Insinoori-5-607-low

5–6/2007

Liikunta

UUSI

on Tomi Erolan elämäntapa

sisältö Uuden Insinööriliiton toimisto palvelee Sinua myös kesällä Jäsentietopalvelu: 0201 801 877 tai jasenrekisteri@uil.fi Työelämän oikeudelliset palvelut: 0201 801 858 tai lakimiehet@uil.fi Opiskelija-asiat: opiskelijarekisteri@iol.fi

Pääkirjoitus ............................................5

• Valmentaja vaihtoi seuraa Uutisia ..................................................6 Kolumni.................................................8

• Vaikea neuvottelukierros ja salainen järjestäytyminen

Puheenjohtajan palsta .............................9

• Sinä teet Uudesta Insinööriliitosta vahvan Teema: hyvinvointia ..............................10

• • • • •

Askel kohti hyvää oloa Komento takaisin – varpaat heilumaan Terveysfaktat taskussa Hyvinvoinnilla kasvavat markkinat Laivasuunnittelijoilla riittää kiirettä

Totta ja tutkittua ...................................20

• Palkkanosturi kertoo insinöörien keskimääräisen kuukausiansion

• Vertaistiedon hyödyntäminen kuntien kehittämistyössä

10

Maailmalta ...........................................22 Kesällä on aikaa liikkua ja nauttia luonnosta. Arjen hyötyliikunta onkin paras tapa terveyden ylläpitoon.

• Turkkilaiset vaikuttavat eurooppalaisessa ay-toiminnassa

• Työmarkkinajoustoille vaaditaan reunaehdot Osaaminen ...........................................24

• Kuntaa ei voi johtaa kuten yritystä • Jalkapalloharrastus tukee työssä jaksamista • Terveystarkastajien palkat eivät vastaa työn vaativuutta

Edunvalvontaa ......................................34

• Rempseä puheenjohtaja astui remmiin • Edustajakokouksessa päätettyä • Työehtosopimukset päättymässä – kuka neuvottelee työsuhteesi ehdoista?

• Suunnittelualan palkkataso saatava kilpailukykyiseksi

• NSN ja YTN: Irtisanomisille esitettävä todellisia vaihtoehtoja

• Luottamusmies tarvitsee aikaa, tietoa ja tukea

Tekniikkaa............................................40

• Skootterit mullistivat Suomen mopoilun

18 Kannen kuva: Timo Syrjänen Kuvassa Tomi Erola

2

Oikeutta...............................................42 Laivanrakennus elää korkeasuhdannetta ja suunnittelijoita tarvitaan kovasti lisää. Ala ei kuitenkaan houkuttele riittävästi opiskelijoita. Meriteollisuus onkin alkanut parantaa imagoaan työnantajana.

• Oikeustapauksia • Uusi tilintarkastuslaki voimaan Opiskelija-asiaa ....................................44 Mennen tullen ......................................48 Järjestöyhteydet....................................50 Jäsenetuja ...........................................51

14.6. numero 5–6/2007 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

31

Kevään edustajakokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat, hyväksyttiin liitolle uudet jäsenjärjestöt sekä vaalivaliokunta.

Nokia Siemens Networksin ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden luottamusmiehet ovat vaatineet irtisanomisten sijasta henkilöstön uudelleensijoittamista. Tämä näyttää toteutuvan osittain, kun NSN ulkoistaa tuotekehitystään it-palveluyhtiö TietoEnatorille.

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2007 23.8., 20.9., 18.10., 22.11., 20.12.

Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007) Painos 72 000

36

Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Tilaushinta 45 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

Insinööri

3

pääkirjoitus kesäkuu 2007

Valmentaja vaihtoi seuraa

U

usi Insinööriliitto astui uuteen aikaan 29. toukokuuta, kun liittoa vuodesta 1990 luotsannut Matti Viljanen valittiin yksimielisesti keskusjärjestö Akavan puheenjohtajaksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun insinööri valittiin Akavan johtoon. Insinööriliitto, kuten Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:kin liittyivät Akavaan vuonna 1976. Molemmat järjestöt ovat tehneet valtaisasti töitä akavalaisen edunvalvonnan eteen. On siis enemmän kuin ansaittua, että tekniikan taitaja istuu keskusjärjestön johdossa.

Tuntuu, että koko valtakunta odottaa, mitä puheenjohtaja Viljanen saa Akavassa aikaiseksi. Muutokselle on tilaus, sillä mm. keskusjärjestön julkikuva kaipaa kiireesti kiillotusta. Lähes puolen miljoonan jäsenen organisaatio ei ole aina saanut osakseen sitä huomiota, joka sille vaikuttavuudellaan kuuluisi. Uskon Viljasen saavan tähän muutosta aikaiseksi osaamisellaan ja positiivisella asenteellaan. Me uusinsinööriliittolaiset tunnemme Viljasen vauhdikkaana innovaattorina, joka saa hommat hoitumaan ja vieläpä iloisin mielin.

Jotkut ovat kritisoineet, ettei insinööri Viljasella ole korkeakoululoppututkintoa. Sitä kokemusta, johtamisen osaamista ja karismaa, joka hänelle on vuosien saatossa kertynyt, ei saada tenttimällä. Siksi toisekseen, ei akavalaisilta akateemisuutta edellytetä.

Matti Viljanen totesi puheessaan Uuden Insinööriliiton kevään edustajakokouksessa, että järjestöelämässä on tärkeää ymmärtää joukkuepelin merkitys tuloksen teossa. Hän käytti esimerkkinä jalkapallojoukkuetta. Jotta maalien teossa onnistutaan, tarvitaan joukkuehenkeä ja oikea asenne, ei niinkään yksilösuorituksia. Kun joukkue menestyy, riittää yleisöä lehtereillä, mutta menestyksen myötä myös paineet ja odotukset kasvavat. Kaikki vaikeudet ovat voitettavissa, kun työtä tekee suurella sydämellä positiivisin mielin ja kun on olemassa yhteinen tahto.

Onnea ja menestystä Akavan joukkueelle ja sen uudelle valmentajalle!

Miellyttävää kesää kaikille lukijoillemme!

Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

UUSI

InsInöörI

5

uutisia Viime vuonna 97 työtaistelua n Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa käytiin viime vuonna 97 työtaistelua. Työtaistelut olivat kahta ylityökieltoa lukuun ottamatta kaikki lakkoja eli työntekijäpuolen järjestämiä työnseisauksia. Työtaisteluissa osallisina oli noin 48 000 työntekijää ja menetettyjä työpäiviä oli noin 85 000.

Suurimmat työtaistelut käytiin paperitehtaissa. Metsäteollisuuden lakossa menetettiin lähes 40 000 työpäivää. Työpäivämenetykset olivat kuitenkin pieniä verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin pelkästään paperiteollisuudessa menetettiin yli 600 000 työpäivää.

Yli puolet työtaisteluista käytiin metalliteollisuudessa, jossa niitä oli 60 kappaletta. Metallin toimialoista eniten työtaisteluja oli perusmetallien valmistuksessa, jossa niitä oli 15. Muista toimialoista työtaisteluita oli eniten elintarviketeollisuudessa (11) ja paperiteollisuudessa (9).

Työtaistelujen syy oli 27 tapauksessa palkkavaatimus, 22 tapauksessa työnjohto ja 21 tapauksessa työvoiman vähennys tai sen uhka.

Alueellisesti tarkasteltuna paikallisia työtaisteluja oli perinteiseen tapaan eniten Länsi-Suomen läänissä, jossa oli niitä oli 34. Lapin läänistä ei tilastoitu yhtään työtaistelua ja Itä-Suomen läänissä niitä oli vain yksi.

Tekes perui Perloksen tutkimus- ja kehitysprojektin rahoituksen n Tekes perui Perlokselle tehdyn 1,7 mil-

joonan euron rahoituspäätöksen ja perii takaisin projektille jo maksetut 220 000 euroa. Ratkaisu perustuu Perloksen päätökseen lopettaa tuotannollinen toiminta Suomessa ja irtisanoa yli 1 100 henkilöä, minkä vuoksi yrityksen projektille esittämät tavoitteet jäävät olennaisilta osin toteutumatta.

Tekes keskeytti maksut käynnissä olevalle tutkimus- ja kehitysprojektille heti, kun Perlos ilmoitti suunnitelmistaan Suomen tuotannon lopettamisesta. Rahoitus-

6

päätöksen perumisen ja jo maksetun rahoituksen takaisin perinnän perusteluina ovat Perloksen päätökset tuotannollisen toiminnan lopettamisesta Suomessa sekä irtisanomiset, minkä johdosta projektin tutkimus- ja kehitystyön tuloksia ei enää hyödynnetä Suomessa siinä määrin, kuin Perlos rahoitushakemuksessaan ilmoitti.

Tekesin rahoituksen edellytyksenä on, että yritykset ja yhteisöt toteuttavat tutkimus- ja kehitysprojektin ja hyödyntävät sen tulokset Suomen kansantaloutta, yhteiskuntaa, kansalaisia ja ympäristöä edistävällä tavalla.

Perlos Oyj ilmoitti alkuvuodesta aloittavansa yt-neuvottelut 4 000 työpaikan vähentämiseksi, näistä yli 1 100 Suomesta. Päätös merkitsi tuotannon lopettamista kokonaan Suomessa yrityksen Joensuun tehtaalla. Perloksen ilmoituksen mukaan yritykselle jää Suomeen pääkonttori, teknologiapalvelut sekä tukitoiminnot, jotka työllistävät yhteensä noin 200 henkeä.

Palkansaajien työtaakka lisääntynyt – epävarmuus myös työpaikkojen pysyvyydestä kasvanut n Palkansaajat ovat hyvin epävarmoja tu-

levaisuudestaan. SAK:n, STTK:n ja AKAVAn TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan enemmistö väestöstä uskoo, että palkansaajien työtaakka ja työn kuormittavuus lisääntyvät entisestään.

Selvityksen mukaan 51 prosenttia suomalaista katsoo palkansaajien työtaakan ja työn kuormittavuuden lisääntyvän selvästi tai jonkun verran. Työpaikkojen pysyvyyden ja varmuuden arveli heikentyvän 49 prosenttia vastaajista.

Akavalaisia huoletti eniten julkisen sektorin huono palkkataso. SAK:n jäseniä närästi huoli työpaikkojen pysyvyydestä ja STTK:laiset korostivat johtamisen ja esimiestyön heikkoutta.

Lakko-oikeutta puoltaa kolme neljästä suomalaisesta. Nykyistä lakko-oikeutta rajoittaisi 14 prosenttia vastaajista.

Kaikissa ryhmissä enemmistö on nykyisen lakko-oikeuden kannalla.

Paikallista sopimista olisi valmis laa-

jentamaan 77 prosenttia vastaajista, jos työ- ja virkaehtosopimuksilla turvattaisiin samanaikaisesti ehtojen minimitaso.

Palkka- ja työsuhdeturva on edelleen selvästi tärkein syy kuulua ammattiliittoon, sen rankkasi ykköseksi 55 prosenttia vastaajista Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ykkössyyksi kuulua liittoon rastitti 23 prosenttia vastaajista Valtaosa suomalaisista, 87 prosenttia, on sitä mieltä, että on tarpeellista tai ainakin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti eli kuulua ammattiliittoon. Lukema on tullut muutaman prosenttiyksikön alaspäin. Vuosina 2004 – 2006 lukema on vaihdellut 89–92 prosentin välillä.

Nokia luopuu Connecting People -bonuksista n Nokia ilmoittaa luopuvansa paljon kri-

tiikkiä herättäneestä Connecting People -bonusjärjestelmästä, joka on ollut enimmillään viiden prosentin suuruinen. Ylempien toimihenkilöiden kohdalla Connecting People -bonuksilla ei ole suurta merkitystä vuosituloihin, vaan suurimmat bonukset tulevat projektibonuksista, jotka nostavat vuosiansioita.

Nokiassa ylempien toimihenkilöiden tulospalkkiot voivat tuoda peruspalkkaan noin 10–30 prosentin lisän Connecting People -bonuksen lisäksi.

Uuden Insinööriliiton ja Ylempien­ Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön asiamies Tomi Seppä kritisoi tulos­ palkkauksen huomattavaa osuutta kokonaispalkkauksesta. Tulospalkkauksen määrittelee yksin työnantaja ja kokonaispalkan suuruus voi siten vaihdella huomattavastikin eri vuosina. Työnantaja ei voi laskea peruspalkkaa, mutta tulospalkkaus voi pahimmillaan jäädä saamatta kokonaan.

– Nokian työntekijöistä suuri osa on nuoria perheellisiä, ja tulospalkkioihin vahvasti nojautua palkitsemisjärjestelmä isona osana vuosituloja voi romuttaa perheen talouden, Seppä huolehtii.

– Pankissa on vaikea selittää asuntolainojen lyhennyksien kohdalla, että tulospalkkiota ei tullutkaan.

EU:n kemikaaliasetus astui voimaan

Isät perhevapaalle -kampanja käynnistyi

n Kesäkuun alusta astui voimaan Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus REACH, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä.

Asetuksella muutetaan merkittävällä tavalla kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä EU-alueella.

REACH-asetus tuo uusia velvoitteita kemikaalien valmistajille, EU-maahantuojille ja kemikaaleja käyttäville yrityksille. Järjestelmässä kemikaaleja valmistavat ja maahantuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja antamaan ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle.

Asetuksen velvoitteet tulevat voimaan vaiheittain, viimeistään 11 vuoden kuluttua asetuksen hyväksymisestä. Asetus korvaa noin 40 aiempaa EU:n erillistä säädöstä.

Suomessa REACH-asetus korvaa suurelta osin noin 40 vuoden aikana kehittyneen nykyisen kemikaalilainsäädännön.

Asetuksella luodaan kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä varten REACH-järjestelmä (Registeration, Evaluation and Authorisation of Chemicals) sekä perustetaan Euroopan kemikaalivirasto Helsinkiin. Virasto aloittaa toimintansa kesäkuussa. Kemikaalivirastossa työskentelee noin 500 työntekijää, joiden valinta on paraikaa käynnissä. Kemikaalivirasto vastaa suurelta osin asetuksen käytännön toimeenpanon järjestämisestä.

n Työmarkkinajärjestöt ovat käynnistä-

Eduskunnassa vaikuttaa 63 AKAVAn jäsentä n Maaliskuun eduskuntavaaleissa valit-

tiin kansanedustajiksi 63 akavalaisten liittojen jäsentä. AKAVAn suurimmalla liitolla, OAJ:lla, on eduskunnassa 16 jäsentä. AKAVAn toiseksi suurimmalla liitolla, Uudella Insinööriliitolla on kaksi jäsentä eduskunnassa. Uusinsinööriliittolaiset kansanedustajat ovat Jari Larikka (kok) ja Unto Valpas (vas).

UUSI

Insinööri

neet kampanjan perhevapaiden pitämisen puolesta. Isät perhevapaalle -kampanjan tavoitteena on lisätä isien käyttämien vanhempainvapaiden määrää.

Vaikka lainsäädäntöä on muutettu ja mahdollisuutta isyysvapaan käyttöön on laajennettu, vain pieni osa suomalaisista isistä käyttää vanhempainvapaata.

Vuonna 2005 maksetuista isyys- ja vanhempainrahapäivistä isät käyttivät vain 5,4 % ja äidit 94,6 %. Isien käyttämistä päivistä isyysrahana maksettiin 74,9 % ja vanhempainrahana vain 19,1 %.

Työelämän kannalta vanhempainvapaiden jakamisen odotetaan johtavan siihen, että vanhemmuudesta aiheutuvat työnantajakustannukset jakaantuvat nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten työnantajien kesken. Tämä kehitys parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Sekä työnantajat että työntekijät hyötyvät siitä, että työelämän tasa-arvo lisääntyy ja siitä, että työn ja perheen yhteensovittamista tuetaan.

Kampanjasivuston osoite on http:// www.isyys.net/

Kotitalouden tulot säätelevät eläketurvan täydentämistä n Yksilöllinen eläkevakuutussäästämi-

nen painottuu suurituloisiin kotitalouksiin ja on sen lisäksi melko yleistä nuorissa keskituloisissa kotitalouksissa. Harva pienituloinen kotitalous säästi yksilölliseen eläkevakuutukseen eläkeiän varalle vuoden 2004 lopussa. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreesta Kotitalouksien yksityisen eläkesäästämisen yleisyyttä ja eläkevakuutuksen ottajien tunnuspiirteitä selvittävästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan noin 12 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on yksilöllinen eläkevakuutus. Eläkevakuutuksen ottaneiden kotitalouksien osuus kaksinkertaistui vuodesta 1998 vuoteen 2004. Yli 45-vuotiaiden kotitalouksissa eläkesäästäminen on yhä selvästi keskittynyt suurituloisille, mutta alle 45-vuotiaiden kotitalouksien eläkesäästäminen on melko yleistä jo keskituloisilla.

UIL:läisille AKAVAn ansiomerkkejä n Uuden Insinööriliiton kolmelle vara-

Infopankista tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta n Infopankki on maahanmuuttajille

ja maahanmuuttajien parissa työtä tekeville tarkoitettu verkkopalvelu, josta saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen tarjoamista palveluista kaikkiaan neljällätoista kielellä – suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, ranskaksi, venäjäksi, somaliksi, serbokroatiaksi, turkiksi, espanjaksi, albaniaksi, arabiaksi, persiak­si ja kiinaksi.

Infopankki-verkkopalvelu on toteutettu Avoin oppimiskeskus -projektissa (v. 2001–2003) Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyönä. Infopankin osoite on www.infopankki.fi

puheenjohtajalle, pääluottamusmies, insinöörimajuri Ari Rautakorvelle, toimitusjohtaja Seppo Mäkirannalle sekä insinööri Vesa Haakanalle on myönnetty AKAVAn hopeinen ansiomerkki.

Erkki Lehtimäelle ja Jarmo Saarijärvelle on myönnetty ansiomerkki hopeisin lehvin.

Myös Säde Harlelle on myönnetty AKAVAn ansiomerkki.

Ansiomerkkejä myönnetään kerran vuodessa AKAVAn jäsenjärjestöjen, neuvottelujärjestöjen tai aluetoimikuntien esityksestä. Ansiomerkkien myöntämisen yleisenä edellytyksenä on ansiokas ja merkittävä toiminta AKAVAn hyväksi ja sen päämäärien edistämiseksi.

7

kolumni Aleksei Solovjew Neuvottelujohtaja

Vaikea neuvottelukierros ja salainen järjestäytyminen

V

aikka yhtään työehtosopimusta ei eduskuntavaalien jälkeen olekaan vielä syntynyt, eivätkä tes-neuvottelut ole kunnolla alkaneet, on sopimuskierros osoittautumassa jo nyt varsin vaikeaksi ja mielenkiintoiseksi. Huutokauppapolitiikan tuote tasa­-­arvotupo on hämmentänyt työmarkkinoita. Miten tehdä nykyisen sopimusjärjestelmän puitteissa sellainen palkkaratkaisu, jossa jollekin koulutukseen nähden alipalkatulle ryhmälle annetaan isommat korotukset kuin toiselle aivan samassa tilanteessa olevalle?

Oma mielenkiintonsa on siinä, että maan hallitus luopui tupon tavoittelusta varsin nopeasti yrittämättä oikeastaan mitään. Myöhemmin on sitten ruvettu puhumaan hallitsemattomasta palkankorotuskilpailusta ja siitä, että palkankorotukset muodostuvat liian korkeiksi maan kilpailukyvyn kannalta ja että veronkevennyksiä pitää lykätä. Miksi hallitus ei ryhtynyt aktiivisesti keskustelemaan työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa niistä puitteista, joiden sisällä palkka- ja veroratkaisut tehtäisiin? Näin oltaisiin päästy kaikkien­ kannalta paremmin ennakoitavissa olevaan talouskehitykseen.

Yhteisten puitteiden puuttuminen tekee neuvottelukierroksesta hajanaisen ja sen koordinointi tulee olemaan vaikeata. YTN:ssä ja Akavassa pyritään sopimuskausien ja palkankorotusten yhtenäistämiseen ja tuen antamiseen yli neuvottelusektoreiden.

Tulopoliittisen ratkaisun hylännyt Teknologiateollisuus on käynnistänyt tes-neuvottelut. Se ajaa voimakkaasti palkankorotusmallia, jossa palkankorotusten painopiste on työpaikkatasolla ja valtakunnallisilla palkankorotuksilla olisi pitemmän päälle hyvin pieni rooli. Neuvotteluissa ei vielä toistaiseksi ole esitetty konkreettista mallia, mutta kyseessä on todennäköisesti muissa pohjoismaissa eri muodoissa käytössä oleva nk. palkkakeskustelumalli. Siinä palkkakeskustelu käydään kerran vuodessa yritystasolla ja palkka nousee tai sitten ei.

Ylemmät toimihenkilöt ovat perinteisesti ajaneet mallia, jossa palkankorotusten taso määräytyy liittokohtaisten sopimusten perusteella. Näin kaikille jäsenille voidaan taata edes jonkinlainen ostovoiman kehitys. Suunta on vastakkainen työnantajien moderneille

8

ajatuksille. Kokemukset puhtaasti yrityskohtaisesta palkankorotusmallista ovat osoittaneet, että liian moni jää ilman palkankorotuksia. Korotusrahat käytetään urakehityksestä ym. johtuvien palkankorotusten hoitamiseen. Muissa pohjoismaissa valmiudet ja edellytykset käydä yrityskohtaisia palkkaneuvotteluja ovat aivan toisenlaiset kuin Suomessa.

Oman erikoisuutensa on muodostanut ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden sopimusten soveltamisrajasta käyty keskustelu. Ongelmaa on puitu paljon lehdistössä, sillä työpaikkatasolla ei asian ympärillä todellisia ongelmia ole, ellei niitä voimakkaasti ulkopuolelta provosoida. Toimihenkilöunioni on mätkinyt YTN:ää ja ilmoittanut muuttavansa sopimusrajan työtaistelutoimin. Palkansaajajärjestöjen yhteistyön periaatteet on kauan sitten unohdettu ja toinen palkansaajajärjestö eli YTN näyttää olevan pahin mahdollinen vihollinen.

Itse olen kuulunut niihin, jotka ovat rakentaneet yhteistyötä Teknisten Liiton ja sitten Toimihenkilöunionin kanssa. Olen kuvitellut, että palkansaajien yhteistyöllä niin liitto- kuin työpaikkatasollakin saadaan jäsenten kannalta hyödyllisiä tuloksia aikaan. Näin on ta- Oma mielenkiintonsa on pahtunutkin. Viime aikojen tapahtumat siinä, että maan hallitus ovat kuitenkin vieneet todelliselta yhteistyöl- luopui tupon tavoittelusta tä pohjan pois.

Lehdissä on myös varsin nopeasti yrittämättä ollut hauskoja ja toisaalta käsittämättömiä oikeastaan mitään. juttuja siitä, miten Nokiassa toimihenkilöt järjestäytyvät salaa Toimihenkilöunioniin. Käsitykseni mukaan Nokiassa ei kenenkään tarvitse järjestäytyä salaa ainakaan YTN-liittojen jäsenyyteen. Työnantaja on tukenut järjestäytymistä ja yhteistyö palkansaajapuolen kanssa on viime aikoina ollut hyvin asiallista ja toimivaa. Onkohan salainen järjestäytyminen vain selitys heikolle jäsenkehitykselle vai eivätkö toimihenkilöt kehtaa kertoa, että he kuuluvat TU:hun?

puheenjohtajan palsta kesäkuu 2007

Sinä teet Uudesta Insinööriliitosta vahvan

U

usi Insinööriliitto on menestyvä, voimakas vaikuttaja, ja kiitos siitä kuuluu sinulle, hyvä jäsen.

Me olemme vahva liitto, mitattiinpa sitä sitten jäsenmäärällä, vaikuttavuudella, saavutetuilla sopimuksilla tai taloudellisella vakaudella. Vahvuutemme näkyy kaikilla tasoilla työpaikoilta Euroopan Unioniin saakka.

Mittavaa voimaamme me käytämme sellaisella taidolla ja

osaamisella, jota kuunnellaan ja kunnioitetaan kaikkialla.

Kun pysymme sisäisesti vahvana organisaationa, ulkoinen vaikuttavuutemme tuo hyvinvointia koko jäsenkunnallemme ja myös tulevalle sukupolvelle.

Hyvä jäsen, kiitän nöyrästi siitä luottamuksesta ja tuesta, jota olen saanut toimiessani liiton puheenjohtajana. On ollut ilo rakentaa kanssasi parempaa huomista osaajille, joiden työ kantaa koko yhteiskuntaamme.

Kättesi jälki näkyy kaikkialla. Ole ylpeä työstäsi!

Matti Viljanen

UUSI

InsInöörI

9

Teksti ja kuva: Leena Valkonen

Askel kohti hyvää oloa

Arjen hyötyliikunta on mainio tapa terveyden ylläpitoon.

Kun lisäät askelia päivään, lisäät samalla hyvinvointiasi.

Kävely on halpa ja yksinkertainen tapa aloittaa liikuntaharrastus. Sauvakävelyn puraisemia on jo moni.

Sauvakävelyä voi harrastaa missä vain.

Y

hdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittavat ihmisten ylipainon kasvavan hälyttävällä vauhdilla.

Syynä siihen on liian vähäinen liikunta.

Suomalaisilla on sama suuntaus näkyvissä, rasvaiset ja makeat herkut maistuvat, samoin kaloripitoiset juomat. Ruokavalio ei ole kuitenkaan se olennainen 10

asia ihmisen hyvinvoinnissa. Herkutellakin saa, jos päivään sisältyy riittävästi liikuntaa, toteaa Vandernet Oy:n toimitusjohtaja Antti Blåfield, joka on innostunut puhumaan arjen hyötyliikunnan puolesta.

Sauvakävely täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Blåfield on mukana edistämässä

Exercise-4-life-konseptia, jonka tavoitteena on kannustaa ihmisiä lisäämään liikkumistaan helposti ja hauskasti. Liikunnan aloittamiseen ei ole isoa kynnystä, koska sen voi aloittaa kävelemällä, joko sauvojen kanssa tai ilman. Jos arkiliikunnan taso on riittävä, ei tarvitse välttämättä urheilla.

Päivittäisen arkiliikunnan avulla töiden hallinta ja stressin torjunta helpottuu.

Päivittäisen arkiliikunnan avulla töiden hallinta ja stressin torjunta helpottuu.

Samoin liikunta pitää valppaana, paino pysyy kurissa, kunto kohenee ja yleensä mieliala paranee. Päivittäisellä arkiliikunnalla ei ole miinuspuolia. 10 000 askelta päivässä on nykytutkimuksien mukaan sopiva määrä riittävän kunnon ylläpitoon, Antti Blåfield toteaa.

Mittaamisella tavoitteellisuutta liikuntaan

Liikkumisen kannustimiksi on kehitetty erilaisia apuvälineitä ja yhtenä uutuutena markkinoille ovat tulleet liikuntamittarilla varustetut kävelysauvat. Sauvojen kädensijassa on mittari, joka näyttää askelmäärän, kuljetun matkan pituuden, nopeuden ja energiakulutuksen. Mittariin syötetään ensimmäisellä käyttökerralla omat henkilökohtaiset tiedot: sukupuli, ikä, paino ja askelen pituus.

Mittariin voi asettaa matka- tai askeltavoitteen ja laite ilmoittaa, kun luvut täyttyvät.

Harjoittelutiedot kertyvät muistiin ja omia harjoitusmääriään ja tasojaan voi seurata vaikka viikko- tai kuukausita-

solla. Mittari on saatavana myös erillisenä ja sen voi kiinnittää mihin tahansa kävelysauvoihin.

Mittaus perustuu anturiin, joka havaitsee sauvan iskun maahan. Mittarin tarkkuus pohjautuu elektroniseen sensoriin, johon on yhdistetty kävelyn taajuuden tunnistava elektroniikka. Mittari havaitsee, jos sauvoja vain laahaa perässä, askelia ei kerry. Samoin elektroniikka havaitsee myös ns. tupla-askeleet, eli liian nopeista perättäisistä tärähdyksistä aiheutuvat kirjaukset.

Antti Blåfieldin mukaan kävelysauvan näkökentässä oleva mittari tuo yllättävän mukavaa lisämotivaatiota lenkille, kun askelmäärän kasvun näkee reaaliajassa. Varsinkin miehet ovat olleet innokkaita tarttumaan mittarilla varustettuihin kävelysauvoihin.

Sauvat tehostavat kävelyä

Sauvat antavat lisää pontta kävelylenkkiin. Tavallisessa kävelyssä askelpituus on noin 60–80 cm. Sauvakävelyssä askel on noin 20 % pidempi. Askelen pituuden voi määritellä kävelemällä kymmenen askelta ja mittaamalla matkan pituuden.

Pituus jaettuna kymmenellä on askelpituus. Oikea kävelysauvan mitta on 0,66 x kävelijän pituus.

Sohvalta ylös

Kävelysauvojen uutuus on liikuntamittari, jonka avulla voi seurata kuljettua matkaa ja liikunnan tehokkuutta.

UUSI

Insinööri

Uudessa Insinööriliitossa alueasiamiehenä toimiva Tomas Wass on sitä mieltä, että jokainen on vastuussa omasta kunnostaan ja siitä, että kantaa kortensa kekoon terveytensä edistämiseksi. Sohvalta on viisainta nousta ylös!

Tomas Wass toteaa, että hän ei voisi elää ilman päivittäistä liikuntaa. – Käyn säännöllisesti lenkillä ja muutaman kerran viikossa kuntosalilla. Olen harrastanut jonkinlaista liikuntaa koulupojasta asti. Vaimoni harrastaa sauvakävelyä, mutta itse en ole lajista vielä innostunut. Lenkkikaverini kanssa olemme keskustelleet siitä, että jos kävelysauvoissa olisi jokin liikunnan tehokkuudesta tai

Tomas Wass harrastaa päivittäin liikuntaa.

muusta kertova mittari, se saattaisi innostaa enemmän miehiäkin sauvakävelyn pariin.

Tomas Wass sanoo käyttävänsä omassa liikkumisessaan apuvälineitä, kuten askel- ja pulssimittaria. – Niiden avulla näkee harjoituksen tehokkuuden.

Olen sitä mieltä, että fyysinen ja henkinen kunto kulkevat käsi kädessä. Hyvä kunto auttaa työssä jaksamiseen. Myönteistä on myös työnantajien kannustus liikuntaharrastuksiin. Työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista on etua koko työyhteisölle. n

Vinkkejä arkiaskeleiksi • Valitse hissin sijasta portaat • Kävele tai pyöräile työmatkasi tai osa siitä • Käy työtoverisi luona sen sijaan, että soitat • Älä käytä oikoteitä, kierrä mieluummin kortteli • Jää pysäkkiä aikaisemmin pois liikennevälineistä • Jätä auto kotiin ja käytä julkisia liikennevälineitä • Älä käytä kaukosäädintä, nouse sulkemaan televisio • Tee kävelylenkeistä säännöllinen tapa • Haasta 10 000 askeleen raja

11

Teksti: Kauko Niemi n Kuvat: Feelmax Oy

Jalkineteollisuus on pitkään kehittänyt uusia tekniikoita.

Jalkineissa haetaan miellyttävää tukea ja pehmustusta tärinän vaimennukseen sekä tarkoituksenmukaisia materiaaleja.

Komento takaisin

– varpaat heilumaan

I

hmiskeho on vain tuotekehittelijöitä viisaampi sekä hyvässä että pahassa. Toiminta, jota keho ei koe tarvitsevansa, alkaa surkastua pois. Kenkien tuottama mielihyvä kääntyy ajan mittaan jalkojen pahoinvoinniksi.

Jalat ja etenkin jalkapohjat tarvitsevat jatkuvasti luonnollista treeniä pysyäkseen oikeassa kuosissa ja välittääkseen kaiken tarvittavan tasapaino- ja muun informaation hermoratoja pitkin koko keholle.

Jalkaterän alueella voi esiintyä yli 2 000 erilaista ongelmaa, häiriötä tai epänormaalia tilaa. Ongelmat liittyvät usein jalkaterän monimutkaiseen rakenteeseen sekä toimintaan. Jalkaterän kuormituksen määrää kuvaa se, että ihminen ottaa päivässä keskimäärin 8 000 askelta ja kävelee elämänsä aikana noin 100 000 kilometriä.

Jaloissa on kaikkiaan 26 luuta, 33 niveltä ja yli sata lihasta ja jännettä. Ihmisen hermoista 70 prosenttia päättyy jalkoihin ja käsiin. Ei ole samantekevää millaista kuntoutusta ja ylläpitoa jalkineet tarjoavat.

12

Kenkäkehitys ajaa jalkaongelmiin

Tässä jutussa ei oteta kantaa siihen, mitä muotioikut tuovat tullessaan, vaan että hyvää tarkoittava kenkäkehitys ajaakin mitä erilaisimpiin jalkaongelmiin.

Ihmisen jalkaterän, joka bioteknisesti on ainutlaatuinen taidonnäyte, kehittyminen ja sen seurauksena meille ominaisen kävelytyylin muotoutuminen kestivät noin neljä miljoonaa vuotta.

Muutamassa tuhannessa vuodessa tekniikan kehitys on vääristänyt luonnollisen kävelytyylin muuttamalla sitä ulkoisilla välineillä, jalkineilla.

Maratonille ei silti ole syytä lähteä paljain jaloin, mutta juoksutossujen ja muiden runsaasti joustettujen kenkien jatkuva käyttö opettaa jalat väärille tavoille. Jalkojen luonnolliselle liikkuvuudelle on luotava sopivat ja jatkuvat edellytykset.

Urheiluvälinejätti Nike toi markkinoille Free-kenkätyypin, jonka tuki on minimaalinen ja sitä käytettäessä jalkaa stimuloidaan mahdollisimman pitkälle paljain jaloin juoksuun. Yhtiö kutsuukin kenkää luonnon teknologiaksi.

Nike on luonut asteikon 0 – 10, missä nolla on paljain jaloin kävelyä ja juoksua, asteikon toinen pää on täysin tuettu juoksukenkä. Freejalkine asettuu puoliväliin ja pohjassa lukeekin sen takia 5. Tämän kesän mallistoon on tullut myös 7.0, jos sielu ei siedä liian ”heppoisen” tuntuista jalkinetta.

Suomalainen kevytjalkine

Suomalainen Feelmax on vienyt asian vielä pidemmälle. Sen kevytjalkineessa ei ole oikeastaan mitään muuta eroa paljain jaloin kävelyyn kuin suoja lasinsiruja vastaan.

Kevytjalkineen pohja on valmistettu ohuesta, noin 1 millimetrin paksuisesUUSI

InsInöörI

Jalkaterän kuormituksen määrää kuvaa se, että ihminen ottaa päivässä keskimäärin 8 000 askelta ja kävelee elämänsä aikana noin 100 000 kilometriä. ta keprotec erikoiskankaasta. Painoonsa nähden keprotec on terästä viisi kertaa vahvempaa.

Kankaan päämateriaalina toimii vahvistettu aramiidikuitu, joka on repeytymis- sekä hankaus kestävää, mutta samalla joustavaa ja sillä on hyvä suoja kuumuutta vastaan.

Feelmaxin markkinointijohtaja Jarno Pulkka sanoo, että kehitystyötä on tehty viisi vuotta ja tarve on tullut talon ulkopuolelta. Jalkineet suunnitellaan Maaningalla, mutta valmistus on Thaimaassa. Siellä on Pulkan mukaan suomalainen kenkäinsinööri paikan päällä valvomassa tuotantoa.

Uusilla jalkineilla pyritään säilyttämään myös jalkapohjan tärkeä tuntoaistimusta välittävä toiminta mahdollisimman luonnollisena, jolloin liikkuja tunnistaa alustan pintojen ja muotojen muutokset erittäin herkästi ja tuntemukset välittyvät jalkaterän kautta muualle kehoon.

Avojaloin liikkuminen parantaa jalkaterän asentotuntoa sekä herkkyyttä.

Näin jalkaterä toimii tehokkaasti, sille luonteenomaisella tavalla. Se vahvistaa

jalkaterän tukirakenteita, erityisesti lihaksia ja nivelsiteitä. Tuntoaistimuksen herkistyessä ja toimiessa tehokkaasti, paranee alustalta tulevan iskun voimakkuuden arviointi.

Kehon suojamekanismit toimivat luontaisella tavalla, alentaen siten jalkaterään ja alaraajaan kohdistuvia kuormituksia.

Verrattuna ihokarvojen peittämään reiden ihoon, karvaton jalkapohjan iho kestää keskimäärin 600 prosenttia suurempia hiertäviä kuormitusvoimia ennen kipukynnyksen ylittymistä. On arvioitu, että jalkapohjan iho on hyvin suojattu hiertäviltä vammoilta juuri sen herkän tuntoaistimuksen ansiosta.

Viime aikoina huippu-urheilijat ovat pohtineet kateellisena afrikkalaisten juoksijoiden erinomaista menestystä.

Kenialaiset ovat tottuneet liikkumaan paljain jaloin ja huippujuoksijat myös harjoittelevat paljain jaloin.

Varsinaisia tutkimuksia ei ole tehty, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että heidän jalkojensa kunto ja koordinaatio korvien väliin toimii paremmin kuin länsimaisella tossukansalla. n 13

Teksti: Kauko Niemi

Terveysfaktat taskussa

Nokia tunkee kaikille herkälle alueelle, painonhallintaan ja terveyden seurantaan yleensä. Nokia kehittää yhdessä VTT:n kanssa Wellness Diary -sovellusta, joka toimii Series 60 -puhelimissa.

I

lmainen ohjelmisto on varsin laaja.

Käyttäjän onkin syytä harkita, mitä hän todella aikoo seurata ja millä intensiteetillä. Ohjelmasta on syytä ottaa käyttöön vain ne osat, joista on suurin hyöty, muuten innostus saattaa ropsahtaa niin kuin kaikissa muissakin vastaavissa terveysohjelmissa.

Puhelimen eittämätön etu on siinä, että se kulkee aina mukana ja tietojen täyttö on tehtävissä silloin kun se on ajankohtaista. Tiedot ovat myös helposti selattavissa. Vanha totuushan on: poissa silmistä – poissa mielestä. Nyt jatkuvasti mukana kulkevat tiedot muistuttavat esimerkiksi läskiurakasta riittävän usein.

Wellness Diary ei ole ratkaissut syömisen määrää ja ruuan sisältöä. Nyt merkataan lähinnä se, onko omatunto puhdas. Oliko ruoka terveellistä vai ei?

VTT:n erikoistutkija Ilkka Korhonen puolustaa ratkaisua sillä, että taustalla on pitkään mietittyä psykologiaa. ”Tärkeintä on, että pysähdytään miettimään, oliko ruokailu niiden tavoitteiden mukaista, joita on itselleen asettanut. Terveellisestä ruoasta on kyllä tietoa riittävästi ja nyt on vain oltava rehellinen itselleen.”

Ehkä tässä onkin vinha perä. Jos lounaaksi tulee syötyä pizzaa ja illalliseksi hampurilaisateria sekä iltapäiväkahvilla kunnon makea kahvileipä, niin varmasti tietää, millainen merkintä päivän

aterioinnista on tehtävä.

Ohjelmistosta saa sitä enemmän irti, mitä tarkempaa mittaustietoa on saatavilla. Vaaka, askelmittari, verenpainemittari, rasvaprosentin mittari ovat sopivia välineitä riippuen siitä mitä todella haluaa seurata.

Tulevaisuuden suunnitelmista kehittäjät ovat vaitonaisia. Tällä hetkellä eri osat toimivat itsenäisinä muistikirjoina.

Mielenkiintoista olisi seurata kokonaisuuksia, vaikkapa kuinka unen määrä korreloi verenpaineeseen. Onhan uusimmat tutkimukset myös osoittaneet, että unen määrällä on merkittävä osuus painonhallinnassa.

Tiedot ovat lähetettävissä sähköpostitse vaikkapa verenpainetta seuraavalle lääkärille. Ehkä olisi myös mielenkiintoista ja monipuolisempaa, jos tiedot olisivat siirrettävissä tietokoneelle, jolloin niitä voisi pyöritellä monipuolisemmin.

Etenkin, jos kehittäjiltä syntyisi vielä wellness-pc-versio.

Ohjelmiston kaikkien seitsemän osa-alueen käyttö on pitkän päälle liian työlästä, vaikka olisi kuinka innostunut seuraamaan omaa terveyttään. Parin kolmen muuttujan seuranta toimii hyvin, etenkin jos lähtöfaktat saa jostakin olemassa olevasta mittarista.

Ohjelma on ilmainen ja siinä mielessä ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Varsin nopeasti huomaa, että luulo ja tieto ovat todella eri asioita. n

http://research.nokia.com/research/projects/WellnessDiary 14

Roadmap to the Future Tiekartta tulevaisuuteen Finlandia-talo 22.11.2007

Philip

Jeffrey

k Dixon Dr. Patricja hallituksen

Ltd Perustaja aja, Global Change ht puheenjo

Profess Sampler o Oxford ri Univers ity Bus ines

ri Professo of Toronto University

s Scho

ol

M

. Ros Profe enzw s IMD In sori eig terna tiona l

scott Don Tap

ery Lyn Jeff Director esearch

ture R for the Fu Institute

FUTURE CHANGE

FUTURE THINKING Sauli N

Pekk

a Himanen Professori Taideteollinen korkeakoulu

Edusk

iinistö

unnan

Kathrin M. Möslein

puhem

ies

Professori -Nuremberg University of Erlangen

r Legat Dr. Diete rtneri pa erland Johtava te Switz itu

Delta Inst

FUTURE LEADERSHIP

FUTURE SUCCESS

FUTURE PRACTICES

Tero J

Osmo Su

n yryne

o Vä Raimja

utti

stitu Johta liittinen in o Ulkop

ov

aniem Professo ri, LKT, to i imitusjoht Biohit aja

r Research Directo Future Institute for the

FUTURESYSTEMS SYSTEMS FUTURE

FUTURE OF STRATEGY FUTURE OF STRATEGY

PRE-CONFERENCE

FUTURE EXECUTION

Johtoryhmän Future Map -workshop

FUTURE OPPORTUNITIES

Scandic Continental 21.11.2007

A

lexa Europ nder Stub arlam entaa b rikko

nd

Anthony Townse

Johta . Kauppin va e Rehto konsultti, n ri, Lea C dersh EO, VIA Gro ip Aca demy up

FUTURE INNOVATION

Pekka Jaatinen

Toimitusjohtaja Castrén & Snellman

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.viagroup.fi

Organisoija

Yhteistyössä

UUSI

Insinööri

15

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Hyvinvoinnilla kasvavat markkinat

Kiinnostus terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen on kasvanut räjähdysmäisesti. Se on synnyttänyt Suomessakin yritys­ ryppään, jonka tuotteita jo ­revitään maailmanmarkkinoille.

Onko hyvinvoinnista tulossa ­uusi taloutemme tukijalka?

Jarmo Rinkinen (vas.) ja Heikki Peltonen ovat hyvinvointiteknologian asiantuntija­ verkoston HyteNetin puuhamiehiä.

S

uomalaisten tutkimus- ja koulu­ tus­l aitosten yhteistyö pienten innovaatioyritysten kanssa on synnyttänyt 2000-luvun alkupuolella liudan hyvinvointiteknologiaan perustuvia yrityksiä. Niiden tuotteet alkavat maailmalla olla tunnetumpia kuin Suomessa.

Erityisesti näin on Jyväskylän seudulla, missä ammattikorkeakoulun ja yliopiston hyvinvointiteknologian opetus on yhteistyössä Oulun yliopiston Kajaanissa sijaitsevan Mittalaitelaboratorion Mari Lahtisen tutkimusryhmän sekä Vuokatin suositun liikunta- ja matkailukeskittymän kanssaa saanut aikaan lumipalloefektin.

16

Hyvinvoinnista on tulossa uusi tie menestykseen. Sillä haluaa ainakin Vuokatissa sijaitseva teknologiapuisto Snowpolis kilpailla Kainuun maailmankartalle.

Yhdistämällä liikunnan, ravitsemuk­ sen ja talven teknologian se tekee Kainuusta valtakunnallisen ja kansainvälisen kohtaamispaikan. Innostava ympäristö liikunta- ja urheiluvälineitä suunnitteleville yrityksille on jo tarjolla.

Snowpolis on nimittäin osa laajempaa Multipolis-verkostoa, jossa on jo mukana 17 000 huippuosaajaa eri erikoistumisalueilta.

Näinkö Suomeen synnytetään kovaa vauhtia uusia nokioita!

Mari Lahtinen vetää useampaakin hyvinvointiin liittyvää tutkimusryhmää.

”

Tutkimustietoa on tärkeää hyödyntää uuden innovaation synnyttämisessä.

Maailmanmarkkinat odottavat

Helppoja ohjelmia, testausmenetelmiä sekä mukana kannettavia ja itse ohjelmoitavia laitteita osataan jo kysyä kaupoistakin. Niille tuntuu olevan kasvavat markkinat.

Smartus, PeetterSport, Hur, Aquapolis, Wellon… näyttävät tietä.

SmartUSin elektroniikkaa hyväksikäyttävä leikkipuisto-idea on palkittu Hollannissa ja Tanskassa, suosittu muual­ la Euroopassa, viimeksi tilattu Espanjaan. Suomessa tosin vasta ensimmäinen pilotti käytössä.

PeetterSportin nerokas tauko-ohjelma nettiversioineen jakaa myös monipuolista tietoa terveydestä ja ravinnosta.

Voit asettaa näyttöpäätteelle jumppaohjelman. Muistuttaja soittaa vaikkapa 11.15 – nyt on jumppatuokion aika!

Nerokasta!

Kansainväliset markkinat ovat taatusti aukeamassa tällekin keksinnölle! Snowpolis ainakin kiinnostui välittömästi ja kehotti pikaisesti hakemaan patenttia.

Aquapoliksen ideat vesiliikunnan edistämiseksi ovat luoneet Aqua Train -vesitreenausohjelman. Terveille ja sairaille monenlaiseen liikuntaan sopivia ohjelmia on Suomessakin jo parikymmentä käytössä. Vienti ulkomaille on avattu ja patentti on olemassa.

Sosiaalitaito on mukana InnoELLI Senior 2006–2007 -ohjelmassa, joka kehittää innovatiivisia toimintamalleja vanhuksille eli yli 75-vuotiaille. Sosiaali­ taidon hallinnoimassa Hildur-hankkeessa tutkitaan apuvälineitä sekä kartoitetaan uutta turvatekniikkaa etenkin dementoituneen näkökulmasta. Hankkeessa on Länsi-Uudellamaalla mukana viisi kuntaa.

Huipputestausta tarvitaan

Autoteollisuus on huomannut, miten markkinat hyvinvointipuolella kasvavat UUSI

Insinööri

ja on tarttunut tilaisuuteen.

– Autoteollisuuden parhaat testausmenetelmät, kiihtyvyyden, kulmanopeu­ den, tärinän ja paineen mittaus soveltuvat myös terveyden mittaamiseen, tietää kertoa Ulf Meriheinä VTI:stä.

Samalla kun autoteollisuuden testausmenetelmät on otettu hyvinvointiteknologian käyttöön, on huippu-urheilun testimenetelmät otettu kuntourheilijoiden ja vammaisten tarvitseman huollon kehittämiseen.

– Kuormittuminen ja palautuminen ovat suuri ongelma niin urheilijalla, tavallisella kuntoilijalla kuin työssä stressaavilla, sanoo professori, johtaja Jukka Viitasalo Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta KIHU:sta.

HyteNet yhdistää

Hyvinvointiteknologian asiantuntijoiden verkosto HyteNet ry:n tehtävänä on palvella hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys ja koulutustoiminnan kehittymistä edistämällä alan asiantuntijoiden verkostoitumista.

Käytännön toimintana yhdistys järjestää seminaareja, workshoppeja ja tiedottaa alan tapahtumista jäsenistölleen.

HyteNetin järjestämässä workshopissa kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisyhteisöjen välillä. Päivän tavoitteena oli jakaa tietoa yritysten ja tutkimuslaitosten välillä ja selvittää, miten parhaiten edistää hyvinvointiteknologian monialaista yhteistyötä. Päivän aikana vaihdettiin aktiivisesti käyntikortteja ja sovittiin jatkokeskusteluista tutkimushakkeiden käynnistämiseksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Rinkinen vetää hyvinvointiteknologian projektia Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja on näin päivittäin yhteydessä alan toimijoihin.

Yhdistyksen hallituksessa toimiva Heikki Peltonen jatkoi terveysteknologian insinöörin tutkinnolla muuntokou-

Jukka Viitasalo (vas.) ja Ulf Meriheinä tuovat huippu-urheilun ja autoteollisuuden parhaat menetelmät terveyden mittaamiseen.

lutukseen yliopistoon ja jatkaa nyt tohtoriohjelmassa oman Wellon-liikeidean­sa kehittämiseksi.

– Tutkimustietoa on tärkeää hyödyntää uuden innovaation synnyttämisessä.

Peltonen itse käyttää mittauslaitteita ja testilaboratoriota hyväkseen tuottaakseen kuntosaliympäristössä toimivia apuvälineitä kuluttajille. Hän tekee myös alihankintaa muille yrityksille.

Rahoitusta TEKESistä

Tekesin terveydenhuollon teknologiaohjelma 2004–2009 korostaa ennaltaehkäisevää toimintaa.

Viisivuotisen ohjelmalla halutaan myös edistää alan yritystoimintaa ja vientiä.

– Ohjelman kantava ajatus on, että teknologia parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta vain jos samanaikaisesti kehitetään uusia toimintatapoja yhtä innovatiivisesti kuin itse tuotteita, sanoo Harri Ojansuu Tekesistä.

FinnWell on yksi Tekesin kaikkien aikojen laajimmista teknologiaohjelmista. Ohjelmassa otetaan käyttöön uudenlaisia palvelu- ja rahoitusmuotoja uusille kohderyhmille. Uusi tutkimushaku kestää lokakuun loppuun. n 17

Teksti ja kuvat: Esa Tuominen

Nuori laivanrakennusinsinööri ihmettelee, miksi ala ei kiinnosta nuoria, vaikka osaajien kysyntä on kasvanut kaiken aikaa.

Laivasuunnittelijoilla riittää kiirettä

M

elkein viikoittain on viime aikoina saanut lukea lehdestä uutisia uusista tilauksista. Väkeä tullaan tällä alalla tarvitsemaan lisää ja paljon. Kaikki vaikuttaa nyt todella myönteiseltä, summaa laivanrakennusalan nykytilanteen Olli-Pekka Hautala.

Hän työskentelee suunnitteluinsinöörinä Deltamarin Oy:ssä.

– Jostain syystä laivanrakennusala ei tunnu nuoria kiinnostavan. Turun ammattikorkeakoulussa on laiva- ja venetekniikan linja, mutta kovin vähän siellä tuntuu olevan opiskelijoita.

– Minunkin työpaikallani on jo suunnittelijoita eri puolilta Eurooppaa.

Kyllähän ulkomaisella rekrytoinnilla tilannetta voidaan helpottaa, mutta ei kokonaan ratkaista. Väki olisi saatava kiinnostumaan laivojen tekemisestä, koska tällä alalla menee nyt tosi lujaa!

Pitkän linjan insinööri

Olli-Pekka Hautala on opiskellut pitkän linjan insinööriksi.

18

Olli-Pekka Hautala on vasta 27-vuotias, mutta laivanrakentamisen kanssa hän on ollut tekemisissä jo kahdeksan vuotta.

Pohjois-Pohjanmaalta Oulaisista kotoisin oleva Hautala suoritti ensin Haapaveden ammattikoulussa levy- ja hitsausalan perustutkinnon. Armeijan jälkeen oli vuorossa Masa Yardsin teollisuusoppilaitoksen levy- ja hitsauskurssi.

Muutama vuosi vierähti levysepän töissä Turun telakalla, kunnes vuoden 2002 alusta hän ryhtyi opiskelemaan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulussa suuntautumisalana laiva- ja vene-

Suomalaisen meriteollisuuden keula on vahvassa myötätuulessa.

tekniikka. Vuoden 2006 alussa, opintojen ollessa vielä kesken, hän aloitti työt Deltamarin Oy:ssä. Keväällä, päättötyön valmistuttua, Hautalalla oli insinöörin paperit taskussa. Käytännön työkokemuksesta levyseppänä on hyötyä nyt kun hän suunnittelee laivoja: rakenteiden suunnittelua auttaa kun on itse sellaisia aikanaan työstänyt.

– Aluksi suunnittelin laivojen runkoja ja viime ajat olen ollut mukana off-shore projekteissa. Juuri hiljattain olin mukana projektissa, jossa suunniteltiin kaasunjalostusasemaa norjalaiselle kaasuyhtiölle.

Nyt ryhdyn suunnittelemaan kelluvan öljynporauslautan varustelua, Hautala kertoo töistään Deltamarinissa.

Nuori laivanrakennusinsinööri vakuuttaa, että hän ei ole valintaansa katunut. Töitä on ollut riittävästi ja työpäivää on ollut mahdollisuus jatkaa tunnilla parilla omien halujen mukaan. Pienen lapsen isänä hän on kuitenkin toistaiseksi tyytynyt säännölliseen työaikaan.

- Nyt kun lapsi on jo vähän kasvanut, voisi pitempiä työpäiviäkin jo harkita.

Vähäinen kiinnostus ihmetyttää

Kun Olli-Pekka Hautala opiskeli laivanrakennusta ammattikorkeakoulussa, oli

Jere haluaa suunnitella laivoja

Meriteollisuudella menee lujaa

P

uheet telakoiden likaisuudesta tai alan suhdanneherkkyydestä eivät ole pelottaneet 22-vuotiasta Jere Laaksosta. Hän opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa laivatekniikkaa ja suunnittelee viikonloppuisin Deltamarinissa autolauttoihin kansivarusteluja.

– Meitä aloitti laiva- ja venetekniikan linjalla 30 kaveria, mutta nyt kun menossa on kolmas vuosi, on 11 enää jäljellä. Laaksonen ei osaa sanoa syytä siihen, miksi ala ei vedä erinomaisista työllisyysnäkymistä huolimatta.

– Ehkä tätä ei ole mainostettu tarpeeksi. Kännyköiden tekemisestä tiedetään paljon enemmän kuin laivojen rakentamisesta.

Laaksonen puhkuu innosta kertoessaan työstään ja opiskelustaan.

Hän on yrittänyt innostaa kavereitaan laivanrakennusalalle. Agitaatiotyön ansiosta pari kaveria onkin päättänyt hakea laivanrakennusinsinöörin oppiin.

Viime vuonna Turun ammattikorkea­ koulun laivanrakennuslinjalle ei ollut

hänellä vain kolme kurssikaveria. Paikkoja suuntautumisalalla olisi ollut tarjolla paljon enemmän.

– En ymmärtänyt silloin syytä vähäiseen mielenkiintoon enkä ymmärrä vieläkään. Joku saattaa pitää meriteollisuutta ailahtelevaisena alana, mutta sen kahdeksan vuoden aikana, jonka minä olen ollut näissä kuvioissa mukana, on työtilanne ollut vakaa.

– Kai se sitten vaan on niin, että tämä ei ole tarpeeksi trendikäs tai ”seksikäs” ala. Palkat laivanrakennusalalla eivät ole huonoimmasta päästä, mutta ehkä niitä pitäisi nostaa vielä entisestään, Hautala pohdiskelee.

Laivanrakennusala onkin käynnistänyt imagokampanjoita, joilla pyritään kertomaan alan houkuttavuudesta.

Huhtikuussa meriteollisuuden toimijat UUSI

Insinööri

S

Opiskelija Jere Laaksonen ei tiedä hienompaa ammattia kuin laivojen suunnittelu.

lainkaan tulijoita. Tänä vuonna hakijoita on taas vaihteeksi tulossa paljon, ehkä peräti kuutisenkymmentä.

– Viikonlopputyöt eivät ole häirinneet opiskeluani. Päinvastoin, työnantaja on antanut ymmärtää, että opinnot pitää asettaa ensisijalle. Heidän mielestään on tärkeää, että valmistun ajallaan, Laaksonen kertoo.

– Firmasta on lupailtu vakituista työpaikkaa, kunhan insinöörin paperit ovat taskussa. Ja kyllä minä alan niitä lupauksia pikku hiljaa uskoa, niin kova kysyntä tuntuu nyt olevan laivojen suunnittelijoista.

kutsuivat länsisuomalaisten koulujen opinto-ohjaajia laivaseminaariin, jossa kerrottiin meriteollisuuden erinomaisuudesta suuntautumisvaihtoehtona.

– Kyllä laivoja voisivat suunnitella ”tavalliset” koneinsinööritkin. Firmat voivat kouluttaa heidät alan erityisosaajiksi. Ehkä koneinsinöörit eivät tiedä tällaisesta mahdollisuudesta.

Olli-Pekka Hautala luottaa siihen, että nyt ei ole kysymys poikkeuksellisesta buumista vaan laivasuunnittelijalle löytyy töitä tulevaisuudessakin.

– Juuri hiljattain Deltamarinin toimitusjohtaja sanoi tv:ssä, että suunnittelijoita tarvitaan lisää. Ja muissakin firmoissa heistä on kysyntää.

– Kun it-kupla nyt näyttää puhjenneen, niin ehkä laivanrakennusala alkaa vetää nuoria… n

uomen meriteollisuus työllistää viidellä telakallaan 4 500 henkeä. Sen lisäksi hyttitehtaalta saa leipänsä 300 työntekijää. Tavaran ja komponenttien toimittajat sekä alihankkijat mukaan lukien meriteollisuudessa työskentelee 24 000 henkeä.

– Suomen joka kymmenes vientieuro tulee meriteollisuudesta, sanoo Aker Yardsin henkilöstöjohtaja Marko Konu.

On arvioitu, että laivanrakentamiseen tarvitaan noin 8 000 uutta osaajaa seuraavien neljän vuoden aikana. Heistä jopa yli puolet jouduttaneen palkkaamaan ulkomailta.

Tilauskanta on nyt reilut 7 miljardia euroa ja uusista tilauksista ilmoitettiin talven aikana vähän väliä.

– Meriteollisuudesta on suuri hyöty koko Suomen kansantaloudelle, koska alan hankinnoista 76 % kohdistuu kotimaahan, Konu huomauttaa.

Aker Yardsilla oli huhtikuussa tilauskirjoissaan 14 laivaa, joiden yhteisarvo on noin 4 mrd euroa. Yhtiö haki riveihinsä keväällä noin 20 toimihenkilöä ja 340 työntekijää.

– Osaajat ovat lähdössä eläkkeelle ja uusia pitäisi löytyä kipeästi. Tarvitsemme uusia koulutusväyliä. Samaan aikaan meriteollisuuden imagoa työpaikkana on parannettava.

Suomenkielistä insinööritason laivanrakentajakoulutusta tarjoaa tällä hetkellä ainoastaan Turun ammattikorkeakoulu. Tänä vuonna hakijoita oli 15 ja sisään olisi mahdollista ottaa 40 opiskelijaa.

– Olemme yrittäneet markkinoida laivanrakentajan opintolinjaa, mutta se ei ole onnistunut. Linjalta on ollut hyvä pääsy työmarkkinoille, sanoo Turun AKK:n koulutuspäällikkö Timo Vaskikari.

19

totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Palkkanosturi kertoo insinöörien keskimääräisen kuukausiansion

U

uden Insinööriliiton jäsensivuilla on julkaistu Palkkanosturi, joka on kätevä apuväline esimerkiksi silloin, kun haluat verrata omaa palkkaasi insinöörien yleiseen palkkatasoon tai pohdit palkkatoiveen asettamista uutta tehtävää hakiessasi.

Palkkanosturin antamat arvot sekä käyrien kulku perustuvat tuoreimman Työmarkkinatutkimuksen palkka-aineistosta laskettuihin matemaattisiin malleihin. Perusajatuksena on huomioi­ da kaikkien palkkatasoon olennaisesti heijastuvien tekijöiden vaikutus samanaikaisesti. Uusi mallinnettu Palkkanosturi tarkentaa kuvaa palkkauksesta, sillä aiemmin käytössä olleen Palkkanosturin analyysitaso oli selvästi kevyempi. Tästä saattaa myös aiheutua jonkin verran eroja aiempaan verrattuna.

Mallit laskevat palkka-arvioita myös sellaisille muuttujayhdistelmille, joissa on vain vähän havaintoja. Näissä tapauksissa arvioihin voi liittyä epävarmuutta.

Esimerkiksi johtotason tehtävät 2000-luvulla valmistuneiden joukossa sisältävät vain vähäisen määrän havaintoja.

Näin käytät palkkanosturia

Palkkanosturiin pääset kirjautumalla Uuden Insinööriliiton jäsensivuille. Koska jäsensivujen kirjautumista on uudistettu, kaikkien käyttäjien pitää ensimmäisellä kirjautumiskerralla kirjautua sisään jäsennumerolla ja syntymäajalla.

Palkkanosturi löytyy jäsensivuilla oikeassa yläreunassa olevaa Palkkanosturi -linkkiä klikkaamalla.

Palkkanosturissa valitse taustatietojen valikoista ne vaihtoehdot, jotka parhaiten vastaavat tilannettasi. Palkkanosturi-ohjelma piirtää valintojesi perusteella toisen asteen palkkakäyrät, jotka tulostuvat näytölle valmistumisvuoden mukaan.

20

Siirtämällä kursoria palkkakäyrästön päällä näet kulloisenkin valmistumisvuoden mukaiset tunnusluvut. Saat arvion oman valmistumisvuotesi mukaisesta mediaanipalkasta sekä ala- ja yläkvartiilista (25% ja 75% tasot).

Halutessasi yksilöllistä palkkaneuvontaa voit ottaa yhteyttä: tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, puh. 0201 801 828, aila.tahtitanner@uil.fi tai Anneli Haaksivuori, puh. 0201 801 829, anneli.haaksivuori@uil.fi n

Teksti: Teemu Ojalehto, Innofactor

Lineaarista regressioanalyysiä hyödynnetty

P

alkkanosturissa on mallinnettu­ työntekijöiden palkkaa lineaarista regressioanalyysia käyttäen. Lineaa­ risessa regressioanalyysissa yritetään selittää ja mallintaa selitettävän muuttujan (työntekijän palkka) arvois­ sa esiintyvää vaihtelua selitettävien muuttujien arvojen muutoksilla annetussa havaintoaineistossa. Selittävinä muuttujina on käytetty mm. tutkinnon ikää, työnantajan sektoria ja tehtävää, toimialaa, työntekijän toimiase-

maa sekä työssäkäyntipaikkakuntaa.

Näillä­ selittävillä muuttujilla saadaan palkan vaihteluista selitettyä suurin osa. Mallinnuksesta puuttuu hankalasti mitattavia ja mallinnettavia asioita kuten työntekijän ammattitaito ja osaaminen, jotka vaikuttavat merkittävästi työntekijän palkkaan. Mallin antamat tulokset ovat estimaatteja, jotka ovat eräitä arvioita palkasta tilastollisen analyysin pohjalta. n

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Vertaistiedon hyödyntäminen tärkeää kuntien kehittämistyössä

T

yöyhteisöjen kehittämisessä on tärkeää hyödyntää nykyistä paremmin muiden kokemuksia, tutkija Robert Arnkil sanoo. Arnkill oli mukana tekemässä Aurora-arviointitutkimusta, jolla selvitettiin laajan Kartuke-ohjelman tulosten hyödyntämistä ja kuntien oppimisverkoston kehitystä.

Kartuke on Työsuojelurahaston rahoittama vuosina 2002–2004 toteutettu tutkimus- ja kenttäohjelma, jonka tarkoitus oli kehittää kuntien tuloksellisuusarviointia tutkimuksen tuella.

Hankkeeseen osallistuivat Joensuun, Kuopion, Lapin ja Tampereen yliopistot sekä useat kunnat. Kartuke-hankkeessa saatiin tietoa tuloksellisuusmenetelmistä, henkilöstöstrategioista ja arviointimenetelmistä.

Kuntien edustajat arvostavat tapaamisia johdon kanssa, Robert Arnkil kertoo.

Johdon tapaamista arvostetaan

Arnkillin mukaan kuntien edustajat arvostavat toimialan johdon ja esimiesten kanssa pidettäviä palavereja parhaiksi paikoiksi keskustella tuloksellisuusarvioinnista. Muita hyviä keskustelupaikkoja ovat luottamushenkilöiden ja johtoryhmän tapaamiset, kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset. Perinteisiä foorumeja, kuten tiedotustilaisuuksia, koulutuksia ja eri henkilöstöryhmien yhteispalavereita ei arvostettu samalla tavoin.

Kunnissa on oltu tyytyväisimpiä yhteistoiminnan toteutumiseen, työpaikan kehittämistyöhön osallistumiseen ja kehityskeskusteluihin. Sen sijaan arviointitietoon pohjautuvassa työn tuloksien

palkitsemisessa ei kuntien edustajien mukaan ole onnistuttu.

Vertaistiedon hyödyntäminen arvoon

Arnkillin mielestä Auroran tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia, joiden perusteella henkilöstön tilaan vaikuttava kehittäminen kannattaa kunnissa. Niissä kunnissa, joissa kehittämishankkeiden määrää on pidetty liiallisena, on kehittämishankkeiden vaikutukset työyhteisöön arvioitu myönteisemmiksi.

Kuntien ja muiden kuntatoimijoiden keskinäistä hyvien käytäntöjen oppimis-

ta pitäisi vahvistaa eri tavoin. Arnkillin mukaan vertaisoppimista olisi vahvistettava tukemalla tutkimusta ja oppimismenetelmien kehittämistä. Tätä tarvetta vahvistaa edessä oleva kuntien rakenteen ja palvelujen muutos, joka nostaa muun muassa seudullisuutta.

– Vertaisoppimisen tehostamisella voisi kuroa umpeen vallitsevaa kehittämiskuilua kehittämiseen osallistuvien ja osallistumattomien kuntien välillä, Arnkill toteaa. n Lähde: Työsuojelurahasto

Kuntasektorilla kokonaisansiot keskimäärin 2 482 euroa

K

untien ja kuntayhtymien kuukausipalkkaisen kokoaikaisen henkilöstön kokonaisansio lokakuussa 2006 oli keskimäärin 2 482 euroa. Vastaava säännöllisen työajan keskiansio oli 2 370 euroa, selviää Tilastokeskuksen kuntasekUUSI

Insinööri

toria koskevista palkkatilastoista.

Kuntasektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansion vuosinousu oli 2,6 prosenttia. Vuositasolla kunnallisen yleisen sopimusalan säännöllinen ansio nousi 2,7 prosenttia, opettajien 2,6,

teknisten 2,7 ja lääkärien sopimusalan säännöllinen ansio nousi 1,9 prosenttia.

Kuukausipalkkaisia koko- ja osaaikaisia oli tilastossa kaikkiaan noin 410 000. Kuukausipalkkaisista oli kokoaikaisia 355 000. n 21

maailmalta Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Turkkilaiset vaikuttavat eurooppalaisessa ay-toiminnassa Turkin mahdollinen EU-jäsenyys nostaa vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Turkki nähdään sekä uhkana että mahdollisuutena EU:n vaikutusvallan kehityksessä. Keskusteluista huolimatta Turkilla on jo nyt jalansijaa eurooppalaisessa työelämässä, koska se on jäsen mm. Euroopan palkansaajien keskusjärjestössä.

N

eljä turkkilaista ammattiyhdistyskeskusjärjestöä kuuluu Euroopan palkansaajien keskusjärjestöön, kertoo AKAVAn kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.

Penttisen mukaan turkkilainen ay-liike suhtautuu kohtuulaajalla rintamalla positiivisesti mahdolliseen EU-jäsenyyteen.

– Totuus on se, että turkkilaiset tarvitsevat vähintään yhtä paljon EU:ta kuin EU Turkkia.

Euroopan unionin isoissa jäsenmaissa Saksassa ja Ranskassa vastustetaan ajoittain kiivaasti Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä. Vastustajat argumentoivat kantaansa mm. kulttuurieroilla sekä ihmisoikeuksien että sananvapauden räikeillä loukkaamisilla Turkissa. Turkin jäsenyyttä pelätään myös siitä syystä, että maan väestö on iso ja se kasvaa hurjaa vauhtia. Väestömääränsä takia Turkin vaikutusvalta unionissa olisi huomattava, eivätkä nykyiset isot EU-maat helposti sulata sitä.

Eurooppalaisten peloista huolimatta Turkissa on tapahtunut paljon edistystä. Esimerkiksi työlainsäädäntöä on uudistettu, vaikkakin edelleen noin 50 prosenttia turkkilaisista työntekijöistä ei kuulu kunnolla työlainsäädännön piiriin.

Joissakin työelämää koskevissa asioissa Turkki on periaatteessa hyvin edistyksellinen. Esimerkiksi naisten ja miesten välinen palkkaero on vain 12 prosenttia, kun se Suomessa on 20 prosenttia.

Nuori väestö ja vähän töitä

Työvoiman liikkuvuus EU-maista Turk22

kiin on hyvin vähäistä. Lähinnä länsimaalaiset asiantuntijat ja turkkilaiset paluumuuttajat muuttavat Turkkiin.

Muuttoliike Turkista EU-maihin on paljon vilkkaampaa, mutta mitään järisyttävää lähitulevaisuuden muuttoaaltoa ei ole näkyvissä. Turkkilaisten muuttoinnokkuuteen vaikuttaa se, että maan väestö on hyvin nuorta. Koulutuspaikkoja eikä työtä riitä kaikille. Työllisyysaste Turkissa on noin 50 prosenttia ja varsinkin naiset työskentelevät usein epävirallisessa taloudessa, jossa työlainsäädännön lait eivät päde.

EU-jäseneksi pääseminen edellyttää Turkilta paljon suvaitsevampaa suhtautumista ammattiyhdistystoimintaa. Turkin viranomaiset kampittavat työntekijöiden järjestäytymistä, vaikka maassa toimii neljä ammattiyhdistyskeskusjärjestöä. Esimerkiksi lääkäreiden ja opettajien työtä on vaikeutettu.

Turkin mahdollinen EU-jäsenyys herättää kysymyksiä myös siitä, mihin EU:n rajan voi vetää. Mitkä maat ovat eurooppalaisia ja mitkä ei? Jos Turkki hyväksytään EU:n jäseneksi, on vaikea perustella esimerkiksi Ukrainan ulos jättämistä. Kazakstanistakin on suurempi osa Euroopassa kuin Turkista.

Turkki on demokratian esikuva

Euroopan unionin laajentumiskomissaari Olli Rehnin mukaan Turkki on demokratian esikuva islamilaisessa maailmassa. Turkissa yhdistyvät perinteet ja nykyaika. Turkki toimii jo nyt siltana EU:n ja islamilaisten maiden välillä.

Turkki toimii jo nyt siltana EU:n ja islamilaisten maiden välillä, komissaari Olli Rehn kertoo.

Turkin merkitys energiapolitiikassa kasvaa huimasti lähivuosina. Suunnitteilla oleva Nabuko-kaasuputki Turkista Bulgarian ja Romanian kautta Itävaltaan tuo tulevaisuudessa huomattavat kaasuvarat eurooppalaisten tarpeisiin.

Rehn ei lupaa mitään tarkkaa päivämäärää, milloin Turkin EU-jäsenyys olisi mahdollinen. Hän arvioi, että jäsenyys voi toteutua noin 10–15 vuoden kuluttua. Turkkilaisten on silti tehtävä vielä paljon töitä saavuttaakseen jäsenyyden.

Muun muassa sanavapaus-, kansalaisvapaus-, tasa-arvo- ja ihmisoikeusasioissa on vielä paljon tehtävää. – Turkkilaisten kuuluu tehdä vaadittavat uudistukset itsensä takia, ei EU:n takia, Rehn huomauttaa.

Vaikka Saksan liittokansleri Angela Merkel on ehdottanut, ettei Turkkia otettaisi täysjäseneksi vaan sille tarjottaisiin syvennettyä kumppanuutta, Rehn ei lämpene ehdotukselle. – Turkilla on jo nyt tulliliitto EU:n kanssa ja se on mukana monissa EU-ohjelmissa. Miksi Turkki tyytyisi vähempään kuin täysjäsenyyteen. n

Eurooppalaiset ammattiyhdistykset:

Työmarkkinajoustoille reunaehdot

E

urooppalainen ay-liike vaatii työmarkkinajoustoista käytävään keskusteluun tasapainoa ja tyrmää yksipuoliset työsuhdeturvan heikennykset. Työntekijät linjasivat näkemyksensä joustoturvakysymyksiin Euroopan palkansaajien keskusjärjestön EAY:n (European Trade Union Confederation ETUC) kongressissa Sevillassa Espanjassa 21.–24. toukokuuta.

Joustoturvakeskusteluissa on jäänyt liian vähälle huomiolle muun muassa työpaikkojen laadun parantaminen, pätkätyöt sekä työ- ja perhe-elämän yhdistäminen. Palkansaajajärjestöjen mukaan myös nämä on saatava pöytään, kun käydään neuvotteluja työmarkkinajoustoista eli eurooppalaisittain joustoturvasta.

Joustoturvasta on annettu eurooppalainen keskustelunaloite eli komission vihreä kirja työoikeuden

tulevaisuudesta. Komissio valmistelee syksyksi aiheesta jatkoasiakirjan. Palkansaajajärjestöt ovat arvostelleet vihreää kirjaa yksipuoliseksi joustoasiakirjaksi. Siinä tavoitellaan työsuhdeturvan heikentämistä ja suositaan lisäämään epätyypillisten työsuhteiden käyttöä. Työoikeuden vihreä kirja on näköalaton eikä siinä tunnisteta EU:n vahvuuksia vastata kiristyvään globaaliin kilpailuun.

Palkansaajien toinen keskeinen vaatimus Sevillassa oli, että työelämän kehittämishankkeet saadaan liikkeelle. Viimeisten parin vuoden aikana niin työaikoja, vuokratyötä kuin yhteistoimintamenettelyjä koskevat hankkeet ovat olleet joko vaikeuksissa tai jäissä. Komissio ei ole tehnyt niistä esityksiä eivätkä jäsenmaiden ministerit saa aikaiseksi päätöksiä. n

Lastenhoito voi tulla kalliiksi Lasten vieminen hoitoon työssäkäynnin vuoksi voi viedä ison osan tilipussista. Irlannissa kahden työssäkäyvän keskituloisen vanhemman nettotuloista lähes 30 prosenttia voi mennä kahden lapsen hoitomenoihin.

Suomessa osuus on kahdeksan prosenttia.

Irlannissa, Portugalissa ja Itävallassa lastenhoito vie pienituloisilta vielä suuremman osan perheen nettotuloista. Irlannissa kahden lapsen keskituloiselta yksinhuoltajalta puolet palkasta voi mennä lastenhoitoon verotukien ja tulonsiirtojen jälkeenkin. (Lähde: OECD)

SASKin solidaarisuuspäivät:

Työolojen valvonta tehokas väline köyhyyden poistamisessa

T

yöolojen valvonta kehitysmaissa ei ole mahdollista ilman yhteistyötä järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen, kansalaisverkostojen ja yritysten kesken, pääteltiin KOKO NIMI AUKI SASKin solidaarisuuspäivien keskusteluissa Jyväskylässä huhtikuun lopulla. Ammattiyhdistysliikkeen vahvistaminen ja valvonnan tehostaminen on myös keskeinen osa köyhyyden torjuntaa, puheenvuoroissa arvioitiin.

SASKin solidaarisuuspäivien avausistunnossa pohdittiin köyhyyden vähentämistä ja ihmisarvoista työtä.

Kaupallinen neuvos Kent Wilska ulkoministeriöstä arvosteli yksioikoista uskoa siihen, että köyhyys vähenee kaupan vapauttamisen ja talouskasvun kautta. Kehitysmailta vaaditaan usein kaupan vapauttamista, koska tämän UUSI

Insinööri

uskotaan poistavan köyhyyttä. Kent Wilskan mielestä kaupan vapauttamisen ja köyhyyden vähentymisen välinen suhde ei ole niin suoraviivainen.

– Kauppa ei ole kasvun moottori, vaan investoinnit ja teknologinen kehitys.

Kauppa voi olla polttoainetta tähän moottoriin, Wilska sanoi. – Tämä liittyy läheisesti siihen, ettei niin sanottu virallinen talous kykene luomaan riittävästi työpaikkoja. Ihmiset joutuvat työllistämään itse itsensä keinolla millä hyvänsä ja epävirallinen työ ja talous kasvavat.

Viralliset kasvu- ja työttömyystilastot antavat usein täysin epärealistisen kuvan kehitysmaiden taloudellisesta toiminnasta, sillä Wilskan mukaan suurin osa väestöstä elää virallisen talouden laitamilla ja he eivät näy virallisissa tilastoissa. n

Maahanmuuttajat tuovat tietoa Etenkin Portugalis­ sa, mutta myös Irlannissa ja Britanniassa maahanmuuttajilla on keskimäärin selvästi korkeampi koulutustaso kuin maassa syntyneillä.

Näihin maihin on tullut etenkin korkeamman asteen koulutuksen saaneita suhteellisesti paljon enemmän kuin mitä heitä on syntyperäisten asukkaiden keskuudessa.

Saksassa ja Suomessa korkeamman koulutuksen saaneiden osuus on maahanmuuttajien joukossa viidenneksen pienempi kuin syntyperäisten asukkaiden joukossa. (Lähde: OECD) 23

osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Sami Suominen

Kuntaa ei voi johtaa kuten yritystä Voiko kuntaa johtaa kuten yritystä, tutki yli-insinööri Jukka Moilanen tekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään. Tutkimustulokset osoittavat, että kunnallishallinnossa ja yrityshallinnossa on paljon yhteisiä elementtejä, mutta myös merkittäviä eroja.

ten toimintaympäristöstä ja -kulttuurista löytyy sellaisia merkittäviä periaatteellisia eroja, jotka vaikuttavat ratkaisevasti johtamiseen. Kunnissa päätöksenteko on alisteista poliittiselle ohjaukselle ja lakisääteisesti sekä avointa että julkista. – Yritysmaailmassa päätöksentekoon vaikuttavat markkinoiden pelisäännöt ja usein päätöksistä ja suunnitelmista ei kerrota julkisuuteen, koska ne luokitellaan yrityksen liikesalaisuuden piiriin, Moilanen muistuttaa.

Kunnallishallinnon ja yksityisen sektorin eroavuutta lisää myös se, että kunnallishallinnossa ylin luottamusjohto eli valtuusto valitaan suoralla vaalilla.

Ylimmän virkamiesjohdon valintoihin vaikuttavat myös politiikka. Yritysmaailmassa politiikkaa ei sotketa nimityskysymyksiin, vaan johto valitaan muilla perustein – pääsääntöisesti.

Perustehtävät erilaiset

Jukka Moilanen sai valmiiksi tekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Hämeen ammattikorkeakoulussa huhtikuun lopulla.

S

atakuntaliitossa alueiden käytön toimialapäällikkönä työskentelevä yli-insinööri Jukka Moilanen kertoo, että opinnäytetyön aihe on hyvin ajankohtainen, sillä tutkimusta tehtäessä kunnallishallinnossa oli valmisteilla kunta- ja palvelurakenneuudistus. Julkisuudessa on myös väläytelty, että kuntaa pitäisi johtaa kuten yritystä ja kunnanjohtajan pitäisi johtaa kuntaansa niin kuin toimitusjohtaja yritystään.

Hämeen ammattikorkeakoulun teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Moilanen muistuttaa, että sekä liike- että kunnallistalouden johtamisessa käytetään paljon samanlaista terminologiaa. Toki 24

kuntien pyrkimys tarjota palvelut liikelaitosten ja yhtiöiden kautta ovat lähentäneet kunnallishallinnon ja yritysten toimintatapoja. Tämän lisäksi hyvän johtajan henkilökohtaiset ominaisuudet, osaamisalueet ja haasteet ovat laajalti samanlaisia julkishallinnossa ja yksityisessä yritystoiminnassa. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla johtaminen tarkoittaa vastuunkantoa koko organisaatiosta, Moilanen korostaa.

Eroja avoimuudessa ja päätöksenteossa

Yhtäläisyyksistä huolimatta opinnäytetyön tulokset osoittavat, ettei kuntaa voi johtaa kuten yritystä. Kuntien ja yritys-

Yrityksen ja kunnan perustehtävät eroavat huomattavasti toisistaan. Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa ja kunnan tehtävä on tuottaa sille laissa määrätyt lakisääteiset peruspalvelut. Kunnan tehtävä ei ole tuottaa taloudellista voittoa, vaan palveluita. – Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö kunnat voisi toimia taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti, Moilanen toteaa.

Vaikka yritykset ovat yhä useammin nostaneet esiin kiinnostuksensa yhteiskuntavastuusta, kunnissa yhteiskuntavastuu on keskeisemmällä sijalla kuin yrityksissä. Osittain tämä johtuu siitä, että yhteiskuntavastuu on lakisääteistä kunnille. Yhdeksi esimerkiksi julkisen hallinnon yhteiskuntavastuista Moilanen mainitsee työllistämisvelvoitteen, joka on tietyin edellytyksin lakisääteinen sekä kunnille että valtiolle. Vastaavaa lakisääteistä työllistämisvelvoitetta ei yrityksellä ole. – Ajatuskin siitä, että yritysten pitäisi palkata henkilökuntaa muista kuin liiketaloudellisista ja tuotannollisista syistä, tuntuisi vieraalta, Moilanen sanoo. n

UIL ja RKL tiivistävät yhteistyötään

U

usi Insinööriliitto ja Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ovat yhtä mieltä siitä, että rakennustekniikan ja tekniikan alan ammattilaisten on syytä tiivistää yhteistyötään. Järjestöt allekirjoittivat toistaiseksi voimassa olevan yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin yhteisistä linjauksista ja kehittämistarpeista. Yhteistyö pitää sisällään mm. työmarkkinaedunvalvontaa ja -palveluita ylempien toimihenkilöiden tehtävissä toimiville RKL:n jäsenille, koulutuspolitiikkaan vaikuttamista, viestintää ja kansainvälistä toimintaa. Osapuolet selvittävät lisäksi mahdollisuudet yhteis-

Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat UIL:n­ 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala (kuvassa vasemmalla), UIL:n puheenjohtaja Matti Viljanen, RKL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Reijonen sekä RKL:n toimitusjohtaja Timo Nieminen.

työhön ammatillisessa ja muussa työmarkkinallisessa edunvalvonnassa sekä

Energiateollisuuden toimihenkilösopimusta koskevat neuvottelut pysähdyksissä

Y

ksityisellä energia-alalla alkoivat syksyllä 2005 neuvottelut Energiayhteisöjen työehtosopimuksen (ns. Enerta) ja energia-alan muiden työehtosopimusten (ns. Finergy) yhdistämisestä. Toimihenkilösopimuksen osalta Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN on pyrkinyt tekemään neuvotteluissa yhteistyötä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Yhdistämisneuvotteluja käytiin kuluvan vuoden maaliskuun alkuun asti, jolloin neuvottelut keskeytyivät.

Energia-alan toimihenkilöiden neuvottelutoiminnan edustavuuden parantamiseksi ja neuvottelutoiminnan yksinkertaistamiseksi päättivät KTN,

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty perustaa yhteisen neuvotteluorganisaation, Energia-alan Unionin (EAU).

EAU toimii sääntöjensä mukaan energia-alan toimihenkilöiden neuvottelujärjestönä ja sen tarkoitus on yhtenäistää palkansaajapuolen tahdonmuodostusta ja neuvottelutoimintaa, parantaa palkansaajapuolen edustavuutta ja tällä tavoin edistää ja kehittää yhteistyötä ja neuvottelutoiminnan sujuvuutta yksityisen energia-alan toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluissa.

Jotakuinkin välittömästi sen jälkeen

järjestötoiminnassa ja jäseneduissa. n

Teksti: Jari Järvi, toimialajohtaja

kun sopijapuolia oli informoitu EAU:n perustamisesta, ilmoittivat Toimihenkilöunioni TU ja Suomen Konepäällystöliitto SKL kieltäytyvänsä jatkamasta neuvotteluja uudesta toimihenkilösopimuksesta. Neuvottelut sopimusten yhdistämisestä ovat olleet keskeytyneinä siitä lähtien.

EAU pitää tärkeänä, tarkoituksenmukaisena ja toivottavana, että energiaalan toimihenkilöiden työehtosopimusten yhdistämisneuvottelut jatkuisivat mahdollisimman pian. EAU on valmis tekemään yhteistyötä kaikkien alan sopijapuolten kanssa. n

Tes-neuvottelut keskeytetty energia-alalla

N

euvottelut ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta energia-alalla keskeytettiin keskiviikkona 23. toukokuuta. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n energia-alan vastaava asiamies Juha Simell kertoo, että neuvotteluja on käyty jo yli vuoden verran.

– Luottamusmiehet ovat asettaneet keskeiseksi kehittämisalueeksi työelämän perusoikeuksien koskevan myös ylempiä UUSI

Insinööri

toimihenkilöitä. Pidän käsittämättömänä tilannetta, jossa suomalaisen energiateollisuuden tuottavuuden kasvuun ja yritysten menestykseen keskeisesti vaikuttavaa henkilöstöryhmää kohdellaan kaltoin työsuhteen minimiehtojen osalta.

Energia-alan ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet ovat vaatineet perusasioita kuntoon: ylityökorvaukset työaikalain mukaan, peruspalkkaa matkatunneista ja paikallisen sopimisen

kehittämisen ehtona luottamusmiehen aseman ja tiedonsaannin parantamista.

Neuvotteluissa ollaan myös yhdistämässä kahta ylempiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. – Yhdistäminen ei saa johtaa kenenkään työsuhteen ehtojen heikkenemiseen, toteaa Simell.

Simellin mukaan energia-alan ylempien toimihenkilöiden keskuudessa varaudutaan tarpeellisiin neuvotteluja tukeviin toimenpiteisiin. n 25

osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen

Jalkapalloharrastus

tukee työssä jaksamista K

Jalkapallo on loistava harrastus, koska pelin aikana saa raitista ilmaa, kunto kohenee ja työasiat unohtuvat. Harrastuksen parissa

on mahdollisuus tutustua mukaviin ihmisiin, nauttia onnistumisen riemusta ja kokea täpäriä tappioita, insinööri Tomi Erola toteaa.

26

akkosdivisioonassa pelaavan Tampereen KooVeen edustusjoukkueen managerina toimiva Tomi Erola on pelannut jalkapalloa lähes koko ikänsä. – Juniorina ja parikymppisenä jääkiekko oli tosin päälajini, mutta jalkapalloa tuli pelattua siinä sivussa.

Jääkiekosta tuli melkein Erolan ammatti, sillä hän pelasi ykkösdivisioonassa koko opiskeluajan. Jääkiekkoilu-ura

”

Harrastusten parissa oppii usein sellaisia taitoja, joita voi hyödyntää työelämässä.

keen, mutta hän on edelleen mukana joukkueessa managerin roolissa. Managerina hän vastaa pelaajahankinnoista, varainhankinnasta ja budjetista. Otteluita KooVeen edustusjoukkueen rivissä Erolalle kertyi kymmenen vuoden aikana lähes 300.

Asentajasta insinööriksi

Ammattikoulussa autonasentajaksi opiskellut ja teknillisessä oppilaitoksessa ensin teknikoksi ja myöhemmin insinööriksi opiskellut Erola on työskennellyt Metsolla projektipäällikön tehtävissä viiden vuoden ajan. Erola kertoo olevansa tyytyväinen työhönsä, koska projektipäällikön tehtävät ovat itsenäisiä, mielenkiintoisia ja haastavia. – Yksikään työpäivä ei ole kopio toisesta, eikä työhön ehdi millään lailla pitkästymään.

Erola uskoo, että työssä jaksamista ja viihtymistä tukee perhe-elämän lisäksi

itseä kiinnostavat ja kehittävät harrastukset. Harrastusten parissa oppii usein sellaisia taitoja, joita voi hyödyntää työelämässä. Jalkapallon parissa oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, pelaamaan joukkueena ja noudattamaan sääntöjä. Jalkapallon parissa tulee koettua sekä hienoja onnistumisia sekä kirveleviä tappioita. Kun häviää pelin täpärästi, tämä toki harmittaa hetken, mutta tappiosta on pian päästävä yli. – Samat säännöt pätevät muussakin elämässä, Erola muistuttaa.

Erola harmittelee, että nykyään urheilujoukkueissa ei ole enää vanhan ajan talkoohenkeä. Vapaaehtoisia on vaikea saada mukaan, mikä vaikuttaa seurojen talouteen. Tämä näkyy siinä, että rikkaat ja isot seurat pääsevät huipulle. Erola toimii itse aktiivisena taustavaikuttajana myös juniorijalkapallossa. Molemmat tyttäret pelaavat jalkapalloa ja arki-illat kuluvatkin usein kentän laidalla. n

KooVeen edustusjoukkueen tavoitteena on päästä kuuden joukkoon kakkosdivisioonassa, Tomi Erola kertoo.

katkesi loukkaantumisiin vuonna 1995.

Seuraavana vuonna Erola oli jo pystyttämässä jalkapallojoukkuetta tamperelaisen urheiluseura KooVeen yhteyteen.

Joukkueeseen lähti mukaan vanhoja jääkiekkopelikavereita. Joukkue aloitti kuudennesta divisioonasta ja kymmenessä vuodessa se on noussut kakkosdivisioonaan. Erola lopetti pelaamisen edustusjoukkueessa viime kauden jälUUSI

Insinööri

Suomi-Cupissa kohtaavat joukkueet, jotka pelaavat kuudennesta divisioonasta liigaan asti. Suomi-Cupin ottelussa 9.5. Toijalassa kohtasivat KooVee ja Toijalan Pallo -49.

Ottelu päättyi KooVeen voittoon 3-1 ja näin joukkue jatkaa Suomen cupin viidennelle kierrokselle.

27

osaaminen Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Hannu Hanhinen

Terveystarkastajien palkat eivät vastaa työn vaativuutta Terveystarkastajien palkkatutkimus osoitti, että terveystarkastajien ammattikunta kuuluu matalapalkka-aloihin. Jopa 38 prosentilla terveystarkastajista tehtäväkohtainen palkka jää alle 2 000 euron. Nuorten houkutteleminen alalle edellyttää, että palkan on vastattava työn vaativuutta.

Y

mpäristö- ja terveysalan tekniset ry toteutti viime vuoden lopulla valtakunnallisen kyselyn, jolla kartoitettiin terveystarkastajien tehtäväkohtaisen palkan muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Palkkatutkimus osoittaa karuja lukuja, sillä 38 prosentilla terveystarkastajista tehtäväkohtainen palkka jää alle 2 000 euron. Tehtäväkohtainen palkka on 17 prosentilla 2 100 euroa ja 32 prosentilla 2 100–2 300 euroa. Yli 2 300 euroa saa vain 13 prosenttia vastaajista.

Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi terveystarkastajat saavat 5–9 prosentin ammattialalisän, jota maksetaan vähintään kolme vuotta alalla toimineille henkilöille.

Uuden Insinööriliiton terveystarkastajina työskentelevistä jäsenistä noin 70 prosenttia on naisia.

Tutkimuksen tekijöihin kuuluneen terveystarkastaja Leena Panulan mukaan terveystarkastajien tehtäväkohtainen palkka verrattuna muihin vastaavan vaativuustason teknisen toimialan palkkoihin on noin 300–500 euroa alhaisempi. Tämä ero on havaittu jo vuonna 1995 teknisten sopimukseen siirryttäessä. Vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan eron todettiin edelleenkin olevan suuri, minkä jälkeen se on vain kasvanut. Terveystarkastajien palkat vaihtele-

28

Leena Panula valittiin vuoden 2007 terveystarkastajaksi.

vat eri kunnissa. Seutuyhteistyön myötä on muutamissa seutukunnissa terveystarkastajien palkat on korjattu oikealle tasolle, mutta kehitys on ollut hidasta, Panula toteaa.

Matalan palkan lisäksi terveystarkastajien ongelmaksi koituu se, että tehtäväkuvaukset ja siihen liittyvät arvioinnit on tehty joko huonosti tai niitä ei ole tehty lainkaan. Esimerkiksi 20 prosentilla kyselyyn vastanneita arviointi on jätetty tekemättä. Terveystarkastajien tehtäväkuvaukset ja arvioinnit ovat vertailukelpoisia keskenään, koska tehtäväkohtaisen palkan vaativuustekijät perustuvat lähes suoraan ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön. – Siksi onkin niin ihmeellistä, että näin suurelta joukolta puuttuu asianmukainen tehtäväkuvaus ja siihen liittyvä arviointi, Panula toteaa.

Korkeakoulututkinto vaatimuksena

Kyselyn mukaan terveystarkastajina työskentelevistä 36 prosentilla on korkeakoulututkinto, mikä yleisimmin tarkoittaa insinöörin (amk) tutkintoa. 51 prosentilla vastaajista on teknillisessä opistossa suoritettu teknikkotutkinto ja 4 prosentilla vastaajista terveystar-

kastajan tutkinto. Panula arvioi, että muutaman vuoden kuluttua suurimmalla osalla terveystarkastajista on joko ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto, koska nykyinen lainsäädäntö edellyttää terveystarkastajan virassa työskentelevältä korkeakoulututkintoa. Aikaisemmin suoritettu teknikon tutkinto antaa myös nykyisille terveystarkastajille pätevyyden virkaan myös jatkossa. Kyselyn perusteella koulutusvaatimuksia tehtävien arvioinneissa ei ole otettu huomioon lainsäädännön edellyttämälle tasolle.

– Terveystarkastajan ammattikunnassa on jo nyt näkyvissä työvoimapulaa.

Vaikka avoinna olevaan paikkaan tulee hakemuksia, vain murto-osa hakijoista täyttävät kelpoisuusehdot. Nuorten houkutteleminen alalla edellyttää sitä, että palkan on vastattava työn vaativuutta, Panula muistuttaa.

Viime syksynä tehtyyn terveystarkastajan tehtäväkohtaisen palkan muodostumista koskevaan kyselyyn vastasi 171 henkilöä, mutta aineisto edustaa arviolta 250 vastausta, koska useat yksiköt antoivat yhteisen vastauksen. Panulan lisäksi selvityksen muut tekijät ovat Sampo Kilpeläinen ja Maria Kukonlehto. n

:: uutisia Teksti: Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja

Tekniikka vetovoima säilyi lähes ennallaan

T

ekniikan vetovoima säilyi keskimääräistä paremmin ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaussa. Kaikkiaan ennakkotietojen mukaan ammattikorkeakoulujen hakijamäärä notkahti vajaat kahdeksan prosenttia mutta tekniikan alalla pudotusta oli vain vajaat kolme prosenttia. Yhteensä 58 219 nuorta haki kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen eri koulutusohjelmiin kun vastaava luku viime vuonna oli 62 439.

Tekniikan alan kokonaishakijamäärä oli 12 764. Ensisijaisten hakijoiden määrä laski jo neljättä vuotta peräkkäin tekniikan alalla, joskin pudotus oli edellisvuosia selvästi pienempi.

Suuret paikkakunnat ja oppilaitokset vetävät Viime vuoden malliin suuret paikkakunnat ja suuret oppilaitokset vetivät paremmin kuin pienemmät. Yhteensä kuudessa ammattikorkeakoulussa tekniikan alalle pyrkii yli kaksi ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. Ne olivat EV-

TEK, Stadia, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Turku. Keskimäärin yhtä aloituspaikkaa kohti oli 1,8 ensisijaista hakijaa. Tänä keväänä oli kaksi oppilaitosta, EteläPohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, joihin oli alle yksi ensisijainen hakija aloituspaikkaa kohti.

Eniten viime vuodesta vetovoimaansa kasvattivat Hämeen, Kajaanin, Oulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut, joissa kaikissa insinööriopintoihin pyrki yli 10 prosenttia enemmän hakijoita. Vetovoimaansa kasvattaneita suomenkielisiä insinööriopinahjoja olivat mm. Savonia, Turun ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu. Myös ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa tekniikka kiinnosti edellisvuotta enemmän. Pahiten kiinnostavuuttaan nuorten keskuudessa kadottivat Kemi-Tornion, Mikkelin, Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, joissa kaikissa hakijamäärät tippuivat yli 10 prosenttia vuodesta 2006.

Kone-, rakennus- ja tietotekniikka vetovoimaisia Koulutusohjelmittain tarkasteltuna nuorten mielenkiinto vaihteli­melkoisesti viimevuotiseen verrattuna. Suurimmat koulutusohjelmat konetekniikka, rakennustekniikka ja tietotekniikka säilyttivät vetovoimansa suunnilleen ennallaan. Suurimman koulutusohjelman, eli tietotekniikan hakijamäärän lasku näyttää pysähtyneen, joskin nyt on tultu tilanteeseen, jossa ensisijaisia hakijoita ei ole enää kuin 1,2 aloituspaikkaa kohti.

Tuotantotalouden, logistiikan, puutekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat ovat selkeimmin kasvattaneet vetovoimaansa vuodesta 2006. Muutaman edellisvuoden ”kestosuosikin” mediatekniikan, maanmittauksen ja talotekniikan kiinnostus sen sijaan näyttää hiipumisen merkkejä. Pahimmalta tilanne näyttää merenkulkualan insinöörikoulutusohjelmien osalta, jotka menettivät noin 50 prosenttia hakijoistaan. n

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Turussa käynnistyy syksyllä rakentamisen ylempi amk-tutkinto

T

urun ammattikorkeakoulussa käynnistyy syksyllä rakentamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Koulutuspaikkoja on 25 opiskelijalle. Kevään yhteishaussa hakemuksia tuli 25, joista hakukriteerit täyttäneitä hakemuksia oli 14.

Opiskelupaikkoja on vielä 11 henkilölle.

Opiskelupaikkojen täyttämiseksi järjestetään uusi hakuaika, joka käynnistyy 18. kesäkuuta ja päättyy 13. heinäkuuta.

Koska rakennusalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusta järjestetään Turussa ensimmäistä kertaa, tutkintoa ei vielä tunneta insinöörien­ keskuudessa.

– Tutkinnon uutuus sekä rakennusalan hyvä työtilanne vaikuttivat varmasti siihen, että koulutukseen hakeutui ar-

UUSI

Insinööri

vioitua vähemmän päteviä hakijoita, kertoo Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Jouko Lehtonen.

Lehtosen mukaan hakukriteerit ovat aika kovat, sillä hakijoilta vaaditaan mm. sekä ammattikorkeakoulututkintoa että valmistumisen jälkeen vähintään kolmen vuoden työkokemusta. Opistoinsinööriltä vaaditaan vanhan tutkintonsa päivittämistä ammattikorkeakoulututkinnoksi, ennen kuin hän voi tulla hyväksytyksi koulutukseen. Koulutukseen voi hakeutua muutkin kuin rakennusinsinöörit, kunhan ammattikorkeakoulututkinto on tehty soveltuvalta alalta. Esimerkiksi talotekniikan tai tuotantotalouden opintojen pohjalta voi hakeutua koulutusohjelmaan.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kannattaa, sillä tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua sellaisiin tehtäviin, joissa vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa. Tämän lisäksi rakentamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto tarjoaa myös rakennesuunnittelun AA-luokan opinnot niitä tarvitseville. AA-luokan pätevyyden omaavia insinöörejä on vielä vähän Suomessa, Lehtonen muistuttaa.

Rakentamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen tapahtuu työn ohessa ja arvioitu kesto on kaksi vuotta. Lisätietoa koulutuksesta löytyy osoitteesta www.turkuamk.fi

29

edunvalvonta Teksti: Kirsti Tamminen n Kuva: Timo Syrjänen

Matti Viljanen on pitkän linja konkari työmarkkinakentällä.

Rempseä puheenjohtaja astui remmiin Intoa täynnä, kuvailee Akavan uusi puheenjohtaja Matti Viljanen tunnelmiaan, kun uusi pesti oli kestänyt vuorokauden verran.

Uuden työpaikan käytännön asioita hän vasta opettelee, mutta johtamisen Viljanen taitaa hyvin.

30

U

uden Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljanen valittiin toukokuisessa Akavan liittokokouksessa puheenjohtajaksi ilman äänestystä. Puheenjohtajaehdokkaista ainoana hänelle oli tuttua jo entuudestaan ykkösmiehen rooli. – Koko yhteiskunnassa on meneillään suuri murros ja kokemuksesta on apua muu-

toksen johtamisessa, Viljanen arvioi.

Viljasen puheenjohtajakauden alussa käydään pitkästä aikaa liittotason sopimuskierrosta. Tuore puheenjohtaja antaa liitoille evääksi asettaa niin kirkkaat ja selkeät neuvottelutavoitteet, että jokainen jäsen ymmärtää ne. Muuten tavoitteisiin ei sitouduta.

– Työmarkkinapolitiikka on voima-

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Timo Syrjänen

politiikkaa, vain kyllin vahvat liitot saavat haluamansa sopimukset.

Viljasen mukaan osalla akavalaisista liitoista on vielä syytä kehittää vahvuuttaan. Niiden on opittava ymmärtämään työmarkkinamallia, jotta voivat kehittää omaa toimintaansa.

Viljanen kannustaa jäsenjärjestöjä tukemaan toinen toisiaan, sillä mitä vahvempia liitot ovat, sitä vahvempi on Akava. Siinä missä osalle jäsenkunnasta ongelmana on matala palkkataso, toisilla on ongelmana vaikkapa ylipitkät työpäivät. Yhtenä ongelmana on korkea verotus.

Edustajakokous hyväksyi uudet jäsenjärjestöt Uuteen Insinööriliittoon

Osaajille osaajien palkka

Akavalaisten käsissä ovat muun muassa johtamiskulttuurin, organisaatioiden tai yleisen kilpailutilanteen muutosten vaativimmat tehtävät. Kun Suomi elää osaamisesta, osaajilla on oltava ykkösasema yhteiskunnassa ja osaamisensa arvoinen palkka. – Jos tätä väestönosaa ei kuunnella, työmotivaatio ja jopa moraali laskevat, Viljanen muistuttaa.

Jatkuva palkkakuoppa ja tietoisuus eurooppalaisten kollegoiden tuplapalkoista voi johtaa välinpitämättömyyteen, joka heijastuu koko suomalaiseen työelämään.

Yhtenä esimerkkinä Viljanen mainitsee korkeakoulualan, jossa on surkeat palkat kansainvälisesti verrattuna, vaikka juuri sinne Suomen kannalta olisi saatava huippuosaajat. Korkeakouluihin on kasautunut myös luvattoman paljon epätyypillisiä työsuhteita, muun muassa lyhyitä määräaikaisuuksia.

Jäsenten tahto ykkösasia

Keskusjärjestön hallituksessa yli 15 vuotta ollut Viljanen kuvailee Akavan hallitusta jäykäksi ja toivoo tuovansa puheenjohtajana hieman rennompaa meininkiä.

Hän kertoo olevansa joukkuepelaaja: muita kuuntelemalla saavuttaa yhteisen näkemyksen. Mutta sivusta johtamista hän ei voi sietää.

Puheenjohtajan moton mukaan positiivisilla asioilla on positiivinen lopputulos. Hän haluaa akavalaiseen yhteisöön iloista ilmettä ja me-henkeä. n UUSI

InsInöörI

Kevään edustajakokouksessa hyväksyttiin seitsemän uutta jäsenjärjestöä, nimitettiin uusi vaalivaliokunta ja myönnettiin hallinnolle vastuuvapaus. Kunniajäseneksi kutsuttiin Esko Mälkönen.

K

eskusliiton jäseniksi hyväksyttiin entisen KTK:n seitsemän jäsenjärjestöä: Kuntien Insinöörit ry, Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry, Kuntien Teknisten Liitto KTL ry, Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry, Energia-alan Toimihenkilöliitto EATL ry ja Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry.

Uuden vaalivaalivaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Martti Nevantie yksityissektorilta ja jäseniksi Ali Heiskanen ja Jani Angervuo yksityiseltä sektorilta, Reino Mäkelä kuntasektorilta, Aki Pöyry valtiosektorilta ja Tapio Alaviiri insinööriopiskelijoista.

Valiokunnan toimikausi kestää kevätkokoukseen 2011 asti, IOL:n osalta kevätkokoukseen 2009 asti.

Kunniajäseneksi Esko Mälkönen

Manpuolustuksen Insinööreissä (MPI) vuonna 1974 järjestöuransa aloittanut ja Insinööriliiton varapuheenjohtajana vuonna 2005 uransa lopettanut insinöörieverstiluutnantti Esko Mälkönen kutsuttiin liiton kunniajäseneksi. Pitkän järjestöuran valtiosektorin neuvottelijana tehnyt järjestöneuvos Mälkönen toi työmarkkinaedunvalvonnan esimerkin myös yksityiselle sektorille. n

Muita päätöksiä:

• Päätettiin varautua mahdolliseen työtaistelutilanteeseen.

• UIL:n missio, visiot ja strategia -asiakirja lähtee lausunnoille jäsenjärjestöihin.

• Vahvistettiin hallituksen valintaa koskevat vaalipiirit.

• Merkittiin tiedoksi järjestötutkimus.

Esko Mälkönen.

31

edunvalvonta Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä

Sture Fjäder (vasemmalla) ja Aleksei Solovjew muistuttavat, että YTN on hyvin valmistautunut neuvottelukierrokselle.

Sture Fjäder

YTN:n puheenjohtajaksi

M

atti Viljasen valinta AKAVAn­ puheenjohtajaksi aiheutti muutoksia myös Ylempien Toimihenkilöiden YTN:n johdossa. YTN kevätkokous valitsi 31. toukokuuta uudeksi puheenjohtajaksi Ekonomiliiton neuvottelujohtaja Sture Fjäderin. YTN:n pääsihteeri Aleksei Solovjew valittiin varapuheenjohtajaksi. Tekniikan Akateemisten Liiton toiminnanjohtaja Heikki Kauppi jatkaa toisena varapuheenjohtajana.

Tampereen Insinöörien puheenjohtaja ja Uuden Insinööriliiton hallituksen jäsen Matti Ollila valittiin YTN:n hallituksen varajäseneksiJorma Horttanaisen tilalle.

32

YTN:n tarttuu EK:n kädenojennukseen

YTN:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu Sture Fjäder toteaa, että YTN lähtee luottavaisena neuvottelukierrokselle.

YTN:n ensisijaisena tavoitteena on aikaansaada sopimukset neuvotteluteitse, mutta myös mahdollisiin järjestöllisiin toimenpiteisiin on varauduttu. Keskeisimpiä neuvottelutavoitteita ovat hyvät prosentuaaliset yleiskorotukset, matkaajasta sopiminen, palkkauksellisen tasaarvon edistäminen ja luottamusmiehen aseman vahvistaminen.

– Tartumme Elinkeinoelämän Keskusliiton puheenjohtaja Antti Herlinin kädenojennukseen luottamusmiesten

aseman parantamiseksi, Fjäder sanoo.

YTN:n pääsihteeri ja varapuheenjohtaja Aleksei Solovjew totesi, että tällä neuvottelukierroksella on erityinen tarve saada kunnon korotukset suunnittelualan palkkoihin, koska hyvä suhdannekehitys ei ole heijastunut niihin. YTN:n palkkatutkimusten mukaan suunnittelualan palkat olivat pysyvästi 4,9–7,6 prosenttia teollisuuden suunnittelutehtävien palkkoja alempia vuosina 2001–2006.

Solovjew muistuttaa, että YTN:n liitoilla on omat työnvälityspalvelunsa, joita jäsenet ahkerasti käyttävät. Esimerkiksi Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat etsiä uutta työpaikkaa Insinööri-pörssin välityksellä. n

Teksti: Samuli Myllyharju ja Seppo Järvenpää

Työehtosopimukset päättymässä – kuka neuvottelee työsuhteesi ehdoista?

Voimassa oleva tulopoliittinen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden syyskuun lopussa.

perustuu keskeisesti työpaikkojen luottamusmiesten voimakkaaseen osallistumiseen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

Seuraavassa esitellään lyhyesti yksityisen sek-

YTN:n toimisto

torin ylempien toimihenkilöiden sopimustoi-

YTN:llä on kahden henkilön toimisto, joka palvelee lähinnä jäsenjärjestöjä ja sisäistä valmistelua. Käytännön valmistelu- ja neuvottelutyön hoitaa jäsenliittojen henkilöstö YTN:n nimissä.

minnasta vastaava järjestö YTN.

YTN:n sopimustoiminta Mikä YTN?

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry on AKAVAn yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN vastaa AKAVAn jäsenkentässä yksityisellä sektorilla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta. AKAVAn yksityisen sektorin neuvottelujärjestönä YTN neuvottelee yksityisen sektorin elinkeinoelämän palveluksessa oleville ylemmille toimihenkilöille työehtosopimuksia.

Kuka on ylempi toimihenkilö?

Ylempi toimihenkilö toimii erikoistietoja ja -taitoja vaativissa asiantuntijatehtävissä tai kuuluu yrityksen keskijohtoon. Hänen työlleen on ominaista itsenäisyys, vastuu ja korkean koulutuksen sekä ammattitaidon takaamat valmiudet. Hän ei kuulu yrityksen ylimpään johtoon.

Ketkä ovat YTN:n jäseniä?

YTN on liittojen yhteisö. YTN:n jäseniä ovat akavalaiset liitot, kuten esimerkiksi Uusi Insinööriliitto UIL. YTN:n edunvalvonnan piirissä oli vuoden 2007 alussa noin 120 000 akavalaista.

Miten YTN toimii?

Jäsenliitot päättävät YTN:n hallinnosta. YTN:n toiminta

UUSI

Insinööri

YTN:n sopimustoiminta käynnistyi vuonna 1974, jolloin ensimmäiset kollektiiviset sopimukset solmittiin. Vuonna 1993 YTN rekisteröitiin ja toimintatapa uudistettiin täysin. Sen jälkeen sopimustoiminnassa on edistytty merkittävästi. YTN on solminut 23 erilaajuista sopimusta. Noin 70 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä on YTN:n solmimien työehtosopimusten piirissä. Yleisen ansiokehityksen varmistamista ja työelämän ”ihmisoikeuksia” kaikille on pidetty YTN-yhteisössä keskeisenä. Tämän lisäksi on haluttu tilaa myös yksilöllisyyden ja kannustavuuden toteutumiselle.

Ajankohtaista

YTN:n alakohtaisissa taustaryhmissä on aloitettu valmistautuminen tulevaan neuvottelukierrokseen. Tavoitteita valmistellaan parhaillaan. Esille nousevat muun muassa palkkatason korjaaminen eräillä aloilla sekä työaikakysymykset, jotka näyttävät olevan edelleen ajankohtaisia.

Luottamusmiehen asema ei ole edennyt alakohtaisissa neuvotteluissa, joten myös se tulee olemaan esillä. Tiettyjä aloja koskeva vaikea asia on sopimusten soveltamisrajakysymys YTN:n ja Toimihenkilöunionin kesken. Taustaryhmien käsityksen mukaan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden välinen raja on tällä hetkellä oikeassa kohdassa eikä muutoksiin ole aihetta. n 33

edunvalvonta Teksti: Kirsti Levander n Kuva: Teemu Hankamäki

YTN:n suunnittelu- ja konsulttiala:

SUUNNITTELUALAN PALKKATASO SAATAVA KILPAILUKYKYISEKSI Ylemmät toimihenkilöt tienaavat suunnittelualalla selvästi vähemmän kuin muilla aloilla.

Lähes kymmenen prosentin jälkeenjääneisyys halutaankin nyt kuroa umpeen erityisen palkkaohjelman avulla. Tuntuvien palkankorotusten lisäksi keskeisiksi testavoitteiksi on asetettu matkustusajan korvaaminen sekä henkilöstöedustajan aseman parantaminen.

S

YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan taustaryhmäläiset Timo Nyman, Piri Harju, Erkki Mattila ja Jari Ala-Keturi keskustelemassa suunnittelu- ja konsulttialan palkkatasosta Tampereella toukokuun alussa pidetyssä luottamusmiesseminaarissa.

uunnittelualan palkat ovat jälleen jääneet muista jälkeen. – Palkka­ eroa saatiin kurottua umpeen vuonna 2000 tiukan väännön tuloksena sovitun palkkaohjelman avulla, mikä merkitsi silloin tupo-korotusten lisäksi maksettuja kuoppakorotuksia, YTN:n hallituksen ja suunnittelualan taustaryhmän jäsen Jari Ala-Keturi kertoo.

Viime aikoina on palkkakehityksessä­ tullut kuitenkin jälleen takapakkia – vaikka alalla meneekin lujaa. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL:n ­julkaiseman laskutustilaston mukaan alan laskutus on kasvanut yhtäjaksoisesti jo 12 vuotta. Viime vuodet ovat olleet erityisen hyviä, eikä ennuste tulevastakaan ole alan suhdannebarometrin mukaan yhtään huonompi. – Myös keskimääräinen laskutus henkilötyövuotta kohden on kasvanut, viime vuonnakin lähes 7 prosenttia. Korkeasuhdanteen mahdollistama korkea työtuntien lasku34

tettavuusaste on lisännyt yritysten kannattavuutta. Taseet on saatu kuntoon, mutta palkkakehitys on taantunut, AlaKeturi toteaa.

Ansiokehitys on ollut hitaampaa kuin teollisuudessa vastaavia tehtäviä tekevillä, ja alkupalkat junnaavat jo paikoillaan.

– Mitään perusteita huonommalle palkkatasolle ei ole, koska tehtävät ovat vähintään yhtä vaativia kuin teollisuudessa, Rintekno Oy:ssä luottamusmiehenä toimiva Ala-Keturi jatkaa.

Vaikka sopimuskorotukset ovat toteutuneet kattavasti, suunnittelutoimistoissa työskenteleville maksetaan liukumia ja tulospalkkoja selvästi muita aloja vähemmän. – Syynä saattaa olla, että alan yrityksissä ei ilmeisesti tiukan hintakilpailun vallitessa uskota, että palkkaliukumien kustannusvaikutukset saataisiin siirrettyä laskutushintoihin.

– Jos lisäksi työmenetelmiä ei korkean laskutusasteen vuoksi ehditä kehittää

ja henkilöstöä kouluttaa, ala taantuu. Ja samalla kiihtyy aivovirta alalta pois.

Ala-Keturi sanookin, että alalla on jo nyt huutava työvoimapula. – Rekrytointitarve on SKOLin laskelmien mukaan 3,5 prosenttia alan henkilöstöstä eli 400–500 ihmistä.

Ongelmaan on vain yksi ratkaisu: palkat on saatava kilpailukykyisiksi.

– Alan työvoimapula ei helpota ennen kuin se kykenee kilpailemaan työvoimasta muiden alojen kanssa. Tes-pöydässä on alan palkoille sovittava palkkaohjelma, jolla ansiot saadaan muutaman vuoden sisällä kilpailukykyisiksi, Ala-Keturi totea.

Matka-ajan korvauspykälä tessiin

Alalla painitaan myös YTN-kentällä tyypillisen matka-aikojen korvausongelman kanssa.

– Suunnittelualalla vielä voimassa

olevassa työehtosopimuksessa on pöytäkirjamerkintänä, ei tes-määräyksenä, maininta, että korvaus työajan ulkopuolella tapahtuvalta matka-ajalta maksetaan, mikäli työnantaja laskuttaa sen erikseen asiakkaalta. Ajatus on hyvä, mutta vaarana on, että työntekijät joutuvat eriarvoiseen asemaan, sillä korvauksen saaminenhan on kiinni projektipäällikön neuvottelutaidoista, YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan taustaryhmän puheenjohtaja Piri Harju kertoo.

Koska työehtosopimus ei velvoita korvaamaan, vaan asia pitää sopia paikallisesti, tilanne on muodostunut kirjavaksi.

– Yrityskohtaiset erot ovat suuria.

Muutamissa yrityksissä korvaamisesta on tehty paikallinen sopimus, monissa matkustetaan ilman korvausta tai tunnit kirjataan työaikaan. Omalla työpaikallanikin, Pöyry Infra Oy:ssä, kirjauskäytännöt todennäköisesti vaihtelevat.

Osa työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyistä tunneista jää varmasti kirjaamatta.

Harju sanoo, että vapaa-aikana matkustamiseen käytetty aika tulisi aina kor­ vata 1:1, vastaavana vapaana tai rahana.­ – Matka-aika ei ole työntekijän vapaa-aikaa vaan työntekijä on silloin sidottu työhön. Tavoitteena on saada asia tes-määräykseksi, jolloin se velvoittaa kaikkia alan yrityksiä eikä vääristä kilpailua, hän jatkaa.

Matkustusajan korvaaminen on alalla entistä tärkeämpää, sillä töiden lisääntyminen näkyy myös matkustamisen lisääntymisenä. YTN:n selvitysten mukaan 72 prosenttia suunnittelu- ja konsulttialan ylemmistä toimihenkilöistä matkustaa työnsä takia. Keskimäärin matkapäivä kertyy vuodessa 32.

– Myös kasvanut suunnitteluvienti lisää matkustamista. Osalle henkilöstöstä matkapäiviä ulkomaille kertyy vuodessa huomattava määrä, Harju sanoo.

Luottamusmiehelle työkalut

Suunnittelualan henkilöstöedustajat ovat avainasemassa muun muassa paikallisten sopimusten tekemisessä. Homman hoitaminen vaatii työkaluja: mahdollisuutta saada riittävästi tietoja työpaikan asioista ja myös edustettavina olevien ylempien toimihenkilöiden palkkauksesta ja palkkausperusteista.

Alan taustaryhmän jäsen ja Neste Jacobs Oy:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimiva Timo Nyman arvioi kuitenkin, että vain hyvin harva ylempien toimihenkilöiden edustaja saa suunnittelualan työpaikoilla riittävästi tietoa näistä asioista.

– Tiedon tarve keskittyy erityisesti palkkaukseen sekä työpaikalla suunniteltaviin muutoksiin. Esimerkiksi työsyrjintään tai tasa-arvo-ongelmiin on vaikea puuttua ilman riittävän yksityiskohtaista tietoa palkkauksesta.

Nyman sanoo, että henkilöstöedustajan pitäisi saada palkkatiedot sopivien kokonaisuuksien keskiarvoina. Riittävän tarkasti, jotta ne olisivat hyödyllisiä, muttei niin tarkasti, että yksittäisen henkilön palkka käy ilmi.

– Paikallisten sopimusten tekeminen tai työehtosopimusten ns. liittoerien paikallisista jakomalleista on hyvin vaikea sopia, ellei ole tietoa vallitsevasta tilanteesta eikä myöskään mahdollisuutta tarkistaa tehtyjen sopimusten noudattamista.

Nyman arvelee, että käytännöt palkkatietojen luovuttamisen suhteen vaih-

YTN:n suunnittelualan keskeisiä työehto­ sopimustavoitteita ovat: • yleistä linjaa korkeampi palkankorotus, joka toteutetaan sopimuskautta koskevan suunnittelualan palkkaohjelman avulla • vapaa-aikana matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen 1:1, vastaavana vapaana tai rahana • henkilöstön edustajien tiedonsaanti- ja toimintaedellytysten parantaminen

UUSI

Insinööri

televat paljon, jopa yritysten sisällä yksiköittäin. Alalta löytyy yrityksiä, joissa luottamusmiehellä on vaikeuksia saada jopa lain perusteella annettavaksi määrättyjä tietoja.

– Itse en ole koskaan saanut oman luottamustehtäväni hoitamiseen riittävän tarkkoja palkkatietoja.

Henkilöstöedustaja joutuu kiperään tilanteeseen myös silloin, kun tieto työpaikalla tehtävistä muutoksista, uusista käytännöistä tai määräyksistä tulee vain muutamia minuutteja ennen kuin asia kerrotaan koko henkilöstölle.

– Siinä on sitten hyvin vaikea enää puuttua epäkohtiin, Nyman toteaa.

Suunnittelualan taustaryhmän varapuheenjohtaja ja Sweco PIC Oy:n Vantaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Erkki Mattilalla on puolestaan hyviä kokemuksia luottamusmiehen aseman kehittyksestä. Esimerkiksi tiedonsaantiongelmiin Mattila ei ole enää viime vuosina törmännyt.

– Saamme vuosittain luettelot ylemmistä toimihenkilöistä, palkkatilastot veloitusluokittain ja työkokemusjaksottain sekä sukupuolen mukaan eriteltyinä.

– Kun meillä kesäkuussa 2006 tehtiin paikallinen sopimus viimeisen liittoerän maksamisesta, saimme tiedot henkilöiden palkkakehityksestä ja -tasosta ryhminä. Tämän pohjalta pystyimme kohdistamaan korotukset mielestämme oikein ja työnantajan kanssa yhdessä sopien, Mattila kertoo tyytyväisenä.

Luottamusmieskorvaus ylemmillekin

Mattilan mielestä myös ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen pitäisi saada korvaus luottamustehtävästään.

– Se nostaisi luottamustehtävän arvostusta ja lisäisi tehtävän kiinnostavuutta, Mattila sanoo ja muistuttaa, että muiden henkilöstöryhmien luottamusmiehille korvaus maksetaan.

– Hyvät käytännöt ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen toimintaedellytyksistä ja -korvauksesta tulee kirjata liittojen väliseen yhteistyösopimukseen. Näin samaa pioneerityötä ei tarvitse tehdä jokaisella työpaikalla. n 35

edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Nokia Siemens Networksin ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden luottamusmiehet miettivät jatkotoimenpiteitä YTN:n järjestämässä tilaisuudessa.

YTN ja Nokia Siemensin ylemmät toimihenkilöt vaativat:

Irtisanomisille esitettävä todellisia vaihtoehtoja Nokia Siemens Networksin ylemmät toimihenkilöt vaativat todellisia vaihtoehtoja irtisanomisille. Sellaisia ovat mm. uudelleenkoulutus, uudelleensijoittaminen muihin tehtäviin NSN:n ja Nokian sisällä, lomautukset sekä alihankkijoiden ja vuokratyövoiman vähentäminen.

N

okia Siemens Networksin ylemmille toimihenkilöille järjestetyissä tilaisuuksissa on noussut voimakkaasti esiin se, että irtisanomisten sijaan on mietittävä todellisia vaihto­ ehtoja, sanoo tilaisuuksia järjestäneen Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelu­ järjestön asiamies Tomi Seppä.

Sepän mukaan Nokia Siemens Networksin johto ei ole vielä esittänyt todellisia perusteita irtisanomisille. Luottamusmiehet toivovat, että todelliset 36

vaihtoehdot käydään tarkasti läpi ennen kuin aletaan keskustella pelkästään irtisanomisista.

– Nyt pelätään, että syntyy samanlainen tilanne kuin Nokia Networksissä vuonna 2003. Silloin noin vuosi ytneuvottelujen loppumisen jälkeen Nokia Networksissä oli enemmän työntekijöitä kuin neuvottelujen alkaessa.

Silloinkin irtisanomiset olivat keinotekoisia.

– Irtisanomisten sijaan olisi voitu

käyttää lomautuksia, väliaikaisia järjestelyjä ja uudelleen sijoittamista henkilöstön vähentämisen sijaan, Seppä sanoo.

Tätä olisi edellyttänyt jo yrityksen yhteiskuntavastuun periaate, johon Nokia on kovasti sitoutunut, ainakin juhla­ puheissa.

Sepän mukaan Nokiassa ja Nokia­ Siemens Networksissä on tälläkin hetkellä auki yli 350 työpaikkaa. Nyt odotetaankin, että Nokia kantaa oman vastuunsa irtisanottavista. Silloin irtisanomisuhan alla oleville vajaalle 300 työntekijälle löytyisi työtä. NSN on yt-neuvottelujen edettyä myönteisesti, YTN:n luottamusmiesten aktiivisuuden ansiosta, vähentänyt irtisanottavien määrää yli puolella alkuperäisestä 700:sta.

Luottamusmiehet vetävät yhtä köyttä

Nokia Siemens Networksin henkilöstön aloitteesta teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden, toimihenkilöiden ja työntekijöiden luottamusmiehet ovat yhdessä miettineet toimenpiteitä.

YTN:n järjestämässä yhteistä tahtoa huokuneessa tilaisuudessa pohdittiin, millaisia toimenpiteitä tarvitaan irtisanottavien auttamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi sekä sovittiin yhteisistä linjoista ja pelisäännöistä.

– Teknologiateollisuuden luottamusmiesten mielestä tällaisten suurten irtisanomisuutisten takia on erityisen tärkeää, että eri henkilöstöryhmät miettivät yhdessä keinoja, miten työpaikat saadaan

pidettyä Suomessa, Tomi Seppä sanoo.

Hän korostaa yhteistyön merkitystä henkilöstöryhmien välillä työpaikkojen säilyttämiseksi. Tämä on ymmärretty NSN:ssä ja muillakin työpaikoilla.

– Yhteistyö eri henkilöstöryhmiä edustavien luottamusmiesten välillä kertoo siitä, että työntekijäpuolen luottamusmiehet ja heidän edustamansa henkilöstö haluavat pitää yhtä, Seppä sanoo.

NSN on ilmoittanut vähentävänsä 700 työpaikkaa tämän vuoden aikana Suomesta. Parin kolmen seuraavan vuoden aikana NSN vähentää yhteensä 1 500–1 700 työpaikkaa.

Kaikkien nopea työllistyminen ei ole itsestäänselvyys. Pitkälti Nokian tarpeisiin suuntautuvalle erikoisosaamiselleen

ei ole välitöntä kysyntää Suomessa eikä edes koko Euroopassa.

YTN työministerin luona

YTN:n silloinen puheenjohtaja Matti Viljanen ja asiamies Tomi Seppä kävivät keskustelemassa työministeri Tarja Gronbergin kanssa valtion mahdollisista tukitoimista NSN:n irtisanottaville. Keskusteluja käytiin muun muassa TE-keskusten yhteistyöstä yli kuntarajojen sekä korkeastikoulutettujen jatkoja muuntokoulutukseen panostamisesta.

YTN-liitot ovat valmiita kaikin keinoin osallistumaan ja tukemaan tällaista toimintaa. n

Teknologiateollisuudessa neuvotellaan nopeutetulla aikataululla Teknologiateollisuudessa haetaan nyt liittokohtaista ratkaisua.Työnantajaliitto on esittänyt nopeutettua neuvotteluaikataulua YTN:lle, TU:lle ja Metalliliitolle. YTN on käynnistänyt neuvottelut Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Y

lemmät toimihenkilöt ovat teknologiateollisuuden toiseksi suurin henkilöstöryhmä 58 000 työntekijällä.

Heidän etujaan ajavan YTN:n mielestä monta kysymystä on vielä ratkaisematta.

Neuvotteluissa ratkaisee sisältö.

Kuluvalla sopimuskaudella on selvitetty mm. henkilöstöedustajien toimintaedellytyksiä. Tiedonsaanti, ajankäyttö, korvaus ja asema ovat edelleen sopimatta.

Jotta työnantajan haluamaa paikallista sopimista voisi harkita, on nämä asiat saatava ensin kuntoon.

Tes:n liitteenä olevaa irtisanomissuojasopimusta on työstänyt tekstimuutoksia neuvotteleva työryhmä. Huonoa henkilöstöpolitiikkaa harjoittavat yritykset UUSI

Insinööri

ovat käyttäneet hyväkseen sen kirjauksia. YTN:n mielestä tessin tarkoitus ei ole mahdollistaa lainkiertoa ja jos tällaista esiintyy, on aika muuttaa tekstejä.

Kolmas työryhmä on käsitellyt YTN:n ja TU:n tessin soveltamisrajakirjauksia kolmikantaisesti.

Palkkapolitiikkaa työpaikoilla tutkinut työryhmä ei ole löytänyt tällä toimialalla juurikaan yritystä, jossa olisi sovittu palkkapolitiikasta työpaikalla yhteisymmärryksessä ylempien toimihenkilöiden ja työnantajan kanssa.

Koska näin moni asia on vielä ratkai­ sematta, työpaikoilla pitää varautua myös siihen, että neuvottelut siirtyvät syksyyn.

Ratkaisu saattaa venähtää näin sopimuksettoman tilan puolelle. Nykyinen sopimus on voimassa syyskuun loppuun asti.

YTN Teknologiateollisuuden taustaryhmän tavoitteet

YTN Teknologiateollisuuden taustaryhmän viime syksynä järjestämässä nettikyselyssä sai taustaryhmän asettamia testavoitteita pisteyttää tärkeysjärjestykseen ja asettaa samalla omia tavoitteita. Nettiosoitteen sai noin 350 alan luottamus-

miestä jaettavaksi edustettavilleen.

Kentän viesti oli hyvin selkeä. Merkittävä yleiskorotus ilman työpaikoilla sovittavia eriä koettiin kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Lähes yhtä tärkeäksi koettiin vapaa-aikana työtehtävissä matkustamisen korvaus tunti tunnista periaatteella. Seuraavaksi tulivat luottamusmiehen toimintaedellytykset sekä kokonaisten vapaapäivien pitomahdollisuus joustavassa työajassa.

Sopimusten soveltamisrajasta

Ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden sopimusten soveltamisrajasta näyttää muodostuvan yksi tulevien sopimusneuvottelujen keskeisimmistä kysymyksistä.

Asiaa on selvittänyt kolmikantainen YTN:n, TU:n ja Teknologiateollisuuden välinen työryhmä. Selvitystyö jatkuu edelleen. YTN kummeksuu riidan viemistä työpaikoille. n Pertti Porokari, kolmikantatyöryhmän jäsen, YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies

37

edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Luottamusmies tarvitsee

aikaa, tietoa ja tukea Tampereen Lokomon teräsvalimon ja Harjavallan Outokummun kuparisulaton kautta Outokumpu Technologian, nykyisen Outo­ tecin projektipäälliköksi edennyt Kirsi Kaasinen käynnistää sulattoprojekteja eri puolille maailmaa. Pisimmillään projektien käynnistystehtävät ovat vieneet Espoosta ulkomaille muutamiksi kuukausiksi kerrallaan.

K

irsi Kaasinen on vaativan työnsä ohella myös työpaikkansa YTN: n luottamusmies. Yrityksen noin 330 ylempää toimihenkilöä on voinut kääntyä pulmissaan Kaasisen puoleen jo useamman vuoden ajan.

– Esimiestehtävässäni olin joutunut perehtymään metallin sopimukseen ja kun olin työssäni saanut koulutusta henkilöstöaisoihin, oli luontevaa käyttää sitä osaamista luottamusmiehen tehtäviin.

Edunvalvonta-asiat ovat aina kiinnostaneet minua, Kaasinen kertoo.

Kaasisen mielestä luottamusmiehen tehtävä on ehdottoman tärkeä

– Ei voida ajatella, että palattaisiin villiin tilanteeseen, jossa kaikki neuvottelisivat itse omat asiansa. Se ei ole järkevää eikä siihen ole aikaa. Samalla estetään se, ettei heikompia sorreta tai käytetä tietämättömiä hyväksi.

– Aikapula on luottamusmiehen ikuinen ongelma. Kaasinen harmittelee, että Outotecilla hän on ainoa ylempien luottamusmies. Varamies hänellä sentään on, mutta joka tapauksessa yli 300 edustettavaa on liikaa. Kun tiedon saanti HRyksiköstä vielä takkuilee, asioiden junaileminen on välillä vaikeaa.

– Enemmän olisi työsarkaa, mitä ehtii hoitamaan. Kyllä tässä on oltava aatteen paloa, sillä omaa vapaa-aikaa joutuu 38

käyttämään esimerkiksi luottamushenkilönä kouluttautumiseen, Kaasinen tuumaa.

Paljon tavoiteltavaa

Työehtopimukseen olisi hyvä saada edes ohjeellinen tuntimäärä, jonka luottamusmies voi käyttää työajastaan luottotehtävän hoitamiseen.

– Luottamusmies joutuu ratkomaan ja neuvottelemaan yksittäisten ihmisten ongelmia, se vie aikaa. Ei tämä mitään massatyötä ole.

– Tiedonsaantikysymykseen on Kaasisen mielestä vain yksi ratkaisu: selkeä kirjaus työehtosopimukseen nykyisen löysän maininnan tilalle.

Luottamusmiehen tiedon saannista on saatava kunnollinen kirjaus eli luettelo tiedoista, jotka työnantajan pitää antaa. Luottamusmiehellä pitää olla perustiedot edustettavistaan.

Palkkatietojen saaminenkin on ehdoton edellytys, jotta pystyy seuraamaan palkkakehitystä ja kohdentuuko se oikeudenmukaisesti. Jos paikallista sopimista halutaan, luottamusmiehen on myös tiedettävä, millaiset ovat yrityksen toimintaedellytykset ja palkanmaksukyky.

Kaasisen mielestä työnantajan vaatimus sopia palkoista entistä enemmän paikallisesti kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Outotecin projektipäällikkö Kirsi Kaasinen on myös YTN:n luottamusmies. Tältä neuvottelukierrokselta hän toivoo luottamusmiesten toimintaedellytyksiin kohennusta.

Työnantajapuolen on turha tavoitella paikallista sopimista, jos työntekijöiden edustajille ei anneta kunnon eväitä neuvottelujen pohjaksi.

– Jos mitään tietoja ei anneta, ei mistään voida neuvotella saatikka sitten sopia.

Oikeudenmukaisuuden puolesta

Kaasinen toivoo, että neuvottelut etenisivät jouhevasti ja auki olevat asiat saataisiin sovittua.

– Realisti pitää olla, maailma on raadollinen. En usko, että kaikkea saadaan nyt ratkaistua, mutta ei ole myöskään nykyaikaa jäädä hyväntekeväisyyden varaan. Oikeudenmukaisuutta me vaadimme. Sitä, että ylempiä toimihenkilöitä kohdellaan samoin kuin muitakin ja että ongelmat hoidetaan kirjaamalla asiat työehtosopimukseen.

Liittojen jäsenmaksut ovat Kaasisen mielestä pieni maksu siitä palvelusta ja suojasta, jota liitot jäsenilleen tarjoavat.

YTN:n luottamusmies on työpaikalla se lähin apu ja turva. Häneen voi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa, hyvässä ja pahassa. n

Teksti: Martti Similä, yrittäjävaliokunnan puheenjohtaja

Ilmoita yrittäjyytesi liittoon!

K

olmesataa liiton jäsentä on liittymislomakkeessa ilmoittanut olevansa yrittäjä. Käsitykseni mukaan Uudessa Insinööriliitossa on jäsenenä kuitenkin ehkä 1 000 yrittäjää enemmän. Koska harva on liittyessään yrittäjä, jää palkkatyön muuttuminen yrittäjyydeksi usein ilmoittamatta. Samalla jää päälle automaattinen IAET-kassan jäsenmaksu, vaikka sieltä ei voi enää saada työttömyyskorvausta.

Yrittäjätoiminta tulee vahvistumaan Uudessa Insinööriliitossa. Ryhdymme pitämään yhteyttä jokaiseen yrittäjäjäseneen henkilökohtaisesti. Siksi on tärkeätä, että jokainen yrittäjä ilmoittaa

jäsenrekisteriin yrittäjyytensä. Tämä koskee sekä päätoimisia että sivutoimisia yrittäjiä.

Ilmoittautuminen tapahtuu seuraavasti: Kirjaudu UIL:n jäsensivuille (www.uil.fi) ja klikkaat oikealta yläkulmasta ”omat tiedot”. Avautuvan sivun alimmaisena vasemmalla on ”Ilmoita yrittäjyydestäsi” kohta, josta vain sisään ja lisäämään tiedot jäsenrekisterin taulukkoon. Samalla kannattaa avata kohta ”Työpaikkatiedot jäsenrekisteriin” ja täyttää siinä olevat tiedot, jos vähänkin epäilet, etteivät tiedot ole kohdaltasi oikein. Jos sinulla on jotain poistettavaa tai epävarmuutta työpaikkatiedoissasi,

Teksti ja kuva: Timo Ruoko

Kokkolan Seudun Insinöörit juhli kolmikymppisiään

K

okkolan Seudun Insinöörit ry juhli 30-vuotista taivaltaan Kokkolassa 16 toukokuuta. Juhlatilaisuuteen saapui nelisenkymmentä osallistujaa.

Uuden Insinööriliiton tervehdyksen kävi tuomassa varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi ja sen vastaanotti Kokkolan Seudun Insinöörien puheenjohtaja Tiina Tammiainen ja varapuheenjohtaja Jouko Kuismin. Tilaisuudessa julkaistiin myös Jouko Kuisminin kokoama Kokkolan Seudun Insinöörien historiikki. n

UIL:n varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi onnitteli 30 vuotta täyttävää Kokkolan Seudun Insinöörejä.

Kuvassa vasemmalla Ari Rautakorpi, oikealla Tiina Tammiainen ja Jouko Kuismin.

UUSI

Insinööri

kannattaa soittaa jäsenrekisteriin ja kysyä mitkä työpaikkatiedot ovat jääneet viimeksi voimaan.

Jos epäilet, että olet yrittäjä

Tähän löytyy apuja, kun klikkaat UIL:n nettisivujen vasemmassa sivupalkissa kohtaa yrittäjä ja sitä kautta pääset kohtaan ”Työttömyys AYT-kassassa”. Sivun alalaidassa on testauspaikka sille, oletko yrittäjä. Jos testin jälkeen epäröit vähääkään, että sinut voidaan jonkin lain puitteissa ”tuomita” yrittäjäksi, ota yhteyttä Ari Kiirakseen tai yrittäjävaliokunnan puheenjohtajaan. n

Pohjois-Kymen Insinöörit 60 vuotta Pohjois-Kymen insinöörien 60vuotisjuhlassa jaettiin plaketteja ja ansiomitaleja.

P

ohjois-Kymen Insinöörit ry vietti 60-vuotisjuhlaansa 11.5. noin sadan jäsenen ja kutsuvieraan voimin Kouvolan Tuulensuojassa. Juhlassa muistettiin insinööriyhdistystoiminnassa olleita plaketein ja ansiomitalein. Uuden Insinööri­liiton hopeinen plaketti myönnettiin yhdistyksen vanhimmalle jäsenelle Viljo Vesteriselle. Vesterinen toimi aktiivisesti Pohjois-Kymen Insinöörien johtokunnassa jo 1960–70 luvuilla.

Kulttuuripuolta juhlassa edustivat vahvistettu Sonus-kuoron kvartetti ja Kuusankosken teatterin Impro-ryhmä.

Käyty sota toi aktiivista Yleisen Insinööriyhdistyksen Viipurin Alaosaston väkeä myös Kouvolan seudulle. Pohjois-Kymenlaakson alaosaston alustava perustava kokous huhtikuussa 1947.

Tänä päivänä jäsenmäärältään 680 insinöörin yhdistys toimii aktiivisesti järjestäen koulutusta, edunvalvontaa, yritysvierailuja sekä kulttuuri- ja virkistystoimintaa. Alueen suurimpia insinöörien työllistäjiä ovat suunnittelutoimistot sekä suurteollisuus. Pohjois-Kymen Insinöörit on osa valtakunnallista Uutta Insinööriliittoa. n 39

Teksti: Miika V채h채maa n Kuvat: Suvi Veramo ja Markku Laitinen

Skootterit

mullistivat Suomen mopoilun Kiinalaiset merkit valtasivat nopeasti markkinat

40

Mopoilusta on tullut Suomessa ennätysmäisen suosittua.

2000-luvulla moposkoottereiden myynti hypähti rajusti ylös.

Nyt skootterit ovat syrjäyttäneet vanhemmat edeltäjänsä, niin sanotut minimopot.

Vanhat mopot ovat nyt arvossaan. Niitä tuunataan ja niistä pyydetään koviakin hintoja.

Vasemmalla kotimaisia Tuntureita ja oikealla kolmipyöräinen ruotsalainen Monark.

K

ymmenen vuotta sitten uusia mopoja myytiin vuosittain noin viisi tuhatta, viime vuonna vastaava luku oli yli 25 000.

– Mopot ovat lisääntyneet silmiinpistävästi markkinoilla. Skoottereita myydään monipuolisemmalle joukolle kuin ennen muodissa olleita minimopoja, mpmyyjä Heikki Pennanen Moto-Seinäjoesta sanoo.

Mp-Kauppiaat ry:n puheenjohtaja Jorma Vasama vahvistaa Pennasen näkemyksen. Myyntitilastot kertovat rajusta noususta ja myynnissä olevien mopomerkkien määrän vieläkin huimemmasta hypähdyksestä.

– Kiinalaisia skootterimerkkejä on satoja. Niitä ei kaikkia pysty edes erottamaan toisistaan – sama tehdas tekee pieniä variaatioita malleihin aina eri tilaajien mukaan, Vasama sanoo.

Perinteiset pikkumopot ovat siis historiaa. Nyt mopomarkkinat jaetaan skoottereiden ja enduromopojen kesken.

Yli viidennes kaikista myydyistä mopoista on enduromalleja, reilut 70 prosenttia skoottereita ja jäljelle jäävä viisi prosenttia pikkumopoja ja muita harvinaisempia malleja.

tyy japanilaisista ja eurooppalaisista merkeistä. Esimerkiksi Peugeotin, Piaggion ja Yamahan enduromopoja ja skoottereita saattaa tulla kadulla vastaan.

Mopoilla on nimien lisäksi selviä eroja myös hinnoissa. Kiinalaiset mallit ovat edullisimpia. Halvimpien mallien hinnat lähtevät noin 600 eurosta. Eurooppalaiset ja japanilaiset merkit taas liikkuvat 2 000 euron hujakoilla. Kalleimmat mallit hipuvat aina 3 000 euroon asti, ja ne saa kotiinsa neljän vuoden takuun saattelemana.

– On tietysti hyvä kysyä, että kuka haluaa maksaa 2 000 euroa tai enemmän, jos ajamaan pääsee 600 eurolla.

Kiinalaisten mopojen rantautuminen onkin muuttanut mopokauppaa niin, että niitä myydään nyt paljon myös tavarataloissa, Vasama sanoo.

Hänen mukaansa tavaratalomyynnin pulma on, että ne eivät yleensä tarjoa huoltoa tai varaosia myymilleen mopoille. Kalliimmille merkeille huoltoa ja varaosia taas on saatavilla.

– Ajelu saattaa halpamalleilla loppua lyhyeen. On tärkeää miettiä ostaessa, mihin tarpeeseen mopo tulee. Haluaako kestävämmän mopon vai riittääkö tunne, että pääsee ajamaan?

Kaksipyöräisten myynti vauhdissa

– Uskon että kiinalaisten merkkien laatu nousee nykyisestä vielä huomattavasti.

Aluksi myös japanilaisia merkkejä epäiltiin – nyt niitä ei epäile enää kukaan.

Skootterit pysyvät suosiossa, koska ne sopivat monen ikäiselle ja kokoiselle.

Niillä ajavat sekä tytöt että pojat.

– Enduromallit ovat lähinnä poikien suosiossa. Skootterilla taas ajavat vanhuksetkin, Heikki Pennanen sanoo.

Mopojen rinnalla myös moottori­ pyörien myynti on lähtenyt selvään nousuun. Kauppa käy, kun ihmisillä on enemmän ostovoimaa, eivätkä mopot tee tässä poikkeusta. Selvää kuitenkin on, skootterit ovat tulleet jäädäkseen. n

Skootterit pysyvät suosiossa, koska ne

Puolet kannasta kiinalaisia

sopivat monen

Puolet kaikista Suomessa myydyistä mopoista viime vuonna edustivat kiinalaisia merkkejä. Tämä muutos on tuonut suomalaiseen mopoiluun ripauksen eksotiikkaa. Entisaikaan mopoilijan sanavarastoon riitti vain muutama vierasperäinen sana: Suzuki PV50 ja Honda Monkey.

Nyt moponimistö näyttää villimmältä.

Suosittuja merkkejä ovat muun muassa Qingqi, Yiying, Masai ja Rieju.

Toinen puolisko markkinoista täyt-

ikäiselle ja kokoiselle.

UUSI

Insinööri

Niillä ajavat sekä tytöt että pojat.

41

oikeus Teksti: Esa Schön, työsuhdelakimies, varatuomari

FT-Engineering tuomittiin maksamaan yhteistoimintalain mukaista hyvitystä

J

yväskyläläinen 1.1.2007 Sweco PIC Oy:öön fuusioitunut FT-Engineering Oy tuomittiin maksamaan lomauttamalleen ja sittemmin irtisanomalleen työntekijälle yhteistoimintalain 15 a §:n mukaisena hyvityksenä 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Hyvityksen pe-

rusteena oli se, että FT-Engineering oli ensin lomauttanut työntekijänsä käymättä yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja ja sittemmin laiminlyönyt velvollisuutensa käydä yhteistoimintalain mukaiset suunniteltua irtisanomista koskevat neuvottelut. Laiminlyöntejä pidet-

tiin tahallisina tai ilmeisestä huolimattomuudesta tapahtuneina, koska yhtiössä oli aiemmin vastaavissa tilanteissa käyty yhteistoimintaneuvottelut. Hyvitys ja osapuolten oikeudenkäyntikulut mukaan lukien yhtiölle kertyi maksettavaa kaikkiaan noin 50 000 euroa. n

Outokumpu Technology velvoitettiin suorittamaan korvausta perusteettomasta irtisanomisesta

O

utokumpu Technology Oy velvoitettiin suorittamaan työtuomioistuimen 19.3.2007 antamalla tuomiolla metalliteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaisena korvauksena irtisanomalleen työntekijälle yhteensä 16 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Työtuomioistuin katsoi, ettei yhtiöllä ollut laillista tuotannollista tai taloudellista

irtisanomisperustetta, koska se oli jättänyt tarjoamatta irtisanotulle yhtiössä irtisanomisen aikoihin avoinna olleita työtehtäviä, joita tämä olisi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella voinut tehdä.

Korvauksen määrää arvioidessaan työtuomioistuin otti korvausta korottavina seikkoina huomioon sen, että työsuhde oli jatkunut irtisanomiseen mennessä yli 35 vuotta ja että irtisanottu henkilö oli

irtisanomisen tapahtuessa 58-vuotias ja hänen työttömyytensä oli kestänyt tuomion antamiseen mennessä jo yli vuoden. Tuomitut irtisanomiskorvaukset ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n oikeudenkäyntikulut mukaan lukien Outokumpu Technology Oy velvoitettiin suorittamaan korvauksia yhteensä noin 84 000 euroa. n

Uusi tilintarkastuslaki voimaan

U

usi tilintarkastuslaki, joka tulee voimaan 1.7.2007, vapauttaa pienet yhteisöt tilintarkastusvelvollisuudesta. Maallikkotilintarkastuksesta luovutaan siirtymäajan päätyttyä.

Yhdistyslaki jäi lakiuudistuksen ulkopuolelle. Yhdistysten tilintarkastusta muutetaan myöhemmin oikeusministeriön valmisteltua säännökset muunlaisesta maallikon tekemästä tarkastuksesta kuin tilintarkastuksesta.

Keskeisiä muutoksia uudessa tilintarkastuslaissa ovat: • Pienillä yhteisöillä ei ole lakisääteistä tilintarkastuspakkoa.

• Maallikkotilintarkastajaa ei voida valita lain voimaantulon jälkeen perustettuun yhteisöön tai säätiöön. Ennen lain voimaantuloa perustettuun 42

yhteisöön voidaan valita maallikkotarkastaja nykyisen lain sallimissa tilanteissa tilikausille, jotka päättyvät viimeistään 31.12.2011. Maallikon suorittamaan tilintarkastukseen, tilintarkastuskertomuksen sisältö mukaan lukien, sovelletaan nykyistä (30.6.2007 asti voimassa olevaa) tilintarkastuslakia.

• Hyväksytty tilintarkastaja lausuu 1.7.2007 tai sen jälkeen alkavaa tilikautta koskevassa tilintarkastuskertomuksessa siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot tarkastuskohteen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä siitä, ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia. Lausunnot tilinpäätöksen vahvistamisesta,

vastuuvapaudesta ja tuloksen käsittelystä poistuvat.

• Riippumattomuusnormitus kiristyy.

Voittoa tavoittelevan tarkastuskohteen tilintarkastajana ei saa toimia henkilö, jolla on välitön tai välillinen omistus- tai muu oikeus osakkeeseen tai osuuteen kyseisessä tarkastuskohteessa. Säännös ulottuu myös tilintarkastajan puolisoon ja tilintarkastajaan suoraan alenevassa sukulaisuussuhteessa olevaan henkilöön, jollei tällä oleva oikeus ole merkityksetön. n KTT, KHT Maj-Lis Steiner PricewaterhouseCoopers Oy maj-lis.steiner@fi.pwc.com Katso tarkemmin www.uil.fi

UUSI

Insinööri

43

opiskelijat

Opiskelija, muista tehdä työsopimus!

Kevään vaihtuessa kesäksi moni insinööriopiskelija on onnellinen työpaikan löytymisestä ja kesätyöt on päästy jo aloittamaan. Tällöin vain valitettavan monesti unohtuu työnteon olennainen asia eli kirjallinen työsopimus. Työsuhde syntyy, kun työnantaja sitoutuu kohtuullista korvausta vastaan ottamaan opiskelijan töihin, joten on hyvä laittaa mustaa valkoiselle työsuhteen ehdoista.

Jos kirjallista työsopimusta ei ole solmittu, on työnantaja velvollinen antamaan selvityksen työn keskeisistä ehdoista. Suullisesti

tehty työsopimus on myös pätevä, mutta ristiriitatilanteissa erittäin vaikea näyttää toteen.

Kannattaa ottaa myös selvää, oletko jonkin työehtosopimuksen piirissä, koska sillä voi olla suurikin merkitys työsuhteen ehtojen määräytymiseen. Muista myös, ettei ole väärin tehdä työsopimusta työn aloittamisen jälkeenkään.

Työsopimuksen sisällöstä ja siihen liittyvistä asioista saat ohjeita suoraan liiton työsuhdeasiamiehiltä, lakimiehet@uil.fi tai 0201 801 858. n

Insinööri, onnea valmistumisen johdosta!

Olethan muistanut tehdä valmistumisilmoituksen liittoon? Jos et, mene kipin kapin www.iol.fi ja klikkaa oikean reunan valikosta ”Valmistumisilmoitus”. Ilmoituksen jälkeen sinut siirretään asuinpaikkasi/työtehtäviesi perusteella jonkin UIL:n jäsenjärjestön jäseneksi. Jäsenyytesi Uudessa Insinööriliitossa jatkuu kuten ennenkin ja jäsenetusi säilyvät. Jos et opiskeluaikanasi vielä liittynyt työttömyyskassaan, on nyt korkea aika hoitaa myös työttömyysvakuutus

kuntoon. IAET-kassaan liittyminen käy myös kätevästi valmistumisilmoituksen yhteydessä.

Jos olet jo saanut työpaikan, kannattaa sinun ottaa yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai yhteyshenkilöön. Hän on työpaikalla lähin linkkisi Uuteen Insinööriliittoon ja hänen puoleen voit aina kääntyä työsuhdeasioissa.

Insinööriopiskelijaliitto toivoo sinulle antoisaa ja nousujohteista työuraa insinöörinä! n

Viljanen Porin Insinööriopiskelijoiden kunnianpuheenjohtajaksi Porin Insinööriopiskelijat PIO ry kutsui Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljasen kun-

nianpuheenjohtajakseen 27. huhtikuuta. n

Oikaisu opiskelijastipendejä koskevaan juttuun n Huhtikuun lehdessä julkaistiin opiskelijastipendin saaneiden

nimet. Valitettavasti kuopiolaisen Janne Siposen nimi oli kirjoitettu väärin ja tamperelaisen Antti Leväsen nimi puuttui stipendin saajien joukosta. Uusi Insinööri -lehden toimitus pahoittelee virhettä ja toivottaa onnea Jannelle ja Antille sekä muille stipendiaateille!

44

Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kohti uusia haasteita

K

evät ja alkukesä toivat jälleen työmarkkinoille suuren joukon uusia insinöörejä. Vastavalmistuneiden työmarkkinatilanne näyttää taloudellisen korkeasuhdanteen aikana hyvältä, työllisyyskehitys on ollut positiivista. Lisäksi insinööreillä on hyvä maine työpaikoilla, tekniikan ammattilaisiin luotetaan hyvin laajalla sektorilla. Kansainvälinen elinkeinoelämä tarjoaa osaajille suunnattomia mahdollisuuksia.

Vastavalmistuneen insinöörin on syytä olla ylpeä osaamisestaan ja koulutuksestaan. Koulutus antaa hyvän pohjan työelämässä tapahtuvalle opiskelulle - tekniikan juna kulkee yhä nopeammin eteenpäin. Ammatillinen ylpeys motivoi kehittämään edelleen osaamistaan ja verkostoitumaan. Ammatillinen ylpeys on myös merkittävä syy kuulua omien verkostoon oman ammattiliiton kautta.

Uusia haasteita ei kuitenkaan voiteta pelkästään kovalla osaamisella. Myös itsestä ja omasta hyvinvoinnista täytyy pitää huolta. Sisäinen hyvinvointi on pohja ulkoiselle menestymiselle. Rentoutuminen, harrastukset, läheiset ja ystävät täytyy muistaa kaiken kiehtovan tekniikan ja työelämän ympärillä. Työn ja vapaaajan tasapainoinen yhteensovittaminen on tärkein osa monen insinöörin hyvinvointia.

Välitän tässä yhteydessä parhaat onnitteluni kaikille uusille insinööreille arvostetun tutkinnon suorittamisesta. Haluan toivottaa myös onnea, menestystä ja insinöörihenkeä työelämään!

:: uutisia

AMK-päivät Kokkolassa 9.–10.5.

J

ärjestyksessään jo 11. AMK-päivät järjestettiin Kokkolassa ARENE ry:n ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Päivät keräsivät yhteen yli kolmesataa ammattikorkeakoulun rehtoria, opetushenkilöä ja muita alan asiantuntijoita.

Keskeisinä aiheina olivat yrittäjyys ammattikorkeakouluopinnoissa, rakenteellinen kehittäminen ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Aiheita käsiteltiin asiantuntijaluennoilla, joita täydensi keskiviikko iltapäivän paneelikeskustelu, torstaina käsittelyä jatkettiin rinnakkaisseminaareissa. Tilaisuudessa julkistettiin myös ECTSprojektin loppuraportti, sekä jaettiin Praxis-harjoittelustipendit ja Thesis-opinnäytetyökilpailun palkinnot.

Insinööriopiskelijaliitto jakoi yhdessä Tradenomiopiskelijaliiton ja Sosiaalialan korkeastikoulutettujen ammattijärjestö Talentian kanssa osallistujille akavalaiset mukit muistoksi. n

Vuosiloman pitämisestä Lomakauden lähestyessä kysymys lomasta ja sen pitämisestä tulee ajankohtaiseksi.

T

yönantajan on annettava 24 arkipäivää vuosilomasta lomakautena, joka alkaa 2. toukokuuta ja päättyy 30. syyskuuta.

Työnantajalla on viimekädessä oikeus määrätä loman ajankohdasta lomakauden puitteissa. Työnantaja ei kuitenkaan saa määrätä työntekijän lomaa tai sen osaa alkavaksi hänen vapaapäivänään, mikäli se johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Työnantajan ilmoittama loman ajankohta sitoo ilmoituksen antamisen jälkeen myös työnantajaa itseään.

Vuosilomalain mukaan ansaitut lomapäivät ovat arkipäiviä. Tästä johtuu, että vuosiloman sijoittuessa arkilauan­ taille, joka ei olisi työntekijän työpäivä, se kuitenkin kuluttaa lomaa siinä missä mikä tahansa muukin arkipäivä.

Tällöin yleensä lomaa kuluu kuusi lomapäivää viikossa.

Loman osuessa juhannusviikolle, on otettava huomioon arkipyhien vaikutus loman kulumiseen. Vuosilomalain mukaan lomaa kuluttaviksi arkipäiviksi ei lasketa kirkollisia juhlapäiviä eikä juhannusaattoa.

Koska juhannusaatto on perjantai ja juhannuspäivä lauantai, eivät kummatkaan päivät kuluta vuosilomapäiviä, loman sattuessa tälle ajalle.

Näin ollen, jos esimerkiksi työntekijä on lomalla 18.– 24.6., kuluttaa se työntekijän lomapäiviä ajalta 18.–21.6. neljä lomapäivää. Työ- ja työehtosopimuksin voidaan sopia lain säännöksistä poiketen työntekijän eduksi. n UUSI

Insinööri

uutisia

UIL:n uudet työntekijät

Tomi Seppä

I

nsinööri Tomi Seppä aloitti yksityisen sektorin asiamiehen tehtävissä työsuhde- ja neuvotteluyksikössä 23.4.

Sepän vastuulla on teknologiateollisuusala Pertti Porokarin kanssa. Seppä on aikaisemmin työskennellyt Nokia Oyj:n ja Nokia Siemens Networksin palveluksessa.

Lakiasiainyksikössä työsuhdelaki-

Hanne Salonen

Maria Harju

miehen tehtävissä ovat aloittaneet varatuomari Hanne Salonen 2.5. ja OTM Maria Harju 21.5. Salonen tuli Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä.

Hän on aikaisemmin työskennellyt Insinööriliiton palveluksessa. Maria Harju on työskennellyt aikaisemmin Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n palveluksessa. Työsuhdelakimiehet Esa

Sami Ruotsalainen

Satu Sjöstedt

Schön ja Mika Varjonen ovat siirtyneet toisten työnantajien palvelukseen.

Jäsentietopalvelussa määräaikaisina jäsensihteereinä ovat toukokuun alusta aloittaneet Sami Ruotsalainen ja Satu Sjöstedt. Sami Ruotsalainen on aikaisemmin työskennellyt Alko Ab:n palveluksessa ja Satu Sjösted on työskennellyt SC Henkilöstösijoitus Oy:ssä. n

Vastaa viestintätutkimukseen!

U

udelle Insinööriliitolle työstetään viestintästrategiaa vuosille 2008–2011. Viestintästrategian pohjana käytetään liiton strategiaa ja sisäisen yhteisökuvan ja tiedonkulun tutkimusta sekä ulkoisen yhteisökuvan tutkimusta. Tutkimukset tekee kesäkuun alkupuolella Infor Consulting Oy. Se on ottanut yhteyttä kaikkiaan 3 000:een UIL:n jäsenjärjestön jäseneen joko kirjeitse tai sähköpostitse. Samanaikaisesti kyseinen yritys ottaa yhteyttä myös UIL:n ulkoisiin sidosryhmiin, joilta kysytään mielipidettä liiton viestinnästä.

Mikäli olet saanut kyselyn, ole ystävällinen ja vastaa siihen pikaisesti. Sillä tavalla olet mukana kehittämässä Uusi Insinööriliitto -yhteisön viestintää, jotta voisimme palvella jäsenkuntaa ja yhteistyökumppaneitamme entistä paremmin ja tehokkaammin. n

www.uil.fi

46

UIL:n uudet nettisivut on julkaistu!

U

uden Insinööriliiton uudet nettisivut on julkaistu osoitteessa www.uil.fi. Nettisivujen ulkoasu noudattelee Uuden Insinööriliiton visuaalista linjaa.

Uuden Insinööriliiton nettisivut korvaavat Insinööriliiton ja Kuntien Teknisten nettisivut.

Etusivulla on julkaistu uusimmat tiedotteet ja uutiset ja etusivun alareunassa olevaa uutisarkisto-linkkiä klikkaamalla pääsee tutustumaan aikaisempiin tiedotteisiin ja uutisiin.

Perustiedoissa on kerrottu Uuden Insinööriliiton toiminnan lisäksi neuvottelujärjestöjen Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:stä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOsta ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:stä sekä keskusjärjestö AKAVAn toiminnasta ja roolista.

Työsuhde-osiosta löytyy tietoa mm. työehtosopimuksista, palkkaan liittyvistä asioista ja yt-neuvotteluista.

Urahallinta-sivuilta löytyy palkkanosturi ja sivuilla kerrotaan työn hakemiseen liittyvistä asioista ja sivuilta on linkki myös Insinööri-pörssiin, josta jäsenet voivat etsiä itselleen uuttaa työpaikkaa. Nettisivuilta löytyy tietoa myös mm. jäseneduista ja -palveluista.

Jäsenistön kirjautuminen

Julkisilta UIL:n nettisivuilta liiton jäsenet voivat kirjautua jäsensivuille.

Jäsensivujen kirjautumisjärjestelmä on vaihdettu ja kaikkien käyttäjien tulee rekisteröityä sivuille uudelleen jäsennumerolla ja syntymäajalla.

Kirjautumisuudistuksen suurin etu on kirjautumisoikeuksien hakeminen suoraan jäsenrekisteristä.

Esimerkki: kun henkilö merkitään jonkin valiokunnan edustajaksi jäsenrekisteriin, pääsee hän saman tien verkkosivuillamme ko. valiokunnan osioon. Tällöin siis tiedot ovat yhdessä paikassa ja viiveet muutoksissa lyhenevät.

Koska kirjautumisen toimivuus halutaan varmistaa, sen käyttöönotto on kaksivaiheinen. Nyt julkaisun yhteydessä on käytössä vain jaottelu avoimien sivujen ja jäsenten välillä. Hallitus, valiokunta yms. osiot tulevat käyttöön syksyyn mennessä.

UUSI

InsInöörI

Ohjeet jäsensivuille kirjautumisessa: Uuden Insinööriliiton 1. Ota jäsenkortti esille nettisivuista voi lähet2. Mene osoitteeseen www.uil.fi tää palautetta netti3. Klikkaa oikealta ylhäältä ”kirjaudu sivuilta löytyvän palaujäsensivuille” te-laatikon kautta.

4. Kirjoita käyttäjätunnukseksi jäsenkortista löytyvä jäsennumero 5. Kirjoita ensimmäisellä kerralla salasanaksi syntymäaikasi muodossa ppkkvv 6. Järjestelmä pyytää uutta salasanaa 7. Kirjoita keksimäsi uusi salasana kahteen kertaan 8. Paina linkkiä ”Palaa palveluun” 9. Kirjoita käyttäjätunnukseksesi jäsennumerosi ja uusi salasanasi, klikkaa ”sisään” 10. Käy kirjautumisen jälkeen tarkistamassa kohdassa ”Omat tiedot”, että sähköpostiosoitteesi on oikein. Jos unohdat salasanasi, uusi salasana lähetetään automaattisesti jäsenrekisterissä olevaan sähköpostiosoitteeseen.

47

mennen tullen

Insinöörien kesäpäivät 24.–26.8. Uudessakaupungissa Uudessakaupungissa on elokuussa todellinen superviikonloppu. Pytinkien Paris puutalotapahtuma on samaan aikaan, jolloin mm. 60 puutalokotia on avoinna yleisölle. Lisäksi vietetään Uudenkaupungin rauhaa ja Venetsialaisia.

Katso tarkempi ohjelma: www.uusikaupunki.fi/~inspaiva ja insinöörimäinen vaihtoehto. www.uusikaupunki.fi/~ihana

Kesälomalla on aika tutustua tekniikan historiaan!

K

esäloman aikana on hyvä tilaisuus ja aikaa vierailla tekniikan alan museoissa. Suomesta löytyy lukuisia tekniikan alan museoita, joissa voi tutusta tekniikan nopeaan kehityskaareen.

Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsee Tekniikan museo, joka on tekniikan alan erikoismuseo. Tekniikan Museon nettisivut löytyvät osoitteesta www.tekniikanmuseo.fi Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitsee Suomen Ilmailumuseo, jossa on näytteillä lentokoneita, purjekoneita ja muita ilmailuun liittyviä esineitä. Suomen Ilmaisumuseon nettisivut osoitteessa www.ilmailumuseo.fi Hyvinkäällä sijaitsevassa Suomen Rautatiemuseossa on mahdollisuus tutustua Suomen rautatiehistoriaan.

Suomen Rautatiemuseon nettiosoite on www.rautatie.org

48

Forum-Marinumissa on esillä ketsi Daphne, jolla kirjailija Göran Schildt seilasi mm.

Pohjanmeren ja Ranskan jokireittien kautta Välimerelle.

Kangasalalla sijaitsee Mobilia auto- ja tiealan valtakunnallinen erikoismuseo. Lisätietoja museosta löytyy osoitteesta www.mobilia.fi Kotkassa on Suomen Merimuseo, josta löytyy tietoa Suomen merenkulun historiasta. Suomen Merimuseosta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www. nba.fi/fi/smm Lahdessa sijaitsevassa Radio ja tv-museossa voi tutustua radio- ja tv-toiminnan historiaan. Museosta lisää osoitteessa http://www.lahdenmuseot.fi Oulussa sijaitsevassa Tietomaassa on mahdollisuus perehtyä tieteen ihmeisiin mm. vaihtuvien näyttelyiden avulla. Tietomaasta löytyy lisää osoitteesta www.tietomaa.fi

Tampereelta löytyy Mediamuseo Rup­ riikki, jossa voi muun muassa pelata interaktiivisia pelejä, testata omia toimittajataitojaan, tutustua Neiti Aikaan ja kuunnella vanhoja radio-ohjelmia.

Mediamuseo Rupriikin nettiosoite on http://www.tampere.fi/mediamuseo Turussa sijaitseva Forum Marinum on merenkulun ja merivoimien historian erikoismuseo sekä toiminnallinen merikeskus, joka kerää, säilyttää, tutkii ja tulkitsee lounaissuomalaista kauppamerenkulkua ja merivoimien histo­ riaa. Museon nettisivut ovat osoitteessa www.forum-marinum.fi Jos jäit kaipaamaan tietoa joistakin muista museoista, käy katsomassa osoitteessa www.museot.fi, löytyisikö sieltä lisää museovierailuvinkkejä! n

n SATAKUNNAN Insinöörit

Villa Royal pe 17. 8.

Linja-auto: Rauman linja-autoasemalta klo 10:30, Porin linja-autoasemalta klo 11:15 Villa Royal Mouhijärvellä on sisustustaiteilija, entisöijä Markku Ellalan luoma idylli kuninkaallisesta huvilasta.

Sisustukset ovat 1600-luvun barokkia, 1700-luvun rokokoota, 1800-luvun empire- ja 1900-luvun jugend-tyyliä.

Matkan hinta 25 €/osallistuja. Ilmoittaudu Satin toimistoon 17.07. mennessä puh (02) 641 4130 tai sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi Simpauttaja tiistaina 3.7. kello 19.00 Nakkilan kesäteatterissa. Lippuja (10 € / kpl) SATIn toimistolta 15.6 saakka puh.

(02) 641 4130 tai sähköpostilla sati@satakunnnaninsinoorit.fi n Helsingin Insinöörit HI

RPP Vartiosaaressa Vådötorpp’issa – Helsingin Insinöörien huvilassa Vartiosaaressa voit viettää lomaviikon tai viikonlopun, järjestää perhejuhlia, kokouksia, virkistyspäivän tai saunaillan. Lisätietoja Jaana Kälviäiseltä puh. (09) 477 4540 tai www.helins.fi Dragonmelonnat 15.-17.8.

Tule HI:n joukkueeseen melomaan! Lisätietoja satu.piipponen@iki.fi Retki Bengtskärin majakalle 19.8.

Sitovat ilmoittautumiset 27.7. mennessä toimisto@helins.fi The Sound of Music 1.11. klo 19 Lippuvaraukset HI:n toimistosta toimisto@helins.fi tai (09) 477 4540

n Keski-Suomen Insinöörit

Grillausilta lauantaina 25.8. klo 16.00 alkaen Laukaan Tupaswillassa http:// www.tupaswilla.net/ Lisätietoja yhdistyksen www-sivuilta: http://www.uil.fi/ksi/ tai sähköpostilla rauno.minkkinen@gmail.com, puh.

040 717 1897 UUSI

Insinööri

n Merenkurkun Insinöörit MeKI ry

25-vuotisen taipaleen kunniaksi järjestetään seuraavat tapahtumat: Saaristoristeily 20.7. alkaen klo 17. Tilaisuus on perhetapahtuma ja laivaan mahtuu 50 henkilöä. Lähtö Vaasan sisäsatamasta. Risteilyyn kuuluu ruokailu Jannen Saluunassa. Omavastuu 5 euroa/henkilö.

Ilmoittautumiset 15.7. mennessä.

Juhlatilaisuus Arbetets Vännerissä Vaasassa 1.9. klo 18.00 alkaen. Tarjolla on hyvää ruokaa ja musiikkia. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja ilmoittautumisia otetaan vastaan 20.8. saakka.

Vierailu urheilukalastajien mökille 14.7. klo 10. Lähtöpaikka on Norrskat, Köklot. Tapahtuma päättyy illalla noin klo 21. Mukaan mahtuu 15 henkilöä isäpoika -periaatteella. Säävaraus. Mahdollisuus saunaan, uintiin ja kalastukseen.

Omavastuu 5 EUR / henkilö. Ilmoittautumiset 6.7. mennessä.

Vierailu vaasan metsäveikkojen koskön majalle la 7.7. klo 10. Takaisin illalla klo 17. Perhetapahtuma, mahdollisuus saunaan ja uintiin. Omavastuu 5 euroa/henkilö. Ilmoittautumiset 29.6. mennessä.

Ilmoittautumiset osoitteeseen meki@ meki.fi tai www.meki.fi kautta. Omavastuuosuudet maksetaan ennakkoon tilille 660100-3224243, viesti-kenttään tilaisuuden ja osallistujien nimet.

n Pohjois-Suomen piiri

Rullaluistelutapahtuma 10.–11.8. välillä Oulu-Raahe-Kalajoki.

Päävastuun järjestelyissä kantavat Keski-Pohjanmaan ja Raahen Alueen Insinöörit Oulun ja Länsi-Pohjan avustuksella.

Lisätietoja: K-PI/Juhani Jaakola, puh.

0400-669 262 ja RAI/Kati Korkia­koski, puh. 040-565 1673.

Suunnistuskilpailut Kainuun Insinöörit järjestää perinteiset (seitsemännet) Insinöörien SM-suunnistuskilpailut 1.9.2007 Sotkamossa Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit (insinöörit ja DI:t), opiskelijat (insinööriopiskelijat ja teekkarit) ja kaikki UIL:oon kuuluvat.

Kilpailupaikkana on Sotkamon Vuokatti ja kilpailukeskuksena toimii uimahalli.

Kilpailut avataan lauantaina 1.9. klo 11.00. Palkintojen jako välittömästi kilpailujen päätyttyä eli viimeistään klo 15.00.

Sarjat: D 21 ja 35, H 21, 35, 45, 55 ja 60 Kuntosarja (hallitusten jäsenet yms.)

Ilmoittautumiset: 29. elokuuta mennessä maksamalla osallistumismaksu 10 euroa Sammon tilille 800014-79373962 tai kisapaikalla.

Tiedustelut: pj Risto Meriläinen, puhelin 0400 912 723 (risto.merilainen@ sav.fi) tai sihteeri Toivo Takalo-Eskola, puhelin 044 440 0939 (t.t-e@dbainter­ net.net)

TJS Opintokeskuksen koulutusta syksyllä ja ensi keväänä TJS:n monipuoliset koulutukset alkavat taas syksyllä ja kevään 2008 koulutuksista on ennakkotiedot.

Kurssitarjonnassa on 16 uutta kurssia. Yksi näistä on ruotsinkielinen yhdistystoiminnan kurssi.

Lisäksi TJS panostaa liittojen henkilöstökoulutukseen, viestintään ja tieto­ tekniikkaan.

Painettu esite syksyn 2007 ja kevään

2008 koulutuksista ilmestyy elokuun alussa. Tilauksia voi tehdä koulutussihteeri Teija Laamaselle, toimisto@tjs-opintokeskus.fi.

Koulutusten sisällöt syksy 2007 ja kevät 2008 http://www.tjs-opintokeskus.fi/files/ Tekstitiedostot/TJS_koulutukset_07_ 08.doc 49

järjestöasiaa KESKUSTOIMISTO

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 koulutus- ja teollisuuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen TOIMINNAN JOHTO 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 0201 801 821 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ 0201 801 811 yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 hallinnon assistentti Satu Muukkonen assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 0201 801 608 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ

hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

Jäsentietopalvelu 0201 801 877 jasenrekisteri@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 jäsensihteerit Ritva Kinnunen,Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna SaaTYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 rila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi (hoitovapaalla) työnantajaperintä 0201 801 833 assistentti Anne Herne 0201 801 841 kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki 0201 801 803 Opiskelija-asiat Yksityisen sektorin asiamiehet sähköposti: opiskelijarekisteri@iol.fi Matti Koskinen 0201 801 846 vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Pertti Porokari 0201 801 847 Pekka Hongell 0201 801 830 Tomi Seppä 0201 801 844 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 Juha Simell 0201 801 848 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 0201 801 843 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen, assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 Antti Riipinen

LAKIASIAINYKSIKKÖ

työelämän oikeudelliset palvelut 0201 801 858 lakimiehet@uil.fi toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras työsuhdelakimiehet Maria Harju, Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, Hanne Salonen

VIESTINTÄYKSIKKÖ

PALVELUT-YKSIKKÖ

palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 assistentti Heli Heino 0201 801 813 tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806 toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko 0201 801 872

viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Vesa Niemi Suvantokatu 4, 33100 Tampere 0201 801 776

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISTEN LIITTO Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi

Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa

Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo Hallituskatu 11 A 15, 90100 Oulu puhelin 0201 801 859 GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen Hallituskatu 30 B 3, 90100 Oulu 0201 801 778

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

Uuden Insinööriliiton puheenjohtajajärjestelyt Matti Viljasen tultua valituksi Akavan puheenjohtajaksi

U

uden Insinööriliiton (UIL) puheenjohtaja Matti Viljasen tultua valituksi Akavan puheenjohtajaksi puheenjohtajan järjestöpoliittisia tehtäviä hoitavat liiton varapuheenjohtajat.

UIL:n hallituksen ja johtajiston kokousten puheenjohtajana toimii toistaiseksi 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala. Muut varapuheenjohtajat vastaavat edelleen heidän tehtäväkuviinsa liittyvistä asioista. Insinööriliiton ja Kuntien­

50

Teknisten toimintojen yhdistämiseen liittyvissä asioissa entistä Insinööriliittoa edustaa varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi.

Hallintojohtaja Titu Järvenranta toimii puheenjohtajan operativiisena sijaisena, joka vastaa kaikista päivittäisestä toimiston pyörittämiseen liittyvistä asioista.

Matti Viljasen tilalle Akavan hallituksen jäseneksi tuli neuvottelujohtaja

Aleksei Solovjew. Solovjew tuli myös Viljasen tilalle neuvottelujärjestö YTN:n hallitukseen. Hänet valittiin YTN:n vara­puheenjohtajaksi.

Syksyn edustajakokous

UIL:n sääntömääräinen edustajakokous on koolla 23.–24.11.2007. Tuossa kokouksessa liitolle valitaan puheenjohtaja ja uusi hallitus seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. n

jäsenedut

Kuukauden tuote

Kiikarissa HOLE in ONE Etäisyyden määrittely on usein erittäin hankalaa. Golfin peluussa se on kuitenkin ratkaiseva tärkeää. Pienikokoinen golfkiikari ratkaisee ongelman, sillä sen optisen etäisyysmittarin avulla voit määritellä etäisyyden (50–200 m) lipuille nopeasti ja tarkasti, yhdellä vilkaisulla. Kiikarin pinta mustaa kumia, linssissä rubiinipinnoite. Musta lahjapakkaus, jossa kiikarin lisäksi linssin puhdistusliina ja käyttöohje.

Kiikarin hinta on 22,50 + postikulut.

Kehitämme IL-Shopia UIL-Shopiksi tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä UIL-Shopissa myydään laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuotteita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.uil.fi.

Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-16 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.

Huomaathan, että kuukauden tuotetta tilataan vain rajoitettu erä!

Jäsenetuna Norton Internet Security 2007 kotikäyttöön edulliseen hintaan!

Uuden Insinööriliiton jäsenenä sinulla on oikeus tilata Symantecin Norton Internet Security 2007 -ohjelmisto yhden vuoden tuella kotikäyttöön edulliseen sopimushintaan 35,99 €.

Tilaukset tehdään PC-Ware Finland Oy:n sivuston kautta, http://eshop.pc-ware.fi/Software/Campaign6.asp

UUSI

Insinööri

51