t s a e p llista ioit no Näin arv rvitsee taloude in: i ta jota perhees sinulle sattuu jos 00 a 62 4 turvaa, uodess ulot v

Suomalaisen perusperheen hyvinvointi perustuu kahden ihmisen työntekoon. Jos toinen tilipussin tuojista kuolee, talouden tasapaino järkkyy. Ikävä kyllä, useimpien perheiden taloutta vaivaa tutkitusti paha turvavaje. Ammattiliittosi jäsenenä voit onneksi hoitaa perheesi henkivakuutusturvan kuntoon helposti ja edullisesti. Riittää kun käyt osoitteessa:

www.henkivakuutuskuntoon.

tot n brut perhee

0 112 00

at n lain

40 000

/ huol

0 214 40

perhee

20.000

lapsi lettava

e n tarv

Turva

oon.fi

tuskunt

u nkivaku www.he

Uuden Insinööriliiton ryhmähenki- ja tapaturmavakuutukset myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, joka on Suomen johtava palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenten vakuuttaja. Kalevan ryhmävakuutukset myy ja hoitaa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. UUSI

Keskinäinen InsinööriVakuutusyhtiö Kaleva • Rekisteröity kotipaikka ja osoite: Helsinki, PL 347, 00101 Helsinki • Krnro 6.156, Y-tunnus 0200628-9

ONKO SINUSSA OPETTAJA-AINESTA? Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa voit pätevöityä opettajaksi. Ammatillinen opettajankoulutus (60 op) antaa asetusten mukaisen pedagogisen pätevyyden ammattikorkeakouluihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, aikuiskoulutuskeskuksiin, yleissivistäviin oppilaitoksiin ja vapaaseen sivistystyöhön. Koulutus on tarkoittettu suoritettavaksi työn ohessa. Tampereen lisäksi tarjoamme koulutusta Kokkolan, Kuopion, Porin ja Seinäjoen seuduilla. Vaihtoehtona on myös verkkoopiskelumahdollisuus, jota tuetaan ryhmätapaamisilla. Hakuaika on 7. - 25.1.2008. Hakulomake ja lisätietoja löytyy sivulta www.opekorkeahaku.fi. Hakulomake julkaistaaan 7.1.2008. Koulutus alkaa elokuussa ja kestää 1,5 - 2 vuotta. Katso lisätietoja sivulta www.tamk.fi/taokk tai kysy niitä TAOKKista • taokk@tamk.fi • puh. (03) 565 47502 ja (03) 565 47509 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Teiskontie 33, 33520 Tampere Puh. (03) 565 47111, Faksi, (03) 565 47511 Sähköposti: taokk@tamk.fi, Internet: www.tamk.fi/taokk

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA Palvelunumero 020 693 858 Maria Harju, Ari Kiiras, Kati Hallikainen, Anssi Heiliö ja Hanne Salonen

mennen tullen Pohjois-Suomen piiri 30-vuotias UIL:n Pohjois-Suomen piiri juhli 30. toimintavuottaan piirikokouksen yhteydessä Kemin Merihovissa 17. marraskuuta. Kuvassa juhlakokouksen osanottajia, eturivissä keskellä alueasiamies Harri Haapasalo, hänen oikealla puolellaan piirin ensimmäinen puheenjohtaja Kari Kalttonen ja hänen vierellään piirin nykyinen puheenjohtaja Anu-Leena Annala. Pohjois-Suomen piirin yhdistykset sopivat kokouksessaan vuoden 2008 toiminnan painopistealueeksi opiskelijatoiminnan tukemisen ja kehittämisen.

Kunta-alan lm- ja yt-koulutus 2008 UIL:n/KTN kunta-alan ensi vuoden luottamusmies- ja yhteistoimintakoulutuksen ajankohdat ja paikkakunnat:

Kurssit järjestetään yhteistyössä JUKOn kanssa. Lisätietoja: koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki; 0201 801 803

11.–14.3.2008

Pori

Luottamusmiesten peruskurssi

15.–18.4.2008

Vantaa

Luottamusmiesten peruskurssi

8.–9.5.2008

Helsinki

Isojen kaupunkien neuvotteluvastaavien päivät

17.–19.9.2008

Jyväskylä

Luottamusmiesten jatkokurssi

23.–24.10.2008

Vantaa

Neuvotteluvastaavien päivät

27.–28.11.2008

Hämeenlinna Luottamusmiesten täydennyskurssi

15.–16.5.2008

Helsinki

UIL:n keilamestaruus kilpailut 2008 Uuden Insinööriliiton keilamestaruuskilpailut pidetään Lohjan Keilahallissa 10.12.2007–20.1.2008 Pollen Pokaalin yhteydessä. Sarjat ovat henkilökohtainen, parikisa ja nelimieskisa. Uusi Insinööriliitto jakaa mitalit kolmelle parhaalle. Tarkempi kilpailukutsu www. loke.fi. Kilpailuvaraukset Lohjan Keilahalli (019) 369 1809.

Yhteistoimintatiedon kurssi

Uuden etsijät – Itä-Eurooppa nyt! Latvia Liettua Puola Saksa Slovakia Slovenia Tsekki Unkari Viro

Arkkitehtuurinäyttely Suomen rakennustaiteen museossa 21.11.2007– 17.2.2008 Näyttelyssä tarkastellaan uusinta arkkitehtuuria itäisen Euroopan entisissä sosialistimaissa, jotka ovat äskettäin liittyneet Euroopan unionin jäseniksi. Katselmus keskittyy nuorten arkkitehtien toteutettuihin töihin, joissa näkyy vahvasti uuden arkkitehtuurin nousu. UUSI

Insinööri

Mukana on yli 90 arkkitehtia 9 maasta. Aineisto painottuu maiden pääkaupunkeihin Berliiniin, Bratislavaan, Budapestiin, Ljubljanaan, Prahaan, Riiaan, Tallinnaan, Varsovaan ja Vilnaan. Näyttelyssä on esillä kolmisenkymmentä rakennusta, joita yhdistää vahva perusidea. Lisäksi esitellään maakohtaisesti, mitä, minkä verran ja millaisiin ympäristöihin kussakin maassa rakennetaan. 49

järjestöasiaa KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 801 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ 0201 801 811 yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 hallinnon assistentti Satu Muukkonen assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 0201 801 608 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

Jäsentietopalvelu 0201 801 877 jasentietopalvelu@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi assistentti Anne Herne 0201 801 841 työnantajaperintä 0201 801 833 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 0201 801 803 Yksityisen sektorin asiamiehet Opiskelija-asiat Matti Koskinen 0201 801 846 Info@iol.fi Tomi Seppä 0201 801 844 vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Juha Simell 0201 801 848 Pekka Hongell 0201 801 830 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 0201 801 843 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 kenttäasiamiehet LAKIASIAINYKSIKKÖ Anu Kaasalainen (Helsinki) 040 522 7990, työelämän oikeudelliset palvelut Antti Riipinen (Oulu) 040 518 0058 0201 801 858 lakimiehet@uil.fi PALVELUT-YKSIKKÖ toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 assistentti Heli Heino 0201 801 813 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 työsuhdelakimiehet järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 Maria Harju, Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen Hanne Salonen 0201 801 806 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko VIESTINTÄYKSIKKÖ 0201 801 872 viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Vesa Niemi Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere 0201 801 776 Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISTEN LIITTO Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot vaihtuvat! Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot vaihtuvat 1. tammikuuta 2008 alkaen. Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 020 693 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 020 693 877. Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat.

jäsenedut

Kuukauden tuote

Jäsenetuna uusi Norton Internet Security 2008 kotikäyttöön edulliseen hintaan Uuden Insinööriliiton jäsenenä sinulla on oikeus tilata Symantecin Norton Internet Security 2008 -ohjelmisto yhden vuoden tuella kotikäyttöön edulliseen sopimushintaan 35,99 euroa. Sivustolle pääset UIL:n jäsensivujen kautta, www.uil.fi –> Kirjaudu jäsensivuille > Jäsenedut ja palvelut –> Muut jäsenedut

Verkkokauppa avautuu tammikuussa – tervetuloa ostoksille! UIL-Shop uudistuu UIL-verkkopuodiksi. Verkkokauppa UIL-Puoti avataan tammikuussa. Verkkokauppamme on avoin kaikille, mutta jos kirjaudut sinne jäsennumerollasi, saat tuotteet jäsenhintaan. UIL-Puodin avautumisajankohdasta saat lisätietoa UIL:n nettisivuilta, www.uil.fi. Joulukuussa kuukauden tuotetta ei ole tarjolla, mutta tammikuussa lanseerataan ostosvinkki. Jatkossa ostosvinkkejä annetaan jokaiselle kuukaudelle.

UUSI

Insinööri

Haluamme kehittää verkkokaupasta jäsenistöä palvelevan puodin. Otamme mielellään vastaan kehitysideoita ja palautetta verkkokaupan toimivuudesta. Halutessasi tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A, 8. krs, Helsinki. Maksuvälineeksi toimistolla käy vain käteinen. UIL-Puoti on avoinna ma–pe klo 9–15. UIL-Puodin tuotteista saa lisätietoa Maria Varvikolta, puh 0201 801 872 tai maria.varvikko@uil.fi

”MN7 7 4 mulle mitään voi sattua!”

Kunnon turva ja työehdot tekniikan taitajille. Lue lisää jäsenyyden eduista. www.uil.fi