insinoori-2009-7 by Insinööri-lehti

7/2009

Esimies Pasi Parviainen:

Päällikön tehtävänä on pitää henkilöstö tyytyväisenä

sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

• Kunnon työtä jokaiselle Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Jukka Vuori: Työuran uurtajat kunniaan Puheenjohtajan palsta ................................ 9

• Työssä jaksava on luova Edunvalvontaa – Teemana hyvä työ ............ 10

• Kynnys lähestyä esimiehiä on oltava matala • Työsuojeluvaltuutettu huolehtii hyvinvoinnista työpaikalla

• Työaikapankki syntyi yhteistyöllä • Rakennusalan koulutetut tarvitsevat työehtosopimuksen turvaa

• Valtakunnansovittelija uskoo

Esimiesten on kuunneltava ja alaisten on kerrottava, jotta työpaikan solmukohdat voidaan avata. Näin toimitaan Vahasella.

sovittelujärjestelmään Osaaminen .............................................. 22

• Kunnon työstä keskeinen työnteon muoto • Kohti eurooppalaista korkeakoululuokittelua Yhteiskunnasta ........................................ 24

• Näin suitsitaan ilmastonmuutos • Insinöörijärjestöillä on oma ilmasto-ohjelma Totta ja tutkittua ...................................... 28

• Työelämän muutos haastaa hyvinvoinnin • Big Mac -indeksi kertoo palkansaajien

14 Työsuojeluvaltuutettu Pasi Jaako tarkistaa ensisammutuskalustoa.

ostovoimasta Maailmalta .............................................. 30

• Dublinin säätiö tarjoaa tietoa ja tilastoja • EWC on yrityksensä näköinen Oikeutta.................................................. 32

• Ylitöistä voidaan maksaa erillisellä kiinteällä korvauksella

• EYT:n ennakkoratkaisu Fujitsu Siemensin jutussa Opiskelijasivut ......................................... 34 Uutisia ................................................... 36 Jäsenetuja .............................................. 40 Mennen tullen ......................................... 41 Järjestöasiaa ........................................... 42

Kannen kuva: Tuulikki Holopainen

15.10. numero 7/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy

Jyväskylän Energiassa on käytössä työaikapankki.

Ilmestymispäivät 2009 19.11. ja 17.12. Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009) Painos 65 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta

38 UUSI

INSINÖÖRI

Uuden Insinööriliiton jäsentietopalvelun väki auttaa jäseniä monissa pulmissa puhelimitse, sähköpostilla ja internetissä.

Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

Muista miten muistat...

ALENNUS ...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta polttoaineesta tuntuvan alennuksen.

Korotettu alennus on voimassa 1.9.–31.12.2009 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express -automaattiasemilta. UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. www.teboil.ﬁ/liitto

2,2

snt/l

pääkirjoitus

Kunnon työtä jokaiselle Lokakuu 2009

nko onnellisuus elämän päämäärä? Niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat automaattisesti tästä kamppailusta tehden yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen, filosofoi Aristoteles jo aikoinaan. Talous on vain väline, jolla hyvää elämää voi toteuttaa. Rahan hankkimisella on rajansa. Yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja. Myös yli kaksi tuhatta vuotta myöhemmin tehdyt onnellisuustutkimukset kyseenalaistavat väitteen siitä, että taloudellinen kasvu itsearvoisesti lisäisi ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Onnellisen elämän tärkeimpinä tekijöinä pidetään perhesuhteita, terveydentilaa, työtä, luottamusta, vapautta ja aatteellisia arvoja. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat keskimäärin onnellisia, mutta harva pitää itseään hyvätuloisena.

Palkansaajien keskeisiä huolia ovat lomautukset, irtisanomiset ja työttömyyden kasvu. Moni kokee oikeutetusti voimattomuutta ja turhautuu, kun hyvä työkään

UUSI

INSINÖÖRI

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.ﬁ

ei turvaa työpaikkaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn kansallisessa arvoja asennetutkimuksessa 2009 laajaa tukea saa näkemys, että työntekijöiden nykyistä laajempi osallistuminen yritysten päätöksentekoon hyödyttäisi yhteiskuntaa. EVAn tekemien vuoteen 2020 yltävien tulevaisuuden skenaarioiden mukaan ihmisten arvot ja asenteet muuttuvat niin, että yksilöiden ja yhteisön hyvinvointi on taloudellista tulosta tärkeämpää. Kestävän kehityksen ja vapaa-ajan arvostus vahvistuvat, yritysten yhteiskuntavastuu korostuu maailmanlaajuisesti ja työmarkkinoista tulee työntekijöiden markkinat. Työnantajat joutuvat houkuttelemaan väkeä ja yritysten arvomaailman merkitys korostuu kilpailtaessa työvoimasta. Kansainvälinen ammattiyhdistysliike nosti Kunnon työ -teemapäivänä lokakuussa esiin todellisen työn merkityksen lisäarvon tuottamisessa. Ihmisten on voitava luottaa työsuhteiden turvallisuuteen ja siihen, että palkalla myös pystyy elämään. Varmuus työstä ei ole neuvottelukysymys. Työ mahdollistaa hyvän elämän, jossa perustarpeet tyydyttyvät.

uutisia Laittomia ylitöitä on edelleen paljon ■ Työsuojelupiirit tarkastivat viime vuonna työaikakirjanpidon 4 300 työpaikalla. Ylitöiden valvonnassa tarvittava työaikakirjanpito puuttui kokonaan viidellä prosentilla tarkastetuista työpaikoista ja oli puutteellinen joka kymmenennellä. Noin puolessa työpaikoista, joiden työaikakirjanpito voitiin tarkastaa, teetettiin ylitöitä. Ylitöissä ei ilmennyt merkittäviä muutoksia edellisvuosiin. Valvonnalla ei ole vielä pystytty kokonaan estämään laittomien ylitöiden teettämistä. Työntekijän kohtuuttomat ylityömäärät aiheuttavat lepoaikojen puuttuessa sekä fyysistä että henkistä kuormittumista. Työaikojen valvonta on jatkossakin työsuojeluvalvonnan painopistealueena. Työaikalaki määrää työnantajan pitämään työaikakirjanpitoa työntekijän tekemistä työtunneista. Laki sallii vuositasolla työntekijälle 250 tuntia ylitöitä. Lisäksi voidaan paikallisesti sopimalla teettää 80 ylityötuntia lisää. Työnantajan on seurattava ylitöiden kertymistä ja puututtava tilanteeseen välittömästi, mikäli lain sallimat raja-arvot ovat ylittymässä.

Tietoliikennealalla alkoi sopimukseton tila ■ Tietoalojen työehtosopimusneuvotteluissa osapuolten näkemykset ovat edelleen erittäin kaukana toisistaan niin raha- kuin tekstikysymyksissä. Koska nykyinen työehtosopimus päättyi syyskuun lopussa, alalla alkoi sopimukseton tila. Neuvottelut jatkuvat vasta 21. lokakuuta. Sopimuksettoman tilan aikana noudatetaan päättyneen työehtosopimuksen työehtoja, kunnes uusi tes on hyväksytty. YTN seuraa tarkasti tietoalojen sopimusneuvotteluja ja kehottaa työntekijäosapuolta pysymään tiukkana neuvottelujen edetessä. Alan vastuullinen asiamies Matti Koskinen toteaa, että Tietotekniikan palvelualoilla on muuta teknologiateollisuutta paremmat edellytykset ostovoiman turvaavaan palkkaratkaisuun.

YTN on selvästi ilmaissut tahtonsa ja valmiutensa neuvottelupöydän ääreen, mutta ei ole tavoitteelleen vielä vihreää valoa nykyisiltä neuvotteluosapuolilta saanut. Koskinen arvioi molemmilla tahoilla olevan omat ennakkoluulonsa asian suhteen, mutta toivoo osapuolten näkevän YTN:n neuvotteluihin osallistumisen suuren hyödyn hyvinkin pikaisesti.

Uusi sopimus huolto- ja kunnossapidon ylemmille toimihenkilöille ■ Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Tie-

to- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto ovat sopineet uudesta työehtosopimuksesta, joka koskee huolto- ja kunnossapitopalvelualan ylempiä toimihenkilöitä. Sopimus on räätälöity erityisesti teollisuuden kunnossapitoon erikoistunutta Maintpartneria varten. Yritys irtautui Fortumista itsenäiseksi yhtiöksi marraskuussa 2006. Yhtiö toimii Suomessa ja Ruotsissa. Uusi työehtosopimus koskee noin 50 Suomessa työskentelevää ylempää toimihenkilöä. YTN korostaa, ettei se ole varsinaisesti tavoittelemassa uutta sopimusalaa, vaan pitää uutta työehtosopimusta yrityskohtaisesti räätälöitynä ratkaisuna.

Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle ■ Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen

suunnitellaan uutta yhteistoiminta-asiamiehen virkaa. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on valvoa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Hänen ensisijaisena tehtävänä on antaa ohjeita lakien soveltamiseksi. Asiamiehellä on myös valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Lakiehdotus on valmisteltu kolmikantaisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi heinäkuussa.

Vacon lomauttaa 160 toimihenkilöä ■ Taajuusmuuttajia valmistava Vacon lo-

mauttaa Suomessa 160 ylempää toimihenkilöä määräajaksi. Vaconin mukaan toimihenkilöiden lomautusaika on tänä vuonna seitsemän päivää ja ensi vuonna enintään 30 työpäivää. Neuvotteluissa sovittiin lisäksi vapaaehtoisista vapaista ja lomarahojen vaihdosta vapaiksi. Kulujen vähennystavoite vastaa 30 henkilötyövuotta tänä ja ensi vuonna. Vacon työllistää Suomessa yhteensä yli 660 henkilöä Vaasassa, Tampereella ja Vantaalla.

Metso irtisanoo lähes sata ■ Konepajayhtiö Metso antaa potkut lähes 100 työntekijälle. Irtisanomiset kohdistuvat voimakkaimmin Automaatioliiketoimintayksikköön Helsingin, Tampereen ja Kajaanin toimipisteissä. Lisäksi yhtiö lomauttaa työntekijöitään. Irtisanomisten määrä pieneni alkuperäisestä, sillä Metso arvioi yt-neuvottelujen alkaessa, että supistustarve olisi jopa 160 henkilöä. Syynä irtisanomisiin on Metson mukaan metsäteollisuuden pysyvä rakennemuutos.

Yli 7 000 sai tukea IAET-kassasta elokuussa ■ IAET-kassan uusimpien tilastojen mukaan tuensaajien määrä oli elokuussa 7 052. Luku oli 49 prosenttia suurempi kuin viime vuoden elokuussa. Tämän vuoden elokuussa tuensaajista kokonaan työttömänä oli 64 prosenttia, kokonaan lomautettuina oli 27 prosenttia ja lyhytkestoista tai osa-aikatyötä teki 9 prosenttia. IAET-kassan tiedoista käy ilmi, että elokuussa Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenistä, jotka ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan, on kokonaan työttömiä noin 54 prosenttia, lomautettuja 38 prosenttia ja lähes 9 prosenttia teki lyhennettyä työaikaa.

Neuvottelu-uutisia Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

Suunnittelualan voimainkoitos alkoi ILO juhlii 90 vuottaan ■ Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuot-

ta siitä, kun ensimmäisen maailmansodan raunioille perustettiin Versaillesin sopimuksella Kansainliitto. Samassa sopimuksessa päätettiin myös Kansainvälisen työjärjestön ILOn perustamisesta. Suomi liittyi järjestöön heti ensimmäisten mukana vuonna 1920. ILOn kolmikantaisesti luomista normeista on tullut keskeisiä kulmakiviä monelle työelämän ulottuvuudelle. Järjestö juhlii keskellä maailmantalouden yhtä pahimmista kriiseistä. ILOn julistus globalisaation sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta vetoaa ILOn jäsenvaltioihin kehottaen niitä sitoutumaan sosiaali- ja talouspolitiikkaan, joka edistää ja toteuttaa ILOn ihmisarvoisen työn määritelmää ja siihen sisältyviä perustavotteita: työllisyyttä, sosiaalista suojelua, sosiaalista vuoropuhelua ja kolmikantaperiaatetta sekä työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien kunnioittamista. Julistus korostaa tavoitteiden keskinäistä yhteyttä: ne ovat erottamattomia ja tukevat toisiaan. Julistuksen täytäntöönpano velvoittaa sekä ILOa että jäsenvaltioita. Julistus vetoaa myös muihin kansainvälisiin ja alueellisiin yhteisöihin ja kehottaa näitä edistämään edellä mainittuja tavoitteita. Julistukseen liittyvä seurantajärjestelmä edellyttää jäsenmaiden raportoivan ILOlle siitä, miten ne edistyvät edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa. Julistuksen vaikutusta seurataan vuosittaisissa työkonferensseissa. UUSI

INSINÖÖRI

euvottelut suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta alkoivat syyskuun lopussa odottavissa tunnelmissa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n alan taustaryhmä on linjannut neuvottelutavoitteet, joita pohjustaa keväällä jäsenille tehty kysely. Siinä vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaaminen, yt-neuvotteluihin ja irtisanomistilanteisiin liittyvät asiat sekä lisätyön korvaus nousivat tärkeimmiksi tavoitteiksi. Insinöörikunnan näkökulmasta ala on varsin keskeinen, sillä UIL:n jäsenistä jopa 5 000 työskentelee suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa. Neuvottelutilanteen – varsinkin palkankorotusten suhteen – voi hyvällä syyllä sanoa olevan varsin haasteellinen useasta syystä. Ensinnäkin, kansantalouden tilanne on edelleen haastava ja työllisyystilanne heikkenee yleisesti ottaen edelleen. Tosin alan työllisyystilanne on pysynyt varsin hyvänä, eikä vastaavaa henkilöstön vähentämistä ole ollut kuin eri teollisuustoimialoilla. Toisen merkittävän haasteen luo Elinkeinoelämän Keskusliiton luoma palkka-ankkuriajattelu. Ajattelun ytimessä on lasikaton rakentaminen teknologiateollisuuden palkankorotustason 0,5 prosentin kohdalle. Eli tulevissa sopimusratkaisuissa muilla toimialoilla ei työnantajan

näkemyksen mukaan voi mennä tämän korotustason yli. Tämä linjaus on sikäli erikoinen, että samaan aikaan painotetaan toimialojen ja yritysten erilaisuutta sekä paikallisuuden merkitystä. Tilanne kuitenkin tekee mahdolliseksi monien hyvien tekstikysymysten viemisen eteenpäin. Uskonkin neuvottelujen keskittyvän pitkäksi aikaa juuri laadullisten kysymysten ympärille. Kun niissä on saavutettu hyväksyttäviä tuloksia, siirrytään taloudellisten kysymysten pariin. Palkankorotuksien osalta keskeiseen rooliin nousee korotustason lisäksi korotusten muoto ja rakenne. Viime sopimusratkaisussa sovittiin useampi paikallisesti neuvoteltava erä. Noususuhdanteessa mekanismi vielä toimi, mutta tämän vuoden keväänä työnantaja osoitti taloudellisessa taantumassa haluttomuutta neuvotella työehtosopimuksen mahdollistavasta erästä ja osoitti näin paikallisuuden riskit todellisiksi. Tämä kävi ilmi keväällä tehdystä luottamusmieskyselystä. Uskon vakaasti, että alan neuvottelijoilla, luottamusmiehillä ja jäsenkunnalla riittää tahtoa ja uskoa tuoda loppuvuodesta kotiin hyvä, uusi työehtosopimus. Tätä tavoitetta varten toivotankin asianosaisille kylmiä hermoja ja kuumaa toimintaa neuvottelujen tueksi.

kolumni Jukka Vuori tutkimusprofessori, Työterveyslaitos

Työuran uurtajat kunniaan

yöelämän kiihtyvä murros ja muutokset työorganisaatioissa tuottavat työntekijöille haas-

Jos työ on erikoistunutta ja siinä on paljon vaiku-

tavia tilanteita. Urasiirtymissä täytyy tehdä

tusmahdollisuuksia, työntekijään keskittyvät interven-

vaikeita ratkaisuja ja omaksua uusia toimintatapoja.

tiot ovat tehokkaampia kuin organisaatioon kohdistu-

Epävarmuus omasta työsuhteesta ja -urasta voi muo-

vat. Työssä, jossa on vähän vaikutusmahdollisuuksia,

dostua uhkaksi työntekijän terveydelle ja motivaatiolle.

tarvitaan enemmän työympäristöön liittyviä ja organi-

Kilpailukyvyn lisääntyvä painottaminen sekä epä-

saatiotason muutoksia.

varmuuden kasvu ovat lisänneet uusien valmiuksien ja

Voimavarojen hallinnalla on yhä keskeisempi mer-

tuen tarvetta työelämässä pärjäämiseksi, muutoksiin

kitys työssä koetun hyvinvoinnin kannalta. Työpaik-

varautumiseksi ja oman työn hallitsemiseksi. Kokenei-

kojen mahdollisuuksia terveyden edistämisessä ei tässä

den työntekijöiden täytyy muutosten paineessa päivit-

suhteessa ole paljoa hyödynnetty.

tää osaamistaan läpi työuran.

Ryhmäinterventiolla

Työterveyslaitoksessa kehitetty Työuran uurtaja

on todettu olevan välittö-

-ryhmämenetelmä edistää työntekijöiden ja esimiesten

miä myönteisiä vaikutuk-

urahallintaa, osaamista, hyvinvointia ja valmistautunei-

sia. Työtavoitteet lisäänty-

suutta työelämän muutostilanteisiin sekä työyhteisöjen

vät; erityisesti lisääntyvät

vuorovaikutteista työotetta. Menetelmän toteutuksessa

ajanhallintaan ja työtehtä-

pyritään yhdistämään työterveyshuollon ja henkilöstö-

vien tai työn vaihtoon se-

hallinnon tieto työterveyden sekä ammatillisten taito-

kä yrittäjyyteen liittyvät ta-

jen ja valmennuksen alueella.

voitteet. Osallistujien myön-

Oleellista ryhmätoiminnassa on, että osallistujat toimivat itse aktiivisesti omien tavoitteidensa saavuttamiseksi ja kohdattavien haasteiden voittamiseksi.

Ryhmien aikana osallistujat pohtivat vahvuuksiaan

teistä kokemusta lisää se, et-

ja kehittymistarpeitaan, asettavat erilaisia työelämä-

tä he saavat kerrankin työs-

tavoitteita, omaksuvat uusia vuorovaikutustapoja se-

sään vapaasti pohtia omaa asemaansa työelämässä ja

kä saavat välineitä henkilökohtaisten uratavoitteiden

avata omia tavoitteitaan työpaikalla.

saavuttamiseksi.

hittämällä tai yhtaikaa molemmilla tavoilla.

Työterveyslaitoksella tehty tutkimus tuotti arvokas-

Oleellista ryhmätoiminnassa on, että osallistujat toi-

ta tietoa työorganisaatioissa tapahtuvan voimavaroja

mivat itse aktiivisesti omien tavoitteidensa saavuttami-

lisäävän ryhmäintervention vaikutuksista työntekijöi-

seksi ja kohdattavien haasteiden voittamiseksi.

den työssä jaksamiseen ja mielenterveyteen. Myöhem-

Työntekijän työn hallintaa ja terveyttä voidaan li-

min tutkitaan vielä työn imun, masennusoireiden ja

sätä joko työntekijän terveyden voimavaroja ja selviy-

työeläkepäätösten sekä toisaalta työhön sitoutumisen

tymistä parantamalla, työympäristöä ja työyhteisöä ke-

ja työssä jatkamisen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä.

puheenjohtajan palsta

Työssä jaksava on luova ja antaa parhaan työpanoksen Pertti Porokari

Lokakuu 2009

yöhyvinvoinnin ja etenkin henkinen työssäjak-

le voimaan ilman, että liitot vaikuttavat sen sisältöön.

samisen merkitys korostuu nykyisessä hektises-

Vuonna 1965 siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon,

sä suoritusyhteiskunnassa. Vain virkeä ja hy-

vuonna 1971 tuli neliviikkoinen vuosiloma ja vuonna

vässä työvireessä oleva työntekijä jaksaa olla motivoi-

1977 talviloma. Vuonna 1974 saatiin seitsemän kuu-

tunut. Yritysten pitää kiinnittää henkiseen jaksami-

kauden äitiysloma. Vuonna 1981 tuli voimaan sairaus-

seen ja työympäristön kehittämiseen erityistä huomio-

ja äitiyspäivärahauudistus. Vuonna 1996 tuli käyttöön

ta. Loppuun uupunut työntekijä ei ole kenenkään etu

vuorotteluvapaa, joka juuri saavutettiin pysyväksi käy-

ja tulee yhteiskunnallekin kalliiksi. Vastaavasti jaksa-

tännöksi.

va ja ajantasaiset tiedot omaava osaaja on yrityksen arvokkain voimavara.

Helposti tuntuu, että merkittävät työelämän saavutukset ovat jotain niin kauan sitten tapahtunutta, että

Henkinen jaksaminen on myös koetuksella lomau-

ne mielletään itsestään selvyydeksi ja unohdetaan, mi-

tetuilla ja työttömillä, eivätkä työterveyshuollon palve-

ten ne on saatu aikaan. Mikään ei ole itsestäänselvyys,

lutkaan ole kuin työsuhteisten käytössä. Julkisen ter-

vaan kaikista työelämän pelisäännöistä joudutaan jat-

veydenhoitojärjestelmän on kyettävä auttamaan apua

kuvasti vääntämään. Viimeisimpänä on vielä tuoreessa

tarvitsevien yhä suurenevaa joukkoa. Jatkuvan yt-uhan

muistissa eläkeiän yksipuolinen nostoyritys.

alla oleminen käy todella voimille. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen on erittäin tärkeä asia. Ammattiyhdistysliike on historiansa

Jokaisella on oikeus säälliseen työpaikkaan näin kansainvälisen työjärjestö ILO:n 90-vuotisjuhlavuotena.

aikana pystynyt merkittävästi helpottamaan työssäkäyvien perhe-elämää. Yksikään työelämän laki ei tu-

UUSI

INSINÖÖRI

Hyvää loppusyksyä!

edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuvat: Tuulikki Holopainen

Kynnys lähestyä esimiehiä – ylintä johtoa myöten – on oltava matala Hyvässä työpaikassa on hyvä henkilöstö sekä hyvät johtajat ja esimiehet. Hyvällä työpaikalla kaikista asioista voidaan ja uskalletaan puhua: myös niistä vaikeista, jotka eivät ole aina niin mieluisia.

ahanen-konserni on kasvanut koko 2000-luvun. Kun insinööriopiskelija Pasi Parviainen aloitti Vahasella harjoittelijana vuonna 1995, väkeä oli kolmisenkymmentä. Nyt koko konsernissa työskentelee lähes 400 henkilöä neljässä eri maassa ja usealla eri paikkakunnalla Suomessa. Henkilöstöstä kaksi kolmannesta on ylempiä toimihenkilöitä. – Olen nähnyt organisaation kasvun läheltä, viimeiset viisi vuotta laboratorioyksikön päällikkönä toiminut Parviainen sanoo.

Hyvässä työpaikassa on oltava jämäkät raamit, joiden sisällä henkilöstöllä on vapaus toimia. 10

Hänen mielestään hyvässä työpaikassa on oltava jämäkät raamit, joiden sisällä henkilöstöllä on vapaus toimia. – Kaikkea ei tarvitse pureskella valmiiksi, vaan täytyy antaa ihmisten itsekin oivaltaa ja kehittyä. Siitä saa työn mielekkyyttä. Päällikkö painottaa, että tavoitteita pitää kuitenkin olla, jotta jokainen ymmärtää, miksi työpaikalla ollaan. Laboratorioyksikössä työskentelee toistakymmentä asiantuntijaa. Harjoittelijoita lukuun ottamatta kaikki ovat valmistuneita eri koulutusohjelmista joko ammatti- tai tiedekorkeakoulusta. Nuorimmat ovat parikymppisiä, vanhimmat ovat osa-aikaeläkkeellä. – Meillä on mestari–oppipoika -pari. Yksikkömme kokenein mentoroi opiskelijaa, joka kehittyy asiantuntijaksi. Koetamme luoda työpareja, joissa kokemusta ja tietotaitoa siirretään. Parviaisen mukaan ikäjakauma on esimiehelle haastava, koska työssä tör-

Laboratorioyksikön päällikkö Pasi Parviainen (etualalla) tutkii henkilöstönsä kanssa rakennusmateriaalien vaurioitumista ja pitkäaikaiskestävyyttä. Jaakko Säntti (vas.), Jarno Komulainen, Terhi Markkula ja Tuomas Väisänen seuraavat tilannetta.

mää myös henkilöstöasioihin, kuten eläköitymiseen tai muuttuviin perhekuvioihin. – Näissä minun ei tarvitse olla yksin, sillä hyvä henkilöstöpalveluyksik-

kö tukee esimiehiä ja antaa tarvittaessa ohjeita. Hyvä esimiestyö edistää jaksamista

Vahasella nähdään esimiestyön merkitys hyvinvoivalle työyhteisölle. Jo useamman vuoden talossa on ollut räätälöity esimiesvalmennus, johon osallistuvat kaikki esimiestyötä tekevät aina tiiminvetäjistä ylimpään johtoon. Esimieskoulutus yhdenmukaistaa UUSI

INSINÖÖRI

toimintatapoja, jotta eri yksiköissä ei ole erilaisia tapoja toimia ja jotta kaikilla olisi samat perusteet päätöksentekoon. – Asiantuntijaorganisaatioissa esimiehet ovat yleensä itse olleet asiantuntijoita ennen esimieskauttaan, itsekin asiantuntijana kymmenisen vuotta ollut Parviainen kertoo. – Sitä kautta ymmärtää asiantuntijoiden ongelmia ja osaa asettua heidän erilaisiin tilanteisiinsa. Vahasella esimiespolulle lähtöä edel-

tää yhteinen harkinta ja tehtävään valmistautuminen, mihin saa tukea talon henkilöstöpalveluista ja koulutusjärjestelmästä. – Vankka asiantuntijuus ei saa olla ykköskriteeri, kun uusia esimiehiä valitaan, sanoo konsernin palvelukeskuksen johtaja Anita Aalto. – Esimiehen on oivallettava, että esimiestyöhön on varattava aikaa ja perustehtävä on muiden johtaminen ja esimiestyö. On myös uskallettava luopua

>>> 11

edunvalvonta

asiantuntijuudesta: ei tarvitse enää olla kaikesta tietävä. Konsernissa kunnioitetaan kannustavia esimies- ja alaistaitoja. Sekä esimiehiltä että alaisilta edellytetään aktiivisuutta, oma-aloitteellisuutta ja palautteenantoa. – Alaiset kasvattavat itselleen hyvän esimiehen, yhtiössä sanotaan. Aallon mukaan esimiehiä tuetaan, mutta samalla asiantuntijoille viestitetään, että on oikeus edellyttää itselleen hyvää esimiespalvelua. Hän kertoo, että suunnitelmallisen esimieskoulutuksen aikana keskinäinen sparraaminen ja tukeminen ovat kehittyneet: esimiehet pitävät yhteyttä keskenään. Aimo harppaus ajankäytössä ja palautteenannossa

– Ajankäytön hallinnan sisäistämisen seurauksena olen enemmän henkilöstön käytettävissä. Nykyään varaan järjestelmällisesti aikaa kanssakäymiseen ja viestintään, Pasi Parviainen kertoo. Pari kertaa vuodessa pidettävien kehityskeskustelujen lisäksi hän varaa kalenterista aikaa odottamattomille asioille, jolloin pyritään ratkaisemaan työn pulmakohtia. Kehityskeskustelut ovat oiva tilaisuus antaa palautetta molemmin puolin. Parviainen pitää saamaansa palautetta hyvänä keinona, jonka avulla voi petrata itseään paremmaksi esimieheksi.

– Esimiehellä on oltava aito kiinnostus henkilöstön asioihin, Pasi Parviainen (oik.) korostaa. Vasemmalla Jaakko Säntti ja Jarno Komulainen.

– Ainoastaan palautteen kautta kehityn. Kehityskeskustelu onkin molemminpuolista tarkastelua ja suunnittelua. Päällikkö muistuttaa, että kun asioista puhutaan avoimesti, niille voi tehdä jotain. Vaikeneminen ei muuta epäkohtia. Hän painottaa kehityskeskustelujen

Anita Aalto ja Pasi Parviainen tekevät yhteistyötä henkilöstöasioissa.

kahdensuuntaisuutta: viesti kulkee kumpaankin suuntaan. Keskustelujen jälkeen kummallakin osapuolella on selvä päämäärä: mihin, miten ja millä väliaskeleilla. Usko omaan osaamiseen jaksamisen kulmakiviä

Vahanen-yhtiöt toimii muun muassa rakennesuunnittelun, korjausrakentamisen ja kiinteistöjen teknisen elinkaarenhallinnan alueilla. Rakennus- ja kiinteistöalalla työkalut ja toimintatavat muuttuvat nopeasti. Jotta henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan oman osaamisen pysymisestä ajan tasalla, Vahasella on laaja ammatillinen koulutusjärjestelmä. Tavoitteena on muun muassa tukea ammatillista kehitystä ja syventää olemassa olevaa osaamista. Anita Aallon mielestä luottaminen omaan osaamiseen auttaa työssä jaksamisessa. Vielä tärkeämpää on työn mielekkyys. Jaksamisessa auttaa, jos kokee työn kiinnostavana ja antoisana sekä näkee sen osana isompaa kokonaisuutta.

– Kun itse on innostunut työstä ja saa siitä paljon, energiaa riittää jakaa muillekin. Työ on muutakin kuin päivittäistä puurtamista: uuden oppimista, jakamista muiden kanssa ja yhdessä onnistumisen iloa, Aalto korostaa. Myös Parviainen puhuu monipuolisista tehtävistä työn mielekkyyttä lisäävänä tekijänä. Välillä on oltava tehtäviä, joissa joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Silloin on laitettava itsensä peliin: kun siitä selviää, saa onnistumisen elämyksiä. Ketään ei pidä kuitenkaan jättää yksin epämukavuusalueelle, vaan tuki on erittäin tärkeä. – Välttämättä esimies itse ei anna tukea, mutta hän osoittaa organisaatiossa toisen asiantuntijan sparraamaan. Työ ei saa viedä mukanaan

Vahasella pidetään työajasta kiinni. Tilanne on ollut jo useamman vuoden ajan ihanteellinen: ylitöiden määrä on minimaalinen, jolloin jää aikaa muuhunkin kuin työhön. – On äärimmäisen tärkeää, että vapaa-aika ja työssäoloaika ovat sopivassa suhteessa. Suhde voi olla henkilökohtainen. Jos työaika on normaali, niin jää aikaa muuhunkin. Esimiesvalmennuksesta Parviainen huomauttaa, että kehittyminen on osa työtä. – Sitä tehdään työajalla. Hänen mielestään yhteinen vapaaajan toiminta on hyväksi työyhteisölle, ja yhtiössä onkin erilaista kerhotoimintaa. Yksi esimerkki on Vahasen heviklubi, joka on käytännössä musiikkikerho. – Kokoonnumme kerran, pari vuodessa soittamaan eri kokoonpanoilla henkilöstölle. Tilaisuudet kokoavat konsernin eri yksiköiden henkilöstöä samaan paikkaan seurustelemaan vapaamuotoisemmin, heviklubin perustajajäsen kertoo. Aalto puolestaan alleviivaa työyhteisön keskinäisen hyvän hengen tärkeyttä. – Työssä pitää olla välillä kivaa: mukava fiilis auttaa jaksamiseen ja keskinäisen luottamuksen rakentumiseen. Hän kuitenkin tähdentää, että jos esimiestyö tai johtaminen eivät toimi, niitä ei voi millään tempuilla korjata. ■ UUSI

INSINÖÖRI

Työ voi olla voimavara ikääntyvälle yöhyvinvointiin ja terveyteen liittyvät tekijät vaikuttavat työntekijöiden eläke- ja työssäjatkamisaikeisiin. Jo keski-iästä alkaen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten työtyytyväisyys ja hyvä työkyky ja toisaalta pahoinvointiin liittyvät seikat, kuten työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, ennustavat ikääntyneen työntekijän eläkeaikeita. – Työ voi olla hyvinvoinnin tai stressin ja pahoinvoinnin lähde keski-ikäisten ja iäkkäiden työntekijöiden elämässä, tutkija Monika von Bonsdorff arvioi. Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten eläkeaikeisiin. Alhaiseen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten tyytymättömyys työssä, työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, puolestaan ennakoivat naisten eläkeaikeita. Työn ulkopuoliset ja perheeseen liittyvät tekijät toimivat niin eläkkeelle työntävinä tekijöinä kuin työhön vetävinä voimina. Työ voi olla tärkeä osa työntekijöiden, etenkin yksin elävien naisten, hyvinvointia ja jatkuvuuden tunnetta. Von Bonsdorfﬁn mukaan johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla. Palkitsemiseensa tyytyväiset uskovat jatkavansa pidempään työssään. Työntekijät arvostavat usein myös ei-rahallista palkitsemista, kuten esimiehen tunnustusta, mahdollisuutta kehittää itseään, joustavia työaikoja sekä työn jatkuvuutta. – Rahallinen palkitseminen motivoi erityisesti ikääntyviä, von Bonsdorff sanoo.

Yhdysvalloissa siltatöitä eläkkeellä Kun Yhdysvalloissa tutkittiin työntekijöiden työssä jatkamisaikeita eläkkeelle jäämisen jälkeen, havaittiin työn sisältöön ja itsensä toteuttamiseen liittyvien tekijöiden olevan tärkeitä. Monika von Bonsdorfﬁn mukaan raha ei ollut keskeinen tekijä niin sanottua siltatyötä harkitseville. Uranvaihtoa eläkkeelle jäämisen jälkeen harkitsivat lähinnä korkeammin koulutetut miehet, jotka halusivat hyödyntää taitojaan laajemmin. Suomessa vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle jäänyt työntekijä voi joustavammin jatkaa työntekoa siltatyössä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, tämä on toistaiseksi varsin harvinaista Suomessa. – Monet seikat, kuten työntekijöiden korkea koulutus sekä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten viimeaikaiset toimet puhuvat siltatyön yleistymisen puolesta, tutkija huomauttaa. Monika von Bonsdorff väitteli aiheesta syyskuussa. Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisten sairaanhoitajien ja kuntatyöntekijöiden kyselytutkimusaineistojen lisäksi yhdysvaltalaista valtion palveluksessa olevia työntekijöitä koskevaa tutkimusaineistoa. ■

edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Tuulikki Holopainen

– Jokaisella työpaikalla pitää olla pelastussuunniterlma, sanoo työsuojeluvaltuutettu Pasi Jaako.

Työsuojeluvaltuutettu

huolehtii hyvinvoinnista työpaikalla Pasi Jaakon ensimmäinen kausi työsuojeluvaltuutettuna on loppusuoralla. Hän työskentelee hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa, mikä asettaa työsuojelulle omat vaatimuksensa.

seat Etteplan Design Centerin henkilöstöstä tekevät työtään asiakasyritysten tiloissa. Hajautettu organisaatio aiheuttaa hankauksia niin työsuojelulle kuin esimiestyölle. – Esimiehen on hyvä käydä tarkistamassa asiantuntijan työpiste, joka sijaitsee asiakkaan tiloissa, Pasi Jaako sanoo. Sen tähden hän painottaakin uusien työntekijöiden perusteellista perehdytystä. – Uusi työntekijä saattaa aloittaa suoraan asiakasyrityksessä ja jatkaa siellä ha-

maan tulevaisuuteen. Hän voi jäädä ulkopuoliseksi omassa työyhteisössään. Myös isäntäyrityksen on hyvä perehdyttää uusi ihminen esimerkiksi talon tehtäviin, järjestelmiin ja turvallisuuteen. Vaikka alihankintana työn teettäminen on lisääntynyt jatkuvasti, Jaakon mukaan isäntäyritykset eivät aina ymmärrä kouluttaa alihankkijoitaan työsuojeluasioissa. Toisinaan yhteistyö sujuu mallikkaasti. Tuoreen työsuojeluvaltuutetun mielestä isäntäyrityksen pelastustoimin-

ta oli erään rakennuksen kohdalla puutteellista ja hän otti yhteyttä turvallisuuspäällikköön. Yhdessä käytiin läpi epäkohdat ja turvallisuuspäällikkö vei viestiä eteenpäin yrityksessä. Rakennuksessa oli parannettavaa muun muassa ensisammutuslaitteissa ja pelastussuunnitelmassa. Työpaikat poikkeavat toisistaan

Työkulttuuri vaihtelee erilaisissa työympäristöissä: tuotantolaitos ja asiantuntijaorganisaatio vaativat työsuojelulta erilaisia ratkaisuja. Jaako työskenteli aiemmin mikropiirejä valmistavassa yrityksessä. Siellä oli paljon huomioon otettavia vaaratekijöitä, kuten esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja ja kaasuja tai rikkoutuvia, lasinteräviä piikiekkoja. Työvuorot olivat 12-tuntisia ja siihen kuului myös yötyötä. Jaako oli mukana aktiivisesti toimivassa työsuojelutoimikunnassa toistakymmentä vuotta. – Johto oli sitoutunut työsuojeluun ja kuunteli henkilöstöä. Ongelmat otettiin vakavasti ja parannusehdotuksia ratkaistiin yhdessä. Työsuojeluvaltuutettu arvioi, että asiantuntijaorganisaatiossa johto ei välttämättä aina sitoudu samalla tavalla, koska päivittäisessä työssä ei ole konkreettisia uhkia tai vaaroja. Talossa on tunnettava talon tavat

Toimistossa työskentelevän asiantuntijan työsuojeluun kuuluvat esimerkiksi perehdyttäminen, työergonomia, henkinen työsuojelu ja työviihtyvyyteen liittyvät tekijät kuten ilmastointi. – Olen nostanut perehdyttämisen esille, koska itse koin kantapään kautta asian: en saanut kunnon perehdyttämistä, Pasi Jaako kertoo. – Uusi ihminen on aika hukassa eikä saa tietoa, jos ei saa keneltäkään perehdytystä eikä ymmärrä kysyä työkaverilta. Perehdyttämistä on sittemmin parannettu. Uutena työsuojeluvaltuutettuna Jaako vei eteenpäin työntekijöiden kaipaamaa ilmastoinnin säätämistä. UUSI

INSINÖÖRI

Työpaikoilla on aika valita henkilöstöedustajat lemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita henkilöstöedustaja. Työnantajalla ei ole oikeutta estää valintaa, vaikka joillakin toimialoilla edellytetään asiasta keskusteltavan työnantajan kanssa ennen ensimmäistä valintaa. Edustajasta käytetään eri sopimuksissa ja lainsäädännössä muun muassa sellaisia nimityksiä kuin (pää)luottamusmies, luottamushenkilö, neuvotteleva yhteyshenkilö, luottamusvaltuutettu ja yhteyshenkilö. Jos henkilöstöryhmän mukaista luottamusmiestä tai vastaavaa ei ole valittu, niin yrityksissä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on oikeus valita yhteistoimintalain mukainen yt-edustaja. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimi-

henkilöt YTN suosittelee, että kaikkiin sellaisiin työpaikkoihin, joissa on töissä vähintään 10 ylempää toimihenkilöä, luottamusmies valitaan. Luottamusmiehen valintaan osallistuvat toimialasta riippuen joko kaikki ylemmät toimihenkilöt tai vain YTNliittojen jäsenet. Luottamusmiesehdokkaaksi voi asettua toimialasta riippuen joko vain YTN-liittojen jäsenet tai kaikki ylemmät toimihenkilöt. YTN suosittelee, että luottamusmies valitaan kahdeksi vuodeksi aina parittomien vuosien syksyllä.

Lisätietoja: www.ytn.ﬁ > Työpaikkatoiminta > Luottamusmiestoiminta

Loppuvuodesta valitaan uudet työsuojeluvaltuutetut uurimmalla osalla yksityisen sektorin työpaikoista on järjestettävä tänä syksynä työsuojeluvaalit. Joka työpaikkaan, jolla säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus, niin halutessaan, valita keskuudestaan omaksi edustajakseen työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Työturvallisuuskeskus pitää yllä

Työnvaatimukset oltava kohtuullisia

Henkisessä työsuojelussa Jaako ottaa esille osaamisen työhyvinvointikysymyksenä. – Työn vaatimusten on vastattava työntekijän osaamista. Jos siinä on ristiriitaa, työn tekemisen mielekkyys vähenee. Jaako kertoo esimerkin asiantuntijasta, jonka työ ei vastannut osaamista. Asiantuntija palkattiin teknisen do-

lain vaatimaa työsuojeluhenkilörekisteriä, mihin työnantajat ovat velvollisia ilmoittamaan valituiksi tulleiden henkilöiden tiedot. Rekisterissä on lähes 6 900 yksityisen sektorin työpaikkaa, joilla työsuojeluyhteistoimintakausi päättyy vuoden 2009 lopussa. Kaiken kaikkiaan yksityisen sektorin yhteistoimintatyöpaikkoja on rekisterissä noin 8 660.

Lisätietoja: www.tyoturva.ﬁ > Työsuojeluvaalit 2009

kumentoinnin tehtävään, johon liittyi markkinointimateriaalin tuottamista. Tehtävä edellytti muun muassa erilaisia persoonallisia ominaisuuksia, mitä kyseisellä asiantuntijalla oli. – Rekrytoinnissa olisi pitänyt valita oikeanlainen henkilö oikeanlaisiin tehtäviin. Sittemmin asiantuntija on vaihtanut itselleen paremmin sopivaan tehtävään talon sisällä ja on ratkaisuun tyytyväinen. ■ 15

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: Ilkka Pietarinen

Työaikapankki

syntyi yhteistyöllä Jyväskylän Energiassa on tehty paikallinen sopimus työaikapankista. Tavoitteena on edistää henkilökunnan jaksamista ja hyvinvointia sekä ottaa huomioon eri elämäntilanteet. Tavoitteena on myös parantaa yrityksen resurssien suunnittelua ja käyttöä ja näin ollen vähentää mahdollisten lomautusten ja irtisanomisten tarvetta.

yönantajan ja kaikkien henkilöstö- aikaa maksimissaan 480 tuntia. Myös ryhmien yhteistyönä syntyneeseen oman työaikaliukuman saldosta voi ottyöaikapankkijärjestelmään voivat taa. Liukumat liikkuvat välillä miinus 40 liittyä kaikki Jyväskylän Energia Oy:n ja plus 100 tuntia. Vapaata voi pitää yhtäjaksoisesti 120 sen tytäryhtiöiden työntekijät tunti- ja kuukausipalkkaisista toimihenkilöihin tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Vapaan pitämisestä on sovittava esimieja ylempiin toimihenkilöihin. Työaikapankki oli kokeilukäytössä hen kanssa. Esimiesten tulee seurata salyhden vuoden ajan viime huhtikuun dojen kertymää aktiivisesti ja järjestää työntekijälle mahdollisuus loppuun saakka, jonka jälpitää tarpeellinen määrä keen se otettiin käyttöön toistaiseksi. Ihmiset säästävät vapaata. Ihmiset säästävät puo– Kokeilun aikana pankki toimi hyvin käy- puolikin tuntia, kun likin tuntia, kun tietävät tännössä, joten päätimme tietävät voivansa voivansa pitää sen tulevaisuudessa. yhdessä vakinaistaa sen, pitää sen Työaikapankkiin talhenkilöstöpäällikkö Martyöaikaa ja sitä jatta Pekkinen toteaa. tulevaisuudessa. lennetaan vastaavaa palkkaa: siis yliTarpeet työaikapanktöiden normaalia työajan kikokeilulle lähtivät aikanaan urakointipuolelta. Siellä etenkin osuutta, sunnuntaityön lisän osuutta, maastossa työskenteleville kertyi paljon liukuvan työajan plus-saldoa, pidennetyn työajan osuutta normaalin työajan ylitöitä. – Tuli aiheelliseksi sopia virallisesti ja ylimenevältä osuudelta ja tuntipalkkaispaikallisesti työaikapankkikäytännöis- ten normaalia työaikaa. tä, sanoo toimihenkilöiden luottamusmies Tuomo Mielonen. Hän on myös Terveenä eläkkeelle ollut pitkään mukana kehittämässä järjestelmää. Jyväskylän Energiassa työaikapankki Työaikapankkiin voi tallentaa työ- liittyy yrityksen strategiaan.

Tuomo Mielonen (vas.), Marjatta Pekkinen ja Risto Ryymin Onni Kososen Revontulettaideteoksen ääressä.

– Terveenä eläkkeelle on meidän mottomme, Marjatta Pekkinen sanoo. Hyvin huollettu henkilöstö tuo myös ne taloudelliset tulokset. Pekkisen mielestä myös nuoret tarvitsevat vapaata. Ja ikääntyneille, joita heitäkin korkean keski-iän johdosta alkaa Jyväskylän Energiassa olla runsaas-

ti, lyhytkin vapaa kesken kiireiden helpottaa jaksamista. – Hyvä järjestelmä joustaa molempiin suuntiin, sekä henkilökohtaisten sopimusten että tessien suuntaan. Näin karsitaan turhaa byrokratiaa, ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Risto Ryymin sanoo. Hän on henkilöstön edustajan varajäsen yhtiön hallituksessa. Kaikki työntekijäryhmät yhdessä

Tes-työryhmään, joka teki työaikapankkisopimuksen, kuuluivat kaikki henkiUUSI

INSINÖÖRI

löstöryhmät ja työnantajan edustaja. Sopimus saatiin aikaan ilman sarvia ja hampaita. – Hyvä ja luottamuksellinen yhteishenki vallitsi kokouksissa, Pekkinen sanoo. Hän arvostaa sitä rikkautena. Kansa on osannut valita oikeat luottamushenkilöt. Jyväskylän Energia on kasvava yritys. Voimalaitokselle rekrytointi käy kuumana kuntaliitoksen jälkeen. Fortumilta ostettu tuotantolaitos toi 84 henkeä lisää vahvuuteen viime vuonna. Konsernissa työskentelee jo lähem-

mäs 400 henkeä. Heistä ylempiä toimihenkilöitä on 50, toimihenkilöitä 130 ja loput työntekijöitä. Työnantajaliitto Energiateollisuus ET:ssä on sovittu, että työaikapankkityöryhmä jatkaa kaikkien henkilöstöedustajien kanssa. Palkansaajapuolelta edustettuina ovat YTN:n lisäksi Sähköliitto, Toimihenkilöunioni ja Konepäällystöliitto. ■

edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen, TEK

Rakennusalan koulutetut tarvitsevat työehtosopimuksen turvaa Rakennusalalla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole yhteistä työehtosopimusta lainkaan. – Niinpä ylitöistä tai vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta maksetaan vain harvoin ja palkankorotukset jäävät osalta saamatta, Tommi Martikainen sanoo.

einäkuun lopun kesäpäivänä Juuan Nunnauunin louhoksella ja tuotannossa hehkuu helle, mutta parkkipaikat ovat jo täynnä autoja. Tommi Martikainenkin on palannut työpaikalle Norjan moottoripyöräreissultaan. Tuotannon kehityksessä työskentelevä insinööri ja ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu Martikainen on huolissaan: kesän aikana Nunnauunin toimitusjohtaja on saanut potkut ja hr-päällikkö sanoutunut irti. Kevään yt-neuvottelujen tuloksena väkeä on ollut lomautettuna toistaiseksi tai määräaikaisesti. Pari viikkoa pidettiin seisokkia. – Pakka on nyt aika sekaisin, mutta ainakaan loman aikana ei tullut kutsua uusiin yt-neuvotteluihin, Martikainen huokaa. Rakennusalan näkymät ovat synkät. Talven myötä alan työttömien määrän arvellaan nousevan jopa 50 000:een. Lama tuntuu väistämättä myös PohjoisKarjalassa vuolukiven parissa ahertavien selkänahassa. Martikainen uskoo silti Nunnauunin ja sen tuotteiden tulevaisuuteen. Tausta on vahva ja asiakaskunta laaja. Vaikka lama painaa päälle, syksyllä on tarkoitus aloittaa uusi markkinointikampanja. – Toivottavasti sen myötä lomautus-

kausi voitaisiin perua ja siirtyä normaaliin arkeen, Martikainen miettii. Omaa työehtosopimusta tarvitaan

Nunnauunin leivissä on tätä nykyä vajaat 230 työntekijää, joista 15 on ylempiä toimihenkilöitä ja 40 toimihenkilöitä. Joka ryhmällä on oma luottamusmiehensä, joskin Martikainen on nimikkeeltään luottamusvaltuutettu. – Rakennusalalla työskentelevillä ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimusta lainkaan, Martikainen harmittelee. Teknologiateollisuudesta pari vuotta sitten Nunnauunille siirtynyt Martikainen kertoo yllättyneensä silloin, että rakennusalan ylemmät toimihenkilöt ovat täysin vailla työehtosopimuksen raamittamia pelisääntöjä. – Teknon puolella olin tottunut siihen, että perusasiat on sovittu kaikkien yhteisessä työehtosopimuksessa. Rakennusalalla jokainen joutuu tarkkaan miettimään, mitä työsopimukseen kirjataan töihin tullessa. Hankalaa se on työnantajallekin, jolla on niin monta erilaista sopimusta kuin on ylempiä toimihenkilöitä, Martikainen tuumaa. Hän myöntää itsekin saaneensa kärsiä tietämättömyydestään: työsopimukseen jäi laittamatta moni tärkeä asia, jotka tulivat teknologiateollisuudessa auto-

Vaikka Tommi Martikainen luottaa vuolukiveen ja Nunnauunin tuotteisiin, työsuhteen ehtoja hän ei halua jättää pelkän luottamuksen varaan. Rakennusalan ylemmät toimihenkilöt ovat ansainneet kaikille yhteisen työehtosopimuksen takaaman vähimmäisturvan.

maattisesti työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen puute aiheuttaa monenmoista harmia yksittäisillä työpaikoilla. Vaikka työnantajajärjestö suosittelee jäsenyrityksilleen, että ne pitäisivät huolta myös ylempien toimihenkilöiden ansiokehityksestä, monissa rakennusalan yrityksissä osa on jäänyt vaille yleiskorotuksia. Niin Nunnauunissakin. – Ja jos et ole työhön tullessasi huomannut sopia työsopimuksessasi ylitöiden tai vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaamisesta, jäät todennäköisesti niistä paitsi, Martikainen kertoo. YTN:n keräämät tilastotiedot viime vuodelta todistavat samaa: kolmannes rakennusalan ylemmistä ei saa kor-

vausta ylitöistään. Yli puolet ei saa korvausta matka-ajasta tai se sisältyy peruspalkkaan. Martikaisen mielestä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n rakennusalan on nyt ponnisteltava sinnikkäästi työehtosopimuksen puolesta. Siksi Martikainenkin on tullut mukaan YTN:n toimintaan. Hän on rakennusalan taustaryhmän jäsen. Vuolukivellä pitkän perinteet

Juuan Nunnalahden kuuluisaa vuolukiveä louhii ja työstää kaksi keskenään kilpailevaa yritystä, joilla on tukenaan tytäryhtiöitä. Nunnauuni on se pienempi ja Tulikivi se suurempi, komean turistiUUSI

INSINÖÖRI

rysän ja vuolukivimuseonkin tontilleen pystyttänyt yritys. Yritysten välisiä erimielisyyksiä on ratkottu markkinatuomioistuinta myöten. Vaikka kilpailutilanne on kova, Martikaisella on luja usko Nunnauunin tulevaisuuteen. Sen valtaamalla louhoksella on vielä runsaasti hienojakoista vuolukiveä, jota mammuttikiveksi kutsutaan. Se ei murene tulipesässä ja sen lämmönvaraamisominaisuudet ovat parhaat. – Ainakin 500 vuodeksi kiveä vielä riittää, Martikainen sanoo. Nunnauunin omistaa yksinään Juhani Lehikoinen, joka valtasi jo isänsä aikoinaan kehuman vuolukivialueen ja aloitti yritystoiminnan 1982. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon

yritys sai vuonna 2005. Nunnalahden kiveä Pohjois-Karjalassa on käytetty iät ja ajat. Martikaisen mukaan karjalaisissa taloissa voi edelleen törmätä yli sata vuotta vanhoihin vuolukivisiin leivinuuneihin, jota toimivat edelleen moitteetta. Nunnauuni antaa tuotteisiinsa viiden vuoden takuun: kaikki vaihdetaan, jos valittamista löytyy. Nykyisissä vuolukiviuuneissa on kosolti insinööriosaamista ja muotoilun näkemystä. Lehikoinen on testamentannut yrityksensä nimeään kantavalle säätiölle. Säätiö jakaa varoja alan tutkimukseen ja koulutukseen. ■

edunvalvonta Teksti: Tarja Arkio, Akava ■ Kuva: TEM

– Työnantajapuoli haluaa entisestään lisätä paikallista sopimista, mikä voi tuoda sovittelijoille lisää töitä, valtakunnansovittelija Esa Lonka arvioi.

aikka työmarkkinakenttä ja käsiteltävät työriidat ovat muuttuneet melkoisesti viimeisten vuosikymmenten aikana, sovittelujärjestelmä toimii edelleen. Tätä mieltä on elokuussa valtakunnansovittelijana aloittanut Esa Lonka. Sovittelujärjestelmän toimivuudesta kertoo myös se, että pian 50 vuotta täyttävä laki työriitojen sovittelusta on pääpiirteissään entisellään. – Lakia uudistettiin kesällä, mutta varsinainen sovittelutoimi ja sen pelisäännöt säilyivät ennallaan. Vanha laki ja ajatus siitä, miten sovittelijan täytyy toimia ja miten sovittelutoimi tehtävänsä täyttää, tuntuu olevan joustava ja erilaisiin tilanteisiin mukautuva, Esa Lonka uskoo. Työelämän viimeaikainen nopea muutos näkyy toki sovittelijankin työssä. – Kun aloitin piirisovittelijana 1987, työriidat koskivat perinteisiä työehtoja, kuten rahaa ja työaikoja. Tätä päivää ovat järjestöriidat ja työehtosopimusten soveltamisalakiistat. Nykyiset työriidat kolkuttelevat myös lain rajoja. – Työriitalaissa puhutaan työnseisauksista, mutta kaikki nykyiset työtaistelut eivät kuulu määritelmän mukaan lain soveltamisalan piiriin. Nyt on esimerkiksi listalakkoja ja ylityökieltoja, jotka eivät ole työriitalain tarkoittamia työnseisauksia, Lonka huomauttaa. Myös järjestöjen väliset rajariidat, jotka useimmiten koskevat työehtosopimusten soveltamisalaa, tunkeutuvat valtakunnansovittelijan tontille. – Kyllä rajariitoja käydään ja niitä puidaan myös täällä, vaikka eivät ne sovittelutoimin ole hoidettavissa.

Valtakunnansovittelija uskoo sovittelujärjestelmän toimivuuteen Lonka muistuttaa, että raja- ja järjestöriidat eivät koske pelkästään palkansaajapuolta, vaan myös työnantajia. Järjestökenttä on murrosvaiheessa molemmin puolin. Paikallinen sovittelu lisääntyy

Lakimuutos jätti historiaan piirisovitteli-

jat, jossa tehtävässä Lonka itsekin ehti toimia reilut 20 vuotta. Viiden entisen piirisovittelijan lisäksi sovittelijaksi on nimitettu toimitusjohtaja Heikki Pohja ja osastopäällikkö Leo Suomaa. He ovat valtakunnansovittelijan käytettävissä tarpeen mukaan, koko maassa. Heidän roolinsa saattaa jopa kasvaa tulevina vuosina. – Suomessa on paitsi suuria valtakun-

Lonka ei näe tarvetta ylikansalliselle sovittelujärjestelmälle uomessa oikeusriidat käsitellään työoikeudessa tai yleisessä tuomioistuimessa. Intressiriitoja sovitellaan valtakunnansovittelijan tai sovittelijan toimesta. Samankaltainen järjestelmä toimii kaikissa Pohjoismaissa, tosin niissä ei kaikissa ole päätoimista valtakunnansovittelijaa. Peruskysymykset sovittelijan työssä ovat valtakunnansovittelija Esa Lonkan mukaan samoja kaikissa Pohjoismaissa. Tämä johtuu työmarkkinajärjestöjen asemasta ja siitä, että lainsäädännöllä on annettu työehtosopimuksille tietty rooli. Myös työntekijöiden ja työnantajien korkea järjestäytymisaste selittää sovitte-

nallisia työehtosopimuksia, myös koko joukko yrityskohtaisia, paikallisia työehtosopimuksia. Sovittelijoiden tehtävän pääpaino on yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa ja niihin liittyvissä kiistoissa. Kun työnantajapuoli haluaa entisestään lisätä paikallista sopimista, se voi tuoda sovittelijoille lisää töitä. – Tämä mahdollisuus on, jos keskitetyt ratkaisut vähenevät. Se lisää liittokohtaista neuvottelutoimintaa ja myös yrityskohtaiset neuvottelut eriytyvät. Sovittelijoiden töiden määrä voi olla kasvussa, Lonka arvioi. Pelisäännöt takaavat työrauhan

Vaikka paikallinen sopiminen lisääntyy, Lonka ei usko, että se murentaa työrauhasääntelyä. – Työehtosopimuksissa on alasta riippuen erilaisia neuvottelumääräyksiä siitä, mistä sovitaan tai voidaan sopia paikallisesti. Se sopimustoiminta, mikä sopimuksen sateenvarjon alla tehdään paikallistasolla, tapahtuu kuitenkin työrauhan vallitessa. On pidettävä mielessä, että paikallista irtiottomahdollisuutta ei ole. Esimerkkinä Lonka mainitsee teknologiateollisuuden työehtosopimuksen. Kolmen vuoden sopimuksessa sovitaan vain ensimmäisen vuoden palkankorotuksista ja järjestelmästä, jolla ne voidaan toteuttaa. – Seuraavat korotuspisteet ovat auki. Sopimus on myös irtisanottavissa. Tällöin voidaan mennä lailliseen työtaisteUUSI

INSINÖÖRI

lujärjestelmien yhdenmukaisuutta. EU-maiden sovittelujärjestelmät poikkeavat toisistaan melkoisesti. Monessa maassa oikeus- ja intressiriitoja sovitellaan samassa paikassa. Yhteistä eurooppalaista sovittelujärjestelmää ei ole vielä näköpiirissä, vaikka muutama vuosi sitten hankkeesta keskusteltiin. – EU-alueella ei ole olemassa ylikansallisia työehtosopimuksia, joissa sovittaisiin esimerkiksi tietyllä alalla työskentelevien eri maiden työntekijöiden palkoista. Jos näitä tessejä tehtäisiin, voisi ajatella, että ylikansallista sovittelujärjestelmää tarvitaan sopimusten ollessa katkolla, Lonka sanoo. ■

luun, kun ollaan työrauhavelvoitteen ulkopuolella. Jos sopimusta ei irtisanota, työrauhavelvoite säilyy. Pelisäännöt löytyvät kaikille. Taantuma tyynnyttää vaatimuksia

Syksyn neuvottelukierroksen Lonka uskoo olevan vaikea. – Kun edellinen sopimuskierros käytiin, kukaan ei osannut arvata mitä tapahtuu. Osa sopimuksista tehtiin sillä olettamuksella, että taloudellinen tilanne säilyy hyvänä. Nyt talous on romahtanut, eikä se voi olla vaikuttamatta sopimuskierrokseen. Toisaalta taantuman pitäisi tyynnyttää sopimuskierroksen vaatimuksia.

– Molemmin puolin, myös palkansaajapuolella, pitäisi olla ymmärrys siitä, että ihan mitä tahansa ei voi saada. Toisaalta on paljon alakohtaisia kysymyksiä, joita halutaan nostaa esiin myös vaikeina aikoina. Se voi vaikuttaa siihen, että ovi käy täälläkin. Lonka korostaa, että kaikki yksittäiset sovittelut, ovat ne sitten liittokohtaisia tai tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, lähtevät liikkeelle osapuolten näkemyksistä. Ympäröivää yhteiskuntaa ei silti voi sulkea pois. – Sovintoesitysten tasoon ja sisältöön vaikuttaa ympäröivä maailma. Kyllä sovittelija pyrkii siihen, että täällä tehtävät ratkaisut ovat mahdollisimman lähellä sitä. ■

Tuomioistuin vai sovittelija? ■ Työtuomioistuin tai yleinen tuomioistuin ratkoo voimassa olevia työ- tai virkaehtosopimuksia koskevat oikeusriidat. Valtakunnansovittelija ja hänen apunaan toimivat sovittelijat avustavat työmarkkinajärjestöjä niin sanottujen intressiriitojen sovittelussa, mikäli järjestöt eivät pääse sopuun työ- tai virkaehtosopimuksen sisällöstä.

Pakollinen sovittelu: – Jos järjestö uhkaa työnseisauksella,

sen on ilmoitettava siitä sovittelijalle ja vastapuolelle kaksi viikkoa ennen seisauksen alkua. – Sovittelija kutsuu riitapuolet neuvotteluun, johon osallistuminen on pakollista. – Sovintoesitystä ei ole pakko hyväksyä. Vapaaehtoinen sovittelu: Työnantaja- ja työntekijäpuoli voivat yhdessä pyytää sovittelijaa puheenjohtajaksi, kun neuvottelut käynnistyvät.

osaaminen

IOL:n kenttäkierros yhdessä Akava Campin kanssa nsinööriopiskelijaliiton syksyn kenttäkierros toteutetaan yhteistyössä Akava Campin eli Akavan korkeakoulukierroksen ja Tradenomiliiton kanssa. Kenttäkierrospäivinä kouluilla on liiton jäsenyyttä markkinoiva ja palveluja sekä etuja esittelevä ständi. Siellä pidetään insinöörityö- ja aloittavien infoja sekä tavataan koulujen henkilökuntaa. Kiertueen merkitys on suuri, sillä harvat korkeakoulut tarjoavat opiskelijoilleen tarpeellisia työelämäkursseja. Vastavalmistunut joutuu usein oppimaan pelisäännöt kantapään kautta. Valmistumassa oleva opiskelija joutuu etsimään tietoa itsenäisesti. Samalla syntyy helposti vääriä mielikuvia omasta urasta ja tulevaisuudesta. Myös taloudellinen tilanne on tuonut työmarkkinoille suuret, uudet haasteet, joissa opiskelijoiden pitää pystyä selviytymään. Korkeakouluopiskelijoiden työelämätietoisuus on joutunut erityiseen haas-

IOL:n kenttäkierros käynnistyi syyskuussa. Rovaniemellä IOL:n ja Akava Campin viesti kiinnosti opiskelijoita. Kuva: Tuomas Meriniemi.

teeseen kuluvan vuoden aikana. Työelämän pelisääntöjen tunteminen on heille nyt tärkeää, sillä opiskelijat ja vastavalmistuneet joutuvat usein ensimmäisenä kärsimään työnantajan miettiessä säästökeinoja. Akava ja akavalaiset jäsenliitot eivät halua jättää opiskelijaa yksin huolien kanssa. ■

Kenttäkierros jatkuu (AC = Akava Camp) 20.10. Imatra, 21.10. Lappeenranta, 22.10. Helsinki, 27.10. Turku AC, 28.10. Hämeenlinna, Turku AC ja Kampusmessut, 4.11. Helsinki, 5.11. Tampere AC, 19.11. Jyväskylä AC.

Kunnon työstä keskeinen työnteon muoto etallityöväenliitto, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Toimihenkilöunioni TU ovat huolissaan siitä, että yhä useampi työntekijä joutuu sinnittelemään epämääräisissä ja turvattomissa työsuhteissa Suomessa ja maailmalla. Turvattomat työsuhteet kumpuavat liiketoiminnasta, jonka tavoitteena on voiton ja joustavuuden maksimoiminen. Yrittäjäriski siirretään työntekijöille, joiden työsuhteet ovat määräaikaisia, kausittaisia, epävarmoja ja satunnaisia. Monissa maissa tämä työvoima on kokonaan työlainsäädännön ulkopuolella ja vailla sosiaalista turvaverkkoa. Ammattiliitot muistuttavat, että mo-

nikansalliset yhtiöt ovat avainasemassa, kun tavoitteena on huolehtia kunnon työn säilymisestä keskeisenä työnteon muotona maailmassa. Niiden on tarjottava ihmisarvoista, säällistä työtä myös kehittyvissä maissa ja kannettava näin sosiaalista vastuutaan olennaisena osana liiketoimintaansa. Palkalla pitää pystyä elättämään itsensä ja perheensä. Toisaalta vastuunsa kantavat, kunnon työtä tarjoavat yritykset ovat paalupaikalla, kun kuluttaja ja sijoittaja tekevät valintojaan. Suomessa turvattomat työsuhteet kulminoituvat alihankintatyöhön ja vuokratyöhön. Ulkomaisen työvoiman törkeä

hyväksikäyttö työehtoja polkemalla on tavallista erityisesti pitkissä ja usein kansainvälisissä alihankintaverkostoissa. Luottamusmiehet valvovat, että yritykset ja niiden alihankkijat noudattavat alan työehtoja. Luottamusmiehen aseman vahvistuminen tänä syksynä solmituissa työehtosopimuksissa lisää heidän mahdollisuuksiaan puuttua alihankintaketjujen väärinkäytöksiin. Euroopan Metalli EMF ja Maailman Metalli IMF järjestivät lokakuun alussa toisen kerran teemaviikon epävarmoista ja turvattomista työsuhteista. Teemaviikko on osa kansainvälisen ammattiyhdistysliike ITUCin kampanjaa. ■

Teksti: Simo Pöyhönen, koulutuspoliittinen asiamies, Akava ■ Kuvitus: Valeria Gasik

Keskustelu EU-tason korkeakoulurankingista putkahti esiin viime keväänä silloisen puheenjohtajamaan Tsekin aloitteesta. Epäluuloja vertailuja kohtaan on kuitenkin paljon.

ilkasta keskustelua korkeakoulujen luokittelusta käydään Euroopan unionin eri toimielimissä. Euroopan komissio tukee muutamia hankkeita, jotka tekevät tunnetuksi ja testaavat menetelmiä korkeakoulujen luokitteluun. Komissio haluaa tehdä piilotetusta tiedosta läpinäkyvää. Tavoitteena on tarjota informaatiota opiskelijoille, vanhemmille, instituutioille, työnantajille ja poliittisille päätöksentekijöille siitä, miten korkeakoulut menestyvät ja kuinka hyvin ne toteuttavat tehtäväänsä. Hankkeissa kootaan eurooppalaista korkeakoulujen tietokantaa ja testataan menetelmiä, joilla korkeakoulujen monipuolisuutta voitaisiin luokitella. Luokittelun lähtökohtana ovat yliopistojen eri tehtävät, kuten opetus, innovaatiot, alueellinen vaikuttavuus ja kansainvälisyys. Lisäksi arvioidaan yliopistojen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Talous- ja insinööritieteet testissä

Pisimmälle tähtäävä on eurooppalaisen korkeakoulututkimuskonsortio CHERPA:n hanke. Se tutkii menetelmiä, joilla mitataan korkeakoulutusinsUUSI

INSINÖÖRI

Kohti eurooppalaista korkeakoululuokittelua tituutioiden ja tutkimuslaitosten suoritustasoa eri tehtävien toteuttamisessa. Vuoden 2011 keväällä päättyvän projektin alat ovat taloustieteet ja insinöörikoulutus. Komission mukaan tavoitteena ei ole luoda kilpailevaa vertailulistaa, vaan ”liikennevalomalli”. Se on kuin suuri Exceltaulukko, jossa jokainen osa-alue arvioidaan yliopistokohtaisesti liikennevaloin, menestyksen mukaan. Komission mittareissa opetuksella ja oppimisella on suurempi painoarvo, kun taas perinteiset Shanghai- ja Timeslistauk set keskittyvät tutkimukseen. EU:n lisäksi aktiivinen toimija on OECD, joka toteuttaa parhaillaan käytettävyystutkimusta Assessment of Higher Education Learning Outcomes eli AHELO-hankkeestaan. Myös korkeakoulu-PISAna tunnettu hanke mittaa asioita maavertailuna, ei yksittäisten

oppilaitosten tai näiden laitosten suoriutumisten kautta. Suomella ei kantaa

Suomella ei ole virallista kantaa luokitteluihin. Suomi kuitenkin osallistuu sekä EU:n että OECD:n pilottihankkeisiin. Kansallisella tasolla keskustelu vertailujen tarpeellisuudesta on vielä suurelta osin käymättä – varmaa on se, että paine keskusteluihin voimistuu. Rankingeilla ei voi kuitenkaan korvata laadunvarmistustyötä, eivätkä ne koskaan osoita aukottomasti oppilaitosten paremmuutta toisiinsa nähden. Akava korostaa, että mikäli EU-tasoiseen listaukseen päädytään, arvioinnin kohteiden on oltava monipuolisia. Mittareina on käytettävä esimerkiksi oppimistulosten arviointia ja laadullista työllistymistä. ■ 23

yhteiskunnasta Teksti: Petja Partanen

Näin suitsitaan

ilmastonmuutos Insinöörien ilmasto-ohjelma leikkaa Suomen kasvihuonekaasupäästöt kolmannekseen nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Keinoja ovat ydinvoiman lisärakentaminen, fossiilisten korvaaminen biopolttoaineilla sekä energiatehokkuuden parantaminen.

Kioton sopimus

Vuonna 2005 voimaan astunut Kioton sopimus velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kasvihuonepäästöjään yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Suomen tavoitteeksi on asetettu päästöjen vakiinnuttaminen vuoden 1990 tasolle.

Kööpenhaminan ilmastokokous 2009

Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kohtalonkysymys on YK:n joulukuinen ilmastokokous. Kioton sopimuksen seuraajan kunnianhimoisena tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen. Tämä edellyttää globaalien päästöjen leikkaamista 50– 85 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Vuosi 2007

on insinöörijärjestöjen kansainvälisen Future Climate -hankkeen vertailuvuosi, jolta on jo saatavissa kattavat tilastotiedot. Energian kokonaiskulutus Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan tuolloin noin 1470 petajoulea (PJ) eli 408 terawattituntia (TWh). Sähköä vuonna 2007 käytettiin kaikkiaan 90,4 TWh (325 PJ). Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2007 olivat 78,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Ne ylittävät reilulla 10 prosentilla vuonna 2008 alkavan Kioton pöytäkirjan velvoitekauden (2008 – 2012) tavoitetason. 24

Energiankulutus näkyväksi

Energian säästämistä helpottaa, jos kansalaisilla on reaaliaikaisesti tiedossa paljonko kotitalous kuluttaa sähköä. Sähkölaitteisiin voidaan myös lisätä älyä sähkönkulutuksen minimoimiseksi ja kulutustilanteen optimoimiseksi. Asuminen ja liikenne puhtaammiksi

Liikenne, rakentaminen ja asuminen tuottavat lähes puolet maamme kasvihuonepäästöistä. Yhdyskuntien kokonaisenergiankulutus, sisältäen lämmityksen, rakentami-

sen ja liikenteen, lyödään pitkälti lukkoon jo maankäytön suunnitteluvaiheessa. Rakennuslakia uudistetaan siten, että kokonaisenergiankulutuksesta tulee tärkeä päätöksenteon kriteeri esimerkiksi asutuksen ja työpaikkojen sijoitukselle. Rakennusten energiankulutusta sääteleviä rakennusmääräyksiä kiristetään asteittain. Ohjelmassa joukkoliikenteen houkuttelevuutta parannetaan ja autokannan kehitystä ohjataan verotuksella vähäpäästöiseen suuntaan. Julkisen sektorin ajoneuvot korvataan vähäpäästöisellä- tai sähkö/hybridikalustolla. Energiaja ilmasto-analyysi tulee osaksi YVA-menettelyä. Fossiiliset korvataan uusiutuvilla

Energiantuotannon päästöjen vähentäminen edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista päästöttömillä tuotantomuodoilla. Ilmasto-ohjelman skenaariossa fossiilisia polttoaineita korvaavat tuuli- ja vesivoima, jätteiden energiahyötykäyttö sekä lämpöpumput.

Suomi on jo nyt uusiutuvan energian osuudessa ja biosähkön tuotannossa EU:n kärkipäätä 24 prosentin osuudella kaikesta energiasta. Vuoteen 2030 mennessä osuus kasvaa yli 10 prosenttiyksiköllä. Puu on tuolloin merkittävä biopolttoaineiden raaka-aine.

ti biopolttoaineiden kehitystyössä tarvitaan teknologiaharppausta. Kestävän kehityksen osaaminen sisällytetään kaikkeen tekniikan alan koulutukseen. Uutta teknologiaa pilotoidaan julkisesti rahoitetuissa hankkeissa. Ympäristö- ja energiateknologiasta

voidaan luoda mittava vientiteollisuuden ala. Aurinkoenergian ja hiilidioksidin talteenoton merkitys suomalaisessa energiajärjestelmässä on todennäköisesti vähäinen, mutta ne voivat olla menestyviä vientituotteita. ■

Insinöörit yksimielisiä ydinvoimasta

Ydinvoima herättää intohimoja insinööreissäkin, mutta enemmistön kanta on selvä: 80 prosenttia kasvattaisi ydinvoiman osuutta. Muiden maiden insinööreihin verrattunakin suomalaiset erottuvat positiivisella suhtautumisella. Ilmasto-ohjelmassa ydinvoiman tuotanto nousee nykyisestä 2 700 MW:sta 8 000 MW:in vuoteen 2030 mennessä.

Näitä päätöksiä tarvitaan • • • • • • • • • • •

Kansainvälinen sopimus päästöjen vähentämisestä Globaali päästökauppajärjestelmä käyntiin Rakennuslakiin normit yhdyskuntien enimmäisenergiankulutukselle Sähkönkulutusmittari joka kotiin Lämmitysöljylle sama verokanta kuin liikennepolttonesteille Ajoneuvoverosta siirrytään käyttöä verottavaan polttoaineverotukseen Verokannustimet vähäpäästöisille lämmitysmuodoille Energiatehokkuus julkisten hankintojen kriteeriksi Tuotteisiin tiedot niiden sähkönkulutuksesta ja hiilijalanjäljestä Turha pakkaaminen verolle Älykkäät energiaverkot ja korjausrakentamisen energiaratkaisut - teknologiaohjelmat käyntiin • Energiatarkastelu keskeiseksi osaksi yhdyskuntasuunnittelua ja maankäytön päätösprosesseja

Energiateknologiasta menestyvä vientituote

Teknologian rooli on ratkaisevan tärkeä niin energian tuotannossa, jakelussa kuin loppukäytössä. Energiasektorin t&k-toimintaan panostetaan huomattavasti nykyistä enemmän. Erityises-

2015 Öljy maksaa yli 100 dollaria tynnyri. Ohjelman oletus on, että öljyn hinta nousee huomattavasti nykyisestä ja päästöoikeuksien hinta asettuu tasolle 30-40/t. 2013 Päästöoikeuksien huutokauppa alkaa EU:ssa. Vuosina 2005-2012 päästöoikeudet on jaettu teollisuudelle ilmaiseksi.

Energiankulutus PJ/vuosi 1800 1600

muut

Q Ydinenergia Q Hiilidioksidipäästöt Q uusiutuvat energianlähteet Q Turve Q fossiiliset polttoaineet

2010-2015 Rakennusmääräysten tiukentaminen asteittain.

2009 Kööpenhaminan ilmastokokous.

2012 Olkiluoto 3 käyttöön.

2018 Kuudes ydinvoimalayksikkö käyttöön.

2013 Etäluettava sähkömittari mahdollistaa kodin sähkönkulutuksen seurannan. 2012 Energiasektorin t&k-panostus kaksinkertaistunut nykyisestä 120 miljoonaan euroon.

2020 Uusiutuvien osuus Suomen energiantuotannosta noussut 38 prosenttiin EU-direktiivien mukaisesti po. Uusiutuvien osuus noussut Suomen energiatuotannosta noin kolmannekseen.

2020 Uusiutuvien osuus noussut Suomen energiantuotannosta noin kolmannekseen.

2020 Sähkön tuonti Venäjältä Suomeen loppuu.

2030 Suomen primäärienergian kulutus saadaan käännettyä 2050 2030 laskuun. Fossiilisten Kierrätys- ja polttoaineiden jätepolttoaineilla käyttö alle tuotetaan vuosittain kolmannes 25 PJ energiaa. nykyisestä. 2030 2050 Loviisa 1 ja 2 Tuulivoimakapasiteetti poistuvat viimeistään noussut nykyisestä käytöstä, korvataan 150 MW:sta uudella kapasiteetilla. 4000 MW:iin.

CO2/milj.t

1400 1200

1000 800

600 400

200 0

1990

2000

2010

2020

2030

2040

2050

INSINÖÖRI

yhteiskunnasta Teksti: Heidi Husari, elinkeinoasioiden päällikkö

Insinöörit kautta maailman:

Ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää Future Climate/avjensen1974/Flickr.com

nsinöörijärjestöt 12 maasta – edustaen yhteensä 1,3 miljoonaa insinööriä – ovat kukin laatineet kansalliset ilmasto-ohjelmansa, joilla lämpenemistä aiheuttavia kasvihuonekaasuja voidaan alentaa. Future Climate – Engineering Solutions on insinöörien viesti myöhemmin syksyllä Kööpenhaminassa pidettävälle COP15-ilmastokokoukselle. Hanketta koordinoivan Tanskan insinöörijärjestö IDA:n puheenjohtajan Lars Bytoftin mielestä viesti on selvä: – On täysin mahdollista saavuttaa merkittäviä leikkauksia kasvihuonekaasupäästöihin jo tunnettujen teknologioiden avulla. Se vain edellyttää yhteisiä sitovia ilmastotavoitteita koko maailman mittakaavassa. Jo ennen vuotta 2012 laaditaan konkreettiset suunnitelmat, miten kasvihuonepäästöjä leikataan vuoteen 2050 mennessä. Eräs kansallisten ilmasto-ohjelmien keskeinen viesti on, että suuri osa kasvihuonekaasuvähennyksistä voidaan saada aikaiseksi energiansäästötoimin. Useimpien maiden insinöörijärjestöjen raporteissa kansallisia päästöjä voidaan energiatehokkuustoimin alentaa jopa puolella etenkin teollisuuden, rakentamisen ja liikenteen sektoreilla.

Maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa kahteen asteeseen vuoteen 2050 mennessä, totesivat insinöörit globaalin Future Climate – Engineering Solutions -hankkeen konferenssissa Kööpenhaminassa syyskuussa. Kuinka se tapahtuu ja millä teknologioilla ongelma ratkaistaan, selviää maakohtaisista raporteista. Tähän ei tarvita suuria mullistuksia tai science ﬁctionia, sillä teknologioista useat ovat jo markkinoilla.

Eräs alue, jonka osallistujamaiden järjestöt ovat havainneet kehittämisen tarvetta, on kuljetussektori. Tähän raportit tarjoavat ympäristöystävälliseksi ratkaisuksi paitsi sähköautoa, mutta myös parannuksia tehokkaan ja kaupallisesti kannattavan akkukapasiteetin kehittämiseen. Lisäksi todettiin tarve vahvistaa globaalia innovaatioyhteistyötä etenkin teknologisten innovaatioiden osalta. Oli mielenkiintoista havaita maakohtaisten raporttien painotuksissa selviä eroavaisuuksia. Esimerkiksi Suomen insinöörijärjestöt olivat ainoita, jotka ottivat lähtökohdakseen jäsenkunnassa tehdyn kyselyn. Norjan järjestö taas panosti raportissaan toimenpiteiden toteuttamiseen, kun taas tanskalaiset keskittyivät työllisyysvaikutusten tutkimiseen. Asia vaatisi ilman muuta meillä jatkotoimenpiteitä, joissa paneuduttaisiin syvällisemmin konkreettisiin toimenpiteisiin ja työllisyysvaikutuksiin. Future Climate -hanke osoittaa, että teknologiset ratkaisut rajoittaa ilmaston lämpenemistä ovat olemassa. Onkin toivottavaa, että hankkeet tulokset kannustaisivat kunnianhimoisiin ja päättäväisiin ratkaisuihin joulukuun ilmas-

Future Climate/Sonia Kirklady/Flickr com

tokokouksessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että insinöörijärjestöt tuottivat hankkeessa riittävästi suosituksia tulevaa ilmastosopimusta varten. Toivottavasti saamme aikaan sitovan tavoitteen, joka varmistaa, että kasvihuonekaasupäästöt saadaan kuriin jo ennen vuotta 2020. Yhteenvetoraportti insinöörijärjestöjen ilmasto-ohjelmista ja suosituksista YK:n ilmastokokoukselle löytyy osoitteesta: http://ida.dk/sites/climate/Documents. ■

Lisää Future Climate -hankkeesta: www.futureclimate.info

Teksti: Heidi Husari, elinkeinoasioiden päällikkö

Ilmastonmuutos ei odota lmastonmuutos ei odota. 0,8 asteen lämpeneminen on jo todettu ja lämpenemisen pelätään kiihtyvän. Jäätiköt sulavat, meret happamoituvat, lajit siirtyvät uusille elinalueille tai kuolevat sukupuuttoon. Maailman elintarvikevarat hupenevat ja metsät katoavat. Ihminen on ollut maapallolla vasta 150 000 vuotta, mutta muuttanut luontoa peruuttamattomasti. Hiilidioksidipäästöt lisääntyivät vuosina 1990–2007 koko maailmassa 37 prosenttia. Päivittäin ilmakehään pääsee 85 miljoonaa tonnia hiilidioksidia – keskimäärin 13 kiloa henkeä kohden. Maailman luonnolliset hiilinielut, meret ja muut ekosysteemit näyttävät kykenevän sitomaan yhä pienemmän osan päästöistä. Siitäkin syystä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kohoaa entistä nopeammin. Köyhät maat, joilla on vähemmän resursseja selviytyä muutenkin, kärsivät muutoksista ensimmäisinä ja eniten kuivuuden, tautien ja ravinnon puutteen muodossa.

Mitä EU tekee?

Eurooppalaiset ovat olleet aktiivisia ilmasto- ja energiapoliittisessa keskustelussa. Euroopan parlamentin energiaja ilmastopaketin säännökset koskevat päästökaupan uudistamista, päästövähennysten taakanjakoa jäsenmaiden välillä, hiilen talteenottoa ja varastointia, uusiutuvia energialähteitä, autojen päästöjä ja liikennepolttoaineita. Euroopan neuvosto on vastuussa päästövähennysten taakanjaosta jäsenmaiden välillä. Päästökauppajärjestelmää uusittiin vuosille 2013–2020 ja se pyrkii vähentämään päästöjä 21 prosenttia vuoden 2005 tasosta tai vuosien 2005–2007 keskiarvosta. EU:ssa nähdään yleisesti, että maapallon keskilämpötilan nousu pitäisi rajoittaa kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, jotta ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haitat pysyisivät siedettävällä tasolla. Tämä vaatii arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 50–85 prosentilla vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Mitkä ovat ratkaisun avaimet

Worldwatch-instituutin julkaisu Maailman tila 2009 – lämpenevään maailmaan tarjoaa ratkaisuun avaimia. Sen mukaan meidän on opittava ajattelemaan pitkäjännitteisesti, vaadittava teknologisia uudistuksia, hillittävä väestönkasvua, muutettava elämäntapoja, huolehdittava maasta luonnonmukaisella viljelyllä, muodostettava vahvoja instituutioita, jotka vievät uudistuksia eteenpäin, toteutettava oikeudenmukaisuutta, tasapainotettava talous, ylläpidettävä poliittista vakautta sekä saatava ihmiset liikkeelle. Hyviä periaatteita, mutta ilmastopoliittista keskustelua leimaa valitettava hajanaisuus, kapeakatseisuus ja epäjohdonmukaisuus. Keskusteluja käydään kaikkialla, mutta kuinka saadaan ihmiskunta toimimaan ”yhtenä rotuna”, kuten tunnettu yhdysvaltalainen ekonomisti Jemery Rifkin peräänkuuluttaa.

UUSI

INSINÖÖRI

Miksi insinöörit?

Insinöörien ilmasto-ohjelma on osa insinöörien kansainvälistä ilmastoprojektia. Suomen UIL:n ja TEKin lisäksi insinöörijärjestöt 12 muussa maassa olivat mukana ja 10 niistä laati omat ehdotuksensa kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Kansallisista ohjelmista koottiin insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset YK:n joulukuussa pidettävään ilmastokokoukseen. Suomen ohjelma perustui vuosi sitten yhteensä 4 000 UIL:n ja TEKin jäsenelle tehtyyn kyselyyn sekä keskusteluihin korkeakoulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä eri teollisuusaloja edustavien henkilöiden kanssa. Keskeiset painopistealueet ilmasto-ohjelmassa ovat: – Fossiilisten polttoaineiden käytön massiivinen vähentäminen ja korvaaminen biopolttoaineilla ja vähäpäästöisillä energialähteillä.

• Jatkoinvestoinnit ydinenergiaan. • Energiatehokkuuden merkittävä parantaminen kautta jakeluketjun, mukaan lukien tuotanto, jakelu ja loppukäyttö. • Viimeisimpien teknologioiden hyödyntäminen laajamittaisesti, esimerkiksi älyverkot. • Jätteen käytön lisääminen energian tuotannossa ja nykyisen jätehuollon sekä kierrätyksen toiminnan kehittäminen. • Lisäinvestoinnit tuuli- ja vesivoimaan. • Asteittainen lainsäädännön, normien ja käytänteiden tiukentaminen etenkin rakennusalalla ja lämmityksessä. • Yksityissektorin kannustaminen energiansäästötalkoisiin rahoituskannusteilla. • Maankäytön suunnitteluun ja päätöksentekoprosesseihin mukaan energiatehokkuusajattelu. Suomen insinöörit viestittävät yhdessä YK:n ilmastokokoukselle, että globaali kattava sopimus ilmastonmuutoksen hillinnäksi on saatava. Ei ole vaihtoehtoja. Ilmastonmuutoksen hillinnässä piilee myös mahdollisuuksia. Puhutaan jopa uudesta teollisesta vallankumouksesta, jolla tuotetaan ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutustoimien kautta leviävää tekniikkaa. Näin on mahdollista luoda uusia työpaikkoja, ”green jobs”, ja lisätä sitä kautta myös taloudellista hyvinvointia. Vaakakupissa ei ole sen vähempää kuin lastemme ja heidän lastensa sekä koko maapallon tulevaisuus. ■

totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Työelämän muutos haastaa hyvinvoinnin Gaudeamuksen vastikään julkaistussa kirjassa Työelämä muuttuu, joustaako hyvinvointi? pohditaan, miten suomalaisilla työpaikoilla kyetään yhdistämään taloudellinen menestys ja työhyvinvointi. Kirjassa etsitään myös vastauksia kysymyksiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteensopivuudesta sekä tarkastellaan kriittisesti niitä henkilöstöä koskettavia ratkaisuja, joita työpaikoilla tehdään taloudellisen menestyksen saavuttamiseksi.

rganisaation taloudellinen menestys ja työntekijöiden hyvinvointi tai pahoinvointi syntyvät globalisaation myötä hyvin monimutkaisissa tilanteissa. Raimo Blom, kirjan toinen toimittaja ja yksi sen seitsemästä kirjoittajasta, kuvaa tilannetta perusteitaan myöten ristiriitaiseksi. Työnantajan ja johdon täytyy kyetä motivoimaan ja sitouttamaan henkilöstöä työpaikan tavoitteisiin tilanteessa, jossa työpaikan varmuudesta ei ole tietoa. Työpaikan menetyksen uhka on päällä jopa silloin, kun yritys tekee voittoa. Harri Melinin mukaan hajallaan olevia verkoston osia pyritään pitämään koossa korostamalla yhteisen yrityskulttuurin merkitystä. Samalla kuitenkin toimintojen jatkuvat ulkoistamiset ja irtisanomiset murentavat työyhteisöjä ja lisäävät jäljelle jääneiden työntekijöiden pelkoa omasta työstä ja riittävyydestä. Globalisaatio on laittanut valtioita polvilleen ja murtanut kansallisia rajoja. Kansallisvaltioiden suvereniteetin heikentyessä ovat monikansalliset yritykset kasvattaneet valtaansa. Työpaikoilla yksilöt joutuvat kohtaamaan globalisaation voiman, mahdin, jolle edes valtio ei voi mitään. Blom ja Ari Hautaniemi kysyvätkin, olisiko solidaaristen kansallisvaltioiden syytä etsiä uusi, aktiivinen rooli heikommassa asemassa olevien työntekijöiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kirjassa esitellyt tutkimukset toisaal-

ta osoittavat, että globalisaatiosta huolimatta työn organisoinnilla on yhä suuri merkitys. Pekka Ylöstalon tutkimusten mukaan työ koetaan mielekkäämpänä ja myös taloudellinen menestys on keskimäärin parempaa työpaikoilla, joiden organisaatiokulttuuria kuvaa avoin tiedonvälitys, keskinäinen yhteistyö ja luottamus sekä kannustavuus ja mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen. Nämä työpaikat kykenevät suodattamaan toimintaympäristönsä paineita ja jopa hyödyntämään uusia avautuvia mahdollisuuksia. Kysymys ei siis ole omien työpaikkojen ulkopuolella olevista asioista, vaan päinvastoin omista tavoista toimia. Työntekijät haluavat arvostusta

Myös omassa kappaleessani korostan työn organisoinnin merkitystä. Erityisen tärkeää on organisoida työtehtävät siten, että jokainen työntekijä voi kokea olevansa arvostettu ja täysvaltainen työyhteisön jäsen. Kappaleessa myös kritisoin olettamuksia, joiden mukaan niin sanotulle luovalle luokalle työsuhteen jatkuva epävarmuus ei olisi ongelma. Tuon esiin muun muassa sen, että vastavalmistuneista insinööreistä 98 prosenttia toivoisi viiden vuoden kuluttua olevansa ennemmin vakituisessa työsuhteessa kuin kiinnitettynä johonkin määräaikaiseen projektiin.

Tero Mamia määrittelee yhdeksi suurimmaksi työhyvinvoinnin uhkatekijäksi ajan puutteen. Ajan puutteen aiheuttama stressitila liittyy paitsi työn määrälliseen kuormitukseen sinänsä myös suomalaisten työorientaatioon: työ on useimmille meistä tärkeää työn itsensä vuoksi. Kun kustannustehokkuuden nimissä työ pyritään teettämään juuri niin pienellä työvoimalla kuin teoriassa on mahdollista, aika ei yksinkertaisesti riitä työn tekemiseen työntekijää itseään tyydyttävällä tavalla. Mitä tunnollisemmasta työntekijästä on kyse, sitä voimakkaamman stressireaktion työmäärän äkillinen kasvu yleensä aiheuttaa. Toisaalta kiireessä on usein kyse ”turhasta kiireestä”, johon hyvällä johtamisella ja työn organisoinnilla on mahdollista vaikuttaa. Ylöstalon mukaan palkansaajien kokemasta kiireestä ja työn henkisestä paineesta saattaa jopa puolet olla seurausta puutteellisesta työn organisoinnista, johtamisesta ja yleisemminkin keskinäisen vuorovaikutuksen takertelusta työpaikoilla. Osallistuva johto tuo menestystä

Tanja Ketola vertailee omassa kappaleessaan taloudellisesti ja henkilöstön hyvinvoinnin suhteen hyvin ja huonosti pärjääviä työpaikkoja. Ketola tunnistaa menestyvien työpaikkojen tavaramerkiksi aktiivisen ja osallistuvan johtajuuden. Menestyvät johtajat puhuvat myös avoimesti työhyvinvoinnin ongelmista ja kiinnittävät ennakoivasti huomiota riskeihin. Vastuunsa tunteva johtaja ei käytä hyväksi uuden joustavuusretoriikan mahdollistamaa tilannetta, jossa on mahdollista väistellä vastuuta suhteessa työntekijöihin vetoamalla kasvottomien markkinavoimien vaateisiin. Ari Hautaniemi vertailee toimialoiltaan ja taloudelliselta tilanteeltaan mah-

dollisimman samanlaisia työpaikkoja, joissa kuitenkin toisissa henkilöstö voi hyvin ja toisissa ei. Kiinnostuksen kohteena ovat mahdolliset erot organisaatiokulttuureissa ja organisaation perusarvoissa. Ja eroja myös on.

loudellisesti menestyvissä – työpaikoissa korostetaan, ettei työ saa täyttää koko elämää. Myös työnantajan ja työntekijäpuolen neuvottelusuhteet ovat kunnossa. Vaikeistakin asioista keskustellaan ja tehdyistä sopimuksista pidetään kiinni. ■

Hyvinvoivissa työpaikoissa kulttuuria leimaa vastavuoroisuus ja jo Ketolan tunnistama aktiivinen johtajuus. Hautaniemen mukaan kenties merkittävin arvomaailmaan liittyvä ero nousee esiin työn ja muun elämän välisissä suhteissa. Hyvinvoivissa – ja yhtä lailla siis ta-

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Big Mac -indeksi kertoo palkansaajien ostovoimasta eri puolilla maailmaa veitsiläinen UBS-pankki on jo 38 vuoden ajan julkaissut vuosittaista raporttia, jossa vertaillaan suurimpien kaupunkien hinta- ja palkkatasoja. Tänä vuonna vertailussa oli mukana jo yhteensä 73 kaupunkia eri puolilta maailmaa. Suomesta mukana on Helsinki. Tunnetuin yksittäinen indikaattori, jonka avulla palkansaajien ostovoimaa eri kaupungeissa vertaillaan, on niin sanottu Big Mac -indeksi. Indeksi kertoo, kuinka kauan kaupungissa asuvan keskituloisen täytyy työskennellä kyetäkseen ostamaan paikallisesta McDonald’s-ravintolasta Big Mac -aterian – tämän kaloripommin, jota myydään jo yli 120 maassa. Big Mac -aterian sekä perinteisten riisikilon ja leipäkilon lisäksi tämänvuotisessa tutkimuksessa oli mukana iPod nano (8 GB) -soitin. Keskituloinen helsinkiläinen saa riisikilon 11 minuutin työskentelyllä ja kilon leipää 16 minuutilla. Rahat Big Mac -aterian tienataan keskimäärin 27 minuutissa ja iPodin voi käydä ostamassa viikon toisen työpäivän lounastauolla eli 12,5 tunnin jälkeen. Helsingissä asuvan keskituloisen käteen jäävä tuntipalkka verojen jälkeen on raportin mukaan noin 12 euroa, nettokuukausipalkkana tämä on noin 1 900 euroa kuussa. USB-pankin vertailu paljastaa, että suomalaisen palkansaajan ostovoima on länsimaalaisittain melko heikkoa tasoa. Oli sitten kyse Big Mac -ateriasta tai iPodista, niin Helsingissä palkansaajien ostovoima on heikompi kuin esimerkiksi Tukholmassa, Oslossa tai Kööpenhaminassa. Leivän ja riisin hinnan suhteen helsinkiläisten ”reaalipalkat” ovat sentään kilpailukyvyltään länsimaiden keskitasoa. ■

UUSI

INSINÖÖRI

Nairobi Jakarta Mexico City Manila Kairo Santiago de Chile Mumbai Budapest Lima Soﬁa Rio de Janeiro Delhi Istanbul Bangkok Peking Riika Kuala Lumpur Praha Singapore Varsova Shanghai Tallinna Helsinki Madrid Rooma Johannesburg Lissabon Moskova Oslo Pariisi Tukholma Auckland Berliini Dubai Kööpenhamina Geneve Dublin Frankfurt Zürich Hong Kong New York Sydney Lontoo Los Angeles Chicago Tokio Toronto 0

100

150

Big Mac -aterian ostamiseen vaadittavat työminuutit 47 kaupungissa.

maailmalta Teksti: Marketta Harinen, TEK

Dublinin säätiö tarjoaa

Tietoa ja tilastoa työstä ja elämästä Dublinin Loughlinstownissa tuuli tuivertaa lippuja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön edustalla. Väliin sataa, väliin paistaa aurinko. Säätiön suomalainen johtaja Jorma Karppinen on ihmetellyt Irlannin vuorokautista neljää vuodenaikaa jo kolme vuotta. Karppinen toimi ennen EU-uraansa Metso Automationin kehitysjohtajana. Hän on ollut sekä useiden monikansallisten yhtiöiden johtotehtävissä että tutkijana Suomessa ja ulkomailla. Kokemusta erilaisista työkulttuureista on kertynyt Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.

ekniikan tohtori Jorma Karppinen valittiin kolme vuotta sitten EU:n Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön, European Foundation for Improvement of Living and Working Conditions -viraston johtajaksi yli 200 hakijan joukosta. Hakuprosessi kesti vuoden. Karppisen puolesta teki töitä myös Suomen pääministeri, sillä jäsenmaat kilpailevat ankarasti EU-virastojen päällikköjen paikoista – kuten itse virastoistakin.

Tietoa tarjolla työstä ja elämästä

EU:n 27 jäsenmaan elin- ja työolot vaihtelevat kuten kansalliset kulttuuritkin. EU ja sen Dublinin säätiö pyrkivät tuottamaan vertailukelpoista perustietoa eurooppalaisten elämään ja työhön liittyvistä aiheista kaikkien jäsenmaiden käyttöön. Säätiö seuraa ja ennakoi työelämän muutoksia jäsenmaiden työ- ja elinoloissa. Sitä se on tehnyt jo vuodesta 1975. Jäsenmaiden, EU:n komission, työmarkkinaosapuolten, tiedotusvälineiden 30

ja tutkijoiden toiveita ja tarpeita täytetään lyhyelläkin varoitusajalla. – Puolet tutkimuksesta tuotamme itse, toisen puolen teetämme talon ulkopuolella avoimien tarjouskilpailujen perusteella. Suuren osan keräämästämme tiedosta saamme eri maiden tutkimuslaitoksilta kuten esimerkiksi Suomesta Tilastokeskukselta, Karppinen selittää. Dublinissa työskentelee noin 60 tutkijaa. Joukkoon on aina mahtunut suomalaisia. Kilpailukyvystä työssä jaksamiseen

Virastolla on nelivuotiset puiteohjelmat, jotka antavat suuntaa tutkimustyölle. Puiteohjelmaa väsätään kolmikantaisesti hallintoneuvostossa, jossa on kolme edustajaa jokaisesta EU-maasta. Lisäksi neuvostossa on kolme komission ja kolme EFTAn edustajaa. EU:n Lissabonin strategian mukaisesti Euroopasta pitäisi tulla maailman kilpailukykyisin alue vuoteen 2015 mennessä. Meneillään olevan puiteohjelman kaudella keskitytäänkin tuottamaan tietoa ja tutkimusta työmarkkinoista ja kilpailukyvystä. Ohjelman painopistealueita ovat myös teollisuuden työmarkkinaosapuolten suhteet kuten työehtosopimustoiminta ja työolot sekä elämän laatu.

Säätiöllä on käytössään noin 20 miljoonan euron vuosibudjetti. Pohjoismaista mallia muillekin

Yksi tärkeä hanke koko Euroopalle on pidentää työuria. Niinpä esimerkiksi työssä jaksaminen ja ikäjohtaminen ovat nyt ajankohtaisia aiheita. Working longer, living better -teemalla Dublinin säätiö on julkaissut runsaasti tietoa työssä jaksamisesta. EU:n tavoitteena on, että ensi vuoteen mennessä keskimääräinen työelämästä poistumisikä nousisi vuoden 2001 tilastojen 59,9 vuodesta 65,4 vuoteen. Tavoitteesta ollaan melkoisesti jäljessä. – Tämä työelämän jatkuva ja hallitsematon muutos uuvuttaa ihmiset, epävarmuus ja pätkätöiden varassa eläminen yleistyy. Ihminen kuitenkin arvostaa ennakoitavuutta ja turvallisuutta, Karppinen miettii. Kolikon toinen puoli on joustavuus. Sitä tarvitaan, jotta globaaleihin kilpailukyvyn haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan nopeasti. Merkittävä jouston elementti ja yhteisesti päätettävä asia olisi esimerkiksi työaika. Työaikapankkijärjestelmät ovatkin Dublinin säätiön tutkimusten mukaan toimineet hyvin ja työtyytyväisyys on lisääntynyt. ■ Lue lisää: www.eurofound.eu.int

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Teksti: Matti Koskinen, asiamies

EWC on yrityksensä näköinen Eurooppalaiset yritysneuvostot eli EWC:t kuvastavat sitä ilmapiiriä, joka yrityksessä vallitsee johdon ja henkilöstön välillä. Hyvällä tahdolla on mahdollista edetä pienin askelin parempaan suuntaan, sanoo Nokian Euroforumin puheenjohtaja, insinööri Mika Paukkeri.

ika Paukkeri tietää, miten tärkeää luottamusmiehelle on se, että henkilöstöasiat päätetään kussakin maassa maan lakien mukaan. EWC on kuitenkin tärkeä Eurooppa-tason keskustelufoorumi. – EWC:ssä on mahdollista tehdä henkilöstöäkin koskevia päätöksiä, Paukkeri sanoo. Nokialla on asiaa viety pienin askelin eteenpäin. Kokouksista pyritään saamaan enemmän irti, rakennemuutokseen liittyviin asioihin tartutaan ja käydään niitä läpi, henkilöstöä kuullaan ja keskustelua käydään säännöllisesti johdon ja henkilöstön välillä. EWC ei ole kuitenkaan yt-elin, vaikka on tapauksia, joissa yt-prosessi on viety läpi EWC-elimessä. Paukkerin mielestä direktiivissä on vielä uudistuksenkin jälkeen parannettavaa. Mikä esimerkiksi on riittävä taso henkilöstölle tiedottamiselle ja henkilöstön kuulemiselle? Onko riittävää se, että henkilöstön kuuleminen tulee puoli tuntia ennen, kun tiedottaminen yritysjärjestelyistä tulee julkiseksi? EWC-direktiivin tarkistus tuo toivon mukaan vastauksen tähän asiaan. Siinä korostetaan, että tiedottaminen on tapahduttava siten, että EWC-edustajilla on mahdollisuus arvioida vaikutukset perusteellisesti ja valmistella konsulUUSI

uroopan unioni hyväksyi EWC-direktiivin kesäkuun alussa. Tästä alkoi kahden vuoden ajanjakso, jona aikana direktiivi on siirrettävä osaksi Suomen lainsäädäntöä. Prosessia johtaa työ- ja elinkeinoministeriö ja siihen osallistuvat kolmikantayhteistyössä palkansaajakeskusjärjestöt ja työnantajakeskusjärjestö EK. Direktiivin voimaantulosäännöksissä todetaan, että jos edellä mainitun lainsäädäntöön siirtämisjakson aikana sovitaan uusista tai uudistetaan nykyisiä sopimuksia, direktiivin tarkistukset eivät ole voimassa. Siksi 6.11.2011 saakka on oltava erityisen tarkkana EWC-neuvottelujen osalta. Jos kuitenkin sopimus on allekirjoitettava tai uusittava ennen tuota päivämäärää, sopimusteksti on muotoiltava siten, että tarkistetun direktiivin parannukset tulevat varmasti osaksi sopimusta. Näitä ovat muun muassa: ammattiliittojen asiantuntijan osallistuminen neuvotteluprosessiin, tiedottamisen ja kuulemisen käsitteiden parempi määrittely, poikkeuksellisten tilanteiden hallinta ja EWC-toiminnan sekä kansallisen tiedottamis-/ kuulemismenettelyn yhteensovittaminen. Kahden vuoden ajan on siis oltava erityisen tarkkana ja otettava yhteys liittojen asiantuntijoihin, jos neuvotteluja uusista sopimuksista tai vanhojen uudistamisesta käynnistyy. ■

INSINÖÖRI

EWC-direktiivin tarkistus vietävä kansalliseen lainsäädäntöön

Mika Paukkeri.

tointi johdon kanssa. Tämä edellyttää käytännössä EWC:n mukaan ottamista jo valmisteluvaiheessa. Nokian Euroforumiin kuuluu 30 edustajaa Euroopan eri maista, uusimmat edustajat Romaniasta. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva foorumi edustaa koko Nokian henkilöstöä. – Suuri puute on se, että näissä yritysfoorumeissa ei ole edustajia muilta mantereilta kuin Euroopasta, Paukkeri sanoo. Nokian Euroforumissa ajatellaan kuitenkin muidenkin mantereiden nokioiden henkilöstöjä. Yhteyksiä pidetään yllä myös Maailman Metallityöväenliiton IMF:n kautta, jonka puheenjohtajana aloitti vastikään suomalainen Jyrki Raina. Myös muun muassa Meksikon Nokian tehtaan henkilöstöön on oltu yhteydessä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kautta, joka teki siellä työoloja koskevan laajan selvityksen parisen vuotta sitten. Yhteistyö tiivistyi jopa yhteiseen kokoukseen Suomessa ja Salon tehtaalla. ■

oikeus Teksti: Maria Harju, työsuhdelakimies ■ Kuva: Valeria Gasik

Ylitöistä voidaan maksaa erillisellä kiinteällä korvauksella Työaikalain mukaan ylityötä on työ, joka tehdään säännöllisen työajan (40 tuntia viikossa) ulkopuolella työnantajan aloitteesta tai hänen hyväksynnällään. Lisäksi vaaditaan työntekijän antama suostumus ylitöihin riippumatta siitä, korvataanko ylityöt rahana, vapaana vai erillisellä kiinteällä rahakorvauksella. Ylitöihin suostumisen on oltava lähtökohtaisesti vapaaehtoista myös henkilöllä, joka ovat sopimassa kiinteästä ylityökorvauksesta.

yöaikalain mukaan ylityötä saa teettää vain kutakin kertaa tai lyhyttä ajanjaksoa koskevan suostumuksen jälkeen, mutta tästä periaatteesta on kiinteän korvauksen kohdalla jossakin määrin joustettu. Kun suostuu tiettyyn kiinteään korvaukseen ylitöistä, suostuu samalla tekemään ainakin tätä summaa vastaavan määrän ylitöitä. Tämän vuoksi on tärkeää sopia korvaukseen kuuluvien ylityötuntien määrästä tarkasti, jotta esimerkiksi sovitun kiinteän ylityökorvausmäärään ylimenevistä tunneista voi vaatia erillistä lisäkorvausta normaalisti työaikalain mukaisesti. Ylityökorvaukset perustuvat työaikalakiin ja myös suurin osa ylemmistä toimihenkilöistä kuuluu työaikalain soveltamispiiriin. Muun muassa johtajat ja kotonaan työtä tekevät ovat lain soveltamisalan ulkopuolella. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kokemuksien mukaan kiinteät ylityökorvaukset ovat usein johtaneet yksittäisten ylempien toimihenkilöiden kohdalla huonompaan lopputulokseen kuin prosentuaaliset ylityökorvaukset, joten tällaista mallia ei suositella.

Sopimus on tehtävä huolella

Jos kiinteästä ylityökorvauksesta kuitenkin sovitaan, tietyt asiat on erikseen huomioitava. Kaikki on syytä kirjoittaa mahdollisimman selkeästi ja yksityiskohtaisesti sopimukseen. 32

• Kiinteän korvauksen on oltava erillinen ja se pitää maksaa muun palkan päälle. • Sopimuksessa on oltava kirjattuna kiinteää korvausta vastaava tuntimäärä. Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi pitää eritellä. Aluksi on sovittava niin sanotusta tarkastelujaksosta. Kiinteän ylityökorvauksen määrän on vastattava esimerkiksi työsuhteen alussa tämän jakson keskiarvoa. Tähän ei kuitenkaan tarvitse suostua heti, vaan muusta työsopimuksesta voidaan sopia ensin. Kiinteän korvauksen suuruus on oltava vähintäänkin tästä keskiarvosta laskettu prosenttikorotuksellinen summa. Tässäkään tapauksessa ei niin sanottu tunti tunnista korvaus ole lainmukainen. Tehtävien ylityötuntien määrä yleensä vaihtelee kunkin ylemmän toimihenkilön kohdalla. Siksi sopimuksen mukaisen kiinteän korvauksen on jatkuvasti perustuttava luotettavaan yli- ja sunnuntaityön määrää koskevaan arvioon. Siten se ei voi olla kaikille ylemmille toimihenkilöille sama. Sopimuksessa on hyvä sopia myös esimerkiksi uudesta, myöhäisemmästä tarkastelujaksosta, jonka perusteella kiinteää korvaussummaa voidaan sittemmin muuttaa. Sopimukseen on kirjattava myös irtisanomisaika, jonka kuluessa kumpi tahansa sopijaosapuoli voi koska tahansa irtisanoa sopimuksen. Sen jälkeen pala-

taan normaaleihin työaikalain mukaisiin korvauksiin ja korotusprosentteihin. Tämä voi seurata esimerkiksi siitä, että tehtävän ylityön määrä yhtäkkiä lisääntyy huomattavasti. Erillisen kiinteän osuuden on lisäksi vastattava tiettyä prosenttilukua peruspalkasta, sillä näin tulevaisuuden palkankorotukset näkyisivät suoraan ylityökorvauksessa. Työaikaseurannasta ei saa lipsua

Työnantajan on yhä seurattava työntekijän tekemien työ- ja ylityötuntien määrää sekä pidettävä työaikakirjanpitoa. Kiinteästä kuukausikorvauksesta sopiminen ei poista lakisääteisten ylityörajojen seuraamisvelvoitetta ja tilannetta on tarkasteltava vähintään puolivuosittain. Kiinteä korvaus on maksettava normaalisti myös työntekijän loma-ajoilta. Kiinteä kuukausittainen ylityökorvaus ei saa kuitenkaan olla yhtiölle tapa säästää ylityökustannuksissa eikä keino

kiertää ylitöiden korvaamista koskevia määräyksiä. Jos ylitöiden määrä on kohtuullisen vakio, järjestelmä on toimiva. Lisäksi ketään ei saa painostaa tai pakottaa sopimuksen tekemiseen, sillä ylitöiden korvaaminen erikseen ja yksityistapauskohtaisesti on kuitenkin lainmukainen lähtökohta. Työaikalaki antaa oikeuden tällai-

seen ylitöiden korvaamiseen kiinteällä korvauksella suoraan johtavassa asemassa olevia tai sellaisia työntekijöitä, joiden tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä. Muutoin työaikalaki antaa oikeuden sopia ylityökorvauksista toisin työehtosopimuksella. Näin on useissa työehtosopimuksissa tehtykin, joten asia kannat-

taa aina ennen tällaisesta könttäkorvauksesta sopimista tarkistaa vielä erikseen omasta työehtosopimuksesta. Yleensä työehtosopimuksissa on sovittu, että asiasta voidaan sopia yleiset pelisäännöt paikallisesti. Tällöin asiasta sovittaessa kannattaa kääntyä ensimmäisenä oman työpaikan luottamusmiehen puoleen. ■

Teksti: Jorma Rusanen, johtaja, FinUnions

EYT:n ennakkoratkaisu Fujitsu Siemensin jutussa Ratkaisu asemoi sen, koska ytneuvottelut pitää käynnistää ylikansallisessa yrityksessä. Suomen yhteistoimintalaki on leväperäinen. uroopan yhteisöjen tuomioistuin (EYT) antoi syyskuussa tuomionsa Fujitsu Siemensin Kilon tietokonetehtaan lakkauttamista koskevassa yhteistoimintaa koskevassa jutussa. Oikeusjutun käsittely jatkuu seuraavaksi korkeimmassa oikeudessa (KKO), joka oli tehnyt EYT:lle ennakkoratkaisupyynnön joukkovähentämisdirektiivin tulkinnasta. Fujitsu Siemens -juttu koskee velvollisuutta neuvotella työntekijöiden edustajien kanssa joukkovähentämistilanteissa. Erimielisyys koski erityisesti sitä, oliko työnantaja käynyt yhteistoimintalain (YTL) mukaiset yt-neuvottelut ennen kuin asiasta oli tehty päätös. EYT:n tuomiossa täsmennettiin ensimmäistä kertaa ajankohtaa eli tapahtumien järjestystä, jotka ratkaisevat, missä vaiheessa työnantajan pitää käynnistää direktiivin mukainen tiedottamis- ja kuulemismenettely. Tuomiossa myös katsottiin, että joukkovähentämisdirektiivi ulottuu myös emoyhtiön niin sanottuihin strategisiin liikkeenjohtoratkaisuihin, joiden välittömänä seurauksena on työvoiman joukkovähentäminen. EYT:n ennakkopäätöksessä perustellaan muun muassa: ”emoyhtiön ratkai-

UUSI

INSINÖÖRI

su, jonka välittömänä seurauksena on, että jonkin sen tytäryhtiöistä on irtisanottava niiden työntekijöiden sopimukset, joita joukkovähentäminen koskee, voidaan tehdä vasta, kun neuvottelumenettely tässä tytäryhtiössä on päätetty, ja näin on sillä uhalla, että tytäryhtiö työnantajana voi joutua vastaamaan tämän menettelyn noudattamatta jättämisen seurauksista” (kohta 71). Käräjäoikeus ja hovioikeus hylkäsivät kanteen

Kotimaisissa oikeudenkäynneissä Espoon käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus hylkäsivät kanteen. Käräjäoikeuden mukaan kantajat eivät olleet näyttäneet, että emoyhtiön hallitus olisi vuonna 1999 päättänyt Kilon tehtaan lopettamisesta siten, että työnantajan ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus Kilon tehtaalla ei olisi voinut YTL:n tarkoittamalla tavalla toteutua. Käräjäoikeus piti neuvotteluja todellisina ja asianmukaisina. Myös hovioikeus katsoi, että päätös lopettamisesta oli tehty vasta yt-neuvottelujen jälkeen. Hovioikeus katsoi, että ulkomaisen emoyhtiön tekemät yritysjohdolliset esitykset tai suunnitelmat eivät vielä ole YTL:n tarkoitettuja asian ratkaisuja, eivätkä ne kuuluneet neuvotteluvelvoitteen piiriin. YTL:ssä tarkoitetun asian lopullisen ratkaisun voi tehdä ainoastaan työnantaja eli vastaajayhtiö.

Korkein oikeus teki ennakkoratkaisupyynnön

Korkein oikeus antoi asiassa muutoksenhakuluvan ja järjesti suullisen käsittelyn syksyllä 2007. KKO katsoi, että EY:n joukkovähentämisdirektiivi on asian ratkaisemisen kannalta merkityksellinen. Direktiivissä on määräyksiä muun muassa yleisesti neuvotteluvelvollisuuden syntymisestä ja myös velvollisuuden syntymisestä konsernitilanteessa. KKO piti direktiivin tulkinnan kannalta epäselvänä, missä vaiheessa velvollisuus ryhtyä neuvotteluihin syntyy. KKO piti epäselvänä myös neuvotteluvelvollisuuden syntymishetkeä konsernitilanteessa. Korkein oikeus katsoi, että direktiivin säännösten tulkinta on tarpeen asian ratkaisemiseksi. Sen tähden se päätti lykätä asian käsittelyä ja tehdä EYT:lle ennakkoratkaisupyynnön, jotta voitaisiin arvioida, miten YTL:ia olisi tulkittava direktiivi huomioon ottaen. Yhteistoimintalain säännösten on Suomessa katsottu vastaavan direktiivin vaatimuksia. KKO kuitenkin katsoi, että direktiivin ja YTL:n säännöksissä on rakenteellisia ja sisällöllisiä eroavuuksia, joiden vuoksi niiden keskinäinen suhde ei ole kaikilta osin selvä. KKO esitti EYT:lle kaikkiaan kuusi ennakkoratkaisukysymystä, joissa erityisesti haluttiin EYT:n tulkintaa siitä, missä konsernin päätöksentekoprosessin vaiheessa syntyy direktiivin mukainen neuvotteluvelvoite työntekijöiden kanssa. ■ 33

opiskelijat www.iol.ﬁ

Oululainen tynnyrisauna Tynskä messuilla Oulun Insinööriopiskelijat OIO ry toi tynnyrisaunansa eli ”Tynskän” esille RakennaSisusta-Asu -messuilla Oulussa syyskuussa.

piskelijat suorittivat Oulun Rakennusvalvonnan kanssa yhteistyössä tiiveysmittauksen ja lämpökuvauksen. Normaalisti tiiveyttä mitataan alipainemenetelmällä, jossa tilaan aiheutetaan alipaine ulkoilmaan nähden ja katsotaan lämpökameralla mahdolliset vuotokohdat. Vuotavan ilman määrästä saadaan laskettua ilmanvuotoluku, joka vaikuttaa mihin energialuokkaan rakennus luokitellaan. Koska tynnyrisauna on tavallista pienempi mittauskohde, luotiin sisälle ylipaine. Kiitettävää arvosanaa ”Tynskä” ei mittauksesta saanut, mutta vuosien aikana tehtyjen kenttätestien perusteella voidaan todeta, että löylyt ovat ensiluokkaiset. Jo yhdeksännen kerran järjestetyillä messuilla oli myytävänä ja esiteltävänä kaikkea rakentamiseen, sisustamiseen ja asumiseen liittyvää. Tiiveysmittaukset ja sen tuomat mahdollisuudet säästää energiaa kiinnostivat vieraita, joten OIO ry:llä oli hyvä tilaisuus esitellä jo yhdistykselle tavaramerkiksi muodostunutta ”Tynskää”. Viikonlopun aikana messuilla vieraili yli 11 000 kävijää. Tavanomaisesta poikkeava, pyörillä kulkeva ja lihasvoimin liikuteltava sauna herätti kiinnostusta niin nuorten kuin vanhempienkin keskuudessa. Asennettujen mittauslaitteiden vuoksi saunan sisätilojen katselu ei valitettavasti ollut yleisölle mahdollista, mutta tiiveysmittauksen seuraaminen oli varmasti yhtä lailla mielenkiintoinen kokemus. Muutamat messuvieraat kysyivät,

Elina Annala (vas.), Juho Tiltti, Jussi-Pekka Myrskykari ja Vesa Heikkilä.

kelluuko sauna vedessä, toisin sanoen, voiko sillä saunoa esimerkiksi järvellä. Tätä ei ole käytännössä kokeiltu, mutta todennäköisesti näihin amfibio-ominaisuuksiin ei yli kahden tonnin painoisen tynnyrisaunan tiiveys riitä. Tynnyrisauna on ollut osana OIO ry:n perinteitä jo pitkään, yli kymmenen vuotta. Idea liikuteltavasta saunasta syntyi vuonna 1998 ja silloisen hallituksen sekä lukuisten sponsoreiden voimin päästiin ensilöylyistä nauttimaan maaliskuussa 1999. Tärkeimmässä roolissa sauna on Oulun Insinööriopiskelijoiden vapun vietossa, jolloin se työnnetään telakkapaikaltaan Hietasaaresta kaupungin läpi Otokylään. Saunan historiaan mahtuu pal-

jon tapahtumia eikä niistä ole selvitty täysin kolhuitta. Remonttia ovat aiheuttaneet niin pienet palovauriot kuin törmäyksetkin. OIO ry:n tynnyrisauna on tiettävästi ensimmäinen insinööriopiskelijoiden rakentama liikuteltava sauna. Saunominen sekä saunakulttuuri ovat opiskelijoiden parissa tärkeitä ja ainakin Raahessa ja Kuopiossa liikuteltavia saunoja ollaan rakentamassa opiskelijavoimin. Saunakulttuuri on varmasti myös Jyväskylässä esillä tulevilla Insinööriopiskelijapäivillä Tekniikka ja X -kisassa, jonka aiheena on tänä vuonna Tekniikka ja Sauna. Tynskää ei Jyväskylässä tosin nähdä, sillä se on telakallaan odottamassa uusia seikkailuja. ■

Insinööriopiskelijaliiton liittokokous ■ Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liitto-

kokous järjestetään 14.–15.11.2009 Riihimäellä Hotelli Linneassa. Liittokokouksessa käsitellään vuoden 2010 toiminnan suuntalinjat, toimintasuunnitelman ja talousarvion muodossa sekä liiton laatukäsikirja. Kokouksessa valitaan puheenjohtajisto sekä hallitus vuodelle 2010. Lisätietoja hallitukseen hakemisesta antaa toiminnanjohtaja Ulla-Mari Pasala (ulla-mari.pasala@iol.fi). Mikäli olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä omaan paikallisyhdistykseesi. Tarkemmat tiedot esityslistoineen ja ilmoittautumisohjeineen toimitetaan paikallisyhdistyksille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Lisätietoja antavat puheenjohtaja Joonas Suominen, 0400 722 721 ja toiminnanjohtaja Ulla-Mari Pasala, 0400 956 557.

Osallistumalla vaikutat ■ Eikö oma paikallisyhdistyksesi näy koululla tarpeeksi? Ei-

kö opiskelijakunnan päätöksenteossa oteta riittävästi huomioon tekniikan alan erityispiirteitä? Kuuluuko opiskelijan ääni koululla ylipäätään mihinkään? Nyt on otollisin aika tarttua härkää sarvista! Älä mieti ja kitise nurkan takana, mene mukaan, pääset itse vaikuttamaan siihen mitä tapahtuu ja miten opiskelijoiden ääni koulussasi kuuluu. Loka-marraskuu on järjestötoiminnassa sitä aikaa, kun seuraavan vuoden toiminnasta päätetään ja valitaan muun muassa seuraavan vuoden toimijoita. Insinööriopiskelijoiden ääntä tarvitaan niin meidän paikallisyhdistyksissä kuin koulujen opiskelijakunnissakin. Ota rohkeasti selvää, milloin oman koulusi opiskelijajärjestöissä järjestetään valtuusto-/edustajistovaalit tai pidetään syyskokous. Järjestötoiminta on sitä paitsi mukavaa ajanvietettä opiskelun vastapainoksi!

Työssäkäyntitutkimus ■ Tämän syksyn työssäkäyntitutkimus on päättynyt. Kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille. Tuloksista voit lukea lehdestämme vuoden vaihteen jälkeen tutkimuksen tulosten valmistuttua. Myös seuraavan kesän harjoittelu- ja kesätyöpalkka- sekä valmistuneiden palkkasuositukset julkaistaan tuolloin. UUSI

INSINÖÖRI

Joonas Suominen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Alueellinen toiminta on tärkeää! uosi on edennyt jo siihen pisteeseen, että yhä useammassa yhdistyksessä suunnitellaan seuraavan vuoden toimintaa. Suunniteluun oleellisena osana kuuluu toimintasuunnitelman ja talousarvion rakentaminen. Keskeisenä asiana toimintasuunnitelman kannalta haluaisin painottaa alueellisen edunvalvonnan merkitystä paikallisessa toiminnassa. Liittomme kostuu 27 alueellisesti toimivasta paikallisyhdistyksestä. Alueellinen vaikuttaminen korostuu ennen kaikkea insinöörikoulutuksen kehityksen näkökulmasta. Eri ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen rakenteissa on havaittavissa paljon pieniä eroja. Valtakunnallisesta näkövinkkelistä tämä asettaa suuria haasteita meille. Tällöin paikallinen asiantuntemus korostuu ja voidaankin todeta, että alueellisen insinöörikoulutuksen näkökulmasta asiantuntijoina toimivat opiskelijat ja sitä myötä liittomme paikallisyhdistykset. Ammattikorkeakoulut kehittävät insinöörikoulutusta huimalla vauhdilla. Tässä kehityksessä mukana pysyminen asettaa paikallistoiminnan entistä keskeisempään asemaan. IOL on pitkään pitänyt koulutuspolitiikkansa kannalta tärkeinä asioina koulutuksen määrään ja laatuun liittyviä asioita. Näiden seikkojen ajaminen myös alueellisella tasolla mahdollistaa kokonaisvaltaisen edunvalvontamme. Tärkeänä osana koulutuspoliittista edunvalvontatyötämme on paikallisyhdistysten keskinäinen sekä liiton välinen yhteistyö. Aktiivinen informaatioväylä tämä yhteistyön sisällä on perusta koko toiminnalle. Tietouden jakaminen niin hyvien kuin huonojen käytänteiden kannalta helpottaa päivittäistä työtämme emmekä joudu keksimään sitä tunnettua pyörää joka paikassa uudelleen.

uutisia

Työntekijän suojeluperiaate vesittyy yritysjärjestelyissä Yritysjärjestelyt johtavat usein irtisanomisiin ja työsuhteen ehtojen heikennyksiin. Lainsäädännön tavoite työsuhteen jatkuvuudesta ja työehtojen muuttumattomuudesta eivät toteudu.

kavan Erityisalojen lakimies Helena Lamposen mukaan yritysjärjestelyille asetettuja liiketaloudellisia tavoitteita ei useinkaan saavuteta. – Tässä voi olla kyse heikosta valmistelusta: riskejä ei kartoiteta riittävästi. Toisin kuin Suomessa Ruotsissa henkilöstöllä on lakisääteisesti edustus osakeyhtiöiden hallituksessa. Järjestelmä toimii tutkimusten mukaan hyvin. Myötämääräämismenettelyssä työntekijät myös saavat tietoa yrityksen yritysjärjestelyjä koskevista suunnitelmista aikaisemmassa vaiheessa kuin Suomessa. – Työntekijöiden luottamuksen rikkominen äkillisillä päätöksillä on myös yksi todennettu riski: tällä on yrityksen tuottavuutta heikentävä vaikutus. Hän muistuttaa, että modernille oikeusvaltiolle luontaista on lainsäädäntö, joka ohjaa yhteiskunnan toimintaa. Siihen liittyvät ennakointi, ennustettavuus ja oikeusvarmuus. – Työntekijänäkökulmasta tarkasteltuna ennakointi, ennustettavuus ja oikeusvarmuus eivät yritysjärjestelyissä toteudu yksiselitteisesti. Työntekijän taloudellista suojaa yritysjärjestelyissä heikentää se, että irtisanominen on liikkeenluovutusdirektiivin mukaan mahdollista työvoiman muutoksiin johtaneista taloudellisista, teknisistä tai organisatorisista syistä. Liikkeen luovutuksessa myös työsuhteen ehtojen muuttamisen edellytykset täyttyvät usein. Lamponen muistuttaa, että direktiivin mukaan luovutuksen aikaan voimassa olleen työehtosopimuk-

Ålandsbankenista yhtiöitetyn tytäryhtiö Crosskeyn henkilöstö marssi ulos työpaikoiltaan, kun työnantaja ilmoitti alkavansa noudattamaan huonompaa työehtosopimusta. YTN neuvotteli muiden kanssa Crosskeylle paikallisen sopimuksen. Kuva: Erkki Santamala.

sen ehdot ovat voimassa sopimuskauden loppuun tai kunnes luovutuksesta on kulunut vuosi. Osakkaille oikeudet ja velvollisuudet epätasapainossa

Lamponen esittää lainsäädännöllisiä toimenpiteitä yritysten rakennemuutosten hallintaan. Osakeyhtiöoikeudelliset yleisperiaatteet on määriteltävä uudelleen. – On syytä kiinnittää huomiota myös epätasapainoon osakkeenomistajien oikeuksien ja velvollisuuksien välillä. Osakkeenomistajilla on oikeuksia, mutta ei juurikaan velvollisuuksia esimerkiksi työntekijöihin nähden. Lamponen toivoo myös lainsäädännön muuttamista ennakoivammaksi. Yhtenä tavoitteena on työntekijöiden ammatillisten valmiuksien kehittäminen. Myös työsuhdeturvan kehittäminen on tarpeellista.

Suomalaista yhteistoimintalakia Lamponen pitää lupaavana, etenkin sen henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita. Ne ovat keino pitää huolta henkilöstön osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kilpailukyvystä. – Tällä hetkellä yritystason kokemukset yt-laista eivät ole rohkaisevia: lain yhteistoiminnallinen ja vuorovaikutukseen perustuva henki on monesti unohtunut. Lamposen mielestä kaikkien osapuolien pitää yhdessä tehdä laista työelämän kehittämislaki myös käytännössä. Hän pitää myönteisenä sitä, että yt-laki edistää vuoropuhelua ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksia. Ne lisäävät sitoutuneisuutta, osallistumista ja kilpailukykyä. – Vuoropuhelu antaa ennakointimahdollisuuden sekä työnantajalle että työntekijälle muuttuvassa maailmassa. Lamponen väitteli aiheesta oikeustieteen tohtoriksi alkuvuonna. (KT)

Teksti ja kuva: Marketta Harinen, TEK

Toimihenkilöiden yhteistyö on taitolaji Tahtoa on, vaan ei taitoa. Näin voisi sanoa toimihenkilöjärjestöjen yhteistyöstä, joka tuntuu näivettyvän rajariitakiistoihin. ahtoa yhteistyön virittämiseen oli yllin kyllin myös Uuden Insinööriliiton UIL:n ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:n yksityisen sektorin valiokuntien yhteisessä seminaarissa, jossa toimihenkilöjärjestöjen yhteistyö ja syksyn työmarkkinakierros olivat ykkösaiheet. Paikalle oli saatu myös Toimihenkilöunioni TU:n puheenjohtaja Antti Rinne. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja TU:n välejä ovat hiertäneet rajariitakiistat, joita TU on nostanut esiin. Se on halunnut, että joihinkin ylempiin toimihenkilöihin sovellettaisiin työpaikoilla TU:n työehtosopimusta eli heidän työtehtävänsä tulkittaisiin toimihenkilön tehtäviksi. Työehtosopimusten soveltamisalojen tarkasteluista sovittiin viime neuvottelukierroksella teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla ja ICT-alalla. Kiistoja on ratkottu niin työtuomio-

istuimessa kuin teknologiateollisuuden ratkaisulautakunnassakin, jossa ensimmäinen tapaus oli käsittelyssä kesäkuussa. Toistaiseksi kaikki riidat ovat päätyneet YTN:n näkemysten mukaisesti eli sovellettavat työehtosopimukset ovat pysyneet ennallaan. Vaikka rajariidat ovat paljolti henkilöityneet Antti Rinteen persoonaan ja hänen puheenjohtajakaudelleen, Rinteen mukaan järjestöjen pitäisi kuitenkin tehdä yhteistyötä. – Pitäisi perata läpi molempien työmarkkinatoiminnot, etsiä erot ja poistaa ongelmakohdat, Rinne tuumasi yhteistyön eväitä hakiessaan. Erimielisyydet ovat olleet hänen mukaansa enemminkin järjestöpoliittisia kuin työmarkkinapoliittisia. Rinne huomautti, että ylempien työehdoiltaan huonommat työehtosopimukset ovat tulppana myös toimihenkilöiden sopimuksien kehittämiselle. Yh-

UIL:n ja TEKin yksityisen sektorin valiokunnat ovat tavanneet toisiaan yhteisessä seminaarissa jo vuosien ajan. TEKin Kirsi Kaasinen ja Kimmo Koskinen sekä UIL:n Juhani Tolvanen tutustuivat YTN:ssä tekeillä olevan luottamusmiehen oppaan ensimmäiseen versioon. UUSI

INSINÖÖRI

teiset, kaikkia toimihenkilöryhmiä koskevat työehtosopimukset ratkaisisivat monta ongelmaa, rajariidankin. Seminaarin väki oli samaa mieltä. Hyviä esimerkkejä sujuvasta yhteistyöstä löytyi esimerkiksi energia-alalta ja yksityiseltä laboratorioalalta. Sitä paitsi ylemmillä toimihenkilöillä ei ole ongelmia soveltamisalojen kanssa, niitä ovat nostaneet esiin TU:n luottamusmiehet työpaikoilla. – Ennen luottamusmiesten välinen yhteistyö oli hyvää, mutta nyt työpaikoilla kyräillään, Nokian Salon ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mika Paukkeri harmitteli. Aiemmin yhteydet olivat tiiviimpiä

Ennen Rinteen puheenjohtajuutta TU:n ja YTN:n johto sekä neuvottelijat tapasivat kerran kuussa. Vanhaa käytäntöä yritetään viritellä uudestaan. Rinteen mukaan ei ole mitään estettä sille, että yksityisten alojen neuvottelukunnan toimisivat yhteistyössä ja asettaisivat yhdessä myös neuvottelutavoitteet. Henkilöstörajoja ylittävästä yhteistyöstä on jo kokemuksia Teollisuuden Palkansaajissa, jossa YTN-liitoista ovat mukana UIL, TEK ja Ekonomiliitto. Silti Rinne totesi, että teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla ja ICT-alalla sovitut työehtosopimusten soveltamisalan tarkastelut aiotaan viedä TU:ssa loppuun. – Me emme anna mennä niitä läpi sormien, vaikka työnantaja ja YTN:n luottamusmiehet yrittävät estää, Rinne paukautti. Rinteen mukaan TU:n luottamusmiehet eivät enää hoida vain omien jäsentensä asioita. – Kaikkia meidän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia autetaan järjestäytymisestä riippumatta. TU:hun ei ole pakko liittyä, Rinne vakuutti. Näin soveltamisalaan liittyvä kähinöinti ei olekaan Rinteen mielestä järjestöpoliittinen kysymys. ■ 37

uutisia Teksti: Satu Sjöstedt, jäsentietopäällikkö ■ Kuvat: Valeria Gasik ja Ilona Mäenpää

Jäsenten asiat hoituvat riuskassa ja reippaassa naisporukassa. uden Insinööriliiton jäsentietopalvelu huolehtii jäsenyyden perusasioista. Jäsenrekisterin tietojen pitäminen ajan tasalla, jäsenmaksuliikenne, jäsenkortit ja jäsenyyteen liittyviin kysymyksiin vastaaminen ovat jäsentietopalvelun ydinaluetta. – Huolehdimme jäsenten asioista aina opiskelijajäsenistä eläkeläisjäseniin, kertoo syyskuussa jäsentietopäälliköksi nimetty Satu Sjöstedt. Kysytyimpiä asioita ovat maksualennukset, maksutilanteen tarkistaminen sekä maksukäytännön muutokset. Valmistumassa olevat jäsenet ottavat yhteyttä erityisesti jäsentietojensa päivittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Myös liiton tarjoamat edut, etenkin vapaa-ajan matkustajavakuutus ja jäsenlehdet, ovat usein kysymysten kohteena.

Tuula Bodman vastaa liittymisasioista.

Maarit Ojala (vas.), Tarja Salmi, Satu-Maarit Velling, Satu Sjöstedt, Anne Kyllönen, Susanna Aintila ja Tarja Mörsky auttavat jäseniä peruskysymyksissä.

UIL:n jäsentietopalvelu esittäytyy – Jäsenetuihin kannattaa käydä silloin tällöin tutustumassa jäsensivuilla. Usein edut voivat jäädä käyttämättä, kun ei ole tietoinen siitä, mitä kaikkea liitto jäsenilleen tarjoaa, muistuttaa Sjöstedt. Lomautukset ja irtisanomiset lisäävät alennuksiin liittyvien yhteydenottojen määrää. Alennushakemuksia tulee viime vuotta enemmän, mikä ruuhkauttanee jäsentietopalvelua ensi talvena. – Jäsenmaksun alennusta hakiessa kannattaa huolehtia, että tositteet ovat kunnossa jo valmiiksi, jotta käsittely ei viivästy puutteellisten hakemusten vuoksi, Sjöstedt vetoaa.

Apua moniin ongelmatilanteisiin

Eniten jäsenet ottavat yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla. Susanna Aintila hoitaa suoraveloitusasioita ja muuta jäsenmaksuliikennettä. Liittymisasioista vastaa Tuula Bodman ja työantajaperinnästä Tarja Mörsky. Keväällä aloittaneet Anne Kyllönen ja Satu-Maarit Velling pitävät UIL:n jäsentietopalvelua mahtavana työpaikkana. Molemmat kehuvat kannustavaa ilmapiiriä ja monipuolisia tehtäviä. – Työ on todella monisäkeistä. Minulla ei ollut aikaisemmin työkokemusta liitosta, mutta vauhdikkaasti käynnis-

Olethan muistanut huolehtia jäsenmaksuistasi? aksamalla jäsenmaksusi ajallaan pidät jäsenyytesi turvattuna ja vältyt turhilta muistutuksilta. Ilmoitathan aina maksutavan muutoksista jäsentietopalveluun. Jos olet oikeutettu alennukseen, teethän alennushakemuksesi mahdollisimman pian. Liitä hakemukseen tosite, josta alennukseen oikeuttava syy sekä sen kesto ilmenevät. Alennusta voit hakea jo

marraskuun alussa loppuvuodenkin osalta allekirjoitetulla lomakkeella, jolla sitoudut ilmoittamaan jäsentietopalveluun välittömästi, mikäli tilanteesi muuttuu. Jos olet työtön tai lomautettu eikä sinulla vielä ole tositetta työttömyytesi tai lomautuksesi kestosta, voit hakea alennusta toimittamalla meille kopion työttömyyskorvaushakemuksestasi sekä lomakkeen, jolla vakuutat antamasi tiedot oikeiksi.

Tietoa alennuksista sekä tarvittavat lomakkeet ovat sivuillamme www.uil.ﬁ kohdasta Jäsenpalvelu tiedottaa: Puhelinpalvelumme on avoinna maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10.00–14.00 numerossa 020 693 877. Poikkeuksista tiedotamme nettisivuilla. Sähköpostitse meidät tavoittaa osoitteesta jasen@uil.ﬁ.

Teksti: Eero Seppälä ■ Kuva: Ville Manninen

tyneet tehtävät ovat opettaneet paljon. Merkonomikoulutuksesta ja asiakaspalvelutyöstä on ollut hyötyä, sanoo muun muassa jäsenmaksualennuksia ja postia käsittelevä Kyllönen. – Minulle organisaatio oli tuttu Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n kautta, jossa toimin muun muassa hallituksen jäsenenä. Viimeistelen insinööriopintojani ja tästäkin tietotaidosta on ollut hyötyä, kertoo Velling, jonka päävastuulle kuuluvat opiskelijajäsenten asioiden hoitaminen yhdessä Anna-Maija Postin kanssa. Kriisiluoton parissa työskentelevä Maarit Ojala aloitti työsuhteensa kesällä. – Nykyisessä työssä pidän erityisesti siitä, että jokainen tapaus on omanlaisensa ja voin osallistua hakemusprosessiin alusta loppuun. Työnkuva on minulle uusi, mutta aikaisemmista tehtävistä asiantuntijaorganisaatioissa on varmasti apua. Työ jäsentietopalvelussa on välillä hektistä, mutta todella mielenkiintoista, Ojala kuvailee. Verkkouudistuksella parempaa jäsenpalvelua

Jo kymmenen vuotta talossa toiminut jäsentietopalvelun kehitysasiantuntija Tarja Salmen mielestä työ on niin monipuolista, että siinä olisi romaanin aineksia. – Yksikään päivä ei ole samanlainen, Salmi naurahtaa. Aikaisemmin jäsenrekisterin tiimivetäjänä työskennellyt Salmi kuvailee itseään joka paikan höyläksi. Hän hoitaa muun muassa järjestelmien ja toimintatapojen kehittämisen, raportoinnin, ohjeistuksen ja koulutuksen. Tulevista projekteista esille hän nostaa erityisesti tulevan verkkouudistuksen. – Tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan entistä parempia sähköisiä palveluita. Myös jäsentietojen päivittäminen ja lomakkeiden löytäminen helpottuu, Salmi kaavailee. ■

Anna-Maija Posti hoitaa opiskelijoiden asioita.

UUSI

INSINÖÖRI

Lappeenrannan Insinöörit juhlivat

Mustonen juhlatilaisuuden kapellimestarina

appeenrannan Insinöörit juhlistivat 60-vuotista taivaltaan arvokkaan leppoisissa merkeissä Lappeenrannan Upseerikerholla syyskuussa. Juhlaväkeä oli saapunut Lappeenrannan perinteikkäälle upseerikerholle runsaat sata. Myös lähiseudun insinööriyhdistykset olivat edustettuina. Yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Mustonen piti ohjelman ja tilaisuuden tiukasti käsissään luoden tilaisuudelle arvokkaan, mutta toisaalta karjalaisen rennon ja leppoisankin ilmapiirin. Juhlaväki nautti silmiin nähden monipuolisesta ohjelmasta, tunnelmasta ja puheista!

Insinöörit mukaan neuvottelukuntiin

Juhlapuhuja, Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori, tekniikan tohtori Anneli Pirttilä oli huolissaan tekniikan alan heikosta vetovoimasta nuorten keskuudessa. Pirttilä korosti, että insinööritutkintojen määrän vähentämiseksi ei kannattaisi kovin rajuja ja nopeita toimenpiteitä tehdä, sillä Suomi tarvitsee insinööriosaamista jatkossakin ja insinööreillä on vaurauden kivijalan rakentajan rooli. Pirttilä tunnusti, että insinöörikoulutuksen suurehkot keskeyttämisasteet ja joidenkin koulutuspaikkojen vaikea täytettävyys edellyttävät toimialarationalisointia. Nyt tulisi olla rohkeutta karsia tunnusluvuiltaan heikkoja yksiköitä ja vahvistaa vahvoja kokonaisuuksia. Pirttilä esitti juhlivalle insinööriyhdistykselle selkeän pyynnön: ”Toivoisimme koko jäsenistöltänne mahdollisimman paljon osallistumista meidän neuvottelukuntiimme, joissa teillä on mahdolli-

suus tuoda omaa osaamistanne ja tietoanne avuksemme insinöörikoulutuksen kehittämisessä. Samoin olette tervetulleita alumnitoimintaamme. Toimiva yhteys teihin insinöörityön tekijöihin niin elinkeinoelämässä kuin julkisella sektorilla on meille elinehto!” Pirttilän teolla olisi myös käyttöä muualla Suomessa ammattikorkeakoulukentässä, joiden hallinnoissa yhä enemmässä määrin näyttää tekniikan osaajat loistavan poissaoloillaan. UIL:n terveiset

Puheenjohtaja Pertti Porokari kiitti tervehdyksessään juhlivaa insinööriyhdistystä sen rakentavasta panoksesta sekä liittoyhteisön hyväksi että alueellisessa yhdistysten yhteistyössä Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien toiminnassa. Hän kiitti myös puheenjohtaja Mustosen esimerkillistä panosta insinöörien pätevyysasioiden hoidossa Suomen rakennusmääräyskokoelman A2-osion suunnittelupätevyysmääräyksissä. Valitettavasti uudistetut ja insinööreille suosiolliset tulkinnat ja määräykset ovat hautautuneet ympäristöministeriön arkkitehtitaustaisten virkamiesten kätköihin. Ansiomerkeillä palkitut insinöörit

Juhlatilaisuudessa palkittiin myös ansioituneita yhdistyksen aktiiveja. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari luovutti kultainen ansiomerkin Timo Hirvoselle, Markku Immoselle ja Jyrki Koivuniemelle. Hopeisen ansiomerkin sai Susanna Kankaanranta ja pronssinen ansiomerkki luovutettiin Saku Ripatille. ■ 39

Lokakuun ostosvinkki

TyĂśkalusalkussa vĂ¤lineet kulkevat kĂ¤tevĂ¤sti mukana

NĂ¤ppĂ¤rĂ¤ssĂ¤ sini-mustassa tyĂśkalusalkussa tarvikkeet pysyvĂ¤t siististi omilla paikoillaan kumilenkkien avulla. Settiin sisĂ¤ltyy taskulamppu, sivuleikkurit, pihdit, pinsetit, veitsi, ruuvivĂ¤Ă¤nninkahva ja pidennin, 4 kuusiokantahylsyĂ¤, 1 palapidike ja 10 palaa sekĂ¤ 6 meisseliĂ¤. Salkun koko on suljettuna 17 x 19 x 3 cm. TyĂśkalusalkun hinta on 20 euroa + postituskulut. Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi. Tuotteita voi ostaa myĂśs suoraan toimistolta, missĂ¤ maksuvĂ¤lineeksi kĂ¤y ainoastaan kĂ¤teinen. UIL-Puoti on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9â&#x20AC;&#x201C;15.

AET-kassaan tulee edelleen ensi kertaa tyĂśttĂśmyysturvaa hakevien hakemuksia yli 2000 hakemuksen kuukausivauhdilla. Kuukausitasolla ensihakemusten mĂ¤Ă¤rĂ¤ on jopa seitsemĂ¤nkertainen. Elokuu-syyskuussa uusista hakemuksista 70 prosenttia tuli lomautetuilta jĂ¤seniltĂ¤. TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ IAET-kassan kĂ¤sittelyhenkilĂśstĂśn tyĂśajasta kolmannes selvitysten hankkimiseen joko yritysten palkanlaskijoilta tai hakijoilta. Kassan hakemusruuhkan purkaminen nopeutuu huomattavasti, kun saapuvat hakemukset ovat oikein tĂ¤ytettyjĂ¤ ja sisĂ¤ltĂ¤vĂ¤t tarvittavat liitteet. Erityisen tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ ovat tĂ¤smĂ¤lliset palkkatiedot, jotta

hakijan pĂ¤ivĂ¤raha voidaan laskea ilman lisĂ¤selvityksiĂ¤. IAET-kassa toivoo, ettĂ¤ luottamushenkilĂśt kĂ¤yvĂ¤t palkkakonttorien kanssa lĂ¤pi palkkatodistusten tĂ¤yttĂśĂ¤ niissĂ¤ yrityksissĂ¤, joissa irtisanotaan ja lomautetaan ylempiĂ¤ toimihenkilĂśitĂ¤. MyĂśs kassa itse opastaa palkanlaskijoita, jotta kummassakin pĂ¤Ă¤ssĂ¤ vĂ¤ltyttĂ¤isiin kaksinkertaiselta tyĂśltĂ¤. IAET-kassan tietoon on tullut valitettavasti yrityksiĂ¤, jotka eivĂ¤t kiinnostuneita tyĂśntekijĂśidensĂ¤ tai entisten tyĂśntekijĂśidensĂ¤ tyĂśttĂśmyysturvan asiallisesta hoidosta. Lain mukaan tyĂśttĂśmyyskassalla on kuitenkin oikeus saada tietoja jĂ¤sentensĂ¤ palkoista, sillĂ¤ kassat joutuvat laskemaan maksettavat pĂ¤ivĂ¤rahat hyvin yksityiskohtaisesti sĂ¤Ă¤nneltyjen lakien ja asetusten perusteella. Uusittuja oppaita

IAET-kassa on uusinut etuusoppaansa uudistuneen lainsĂ¤Ă¤dĂ¤nnĂśn vuoksi. MyĂśs

ol.ďŹ

NeljĂ¤ viidestĂ¤ IAET-kassaan saapuvasta tyĂśttĂśmyysturvahakemuksesta vaatii lisĂ¤selvityksiĂ¤. Puutteellisuuksia on ennen kaikkea palkkatodistuksissa.

urva

www.m

Oikein tĂ¤ytetyt palkkatodistukset nopeuttavat hakemusten kĂ¤sittelyĂ¤

Muutost

TyĂśllisty m muutost isen ja ur toiminta van malli

Etu tuusopaa ss 22000089

IAET-kassan

Etuusopas 2/2009

tyĂś- ja elinkeinotoimistojen muutosturvaopas sekĂ¤ TyĂśttĂśmyyskassojen yhteisjĂ¤rjestĂśn TYJ:n esitteet muutosturvasta ja koulutuspĂ¤ivĂ¤rahasta on uusittu. (KT) LisĂ¤tietoja: www.iaet.ďŹ www.mol.ďŹ www.tyj.ďŹ

mennen tullen ■ TAMPEREEN INSINÖÖRIT

■ TURUN INSINÖÖRIEN TUIKE

Juhlaseminaari ti 3.11. klo 17.00 alkaen, puhujana Esa Saarinen, TAMK ”Onnistuminen työssä, esimiehenä ja rakkaudessa” Juhlaseminaari on avoin Tampereen Insinöörit ry:n jäsenille (avec). Ilmoittautumiset ti 20.10. mennessä www.tampereeninsinoorit.fi

Jousiammunta lajikokeilu 17.10. Kupittaan urheiluhallilla klo 15.00–17.00. Tilaisuuden kesto kaksi tuntia. Arcus Achery-jousiammuntaseura tarjoaa välineet, alkuopastuksen, harjoitteluammuntaa opettajan valvonnassa ja lopuksi pienen kilpailun ryhmän kesken. Tuike GP 2009 / 4. osakilpailu 4.11. klo 18.00 alkaen Turku Karting Orikedolla osoitteessa Pollenkuja 2. Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 26.10. klo 17 mennessä.Kaikki jäsenemme ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Ilmoittautumismaksu kilpailuun on 10 € / hlö.

Työmarkkinailta, työmarkkinasauna” ke 4.11. Klo 17.30 Ajankohtaiskatsaus työehtosopimisneuvottelutilanteeseen ja työmarkkinoihin. Alustajana UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Ilmoittautumiset ke 28.10. mennessä www.tampereeninsinoorit.fi. Uudista joulupöytäsi! Kokkikurssi ti 24.11. klo 17–21. Kokkikurssilla pääset Marttojen opetuskeittiöön valmistamaan huippuraaka-aineista jouluateriakokonaisuuden. Kurssimaksu 25 €/hlö sisältää opetuksen, raaka-aineet, ruokailun ja reseptivihkosen. Ilmoittautumiset ti 17.11. mennessä (max 12) www.tampereeninsinoorit.fi.

Kokkikoulu 11.11. Seuraa tarkempaa tiedotusta osoitteesta www.tuike.fi. Syyskokous 18.11. Turun Insinöörien sääntömääräinen syyskokous pidetään

keskiviikkona 18.11. klo 18 alkaen Kinopalatsissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja kunniajäsen. Kokouk sen jälkeen ennakkoesitys elokuvasta Täällä Pohjantähden alla. Kaikki ilmoittautumiset osoitteeseen tuikeilmoittautumiset@hotmail.com. Lisätietoa kaikista tapahtumista saat osoitteesta www.tuike.fi.

■ ETELÄ-POHJANMAAN INSINÖÖRIT

Musiikillinen Iltapäivä -konsertti Seinäjoki-salissa 25.10. klo 15-17. Harmonikkapainoitteisessa konsertissa Andrey Gogolev, Seinäjoen kaupunginorkesterin kamarimuusikot, Seppo Heikkilä, Lauri ja Tuomas Tuomisto sekä Elina Joensuu.

Teksti ja kuva: Sampo Anttila

Pudotuspeli ti 1.12. klo 19, Frenckellnäyttämö Neljä toinen toistaan kunnianhimoisempaa työnhakijaa kilpailee arvostetusta kaupallisen johtajan paikasta monikansallisessa huonekaluyhtiö Dekiassa. Mutta yksi hakijoista ei olekaan hakija, vaan töissä yhtiön henkilöstöosastolla. Mutta kuka heistä on ”vakooja”? Millaisiin testeihin hakijat joutuvatkaan? Ja mihin kaikkeen he ovat valmiit yhden työpaikan tähden? Liput 19 € /hlö. Sitovat ilmoittautumiset pe 30.10 mennessä www.tampereeninsinoorit.fi. Sorin sirkus Sorigami -joulushow su 13.12 klo 13. Sirkus loihtii eteesi toimintaa täynnä olevan mielikuvitusmaailman. Sitovat ilmoittautumiset to 19.11. mennessä www.tampereeninsinoorit.fi. Tatun ja Patun outo loma la 23.1 klo 13.00, Ahaa-teatteri Ilmoittautumiset pe 27.11 mennessä www.tampereeninsinoorit.fi.

UUSI

INSINÖÖRI

Seniorit kaivoskuorma-auton vieressä.

Oulun Insinöörien Seniorit Talvivaaran kaivoksella ■ Oulun Insinöörien seniorit kävivät tu-

tustumassa Talvivaaran laajaan kaivoshankkeeseen syyskuussa. Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivosalueella on Euroopan suurimpia sulfidisen nikkelin varannoista. Muutamassa vuodessa alueelle rakennettu kai-

vos on käynnissä ja työllistää lähes 300 henkeä omaa henkilökuntaa. Seurannaisvaikutuksineen kaivoshankeen arvioidaan työllistävän yli tuhat henkeä. Kiireisimmässä kaivoksen rakennusvaiheessa kaivosprojekti työllisti lähes 2 000 henkeä. 41

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.ﬁ sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.ﬁ

Etelä-Suomi alueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.ﬁ www.lsi.ﬁ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi lakimiehet: alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 työelämän oikeudelliset palvelut Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu 0206 93 858 lakimiehet@uil.ﬁ johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Maria Harju, Susanna Piipponen, assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Hanne Salonen ja Juha Teerimäki Järjestötoiminta työsuhdeneuvojat johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Panu Paajanen ja Tiina Savikko asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 851 assistentti Riitta Roisko, 0201 801 842 Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen, 0201 801 846 Tomi Seppä, 0201 801 844 Juha Simell, 0201 801 848 Björn Wiemers, 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.ﬁ jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Anne Kyllönen ja Tarja Mörsky työnantajaperintä 0201 801 833 lainakäsittelijä Maarit Ojala 0201 801 664 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 viestintäassistentti Valeria Gasik, 040 565 4938 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.ﬁ/lappi

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870 Olympiakatu 16 65100 Vaasa Opiskelija-asiat MIKKELIN INSINÖÖRIT RY info@iol.fi Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) faksi (015) 361 832 Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 PL 129, 24101 Salo assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 sai@sai.fi kenttäasiamiehet www.sai.fi Anu Kaasalainen, 040 552 7990 Janne Laakso, 040 518 0058 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT sati@satakunnaninsinoorit.fi HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen toimistosihteeri Tarja Virtanen jaana.kalviainen@helins.fi tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@helins.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen www.helins.fi gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY toimisto@tampereeninsinoorit.fi Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki www.tampereeninsinoorit.fi toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.ﬁ. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.ﬁ.

uutisia NimityksiĂ¤ Uudessa InsinĂśĂśriliitossa â&#x2013; Tea TĂ¤hkĂ¤pĂ¤Ă¤ on aloittanut

tyĂśsuhde- ja neuvotteluyksikĂśn assistenttina. HĂ¤nen tehtĂ¤viinsĂ¤ kuuluvat muun muassa neuvotteluyksikĂśn ja alueasiamiesten avustaminen, kansainvĂ¤liset asiat sekĂ¤ toiminta TES-valtuuskunnan teknisenĂ¤ sihteerinĂ¤ ja YTN:n energia-alan taustaryhmĂ¤ssĂ¤. TĂ¤hkĂ¤pĂ¤Ă¤ siirtyi tehtĂ¤viin yksityiseltĂ¤ sektorilta autoalalta. HĂ¤nellĂ¤ on paljon kokemusta eri palvelualoilta ja toimistoista. TĂ¤hkĂ¤pĂ¤Ă¤ on rockin ja heavyn ystĂ¤vĂ¤ sekĂ¤ aktiivinen urheilija, lajina muun muassa ratsastus ja kuntosali. â&#x2013; Valeria Gasik aloitti mĂ¤Ă¤rĂ¤-

aikaisena viestinnĂ¤n assistenttina. HĂ¤neen toimenkuvaansa kuuluvat muun muassa viestinnĂ¤n avustaminen, verkkotoimitus ja verkkolehden kehittĂ¤misideointi. Gasik on vastavalmistunut tradenomi ja multimedialinjalta kirjoittanut ylioppilas. Aikaisemmin hĂ¤n on toiminut muun muassa ohjelmointiyrityksessĂ¤ sekĂ¤ verkkopalvelun graafikkona. Vapaa-ajalla Gasik harrastaa poppingia ja valokuvausta.

MistĂ¤ voimia tyĂśelĂ¤mĂ¤n muutoksiin? Tekniikan alan nainen, tule tapaamaan kollegoita vapaamuistoiseen luento- ja keskustelutilaisuuteen. Tervetuloa Weme-tapahtumiin marraskuussa! Tampere ti 3.11. klo 17.30- (kahvitus klo 17.00 alkaen), Klingendahl, PyhĂ¤jĂ¤rvenkatu 5 B. Tilaisuudessa alustajana PsL, tyĂśja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Mari Salo. Oulu ke 4.11. klo 18.00- (kahvitus klo 17.30 alkaen), Villa Kaljaasi, Kaljaasintie 8 (Hietasaari). Tilaisuudessa alustajana PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi Ellen Ek. LisĂ¤tiedot ja ilmoittautumiset 28.10. mennessĂ¤: Tiina Raatikainen tiina.raatikainen@tkk.fi. tai 050 3841 709. Ilmoita mahdollisesta erikoisruokavaliosta. JĂ¤rjestĂ¤jĂ¤: Tekniikan alan naisten verkkoyhteisĂś Weme.fi.

ZZZ KDPN IL

â&#x2013; Oikeustieteen maisteri Su-

sanna Piipponen on aloittanut tyĂśsuhdelakimiehenĂ¤. HĂ¤n on tyĂśskennellyt aiemmin muun muassa etuuskĂ¤sittelijĂ¤nĂ¤ Palvelualojen tyĂśttĂśmyyskassassa sekĂ¤ ammattiliiton puolella toimitsijana sekĂ¤ aikakauslehtipainon sitojana. Vapaa-aikana Piipponen harrastaa lukemista ja elokuvia sekĂ¤ uintia ja kĂ¤velyjĂ¤.

Verkkolehti SM-kilpailuun Uusi InsinĂśĂśri -verkkolehti on valittu verkkosivujen SM-kilpailuun 2009. SM-kilpailujen jĂ¤rjestelykomitean mielestĂ¤ Uusi InsinĂśĂśri -verkkolehden sivusto on selkeĂ¤, kĂ¤yttĂ¤jĂ¤ystĂ¤vĂ¤llinen ja tyylikĂ¤s. Eniten Ă¤Ă¤niĂ¤ saaneet sivustot palkitaan.

/XRQQRQYDUD DODQ HULNRLVWXPLVRSLQQRW 2SLQWRMHQ ODDMXXV RSLQWRSLVWHWWl

+lPHHQ DPPDWWLNRUNHDNRXOX +$0. RQ YDOWDNXQQDOOLVWD WXQQXVWXVWD VDDQXW NRXOXWWDMD HLNl YlKLWHQ OXRQQRQYDUD DODOOD 2OLYDWSD MXXUHVL PLVVl WDKDQVD +$0.LVVD Wl\GHQQlW DPPDWWLWDLWRDVL DLGRLVVD \PSlULVW|LVVl

7$00,.8866$ $/.$9$7 (5,.2,6780,623,1127

VerkkolehdessĂ¤ julkaistaan nĂ¤kĂśislehden lisĂ¤ksi artikkeleita ja uutisia tyĂśelĂ¤mĂ¤Ă¤, tyĂśmarkkinoita ja insinĂśĂśrejĂ¤ lĂ¤hellĂ¤ olevista aiheista.

Â&#x2021; /DVHUWHNQLLNND OXRQQRQYDUDWLHGRQ NHUXXVVD MD K\|G\QWlPLVHVVl Â&#x2021; .LLQWHLVW|MHQ KDOOLQWD PHWVl MD \PSlULVW|DODOOD Â&#x2021; 3DLNNDWLHGRQKDOOLQWD Â&#x2021; %LRHQHUJLD Â&#x2021; 0DDWLODQ \PSlULVW|VXXQQLWWHOX

KĂ¤y tutustumassa verkkolehteen osoitteessa www.insinoori-lehti.ďŹ .

+DNXDLND Â˛

Samalla voi Ă¤Ă¤nestĂ¤Ă¤ Uusi InsinĂśĂśri -verkkolehteĂ¤ sivustolla olevan bannerin kautta.

+DXVVD PXNDQD P\|V PXLWD +$0.LQ HULNRLVWXPLVRSLQWRMD /LVlWLHGRW ZZZ KDPN IL HULNRLVWXPLVRSLQQRW

UUSI

INSINĂ&#x2013;Ă&#x2013;RI