insinoori-4-2010

4/2010

Reima Salminen:

Laivanrakennuksen huippuosaajat ovat Suomesta

edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Esa Kulmala

Laivanrakennus pysyy Suomessa STX Finland Oy:n telakalla Turussa tehdään lujasti töitä uusien tilauksien saamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi. Projektikoordinaattori ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Reima Salmisen mukaan ydinosaaminen telakalla on edelleen välttämätöntä, kun uusia innovaatioita kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa.

R

eima Salmisen mukaan korkeatasoinen osaaminen Turussa on vuosien aikana kehittynyttä ja kehitettyä. Ydinosaaminen onkin välttämätöntä telakalla, mutta myös yhteistyö verkostojen kanssa, joiden kanssa ideat ja innovaatiot räätälöidään laivaerittelyn ja sopimuksen mukaisesti kunkin asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan.

– Työtä on siirretty huomattava määrä pois laivasta eri tehtaisiin ja pajoihin tehtäväksi ja laivaa kootaan kuin lego-taloa valmiiksi varustelluista suurlohkoista, Salminen kuvaa nykymenoa.

Tällöin matkustaja-alusten rakentaminen vaatii muutakin kuin perinteisiä laivanrakennustaitoja. Merillä lipuvien loistohotellien suunnittelussa ei ole asetettu rajoja kekseliäisyydelle. Laatu ja viimeistely ovat kuitenkin ratkaisevia aluksen lopullisen menestyksen kannalta.

Telakkateollisuus työllistää runsaasti kokonaistoimittajia ja alihankkijoita. Sanotaankin, että jokainen työpaikka telakalla tarkoittaa vähintään kolmea lisätyöpaikkaa muualla.

Kokonaistoimittajia on suuressa projektissa mukana kymmeniä, joista osa työllistää edelleen alihankkijoita.

Erityisenä haasteena suunnittelussa oli palkinnon jakajan Tekniikan Akateemiset TEK:n mukaan loistoristeilijältä vaadittavat ominaisuudet, rakenteen valtava koko ja kompleksisuus. Tilat on järjestetty myös täysin uudella tavalla: laivan yläosa on jaettu kahdeksi hotellitorniksi, tornien välissä on kävelykatu ja ulkotilana ”keskuspuisto”.

Risteilijää on verrattu pieneen kaupunkiin, jossa on seitsemän korttelia: keskuspuisto, kävelysilta ja ostoskatu, allas- ja urheilualue, kylpylä- ja hoitoalue, yökerhoalue sekä lasten ja nuorten alue.

Tässä täyden palvelun kaupungissa matkustaa 6 000 asukasta, joita palvelee yli 2 000 henkilön miehistö.

Halkaistu runkorakenne aiheuttaa muun muassa sen, että laivan rakenteissa jännevälit ovat poikkeuksellisen suuria.

Rakenteellisia haasteita toivat myös 2 000 parvekeaukkoa, valtavat lasirakenteet ja suuret, vähin tukirakentein toteutetut ulokkeet. Luovia ratkaisuja vaativat myös laajat avoimet tilat. Laivassa on esimerkiksi kolmen kannen korkuinen ruokasali 3 100 asiakkaalle, teatteri 1 400 katsojalle sekä ulkoilmavesishowteatteri 600 henkilölle.

Palkittu insinöörityö

Kesätöistä insinööriksi varustelusuunnitteluun

STX Finlandin suunnittelutiimille myönnettiin vastikään Suomalainen Insinöörityöpalkinto. Tiimi suunnitteli Turun telakalla rakennetun maailman suurimman matkustajaristeilylaivan Oasis of the Seas’n runkorakennekonseptin.

10

Reima Salminen aloitti tutustumisen telakkatyöhön kesällä 1967 laivaputkiasentajan apulaisena. Putkistot tehtiin tuolloin pelkän kaavion avulla valmiissa laivan rungossa käyttämällä apuna rautalan-

gasta väännettyjä mallineita, joiden mukaan putket valmistettiin verstaalla.

Nykyään suunnittelu tapahtuu usean suunnittelijan yhteistyönä 3D-tietokonemallissa, josta tulostetaan erityyppiset valmistus- ja asennuspiirustukset osaluetteloineen.

– Esivalmisteputkitiedot siirtyvät sähköisinä datatiedostoina valmistavalle tehtaalle, koneistosuunnittelussa projektikoordinaattorina työskentelevä Salminen kertoo.

Kovassa kilpailussa pärjättävä

– Olemme alallamme huippuosaajia maailmassa, mikä kyllä takaa laivanrakennuksen jatkumisen Suomessa, kun vaan muut reunaehdot täyttyvät, Salminen uskoo.

Reunaehdoilla hän tarkoittaa muun muassa valtion toimia.

– Valtion tehtyä päätöksen tukipaketista meillä on paremmat mahdollisuudet selvitä äärimmäisen kovassa kilpailussa ja pudotuspelissä muiden telakoiden kanssa uusista laivatilauksista, Salminen sanoo.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, montako telakkaa Suomessa toimii muutaman vuoden kuluttua. Salminen on nähnyt laivanrakennuksessa nousuja ja laskuja ennenkin 5–10 vuoden välein, mutta ei näin pahaa kuin nyt.

– Turun telakalla työllisyyskuopan etureuna tuli vastaan yli vuosi sitten.

Takareuna alkaa häämöttää horisontissa vasta, kun saamme uusia tilauksia. Projektien koosta riippuen varsinainen tuotanto kun alkaa 6–12 kuukauden kuluttua tilauksesta.

– Teemme lujasti työtä uusien tilauksien saamiseksi ja tuottavuutemme edelleen tehostamiseksi. Lomautetuista pyrimme myös pitämään hyvää huolta monin tavoin, sanoo ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimiva Salminen.

Hänen mottonsa on ”vaikeuksien kautta voittoon ja uuteen nousuun”. n

Insinöörit ovat tyytyväisiä eduskunnan hyväksymään lisäbudjettiin, joka antaa paremmat edellytykset uusien laivatilausten saamiseksi. Alalla toivotaan, että tämän myötä mahdollisimman monien telakoilla työskentelevien insinöörien työpaikka voidaan turvata.

UUSI

Turun telakan tällä hetkellä viimeinen alus Allure luovutetaan marraskuussa tilaajalleen.

INSINÖÖRI

11

edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä ■ Kuva: Kimmo Turtiainen

Haastavimmat telakkateollisuuden työt tehdään Suomessa Insinöörien toimenkuvat muuttuvat jatkossa telakkateollisuudessa, visioi Satakunnan Insinöörien puheenjohtaja Markku Uusitalo.

S

TX Europen Rauman telakalla projekti-insinöörinä työskentelevän Markku Uusitalon mukaan tulevaisuudessa Suomen telakoilla tehdään teknisesti haastavimmat ja aikataulukriittisemmät projektit.

– Jatkossa Suomessa tarvitaan insinöörejä, joilla on entistä enemmän osaamista projektinjohtamisesta, taloushallinnosta ja käyttöönotosta. Telakalla työskentelevät insinöörit toimivat yhä useammin projektinjohto-, pääsuunnittelu- ja valvontatehtävissä. Tämän lisäksi insinöörejä työskentelee tulevaisuudessa myös alihankkijoiden kautta ulkomailla.

Vaikka Uusitalo näkeekin telakkateollisuuden tulevaisuuden kohtalaisen myönteisenä, ilmassa on silti uhkakuvia.

– Suuret laite- ja järjestelmätoimittajat vähentävät yhä enemmän omaa valmistustaan Suomessa. Tällöin olemme riippuvaisempia koko maailman markkinatilanteesta rahoitusta unohtamatta.

12

STX:n Rauman telakalla työtilanne on nyt hyvä. Töitä on tiedossa ainakin vuoden 2012 alkuun asti, Markku Uusitalo kertoo.

Telakkateollisuus työllistää insinöörejä

Telakkateollisuus työllistää satoja insinöörejä ja diplomi-insinöörejä Turussa

ja Raumalla. Jos mukaan lasketaan myös alihankkijoiden palveluksessa työskentelevät insinöörit ja diplomi-insinöörit, lukumäärä on noin 1 500. Telakkateolli-

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

suudessa työskentelevät insinöörit toimivat myynnissä, suunnittelussa, ostossa, tuotannossa ja logistiikassa. Monen eri alojen osaajia tarvitaan laivan rakentamiseen.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista ja telakkateollisuus on jo hyvin erikoistunutta. STX Europen Rauman telakalla tehdään autolauttoja, pienempiä risteily- ja erikoisaluksia, Turun telakalla isoja risteilylaivoja sekä Helsingin telakalla matkustaja-autolauttoja.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista ja telakkateollisuus on jo hyvin erikoistunutta.

Uusitalon mukaan STX:n Suomen telakoiden nykyinen tilauskanta sisältää neljä laivaa, joista kaksi on matkustajaautolauttaa P&O Ferries -varustamolle, yksi antarktinen tutkimus- ja huoltoalus Etelä-Afrikan ympäristöministeriölle ja risteilijäalus Royal Caribbean -varustamolle. Tämän lisäksi Helsingin telakalla on kaksi konversioprojektia: Nordic Ferry Servicen matkustajalautta Hammerodden ja Suomen Ympäristökeskuksen öljyntorjunta-alus Hall.

Telakkateollisuuden ahdinko heijastunut insinööreihin

UUSI

Telakkateollisuuden ahdinko on koskettanut insinöörejä niin lomautusten kuin irtisanomisten merkeissä. Turun telakalta on sekä lomautettu että irtisanottu insinöörejä, mutta Rauman telakalla irtisanomisiin ei ole päädytty.

STX:n Rauman telakalla eletään jo normaalitilanteessa, eli töitä riittää kaikille ainakin vuoden 2012 alkuun saakka.

– Uusien tilausten saaminen on kuitenkin kovin haasteellista, sillä vapaata laivanrakennuskapasiteettia löytyy erityisesti Kaukoidästä, Kiinasta ja Koreasta, Uusitalo sanoo. n INSINÖÖRI

Edustajakokoukselle uudet puheenjohtajat

U

uden Insinööriliiton edustajakokoukselle valittiin uudet puheenjohtajat kevään edustajakokouksessa kesäisen lämpimässä Turussa 21.5. Kaksivuotiskaudella 2010–2012 edustajakokousta johtavat Arto Isomäki Helsingin Insinööreistä ja Markku Uusitalo Satakunnan Insinööreistä.

Uudet puheenjohtajat antoivat Turussa vuorotellen näyttöä napakasta kokousjohtamisesta. Arto Isomäelle marssijärjestys on selvä – hallitus johtaa liittoa ja Isomäki edustajakokousta sen päätöksiä kunnioittaen. Markku Uusitalo kertoi tarttuvansa objektiivisesti, asiantuntevasti ja keskustelua sallivasti tehtäväänsä.

set. Se ei ollut mikään yllätys, kun neuvottelijat kisasivat Akava-yhteistyössä JUKO:n kanssa samasta kakusta, Porokari sanoi.

Valtion sopimukset tulivat parempaan ajankohtaan ja tuottivat enemmän.

– Jäsenemme painivat tosin valtion sektorilla raskaissa tuottavuus-, alueellistamis- ja uudelleenorganisointi-ohjelmissa.

Porokarin mukaan yksityisellä sektorilla insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden menestystä sopimustoiminnassa on haitannut ikävällä tavalla Toimihenkilöunionin ylläpitämä työehtosopimusten rajariita.

Sääntömuutos pöydälle

Työmarkkinatilanne puhutti

Puheenjohtaja Pertti Porokari selvitti kokoukselle työmarkkinatilannetta sekä eri alojen työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja.

– Viime syksynä alkanut neuvottelukierros toi teknologiateollisuuden ratkaisun myötä 0,5 prosentin palkankorotuksen, josta työnantajaleiri alkoi käyttää nimitystä palkka-ankkuri. EK:n haukat vahtivat tiukasti, että mikään ala ei maksaisi suurempia korotuksia.

Ankkuri pitikin pitkään, kun talouden taantuma kuritti aloja tiukalla otteellaan, Porokari totesi.

Myös kuntapuolelle saatiin ratkaisu.

Teknisten sopimus tuotti kuntasektorin kaikkein heikoimmat palkankorotuk-

UIL:n sääntöjen muuttamista on valmisteltu parin vuoden ajan. Muutoksia on kaavailtu muun muassa varapuheenjohtajien lukumäärään, liiton nimeen sekä edustuksellisuuteen. Sääntömuutosasia jätettiin nyt kuitenkin pöydälle ja asian käsittelyä jatketaan syksyllä.

Tilinpäätös ja vuosikertomus

Edustajakokous hyväksyi vuosikertomuksen vuodelta 2009 ja vahvisti vuosikausiin tuloksellisimman tilinpäätöksen.

Edustajakokous valtuutti hallituksen käyttämään tarvittaessa työtaistelurahastossa olevia varoja työmarkkinatoimenpiteisiin. n

Markku Uusitalo (vas.) ja Arto Isomäki johtavat edustajakokousta seuraavat kaksi vuotta. Puheenjohtaja Pertti Porokari (oik.) onnittelemassa.

13

edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Heikki Hänninen / Haaga-Helia

Korkeakoulupoliittinen keskustelu oli suosituin tilaisuus toukokuisilla ammattikorkeakoulupäivillä.

Ammattikorkeakoulupäivillä Helsingissä pohdittiin muun muassa suomalaista korkeakoulupolitiikkaa.

S

einäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola pohti puheenvuorossaan, mitä suomalaiset voisivat oppia Yhdysvaltojen korkeakoulujärjestelmästä. Hänen mukaansa eurooppalaiset korkeakoulut eivät ole globaalisti kilpailukykyisiä.

Maailman sadasta parhaasta yliopistosta 35 on Yhdysvalloissa. Suurimmat eroavaisuudet Euroopan ja USA:n välillä liittyvät korkeakoulujen rahoitukseen ja lukukausimaksuihin. Euroopassa korkeakoulut ovat julkisia hyödykkeitä ja niitä rahoitetaan verovaroista. Sen sijaan Yhdysvalloissa yksityiset ja voittoa tavoittelevat korkeakoulut ovat yleisiä.

Koska Yhdysvaltoihin on virrannut väkeä ympäri maailman, USA:n korkeakouluissa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja opettajia. Varmolan mukaan tohtoriopiskelijoista peräti puolet on ulkomaalaisia.

– USA houkuttelee parhaita tekijöitä ympäri maailmaa.

14

Ammattikorkeakoulujen tulevaa suunnitellaan nyt Varmolan mielestä Suomenkin korkeakoululaitos tarvitsee kansainvälisiä opettajia.

Hän esitti laskelmia, että Suomessa pitäisi olla 40 ammattikorkeakoulua, jos täällä olisi samanlainen rakenne kuin Yhdysvalloissa. Huippututkimusta tekevien yliopistojen määrä olisi viisi ja tohtoriopintoja tarjoavia yliopistoja 10.

Yleisessä keskustelussa nousikin esiin siitä, onko yliopistojen määrä sopivalla tasolla. Eikö niiden määrästä pitäisi keskustella avoimesti?

Perusosaajat ammattikorkeakouluista

Kansanedustaja Aila Paloniemeä ihmetytti puheenvuorossaan, miksi ammattikorkeakoulut ovat viime vuosiin asti joutuneet puolustamaan asemaansa. Hän näkee kuitenkin muutoksen olevan käsillä.

– Suomalaiset alkavat ymmärtää, että ammattikorkeakoulut tuottavat perusosaajia esimerkiksi tekniikkaan.

Kansanedustaja Aila Paloniemen mielestä alueellisesti ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat hoitaa paljonkin yhteisesti asioita, vaikka tutkinnot pidetään erillisinä.

Paloniemi otti kantaa ajankohtaiseen ammattikorkeakouluverkoston supistamiskeskusteluun. Hänen mielestään uusien, luovien ratkaisujen pohtiminen ei ole mahdollista, kun ajatukset lukitaan

pelkästään oppilaitosten lukumääriin.

Ammattikorkeakouluverkko on rakenteeltaan hajanainen, koska verkosto rakennettiin vanhan päälle. Sen tähden rakennemuutosta tarvitaan, mutta Paloniemen mukaan tällä hetkellä rakennemuutos etenee hämärässä eikä siitä käydä laajaa keskustelua.

Kansanedustaja kritisoi opetusministeriötä korkeakoulupolitiikasta.

– Ammattikorkeakoulujen pitää olla läpinäkyviä ja avoimia kaikessa toiminnassaan. Eikö opetusministeriöltäkin pitäisi vaatia samaa?

Hänen mielestään opetusministeriön on käytävä koulutusasioissa enemmän vuoropuhelua eri politiikkalohkojen kesken.

– Sektoriministereillä on liikaa valtaa valtioneuvostossa.

Paloniemen mukaan pelkkä suuruus ei takaa laatua eikä nopeuta opiskelijoiden valmistumisaikoja. Resursseja on yhdistettävä järkevästi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken.

Järjestelmä on Paloniemen mukaan ajanut yliopistot tekemään soveltavaa tutkimusta perustutkimuksen kustannuksella.

– Soveltava tutkimus on ammattikorkeakoulujen tehtävä, hän muistuttaa.

Koulutusohjelmia on karsittava

A

mmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE pohti koulutusohjelmaprojektissaan, miten selkeyttää ja yhtenäistää rakenteita ja nimikkeitä.

– On kouluttajan, opiskelijan ja työnantajan yhteinen etu, että koulutusjärjestelmän tuotteet ovat mahdollisimman selkeät, sanoo ARENEn puheenjohtaja Vesa Saarikoski.

Projektin alussa haastateltiin sidosryhmiä. Tulosten perusteella laadittiin koulutusalakohtaisille kehittämisryhmille ohjeet, miten ne tarkastelevat ja arvioivat koulutusohjelmia.

Tekniikan ja liikenteen ala Kehittämistyhmä esitti, että koulutusohjelmarakenne jäsentyy koulu-

tusohjelmakokonaisuuksien kautta.

Niiden määrää haluttiin vähentää noin kymmeneen.

Ryhmä esittää seuraavia kokonaisuuksia: – koneala – sähköala – prosessiala – energia-ala – rakentaminen – logistiikka – informaatioteknologia.

Johto- ja ohjausryhmä kannattaa tekniikan koulutusohjelmien karsimista ja laajempien kokonaisuuksien muodostamista. Ryhmä esittää, että koulutusohjelmakokonaisuuden kehittämistä jatketaan Inssi-hankkeessa. n

Hajanaisuus suuri ongelma

UUSI

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK näkee ammattikorkeakoulujen hajanaisuuden isompana ongelmana kuin niiden lukumäärän. Sen tähden ammattikorkeakoulujen lukumäärän vähentäminen ei voi olla ensisijainen tavoite.

SAMOK:n puheenjohtaja Simo Takasen mielestä yhtenäiset kampusalueet takaavat paremmat mahdollisuudet asumis-, terveys- ja liikuntapalveluiden järjestämiselle.

Takasen mukaan ammattikorkeakoulurahoitusta on uudistettava. Valtion on huolehdittava perusrahoituksesta, jonka perusteeksi on tultava suoritetut tutkinnot.

Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei Takasen mielestä mahdollista nopeasti valmistumista. Sen sijaan opiskelijoiden hyvinvointi voi vaikuttaa myös valmistumisaikoihin.

INSINÖÖRI

Korkeakoulupoliittisessa paneelissa olivat mukana rehtori Tapio Varmola (vas.)sekä kansanedustaja Aila Paloniemi ja hänen vieressään puheenjohtaja Simo Takanen. Puhetta johti Laurean rehtori Pertti Rauhala (toinen vas.)

– Ammattikorkeakouluopiskelijat pitää siirtää YTHS:n piiriin. Se takaa yhdenvertaisen ja laadukkaan terveydenhuollon kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Yleisökeskustelussa toivottiin pitkä-

jännitteisyyttä ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiseen. Neljän vuoden sijaan on pohdittava, millaista korkeakoulujärjestelmää tarvitaan 15 vuoden kuluttua. n 15

edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Anne Nisula

Kaksi palkansaajakeskusjärjestöä riittää hyvin OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemen mukaan kolme keskusjärjestöä on jäsenkunnan rahojen tuhlausta. Kahden järjestön mallilla selvitään mainiosti.

A

kavan 1. varapuheenjohtaja Erkki Kangasniemen mielestä kolme palkansaajakeskusjärjestöä on turhaa byrokratiaa. Sen sijaan hän vastustaa vain yhden keskusjärjestön järjestelmää, jonka hän näkee heikentävän korkeasti koulutettujen asemaa.

– Se johtaisi samantyyppiseen solidaarisuuden puutteeseen kuin tulopoliittiset sopimukset huonoimmillaan ovat olleet.

Jotta koulutuksen arvostus suomalaisessa yhteiskunnassa varmistetaan ja jos keskusjärjestöjärjestelmä säilyy, niin toisen järjestön pitää olla Kangasniemen mukaan koulutusta puolustava.

Hän muistuttaa, että korkeasti koulutettujen Akava on nykyään yhtä suuri maksavien jäsenten osalta kuin toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Akava on kasvanut kahta kautta: STTK:sta on tullut jäsenjärjestöjä Akavaan ja suomalaisten koulutustaso on noussut.

Kangasniemi ei ota kantaa, minkä nimisiä tulevat keskusjärjestöt olisivat eikä hän usko muutoksen tapahtuvan kahden keskusjärjestön yhtymisellä, vaan liittojen on oltava aktiivisia. Ainoana heikkoutena kahden keskusjärjestön mallissa hän näkee mahdollisuuden, että lyhyellä aikavälillä saattaa syntyä kinastelua siitä, mihin raja järjestöjen välillä vedetään.

– Nykyisin ihmisten koulutustasot

16

ovat jo sitä luokkaa, että on paljon heitä, jotka voisivat kuulua samaan keskusjärjestöön.

Kangasniemi veikkaa, että suunnitelmat keskusjärjestöjen määrän vähenemisestä eivät etene hetkeen työmarkkinakentällä tapahtuvien henkilövaihdosten vuoksi. Muutokset edellyttävät henkilöiden luottamuksellisia välejä. Hän pitää epäonnistumisena sitä, jos Suomessa on kolme keskusjärjestöä vielä 6–10 vuoden kuluttua.

Kangasniemellä on vankka tuntuma suomalaiseen työmarkkinakenttään. Kun hän jättää Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajuuden kesällä, hän on ollut pitkäaikaisin suomalainen työmarkkinapuheenjohtaja. Kausi OAJ:n johdossa on kestänyt 19 vuotta – yhtä kauan hän on toiminut Akavan 1. varapuheenjohtajana.

Yhteensä päätoiminen ura työmarkkinatehtävissä on kestänyt 35 vuotta.

Kangasniemi on myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja.

Palkka-ankkuri tupojen tilalle

Päättyvä työmarkkinalukuvuosi oli lähtökohdiltaan hankala ja haastava. Yksi syy

– Joskus olen toivonut, että olisin teollisuusliiton puheenjohtaja, jotta työtaistelu-uhat kohdistuisivat suoraan työnantajaan. Opettajajärjestössä ne ovat kohdistuneet esimerkiksi lapsiin, joiden pitää päästä kouluun. Työnantajan lisäksi vastustajia on ollut paljon, Erkki Kangasniemi sanoo.

on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tiukka linja: tupoa ei tehdä, sen sijaan EK ajoi Teknologiateollisuus ry etunenässään 0,5 prosentin palkka-ankkuria.

Vaikeutensa toivat Suomen taloustilanne ja julkisen sektorin näkökulmasta Tehyn aiheuttamat paineet, kun samoissa tehtävissä maksettiin eri palkkaa.

Kangasniemi näkee työnantajien kovemman linjan taustalla muun muassa Palvelutyönantajat PT ja Teollisuus ja Työnantajat TT yhtymisen yhdeksi järjestöksi 2000-luvun puolivälissä.

– Työnantajaa voi syyttää kovan linjan takia monesta selkkauksesta.

Kangasniemi arvioi, että työnantajapuoli on valmis vaarantamaan isoja asioita, koska on mielestään joutunut antamaan liikaa periksi konsensuksen alttarille.

– Arvelen, että työnantajilla tapah-

tui arviointivirhe. Kun he päättivät, et­ tei tehdä tupoa, taloustilanne ei näyttänyt tältä. Tässä taloustilanteessa ei olisi pää­ tetty näin: vaikea perääntyä, kun tarpeeksi pitkälle menee.

Kangasniemi ei haikaile tupon perään, mutta vaatii, että työnantajankin pitää olla rehellinen. Tupojen aikaan keskus­ telemalla sai vaikuttaa palkkaratkaisuun.

– Nyt se tehtäisiin työnantajan mie­ lestä yhden tahon kanssa, ja muut vain toteuttaisivat sitä.

Neuvottelujärjestöt puolustavat pienempiä

Korkeasti koulutettujen näkökulmasta tu­ poajan heikkoja puolia olivat ylisolidaari­ set palkkaratkaisut, joissa koulutetut eivät ole pärjänneet. Yksityissektorilla ratkai­ suja on korjattu jonkun verran palkkaliu­ kumilla, julkisella puolella sen sijaan ei.

– Meillä on pienempi palkkahaitari kuin oikeastaan missään maailmassa.

Koulutuksen merkitys palkkaan on erit­ täin pieni, julkisella sektorilla vielä pie­ nempi.

Tupoilla saatiin paljon hyvää kuten työrauhaa ja monia työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä. Onko tupottomassa tilanteessa solidaarisuutta riittävästi, Kan­ gasniemi pohtii.

Akavassa on muutama vahva järjestö, mutta tilannetta parantaa kaksi vahvaa neuvottelujärjestöä, YTN ja JUKO. – Esimerkiksi OAJ ja Uusi Insinöö­

Luukkainen on OAJ:n uusi puheenjohtaja

K

UUSI

asvatustieteen tohtori Olli Luukkainen valittiin toukokuussa OAJ:n puheenjohtajaksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta.

Luukkainen vaatii valtiota kantamaan suurempaa vastuuta koulutuksen rahoituksesta ja näin turvaamaan laadukkaat koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut kaikissa kunnissa. Tämä edellyttää hänen mukaansa joiltakin osin myös lainsäädännön kiristämistä. n

INSINÖÖRI

Elämänurana opettajien edunvalvonta

P

uheenjohtajan tehtävät heinäkuun lopussa jättävä Erkki Kangasniemi on luotsannut OAJ:tä 19 vuotta. Töihin opettajajärjestöön hän tuli 1970-luvulla.

– Kun aloitin järjestötehtävät, Suomessa oli 15 itsenäistä opettajajärjestöä eri keskusjärjestöissä. Nykyään kaikki lastentarhanopettajista yliopistonlehtoreihin kuuluvat samaan järjestöön, maailman ensimmäisenä maana.

Kangasniemen mukaan matkan varrella olleista isoista ristiriidoista ja kulttuurieroista on selvitty hyvin. Opettajien järjestäytymisaste on yli 95 prosenttia.

Syksyllä Kangasniemi luopuu myös JUKOn puheenjohtajuudesta ja Akavan varapuheenjohtajuudesta.

riliitto ovat keskeinen runko neuvottelu­ järjestötoiminnassa. Emme tarvitse ihan yhtä paljon neuvottelujärjestöjä kuten monet muut.

Kangasniemen mukaan muutaman tuhannen jäsenen liitot eivät pysty hoi­ tamaan oikeata edunvalvontatoimintaa.

Pienet liitot odottavat usein keskusjärjes­ tön tai neuvottelujärjestön hoitavan liitto­ tehtäviä. Palvelut maksavat, mutta niistä ei haluttaisi maksaa oikeassa suhteessa.

Kangasniemi kannustaakin pienempiä liittoja yhdistämään varsinaisen edunval­ vonnan. Identiteetti ja proiloituminen jäsenkuntaan nähden pystytään säilyttä­ mään, vaikka mennään isompiin koko­ naisuuksiin.

– Itsenäisinä edunvalvontajärjestöinä yli 30 akavalaista järjestöä on valtava määrä.

Herraklubista ammattijärjestöksi

Erkki Kangasniemen mukaan Akavassa tapahtui ratkaiseva muutos vuonna 1976, jolloin opettaja­ ja insinöörijärjestöt liit­ tyivät keskusjärjestöön. Silloin se kasvoi ja siihen liittyivät ensimmäiset ammatti­ järjestöt. Sitä ennen Akavaa pidettiin her­ raklubina.

Vuonna 1984 julkisen sektorin lakolla

Eläkkeelle on aikaa Kangasniemi ei vielä tiedä, mitä hän tekee, kun siirtyy eläkkeelle ensi vuonna ainakin näistä tehtävistä.

– Tällä hetkellä en odota, että vihdoinkin pääsen toteuttamaan itseäni.

Vaikka olenkin työhullu, olen ehtinyt vuosittain rullaluistelemaan 1000 kilometriä ja hiihtämään 1000 kilometriä sekä pelaamaan tennistä.

Hän arvelee, ettei liikuntaa voi enää tuosta lisätä. Hän ei myöskään odota, että vihdoin pääsee matkoille, koska vapaaehtoisesti reissaaminen ei kiinnosta.

– Varmaan syksyn mittaan selkiintyy: mietin sitten, kun eläkepäivät ovat ajankohtaisia. n

oli ratkaiseva merkitys, jotta Akavasta tuli varteenotettava sopijaosapuoli.

Pitkälti 2000­luvulle saakka keskus­ järjestöjen ylivoimaisesti tärkein tehtävä oli tulopoliittiset neuvottelut. 2010­lu­ vulla niiden rooli on jo muuttunut, mutta on edelleen radikaalisti muutoksessa.

– Keskusjärjestöt joutuvat hakemaan uutta roolia, ettei keinotekoisesti tarvitse keksiä, mitä työryhmiä pitää perustaa, jotta hommia niille riittää, Kangasniemi kärjistää.

– Esimerkiksi en mitenkään keksi, miten ajankohtaisessa eläkekysymyksessä olisi niin suuret intressiristiriidat keskus­ järjestöjen sisällä, että kolme tarvitaan hoitamaan sitä.

Teoriassa voi olla sellainenkin malli, että neuvottelujärjestöjen rooli kasvaisi vielä olennaisesti. Sekä keskusjärjestön että neuvottelujärjestöjen roolit eivät voi kasvaa, sillä se on resurssikysymys.

– Koko ajan on kyse jäsenkunnan ra­ hoista. Jäsenkunnalta pyydetään rahaa edunvalvontaan eikä sitä saa laittaa tur­ haan byrokratiaan, Kangasniemi painottaa.

Hänen mukaansa myös työmarkki­ noilla on iso muutos edessä.

– Niin kova paine on siirtää ratkaisuja paikallistasolle, ettei sitä kokonaan pysty estämään. n 17

osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Jarmo Teinilä

Taloussähkön kulutuksessa energiaa voitaisiin säästää jopa kahden ydinvoimalan verran, sanoo Maaria Laukkanen.

Energiaa säästämään – Mikään muu ei kiinnosta niin paljon kuin ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, Maaria Laukkanen toteaa tyynesti. Häntä kiinnostaa ennen kaikkea energian säästäminen rakentamisessa.

Laukkanen Ecological Solutions on nuori ja energinen yritys, joka tarjoaa rakennusalan yrityksille ja yksityisille asunnonomistajille tietoa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista haasteista ja apua energiaa säästävien rakennusratkaisujen suunnittelussa

M

aaria Laukkanen teki insinöörityönsä rakennusten energiatehokkuuden parantamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Nyt hän toimii itse energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen erikoisopettajana Metropoliassa.

18

Laukkanen on monessa mukana. Hän pääsi mukaan Ympäristökeskuksen tulevan synergiatalon suunnittelujoukkueeseen energia-asioita miettimään. Ekotehokas passiivitoimitalo tulee Viikin Tiedepuiston alueelle.

Kesäkuussa hän lähtee Espanjaan jännittämään, miten suomalaiset opiskelijat pärjäävät kilpailussa energiatehokkuuden kuninkuudesta. Aalto-yliopiston opiskelijat osallistuvat Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailuun plusenergiakoetalo Luukulla. Luukkua ovat suunnitelleet opiskelijat kaikilta Aalto-yliopiston osa-alueilta.

Arkkitehdit ja insinöörit, sisustajat ja talousihmiset jatkavat kilpailun jälkeenkin tuotteistamisen merkeissä.

– Vastaavaa käytännön tuotteistamista ja innovointia voisi hyvin olla meilläkin Metropoliassa, Laukkanen toivoo. Tietotaitoa olisi vastaavaan ja yleishenkenä ammattikorkeakoulussa on käytännönlähei-

syys. LVI-insinöörit, rakennusosasto ja ympäristöinsinöörit pitäisi saada läheisempään yhteistyöhön.

Syksyllä Laukkanen lähtee Belgiaan opettamaan energiaa säästävää rakentamista ja jatkaa opetustyötä Metropoliassa.

Energian säästämisessä valtava potentiaali

Maaria Laukkanen on huolissaan energian hukkakäytöstä. Energian säästämisessä löytyisi potentiaalia ainakin parin ydinvoimalan verran.

– Taloussähkön kulutus on kolminkertaistunut 1970-luvulta ja siellä piilee valtava energiansäästöpotentiaali. Jopa 10 prosenttia taloussähköenergiasta menee hukkaan elektroniikan standby-tilan ylläpitoon.

Laukkasen mukaan voitaisiin säästää 12 TWh sähköä vuodessa, jos suoralla

Korjausrakentamisen merkitys

UUSI

sähköllä lämmitettävät rakennuksemme muutettaisiin uusiutuvilla energioilla lämpiäviksi. Tämä on lähes saman verran kuin kaksi Olkiluoto 2:ta tuottaa vuosittain.* – Vielä kolmannen kakkosreaktorin verran voimme säästää, jos saamme nipistettyä 30 prosenttia kotitaloussähkön kulutuksesta.

– Taloautomaation, liiketunnistimien, energiaa säästävien kodinkoneiden ja valaistuksen avulla kotitaloussähkön kulutuksesta saataisiin varmaan nipistettyä 10 prosenttia. Energian hinta on Suomessa hyvin alhainen, joten sen verotusta voitaisiin nostaa uusiutuvan energiantuotannon tukemiseen.

Hyviä kulutusta seuraavia mittareita kaivattaisiin markkinoille pikaisesti. Nokian Smart Home -kokeilussa kännykkään sai reaaliaikaista tietoa energiankulutuksesta. Se laski sähkön käyttöä liki 30 prosenttia. Muitakin vastaavia kokeINSINÖÖRI

muksia on. Laukkasen mukaan kookkaat omakotitalot ovat erityisiä energiasyöppöjä. Ne pääsevät liian helposti energiatodistuksen A-luokkaan verrattuna paljon vähemmän kuluttaviin pienempiin asuntoihin.

Laukkanen esittää esimerkin: 520 neliömetrin omakotitalo, jossa on 4 makuuhuonetta ja jonka laskennallinen energiakulutus vuodessa on 78 000 kWh, pääsee A-luokkaan. Energiatodistuksen C-luokkaan joutuu samalla seinäratkaisulla ja pohjan muodolla 170 neliömetrin omakotitalo, jossa on saman verran makuuhuoneita ja energiankulutus on vain vajaa 30 000 kWh. Hyvällä rakentamisella voidaan päästä jopa niin pitkälle, että rakennus pysyy lämpimänä ihmisistä ja laitteista tulevalla lämmöllä. Ilmanvaihto ja tiiviys kulkevat käsi kädessä. 0-energiataso on tavoitteena EU:ssa jo vuonna 2020.

Korjausrakentamisella on Laukkasen mukaan suurempi merkitys energiatehokkuuden säästämiseksi kuin uudisrakentamisella. Mutta kaukolämpöverkossa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei vähennä hiilidioksidipäästöjä.

– Kun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa syntyvää kaukolämpöä ei tarvita kuten ennen, ainoa seuraus on voimalan hyötysuhteen huononeminen.

Ilmakehään vapautuu enemmän hiilidioksidia hyödynnettyyn energiaan nähden.

Helsingin Energia on ottanut haasteen vastaa. Pääpolttoaineena käytetään jatkossa biomassaa ja biokaasua, joita saadaan omasta takaa toisin kuin kivihiiltä tai maakaasua.

– Näin me energiaomavaraistumme ja saamme samalla tuhansia uusia työpaikkoja, Laukkanen sanoo.

Uusiutuvalle energialle tarvittaisiin meilläkin takuuhinta. Syöttötariilla on pystytty muissa Euroopan maissa lisäämään monipuolisesti uusiutuvaa energiaa kantaverkossa.

– Investointikustannukset esimerkiksi biokaasuvoimaloihin tai tuulivoimaloihin ovat ilman tariia Suomessa ylivoimaiset.

Meillä on 20 prosenttia halvempi sähkö kuin EU-maissa keskimäärin.

Puurakentaminen kunniaan

Laukkanen ihmettelee myös puurakentamisen huonoa suosiota Suomessa. Puuteollisuus on Suomessa edelleen sahalähtöistä ja kuutiot ovat sille tärkeitä. Kilpailukyky massatuotannossa ei kuitenkaan enää riitä. Nyt tarvitaan ”älypuuta”.

Muualla Euroopassa Ruotsin Växsjötä, Lontoota ja Pariisia myöten rakennetaan jopa yhdeksänkerroksisia puisia kerrostaloja. Meillä ongelmana ovat puurakentamisen suhteettoman tiukat palomääräykset. Ne pitäisi pikaisesti saada eurooppalaiselle tasolle. n * Lähteenä Energiateollisuuden Juha Naukkarisen eri sektorien sähkönkulutusta koskeva selvitys.

19

sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

• Ay-liikettä tarvitaan Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Miehen malli myrkkyä työmarkkinoille Puheenjohtajan palsta ................................ 9

• Ylempien toimihenkilöiden sopimustoiminta on jatkuvaa neuvottelua

10

Korkeatasoinen osaaminen suomalaistelakoilla on vuosien aikana kehittynyt. Haastavimmat telakkateollisuuden työt tehdään Suomessa, arvioi projekti-insinööri Markku Uusitalo.

Edunvalvontaa ......................................... 10

• Laivanrakennus pysyy Suomessa • Edustajakokous valitsi uudet puheenjohtajat • Ammattikorkeakoulujen tulevaa suunnitellaan nyt

• Kangasniemi: Kaksi palkansaajakeskusjärjestöä riittää hyvin Osaaminen .............................................. 18

• Insinööri ilmastonvartijana: Energiaa säästämään Vapaalla.................................................. 20

• Kesäloma on työnarkomaanin ainoa palautumisen paikka

• Lentämisen hauskuus ja hyöty • Insinöörit pallolajien huipulla Oulussa Maailmalta .............................................. 26

• Virossa opiskelu valtion suojeluksessa • IMF haluaa raamittaa Nokiaa Tutkittua ................................................. 28

• Monivaiheinen työura ennakoi palkanmuutoksia Oikeutta.................................................. 30

• Fujitsun työntekijöille voitto pitkän väännön jälkeen Opiskelija-asiaa ....................................... 32

14 Kannen kuva: Esa Kulmala

2

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on ajankohtaista juuri nyt. Rehtorit Tapio Varmola ja Pertti Rauhala (oik.) keskustelivat aiheesta amk-päivillä.

Järjestäytyminen kannattaa ....................... 34 Tapahtumia ............................................. 43

vapaalla Teksti: Aleksi Vienonen n Kuva: Pekka Sipola

Kesäloma

on työnarkomaanin ainoa palautumisen paikka

T

yöterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen varoittaa kesälomalla työskentelemisen vaaroista. Petollisinta kesälomalla työskenteleminen on heille, jotka tekevät muutenkin vapaa-ajallaan töitä.

– Työntekijäryhmät, jotka tekevät töitä myös vapaa-ajallaan, tarvitsivat kaikkein eniten kesälomaa palautumiseen.

Näille ihmisille kesäloma voi olla ainoa hetki vuodessa, jolloin töistä kokonaan irtautuminen on mahdollista. Kunnollisen palautumisen kannalta on ehdottoman tärkeää päästä irtautumaan työstä, Hakanen sanoo.

Hän huomauttaa, että kesälomalla työskentelyä ei ole kunnolla tutkittu. Aihepiiristä on julkaistu vain suhteellisen ylimalkaisia kyselytutkimuksia, jotka eivät täytä työelämätutkimuksen kriteereitä. Niissä ei ole esimerkiksi kunnolla määritelty, mitä kesälomalla työnteko tarkoittaa.

Työn imu voi viedä tuhoon

Jari Hakasen päätutkimusaihe on niin sanottu ”työn imu”.

Työntekijä kokee työn imua, jos hän on aidosti innostunut työstään ja kokee työnsä tärkeäksi. Varjopuolena työn imussa on, että työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy.

– Työajan valumista vapaa-ajalle tapahtuu eniten heillä, joilla työpaineet ovat jo muutenkin kovat ja heillä, jotka ovat työriippuvaisia. Lisäksi töitä valuu kotiin heillä, jotka ovat aidosti innostuneita töis20

tään. Silloin kyse on niin sanotusta työn imusta. Sitä esiintyy, jos työntekijä aidosti kokee, että oma työ on tärkeätä, Hakanen sanoo.

Vaikka ”työn imu” on pääosin positiivinen ilmiö, siitä on pahimmillaan vain lyhyt matka työriippuvuuteen. Yksi työnarkomanian tunnusmerkki on, että kesäloman lähestyminen ei tunnukaan vapauttavalta, vaan pikemminkin ahdistavalta.

Kaikki mikä näyttää työriippuvaisuudelta ei välttämättä sitä ole. Verrattuna työssä ylikuormitettuun kollegaan työriippuvaisen tunnistaa muun muassa siitä, että paine yltiöpäiseen työntekoon tulee sisältä päin.

Kännykkä kiinni

Tutkija Jari Hakanen muistuttaa, että kesälomalla tai vapaa-ajalla työskentelyn torjuminen on periaatteessa helppoa.

– Pitää osata laittaa kännykkä kiinni ja olla avaamatta työsähköposteja.

Käytännössä töiden sivuun jättäminen on vaikeaa, koska taustalla vaikuttaa suomalaisen työkulttuurin muutos.

Työntekijän odotetaan yhä useammin kantavan vastuuta oman työn vastuualueista myös vapaa-ajalla. Jos jokin työpaikalla menee pieleen, alaiset, kollegat tai esimiehet soittavat perään riippumatta lomasta, vuorokauden ajasta tai viikonpäivästä.

– Töiden valuminen vapaa-ajalle normalisoituu. Olisi esimerkiksi hyvä, että työasioissa otettaisiin yhteyttä säälliseen aikaan.

Työsähköpostia ei kannata lomalla silmäillä eikä työpuheluihin vastata. Kesäloma voi olla ainoa hetki vuodessa, jolloin töistä voi irtautua kokonaan.

Työajan valuminen vapaa-ajalle johtuu osin yhteiskunnan toimihenkilöistymisestä ja työtehtävien vastuiden lisääntymisestä.

Myös suorittavassa työtehtävissä vastuut lisääntyvät, ja työntekijän rooli muuttuu yhä enemmän toimihenkilön kaltaiseksi. Silloin työpuhelin voi piristä yöunien tai kesälomareissun keskellä. n

Jopa 60 prosenttia tekee töitä kesälomallaan?

T

UUSI

oukokuun alussa julkistetun viestintätoimisto Sopranon kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 60 prosenttia tekee töitä kesälomansa aikana. Työsähköpostinsa tarkistaa kesälomallakin vähintään 57 prosenttia vastaajista.

Työterveyslaitoksen työelämätutkija Jari Hakanen huomauttaa kuitenkin, että tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä.

– Tässä oli ongelmia otoksen edustavuudesta ja kysymyksetkin olivat johdattelevia, Hakanen sanoi.

Koska selvitys tehtiin sähköpostikyselynä, se painottui liikaa toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Siinä ei

INSINÖÖRI

myöskään kunnolla määritelty, mikä lasketaan kesälomalla työskentelyksi.

Yrityksen medianäkyvyyttä hakevan kyselytutkimuksen tulokset levisivät vailla lähdekritiikkiä lähes kaikkiin viestimiin valtamedioita myöden.

Hakasen mielestä kyselytutkimus osoitti, että kesälomalla työskentelemisen ongelma on olemassa. Se osoitti myös puutteita nykyisessä työelämätutkimuksessa.

– Tämä havahdutti siihen, että kesälomalla työskentelyä ei ole juuri tutkittu.

21

vapaalla Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuvat: Mikko Maliniemi

Lentämisen hauskuus ja hyöty

Lentäminen on hauskaa. Lentolupakirja taskussa pääsee yläilmoihin maisemia ihailemaan – joko yksin tai yhdessä kaverien tai perheen kanssa.

Huviin voi myös yhdistää hyödyn. Näin tekee kuopiolainen Matti Hukkanen. Hän osallistuu vapaaehtoiseen etsintä- ja metsäpalotorjuntaan.

K

uopion Lentäjissä on parisataa jäsentä. Mukaan mahtuu sekä miehiä että naisia, myös insinöörejä.

Yhdistävä voimakas tekijä on kiinnostus lentämiseen.

Matti Hukkasella on ollut lentolupakirja jo 19 vuotta. Hän kertoo olleensa kiinnostunut lentämisestä pikkupojasta lähtien. Kun vihdoin ajan ja talouden puolesta oli mahdollista, hän hankki lentolupakirjan.

– Ei ole harmittanut yhtään, Hukkanen myhäilee suu messingillä.

Hänen mielestään huvi on tärkeää, mutta aina ei jaksa kiertää Puijon tornia tai näyttää tuttaville mökkirantamaisemia ilmasta käsin.

– Pelastustoiminta tuo tiettyä tarkoitusta ja ryhdikkyyttä lentämiseen, Hukkanen toteaa.

22

Kuopion Lentäjät ovatkin aktiivisesti yhteistyössä muun muassa Suomen Lentopelastusseuran, Karjalan lennoston, poliisin, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion Järvipelastajien kanssa.

Uusi kone jouluksi

Kuopion Lentäjät on viimeisen kymmenen vuoden ajan pommittanut joulupukkia kirjeillään. Toivelistalla ykkösenä on ollut saada nykyaikaisempaa lentokalustoa kerholaisten käyttöön. Uusi Cessna saapuikin sopivasti ennen joulua USA:sta Tanskaan. Koneen kasaamisen ja perusteellisen tarkastuksen jälkeen se lennettiin Ruotsin kautta kotikentille.

– Vihdoin viime syksynä alkoi kuulua huhuja, että toiveet oli otettu vastaan, kertoo kerhon aktiivi Matti Hukkanen.

Uusi karhea Cessna 172 SP Skyhawk oli rullattu ulos tehtaasta vuonna 2002, mutta sillä oli lennetty USA:ssa vain 69 tuntia. Konetta oli säilytetty hallissa ja huollot oli tehty ohjekirjojen mukaan.

Koneen ohjaamo on niin kutsuttua ”late Cessna” -tyyliä eli mittarit ovat analogisia viisarinäyttöisiä. Modernimpi versio digitaalisine viisareineen ja kuvaruutuineen olisi aiheuttanut Hukkasen mukaan lentäjille mittavan koulutus- ja harjoittelujakson, jotta olisi opittu toimimaan uudessa ympäristössä.

Jatkuvaa koulutusta

Kuopion Lentäjät järjestää jäsenilleen jatkuvaa koulutusta paitsi itse lentämisessä niin myös etsintä-, pelastus- ja palovalvontalentämisessä yhdessä Suomen Len-

UUSI

topelastusseuran ja viranomaisten kanssa.

Toukokuun lopulla järjestetty kolmipäiväinen lentopelastuskurssi toimi samalla vapaaehtoisen lentopelastuksen jatkokurssina. Kuopion pääharjoituksissa opittiin paitsi ilma-, vesistö- ja maastoetsintää sekä palolentokoulutusta myös johtamista hätätilanteissa.

Konekalustona oli Rissalan SAR (Search and Rescue) -tukikohdan käytettävissä oleva lentokalusto ja muiden tukikohtien tuomaa omaa lentokalustoa.

Kuopion Lentäjien uusi Cessna oli ollut kuitenkin niin ahkerassa käytössä, että sen huoltojakso täyttyi ja kone joutui määräaikaishuoltoon juuri ennen harjoitusta.

– Turvallisuudesta ei tingitä, vaikka olisi ollut mieluisaa käyttää uutta konetta tositoimissa ja antaa muidenkin kerhojen pilottien päästä uuden koneen ohjaimiin, Hukkanen kertoo.

Perjantaista sunnuntaihin kestävään koulutukseen osallistui noin 30 vapaaehtoisen lentopelastuspalvelun lentäjää, tehtävänjohtajaa ja tähystäjää. Kurssille osallistui erityisesti Pohjois-Savon sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen tukikohtien vapaaehtoisia. Kurssin aikana lentokoneilla tehtiin noin 30 harjoituslentoa.

– Lennoilla harjoitettiin lentäjien ja tähystäjien taitoja, kohteen etsimistä maastosta ja vesialueelta sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja pelastusmiehistön opastusta pelastettavan kohteen luokse, Hukkanen kertoo.

INSINÖÖRI

Etsintälennon miehistö valmistautumassa lentoon. Vas. Pekka Malinen, Juha Hartikainen ja Jari Alalahti.

Vapaaehtoiset lentopelastajat ovat hälytysvalmiudessa toukokuun alusta syyskuun loppuun.

Todellisiin etsintätehtäviin päästiin kurssin viimeisenä päivänä, kun harjoituslennon aikana poliisilta tuli tilaus henkilöetsintään.

Vapaaehtoiset lentopelastajat ovat hälytysvalmiudessa toukokuun alusta syyskuun loppuun.

– Lentäjille ja tähystäjille on jaettu viikkovuorot, joten kaksi-kolme kertaa kesässä saa päivystää. Ja henkilöetsintälentoja tulee noin viisi kappaletta vuodessa.

Esimerkiksi viime vuonna tuli SARhälytyksiä viisi kappaletta ja niistä kaksi

etsintää johti etsittävän henkilön löytymiseen. Muissa tapauksissa etsittävä oli löytynyt ennen kuin kone ennätti etsintäalueelle.

Metsäpalojen etsintä on mittavampaa toimintaa. Silloin lennetään tiettyä valvontareittiä pitkin ja tähyillään mahdollisia metsäpalon alkuja. Kerholla on kaksi valvontareittiä lennettävänä. Metsäpalovaroitusten aikana lennetään parhaimmillaan neljä valvontakierrosta päivässä. Yhteen kierrokseen menee noin kaksi tuntia aikaa. ■

23

vapaalla Teksti: Mikko Sormunen ■ Kuvat: Jarkko Heikkinen ja Katri Siivola

Insinöörit pallolajien huipulla Oulussa Kaksi tekniikan taitajaa on yltänyt lajinsa huipulle Oulussa ja kantaa vastuuta kahdessa palloilun pääsarjajoukkueessa. Marko Aho oli lentopallossa Suomen mestaruuden voittaneen Sun Volleyn avainpelaaja. Pesäpallossa mitalia tavoittelevan Lipon peliä juonii tärkeällä lukkarin paikalla Hannu Huuskonen.

T

ietotekniikan insinööri Marko Aho oli lentopallossa Suomen mestaruuden voittaneen Sun Volleyn avainpelaaja. Hakkurin tehtävänä on iskeä pallo vastustajan kenttään tarkkuudella, viekkaudella ja ennen kaikkea voimalla.

33-vuotias Aho on tämän kevään uusia insinöörejä. Opinnot alkoivat jo 1990-luvulla, mutta intensiivisempi tutkinnon suorittaminen käynnistyi viisi vuotta sitten. Nyt paperit Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ovat saapuneet.

Rovaniemen Insinööriopiskelijoista Oulun Insinöörien jäseneksi siirtynyt Aho opiskeli koko ajan urheilu-uran ohessa.

Loppuvaiheessa päiviä täyttivät myös työt tietotekniikan palvelualan yrityksessä Nice Oy:ssä.

26-vuotias Hannu Huuskonen sen sijaan valmistui nopeasti kotikaupunkinsa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Paperikoneteknologian työpaikat vaan katosivat alan myllerryksessä. Valmistumisen jälkeen Huuskonen työskenteli suunnittelualan Elomaticilla. Viime vuoden hän on keskittynyt pesäpalloon päätoimisesti, kun insinöörin töitä ei Oulusta ole löytynyt.

– Lento- ja pesäpallossa eivät rahat pelaajapalkkioissa liiku. Jo se pakottaa miettimään uraa pidemmälle ja hankkimaan koulutusta, maajoukkueessakin pelannut Aho vastaa, kun kysyn, miksi pelaajien koulutustasot ovat perinteisesti sisäpalloilulajeissa ja pesiksessä korkeammat kuin jalkapallossa ja jääkiekossa.

24

– Vähän pelottaa niiden nuorten jääkiekkoilijoiden puolesta, jotka laittavat kaiken yhden kortin varaan. Lentopalloilijoiden on pakko miettiä oikeaa elämääkin, hän jatkaa.

Pesäpallossa lukkarina

Pesäpallossa mitalia tavoittelevan Lipon peliä juonii tärkeällä lukkarin paikalla insinööri Hannu Huuskonen. Ulkopelivuorolla koko pelin rytmi on lukkarin käsissä.

Vastustajan pelin sotkeminen vaatii vahvaa päätä ja voimakasta itseluottamusta.

Pesäpallossa lukkarin paikalle valikoituvat älykkäimmät ja juonikkaimmat pallonlyöjät. Huuskonen kuitenkin väittää, ettei insinöörimatematiikan kaavoista eikä todennäköisyyslaskelmista ole juuri ollut hyötyä.

Ihmistuntemusta lukkari sen sijaan tarvitsee, jotta osaa valita jokaiselle lyöjälle sopivan tavan syöttää.

Pesäpallo ja joukkueurheilu opettaa monenlaisia myös työelämässä tarvittavia taitoja.

– Tässä oppii olemaan ryhmässä ja saa olla erilaisten ihmisten kanssa. Urheilu opettaa tekemään nopeita päätöksiä ja valmistaa olemaan tiukoissa paikoissa. Pitää kantaa vastuuta ja näyttää esimerkkiä aivan kuten työelämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä, Aho täydentää.

– Urheilussa saadaan valmentajilta jatkuvasti rankkaakin palautetta. Työelämässä virheistä ei samalla tavalla suoraan

Marko Ahon pitkä ura huipentui Lentopalloliiton toimitusjohtajan luovuttamaan Suomen mestaruuspokaaliin 2010.

sanota. Ehkä pitäisi. Joka tapauksessa en ota työelämässä palautteen antamisesta itseeni, kun sitä on kokenut niin paljon urheilussa.

Ainesta luottamusmieheksi

UUSI

Ensi kesänä Insinööriliiton laaka lentää ja voima näkyy Hannu Huuskosen lyöntivuoroilla. Hänen mailassaan on tukena Uuden Insinööriliiton tarra.

INSINÖÖRI

Aho olisi puheidensa perusteella hyvä valinta paitsi lentopallojoukkueen kapteeniksi myös insinöörien luottamusmieheksi.

Hyvä joukkuehenki on yhtä tärkeä työpaikalla kuin urheilussa. Ilmapiiri töissä vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten homma tehdään. Työpaikalla pitää uskaltaa puhua asioiden oikeilla nimillä ja siten voittaa mahdolliset ongelmat.

Sun Volleyn historian ensimmäisen Suomen mestaruuden takeena oli juuri loistava joukkuehenki. Joukkue ei ollut yhtä nimivahva kuin vastustajansa varsinkaan sen jälkeen, kun lentisliigan pistepörssin neljä kertaa voittanut Aho loukkaantui puolivälieräsarjassa. Vaikka mies ei ratkaisupeleihin jalkavamman vuoksi voinut osallistua, kannusti pelipukuun sonnustautunut joukkuepelaaja pelikavereitaan kohti mestaruutta.

Bambi-lempinimellä tunnetun lähes kaksimetrisen hakkurin yli kymmenvuotinen pääsarjaura huipentui ensimmäiseen Suomen mestaruuteen.

Tästä eteenpäin työ on selkeästi ykkönen ja sen ehdoilla jatkan pelaamista.

Huuskoselle on tulevana kesänä tulossa enemmän vastuuta mitalisuosikkina kauteen lähteneessä Lipossa. Miestä on povattu yhdeksi sarjan avainpelaajista.

– Olen tehnyt valtavasti hommia. Valmentajan vaatimustaso on ollut kova ja se on näkynyt parantuneena fysiikkana.

Lipon legendaarisen lukkarin Kari Kallion lyöntinumeron viisi saaneelle Huuskoselle on tiedossa roolia myös sisäpeliin. Kauden ensimmäisessä pelissä insinööri kiitti vastuusta ja juoksi koko kauden ensimmäisen kunnarin. Ajolähtötilanteessa tehty kunniajuoksu ratkaisi pelin ja myös syöttölautasen äärellä syntyi tulosta niin, että mies valittiin ottelun avainpelaajaksi. ■ 25

maailmalta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Matti Rutonen

Teknisten alojen opiskelu Viron valtion suojeluksessa Ministeri Tõnis Lukasin mielestä koulutusaiheiset keskustelut ovat samankaltaisia Virossa ja Suomessa.

– Viro on päässyt koulutuksessa hyviin tuloksiin pienillä resursseilla, sanoo opetusja tiedeministeri Tõnis Lukas (vas.). Oikealla istuu opetusneuvos Mika Keränen Viron opetus- ja tiedeministeriöstä.

-N

eljän vuoden perustutkinnon suorittaneilla virolaisinsinööreillä on ollut hankaluuksia työskennellä Suomessa, sillä vaatimuksena on lähtökohtaisesti ollut viisivuotinen tutkinto, sanoo Viron opetus- ja tiedeministeri Tõnis Lukas.

– Nyt valmistuvilla insinööreillä tätä ongelmaa ei pitäisi enää olla. Euroopan unionin direktiivien mukaan oman alansa ammattilaiset, joilla on oikeus harjoittaa ammattiaan omassa maassaan, voivat tehdä sitä myös EU:n muissa jäsenmaissa, hän jatkaa.

Liittyminen EU:hun vaikutti myönteisesti myös teknisen koulutuksen tasoon Virossa. Teknisten aineiden opetus sekä oppimisympäristön kehittäminen niin ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa on vahvistunut EU:n rakennerahastojen tuella.

Myös opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus on kasvanut. Teknisten alojen opiskelijat ovat saaneet 10 prosenttia stipendeistä.

Valtio kannustaa teknisille aloille

Viron opetusministeriön mukaan valtio 26

arvostaa teknistä koulutusta muiden luonnontieteiden ja teknologian osana.

Lähes 40 prosenttia valtion rahoittamista opiskelijapaikoista Viron korkeakouluissa on suunnattu luonnontieteisiin ja teknologiaan. Tästä rahoituksesta runsas viidennes on suunnattu nimenomaan tekniikkaan, tuotantoon ja rakennusaloille.

Ongelmana Virossa on, etteivät nuoret ole järin innostuneita opiskelemaan teknisillä aloilla. Kilpailua on vähän ja teknisille aloille pääsee hyvin helposti opiskelemaan.

Opetusministeriön arvion mukaan suurin ongelma on kuitenkin opintojen keskeyttäminen. Se johtuu osittain työmarkkinoiden paineesta: opiskelijat saavat työpaikan ja jatkavat opintoja sivutoimisesti. Kansainvälinen taantuma on tosin jarruttanut tätä kehitystä.

– Panostamme valtiotasolla paljon nuoriin ja yritämme herättää heidän kiinnostusta luonnontieteellisiä ja teknisiä aloja kohtaan, Lukas kertoo.

Myös lukion uusissa opintosuunnitelmissa on tavoitteena lisätä lukioaineisiin vapaaehtoisia teknologia-aineita kuten rakennuspiirtämistä, 3D-suunnittelua, robotiikkaa sekä IT-sovelluksia.

Lukasin mukaan Viron nopea kehitys informaatioteknologiassa perustuu nopeaan kehitykseen koulujärjestelmässä.

Jo 1990-luvun puolessa välissä Toomas Hendrik Ilves, Viron nykyinen presi-

dentti, lanseerasi Tiikerin loikka -projektin. Hanke toi kouluihin tietokoneet ja internetin.

– Nyt ovat näkyvissä ensimmäiset innovaatiot, joita nuoret ovat aikuisina kehittäneet, Lukas kertoo.

Esimerkkinä hän mainitsee Skypen, joka on internetin verkkopuheluihin tarkoitettu ilmainen sovellus. Sen kehittämisessä on ollut mukana virolaisia nuorukaisia.

Opiskelijat vähenevät rajusti

Tõnis Lukas on huolissaan maansa korkeakoulutuksen tasosta lähivuosina, sillä opiskelijamäärä vähenee 60 000 opiskelijasta 40 000 opiskelijaan.

– Pystyykö vironkielinen korkeakoulutusopetus säilymään maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä, hän aprikoi.

Vironkielistä opetusta arvostetaan ja sen säilymistä pidetään tärkeänä. Ongelmana on syntyvien virolaisten määrän lasku. Kun 1990-luvun taitteessa Virossa syntyi vuosittain 25 000 lasta, niin 10 vuotta myöhemmin syntyneiden määrä oli 12 000. Nyttemmin syntyvyys on kääntynyt nousuun: tänä vuonna arvioidaan Virossa syntyvän 16 000 lasta.

Myös lukioita joudutaan lakkauttamaan runsaasti. Niiden määrä putoaa jyrkästi seuraavan kolmen vuoden aikana: neljännes ja paikoitellen jopa puolet lukioista sulkee ovensa. n

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Kansainvälinen metalli haluaa raamittaa Nokiaa IMF:n pääsihteeri Jyrki Raina haluaa kehittää vuoropuhelua Nokian kanssa. Globaaleilla markkinoilla Nokiaan kohdistuu paineita sekä kuluttajilta että sijoittajilta. Hyvistä käytännöistä kertova yrityksen eettinen koodi Code of conduct ei enää ole riittävä osoitus vastuullisuudesta.

I

MF edustaa noin 25 miljoonaa metallityöntekijää yli 200 ammattiliitossa yli 100 maassa. Eniten jäseniä on autoklusterissa, seuraavaksi suurimmat ovat ICT-, teräs- ja laivanrakennusteollisuus. IMF on solminut 19 raamisopimusta metallialalla.

Raamisopimus on monikansallisen yrityksen ja ay-liikkeen välinen globaali sopimus, jolla sovitaan siitä, että yritys kunnioittaa keskeisiä työelämän perusoikeuksia ja siitä, että sopimuksen noudattamista valvotaan.

Yksikään suomalainen yritys ei ole raamisopimusta henkilöstönsä kanssa vielä solminut. IMF:n pääsihteeri Jyrki Raina toivookin, että suomalaisten lip-

I

MF:n pääsihteeri Jyrki Raina ja IMF:n suomalaisten jäsenliittojen puheen-

johtajat Pertti Porokari UIL:stä, Heikki Kauppi TEK:stä, Antti Rinne TU:sta ja Riku Aalto Metalliliitosta tapasivat Nokian johdosta Esko Ahon ja OlliPekka Kallasvuon tunnustellakseen mahdollisuuksia kansainvälisestä yh-

UUSI

teistyöstä.

INSINÖÖRI

pulaiva ja maailman tärkeimpiin kuuluva ICTalan yritys Nokia kiinnostuisi asiasta.

Hän kävi IMF:n suomalaisten jäsenliittojen UIL:n, TEK:n, TU:n ja Metalliliiton puheenjohtajien kanssa tapaamassa Nokian johtoa toukokuussa tunnustellakseen mahdollisuuksia kansainvälisestä yhteistyöstä.

Tapaamisessa sovittiin, että vuoropuhelua jatketaan. Nokia tarjosi myönteistä globaalia kumppanuutta työehtojen kehittämiseksi. Raina uskoo, että Nokiakin vielä allekirjoittaa raamisopimuksen IMF:n kanssa.

Kansainvälinen raamisopimus on osoitus yrityksessä toimivasta valvonnasta.

Samalla se on hyvä viestintäkanava.

Alihankintaketjujen riskit

Raina kiertää työkseen liittonsa asialla eri puolilla maailmaa ja näkee aitiopaikalta globalisaation mukanaan tuomat ongelmat.

– Työntekijöiden oikeuksien ja ammattiyhdistysliikkeen toiminnan puolustaminen vaatii meiltä jatkuvaa ja nopeaa

IMF:n pääsihteeri Jyrki Raina toivoo suomalaisilta metallialan liitoilta vetoapua suomalaisten globaalien yritysten valvomisessa.

puuttumista, pääsihteeri toteaa. Siksi on tärkeää rakentaa ay-verkostoja ylikansallisiin yrityksiin.

Varsinkin alihankintaketjuissa muhii ympäristöön liittyviä riskipommeja, Raina tietää. Luulisi yritysten olevan kiinnostuneita maineensa puhtaana pitämisestä.

Myös vuokratyövoiman käyttö ja epätyypilliset työt ovat räjähtämässä käsiin.

IMF haluaakin olla partneri globaalisti toimivien yritysten kanssa. Parhaiten se tapahtuu neuvottelemalla niiden kanssa raamisopimus. Näin pelisäännöt työntekijöiden kohtelusta ja ay-liikkeen oikeuksista on sovittu maailmanlaajuisesti. n 27

totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner ja Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Lauri Rotko / Gorilla

Monivaiheinen työura ennakoi palkanmuutoksia Työmarkkinaliikkuvuus ja urakatkot ovat tärkeitä palkkakehitykseen vaikuttavia tekijöitä.

Niiden avulla voidaan ainakin osittain selittää myös naisten ja miesten palkkaerojen kehitystä.

T

utkijat Merja Kauhanen, Sami Napari ja Antti Kauhanen ovat analysoineet työuria ja urakatkoksia sekä yritysten sisäisiä työmarkkinoita ja palkanmuodostusta yrityksen sisällä Elinkeinoelämän Keskusliiton teollisuuden toimihenkilöiden palkka-aineiston avulla.

Työtehtävän vaihto voi tapahtua työnantajaa vaihtamalla tai saman yrityksen sisällä. Työuraan vaikuttavat tehtävän ja työpaikan vaihdosten lisäksi myös urakatkokset.

Miten liikkuvuus ja urakatkokset heijastuvat palkkaan? Palkkojen vaihteluun yritysten sisällä taas vaikuttavat keskeisesti eri hierarkiatasojen väliset palkkaerot, palkkahajonta hierarkiatasojen sisällä sekä henkilöiden liikkuvuus hierarkiatasojen välillä.

Nuoret ja korkeasti koulutetut vaihtavat työpaikkaa useammin

Työmarkkinaliikkuvuus on kasvattanut toimihenkilötehtävissä työskentelevien miesten ja naisten palkkoja enemmän kuin jos he olisivat pysyneet samassa tehtävässä saman työnantajan palveluksessa.

Palkkavaikutukset ovat keskimäärin suuremmat työnantajavaihdoksissa kuin vaihdettaessa tehtävää saman yrityksen sisällä.

Sukupuolesta riippumatta korkeammin koulutetut liikkuvat sekä yritysten välillä että yritysten sisällä enemmän kuin alemmin koulutetut toimihenkilöt. Liikkuvuus on myös yleisempää nuorilla, alle 30-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla toimihenkilöillä.

28

Korkeasti koulutettujen työpaikan vaihto parantaa useimmiten palkkaa.

Naistoimihenkilöt hyötyvät yrityksen sisällä tapahtuvasta liikkuvuudesta keskimäärin yhtä paljon kuin miehet. Sen sijaan työnantajavaihdoksissa naiset jäävät selkeästi miehistä jälkeen palkkakasvussa.

Koulutuksen mukainen tarkastelu paljasti kuitenkin, että korkeammin koulutetut naiset hyötyvät myös yritysten välisestä liikkuvuudesta vähintään yhtä paljon kuin samantasoisen koulutuksen suorittaneet miehet. Vähemmän koulutetut naiset hyötyvät liikkuvuudesta vähiten.

Urakatkojen palkkavaikutukset vaihtelevat merkittävästi urakatkon syyn ja su-

kupuolen mukaan. Perhevapaisiin liittyvät urakatkot heikentävät naisten palkkaasemaa, mutta niillä on vain vähäinen merkitys miesten palkkakehitykselle.

Tämä johtuu siitä, että miesten perhevapaajaksot ovat huomattavasti lyhyempiä kuin naisten.

Työttömyys taas näyttää heikentävän keskimärin hieman enemmän miesten kuin naisten palkkoja, mutta ero ei ole suuri.

Myös opiskelusta johtuvat urakatkot heikentävät sekä naisten että miesten palkkakehitystä. Urakatkojen haitalliset

palkkavaikutukset kuitenkin vähenevät työmarkkinoille paluuta seuraavina vuosina. Opiskeluun liittyvää urakatkoa lukuun ottamatta korkeasti koulutetut häviävät urakatkon seurauksena enemmän kuin vähemmän koulutetut. Tulos koskee sekä miehiä että naisia.

Vaativien erityisasiantuntijoiden osuus kasvanut eniten

Teollisuuden toimihenkilöiden tehtävärakenteessa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisten 25 vuoden aikana. Merkittävin muutos näkyy vaativampien tehtävien kasvuna. Vuonna 1981 vaativissa erityisasiantuntijatehtävissä työskenteli 9,4 prosenttia teollisuuden toimihenkilöistä, vuonna 2006 osuus oli kasvanut jo 16,7 prosenttiin. Sen sijaan vähemmän vaativissa toimihenkilötehtävissä työskentelevien osuus on laskenut.

Yrityksen sisällä hierarkiassa siirrytään yleensä vain yhden askeleen verran eli lähimpään ylempään tai alempaan tasoon.

Ylenemiset ovat tyypillisempiä kuin alenemiset, mutta eivät alenemisetkaan ole mitenkään poikkeuksellisia tapahtumia

edes yrityshierarkian kaikkein korkeimmilla tasoilla.

Todennäköisyys ylentyä kasvaa suoritetun koulutuksen pituuden myötä.

Muita todennäköisemmin ylenevät erityisesti teknisen koulutuksen hankkineet sekä innovaatio- ja tuotantotehtävissä työskentelevät.

Tutkijat löysivät myös viitteitä niin sanotuista uraputkista eli siitä, että ylennys usein ennustaa ylennystä myös lähivuosina. Sen sijaan mitä kauemmin henkilö on ollut nykyisellä hierarkiatasollaan, sitä heikommat hänen ylenemismahdollisuutensa ovat.

Hierarkiasta toiseen siirrytään yleisesti myös myöhemmällä työuralla. Yritysten sisältä eri hierarkiatasoille siirtyvien osuus kasvaa liikuttaessa hierarkiassa ylöspäin.

Hierarkian korkeimmille tasoille noustaan tyypillisimmin, mutta ei yksinomaan, yrityksen sisältä.

Ylennykset ovat ansiokehityksen kannalta tärkeitä. Mikäli ylennykseen liittyy myös työnantajan vaihto, ansiot kasvavat vieläkin voimakkaampaa. Siirtyminen hierarkiassa alaspäin taas johtaa usein ansiomenetyksiin. Tyypillisesti menetykset ovat

olleet hieman suuremmat, mikäli alennus on tapahtunut samassa yrityksessä.

Ylennysten antaman palkkaedun suuruus näyttäisi olevan yhteydessä suhdanteisiin. Ylennysten tuottama palkkaetu pienentyi huomattavasti lamavuosina 1991–1995, kun 1990-luvun lopun nousukauden aikana ylennysten myönteiset palkkavaikutukset taas vahvistuivat.

Ajanjaksolla 2000–2006 huomattiin ylennysten tuoman edun jälleen heikentyneen. Myös yritysten välillä tapahtuvan horisontaalisen liikkuvuuden tuottamat ansioedut ovat vaihdelleet vastaavalla tavalla suhdannetilanteen mukaan. n

Molempien tutkimusten lähde: Suomalainen palkkarakenne, Muutokset – syyt – seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.)

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA ja Palkansaajien Tutkimuslaitos, 2010.

Laaja kolmivuotisen tutkimushankkeen loppuraportti kokoaa yhteen hankkeen keskeiset tulokset. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.

Tulospalkkaus on suurentanut palkkaeroja

T

UUSI

ulospalkkauksen yleistyminen on kasvattanut palkkaeroja Suomessa yksityisellä sektorilla viime vuosina. Palvelualoilla muutos käynnistyi 1990-luvun puolessa välissä ja teollisuudessa vasta vuosituhannen vaihteessa.

Palkkaerot ovat kasvaneet yritysten ja toimipaikkojen sisällä, eivät niinkään yritysten välillä, kertovat tutkijat Mari Kangasniemi ja Antti Kauhanen.

Yksityisen sektorin palkkausjärjestelmissä tapahtuneet muutokset, lähinnä tulospalkkauksen käyttöönotto, ovat merkittävästi kasvattaneet korkeampipalkkaisen, henkilöstön palkkaeroja niin teollisuudessa kuin palvelualoillakin.

Tulospalkkaukseen siirtyminen on siis kasvattanut henkilöstön ja erityisesti johtotehtävissä toimivien palkkaeroja.

Myös kansainvälinen tutkimus osoittaa, että tulospalkkaus on kasvattanut palkkahajontaa merkittävästi.

Suomessa korkeampipalkkaisten väliset ansioerot olivat yksityisillä palvelualoilla noin yhdeksän prosenttia ja teollisuudessa noin seitsemän prosenttia suuremmat vuonna 2007 kuin vuonna 1995.

INSINÖÖRI

Muutos on ollut Suomen oloissa näkyvä, sillä tätä ennen palkkaerot pysyivät melko muuttumattomina. Palkkaerot kasvoivat erityisesti suurissa toimipaikoissa.

Tulospalkkauksen yleistyttyä muodollinen koulutus ja kertynyt työkokemus selittävät aiempaa pienemmän osan kasvaneista palkkaeroista.

Selkeimmin teollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä tuottavuuden ja ansioiden määräytymisessä korostuvatkin sellaiset osaamistekijät, jotka eivät ole helposti mitattavissa.

Teollisuuden muissa henkilöstöryhmissä tällaista muutosta ei kuitenkaan havaita.

Suomessa tulospalkkojen osuus kokonaisansioista on kuitenkin edelleen melko vaatimaton. Niinpä voidaan odottaa tulospalkkauksen merkityksen ja palkkaerojen kasvavan yrityksissä ja toimipaikoissa. Siksi on tärkeää, että tulospalkkojen perusteet ovat läpinäkyvät ja että ne koetaan työpaikoilla mielekkäiksi.

29

3.6. numero 4/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2010 19.8., 16.9., 14.10., 18.11., 16.12.

22

Ilmasta käsin maailma näyttää toisenlaiselta. Insinööri Matti Hukkanen yhdistää lentämiseen huvin ja hyödyn.

Tarkastettu levikki 61 141 kpl (25.3.2010) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

UUSI

34 INSINÖÖRI

Vastavalmistuneet insinöörit saavat liiton järjestämissä tilaisuuksissa eväitä työelämään ja vastauksia kiperiin kysymyksiin.

Porissa valmistuvat kohtasivat kesän kynnyksellä.

Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3

oikeus Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Ay-liikkeen juhlahetki

H

elsingin Paasitorniin kokoontui huhtikuun lopulla lähes sata eri liitoista korvauksia saaneita kuulemaan Fujitsun Espoon tehtaan lakkauttamista koskeneesta oikeuden päätöksestä.

Monet olivat jo unohtaneet koko asian, mutta aktiivisimmat olivat seuranneet asian käsittelyä eri oikeusasteissa liittojen kautta. Monelta oli myös jo usko mennyt, voiko tästä tulla tyydyttävää päätöstä. Lakimiehet ajoivat kuitenkin sinnikkäästi asiaa voitokkaaseen loppuun asti.

Yhteinen kommentti tilaisuudessa oli se, että yhdessä olemme vahvoja!

Viimeistä MikroMikkoa kootaan Kilossa 28.3.2000.

Tuotantopäällikkö Eino Laine kuului tuolloin Insinööriliittoon ja on tyytyväinen asiaa ajaneiden lakimiesten sinnikkääseen työhön. Taustalla muita insinööriliittolaisia.

30

Liiton kautta asiat hoituvat

Uuden Insinööriliiton yhdeksän jäsentä saivat tuomion seurauksena korvauksia yhteensä 605 446,26 euroa.

Suurimmat korvaukset sai Metallityöväen Liitto ry, lähes viisi miljoonaa euroa, Toimihenkilöunioni TU ry, noin 1,6 miljoonaa euroa ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry yli 700 000 euroa. Fujitsu tuomittiin maksamaan liittojen oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä kaikissa oikeusasteissa.

– Liiton kautta asiat ovat hoituneet hyvin, muuten olisivat jääneet nämä-

kin korvaukset saamatta, kommentoi insinööri Ismo Lippojoki puhelimessa.

Hän ei päässyt työkiireiden vuoksi osallistumaan tilaisuuteen.

Hän riitautti irtisanomisensa heti sen tapahduttua vuoden 2000 alkupuolella.

Uuden Insinööriliiton (silloinen Insinööriliitto) lakimies hoiti asiaa aina käräjä- ja hovioikeuskäsittelyihin asti. Oikeudenkäynnin hoiti asianajaja Arto Vainio.

Oikeusprosessien tuloksena Lippojoki sai korvauksen myös irtisanomisajalta parin vuoden odottelun jälkeen vuonna 2003.

– Se korvaus oli tietenkin oikeudenmukainen, mutta suhteutettuna saksalais-

ten saamiin irtisanomisajan korvauksiin pieni. Muualla Euroopassahan irtisanomiset tulevat paljon kalliimmiksi kuin meillä, Lippojoki tietää.

Korkeimmasta oikeudesta maaliskuussa tullut tuomion päätös toi asianosaisille vielä isommat korvaukset.

– Kyllä siinä kymmenien vuosien jäsenmaksut sai takaisin, toteaa tyytyväinen Lippojoki.

Välillä alkoi usko hänelläkin asian etenemiseen horjua, mutta kun liitot halusivat ajaa asiaa loppuun saakka, niin olihan siinä oltava mukana. n

Pitkän väännön jälkeen voitto Fujitsun työntekijöille Fujitsun Espoon tehtaan lakkauttamista koskeva juttu ratkaistiin pitkän väännön jälkeen järjestäyneiden eduksi. Yhteistoimintalain tulkinnasta taisteltiin lähes kymmenen vuotta. Liittoihin kuuluvien mielestä se kannatti.

F

UUSI

ujitsun Espoon Kilossa toiminut kannattava tietokonetehdas lakkautettiin vuonna 2000. Tehtaan 450 työntekijää irtisanottiin. Ammattiliitot riitauttivat kuitenkin irtisanomiset ja katsoivat, että yt-lakia oli rikottu. Ammattiliittojen mukaan alankomaalainen emoyhtiö oli tehnyt päätöksen tehtaan ja tuotekehityksen lopettamisesta jo ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut tytäryhtiössä oli edes aloitettu.

– Liittoon kuuluville oli selvää, että yt-laista pitää yrittää mitata ulos kaikki, mitä voidaan saada, kertoo asiaa hoitanut lakimies Jari Hellsten.

Alioikeuden ja hovioikeuden käsittelyjen jälkeen korkein oikeus tyytyi Hellstenin mukaan seuraamaan hovioikeuden kantaa, joka perustui näkemykseen, että tytäryhtiö voisi päättää irtisanomisista.

INSINÖÖRI

– Se pohjautui väärään direktiiviin, sillä me ajoimme asiaa nyt EU:n joukkoirtisanomisdirektiivin kautta.

Hellstenin väite oli se, että hovioikeuden tuomiota ei voi hyväksyä eikä vahvistaa korkeimmassa oikeudessa ilman, että kuullaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta, koska välissä oli EU:n direktiivi.

Näin haluttiin varmistaa, että irtisanotut saivat sen oikeusturvan, joka heille unionin oikeuden säännöksillä myönnetään.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan kansallinen tuomioistuin tulkitsee kansallista lakia mahdollisimman pitkälle direktiivillä tavoitellun päämäärän kanssa yhdenmukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi.

Joukkoirtisanomisdirektiivin mukaan emoyhtiö ei voi tehdä strategisia liikkeenjohtopäätöksiä ennen kuin tytäryhtiössä

on neuvottelut käyty loppuun.

Tämä on Hellstenin mukaan ensimmäinen joukkovähentämisdirektiivin pohjalta tehty tuomio, joten se viitoittaa tietä tuleville tapauksille. Ja yt-neuvottelujahan käydään monessa työpaikassa tälläkin hetkellä. n

Liittoon kuuluville oli selvää, että yt-laista pitää yrittää mitata ulos kaikki, mitä voidaan saada.

31

opiskelijat www.iol.fi

Valmistuitko tänä keväänä?

I

nsinööriopiskelijaliitto haluaa onnitella sinua lämpimästi Insinööritutkintosi johdosta. Opiskelu-urakka on nyt onnellisesti loppuun suoritettu ja edessä on ura arvostettuna ja ammattitaitoisena insinöörinä.

Muistathan tehdä meille liittoon valmistumisilmoituksen.

Valmistumisesi jälkeen jäsenyytesi Uudessa Insinööriliitossa jatkuu ja sinut ohjataan asuinpaikkakuntasi mukaiseen UIL:n alueyhdistykseen.

Jos työskentelet julkisella sektorilla, voit halutessasi liittyä UIL:n kunta- tai valtiosektorin järjestöön. Lisätietoja jäsenjärjestöistä on UIL:n nettisivuilla www. uil.i -> jäsenyhdistykset.

Valmistumisen jälkeen vuosittainen jäsenmaksusi koostuu kahdesta osasta: 354 euron (vuonna 2010) suuruisesta liittomaksusta, joka sisältää työttömyyskassamaksun ja alueyhdistysmaksusta, joka on noin 10–50 euroa jäsenjärjestöstä riippuen. Yhteensä siis vuosimaksu on noin 390 euroa.

Jäsenmaksun voit maksaa joko kerralla tai kuukausierissä tai laittaa kätevästi työnantajaperintään, jolloin kuukausittainen osuus lähtee automaattisesti palkastasi. Tarkista työnantajaperinnän mahdollisuus omalta työnantajaltasi.

Muistathan, että kun olet ollut Insinööriopiskelijaliiton jäsen opiskeluaikana, saat liittomaksuista sekä joidenkin alueyhdistysten maksuista alennusta kahden ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana. Nyt valmistumisvuonna alennus on kalenterivuoden loppuun asti -70 prosenttia ja toisena kalenterivuotena -50 prosenttia. n

32

Insinööriopiskelijapäivät järjestettiin viime vuonna Jyväskylässä. Kuvat Jyri Hakkarainen.

Insinööriopiskelijapäivät 2011

I

nsinööriopiskelijaliiton hallitus on avannut haun vuoden 2011 Insinööriopiskelijapäivistä. Haku on avoin kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Hakemus saa olla vapaamuotoinen, mutta toivomme sen kuitenkin sisältävän alustavan talousarvion sekä suunnitelman tapahtuman kulusta, majoituksesta ja ohjelmasta.

Hakemukset lähetetään sähköpostilla osoitteisiin hallitus@iol.i ja marjo. nykanen@uil.i tai perinteisellä postilla osoitteeseen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

Hakemusten on oltava perillä 29.7.2010 mennessä. Lisätietoja saa osoitteesta hallitus@iol.i. n

Henkilömuutoksia IOL:n toimistolla IOL:n toimiston henkilökunnassa tapahtuu muutoksia kesän aikana. Toiminnanjohtaja UllaMari Pasala ja kenttäasiamies Anu Kaasalainen ovat jääneet perhevapaille.

Heitä sijaistavat IOL:n pro-

jektiasiamiehen hommista siirtynyt Marjo Nykänen (Pasala) ja UIL:n jäsentietopalvelusta siirtynyt Satu-Maarit Velling (Kaasalainen). IOL:n projektiasiamiehenä aloittaa heinäkuun lopussa Ville Välimäki. ■

Jäsentietoihin liittyvissä asioissa kesäaikaankin palvelee jäsentietopalvelu numerossa 020 693 877 (ma–ti ja to–pe kello 10–14) ja työsuhdeasioissa työsuhdepäivystys numerossa 020 693 858 (ma– pe 9–13.30). ■

Työttömyyskassa Muistathan liittyä työttömyyskassaan kesätöissä ollessasi!

Lisätietoja ja liittymiset www.iol.fi

Suomen paras kesätyönantaja Suomen paras kesätyönantaja -kilpailu toteutetaan tänäkin kesänä.

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn järjestämän kilpailun tavoitteena on herättää keskustelua työpaikkojen hyvistä käytännöistä palkitsemalla esimerkillisin kesätyönantaja.

Voittajan valitsee raati, jonka jäseninä ovat AOVAn puheenjohtaja Tuomas Meriniemi, varapuheenjohtajat Anna Pitkäkoski ja Vesa Engström sekä työjaoston jäsenet Marjo Nykänen, Tanja Haapasalo ja Kari Hankia.

Suomen parasta kesätyönantajaa voivat ehdottaa sekä kesätyöntekijät että -työnantajat. Vuonna 2009 kilpailun voittaja oli Helsingin kaupungin itäinen perhekeskus.

Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa lomakkeella osoitteessa www.akava.fi/paraskesatyonantaja. Lomakkeessa kysytään työsuhteen perusasioiden lisäksi mm. työtehtävistä, ohjauksesta ja oikeuksien toteutumisesta.

Lomakkeeseen voi vastata syyskuun loppuun asti. ■

Tarkista yhteystietosi

UUSI

Yhteystietojen ajan tasalla pitäminen myös ammattiliiton suuntaan on tärkeää. Postiosoitetiedot päivittyvät myös meille, kun teet osoitteenmuutoksen väestörekisteriin, mutta puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet jäävät usein INSINÖÖRI

puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Pääsykokeiden kautta opiskelemaan insinööriksi

IOL:n toimisto lomailee Opiskelijatoiminta hiljenee kesäksi ja aktiivimme latailevat akkuja. Myös IOL:n toimisto lomailee osan kesästä. Toimisto on kokonaan suljettuna viikot 26–28.

Muina aikoina toimistolla on aina joku tavoitettavissa.

Joona Haavisto

päivittämättä. Käythän tarkistamassa omat yhteystietosi osoitteessa www.iol.fi/muutoslomake.

Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla. ■

A

mmattikorkeakoulujen yhteishaku päättyi huhtikuun puolivälissä. Tilastojen mukaan tekniikan alan vetovoima on kasvanut parin vuoden sisällä. Viimevuotisiin hakijamääriin suhteutettuna nykyisissä hakijamäärissä oli muutaman sadan hakijan kasvu.

On tärkeä, että tekniikan koulutusala säilyy vetovoimaisena ja tunnustettuna.

Pääsykokeet ovat edelleen osa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja. Touko-kesäkuun vaihteessa yhteishaussa ammattikorkeakouluihin hakeneet pääsivät testaamaan taitojaan pääsykokeissa. Tehdessään valintoja ja valmistautuessaan pääsykokeisiin nuori on varmasti jo jonkun verran saanut käsitystä, mitä mahdolliset tulevat opinnot pitävät sisällään ja millaisiin työtehtäviin opintojen myötä voi päästä.

Ammattikorkeakoulujen pääsykokeen on oltava riittävän vaativa, jotta sillä mitataan opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota alalle.

Pääsykokeiden roolia opiskelijavalinnoissa on korostettava ja kokeiden monipuolisuutta edelleen kehitettävä.

Samaan aikaan, kun nuoret hakeutuvat ammattikorkeakouluihin, valmistuu opiskelijoita ammattikorkeakouluista. Onnittelut kaikille valmistuneille insinööreille!

Kevät on edennyt vauhdikkaasti ja siirrymme kesään. Kevään osalta on tehty hyvää työtä, Insinööriopiskelijaliiton jäsenhankinta on edennyt hyvin tuloksin ja liitto on ollut aktiivisesti monessa mukana.

Kesä on liitolle pääosin loma-aikaa, toimintamme perustuu vapaaehtoisuuteen ja sitä myötä aktiivitoimijoihin. Aktiivitoimijoiden työpanos liiton toiminnan eteen on merkittävä. Kerätäänhän voimia kesän aikana, työsarkaa on syksyllä edessä taas paljon.

Hyvää kesää kaikille!

33

jäsenyys Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Tapio Helminen ja Jari Vihervirta

Opiskelunsa päättävien tiedonjano ja huolenaiheet ovat suuria. Tiedonjanoa voi sammuttaa ainakin UIL-yhteisön järjestämissä valmistuvien tilaisuuksissa, joissa saa kuulla ammattiliiton tarjoamasta eduista ja palveluista insinööriksi valmistuneille.

Porin tuoreilla insinööreillä on aika jättää hyvästit opinnoille.

Insinöörien yhteisö saattaa nuoret työelämän aallokoihin

T

änä vuonna valmistuneita ja valmistuvia insinöörejä askarruttaa yleinen työtilanne omalla alallaan, kun avoimet työpaikat ovat niukassa.

Löytyykö töitä opiskelupaikkakunnalta vai onko lähdettävä työn perään esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Osa etsii töitä nimenomaan kotiseudulta, osa on valmis muuttamaan kauaskin, jotta saa tehdä töitä opiskelemallaan alalla.

– Miten saan jalkaa työmarkkinoiden oven väliin, kun suoritin työharjoittelut eri irmoissa enkä siis valmistu suoraan työpaikkaan, pohtii Timo Heikkinen.

Hän valmistui toukokuussa Satakunnan ammattikorkeakoulusta tietotekniikan koulutusohjelmasta. Hän on päättänyt, että jos vuodessa ei löydy oman alan tai koulutusta vastaavaa työtä, on aika palata koulun penkille.

– Saattaa olla, että ensimmäinen työpaikka ei olekaan työtehtäviltään juuri sitä, mitä toivon, arvelee puolestaan Janne Yli-Arvo.

– Ensimmäinen prioriteetti on kuitenkin saada töitä, sillä tyhjän panttina oleskelu syö miestä, maaliskuussa sähkötekniikan koulutusohjelmasta Vaasan

34

ammattikorkeakoulusta valmistunut insinööri jatkaa. Hän ei ole hakenut kesätöitä, vaan pysyvää työtä.

Usean paikallisyhdistyksen luoma käytäntö

Insinöörien yhteisö tarjoaa valmistuville tukea ja vastauksia moniin kysymyksiin, kun he siirtyvät opiskelijamaailmasta työelämään. Eri puolilla maata järjestetään valmistuvien tilaisuuksia. Osa on ammattikorkeakoulujen järjestämiä, mutta valtaosin perinteen ovat aloittaneet Insinööriopiskelijoiden liitto IOL:n paikallisyhdistykset.

Ihannetilanteessa tilaisuudessa ovat mukana paikallisyhdistysten lisäksi Uuden Insinööriliiton alueyhdistykset sekä UIL:n asiamies ja IOL:n kenttäasiamies.

Paikallisesti määritellään, miten tilaisuus on paras järjestää. Jossakin alueyhdistys tarjoaa valmistuville illallisen pukujuhlina, toisaalla mennään porukalla vaikkapa keilaamaan. Osassa kouluista järjestetään pelkkää asiaa sisältävä tilaisuus.

Yhtä kaikkia, valmistuneita onnitel-

Marita Yli-Huhtalan valmistuminen siirtyy syksyyn mieluisan kesätyön takia.

laan ja he saavat mahdollisuuden kysellä työelämän kiemuroista.

Kaikille valmistuville mahdollisuus tulla

Tilaisuudet ovat avoinna niin IOL:n jäsenille kuin järjestäytymättömille.

Timo Heikkinen odottaa Satakunnan Insinöörien mielenkiintoisia reissuja, joista on kuullut kavereiltaan.

Mari Anttilalla ja Janne Yli-Arvolla on insinööriopinnot takana ja työelämä edessä.

– Toivomme, että kaikki saavat kipinän liittyä ja että opiskelijajäsenet palauttavat valmistautumisilmoituksen heti, ettei se unohdu, sanoo IOL:n kenttäasiamies Tiina Lahtiluoma.

Marita Yli-Huhtala valmistuu syyskuussa Satakunnan ammattikorkeakoulusta kemiantekniikan insinööriksi. Silloin hän siirtyy Porin Insinööriopiskelijat PIO:n jäsenestä Satakunnan Insinööreihin. Valmistumista siirtää kesätyöt omalla alalla, Botnian sellutehtaalla Raumalla.

Valmistuvien tilaisuudessa käydyistä asioista suuri osa oli Yli-Huhtalalle tuttuja, sillä hän on ollut aktiivisesti mukana PIO:n toiminnassa. Hänen mielestään kuitenkin monille oli tärkeää kuulla, mitä liiton jäsenyys tuo mukanaan.

– Tilaisuudessa oli mukana muutama, joka ei jostain kumman syystä ollut vielä jäsen, Yli-Huhtala hämmästelee.

Hän pitää tärkeänä myös kuulla IAET-kassan jäsenyydestä ja siihen liittymisestä.

– Tietenkin oli hyvä, että meitä muistutettiin valmistumisilmoituksen tekemisestä IOL:lle.

Jäsenedut kiinnostavat

UUSI

Valmistuvien tilaisuuden parasta antia Timo Heikkiselle oli kuulla Uuden Insinööriliiton tarjoamista etuuksista.

– On tärkeää, että liitto pitää omistaan huolen ja tietenkin myös se, millä INSINÖÖRI

Monet Vaasassa tänä keväänä valmistuneet insinöörit olivat viimeistä kertaa yhtä aikaa koulun penkeillä. Kuvassa oikealla IOL:n kenttäasiamies Annika Kujansuu.

tavalla se pitää omistaan huolen. Kaikki informaatio liittyen työsuhteeseen ja sen turvaamiseen kuten esimerkiksi lakimiespalveluihin ja vastuuvakuutukseen on tarpeen.

Monet liittoa koskevat asiat olivat uusia Janne Yli-Arvolle.

– Ehkä en ollut aiemmin kiinnittänyt asioihin huomiota, mutta nyt valmistuneena insinöörinä lukuiset jäsenedut vakuutuksista oikeusapuun olivat yhtäkkiä hyvinkin mielenkiintoisia.

mineelle Anttilalle liiton esittely valmistuvien tilaisuudessa oli osin tuttua asiaa.

Silti liiton esittely tarjosi mielenkiintoisia, uusia asioita.

– Mukavaa oli myös kokoontua samaan aikaan valmistuvien opiskelutovereiden kanssa yhteen vielä viimeistä kertaa.

UIL-yhteisöltä Anttila odottaa työsuhteiden edunvalvontaa, selkeisiin epäkohtiin puuttumista sekä aktiivista toimintaa parempien työehtosopimusten puolesta.

Kesätöihin kaupungille

Mari Anttila valmistui huhtikuussa Vaasan ammattikorkeakoulusta ympäristöteknologian koulutusohjelmasta. Hän on menossa kesätöihin Vaasan kaupungin ympäristölaboratorioon, jossa työtehtäviin kuuluu vesikemiallisten analyysien suorittaminen.

Vaasan insinööriopiskelijoiden jäsen siirtyi Merenkurkun Insinöörien jäseneksi. Merenkurkun Insinöörit valikoitui sen tähden, että tavoitteena on löytää vakituinen työpaikka Pohjanmaan tai Etelä-Pohjanmaan alueelta. Toiveena on monipuoliset ja vaihtelevat työtehtävät sekä mahdollisuus itse vaikuttaa omaan työnkuvaan.

– Hienoa olisi myös olla yhteistyössä muiden alojen osaajien kanssa ja sitä kautta päästä syventämään omaa tietotaitoani.

Usean vuoden opiskelija-aktiivina toi-

Jäsenenä koko opiskeluajan

Kaikki haastateltavat olivat liittyneet IOL:n jäseniksi jo opintojen alkutaipaleella. Syitä liittymiseen oli monia: opiskelijoiden edunvalvonta, edullinen hinta, liiton tarjoamat edut. Ennen kaikkea rekrytoijien puheet olivat vakuuttaneet opiskelijat.

Kun IOL:n paikallisyhdistyksen jäsen valmistuu ja siirtyy UIL:n alueyhdistyksen jäseneksi, hän saa valmistusvuotenaan 70 prosentin alennuksen jäsenmaksusta.

Seuraavana vuonna alennus on 50 prosenttia.

Ensi lukuvuonna IOL:n kenttäasiamiehet Annika Kujansuu ja Tiina Lahtiluoma aikoivat varmistaa, että kaikissa insinöörejä kouluttavassa ammattikorkeakouluissa järjestetään valmistuvien tilaisuus. n

35

jäsenyys Koonneet: Mervi Kinnunen ja Erik Sartorisio

estä Uuden Insinööriliiton jäsenyyd on hyötyä myös kesällä pitää muInsinöörikortti kannattaa se on myös ä sill kana kesälomallakin, tkustajama ja vapaa-ajan tapaturmavakuutuskortti. utus Vapaa-ajan tapaturmavaku enin– Tapaturman hoitokulut a, oma tään 8500 euroa/tapaturm vastuu 100 euroa pysyvä – Tapaturman aiheuttama oa eur 0 haitta enintään 35 00 – Tapaturman aiheuttama kuolema 8 500 euroa.

tus Vapaa-ajan matkavakuu ei ole voitus uu vak tka Vapaa-ajan ma lä työpaimassa 50 kilometrin säteel nnosta tai kasta, opiskelupaikasta, asu den välinii ä eik vapaa-ajanasunnosta vakuuma joa sillä matkoilla. UIL. tar tava kat in nk tuskokonaisuus on kuite la tul ini ma vapaa-ajalla, koska edellä illa tko ma alueilla tain niiden välisillä rmat koratu tap n aja aasattuneet vap avakuuvataan vapaa-ajan tapaturm tuksesta. utus Vapaa-ajan matkustajavaku : kostuu neljästä osasta 1. Matkustajavakuutus rajaa ja il– Ilman euromääräistä ylä 45 vuoman omavastuuta enintään ajan matrokautta kestävillä vapaa-

sairauden koilla aiheutuneita matka vän ja päi 90 ään hoitokuluja enint ään int en a luj tapaturman hoitoku kolmen vuoden ajalta stavat – Jäsenen mukana matku vat ulu perheen alle 20-vuotiaat ku vakuutuksen piiriin 2. Matkatavaravakuutus intään – Matkatavaravahinko en euroa 50 u stu 1000 euroa, omava tkustama a kan – Jäsenen ja mu pervan asu sa van samassa taloudes vat ulu ku t heenjäsenen matkatavara vakuutuksen piiriin 3. Matkavastuuvakuutus euroa, – Vakuutusmäärä 85 000 otapahink vah oa/ eur omavastuu 50 tuma – Vakuutettuina ovat myös stavat vakuutetun mukana matku heenper vat samassa taloudessa asu jäsenet s 4. Matkaoikeusturvavakuutu oa, oma– Vakuutusmäärä 8 500 eur sta, mutta vastuu 15 prosenttia kului euroa kuitenkin vähintään 150 myös t ova ina – Vakuutettu stavat tku ma a vakuutetun mukan heenper vat samassa taloudessa asu jäsenet.

Lomaa suunnitellessa kannattaa tutustua jäsenetuihin Ennen lomalle lähtöä ja loman aikana kannattaa vierailla liiton jäsensivuilla katsoa eri hotellien ja kylpylöiden tarjouksia sekä alennuksia.

Jäsensivuilla esitellään muun muassa seuraavia yhteistyökumppaneita: • Hotel Katajanokka • S-Ryhmän edut

• • • •

Restel Hotel Group Naantalin kylpylä Kylpylä Kivitippu Levi Snow White

Laivayhtiöiden alennukset ja tarjoukset: • Tallink Silja • Viking Line • Eckerö Line

Mökit Uuden Insinööriliiton mökit esiteltiin edellisessä Uusi Insinööri -lehdessä.

Lisäksi jäsenille on tarjolla seuraavia mökkejä: • Vuokatin Valtion insinöörien mökki (www.a-lomat.fi) • Levin Rautateiden insinöörien mökki (www.a-lomat.fi) • Kolin huvilat Kainalolahti ja Kainaloranta. ISI-Kiinteistöt Oy myöntää UIL:n jäsenille 10 prosentin alennuksen Kolin huviloiden vuokrauksesta tänä vuonna.

Jotta saa alennuksen, varaus tehdään suoraan Matti Kettusen kautta. Matti Kettunen, ISI-Kiinteistöt Oy, Kuuselantie 12A, Joensuu, puh. 050 4046 496, majk@kolumbus.fi • Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset SMKJ:n lomahuoneistot Levillä (SMKJ:n kautta, www.smkj.fi)

Suomen Retkeilymajajär jestö SRM:n jäsenedut

• Jäsen saa SRM-k etjun hostelleissa alennusta majoitush innoista 2,50 euroa/henkilö/vuoro kausi esittämällä Uuden Insin ööriliiton jäsenkortin. Etu on henk ilökohtainen (www.hostellit.fi) • Majoittuessaan hostelliin ulkomail la matkailija tarvitsee kansainvälisen hostellikortin. Jäsene t saavat kortin hintaan 12 euroa (n ormaalihinta 17 euroa).

• Lisätietoa ulkom aisista hostelleista on osoitteessa www. hihostels.com.

Kaikista jäseneduista saa lisätietoa UIL:n jäsensivuilta osoitteessa www.uil.fi.

36

Jäsenetu lehtiäkin voi lukea kesälomakaudella Jos tämä lehti jää kotiin, niin voit lukea sitä myös osoitteessa; www.insinoori-lehti.fi.

Tekniikka & Talous -lehti lähetetään Uuden Insinööriliiton täysjäsenille jäsenetuna. Vaihtoehtoisesti voi valita yhden seuraavista lehdistä, Energia, Fakta, Markkinointi & Mainonta, Metallitekniikka, MikroPC tai Tietoviikko.

Huom! Opiskelijajäsenillä ei ole lehden vaihto-oikeutta.

Insinööriopiskelijoille Tekniikka & Taloutta ei lähetetä automaattisesti, mutta IOL:n jäsenet voivat tilata Tekniikka & Talous -lehden tai Tietoviikon kotiin maksutta.

Talentumin lehtialennukset Jäsenet voivat tilata jäsenetuhintaan 40 prosentin alennuksella Talouselämän, Faktan, Markkinointi & Mainonnan, Metallitekniikan, MikroPC:n, Energian, Arvopaperin, Tekniikka & Talouden sekä Ny Teknik- ja Affärsvärlden -lehdet.

Tietoviikko-lehden saa 70 prosentin alennuksella.

Alennus lasketaan 12 kuukauden kestotilauksen hinnasta. Kerro jäsenyydestäsi Uudessa Insinööriliitossa tilauksen yhtyedessä.

tiset

u Kemia-lehti ja Uusiou jäsenhintaan

dolon jäsenillä on mah Uuden Insinööriliit ia tis lehteä ja Uusiouu lisuus tilata Kemiai lss nä vuonna Kempu jäsenetuhintaan. Tä n ia-lehti maksaa liito Oy julkaisema Kem ormaali vuositilaus jäsenille 59 euroa (n tiset 40 euroa (nor79 euroa) ja Uusiouu tita 69 euroa). Kesto maali vuositilaushin ta lis aa rm no kin puolet laus maksaa jatkossa . vuositilaushinnasta hdään osoitteissa Lehtien tilaukset te .fi. ja www.uusiouutiset www.kemia-lehti.fi yhteydessä, että olet Mainitse tilauksen on jäsen.

Uuden Insinööriliit

UUSI

Toivottavasti ka ikki sujuu lomal la hyvin. Jos niin ei käy, niin ensi hä tää saa yksityisoi keudellisissa asio issa neuvontaa Asian ajotoimisto Büt zow Oy:stä. Lisätieto ja puhelinneuvon nasta on liiton jäsensivuilla.

INSINÖÖRI

Insinöörikortti on myö polttoaineen alennusk s or tti

Polttoainealennuks et saa kaikilta Tebo il huoltamoilta ja automaatti asemilta lukuun otta matta nettohintaisia Tebo il Express-automaa tti as emia.

• 1,7 senttiä/litra ale nnusta bensiinistä • 1,7 senttiä/litra ale nnusta dieselöljystä • 10 prosenttia alenn usta voiteluaineista (koskee 10 litran ja sitä pienempiä astio ita).

Jäsenkorttialennukse t saa seuraavilla mak suvälineillä: käteinen, pankkikortti, Visa, MasterCard. Jäsenkorttiale nnuksen saa myös se llaisilla maksukorteilla mak settaessa, joissa on KPlussakorttiominaisuus. Jä senkorttiasiakas voi itse valita joko jäsenedun tai Plussa-pisteet.

Plussa-kortilla voi ke rryttää pisteitä kaik ilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasem ilta lukuun ottamatta netto hintapohjaisia Tebo il Express -automaattias emia. Teboililta Plus sa-kortilla ei saa ns. HetiE tua eli suoraan sent timääräistä alennusta.

Ympäristö ja Terveys -lehti jäsenetuhintaan Uusi Insinööriliiton jäsenet voivat tilata Ympäristö ja Terveys -lehteä 25 prosentin alennuksella.

Lehden normaalihinta on 60 euroa vuodessa. Lisäksi alaa koskevista oppaista, kirjoista ja muista erillisistä julkaisuista myönnetään UIL:läisille 10 prosentin alennus tilaushinnoista. Alan koulutustilaisuuksien osallistujahinnoista myönnetään myös 10 prosentin alennus.

Lisätietoja: www.ymparistojaterveys.fi. Tiedustelut ja tilaukset: tilaukset@ymparistojaterveys.fi

Tiede-lehti jäsenetuhintaan Tiede on lehti tieteestä, elämästä ja sen ilmiöistä kiinnostuneille. Lehden voi tilata jäsenetuhintaan liiton jäsensivujen kautta.

Expatrium-lehti Expatrium-lehti lähetetään jäsenetuna ulkomailla työskenteleville, jotka ovat ilmoittaneet ulkomaisen osoitteensa jäsenrekisteriin. Lisätietoa lehdestä: www.expatrium.fi.

37

jäsenyys Teksti: Björn Wiemers, asiamies n Kuvitus: Valeria Gasik

Jäsenenä olemisen sietämätön keveys Ammattiliitosta tulee jäsentensä voima, tarvittaessa jopa ase taistelussa yksilöä voimakkaampaa tahoa vastaan.

Siksi jäsenyys kannattaa, sinullekin.

Tiedottaminen ja viestintä

J

okainen jäsen pohtii varmasti joskus mielessään kysymystä: – Miksi minun pitäisi olla liiton jäsen?

Jäsenmaksu tuntuu kalliilta ja liiton palvelut turhilta. Posti tuo liiton lehden kerran kuussa, Tekniikka & Talouden kerran viikossa ja liiton jäsenkortilla saa toki alennusta polttoaineesta, mutta ovatko ne koko jäsenmaksun arvoinen etu?

Olen itsekin Uuden Insinööriliiton jäsen, ja olen myös pyöritellyt päässäni kysymystä siitä, kannattaako liiton jäsenyys vai ei. Eroamista en ole aidosti koskaan harkinnut, mutta vahvaa kyseenalaistamista olen kyllä tehnyt.

Asiaa tarkemmin pohdittuani huomasin, että liiton palvelut voidaan jakaa ainakin kahteen eri luokkaan: helposti ja vaikeammin huomattaviin jäsenetuihin.

Lehdet, kalenteri ja jäsenkortti tulevat postissa kotiin, reissussa on voimassa liiton matkavakuutus. Vaikka ne ovat helposti näkyviä, ne eivät vielä yksinään saisi minua maksamaan liiton jäsenmaksua.

Helposti näkyvien jäsenetujen lisäksi liitolla on tarjolla vaikeammin näkyviä etuja. Jäsenyyden kannalta hankalaa on, että ne ovat juuri niitä asioita, joiden vuoksi jäsenenä kannattaa olla.

Kun sisäistin näiden vaikeammin näkyvien jäsenetujen olemassaolon, ei tuntunut enää ollenkaan pahalta maksaa liiton jäsenmaksua. n

38

Kuvittele tilanne, jossa ajat nopeusvalvontakameroilla valvottua tietä ilman tietoa siitä, mitä nopeutta saat tiellä ajaa saamatta sakkoja.

Suurin osa autoilijoista ajaisi kuvatunlaisessa tilanteessa varmuuden vuoksi liian hiljaa.

Sama on tilanne työelämässäkin: jos et tiedä oikeuksiasi, sinua voidaan suorastaan jallittaa. Tämän vuoksi yksi liiton perustehtävistä on tiedottaa jäseniään heidän oikeuksistaan työelämässä.

Tätä tarkoitusta varten liitolla on lehti, nettisivut ja kattava kokoelma erilaisia oppaita.

Työehtosopimukset Lainsäädännöllä luodaan työsuhteen perusehdot, mutta niitä parannetaan huomattavasti alakohtaisilla työehtosopimuksilla.

Edelleen monella on kuvitelma, että palkankorotukset tulisivat lainsäädännön kautta.

– Milloin ne laissa määrätyt indeksikorotukset taas oikein tulevat, kuulee silloin tällöin insinöörinkin kysyvän.

Lainsäädäntö ei ota palkankorotuksiin mitään kantaa, vaan ne luodaan palkansaaja- ja työnantajaliittojen välisissä neuvotteluissa. Näillä palkankorotuksilla itse asiassa saa kuitattua jäsenmaksunsa, parhaimmillaan jopa useaan kertaan.

Palkankorotukset ovat tosin vain pieni osa työehtosopimuksia. Niissä sovitaan korotusten lisäksi muun muassa sairausajan palkasta, perhevapaiden palkasta, luottamusmiehen asemasta ja monista muista, yksilön kannalta erittäin oleellisista asioista.

Työttömyyskassa Työttömyyskassa on monen kohdalla aivan etummaisten syiden joukossa tiedusteltaessa jäsenyyden motiivia. On kuitenkin muistettava, että kassa korvaa vasta silloin, kun vahinko on jo tapahtunut, kun liiton tehtävä taas on estää koko vahingon syntyminen.

Tässäkin voidaan käyttää automaailmaa vertauskuvana. Kassa on kuin auton kaskovakuutus, joka korvaa syntyneitä vahinkoja jos autoilija karauttaa kaseikkoon. Liitto taas on kuin auton aktiiviset turvavarusteet ESP, ABS tai hyvät talvirenkaat liukkailla keleillä, jotka estävät tehokkaasti metsään ajamista.

Toisaalta liittoa voi tiedottamisellaan verrata vaaroista varoittaviin liikennemerkkeihin: varo mutkaa, varo hirviä, suolausta on vähennetty. Pelkkä kassa ei auta joutumasta hankaluuksiin, mutta liitolla voi olla ratkaiseva rooli ongelmien ehkäisijänä.

Työlainsäädäntöön vaikuttaminen Suomessa lainsäädännöllä on saatu työntekijöille kohtalaiset olot. Esimerkiksi vuosiloma, vanhempainvapaat ja ansiosidonnainen työttömyysturva ovat palkansaajaliikkeen aikaansaannoksia.

Useilla insinööreilläkin on kuvitelma siitä, että työlainsäädäntö aivan itsestään joko pysyy olemassa olevalla tasolla tai ainoastaan paranee. Näinhän ei suinkaan ole, vaan lait muuttuvat kulloistenkin vallanpitäjien mukaisesti. Ayliikkeen tekemä lobbaus- ja vaikuttamistyö on ensiarvoisen tärkeää asemien pitämiseksi edes paikoillaan.

Itselleni juuri lainsäädäntöön vaikuttaminen on yksi tärkeimmistä syistä olla liiton jäsen, sillä haluan, että tällä hetkellä 1,5- ja 5-vuotiailla tyttärilläni on mahdollisuus tulevaisuudessa olla töissä säädyllisillä työsuhteen ehdoilla.

Työsuhdeneuvonta ja lakituki

UUSI

Kun insinööri aloittaa uudessa työpaikassa, hän tekee työnantajansa kanssa työsuhteen ehdoista työsopimuksen. Sopimusta ei kuitenkaan kannata mennä allekirjoittamaan suin päin.

Huonosta sopimuksesta kärsii pahimmassa tapauksessa koko työsuhteensa ajan, tämän vuoksi sopimus kannattaakin tarvittaessa luetuttaa liitossa ennen sen allekirjoittamista. Sopimuksen tarkistuttaminen on helppo toimenpide ja se onnistuu toimittamalla sopimusluonnos liittoon esimerkiksi sähköpostitse tai faksilla.

Työsuhteeseen saattaa tulla hyvin tehdystä sopimuksesta huolimatta ryppyjä, joita joudutaan oikomaan oikeusoppineiden avulla. Tässä auttavat liiton lakimiehet, jotka hoitavat ongelmat tarvittaessa raastupaan saakka.

Lisäksi liitto on ottanut jäsenilleen mahdollisia oikeudenkäyntikuluja kattavan oikeusturvavakuutuksen.

INSINÖÖRI

Jäsenet ovat liiton voima. Ja mitä kattavampi järjestäytymisaste liitolla on, sitä enemmän liitolla on voimaa, sitä tehokkaammin liitto voi toimia ja sitä enemmän siitä on hyötyä jäsenilleen.

39

Tekniikan museo täyttyy lumoavista taideteoksista Kuvat: Riikka Laitinen-Sorvari

T

ekniikan museon uudessa erikoisnäyttelyssä nykytaideteokset ja dokumenttiilmit kuvailevat tarinan radioaktiivisen säteilyn satavuotista historiaa.

Säteilyn lumo -näyttely kertoo röntgensäteiden löytymisestä alkaneen tarinan, jossa pääosaa näyttelevät säteilevät alkuaineet. Pian ilmiö sai nimen radioaktiivisuus. Näyttely esittelee tieteen kehittymistä ja erilaisia tapoja soveltaa radioaktiivisuuden tuottamaa valtavaa energiamäärää. Samalla luotiin tapoja suojautua säteiltä. Säteilyn historia on myös säteilysuojelun historiaa.

Marie Curie, Pierre Curie, Hiroshima, Tšernobyl – säteilyn historiaan liittyvät henkilöt ja paikat herättävät vahvoja mielikuvia. Silti säteily on aihe, josta on vaikea muodostaa henkilökohtaista mielipidettä ja joka kuitenkin on erittäin ajankohtainen.

Säteilyn lumo -näyttely ei pyri ottamaan kantaa säteilyn ja ydintekniikan puolesta tai vastaan, vaan käsittelee ilmiötä taiteen ja tieteen keinoin ja pyrkii antamaan kävijälle keinoja ymmärtää sitä.

Näyttelyn on tuottanut ranskalainen tiedekeskus Le Pavillon des Sciences ja sen tuovat Suomeen Tekniikan museo ja Säteilyturvakeskus STUK. Näyttely on auki 9.1.2011 asti.

Tekniikan museo Viikintie 1, 00560 Helsinki www.tekniikanmuseo.i

Fiskarsin näyttelyt tarjoavat salaisuuksia ja puun monimuotoisuutta iskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan tämän kesän näyttelyissä voi tutustua taideteosten kätkemiin salaisuuksiin ja symboleihin sekä puun monimuotoisuuteen ja merkitykseen.

Puun syy! -näyttelyssä huomio kiinnittyy puun monimuotoisuuteen: mihin kaikkeen puu venyy ja mitä metsä meille merkitsee. Noin kolmisenkymmentä arkkitehtiä, muotoilijaa, käsityöläistä ja kuvataiteilijaa osallistuu kutsuttuina näyttelyyn omilla puuaiheillaan.

Salaisuus-näyttely tarjoaa Fiskarsin osuuskunnan yli 20 eri ammattiryhmää edustavan jäsenistön tulkintoja salaisuuksista. Näyttelyn teoksissa korostuu viestien merkitys.

Näyttelyyn on kutsuttu kuvataiteilijat Outi Heiskanen, Markus Jäntti, Janne Laine, taiteilija, ohjaaja Marita Liulia sekä korutaiteilija Sari Liimatta.

Näyttelyt ovat avoinna 9.5.–26.9., maanantaista sunnuntaihin klo 11–18.

Lisätietoja näyttelyistä: www.iskarsvillage.i, www.onoma.org

Olavi Lindén

F

uutisia Teksti: Ilona Mäenpää

Yrittäjyys uravalintana Minustako yrittäjä! Yhä useammalle opiskelijalle, 35-vuotiaalle, työttömälle, jopa eläkeläiselle tämä ajatus on tullut yllättäen ajankohtaiseksi. Eikä ihme, sillä yhä harvempi ammatti on pysyvä, yhä harvempi työpaikka on pysyvä ja suurin osa uusista työpaikoista kasvaa pk-yrityksissä.

V

ain pk-yritykset luovat uusia työpaikkoja, kiteytti professori Antti Paasio puhuessaan Ottyn tilaisuudessa. Hänen erikoisalaansa Turun kauppakorkeakoulussa on yrittäjyys ja yritystoiminta.

Ja totta onkin, että jopa 300 000 aloittaa yrittäjänä vuosittain. Ja heistä runsas 60 prosenttia pääsee pinnalle. Tilaakin on tulossa markkinoille, sillä nykyiset yrittäjät ikääntyvät, ikääntyneet sinänsä ovat suuri potentiaali markkinana ja digitaalisuus luo saavutettavuutta, mitä ei aikaisemmin ole ollut.

Mistä yrittäjiä sitten tulee? Ja kenestä on yrittäjäksi? Paasion mukaan heitä voi tulla vaikka suoraan koulunpenkiltä.

Tästä on jo osoituksena opiskelijoiden perustamat omat yrittäjyysliikkeet. Yrittäjiä tulee myös ammattikorkeakoulujen yrityshautomoista tai yliopistojen yrityslabroista.

Yrittäjäksi voi ruveta esimerkiksi 35-vuotias korkeasti koulutettu, joka on tajunnut, että pysyvää pätevyyttä ei yksinkertaisesti enää anna mikään loppututkinto. Koulutusta vastaavaa työtä ei au-

O

TTY ry:n tilaisuuteen osallistui yli 140 osanottajaa eri liitoista. Osallistujat saivat uunituoreen YritysHelsinki -palvelukeskuksen julkaiseman perustamisoppaan alkavalle yrittäjälle. Jatkotilaisuudessa eli nk. sparrausaamussa jaettiin tarkempaa tietoa yrittäjyydestä sekä yrittäjyyttä tukevista tahoista ja palveluista. n www.otty.i

40

tomaattisesti enää löydy. Nyt onkin hankittava omaa pätevyyttä vastaava työtä.

– Tekniikka ja kauppatiede erityisesti ovat aloja, joilla ei pysy pätevänä, ellei jatkuvasti kouluttaudu, Paasio sanoo.

Nyt on kysyntää monitieteellisyydelle ja vuorovaikutukselle ympäristön kanssa.

Paasion mukaan nyt olisi otollinen aika insinöörien ja ekonomien tiivistää yhteistyötään, sillä vihreys ja vastuullisuus saisivat näin oikeat toteuttajansa.

Yrittäjäksi voi ruveta myös eläkepäivinä, jos virtaa vielä on ja ideoita on jäänyt muhimaan. Yritysten aikanaan hylkäämät innovaatioesitykset voivat olla hyvinkin ajankohtaisia.

Paasion mukaan kenestä tahansa on yrittäjäksi. Yrittäjyys on mielentila ja toimintatapa.

Onko liikkeellelähtö vaikeaa

Yrittäjille on tarjolla perusneuvontaa ilmaiseksi ja ELY-keskukset sekä Uusyrittäjyyskeskukset antavat tukea.

Verkostoitunut yhteiskunta auttaa monessa alkuun, sillä hierarkiat ovat madaltuneet, verkostot yltävät kaikkialle, asiakasohjautuvuus ja avoimuus ohjaavat toimintaa.

Isotkin organisaatiot kulkevat kohti verkostoja. Yrittäjyydelle ja palkkatyölle on tarjolla yhdistelmiä. Myös julkisen sektorin kovat muutospaineet – liikelaitostaminen, ulkoistaminen ja tuottavuusohjelmat – vaikuttavat tähän suuntaan.

Mutta onko yrittäjyydelle kannustusta yhteiskunnassa? Tilaisuuden yleisökommenteissa tuli esille, että ESR-rahaa on erityisen vaikeaa saada Helsingissä ja pää-

Pohjois-Pohjanmaalla työllistymistukea

U

usi Insinööriliitto ja Oulun Insinöörit järjestivät keväällä Pohjois-Pohjanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry:n puitteissa kymmenen koulutustilaisuutta alueen työnhakijoina oleville korkeakoulutetuille. Oulun alueella on työttömänä noin tuhat insinööriä, DI:ä, tradenomia ja ekonomia. Koulutuksiin ilmoittautui 145 eri henkilöä ja keskimäärin osallistujia oli 30. Ensi syksynä toiminta jatkuu entistä laajempana, sillä PPOTTY:n hakemus kolmivuotisesta ESR-rahoituksesta vaatii enää yhden hankehallinnon käsittelyvaiheen. Elokuussa alkavat koulutukset ovat luettavissa osoitteessa: www.uil.i/ppottykoulutukset. n

kaupunkiseudulla. Tässä tulee aluepolitiikka ikävästi vastaan, sillä muualla Suomessa ja pienemmillä paikkakunnilla saa jo helpommin tukea, varsinkin jos uusia työpaikkoja syntyy.

Myös rahoitusjärjestelmissä tuntuu olevan aukkoja. Saako yritystä edes pystyyn, ennen kuin rahat ovat jo lopussa.

Parisataatuhatta saa pankista koska vaan, mutta miljoonan saanti on jo mahdottomuus. Muualla Euroopassa yleisin rahoituslähde onkin oma perhe.

Suomessa yrittäjyys alkoi nostaa päätään vasta 1980-luvulla. Suomalaiset ovat aina halunneet tehdä palkkatyötä. Se on koettu varmaksi ja turvalliseksi tavaksi ansaita eläke. Etelä-Euroopassa, Portugali ja Espanja etunenässä, suurin osa haluaa Eurobarometrin mukaan olla itsenäisiä yrittäjiä. n

Yrittäjän motto: Tiedän, mitä asiakas haluaa, pystyn antamaan sen hänelle.

Teksti: Ira Laitakari-Svärd, asiamies, YTY ja Daniel Valtakari, asiamies, TEK n Kuva: Ira Laitakari-Svärd

Aktiivinen yritysyhdistystoiminta toi kansainvälisiä tuulia TeliaSoneraan

T

eliaSoneran yritysyhdistystoiminnassa polkaistiin tänä keväänä käyntiin uudenlainen toimintamalli. Vapaamuotoisissa yritysyhdistystilaisuuksissa puhuttiin teemalla ”minä avainhenkilönä eurooppalaisessa yrityksessä”.

Eurooppalainen ja pohjoismainen vaikuttaminen on olennainen osa suomalaisen ylemmän toimihenkilön edunvalvontaa. Yhä useammasta asiasta päätetään Euroopassa ja asioihin on vaikutettava jo valmisteluvaiheessa.

– Kun direktiivejä aletaan soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön, olemme jo menettäneet pääosan vaikuttamismahdollisuuksistamme. Koska maamme ja liittomme ovat pieniä eurooppalaisessa mittakaavassa, vaikuttamisen perustana on vahva ennakoiva kansallinen ja pohjoismainen yhteistyö liittojen kesken, YTN:n edustaja Daniel Valtakari sanoo.

Tästä esimerkkinä on Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät, joka edustaa lähes 1,2 miljoonaa palkansaajaa teollisuuden aloilla ja joka on merkittävä vaikuttaja Euroopassa ja maailmalla.

Kattavasta aihevalikoimasta monipuolinen kokonaisuus

UUSI

Yritysyhdistystilaisuuksissa eli bisneslounailla aiheina olivat kansainvälinen kilpailu, henkilöstöpolitiikka, direktiivit ja lainsäädäntö kuin myös yhteiskunnalliset trendit.

Esityksistä muodostuneesta kokonaisuudesta voitiin nähdä globalisaation ja kansainvälistymisen vaikutukset suomalaisiin ja myös teliasoneralaisiin. Samalla selvisi, että kansainvälinen päätöksenteko vaikuttaa konkreettisesti myös arjessa. Suomi ei elä irrallaan muusta maailmasta, vaan meidän on vaikutettava omalla aktiivisuudellamme kaikilla tasoilla.

– Eurooppa-teema tuntui aihevalintana osuvalta, sanoo TeliaSoneran YlemINSINÖÖRI

TeliaSoneran ylemmät toimihenkilöt tulivat joukolla yhdistyksensä järjestämälle bisneslounaalle huhtikuussa.

mät toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen.

– Huomaan, miten tärkeää on, että TeliaSonerassakin vaikutamme nimenomaan yli maa- ja divisioonarajojen menevällä tasolla, vaikka se ei helppoa olekaan, hän jatkaa.

Kaikkiaan bisneslounaisiin osallistui maalis-huhtikuun aikana toistasataa teliasoneralaista kahdeksalla eri paikkakunnalla. Monen mielestä osallistuminen lounaalle oli tervetullut tapa keskeyttää päivän kiireet hetkeksi.

Työlounasta syödessä tuli puhuttua vähän asiaakin. Uusi, raikas yritysyhdistystoiminta peittosi vanhan mallin infotilaisuudet ja teki toiminnasta vähemmän pääkaupunkikeskeistä.

Sujuvalla yhteistyöllä mallikasta toimintaa

TeliaSonerassa yritysyhdistystoiminta katsotaan järjestäytyneille jäsenille kuuluvaksi eduksi, eikä yritysyhdistyksellä ole erillistä jäsenmaksua. TeliaSoneran

Ylemmät Toimihenkilöt toimii rajatuilla resursseilla ja vapaaehtoisvoimin.

Siitä huolimatta kierros saatiin toteutettua yritysyhdistysaktiivien ahkeruudella ja periksi antamattomuudella YTNasiamiesten kanssa. TeliaSoneran yritysyhdistysaktiivit osasivat löytää täysin uuden mallin toimintansa monipuolistamiseksi ja se onnistui erittäin hyvin. n

Y

ritysyhdistys on ylempien toimihenkilöiden ja akavalaisiin liittoihin kuuluvien työpaikkakohtainen yhdistys, joka auttaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa. Yritysyhdistykset vastaavat ylempien toimihenkilöiden paikallisesta edunvalvonnasta.

TeliaSonera kuuluu ICT-alaan, joka on tällä hetkellä murroksessa. Alan suurimmat yrityksen tekevät erittäin hyvää tulosta. Työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä. Alalla on noin 3000 ylempää toimihenkilöä. YTN ICT-alan vastuuasiamies on Tage Lindberg. n

41

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.i sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.i

Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi lakimiehet: alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 työelämän oikeudelliset palvelut Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu 0206 93 858 lakimiehet@uil.i johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Jemina Fabritius, Maria Harju, assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Hanne Salonen, Niina Suvanto ja Juha Teerimäki Järjestötoiminta työsuhdeneuvojat johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Liisa Reunanen ja Tiina Savikko asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm (14.6. alkaen), 0201 801 848 Yksityisen sektorin asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tomi Seppä, 0201 801 844 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.i jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti työnantajaperintä 0201 801 833 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.i www.lsi.i

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta 96200 Rovaniemi tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.i/lappi tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Opiskelija-asiat Meripuistonkatu 16, 5krs. info@iol.i 94100 Kemi opiskelija-asiamies MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Marjo Nykänen, 0201 801 830 Olympiakatu 16 projektiasiamies, 0201 801 832 65100 Vaasa assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 MIKKELIN INSINÖÖRIT RY kenttäasiamiehet Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Annika Kujansuu, 040 518 0058 faksi (015) 361 832 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 Satu-Maarit Velling, 0201 801 871 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT sai@sai.i www.sai.i HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 Isolinnankatu 24, 28100 PORI järjestösihteeri Jaana Kälviäinen puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 jaana.kalviainen@helins.i sati@satakunnaninsinoorit.i asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY kari.ritvasalo@helins.i Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere toimisto@helins.i puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 www.helins.i toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.i HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki gsm 0400 338 024 toimisto@hyri.i jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.i www.hyri.net toimisto@tampereeninsinoorit.i www.tampereeninsinoorit.i HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.i/hml

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.

Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.i.

Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.i.

42

mennen tullen

n HELSINGIN INSINÖÖRIT

Esitystalous pe 10.9. klo 19 Tapiolan Revontulihalli. Lisätietoja: www.espoonteatteri.i/ Kokopäiväretki Kotkaan lauantaina 21.8. Retken hinta on aikuisille ja eläkeläisille 43 euroa, sekä lapsille ja opiskelijoille 39 euroa. Heinäkuussa voi ilmoittautua suoraan retken vetäjälle Rope Sidebrasille: rope@iki.i.

Kesänviettoon Vartiosaareen!

Vådötorpp-huvilasta Vartiosaaresta ItäHelsingistä voi vuokrata yksittäisiä huoneita tai koko huvilan. Varaustilanne, hinnasto ja varausehdot löytyvät osoitteesta www.helins.i.

Valokuvauskerho kutsuu mukaan toimintaan! Katso www.helins.i/valokuvauskerho/ ja kerhon vetäjältä Rope Sidebrasilta, rope@iki.i ja 050 355 5946.

NUORET Insinöörit 11.6. klo 19.00 – Kesäyön marssi @ Hakunilan Urheilupuisto. Osallistumismaksu 15 €. Ilmoittautumiset 4.6. mennessä. www.kesayonmarssi.i.

1.7. klo 17.15 – kokous @ Ravintola Kaisla. Ilmoittautumiset 28.6. mennessä.

Kesällä Minigolia, tarkempaa infoa facebookissa nuorten insinöörien fanisivuilla.

18.-19.8. – Dragonmaili @ Helsingin Melontakeskus Ilmoittautumiset 25.6. mennessä. www.dragonliitto.com.

25.8. nuorten toiminnan suunnittelua vuodelle 2011 @ Vartiosaari Ilmoittautumiset 18.8. mennessä.

Liity nuorten insinöörien s-postilistalle osoitteessa helins@beshar.i.

VRI:n Pärnun osakehuoneisto HI:n jäsenten käytössä! Toistaiseksi varauksen voit tehdä VRI:stä Olavi Kiviniemeltä p.

040 86 63 719.

Katso lisätiedot osoitteesta www.helins.i > Yhdistys > Jäsenjärjestöt.

Ilmoittautuminen tapahtumiin osoitteessa www.helins.i > Tapahtumat tai HI:n toimistolle p. (09) 477 4540.

Toimisto on suljettuna 5.-31.7.2010 kesälomien vuoksi.

n OULUN INSINÖÖRIT

Senioritapaamiset Kauppatorilla Kahvila Makasiinin patiolla aamuisin klo 9.00 14.6, 12.7 ja 9.8.

Syysretki Pudasjärvelle: Honkarakenne ja Taivalkoskelle: Kalle Päätalo.

Pyöräilyretki Hailuotoon 19.(-20.)

6.2010 Oulun Työväen Näyttämön Kesäteatteri Ainolan puistossa.

Vain Muutaman Huijarin Tähden Toppilan Möljällä 7.8.2010 Perheretki Ranuan eläinpuistoon 14.8.

Insinöörien SM-Suunnistus ja perheretki Vuokattiin 11.9.

Lisätietoja www.ouluninsinoorit.i.

n TAMPEREEN INSINÖÖRIT

Kalliokiipeily elokuun lopulla, Melon kalliot, Nokia Tapahtuma on jäsenille maksuton sisältäen 2 ohjaajaa, kiipeilyvarusteet (valjaat, köydet, kypärän, metallitavaran yms.), kahvin, mehun ja sämpylän.Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja ilmoittautuminen www.tampereeninsinoorit.i.

Hämeen ja Keski-Suomen piirin Ryhmäteatterin Cyrano de Bergerac 5.8. klo 19 Suomenlinnassa, HI:n jäsenille (plus avec) on varattu 30 lippua. Lippuja voi varata 20 euron hintaan toimistolta.

UUSI

Tutustu Tyrvään ihmeeseen pe 13.8.

Helsingin Taideyhdistys kutsuu Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon Hinta 47-62 euroa/hlö riippuen ryhmäkoosta. Ilmoittautumiset 2.7. mennessä Tuula Alho, p. 044 055 4165 tai alho.tuula109@gmail.com.

INSINÖÖRI

GOLF-MESTARUUS ratkotaan su 29.8.

Hämeenlinnan Aulangolla klo 9.00 alkaen. Sitova ilmoittautuminen sähköpostilla: www.hmlinsinoorit.i. Alustavasti varattu tilaa 25 pelaajalle, joten ilmoittaudu välittömästi. Lisätietoja: risto. rumbin@aina.net.

Tietoa Aulanko Golf ry:n tapahtumista www.aulankogolf.i Mestarit palkitaan !

Kuopion asuntomessut 16.7.–15.8.

Kuopion asuntomessujen teemoina ovat: • Hyvinvointia ja elämänlaatua – hyvä kaupunkikoti järven rannalla.

• Matalaenergiatalot – edullista asumista ympäristöä säästäen.

• Oma piha – perheen paras puuhapaikka.

Kuopion Insinöörit ovat näyttävästi esillä messujen ajan omalla standilla.

SM-suunnistuskilpailut 11.9.

Kainuun Insinöörit ry järjestää perinteiset 10. Insinöörien SM-suunnistuskilpailut 11.9. Sotkamon Vuokatissa.

Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit ( ins. ja DI ) ja opiskelijat ( ins. opiskelijat ja teekkarit ) ja kaikki UIL:oon kuuluvat.

Kilpailupaikka: Sotkamon Vuokatti keskuksena uimahalli.

Aikataulu: Lauantaina 11.9.2010 klo 11.00 kilpailujen avaus. Klo 11.30 ensimmäinen lähtijä.

Palkintojen jako: Välittömästi kilpailujen päätyttyä eli viimeistään klo 15.00.

Sarjat: D 21 ja 35 H 21, 35, 45, 55 ja 60 Kuntosarja (hallitusten jäsenet yms.)

Kartta: 1:10 000 tai 1:15 000 suunnistuskartta Ilmoittautuminen: 1.9. mennessä maksamalla osallistumismaksu 10 euroa Sammon tilille 800014-79373962 tai kisapaikalla.

Tiedustelut: Puheenjohtaja Risto Meriläinen 040 520 4381, risto.merilainen@tutka.net Sihteeri Sami Karjalainen 040 0912 723, sami.karjalainen@kao.i

43

LIVE Helsinki

Kerro jäsenyydestä kaverille!

Tunnet monia insinöörejä, mutta tunnetko jonkun, joka ei vielä kuulu Uuteen Insinööriliittoon?

Järjestäytymättömyyden syynä on usein se, ettei kukaan ole suositellut jäsenyyttä. Jäsenyyden suosittelu ja pieni tiedonvälitys on toivottavaa. Kaverisi saattaa jopa myöhemmin kiittää, kun pääsee hyötymään Uuden Insinööriliiton jäsenyydestä.

Liittyminen kannattaa aina, koska yhdessä 62 000 jäsenen kanssa on helpompi vaikuttaa ja saada tuloksia aikaan kuin yksin.

Suosittelijoille on luvassa palkintoja ja mahdollisuus voittaa miniläppäri. Arvonta suoritetaan vuoden 2010 lopulla.

Osoite on www.uil.fi > Liity jäseneksi

pääkirjoitus

Ay-liikettä tarvitaan Kesäkuu 2010

T

yöntekijöiden oikeuksien ja ammattiyhdistysliikkeen puolustaminen vaatii jatkuvaa ja nopeaa toimintaa. Siksi on tärkeää rakentaa ay-verkostoja kansainvälisiin yrityksiin, painotti kansainvälisen Metalliliiton pääsihteeri Jyrki Raina käydessään Suomessa.

Kuluttajat samoin kuin sijoittajat onneksi kohdistavat paineita globaaleilla markkinoilla toimiviin yrityksiin.

Niiden toimilta vaaditaan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Laiminlyönnit ihmisoikeusasioissa tai ympäristövastuussa voivat tulla kalliiksi. Maineen puhtaana pitäminen on entistä tärkeämpää.

Yt-lain noudattamatta jättäminen voi sekin tulla kalliiksi.

Vastikään tuomittiin Fujitsu Technology Solutions, jonka tytäryhtiö Fujitsu lopetti tehtaan Kilossa vuonna 2000 irtisanoen samalla 450 työntekijää, miljoonakorvauksiin yt-lain rikkomisesta. Kymmenen vuotta kestänyt taistelu tuotti tulosta ja liittoihin järjestäytyneet irtisanotut saivat oikeutta ja korvauksena lähes vuoden palkan.

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

joltiseenkin kuntoon, alkaa maailman teollisuuspuistoissa kuhista. Veronkierrosta on tullut kilpailutekijä, jonka raportoinnissa ei kannateta avoimuutta.

Kehitysmaat menettävät vuosittain satojen miljardien dollarien verotulot veronkierron vuoksi. Ja se syö koulutukseen ja terveydenhoitoon sekä infrastruktuurin rakentamiseen kipeästi tarvittavia rahoja. Meillekin tämä on tuttua, kun koti-Suomessa menetetään vuosittain miljardien verotulot harmaan talouden vuoksi.

Verotus, työehdot ja perusoikeudet kiinnostavat akavalaisia. Siksi suomalaisten ammattijärjestöjen oma solidaarisuuskeskus SASK yrittää yhdessä akavalaisten jäsenliittojensa kanssa selvittää Aasian teollisuuspuistoissa olevien suomalaisten yritysten verotietoja sekä työntekijöiden työoloja.

Vapaatalousalueiden ’’vapautukset’’ verotuksesta ja työntekijöiden suojalainsäädännöistä kaipaavat päivänvaloa. Niiden myötä kilpailu vääristyy ja työpaikkoja valuu vääriin paikkoihin.

UUSI

Mutta kissa ja hiiri -leikki jatkuu. Juuri kun yritykset ovat saaneet eettiset koodinsa ja yhteiskuntavastuuraporttinsa

INSINÖÖRI

5

uutisia Energia-alan ylemmille toimihenkilöille uusi työehtosopimus n YTN ry ja Energiateollisuus ry pääsivät sopimukseen uudesta työehtosopimuksesta. Sopimus on irtisanottavissa vuosittain 15.6. mennessä annettavalla ilmoituksella, mikäli palkoista ym. ei päästä sopimukseen.

Kuukausipalkkoja korotetaan 1.9.2010 alkaen 0,8 prosentin yleiskorotuksella. Samasta ajankohdasta lukien korotetaan vastaavalla määrällä myös mahdollisia yrityskohtaisia vuorolisiä, ellei niitä ole jo korotettu edellisen yleiskorotuksen jälkeen taikka elleivät ne korotu tai ole korottuneet muutoin.

Kuukausipalkkoja korotetaan 1.2.2011 alkaen lisäksi 0,4 prosentin yrityskohtaisella erällä, jonka jakamisesta sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Mikäli jaosta ei päästä sopimukseen, jaetaan erä yleiskorotuksena. Palkankorotukset vuosille 2011 ja 2012 neuvotellaan erikseen kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Yhteisesti sovittuna tavoitteena on kuluvan vuoden aikana luoda sopimuksen soveltamisalan yrityksiin oikeudenmukaiset ja toimivat säännöt koskien erityisesti vapaa-ajalla matkustamista.

Myös ylityötä koskevaa säännöstä täsmennettiin siten, että yrityksessä mahdollisesti käytössä olevan kiinteän kuukausikorvauksen mitoitusta tulee arvioida työaikalain määräysten valossa vähintään kerran vuodessa käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. Tarkasteluperiaatteet sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa.

Perhevapaasäännöksiä täydennettiin 6 päivän palkallisella isyysvapaalla ja 3 kuukauden palkallisella äitiysvapaalla koskien alle kouluikäisen lapsen adoptiota.

Ylemmille neuvottelutulos elintarvikealalla Akavalainen Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Elintarviketeollisuusliitto ETL ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen uudesta palkkapöytäkirjasta.

Jos sopimus hyväksytään, se korottaa alan ylempien palkkoja 1.6.2010 0,6 pro-

n

6

senttia. Lisäksi 1.10.2010 maksetaan 50 euron suuruinen kertaerä kaikille.

Sopimuskausi on vajaan puolen vuoden mittainen: 21.5.–31.10.2010. Tämä johtuu sitä, että tekstikysymysten käsittely vaatii ennakoitua enemmän aikaa.

Ammattikorkeakoulujen asemasta selvitys Opetusministeriön asettama työpari laatii ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa ja sen uudistamista koskevan selvityksen. Työn määräaika on marraskuu.

Tehtävänä on ehdottaa, kuinka ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta edistetään valtakunnallista ohjausta ja rahoitusjärjestelmää kehittämällä.

Ministeriö odottaa ehdotuksia ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksien ja alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä esitystä siitä, miten rahoitusmalli kannustaisi panostamaan koulutuksen laatuun.

n

Akava vaatii kanneoikeutta ja pelisääntöjä rajariitoihin Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helteen mielestä työrauhaselkkausten syynä ovat yhä useammin paikalliset kiistat tai se, että työnantaja rikkoo sopimuksia tai lakia. Akava vaatiikin työmarkkinajärjestöille oikeutta ajaa kannetta yhteisesti jäsentensä puolesta. Järjestöjen kanneoikeudella vähennetään työehtojen tietoista rikkomista ja kilpailuvääristymiä.

– Kun liitto ajaa jäsenensä asiaa, yksittäinen työntekijä ei leimaudu hankalaksi. Hän ei myöskään joudu kärsimään tuomioistuinmenettelyn haittoja, kuten suurta kuluriskiä.

Myös järjestöjen väliset rajakiistat aiheuttavat ongelmia. Muuttuva toimialaja henkilöstörakenne lisää paineita sopimusjärjestelmän muutoksille ja työehtosopimusten soveltamisalat saattavat olla päällekkäisiä. Näihin tilanteisiin tarvitaan kipeästi pelisääntöjä, joihin sekä keskusjärjestöjen että liittojen on sitouduttava. n

Vuoden 2009 Vääntöpalkinto Juha Haralle Vuoden 2009 Vääntö-palkinnon sai Nokian luottamusmies Juha Hara. Espoossa testausinsinöörinä työskentelevä UIL:n jäsen Hara palkittiin sinnikkäästä työstään yksittäisten jäsenten puolesta Nokian yt-neuvotteluissa.

Hara osallistui viime vuoden aikana aktiivisesti ja tuloksekkaasti monien vaikeiden tapausten ratkaisuun yrityksessä.

– Nyt jaettu Vääntö-palkinto osoittaa, miten arvokasta ja oleellista luottamusmiestoiminta on edunvalvonnan kannalta. Vuosi 2009 oli Nokiassakin varsin haastava luottamusmiehille sekä ajankäytön että pitkän yt-neuvotteluprosessin takia. Siihen kaikkeen tarvittiin vahvaa vääntöä, sanoo YTN:n yritysyhdistysryhmän asiamies Ville-Veikko Rantamaula.

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä jakaa vuosittain Vääntö-palkinnon esimerkillisestä työmarkkinateosta. Vääntöpalkinto on 1 000 euroa.

n

Keskusjärjestöjen konsiliaatiomenettely on hyvä väline rajariitojen ennakointiin ja ratkomiseen.

– Järjestelmä kuitenkin ontuu, koska STTK liittoineen ei ole siinä mukana, Helle harmittelee.

Suunnittelualalla myönteinen palkkakehitys

Neuvottelu-uutisia

n Suunnittelualan ylempien toimihenki-

Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

löiden palkat ovat kehittyneet muutaman viime vuoden aikana teollisuudessa työskentelevien palkkoja paremmin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tilastojen mukaan teollisuudessa peruspalkan ansiokehitys oli kahden vuoden aikana 2007–2009 yhteensä 6,1 prosenttia, kun suunnittelualalla se oli 10,8 prosenttia.

Alalla pysyneiden samojen henkilöiden palkkakehitys oli tätäkin ripeämpää: teollisuudessa peruspalkat nousivat keskimäärin 8,3 prosenttia ja suunnittelualalla 14,7 prosenttia.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan vastaava asiamies Teemu Hankamäki kertoo, että pitkäaikaisena tavoitteena on ollut saada suunnittelualalle selvästi suurempia korotuksia kuin teollisuudessa.

YTN:n palkkatilastot kertovat samasta myönteisestä kehityksestä. YTN on seurannut suunnittelualalla tehtävän työn ja teollisuudessa tehtävän vastaavan suunnittelutyön välistä palkkaeroa.

Vuonna 2007 palkkaero oli suunnittelualan tappioksi 10 prosenttia, mutta on nyt kaventunut viiteen prosenttiin.

Videoesittelystä lisää tehoa insinöörien työnhakuun

UUSI

n Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Goljat Finland Oy ovat tehneet sopimuksen, jonka myötä liiton jäsenillä on mahdollisuus teettää maksutta itsestään ja omasta osaamisestaan videoesittely Goljatilla. Videoesittely on osa hakemusta, eli se kannattaa liittää työhakemukseen.

Videoesittelyn (CV Video) avulla jäsen voi erottautua muista hakijoista ja herättää työnantajan kiinnostusta.

– Esimerkiksi myyntiin, koulutukseen ja neuvotteluihin liittyvissä työtehtävissä hyvistä esiintymistaidoista on hyötyä ja näitä taitoja arvostavat myös rekrytoijat, Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen kertoo.

Esittelyn voi teettää Helsingissä, Tampereella ja Oulussa erikseen sovittuna aikana.

INSINÖÖRI

Teknologiateollisuuden ratkaisun paikka

T

ätä kirjoitettaessa (26.5.) on teknologiateollisuuden palkkaneuvotteluja käyty tosissaan kolmisen viikkoa. Tulosta ei toistaiseksi ole syntynyt ja viimeiset neuvottelut on tarkoitus käydä tulevana viikonloppuna.

Maanantaina hallinnot katsovat sitten, onko meillä edellytyksiä ratkaisun tekemiseen.

YTN:llä on ollut alusta lähtien selkeitä perustavoitteita tälle palkantarkistuskierrokselle.

Näistä ensimmäinen on teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden reaaliansioiden kohottaminen prosentuaalisella yleiskorotuksella. Vuosina 2007–2009 teknologiateollisuus on jäänyt palkkakehityksessä selkeästi jälkeen verrattuna muihin toimialoihin. Tämä on johtunut siitä, että teknologiateollisuus on ollut päänavaajana palkankorotusneuvotteluissa ja näin asettamassa minimitasoa, josta toisilla on sitten ollut hyvä ponnistaa.

Toinen tavoite on, että paikallisesti neuvoteltavia eriä ei voida hyväksyä ilman täyttä varmuutta siitä, että tietty korotus-

taso saavutetaan, vaikka paikallisesti ei palkkasopimusta syntyisikään. Eli tavoittelemme nk. täyttä perälautaa palkankorotuksille.

Teknologiateollisuus ry:n tavoite on tässä kohtaa ollut kokolailla päinvastainen. Heidän näkemyksensä mukaan painopiste tulisi siirtää yrityksiin ja neuvottelut käydä siellä siten, että viime kädessä ratkaisun korotuksista tekee yrityksen johto. Olemme neuvotteluryhmässä hyvin tietoisia siitä, että suurella osalla henkilöstöä tämä johtaisi palkkakehityksen pysähtymiseen, eikä sitä ostovoimaa turvaavaa ”indeksikorotusta” enää tule.

Tällä kertaa ei siis neuvotella muista työsuhteen ehdoista, vaan kyseessä on palkankorotusneuvottelut. Paljon on kuitenkin pelissä periaatetasolla – myös tulevaisuutta ajatellen. Mikäli ratkaisua ei tulevana viikonloppuna saada aikaan, irtisanomme sopimuksen ja siirrämme katseet syyskuuhun, jolloin ratkaisua haetaan sitten ihan eri näkökulmasta katsoen. n

7

kolumni Ari Hautaniemi, sosiologi (YTM)

Miehen malli myrkkyä työmarkkinoille

K

eväällä uutisoitiin tyttöjen innostuneen maalausja pintakäsittelyaloista niin paljon, ettei heikommalla keskiarvolla ammattikouluun pyrkiville pojille riitä paikkoja. Samalla kyseltiin huolestuneesti, miten käy miesten, kun naiset valtaavat kaksilahkeisten työpaikat.

Keskustelu on nurinkurista. Ikään kuin tietyt alat olisivat yhden sukupuolen omaisuutta. Pohjimmiltaan asiassa ei pitäisi edes olla kysymys miehistä tai naisista.

Kyse on yksilöistä ja heidän valinnoistaan. Eikö tärkeintä ole se, että maalareiksi saadaan osaavia ja motivoituneita ihmisiä?

Eurooppalaisittain tarkasteltuna Suomen työmarkkinat ovat voimakkaasti sukupuolittuneet, segregoituneet.

Meillä miehet ja naiset päätyvät usein eri sektoreille, eri aloille ja erilaisiin tehtäviin. Ammattijako on neljänneksi vahvin koko maanosassa. Käytännössä sukupuolen mukaan tehtävä ammatinvalinta näkyy etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä teknisillä aloilla: työpaikalla toinen sukupuoli on poikkeus. Syyt ovat muun muassa perinteisissä oletuksissa miesten ja naisten soveltuvuudesta eri tehtäviin.

Segregaation seurauksena työmarkkinat toimivat kankeasti. Lama on puraissut kipeimmin miesvaltaista teollisuutta ja rakentamista, minkä seurauksena pääosin toinen sukupuoli kärsii työttömyydestä. Vastaavasti Suomeen rekrytoidaan hoitohenkilökuntaa Aasiasta asti, kun kotimaista työvoimaa ei ole tarpeeksi. Ei tarvitse olla akateemikko ymmärtääkseen, ettei yhtälö ole kovin järkevä.

Siinä missä erilaisuus on tähän saakka ollut työmarkkinoita kangistava rakenne, tulevaisuudessa se on valjastettava voimavaraksi. Kyse on yhtä aikaa sekä yksilöiden valinnanvapauden että koko kansantalouden laajentamisesta. Huomisen työpaikoilla tieto ja luovuus nousevat entistä merkittävämmiksi valteiksi. Jos alalle rekrytoidaan pääsääntöisesti toista sukupuolta, jätetään hyödyntämättä puolen väestön tiedot, taidot, kokemus ja luovuus. Molempien sukupuolten näkökulma lisää esimerkiksi herkkyyttä erilaisten asiakkaiden tarpeille millä tahansa sektorilla, teknologiateollisuudesta sosiaalija terveyspalveluihin.

8

Euroopan komissio selvitti muutama vuosi sitten 495 kansainvälisen yrityksen tasa-arvotoimien vaikutuksia niiden tuottavuuteen. Neljä viidestä yrityksestä koki henkilöstörakenteen moninaistamisen vaikuttaneen myönteisesti liiketoimintaansa. Lisäksi sen koettiin viestivän myönteistä, modernia yrityskuvaa ja houkuttelevan parasta työvoimaa yritykseen. Organisaatiot pitivätkin moninaisuuden edistämisen tärkeimpänä etuna sitä, että se avasi uusia ovia osaavien ja motivoituneiden työntekijöiden markkinoille.

Segregaation purkamisen haaste kohdistuu ensinnäkin koulutuskentälle, jossa opetuksen sisältöihin, eri alojen houkuttelevuuteen, opinnonohjaukseen ja ammatinvalintaan on panostettava nykyistä sukupuolitietoisemmin. Toiseksi työpaikkojen on pohdittava henkilöstöpoHuomisen työpaikoilla litiikkaansa uudelleen. Uusi ns. Y-sukupolvi ei sitoudu or- tieto ja luovuus ganisaatioon, jossa perusteettomat sukupuolihierarkiat nousevat entistä tai lasikatot nakertavat luomerkittävämmiksi vuutta ja työssä viihtymistä.

Globaali kilpailu koros- valteiksi. taa perinteisten miehen ja naisen mallien ongelmallisuutta Suomessa. Kun vanhat veturialat väsyvät, tarvitaan yhtäältä uusia aloja niiden korvaajiksi sekä toisaalta uusia ajatuksia vanhojen sektoreiden kehittämiseksi. Suomen kokoisessa maassa lahjakkuuksia ja potentiaalia ei ole varaa hukata – ei varsinkaan turhien stereotypioiden alttarille. n

Kirjoittaja työskentelee Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen TASSU-hankkeessa. Projekti tähtää tasa-arvoisempaan työelämään edistämällä sukupuolivapaata alavalintaa ja kehittämällä sukupuolisensitiivistä ohjausta oppilaitoksissa.

puheenjohtajan palsta

Sopimustoiminta on jatkuvaa neuvottelua Pertti Porokari

Kesäkuu 2010

K

un osa aloista käy ensimmäistä neuvottelukier-

rauhasta. On sitten sopimuksen tekotaso missä tahansa.

rostaan, niin muun muassa teknologiateollisuu-

Paikallinen sopiminen on hieno ja toimiva järjes-

dessa neuvotellaan jo sopimuksen toisen kierrok-

telmä pääsääntöisesti silloin, kun puhutaan muusta kuin

sen palkoista. Syksyllä on edessä muitakin aloja, jotka

suorasta rahasta. Työpaikoilta on vaikeata löytää tasa-

neuvottelevat jo toista kierrosta. Näin liitot, kuten In-

puolisia neuvottelukumppaneita, jotka kykenisivät ai-

sinööriliitto, jotka toimivat monella alalla, saavat olla

dosti neuvottelemaan samoin taustatiedoin ja valtuuk-

koko ajan neuvotteluprosesseissa mukana. Yksityisellä

sin. En usko muutenkaan, että sen enempää yritys kuin

sektorilla insinöörien sopimustoiminta hoidetaan Ylem-

työntekijätkään haluavat työpaikoille yhtään enempää

mät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta. Siellä neuvotte-

raskasta neuvottelutoimintaa. Työpaikoilla on tarkoitus

lupöydässä istuu meidän liittomme neuvotteluyksikön

tehdä tuotetta tai palvelua, jota myydään. Työehtosopi-

työntekijöitä, silloin kun on kyse alasta, jolla työsken-

mukset ja niiden mukana tuomat inflaatiotarkennukset

telee liittomme jäseniä. Monimutkaisen kuuloista ehkä,

eli yleiskorotukset yritykset ostavat työnantajaliitoiltaan.

mutta toimivaa.

Tätä kirjoittaessani on energia-alalle saatu juuri hy-

Työnantajaliitoilla tuntuu olevan tavoitteena siirtää

väksyttyä uusi työehtosopimus ja elintarvike-alalle lo-

kaikki rahasta sopiminen vähitellen kokonaan työpai-

pultakin pitkien neuvotteluiden jälkeen neuvottelutulos

koilla tapahtuvaksi. Työnantajan mielestä ainoastaan

palkkapöytäkirjasta, sekä jatkotarkasteluista alan ongel-

höllät raamit ja työrauha sovittaisiin liittojen kesken. Lii-

makohdista. Onnittelut alojen taustaryhmille, jäsenille

tot hääräisivät sitten jonkunlaisina konsultteina taustalla.

ja neuvottelijoille hienoista suorituksista!

Ajatuksenakin tämä kuulostaa oudolta. Sopimusneuvotteluissahan on kyse nimenomaan työrauhan kaupasta.

Hyvää ja rentouttavaa kesää!

UUSI

Siellä, missä sovitaan ehdoista, on sovittava myös työ-

INSINÖÖRI

9