insinoori-7-2010 by Insinööri-lehti

7/2010

Erkka Laine, Biovakka:

Bioteknologialla jätteet hyötykäyttöön

sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

• Paikallinen sopiminen panee luottamusmiehet koville

Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Yksinkertaista mutta totta Puheenjohtajan palsta ................................ 9

• Oikeus voitti

Edunvalvontaa – henkilöstöedustus ........... 10 Destian pääluottamusmies Pertti Niemellä on kokemusta luoton tehtävistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Ylempien edunvalvonta on terävöitynyt, kun yksityissektorilla työelämä on raadollisempaa.

• Luotto on työpaikalla tuki ja olkapää • Palomestari ja pyryn pääluottamusmies • Julkisen sektorin toimintaedellytyksiä on puolustettava

• Yhteistoiminnalla tuloksia Johtaminen ............................................. 18

• Hyvä johtaja tunnistaa työyhteisön tunteet • Esimiestä tarvitaan ratkomaan ongelmia • Reilu peli työpaikalla Osaaminen .............................................. 22

• Bioteknologialla parempi tulevaisuus • Työelämä tähtäimeen jo opiskeluaikana Yhteiskunnasta ........................................ 26

• Ulkomaalainen marjanpoimija on työlainsuojaton

Vapaa-ajalla ............................................ 28

• Kirkkain SM-mitali mielessä Maailmalta .............................................. 30

• Globalisaation monet kasvot Totta ja tutkittua ...................................... 32

• Taantuma näkyy työvoimatutkimuksessa Oikeutta.................................................. 34

• Yhdistyslain muutos Uusia työntekijöitä ................................... 34

Kannen kuva: Esa Kulmala

Palomestari Sami Backmanin luottamustoimet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen paikallisyhdistyksessä hoituvat oman työn ohessa.

Opiskelija-asiaa ....................................... 36 Mennen tullen ......................................... 38 Mielipide ................................................ 40 Järjestöasiaa ........................................... 42

14.10. numero 7/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819

Erkka Laine haluaa säästää ympäristön puhtaampana, siksi hän lähti opiskelemaan bioteknologiaa.

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2010 18.11., 16.12. Tarkastettu levikki 61 141 kpl (25.3.2010) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

26 UUSI

InsInöörI

Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ja muiden kausityöntekijöiden työoloista tehdään selvitys ulkoministeriössä.

Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

JÄSENVAKUUTUKSET

Hammaspeikko sai häädön Tallinnassa Pasi oli lähtenyt työkavereiden kanssa Tallinnaan laivalla, kun julma hammassärky alkoi. Laivan infosta saadut särkylääkkeet eivät toimineet pitkään, joten Tallinnassa oli pakko turvautua hammaslääkäriin. Onneksi työkaveri muisti, että heillä on liiton jäsenetuna matkavakuutus. Uuden Insinööriliiton jäsenenä sinullakin on matkavakuutus Ifissä ja yhteistyökumppania käyttäessäsi saat kulut suoralaskutukseen. Lisäksi sinulla on jo Ifistä mm. tapaturmavakuutus. Täydennä vakuutusturvaasi ja vakuuta myös perheesi. UIL:n jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki-ja tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan hintaan. Suojaudu kolhuilta – hyödynnä jäsenetusi. Lue lisää if.fi/uil tai soita 010 19 19 19. Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

109 200

Valittujen Palojen lukijat valitsivat Ifin v. 2010 luotetuimmaksi suomalaiseksi vakuutusyhtiöksi. Kiitos siitä!

Ole huoletta. Me

autamme.

if.fi/uil p. 010 19 19 1 9

pääkirjoitus

Paikallinen sopiminen kovistelee luottamusmiehiä Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

Lokakuu 2010

lempien toimihenkilöiden määrä työelämässä on jatkuvassa kasvussa työtehtävien muututtua entistä

vaativammiksi ja itsenäisemmiksi. Yhä enemmän tuo-

pää, jopa tärkeämpää kuin palkan suuruus, sillä

asiantuntijatyö on erittäin uuvuttavaa. Uuden työelämän

tantoa siirtyy ulkomaille ja vain vaativimmat asiantun-

on vastattava huutoon. Yrityksiltä ja esimiehiltä edellyte-

tija- ja tuotekehitystyöt jäävät Suomeen monikansalli-

tään joustavaa suhtautumista myös työnteon muotoihin

sissa suuryrityksissä.

liittyen. Valvontakulttuuri on aikansa elänyttä.

Ylemmät toimihenkilöt eivät enää ole herroja kuten

Miten houkutella nuoria hakeutumaan yrityksiin,

kenties joskus aikoinaan. Heidän asioitaan ei enää voi

joissa joustavuus ja johtajuus ovat hakusessa? Niihin

tehokkaasti hoitaa yksilöllisesti, vaan niistä täytyy sopia

sekä työhyvinvointiin panostaminen voisi kuitenkin olla

kattavasti ja sitovalla tavalla.

valttikortti rekrytointitilanteessa.

Luottamusmiehillä, jotka ovat työpaikalla edustet-

Ovatko firman arvot tai Code of conductin henki

taviensa äänitorvia, on suuri vastuu, sillä takana on iso

unohtuneet, kun tasa-arvoista kohtelua ei taata kaikille

joukko edustettavia. Heidän on oltava asiantuntijoita

henkilöstöryhmille? Työturvallisuuskin on koetuksella,

siinä, mitä he tekevät, heidän pitää tietää, mikä on hy-

kun työnantaja teettää jopa 22-tuntisia päiviä. Entä jak-

väksi edustettavien kannalta. Heiltä vaaditaan yhä enem-

saminen ja työhyvinvointi, joista niin paljon puhutaan?

män aikaa edustettaviensa asioiden ajamiseen.

Työtä tehdään nykyisin yhä enemmän kaikkialla

Paikallisella tasolla sovittaessa luottamusmies on yk-

muualla kuin oman työpöydän ääressä. Sitä tehdään lento-

sin, eikä hänellä ole käytössään painostustoimia. Toisella

koneissa, junissa, hotelleissa, seminaareissa, myös viikon-

puolella vastassa on työnantajakolonnan vahva edustus.

loppuisin… Työsuhteesta on tullut luottamussuhde, jossa

Tässä asetelmassa työrauha myydään halvalla.

pitäisi keskittyä tulokseen eikä tekemisen valvomiseen.

INSINÖÖRI

UUSI

uorelle sukupolvelle vapaa-aika on entistä tärkeäm-

uutisia

Paperiteollisuuden ylemmät ulosmarssille ja lakkoon

aperiteollisuuden ylemmät toimihenkilöt lisäävät painostustoimia syyskuussa aloitetun ylityö- ja matkustuskiellon lisäksi. Ylemmät toimihenkilöt keskeyttävät työnsä ja poistuvat työpaikoiltaan perjantaina 22. lokakuuta kello 12–18, ellei sitä ennen päästä neuvottelutulokseen työnantajan kanssa. Ulosmarssi toteutetaan kaikissa paperiteollisuusyrityksissä samanaikaisesti. Lakko alkaa perjantaina 29. lokakuuta kello 06.01 ja päättyy tiistaina 2. marraskuuta kello 06.01. Paperiteollisuuden ylemmän toimihenkilön tehtävissä työskentelevät eivät mene työpaikalleen eivätkä työskentele lakon aikana etänäkään. Lakko koskee kaikkia paperiteollisuusyrityksiä. Ylityö- ja matkustuskielto jatkuu. YTN tavoittelee metsäteollisuuden ylemmille toimihenkilöille joustavaa ja kannustavaa, mutta sitoviin sopimuksiin perustuvaa henkilöstöpolitiikkaa, jossa ylityöt ja matkustaminen työasioissa korvataan. Suurin kiista koskee työehtosopimusvaikutteista kirjausta mahdollisuudesta sopia paikallisesti työaikapankista. Lisätietoja Työaikapankki paperille! -sivustolta osoitteesta www.ytnmetsa.fi.

Raha ei ratkaise työssä jaksamista n Pelkkä raha ei välttämättä kanna pitkälle

työntekijöiden palkitsemisessa ja kannustamisessa. Aineeton palkitseminen, kuten säännöllinen palaute ja mahdollisuus koulutukseen auttavat motivoitumaan ja jaksamaan työelämässä. Aineellinen palkitseminen on tehokasta, mutta toimiakseen halutulla tavalla järjestelmän täytyy olla oikeudenmukainen ja tulospalkkioiden kriteereiden pitää olla selvät, muistuttaa työmarkkinaasiantuntija Tina Sweins Telma-lehdessä. Aineellisen palkitsemisen rinnalla kulkeekin aineeton palkitseminen. Sen muotoja ovat työn sisältö ja mahdollisuus kouluttautua, työn arvostus ja siitä saatava palaute sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Sweinsin mukaan työsuhteen pysyvyys nousee useimmiten kärkipäähän, kun työntekijöiltä kysytään tärkeimpiä työhön liittyviä asioita.

Stora Enson Oulun tehdas. Kuva: Kai Tirkkonen / Gorilla

– Työajan järjestelyt ja työaikojen jousto liittyvät tiiviisti työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Esimerkiksi vuorotteluvapaa voi olla tärkeä ikääntyneemmille työntekijöille, ja nuoria kiinnostaa usein itsensä kehittäminen ja uuden opiskelu.

Epätyypillisissä työsuhteissa olevien oikeuksiin vahvistusta n Euroopan parlamentin mielestä työlainsäädännön uudistusten on suojeltava työntekijöitä, jotka ovat normaalista poikkeavassa ansiotyössä, kuten osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Työlainsäädännön on helpotettava liikkuvuutta vaihtelevien työjaksojen ja työttömyyden välillä. Lisäksi parlamentti vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan oikeudenmukaisia ja tasapainoisia joustoturvan periaatteita sekä painottaa, ettei joustoturva voi toimia ilman kestävää sosiaaliturvaa.

Teknologiateollisuus pyrkii kohti parempaa työelämää Teknologiateollisuus ryhtyy kirkastamaan mainettaan aloittamalla monivuotisen hankkeen hyvän työelämän puolesta. Kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajassa urakassa ovat mukana sekä työnantaja että kaikki henkilöstöjärjestöt, myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Hyvä työ – pidempi työura -hankkeen tarkoituksena on päästä sanoista tekoihin niin, että teknologiateollisuuden yrityksissä yhdessä paneudutaan työelämän kipupisteisiin ja toimitaan niiden poistamiseksi. Tavoitteena on henkilöstön kohentunut hyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen ja sen myötä esimerkiksi sairauspoissaolojen hallinta, työurien pidentyminen ja tuottavuuden kasvu. Pilottivaiheeseen halukkaita yrityksiä on ilmaantunut enemmän kuin tarvittaisiin, peräti 30.

Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mukaan työnantajien otteet insinöörien edunvalvontaa kohtaan ovat koventuneet eri toimialoilla. Tämä on nähtävissä eri alojen sopimusneuvotteluissa, joissa työnantajapuoli haluaa joko heikentää nykyisiä ehtoja tai kieltäytyy keskustelemasta työelämän perusoikeuksista. Työnantajien koventuneet otteet ovat näkyneet jo pidemmän ajan. Viime talvena kemian alalla työskentelevien insinöörien ja alan muiden ylempien toimihenkilöiden oli ryhdyttävä pistelakkoon, sillä työnantajapuoli kieltäytyi neuvottelemasta työehtosopimuksesta. Työnantajapuoli tarjosi ylemmille toimihenkilöille vain palkkapöytäkirjaa. Muita henkilöstöryhmiä edustavien liittojen kanssa työnantajapuoli oli solminut työehtosopimuksen. Hyvin pitänyt lakko tuotti kemian alan ylemmille toimihenkilöille ensimmäisen työehtosopimuksen, jota ei olisi syntynyt ilman onnistunutta työtaistelua.

Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Työnantajan otteet insinöörejä kohtaan koventuneet ■

Suunnittelualan ylemmät neuvottelutulokseen ■ Suunnittelualan ylempien toimihenki-

löiden työehtosopimuksesta päästiin neuvottelutulokseen keskiviikkona 6.10. Tämän vuoden palkkaratkaisu on syksyn yleisen linjan mukainen ja kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia. Ensi vuoden palkankorotuksista neuvotellaan erikseen. Neuvottelutulos menee vielä YTN:n hallituksen päätäntään. Suunnittelualalla työskentelee noin 10 000 ylempää toimihenkilöä.

Salon seudulla eniten informaatioalan työpaikkoja ■ Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli suurin Salon seutukunnassa (22 prosenttia) vuonna 2008. Seuraavina tulivat Oulun (13 proUUSI

INSINÖÖRI

Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Jos olet Uuden Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Uusi Insinööri -lehdelle joulukuun puoliväliin mennessä. Maaliskuun Uusi Insinööri -lehdessä julkaistaan ehdokkaiden valokuvat, yhteystiedot ja lyhytmuotoiset haastattelut. Tavoitteena on saada tekniikan asiantuntijoille mahdollisimman suuri äänisaalis ja sen myötä riittävä edustus Arkadianmäelle. Eduskuntavaalikokonaisuus tehdään heti alkuvuodesta, joten ole ajoissa liikkeellä, jos haluat tehdä itsesi tunnetuksi muille insinööreille ja tekniikan alan asiantuntijoille. Lähetä yhteystietosi osoitteeseen viestinta@uil.fi.

■

senttia) ja Helsingin (12 prosenttia) seutukunnat. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Informaatiosektori koostuu tietyistä tavara- palvelu ja sisällöntuotannon toimialoista. Sisältötuotannon toimialoilla työskenteli noin 79 600, palvelutuotannossa noin 70 400 ja tavaratuotannossa noin 31 400 henkilöä eli yhteensä noin 181 000 henkilöä. Miesten osuus informaatiosektorin työllisistä oli 60 prosenttia. Miesvaltaisimmat informaatiosektoriin kuuluvat toimialat ovat tietokoneiden ja viestintä-

Uuden Insinööriliiton hallitusohjelmatavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin

Uuden Insinööriliiton hallitusohjelmatavoitteet.

laitteiden korjaus, ohjelmistojen kustantaminen ja tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus. Informaatiosektorilla työskentelevien ikärakenne oli hieman keskimääräistä nuorempi. Informaatiosektorilla työskentelevistä alle 45-vuotiata oli 65 prosenttia, kun taas kaikilla toimialoilla tämä alle 45-vuotiaiden osuus oli 56 prosenttia. Viisikymmentäviisi vuotta täyttäneiden osuus kaikilla toimialoilla oli 18 prosenttia. Informaatiosektorilla työskentelevistä 13 prosenttia. 7

kolumni Vesa Saarikoski puheenjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE

Yksinkertaista mutta totta

uomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi perustuu korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Metsä teollisuuden vihreän kullan vuosisata ja Nokian menestyksen vuodet puhuvat puolestaan. Näiden me nestystarinoiden vastoinkäymiset ovat lietsoneet huolta kärkisijoilla pysymisestä – vaikka Newsweek vielä äsket täin rankkasikin Suomen maailman parhaaksi maaksi ennen muuta koulutusjärjestelmän ansiosta. Viime vuonna innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arvio ja Suomen Akatemian raportti tieteen tilasta ja ta sosta lisäsivät vettä myllyyn. Julkaisujen viittauskertoi met ja eräät muut indikaattorit antoivat ymmärtää, että Suomen tieteellisen tutkimuksen laatu on vain OECD maiden keskitasoa ja pohjoismaisessa tarkastelussa hei koin. Syyksi epäiltiin muun muassa sitä, että yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä perustutkimuksen kustannuksella. Suurin osa Suomessa tehtävästä tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnasta (tki) tapahtuu yrityksissä. Ra hallisesti yritysten osuus on lähes 75 prosenttia, ja tki henkilöstöstä yli puolet työskentelee niissä. Yritysten tkihenkilöstöstä puolet on insinöörejä ja teknikkoja tai muita vastaavan tasoisen tutkinnon suo rittaneita. Korkeakouluissa heidän suhteellinen osuu tensa tutkimuksessa ja kehityksessä on puolet pienempi. Näyttää ilmeiseltä, että erityisesti työelämässä ja liiketoi minnan rajapinnoilla tarvitaan ja arvostetaan insinöörin kykyjä ja ominaisuuksia. Voisiko edellä todetusta vetää yksinkertaisen johto päätöksen korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen politiikan sisällölliseksi tavoitteeksi? Suomalainen me nestys vaatii korkeatasoista yliopistollista perus ja huip pututkimusta. Yhtä lailla se vaatii ammattikorkeakou lutusta, jonka dynaamisuuden ja työelämälähtöisyyden takeena on tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta. Tältä pohjalta voisi selkeyttää ammattikorkeakou lujen ja yliopistojen työnjakoa siten, että alueellinen ja soveltava olisivat erityisesti ammattikorkeakoulutuksen määreitä.

Tekniikka ja liikenne on ammattikorkeakoulujen suurin koulutusala. Ammattikorkeakoulutuksessa on kaikkiaan 132 000 opiskelijaa, joista 39 000 eli 30 pro senttia tekniikan ja liikenteen alalla. Vuosittain suorite taan noin 5500 tekniikan tutkintoa eli neljännes kai kista tutkinnoista. Suuri keskeyttäminen ja heikohko läpäisy ovat sekä tekniikan ammattikorkeakoulutuksen että yliopistokou lutuksen ongelmia. Insinöörien ja diplomiinsinöörien osuus korkeakoulutyöttömyydessä on merkittävä. Insinöörien työllistymistä analysoitaessa on tär keää erottaa suhdannetekijät rakennetekijöistä. Silti voi olla niin, että teknillisen korkeakoulutuksen kansalli sen strategian mukaisesti olisi syytä tarkastella kriitti sesti koulutuksen volyymia. Tällöin oleellista olisi selek Suurin osa Suomessa tioon ja laatuun panostami nen. Käytännössä olisi nos tehtävästä tutkimus-, tettava opiskelijakohtaista re kehitys- ja sursointia. Ammattikorkeakoulu innovaatiotoiminnasta tuksen haasteena on hälyt tävä opettajaresurssien niuk tapahtuu yrityksissä. kuus. Jokaista opettajaa koh den on keskimäärin 16,6 opiskelijaa. Suhde on käytän nössä puolet huonompi kuin yliopistoissa. Työelämälähtöisyys, yritysyhteistyö ja soveltavan tut kimuksen hankkeet ja tuotokset vaatisivat todellisuu dessa nykyistä väljemmän tuntikehyksen, joka mahdol listaisi aidosti koulutuksen ja tki:n integroinnin sekä poikki ja monitieteisyyden. Tki ja työelämälähtöinen pedagogiikka motivoisi sekä opettajia että opiskelijoita entistä enemmän. Korkeakoulutuksen on jatkossa yhä enemmän mu kauduttava nopeasti muuttuvien ja globaalien työmark kinoiden todellisuuteen. Osaamisen päivittäminen ja joustava kouluttautuminen – josta hyvä esimerkki on ylempi ammattikorkeakoulututkinto – lomittuu tulevai suudessa entistä tiiviimmin työn ja yrittäjyyden kanssa.

puheenjohtajan palsta

Oikeus voitti Pertti Porokari

Lokakuu 2010

erjantaina 1.10.2010 annetun Helsingin käräjäoi-

vuoden 2007 syysedustajakokoukseen mennessä ja sitä

keuden tuomion mukaan KTK Tekniikan Asian-

käytetään sen jälkeen ainoastaan teknisenä jäsenmaksujen

tuntijat ry velvoitetaan suorittamaan Uusi Insinöö-

välityskanavana. Muusta käytöstä ei ollut sovittu. KTK

riliitto UIL ry:lle 567 026,38 euroa korkolain 4 §:n 1 mo-

rikkoi siis tätä yhdistymissopimusta ja päinvastoin käyn-

mentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.2.2009 lukien.

nisti kilpailevan toiminnan 2008 syksyllä, kun kaikki

KTK Tekniikan Asiantuntijat ry velvoitetaan suorittamaan oikeudenkäyntikuluina Uusi Insinööriliitto UIL

UIL:n edustajakokous toimi vastuullisesti antaessaan

ry:lle yhteensä 131 050,89 euroa korkolain 4 §:n 1 mo-

hallitukselle valtuudet viedä saatavat tarvittaessa perin-

mentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden ku-

tään oikeuden kautta. Yhdistysten hallituksen jäsenillä

luttua tuomion antamisesta lukien. Asianosainen, joka

on laajat vastuut. Jos hallitus olisi jättänyt hakematta

häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vasta-

valtuudet edustajakokoukselta ja toiminut toisin, olisi-

puolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuul-

vat hallituksen jäsenet voineet olla henkilökohtaisessa

liset oikeudenkäyntikulut.

vastuussa jäsenistölle holtittomasta talouden hoidosta.

Näin sai päätöksen saatava, jonka määrän KTK jätti

Uskon, että KTK:n jäsenet myös miettivät KTK:n

maksamatta jäsenmaksuja vuodelta 2008. KTK kiisti

hallituksen hakemista henkilökohtaiseen vastuuseen jä-

ensin velkansa ja lopulta väitti, että heillä olisi ollut oi-

senten varojen vastuuttomasta käytöstä ja perusteetto-

keuskin käyttää UIL:n jäsenmaksutuloja omaan toimin-

masta oikeudenkäynnistä.

taansa. Insinööriliitto ja KTK sopivat yhdistymissopimuksessaan 2006, että KTK lakkaa nykymuotoisena olemasta

INSINÖÖRI

UUSI

KTK-taustaiset yhdistykset olivat vielä UIL:n jäseniä.

Tämän lehden ilmestyttyä tiedämme, onko KTK tyytynyt tuomioon vai aikooko se edelleen tuhlata jäsentensä varoja hovioikeudessa.

edunvalvonta – henkilöstöedustus Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Akavalaisen luoton rooli on muuttunut LTY-sektorilla. Kun virastossa varmistettiin, että kukin saa omalla vuorollaan palkankorotuksen, niin osakeyhtiössä autetaan jäsenkuntaa lomautus- ja irtisanomistilanteissa. Destian ylempien pääluottamusmies pitää tehtäväänsä näköalapaikkana.

– Välillä olen olkapäänä jäsenille ja joudun sietämään voimakkaitakin tunteenpurkauksia. Olen tehnyt itselle selväksi, mistä ne johtuvat, joten pystyn käsittelemään ne hyvin, kertoo pääluottamusmies Pertti Niemi.

Luotto on työpaikalla tuki ja olkapää I

nsinööri Pertti Niemellä on 30-vuotinen ura Destialla ja sen edeltäjissä Tieja vesirakennuslaitoksessa, Tielaitoksessa sekä Tieliikelaitoksessa. Rakennusmestarina taloon tullut ja töiden ohella insinööriksi kouluttautunut on työskennellyt laajasti ympäri taloa. 2000-luvun alkupuolelta Niemen toimenkuva on muodostunut Länsi-Suomen valmiuspäällikön tehtävistä sekä oppilaitosyhteistyöstä. Noin puolet työajasta vie pääluottamusmiestehtävät. Jäsenten asioiden hoidon tai yt-neuvottelujen lisäksi luotto hoitaa muitakin tehtäviä, joihin työnantaja pyytää ja joissa käsitellään henkilöstön asioita. Viimeai-

kaisena esimerkkinä on laaja strategiatyö. Niemellä on riittävästi aikaa hoitaa luottamustehtäviä, vaikka välillä voi olla kiireitä. – Ajankäyttöä ei kukaan pyrikään rajaamaan eikä siitä ole minun aikana väännetty kättä. Valmiuspäällikön tehtävät ja oppilaitosyhteistyö pitää hoitaa, oli ytneuvottelut meneillään tai ei. Niemen mukaan luottamushenkilö tarvitsee osaamista ennen kaikkea palkkaja yt-neuvotteluissa. Ensin on osattava termistö, jota niihin pääsee sisään. Niitä voi opiskella luottamusmieskursseilla. – Hyväksi neuvottelijaksi päätyy vain käymällä neuvotteluja, vaikka kursseilta

voi saada kikkoja. Kotiläksyt täytyy tehdä hyvin muun muassa henkilöiden suhteen: kenen kanssa neuvottelee missäkin asiassa ja mille tasolle mikäkin asia kuuluu. On hyvä seurata myös muiden alojen kuulumisia, Niemi vinkkaa, sillä siten saa uusia näkökulmia. Luottamustoimet harrastuksena

Niemen luottamusmiesura käynnistyi yhdistysten kautta. Hän on ollut mukana eri insinööriyhdistyksissä, muun muassa Tie- ja liikenneinsinöörit TIELIn puheenjohtajana.

– Yhdistyksissä on ollut hyviä tyyppejä ja työkavereita mukana, ympäristössä on kokonaisuudessaan hyvää porukkaa. Aktiivinen mies huomattiin ja hän valittiin 1990-luvulla työpaikkansa varapääluottamusmieheksi. Edunvalvonta on portaittain muuttunut. Virastossa neuvotteluilla oli äärettömän pieni vaikutus, palkankorotusprosentit tulivat valmiiksi annettuina, perusteina lähinnä virkaikä. – Palkankorotuksia tavallaan jonotettiin. Mitä vanhemmaksi tuli, sitä enemmän sai rahaa, Niemi kärjistää. Nykyisin osaamista ja tuloksentekoa arvostetaan ja ainakin osittain niistä palkitaan. Toisaalta suurin muutos on epävarmuuden moninkertainen lisääntyminen, mikä korostuu koko talossa. Destian edeltäjissä vahvoja järjestöjä ovat olleet työntekijöitä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja toimihenkilöitä edustava Pardia. – Akavalaiset ovat peesanneet kyljessä ja hoitaneet suhteita osittain keittiön kautta, Niemi sanoo. Hänen mukaansa tilanne on muuttunut, kun raadollisuus on tullut yhtiöitettyyn taloon. Nyt akavalainen edunvalvonta on hyvin samantyyppistä kuin muillakin henkilöstöryhmillä, ehkä vähän pehmeämpää. – Olemme ”sivistyneempiä” tässä työssä: käytämme vähemmän voimakeinoja. Yhteistyötä muiden henkilöstöryhmien kanssa on lisätty tarkoituksella. Silloin kun on tarvetta, ryhmät esiintyvät yhtenä rintamana. Tämä vuosisata vähennetty väkeä

Esimakua vähenevistä töistä tuli 2000-luvun alkupuolella, kun Tieliikelaitoksessa tehtiin työmahdollisuuksien kartoitus.

Pitkän siirtymäajan aikana lopetettiin lukuisia työsuhteita monin eri tavoin. Sittemmin Destian aikana oli paikallisia, lomautuksiin liittyviä yt-neuvotteluja. Viime vuoden syksyllä Destia ilmoitti neuvottelujen alkaessa 220 henkilön vähentämistarpeen, joka sellaisenaan toteutui. Akavalaisia oli joukossa nelisenkymmentä. – Kaikki sitä ennen tapahtunut luottamusmiestoiminta oli siihen nähden lastenleikkiä. Silloin puhuttiin useampien kymmenien akavalaisten irtisanomisista. Pitkiä työuria katkaistiin. Yt-neuvottelut ja niitä seuranneet jättivät Niemen mukaan jälkensä jokaiseen destialaiseen: niin irtisanoviin esimiehiin, luottamusmiehiin ja eniten heihin, jotka joutuvat irtisanomisten kohteeksi. – Heidän arpensa eivät ihan helpolla katoa. Voittajia tässä ei ole ainoatakaan. Myös ne työkaverit, jotka saivat pitää työpaikkansa, kokevat syyllisyyttä, sillä yhtä lailla itse olisi voinut olla irtisanottujen listalla ja toinen olisi voinut jäädä. Niemi kutsuu yt-neuvotteluja kuuden viikon teatteriksi. – Kun kuusi viikkoa muka neuvotellaan muka eivätkä asiat muutu miksikään, niin turhauttaa. Varsinkaan kun ei puhuta edes henkilöistä. Henkilölistat tulevat vasta siinä vaiheessa, kun yt-neuvottelujen perusteet vahvistuvat ja ne ovat päättyneet. Yt-neuvottelut myrkyttävät työpaikan ilmapiirin

Kukaan ei osannut arvata, mitä kaikkea muuta yt-neuvottelut tuovat mukanaan kuin pelkät irtisanomiset. Irtisanomistavoissa on paljon parantamisen varaa,

iikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY:ssä on rautatie-, ilmailu-, metsänhoito-, korjaamo-, tarkastus-, testaus-, laboratorio- ja infra-aloilla sekä eräillä muilla erityisaloilla toimivia yrityksiä. LTY:n jäseninä on osakeyhtiöitä, valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitettuja liikelaitoksia sekä erillisen yhteistoimintasopimuksen perusteella valtiovarainministeriö. Alalla työskentelee noin 20 000 henkilöä, joista kymmenesosa on ylempiä toimihenkilöitä. LTY-sektorilla pääsopijoina palkansaajapuolella ovat Ylemmät toimihenkilöt YTN, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Pardia.

UUSI

InsInöörI

mutta Niemi arvelee, että niissä on aina eikä koskaan henkilöstö ole tyytyväinen. Useamman kuukauden ajan huhuissa oli arvailtu, kenen työt loppuvat. Kielteinen ilmapiiri levisi ja vaikutti henkilökohtaisiin suhteisiin, niin työkavereihin kuin esimiehiinkin. Omat ongelmansa toivat Destian kokemattomuus yt-neuvotteluissa, minkä toimitusjohtajakin joutui myöntämään toistuvasti. Esimerkiksi ei osattu arvioida, miten henkilöstö reagoi tilanteeseen. – Suunnittelupuolella erittäin tärkeitä asiantuntijoita jätti talon. Kilpailijat käyttivät härskisti hyväkseen: ne lisäsivät omia resurssejaan meidän kustannuksella, Niemi kertoo. Pomon paikat vähenevät

Destiassa on jälleen yt-neuvottelujen uhka. Destian taloudellinen tilanne ei ole kovin hyvä ja siellä on selvästi työpulaa. – On helppo laskea, että talo sopeuttaa edelleen, varsinkin jos liikevaihto laskee. Jos korjaavaa toimenpidettä ei tehdä, niin kohta ei ole kenelläkään töitä, Niemi arvioi. Hän uskoo, että vaikka nyt keskustellaan samanaikaisesti sekä lomautuksista että irtisanomisista, niin lomautuksiin päädytään viimevuotista enemmän. – Mahdollisten irtisanomisten määrä on huomattavasti pienempi kuin viime vuonna. Arvioni säästötarpeesta on useita kymmeniä henkilötyövuosia, mistä kymmenes kohdentuu akavalaisiin. Destian henkilöstön koko on noin 2 300 ja ylempiä on parisataa. Organisaatio uusitaan ja useampi liiketoimintaryhmä poistuu kokonaan. Ensimmäistä kertaa irtisanotaan työpäälliköitä ja johtajia. Osa on sopimusten yläpuolella, mutta osa on työehtosopimusten piirissä. Irtisanomismenettelyissä luottamusmiehellä on tehtävänsä. Niemi pyrkii aktiivisesti auttamaan omaa jäsenkuntaansa niin hyvin kuin on mahdollista. Vaikka lopputulos on huono, niin luotto varmistaa, että jäsen hoitaa asiansa kunnolla, jotta hän saa kaikki itselleen kuuluvat edut. Joskus voi neuvotteluissa saada parannuksia ja työsuhteisiinkin on pystynyt vaikuttamaan. n 11

edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Sami Backman:

Palomestari ja pyryn pääluottamusmies Sami Backmanin syksy kuluu Joutsenon paloasemalla palomestarina. Päätoimessaan vuoromestarina hän toimii viiden miehen esimiehenä Lappeenrannan paloasemalla. Luottamustoimet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen paikallisyhdistyksessä eli pyryssä hoituvat oman työn ohessa.

dustettavat kuuluvat Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen paikallisyhdistykseen eli pyryyn. Se on KTN:n paikallisyhdistys, jolla on neuvotteluja sopimisoikeus yhdistyksen toimialueella. – Meidän pyryssä on jäseniä noin 65. Järjestelyvaraeristä ja työsuhteen ehdoista neuvotteleminen kuuluvat pääluottamusmiehen tehtäviin. Esimiestyö sisältää normaaleja työnjohdollisia asioita omassa työvuorossa. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kokonaishenkilömäärä on noin 120. Ym-

päri vuorokauden miehitetyt paloasemat ovat Lappeenrannassa ja Imatralla. Muiden kuntien alueella toimista vastaavat sopimuspalokuntien yksiköt. Palomestarina jouluun saakka

Backman toimii palomestarina vuoden loppuun saakka Joutsenon paloasemalla. Keväällä hän siirtyy takaisin Lappeenrantaan vuoromestariksi. Hän pitää työstään ”palokersanttina”. – Tärkein tehtäväni on toimia ryhmän

Kalustona palomiehillä on sammutusauto, jossa miehistönä on aina kuljettajan ja esimiehen/ yksikönjohtajan lisäksi 2 - 4 miestä, sekä säiliö- ja nostolava- auto. Tarvittaessa käytetään myös raivaus-, sukellus- ja miehistönkuljetusautoa.

johtajana eli viiden miehen esimiehenä hälytystehtävissä ja asemapalveluksessa. Virkatyö on työn johtamista, harjoitusten vetämistä, huoltojen suunnittelua, palotarkastusten tekoa ja toimistotöitä. Tuntikirjanpito, lomat, sisäisten toimintojen seuranta, hälytykset – kaikki on kirjattava ylös. Vuorokautinen työaika työvuorossa on 24 tuntia ja 42 tuntia viikossa. Työvuoro pitää sisällään 12 tuntia suunniteltua päiväohjelmaa, koulutusta, kalustohuoltoa ja fyysisiä harjoituksia. Toinen 12 tuntia on varallaoloaikaa 60 sekunnin lähtövalmiudella. Lappeenrannan alueella hälytyksiä tulee 700–800 vuodessa eli keskimäärin kaksi vuorokaudessa. – Hälytyksiä tulee yölläkin, mikä on tietenkin kuluttavaa, Backman sanoo. Toisaalta työ on vaihtelevaa ja jokainen hälytys on erilainen. Joskus tulee ikäviä tapauksia ja pahoja tehtäviä, joissa lapsia tai nuoria menehtyy. Jälkipuintiin saadaan kuitenkin apua ja tapaukset käydään keskustellen läpi työpaikalla. Laaja toimenkuva

Backman opiskeli Valtion Palo-opistossa Espoossa palomies-sairaankuljettajaksi 1988. Kotikonnuilleen Imatralle mies siirtyi heti tutkinnon suoritettuaan. Ali-

Sami Backmanin töihin kuuluu myös toimistotöitä.

päällystötutkinnon hän suoritti Valtion pelastuskoulussa Kuopiossa 1993. Vuoromestari on ylempi alipäällystövirka. Etelä-Karjalassa nimike otettiin käyttöön vuonna 2006, kun perinteiset paloesimiehen tehtävät olivat vuosien saatossa lisääntyneet oleellisesti. Toimenkuva on laaja, sillä tehtäviin kuuluu toimia työvuoronsa esimiehenä, pelastustoiminnan johtajana, koulutusten ja harjoitusten suunnittelijana ja kouluttajana, palotarkastajana sekä valistajana ja turvallisuuskouluttajana. Ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan johtamistaitoja sekä ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä. Vuorovaikutustaitojen hallinta auttaa luomaan hyvän työilmapiirin ja työmotivaation työvuorossa. Vapaaehtoistyötä vapaa-ajalla

Lappeenrannan alueella hälytyksiä tulee 700–800 vuodessa eli keskimäärin kaksi vuorokaudessa. UUSI

InsInöörI

Palomiehen työ vaatii hyvää kuntoa. Erityistä huolta on pidettävä lihaskunnosta ja -kestävyydestä, hapenottokyvystä sekä koordinaatiokyvystä. Backmanille kuntoilu on luontaista ja hauskaa, hän harrastaa monipuolisesti liikuntaa lenkkeilyä, uintia, hiihtoa, kuntosalia ja pallopelejä. Backman on Imatran Moottorikerhon puheenjohtaja ja toimii maakunta-

joukoissa ryhmänjohtajana. Uusin harrastus on FRF eli Finn Rescue Force, joka keskittyy auttamiseen maailman katastrofeissa. Viimeisimmät FRF:n tehtävät ovat olleet Pakistanissa ja Haitilla. Backman on toiminut myös kolme vuotta rauhanturvaajan maailmalla, Libanonissa ja Makedoniassa 1990-luvulla. Vaikuttaa siltä, että miehen mieli halajaa edelleen kaukaisiin paikkoihin ihmisiä auttamaan. Eläkepäätös puhuttaa yhä

Palomiesten eläkeikä puhuttaa yhä, vaikka päätös siitä tehtiinkin muutama vuosi sitten. – Eläkeikä on liian korkea, sillä nyt jo noin 40 prosenttia palomiehistä lähtee työkyvyttömyyseläkkeelle, Backman tietää. Työnantajan tulisikin selvittää, miten paljon halvemmaksi tulisi laskea palomiehet eläkkeelle esim. 58-vuotiaina. Työkyvyttömyys ja sairaslomat maksavat yhteiskunnalle. – Yli 50-vuotias savusukeltaja voi olla riski sekä itselle että työparille, Backman sanoo. Hälytystyön vaikutusta työntekijän jaksamiseen ei ole tutkittu kunnolla. n 13

edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Yhteistoiminnalla tuloksia Vantaan Energialla kehitetään yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin yhteisymmärryksessä. Tämä on kummankin osapuolen etu, sanoo ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannu Laine.

hteistoimintaneuvottelukunnan toimintaan osallistuvat sekä Vantaan Energian että Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n kaikki luottamusmiehet, yhteensä kahdeksan kappaletta sekä henkilöstöpäällikkö. Kaksi kertaa vuodessa kyseisten yhtiöiden toimitusjohtajat pitävät katsauksen yhtiöiden toiminnasta ja kaksi kertaa vuo-

dessa yhtiöiden työsuojelupäälliköt kertovat vastuualueidensa toiminnasta. – Asiat käsitellään yleensä ihan normaalisti keskustellen pöydän ääressä ehkäpä slideshown siivittämänä, ympäristöpäällikkönä toimiva Hannu Laine kertoo. Kokouksia on noin kerran kuukaudessa. Ne kestävät yleensä pari tuntia ja sujuvat hyvin. – Tämä toiminta on ollut pystyssä hieman eri muodossa varmaan yli kaksikymmentä vuotta, Laine tietää kertoa. Aikaisemmista luottamusmiespa-

Ympäristöpäällikkönä Hannu Laine seuraa ympäristö- ja lupa-asioita, ympäristölainsäädäntöä, päästökaupaa ja yhtiön uusia jätevoimalahankkeita.

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä

ailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä. Tätä lakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20.

TEM selvittää pätkätyösuhteiden ketjutusta

Aikaa vie tekeillä olevan palkkausjärjestelmän rakentaminen. lavereista tehtiin yt-neuvottelukunta asialistaa virallistamalla. Tänä vuonna aikaa ovat Laineen mukaan vieneet paikalliset neuvottelut. Muita aiheita ovat olleet muun muassa henkilöstöstrategia, eläkkeelle siirtyvien kannustinjärjestelmä, suorituspalkkausjärjestelmä, palkkatilastot, luottamusmiesasiat, talon sisäiset toimikunnat, toimitusjohtajan talouskatsaus, ajankohtaiset työsuojeluasiat, merkkipäiväasiat ja koulutusprosessin kehittäminen. Joskus luottamusmies voi joutua vaikean asian eteen. Sellaisia ovat olleet muun muassa saadut varoitukset tai tehtävän tai toimipisteen siirtoihin liittyvät asiat. Aikaa vieväksi prosessiksi on osoittauUUSI

INSINÖÖRI

tunut tekeillä oleva palkkausjärjestelmän rakentaminen. Tehtävien vaativuudet on ensin arvioitava osana sitä. Varhainen välittäminen on teema, joka on monessakin työpaikassa tullut pop-aiheeksi tänä vuonna. Työterveyshoito ja lääkärit laativat yhteistyössä ohjeistuksia sille, miten toistuviin tai pitkäaikaisiin sairauspoissaoloihin puututaan. Vantaan Energiassakin tästä on keskusteltu nyt paljon. – Olemme suunnitelleet mallia, jossa sairasolojen ylittäessä tietyn rajan vaikkapa kolmen kuukauden ajalla, esimies automaattisesti kävisi juttelemassa alaisensa kanssa ja miettimässä keinoja asiantilan parantamiseen. ■

yö- ja elinkeinoministeriö selvittää, pitäisikö määräaikaisten työsuhteiden ketjutusta koskevaa lainsäädäntöä tiukentaa. Asia on listattu hallituksen vielä tällä vaalikaudella annettavien esitysten luetteloon. – Asia ei ole vielä päätösvaiheessa, vaan sitä selvitetään. Lopputulosta on vielä mahdoton sanoa, kertoo asiaa työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteleva hallitusneuvos Tuija Kröger. Työsopimuslaki lähtee ensisijaisesti toistaiseksi voimassaolevista, pysyvistä työsuhteista. Työsuhteen määräaikaisuudelle täytyy lain mukaan aina olla jokin pätevä syy. Ongelmia on syntynyt lain tulkinnasta, kun määräaikaisia työsuhteita solmitaan useita peräkkäin. Ammattiliittojen mielestä tällaisia ketjutuksia on muodostuneessa oikeuskäytännössä voitu tehdä löyhin perustein. Krögerin mukaan asia nousi hallituksen työlistalle juuri ammattiliittojen toivomuksesta. Hallituksen lainsäädäntöluettelossa esitys on merkitty annettavaksi marraskuussa, jotta se ehditään hyväksyä vielä tällä vaalikaudella. ■ UP/Kari Leppänen

Myös netissä:

www.insinoori-lehti.fi 15

edunvalvonta Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Julkisen sektorin toimintaedellytyksiä on puolustettava JUKOn tuore puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi, että ensi talvena on hyvin lähellä JUKOn sopimusten irtisanominen palkantarkistusten yhteydessä. – Epäilykseni on, irtisanotaan tai ei, että ensi vuoden loppuun kestävän sopimuskauden aikana ei päästä juurikaan tekstikysymyksiin.

ulkisalan neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkaisen mielestä työmarkkinatilanne näyttää vaikealta julkisen sektorin kannalta. – Valtion ja kuntien taloustilanne on miinusmerkkinen. Vaikka kuntatalous on kehittynyt odotuksia paremmin, kuntien välillä on paljon eroja. Taloudellisen tilanteen muutokset näkyvät julkisella sektorilla parin vuoden viiveellä. Nyt työllisyyden, viennin ja bruttokansantuotteen kehittyminen kertovat myönteisestä signaalista. Valtion ja kuntien puolella kokonaistilanne on Luukkaisen arvion mukaan vaikea vielä pari seuraavaa vuotta. Huolimatta hankalasta taloustilanteesta julkisen sektorin on pidettävä huolta henkilöstöstään ja pysyttävä kilpailukykyisenä työnantajana. Luukkainen vaatii, että julkisen sektorin toimintaedellytyksiä on puolustettava, jotta se pystyy

ulkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOon kuuluu seitsemän jäsenyhdistystä, joilla on henkilöjäseniä yhteensä runsaat 200 000. Julkisen alan viroissa ja toimissa jäseniä on runsaat 169 000. Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 70 prosenttia, valtiolla noin 15 prosenttia, yliopistoissa noin 12 prosenttia ja seurakunnissa 2 prosenttia. JUKO on Pardian ja JHL:n ohella valtion pääsopijajärjestö. Pääsopijajärjestöt sopivat Valtion

tuottamaan laadukkaita palveluita. – Perään ymmärrystä siitä, että yksityinen sektori ei pärjää ilman julkista. Neuvottelutilannetta vaikeuttaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka toitottaa, että julkisella puolella ei ole varaa palkankorotuksiin. JUKOn sopimukset ovat voimassa ensi vuoden alkupuolelle, jolloin tehdään palkantarkistukset. – Olemme hyvin vaikeassa tilanteessa arvioimassa, sanotaanko sopimukset irti. Meillä tuskin on tammikuun lopussa varmuutta, mikä tilanne on vappuna. Vappu vaikuttaa kuntapuolen sopimuksiin, sillä Tehy-pöytäkirjassa on sovittu tuloksellisuustarkastelusta silloin. Väki vähenee, mutta työt eivät

– Suomessa on toteutettu erilaisia valtion tuottavuusohjelmia, jotka käytän-

työmarkkinalaitoksen kanssa valtion virkamiesten ja muiden palkansaajien palvelussuhteen ehdot. Valtiosektorilla työskentelee noin 26 000 jukolaisiin liittoihin kuuluvaa palkansaajaa. Jukolaisia palkansaajia on liki kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa. Suurin jukolainen palkansaajaryhmä on puolustusvoimien palveluksessa. Uuden Insinööriliiton jäsenistä 13 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla. Heistä noin puolet on töissä valtiolla.

nössä ovat olleet henkilöstön leikkausohjelmia, Luukkainen sanoo. Samanlaisia ratkaisuja on tehty myös kuntapuolella. Työn määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin henkilöstön määrä. Palkkasopimusmallit ovat kulkeneet vaativuuden ja henkilökohtaisten suoriutumisen suuntaan. – Meillä on jo siis kaksi elementtiä, joiden takia palkan pitää nousta: työn määrä on kasvanut ja työn vaativuus on lisääntynyt. Palkkaustason on oltava riittävä, kannustava ja motivoiva. Sekä valtiolla että kunnissa useita palveluita on ulkoistettu. Monissa esimerkeissä kokonaiskustannustaso on paljon kalliimpi, vaikka itse suoritteen hinta voi olla halvempikin. Tekniikan alalla on erityisesti siirrytty ulkoa ostamiseen. Luukkainen muistuttaa, että silloin osaamista katoaa ja osaamisen katoamisen myötä ostettava työ tulee usein kalliiksi. – Vie ajallisesti enemmän kuin ei ole tuntemusta eikä perehtyneisyyttä. Ulkoistamisen takia tarvitaan erilaisia byrokraattisia järjestelmiä kilpailuttamiseen sekä tarjouskilpailuiden ja päätöksenteon valmistelemiseen. Lisääntyvä byrokratia maksaa. – Esimerkiksi tekniikan osalta tämä johtaa siihen, että rulettia pyörittävät muut kuin sisältöalan asiantuntijat, usein esimerkiksi juristit kilpailutuksen asiantuntijoina. Ostetaankohan välttämättä sitä, mitä tarvitaan, puheenjohtaja pohtii. Seuraavan neuvottelukierroksen tekstikysymyksiä valmistellaan jo. Luukkainen mainitsee isoina kysymyksinä muun muassa työurien pituuden ja eläkkeelle siirtymisiän, pätkätöiden vähentämisen sekä työhyvinvoinnin. Korkeasti koulutetulla työn haastavuus on usein henkisellä puolella ja se vaatii pidempiä palautumisaikoja kuin aiemmin. Julkisella puolella uupumusta

mät voi käydä omia neuvottelujaan. Kaikilla liitoilla ei riitä osaamista eikä siihen kykene työnantajakaan. Sen tähden neuvottelujärjestöjen tarve on välttämätön. Luukkaisen mukaan neuvottelupöydissä muiden henkilöstöryhmien kanssa korkeasti koulutettuja ei kuunnella riittävästi. Erityiskysymykset eivät ole päässeet riittävästi esille. – Korkeasti koulutetut toimivat vastuullisissa tehtävissä, joissa onnistuminen vaikuttaa moneen muunkin ihmisen työhön ja hyvinvointiin. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen aloitti lokakuun alussa JUKOn puheenjohtajana. Hänen mielestään ei ole mitään suurempia muutostarpeita puheenjohtajan vaihtuessa. – Olen enemmän mukana valtio- ja yliopistosektoreilla, koska minulla on taustaakin sillä suunnalla. Hän kuvailee itseään puheenjohtajana kuuntelevaksi ja verkostoitujaksi, joka hakee erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja asioihin, jotka on totuttu tekemään tietyillä tavoilla. – Kuuntelen ihmisiä enkä syötä ajatuksia. En ole yksin toimija, vaan arvostan muiden mielipiteitä. Olen silti määrätietoinen: haluan päätöksiä ja ratkaisuja, etteivät asiat jää lillumaan. Korkeakoulutusasteen koulutusta koko maassa

– Yksityinen sektori tarvitsee julkista, samoin kuin julkinen tarvitsee yksityistä. On täysin naurettavaa sanoa, että julkisia palveluja pitää ajaa alas, sanoo JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen.

on entistä enemmän, mikä johtuu työn intensiivisyyden, määrän ja vaativuuden kasvusta. Työtä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. – Työnantajat eivät ole paljon panostaneet työhyvinvointiin, ei julkisella eikä yksityisellä puolella. Luukkainen nostaa myös johtamisosaamisten ja -näkemysten parantamisen esille. Elämme vieläkin henkisessä patruuna-ajassa: pomona voi tehdä mitä vaan. Kuitenkin ihmisten motivaatio tehdä on ratkaiseva lopputuloksen kannalta. UUSI

InsInöörI

Innolla, hyvällä mielellä ja jaksaen työn laatu paranee ja tuloksen määrä kasvaa. Neuvottelujärjestö kaikkien puolesta

Neuvottelujärjestöjen tehtävä on sopimusedunvalvonta: palvelussuhteiden ehtojen kehittäminen ja niiden noudattamisen vaaliminen. Liittojen rooli korostuu, kun enää ei tehdä tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Luukkainen huomauttaa, etteivät lukuisat JUKOlaiset liitot tai liittojen yhteenliitty-

OAJ:n puheenjohtajana Luukkainen muistuttaa, että ammattikorkeakouluilla on kansallisen koulutustuotannon ja muun yhteiskunnallisen palvelutehtävän lisäksi alueellinen palvelutehtävä. Sen tähden toimijoita tarvitaan kattavasti maan kaikissa osissa. – Rahan on mentävä oleelliseen eli opetukseen ja kehittämiseen eikä betonin lämmittämiseen tai hallintoon. Luukkaisen mukaan ammattikorkeakoulujen on kyettävä vastamaan työelämän haasteisiin. Opettaja-opiskelijamäärän suhdetta on parannettava. – Tekniikan puolella on paljon sitä, että täytyy neuvoa, näyttää ja opastaa kädestä pitäen. Myös koulutuksen ennakoinnin osuvuutta on parannettava. – Jos meillä valmistuu tuhansia tekniikan alan osaajia työttömiksi, niin jossakin mättää. n 17

johtaminen Teksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi

Hyvä johtaja tunnistaa työyhteisön tunteet Oman työnsä asiantuntijat kuten insinöörit haluavat johtajilta lähestyttävyyttä, kuuntelua sekä tasavertaista kohtaamista ammattilaisina ja ihmisinä. He eivät halua paperinmakuista mappijohtajuutta eikä sanelupolitiikkaa tai käskyttämistä.

nsinöörit ovat usein selkeästi eteneviä ja rationaalisia; päätökset tehdään järkiperusteella. Rinnalla kulkee kuitenkin ihmiskeskeisyys. – Minulle oli yllätys, että tarve tunteisiin ja ihmisyyteen nousi niin voimakkaasti esille, sanoo kasvatustieteen tohtori Pirjo Kolari. Hän tutki väitöstyössään keskisuurta huipputeknologian tuotteita ja palveluita tuottavaa organisaatiota. Tutkittavassa asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstö on korkeasti koulutettuja ja omanarvontuntoista omasta osaamisestaan. Asiantuntijaorganisaatiossa on spesifiä ja kompetenssikeskeistä tietoa jostakin aihealueesta muita enemmän. Kolarin mukaan asiantuntijat eivät välttämättä halua tulla johdetuiksi. Heissä on itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta. Koska he ajattelevat ja tekevät päätöksiä itse, he ovat vaikeastikin hallittava joukko. Kolari on pohtinut paljon, tarvitaanko johtajia ylipäätään enää ollenkaan. Hän on päätynyt siihen, että tarvitaan, mutta ei enää perinteisessä roolissa. Kaikkitietävän, kontrolloivan ja muiden yläpuolelle asettuvan johtajan tehtävä on vanhentunut. Nyt tarvitaan koordinaattoria, organisoijaa ja asioiden mahdollistajaa. Aseman tuoma auktoriteetti perustuu asiantuntija-auktoriteettiin. Johtajan pitää olla mukana tekemisessä. Hänellä on asian-

tuntemusta ja hän iskee lapionsa samaan tekemiseen. Muun muassa näitä asioita asiantuntijat arvostavat esimerkillisyytenä. Johtajan on laitettava likoon myös oma persoonansa. Teknis-taloudellisen osaamisen lisäksi tunneälyä

Armeijassa käyty johtajakoulu voi olla joissakin tilanteissa hyvä, mutta Kolari ei purematta niele sen ylivertaisuutta. Talouden ja muun kokonaisuuden ymmärtämisen rinnalla johtajalla on oltava ihmisen kokonaisvaltaista tuntemista, tietämistä ja ymmärrystä. Asiantuntijoiden johtamisessa tunneälyllä on iso osa. Tunneäly tarkoittaa, että tunnistaa omat tunteensa ja pystyy erottamaan koko tunneskaalan. Tunneälykkäällä on taito hallita ja säädellä erilaisia tunnetiloja sekä kyky ymmärtää, missä tilanteessa on sopivaa näyttää tunteensa. Työyhteisössä pitää näyttää myös kielteiset tunteet, mutta on ymmärrettävä tapa, jolla se tehdään. Vaikka olisi miten aggressiivisuutta täynnä toista ihmistä kohtaan, niin häntä ei saa nolata. Tunneälykäs ihminen ei näytä eikä käytä julkisesti valtaa siten, että nolaa toisen palaverissa lyömällä lyttyyn hänen mielipiteensä. – Asioista voi olla kiivaastikin eri

mieltä, mutta kritiikki kestetään puolin ja toisin. Kolari korostaa tilannetajua, jota myös johtajalla on oltava. Tilannetajun avulla hän pystyy lukemaan heikkoja signaaleja. – Kun hallitsee omia tunnetiloja, havaitsee helpommin myös muiden tunteita sekä kykenee toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Luottamusta työpaikoille

Pirjo Kolari painottaa, että työyhteisössä on muistettava toisten kunnioitus ja ar-

Osasta ei koskaan kasva hyviä johtajia, osalla on synnynnäinen johtajapersoona. Ristiriitaisessa työyhteisössä tuhlataan turhaan energiaa, jonka voi käyttää paljon myönteisemminkin. Kolari muistuttaa, että työ on iso osa ihmisten elämää: työpaikalle pitäisi olla kiva tulla ja sieltä pitäisi lähteä hyvillä mielin. Lämmin ja luja johtaja

Hyvällä johtajalla on lämpöä, lujuutta, ystävällisyyttä, tietämystä ja kykyä olla henkisesti läsnä, Kolari listaa tutkimusaineistostaan nousseita asioita. – Johtamisessa on kovat vaatimukset, mutta tehtävässä voi kasvaa. Osasta ei koskaan kasva hyviä johtajia, osalla on synnynnäinen johtajapersoona. Suomessa on paljon johtamistaidon koulutusmahdollisuuksia. – Joskus ei voi olla hämmästelemättä sitä, mihin koulutus on mennyt ja onko se valunut hukkaan. Voi olla, että ne jotka nimenomaan tarvitsisivat koulutusta, eivät siihen hakeudu, Kolari pohtii. – Surullista on, ettei johtaja aina ymmärrä, millaista muutosta pitäisi tapahtua hänen omissa asenteissaan ja ajattelussaan. Muutos seuraavan sukupolven aikana

vostus. Työpaikalla on luotava avoin keskustelukulttuuri ja rakennettava luottamuksen ilmapiiriä. Hän kertoo kammottavan esimerkin isosta suomalaisorganisaatiosta, jossa kukaan ei saa puhua sillä aikaa, kun johtaja poistuu palaverista. Ei paljon paremmalta kuulosta työyhteisö, jossa johtaja ei tervehdi aamulla vastaan tullessaan. – Meillä on koko yhteiskunnassa paljon kyvyttömiä johtajia, jotka eivät kykene kohtaamaan tunnetilanteita tai organisaatiossa vallitsevaa tunnekenttää. Niillä on kuitenkin erittäin suuri merkitys ihmisten työhyvinvointiin ja työmoUUSI

InsInöörI

tivaatioon. Monet ristiriidat ja ongelmat työpaikoilla johtuvat juuri huonosta johtajuudesta. Yksittäinen ihminen ei voi kovin paljon vaikuttaa siihen. Kolarin mukaan monissa työyhteisöistä puuttuu kollektiivisuutta, jolla lähteä muuttamaan tilannetta. – Aina on johtajien nöyristelijöitä, hännystelijöitä ja auktoriteettisokeutta, joiden vuoksi myönteisen muutoksen saaminen eteenpäin on vaikeaa. Tutkimusten mukaan johtaminen vaikuttaa epäsuorasti muun muassa henkilöstön käyttäytymiseen ja jaksamiseen.

Kolari uskoo, että tulevaisuudessa johtajavalinnoissa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, millaista tunneälyä johtajissa on. – On aistittavissa muutos yleisessä ilmapiirissä: kaipaamme inhimillisyyttä. Muutos tapahtuu viimeistään seuraavan sukupolven aikana. Asiantuntijat arvostavat itseään: kokeneiden elämänkokemus on läsnä myös työpaikoilla Ja nuorilla insinööreillä on voimakas tahto mennä eteenpäin. Jos johtajat eivät osaa asettua yksittäisen ihmisen tasolle eikä kuunnella riittävästi esimerkiksi kokeneiden asiantuntijoiden näkemyksiä, he eivät saa arvostusta johtajina. n 19

johtaminen Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Esimiehellä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia puuttua työpaikan ongelmatilanteisiin.

Anna Lavikkala on kokenut työmarkkinajuristi, joka on työskennellyt ylempien toimihenkilöiden työssään kohtaamien juridisten kysymysten parissa Ekonomiliitossa ja YTN:ssä lähes 20 vuotta.

Risto Havunen, Anna Lavikkala: Ongelmia ratkaiseva esimies. Talentum, 2010. 65 €.

Esimiestä tarvitaan ratkomaan ongelmia

lemmät Toimihenkilöt YTN:n lakiryhmän vetäjä ja Ekonomiliiton lakiyksikön johtaja Anna Lavikkala on tehnyt sosiaalipsykologi Risto Havusen kanssa mainion kirjan esimiestehtävissä toimivien avuksi. Ongelmia ratkaiseva esimies on käypä ja konkreettinen opas työpaikan arkipäivän ongelmiin kuten uupumiseen, kiusaamiseen, alkoholin väärinkäyttöön tai hankaliin tyyppeihin. Vuosia Talentumin tilaisuuksissa ongelmia ratkaisevasta esimiehestä luennoineet Lavikkala ja Havunen huomasivat, että aiheesta ei ollut olemassa mitään kättä pitempää. Nyt esiin nousseiden ongelmatilanteiden pohdinnat ja vastaukset on koottu kirjaksi. – Siinä yhdistyvät juristin ja psykologin näkökulmat. Tarjoamme rautalankamalleja työpaikan ongelmatilanteisiin ja raamitamme Suomen lainsäädännön esimiehelle asettamat oikeudet ja velvollisuudet, Lavikkala kuvaa. Esimiehetkin ovat olleet viime aikoina kovilla yt-neuvottelujen kierteessä. Työ-

paikkojen olot ovat muuttuneet, kun löysät on niin sanotusti kitketty pois. – Töitä on entistä enemmän ja tekijöitä vähemmän. Väsymyksen ja uupumuksen lisäksi työpaikoilla vallitsee pelon ilmapiiri. Lavikkala muistuttaa, että etenkin ytkierrosten jälkeen esimiehen on seurattava tilannetta työpaikallaan. On oltava valppaana katkaisemaan pahan kierre. – Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus puuttua esimerkiksi työntekijän jaksamisongelmiin työturvallisuuslain perusteella. Jos esimies ei pysty vaikuttamaan asiaan, hänen on haettava toimivaltaa ylemmiltään jo oman selustansa turvaamisen vuoksi. Olennaista on, että muutosten myötä työkuorma on mitoitettava uusiksi ja jos tehtävät muuttuvat, uusiin tehtäviin on perehdytettävä. Lainsäädäntö on hyvä työkalu

Lainsäädäntö on kelpo työkalu esimiehille, kun he pyrkivät ehkäisemään en-

nalta uupumistilanteita. – Työaikalainsäädäntö koskee myös ylempiä toimihenkilöitä ja sen tarkoitus on estää työssä uupumista. Kukaan ei jaksa tehdä toistuvasti pidempiä kuin 7–8 tunnin työpäiviä. Teho, laatu ja luovuus laskevat. Lavikkala muistuttaa, että ihminen tarvitsee lomaa ollakseen virkeä ja tuottava. Liian tunnolliselle työntekijälle voi antaa jopa ylityökiellon, sillä esimiehellä on vastuu hänen kunnostaan – ja tuottavuudesta. Lavikkala listaa hyvän esimiehen ominaisuuksiksi tunneälyn ja toimintaalueensa viitekehyksen tuntemisen. Jälkimmäisessä työlainsäädännön osaaminen on olennaisen tärkeää. – Kun tietää yhtälön muuttujat, lain ja hyvän henkilöstöpolitiikan, pystyy ratkaisemaan ongelman ajoissa, heti tuoreeltaan, Lavikkala sanoo. – Ja jos esimiehessä on vikaa, alaisten pitää pystyä antamaan rakentavaa palautetta. Alaistaitoakin tarvitaan. ■

Teksti: Anitta Valtonen

Epäasiallisuuteen työpaikalla puututtava

päasiallinen kohtelu työpaikalla ei ole tutkimusten mukaan vähentynyt, vaikka asiasta on puhuttu jo parikymmentä vuotta. Kuusi prosenttia työntekijöistä tuntee jatkuvasti tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti. 44 prosenttia kertoo joskus kokeneensa kiusaamista. Määrä ei Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan ole vähentynyt vuoden 2006 jälkeen. Erityisen huonosti kohdellaan määräaikaisia työntekijöitä. Epäasiallisuuksiin on usein vaikea puuttua. Siksi oli tarpeen saada opas, jossa on selkeitä toimintaohjeita. TJS Opintokeskuksen julkaisemassa Reilu Peli -aineistossa on konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla esimiehet ja henkilöstön edustajat voivat yhdessä ehkäistä epäasiallista kohtelua työpaikalla.

Vika voi olla rakenteissa

Työpaikkojen rakenteessa tai toimintatavoissa voi olla piirteitä, jotka mahdollistavat epäasiallisen käyttäytymisen. Organisaation rakenne saattaa jarruttaa tai estää ryhmien tai tiimien yhteistyötä. Näin ihmiset eivät opi tuntemaan toisiaan tai toistensa työtehtäviä. Ryhmien välinen vastuunjako saattaa olla epäselvä. Ryhmien välillä voi olla jännitteitä, jotka edistävät kilpailua ja epäluuloa toisia kohtaan. Epäselvä tehtävän- tai vastuunjako on hedelmällinen maaperä epäasialliselle käyttäytymiselle, samoin johtamiseen liittyvät puutteet. Esimies ei ehkä ole riittävän lähellä työpaikan arkea tai hän ei halua tai osaa puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen.

Taustalla raskaat tarinat

Reilu Peli -aineiston kokoaminen sai alkunsa vuonna 2006, kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kokosi tarinoita kiusaamisesta. Ajatus oli saada selviytymistarinoita. Tarinoita tuli 157, yhteensä 1700 sivua, mutta selviytymispolkuja niissä ei ollut. Tarinat olivat Päivi Lohi-Aallon mukaan raskasta luettavaa. Ne paljastivat, että kiusaamisesta on vaikea toipua. Moni kirjoittaja oli työkyvyttömyyseläkkeellä, moni vaihtanut työpaikkaa. Tarinavaiheen jälkeen alettiin asiantuntijoiden kanssa miettiä, mikä olisi hyvä tapa toimia, jotta vastaavia surullisia kertomuksia ei jatkossa tulisi. Akavan edustajana aineistoa kokoavassa ohjausryhmässä toimi tutkija Ulla Aitta, Talentiasta Päivi Mäkinen. Asiaan paneutui myös Tiina Lindholm gradussaan Henkinen väkivalta ja johtaminen työyhteisössä. TJS alkoi kouluttaa työsuojeluvaltuutettuja, esimiehiä ja muuta henkilöstöä puuttumaan epäasialliseen kohteluun. Kouluttajina olivat muun muassa Maarit Vartia Työterveyslaitokselta ja Pauli Juuti Johtamistaidon opistosta. UUSI

INSINÖÖRI

Mikä on reilua ja mikä ei?

Epäasiallista kohtelua ja työpaikkakiusaamista on tutkittu ja pyritty määrittelemään 1980-luvulta lähtien. Epäasiallinen kohtelu on: • kielteistä ja vihamielistä käyttäytymistä, joka ilmenee ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, • mustamaalaamista, eristämistä työyhteisöstä, juorujen levittämistä, jatkuvaa arvostelua ja maineen tahrimista, sortamista, pilkkaamista, työtehtävien vähentämistä tai oleellista lisäämistä, uhkailua, huutamista, fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, • järjestelmällistä, • pitkään jatkuvaa, • tarkoituksellista sekä • toista alistavaa toimintaa, jossa uhri joutuu puolustuskyvyttömään asemaan. Esimiestä saatetaan pitää epäasiallisena myös silloin, kun hän antaa työmääräyksiä. Se kuuluu hänen työnjohdollisiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Siinä ei ole kyse epäasiallisuudesta.

Jokaisessa työyhteisössä on välillä ristiriitoja, joita ratkotaan työpaikan omien käytäntöjen mukaan. Ristiriitojen ratkominenkaan ei ole epäasiallista kohtelua, vaikka se aiheuttaisikin ahdistusta. Reiluus syntyy yhdessä tehden

Aineiston avulla työnantaja, henkilöstön edustajat ja henkilöstö yhdessä kehittävät työhyvinvointia ja ehkäisevät epäasiallista käyttäytymistä. Aineisto ohjaa siihen, miten • työhyvinvointia heikentävät tekijät saadaan esille, • määritellään epäasiallinen käyttäytyminen, • sovitaan työhyvinvoinnin kehittämistoimista, • laaditaan pelisäännöt, • työkäytäntöjä ja -prosesseja voidaan kehittää, • sovitaan yhteisesti toimintatavoista, jos epäasiallisuuksia ilmenee • määritellään hyvä työn tekemisen kulttuuri ja kuinka siihen päästään. Aineisto antaa konkreettisia malleja siihen, miten ristiriitoihin voidaan puuttua välittömästi, ennen niiden kärjistymistä. Oma muistilista annetaan hänelle, joka kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti ja hänelle, jonka väitetään kohtelevan toista epäasiallisesti. Oman listansa saavat esimies, jolle ilmoitetaan epäasiallisesta kohtelusta, työtoveri, joka havaitsee epäasiallista kohtelua, työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies. ■ www.tjs-opintokeskus.fi.

osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuvat: Esa Kulmala

Bioteknologialla parempi tulevaisuus

Bioteknologia vaikutti tulevaisuuden alalta, siksi lähdin opiskelemaan sitä, kertoo Erkka Laine. Hän haluaa vähentää fossiilisten ja lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä.

uurimmat mahdollisuudet lisätä uusiutuvien polttaineiden käyttöä löytyvät Laineen mielestä autoteollisuudesta. Siellä löytyy nyt jo konsepteja tähän ja painetta tulee sekä kuluttajilta että lainsäätäjiltä. – Jos autoteollisuuden saisi käyttämään uusiutuvia polttoaineita, syntyisi todella suuria säästöjä ilmastosaasteissa, tietää ympäristöbioteknologiaa Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Laine. Hän haluaa säästää ympäristön puhtaampana myös sen takia, että hänen 1,5 -vuotiaalla pojallaan olisi helpompi elää. Opiskelut Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan linjalla ovat paria kurssia vaille valmiina. Lopputyön Laine tekee rejektiveden käsittelystä nykyiselle työnantajalleen Biovakalle. Laine on ollut Biovakan Topinojan laitoksella Turussa sekä työharjoittelussa että kesätöissä kunnes hänet viime keväänä vakinaistettiin prosessinhoitajaksi. Valmistuttuaan hänestä tulee ympäristöbiotekniikan insinööri (AMK). Biovakka satsaa biokaasuun

Biovakan tarina sai alkunsa ympäristönhuollosta. Tavoitteena oli jalostaa sian lantaa järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti sekä vähentää samalla hajuhaittoja. Biokaasulaitoksen liiketoiminta osoittautui kannattavaksi. Kannattavuuden edellytykset ovat hyvät myös tulevaisuu22

Erkka Laine tuntee biokaasun tuotantoprosessin.

dessa, kun ympäristöbisnes on yhä enemmän myös energiabisnestä ja kierrätysravinteet jalostuvat kaupallisiksi tuotteiksi. Laitos tekee sähköä Turun Energialle 1,1 MW kaasumoottorilla ja lämpöä 4 MW painekattilalla. Laitoksella käsitellään kaikki Turun seudulla syntyvä yhdyskuntaliete, noin 60 000 tonnia vuodessa. Erkka Laine tuntee tekniikan läpikotaisin. Hän kuvailee, miten liete kipataan ensin vastaanottoaltaisiin, josta se pumpataan esimädättämöön. Sen jälkeen se menee termisen hydrolyysiprosessin läpi, missä se hygienisoidaan niin, että kaikki mikrobisto kuolee ja patogeenit tapetaan. Mädättämössä liete on kolmisen viik-

koa, jona aikana siitä syntyy biokaasua. Tämä kaasu menee painekattilalle ja kaasumoottorille, joissa tehdään lämpöä ja sähköä, jota syötetään valtakunnan verkkoon. Lietteestä saadaan lisäksi kierrätysravinteita ja kuiva-ainetta viherrakentamiseen ja vedestä ammoniumsulfaattia ravinteeksi pelloille, näin molemmista tulee lisäksi hyötykäyttöön. Biokaasusta liikennepolttoainetta

Nyt Biovakka alkaa satsata liikennepolttoaineisiin. Nastolaan on suunnitteilla biokaasulaitos yhteistyössä Gasumin kanssa

Turku selvittää paikallisesti tuotetun biokaasun käyttöönottoa liikenteessä

urun kaupunki selvittää mahdollisuutta ryhtyä käyttämään paikallisesti tuotettua biokaasua joukkoliikenteen polttoaineena. Tavoitteena on luoda kestävä paikallinen toimintamalli, jossa yhdistetään orgaanisten jätteiden käsittely, biokaasun liikennekäyttö seudullisessa joukko- ja muussa raskaassa liikenteessä sekä uusiutuvan lannoitteen tuotanto ja kestävä viljely. Idean avulla voidaan pienentää liikenteen, jätteenkäsittelyn ja maatalouden päästöjä sekä parantaa alueel-

UUSI

InsInöörI

listen materiaalivirtojen hallintaa. Paikallinen biokaasun tuotanto tukee myös seudun taloutta. Turun idea on ensimmäinen isompi biokaasuhanke Suomessa. Hankkeessa ovat mukana Turun kaupunki, Turun Seudun Jätehuolto, Turun Seudun Puhdistamo, Åbo Akademi, Biovakka, Veho ja Gasum. Hanke palkittiin Tekesin ja Kuntaliiton järjestämässä Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa.

Siellä tehdään pelkästään liikennepolttoainetta. Biokaasulaitos aloittaa tuotannon vuonna 2011. Raaka-aineena käytetään yhdyskuntien puhdistamolietteitä ja muita biohajoavia jakeita. Laitoksen biomassan käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia vuodessa ja se tuottaa biokaasusta energiaa noin 50 GWh vuodessa. Tuotannon sivuprosessina syntyy peltoviljelyyn soveltuvia kierrätysravinteita. Eräs merkittävimmistä hyödyistä on se, että näin pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn käyttöä. Nastolassa tuotettu biokaasu hyödynnetään liikenteen polttoaineena. Biokaasu voidaan syöttää myös maakaasuverkkoon. Kotimaisen biokaasun avulla voidaan kattaa viidesosa EU:n asettamasta velvoitteesta lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta liikenteessä 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Biokaasubussit Turkuun 2015

Ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt on ollut sihteerinä Turun kaupungin innovaatiohankkeessa, jossa myös Biovakka on mukana. – Olisi hienoa, jos syntyvän jätelietteen lisäksi myös muut biojätteet hyödynnettäisiin paikallisessa biokaasun tuotannossa eikä niitä tarvitsisi kuljettaa muualle käsiteltäväksi, Klingstedt sanoo. Innovaatiohanke on nyt siinä pisteessä, että toimintasuunnitelmaa ruvetaan laatimaan. – Mikäli biokaasua halutaan käyttää esimerkiksi joukkoliikenteessä, pitää sen saatavuus olla varmistettu, ennen kuin uudet linjat kilpailutetaan. Kaupungin täytyy siis tietää, paljonko biokaasua on tarjolla ja mihin hintaan, Klingstedt sanoo. Hän on kuitenkin vakuuttunut, että jos hanke osoittautuu kaupallisesti ja ympäristönäkökohtien kannalta kannattavaksi, ensimmäiset bussilinjat Turussa saattavat kulkea biokaasulla vuonna 2015. – Biokaasuhanke olisi askel pidemmälle nykyisestä tilanteesta. Nythän jo kaikki liete käsitellään ja mädätetään, mutta se hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa. Liikennekäytössä hyöty olisi kuitenkin suurempi, sillä kaasubussit eivät päästä hiukkasia ilmakehään ja näin ollen paikallinen ilmanlaatu paranee. n 23

osaaminen Teksti: Ari Hautaniemi n Piirros: Markku Haapaniemi

Työelämä tähtäimeen jo opintojen aikana

Usein opiskelija- ja työelämä nähdään erillisinä maailmoina. Kun opiskelu loppuu, työelämä vasta alkaa. Kahtiajaosta tulee huolestuttavaa, jos opintojen sisältö ei millään tavalla valmista siirtymään.

hjauksen ja urasuunnittelun ammattilaiset muistuttavat, että työelämään orientoituminen jo opintojen aikana on tärkeää niin työllistymisen kuin oman elämän hallinnan kannalta. Oikeanlainen suunnitelmallisuus yhdistettynä vahvaan motivaatioon voi avata monia ovia. Omaa ammatillista osaamista pystyy ennakoimaan jonkin verran. Hyvin ennalta suunnitellut tavoitteelliset harjoittelujaksot, opinnäytetyöt ja erilaiset työelämäyhteistyötavat vaikuttavat opiskelijan työllistymiseen, mutta niiden lisäksi tarvitaan opiskelijan omaa aktiivista otetta ja halua työllistyä. – Työnhaku prosessina on opintojen kannalta tärkeä oppimisprosessi, sanoo tekniikan alan harjoitteluinsinööri ja opintojen ohjaaja Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK). Henkilöstöresursoinnista ja valmennuksesta vastaava aluejohtaja Marja Heinimäki henkilöstöpalveluyritys Eilakaislalta muistuttaa, että niin työura kuin koko elämäkin on täynnä yllättäviä käänteitä. Kun tämän pitää mielessä, oman uran suunnittelu on mielekästä. – Urasuunnittelu on aina muutostilanne ja vastuunkantoa omasta tulevaisuudesta. Suunnitelmallisuuden avulla päästään konkreettiseen tekemiseen.

Kosketus oikeisiin töihin

Opiskelijoiden uravalmiuksien ja työelämän vaatimusten pohdinta lisääntyy sitä mukaan, kun kuva omasta ammatista kehittyy. Harjoitteluinsinööri Peltosen mukaan etenkin opintojen alkuvaiheessa opintojen sisältövalintoihin vaikuttavat kaverit näkemyksineen. 24

– Opiskelijan ammatti-identiteetti muovautuu koko opintojen ajan. Aluksi työelämän vaatimukset tuntuvat etäisiltä ja vierailta. Opintojen edetessä ne tulevat konkreettisemmaksi työelämäyhteistyön kautta. – Merkittävässä roolissa ovat myös opiskelijan harjoittelu- ja kesätyöpaikat. Yrityksessä vallalla oleva näkemys hyödyllisistä opinnoista vaikuttaa opiskelijan valintoihin. Peltonen on kuitenkin harmissaan siitä, että moni opiskelija tyytyy mene-

mään siitä, missä aita on matalin. – Lähellä pidettävä toteutus ja helposti saatavilla olevat opinnot kiinnostavat turhan monia. Opintojen aikaisen ohjauksen oikeaaikaisuus ja sisältö kasvattavatkin merkitystään, erityisesti nyt, kun työelämä muuttuu nopeaan tahtiin. Heinimäki uskoo, että riittävän aikaisessa vaiheessa saatu oikea tieto helpottaa työelämävalmiuksien kehittymistä. Niin Heinimäki kuin Peltonen korostavat työelämäyhteistyön merkitystä. Laa-

Insinööriopiskelijat aktiivisia työnhakijoita dukas yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja työelämän välillä tukee opiskelijan am matillista kasvua. – Erilaiset tuotantopainotteiset opin not, ohjattu harjoittelu, opinnäytetyöt ja kehityshankkeet auttavat opiskelijaa luo maan verkostoja työelämään ja työllisty mään valmistumisvaiheessa alan töihin. Opiskelijan kannalta keskeisiä oppi laitoksen henkilöitä työelämäyhteistyössä ovat ammattiaineiden opettajat, opettaja tutorit, opintojen ohjaajat ja harjoittelu vastaavat. – Vain riittävä ohjauksen resursointi niin oppilaitoksessa kuin yrityksessä mah dollistaa laadukkaan työelämäyhteistyön. Kohti ammatillista kasvua

Peltonen peräänkuuluttaa ammattikor keakoulujen opintojen ohjaukseen uu denlaista ajattelua. Opintojen ohjaus pi tää olla synonyymi ammatillisen kasvun tukemiselle ja ohjaamiselle. Yhteisenä tavoitteena on opiskelijan ammatillisten valmiuksien riittävyys siirryttäessä valmis tumisvaiheessa työelämään. – Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä, jos opintojen ohjaus nähdään vain teknisenä opintojen suoritusta ohjaavana prosessina. Heinimäki allekirjoittaa näkemyksen. Kun työelämä muuttuu, myös ohjaavan henkilöstön työn täytyy sopeutua muu toksiin. Heinimäki on ollut valmentajana Lahden ammattikorkeakoulun TASSU hankkeen järjestämässä Ammatillinen kasvu ja uraohjaus koulutuksessa. Valmennuksessa HAMK:n ohjaa valle henkilöstölle on tarjottu uusia työ välineitä opiskelijoiden työelämävalmiuk sien kehittämiseen ja urasuunnitteluun. – Urasuunnittelua ei saa nähdä ainoas taan työnhakuun liittyvänä tekijänä tai sellaisen osaamisen kartuttamisena, josta joku on valmis maksamaan. Sen pitää olla osa kokonaisvaltaista elämänsuunnittelua. Heinimäki näkee luonnollisimpana ti lanteen, jossa ihminen omassa tehtäväs sään voi käyttää omia taipumuksiaan ja taitojaan. – Se kasvattaa onnistumisen tunnetta ja itsevarmuutta. Hyvä ura kulkee käsi kä dessä muun elämän kanssa. n UUSI

InsInöörI

ämeen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden työelämävalmiudet ja työmarkkina-asema ovat kohtuullisen hyvissä kantimissa, mikäli korkeakoulujen sijoittumisseurannan tietoja on uskominen. Vuonna 2008 valmistuneet tekniikan ja liikenteen alan amk-insinöörit ovat verraten hyvässä asemassa kaikkiin Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuneisiin verrattuna. – Liki 80 prosenttia vastanneista insinööreistä oli kyselyhetkellä vakituisessa työssä. Kaikista amk-tutkinnon suorittaneista vakituisessa työssä oli keskimäärin 57 prosenttia vastaajista, sanoo suunnittelija Tanja Poutanen Hämeen ammattikorkeakoulusta. Tulokset kielivät myös siitä, että opiskelijat ovat aktiivisia oman uransa suhteen. Työnsaannin kannalta ratkaisevaksi osoittautui oma aktiivisuus: yhteydet työnantajiin, omat suhteet ja verkostot sekä työpaikan etsiminen tietoverkkopalveluiden kautta. Poutasen mukaan tövoimahallinnon verkkosivut, työvoimatoimistot ja ammattikorkeakoulun uraohjauspalvelut eivät olleet merkittävässä asemassa. Insinööriopiskelijoista 22 prosenttia kysyi työmahdollisuuksia suoraan työnantajalta. 16 prosentille työn-

antaja ilmoitti paikasta henkilökohtaisesti ja 17 prosentille työ aukesi muun suhdeverkoston kautta. 63 prosenttia alkoi aktiivisesti etsiä koulutustasoa vastaavaa työtä ennen valmistumistaan. Opittuja asioita voitiin hyödyntää myös kohtuullisen hyvin. 36 prosenttia insinööreistä hyödyntää jatkuvasti opittuja asioita ja 54 prosenttia ainakin jonkin verran. Vastaajista 56 prosenttia kokee, että opinnoista ei puuttunut työelämän kannalta tarpeellisia tietoja tai taitoja, mutta 44 prosentin mielestä tietoja ja taitoja puuttui. Hyödyllisimpänä työllistymisen kannalta nähtiin kotimaan harjoittelu. Sen sijaan ainoastaan kaksi prosenttia piti työllistymisen kannalta erityisen merkityksellisenä opintojen ja opiskelutaitojen ohjausta. – On kuitenkin muistettava, että suorittaessaan erilaisia opintoja ja saadessaan erilaista ohjausta opiskelija ei miellä, että nämä kaikki askeleet vievät kohti työelämää, Poutanen pohtii. Vaikka suurin osa vastaajista kokee, että opiskelu antoi riittävät valmiudet alan työtehtäviin, selkeästi suurin osa uskoo, ettei alalle työllisty pelkällä amk-tutkinnolla ilman työkokemusta.

Työntekijätaidot tärkeitä

aikka opintovalintojen urasuuntautuneisuudesta onkin hyötyä, todelliseksi ammattilaiseksi opitaan kuitenkin vasta työssä. Aluejohtaja Marja Heinimäki Eilakaislalta muistuttaa, että oman alan keskeisillä taidoilla pääsee uran alkuun. – Lisäksi työnantaja odottaa taitoa toimia muiden ihmisten kanssa, halua kehittää ja kehittyä, sitoutumista työhön sekä luotettavuutta. Usein ennakkoluulottomalla ja reippaalla asenteella selviää perusosaamisen lisäksi hyvin. Moni vastavalmistunut saattaa vähätellä omaa cv:tään, mutta Heinimäki muistuttaa, ettei oleellisinta ole aina se, mitä työtä on tehnyt.

– Työnantajien kanssa keskustellessa esiin nousee usein erittäin simppeli juttu: pitäisi osata tehdä töitä. Ne työelämää aloittavat, joilla on opintojen aikana tai opintoja ennen tehtyä työkokemusta, ovat aikalailla paremmassa asemassa kuin ne, joilla työkokemusta ei vielä ole. Oman osaamisen esille tuominen syntyy hyvästä itsetuntemuksesta ja oman osaamisen tiedostamisesta. Heinimäen mukaan on tunnistettava ammatillinen ydinosaaminen, oma persoonallisuus, motivoituminen, toiminnalliset ja yleiset työelämänvalmiudet sekä omat odotukset tulevaisuudesta.

yhteiskunnasta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: SASK/Richard Thompson Coon

Ulkomaalainen marjanpoimija on työlainsuojaton Suomessa luonnonmarjojen myyntiin poiminen on pitkälti ulkomaalaisten käsien varassa. Tästä huolimatta työelämän perusoikeudet eivät koske heitä, vaan poimijat luokitellaan itsensä työllistäviksi yrittäjiksi.

aikka ulkomaalaiset marjanpoimijat nousevat toisinaan otsikoihin kurjien työskentelyolojensa tai metsässä eksymisen seurauksena, siltikään mikään taho ei tarkalleen tiedä, kuinka paljon ulkomaalaisia marjanpoimijoita työskenneli Suomessa viime kesänä. Viranomaisilla ei myöskään ole tietoa siitä, mistä maista marjanpoimijat ovat tulleet. Ulkoministeriön passi- ja viisumiyksiköllä on tietoa vain niistä poimijoista, joiden kotimaista vaaditaan viisumi Suomeen. Näitä maita ovat esimerkiksi Thaimaa ja Venäjä. Valtaosa Suomeen tulevista ulkomaalaisista marjanpoimijoista on kotoisin Thaimaasta. Tänä vuonna Suomen Bangkokin suurlähetystö on myöntänyt noin 2 800 viisumia marjanpoimijoille. Näistä henkilöistä noin 2 500 on työskennellyt metsissä ja loput marjatiloilla. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin mukaan tiloilla työskentelevien poimijoiden kanssa tehdään työsopimukset ja poimijat ovat alan työehtosopimuksen piirissä. Metsissä työskenteleviä poimijoita eivät koske mitkään työelämän pelisäännöt, kuten työajat, työturvallisuus tai ylityökorvaukset. Jokamiehen oikeudella metsässä marjoja poimivat

henkilöt luokitellaan itsensä työllistäviksi yrittäjiksi. Riski on kokonaan poimijan. Raskas työ ja iso riski

Thaimaalainen Junya Yimprasert kiersi elo-syyskuussa SASKin toimeksiannosta Pohjois-Suomessa haastattelemassa thaimaalaisia marjanpoimijoita ja keräsi tietoa marjanpoimijoiden työoloista ja -ehdoista. Tulokset kertoivat karua kieltä: marjanpoimijoiden työskentely- ja asumisoloissa oli suuria puutteita. Muun muassa tilan, hygenian, varusteiden ja lääketarvikkeiden puute oli merkittävä ja työpäivät ylipitkiä. Yimprasertin mukaan marjanpoimijat maksavat noin 3 000–3 200 euroa päästäkseen poimimaan marjoja Suomeen. Moni joutuu ottamaan lainaa tätä varten. Marjanpoimijoilta menee keskimäärin 48 päivää ennen kuin kaikki kulut on maksettu. Sen jälkeen heille jää noin parikymmentä päivää tai hieman enemmän aikaa tehdä voittoa. Jos sato on huono, riskin kantaa poimija. Thaimaalaiset marjanpoimijat työskentelevät aamuvarhaisesta iltamyöhään. Mitä pitempään on marjassa, sitä parempi

on saalis ja tuleva tienesti. Poimijat eivät voi itse vaikuttaa kilohintaan. Heinäkuussa poimijoille maksettiin lakoista 8 euroa kilolta. Mustikoista he saivat ensin euron kilolta ja loppukaudesta hinta nousi. Keskimäärin poimijoille jää käteen noin 1 100 euroa. Vain 10 prosenttia yltää 2 000–4 000 euron voittoihin. Osalle jää vain velkaa. Marjoja myyvät tukkuyritykset ovat vahvasti riippuvaisia ulkomaalaisten poimijoiden työpanoksesta. Silti ne kiistävät, että poimijat olisivat työsuhteessa yrityksiin. Pientä myönteistä kehitystä on ollut kuitenkin nähtävissä. Esimerkiksi yksi tukkuyritys maksaa marjanpoimijoiden lennot, mutta tämä summa vähennetään toki poimijan tuloista. Jotkut yritykset ovat myös lopettaneet veloittamasta päiväkustannuksista silloin, kun poimija on sairas.

Marjoja myyvät tukkuyritykset ovat vahvasti riippuvaisia ulkomaalaisten poimijoiden työpanoksesta.

Yimprasertin tekemien haastattelujen ja leiripaikkoihin tutustumisen myötä kävi ilmi, että marjanpoimijoiden työskentely- ja asumisolot olivat alkeelliset. Varusteista, lämpimistä vaatteista ja puhtaista petivaatteista oli pulaa. Majoituspaikoilla ei ollut pesukoneita ja kuivaustiloja käytettävissä, kuumasta vedestä oli pulaa ja tilat olivat ahtaat. Sairastuneille ei ollut omaa huonetta, vaan he jakoivat yhteistilan muiden kanssa. Yrityksillä pula poimijoista

Yrittäjät haluaisivat palkata kokeneita poimijoita, mutta tulijoista vain 40 prosentilla on aiempaa kokemusta. Yrittäjät eivät myöskään saa rekrytoitua niin paljon poimijoita kuin haluaisivat. Tähän on Yimprasertin mukaan yksinkertainen syy. Työ on raskasta, riski on iso ja olot ovat UUSI

INSINÖÖRI

kehnot. Jos työskentely- ja asumisolot olisivat paremmat, kokeneita tulijoita olisi todennäköisesti enemmän. Yimprasert ehdottaakin, että suomalaisten tukkuyrittäjien, viranomaisten ja ammattiyhdistysliikkeen sekä marjanpoimijoita edustavien henkilöiden pitäisi käydä avointa ja rehellistä keskustelua siitä, miten taata poimijoille inhimilliset työskentelyolot ja estää kaikenlainen riisto. Yritysten pitäisi tarjota paremmat asumisolot sekä huolehtia siitä, että yksikään poimija ei joudu lähtemään kotiin veloissa. Liittojen mahdollisuudet rajalliset

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehdon mukaan liittojen mahdollisuudet vaikuttaa marjanpoimijoiden työoloihin ovat rajalliset, koska heitä pidetään itsenäisinä yrittäjinä. SAK on kysynyt työneuvostolta lausuntoa siitä, ovatko marjanpoimijat työsuhteessa yrityksiin. Työneuvoston vastaus oli, että poimijat ovat itsenäisiä yrittäjiä. SASKin tiedon mukaan ulkoasiainministeriö alkaa valmistella vähemmistövaltuutetun pyynnöstä omaa selvitystään kausityöntekijöiden työoloista. ■ 27

vapaa-ajalla Teksti: Seppo Votkin/Iisalmen Sanomat n Kuva: Annamaija Herola

Kirkkain SM-mitali mielessä Simo Partanen: ”Kun on harjoitellut kovaa, tietää olevansa kunnossa.”

ieremäläinen, Iisalmen Taekwondo ry:ta edustava Simo Partanen valmistautuu marraskuussa koittaviin SM-kisoihin kultamitali mielessään. – Hopeaa ja pronssia jo on SM-kisoista, joten niitä lähdetään parantamaan, Partanen tuumii. SM-kisoissa alle 63-kilogramman sarjassa kilpaileva Partanen aloitti taekwondon seitsemän vuotta sitten, eli vuonna 2003. – Isäpuoleni muutti Vihdistä ja hänellä oli tuolloin yhden danin musta vyö. Minä kiinnostuin lajista. Tuolloin lajissa oli 14 vuoden aloittamisikäraja, joten Simo ei päässyt heti mukaan alaikäisenä. Nykyisin ikäraja on alennettu seitsemään vuoteen. – Nyt minulla on viikossa viisi lajiharjoitusta ja 5–6 oheisharjoitusta. Kaiken kaikkiaan pyrin siihen, että harjoittelen viikossa 20 tuntia. Lajiharjoittelussa harjoitellaan aika paljon potkuja tyynyihin, mutta ohjel-

Ennen ottelua on aina vähän perhosia vatsassa ja niin kuuluu ollakin. Ainahan ottelussa voi käydä miten vain. 28

massa on myös sparrausta. Iisalmesta vastustajia ei löydy pilvin pimein. Partanen opiskelee talvet Jyväskylässä ja sieltä vastustajia löytyy enemmän. Partasta valmentaa jyväskyläläinen Matti Heikkinen. Partanen arvioi, että hänen vahvat puolensa taekwondossa ovat asenne ja nopeus. – Hän on myös erittäin ahkera treenaamaan, Iisalmen Taekwondo ry:n puheenjohtaja Jari Kanninen täydentää. Taekwondon suurmaihin kuuluvat Etelä-Korean lisäksi muun muassa Turkki, Iran, Meksiko, Espanja, Kiina ja Taiwan. Suomessa arvokisamenestys on antanut vielä odottaa itseään, mutta Partasen mielessä välkkyvät ainakin osallistuminen erilaisiin ulkomaisiin avoimiin turnauksiin. Keväällä Partanen ehtikin jo osallistua Ruotsissa järjestettyyn Lomma Cupiin. Tuloksena oli kolmas sija. – Arvokisaedustus on vielä tällä hetkellä mielessä lähinnä haaveena. SM-kisoihin on hyvä lähteä, jos tietää harjoitelleensa hyvin. – Ennen ottelua on aina vähän perhosia vatsassa ja niin kuuluu ollakin. Ainahan ottelussa voi käydä miten vain. Kokemuksen myötä on kuitenkin tullut se, että enää ei jännitä kohtuuttoman paljon. Parasta valmistautumista on se, että harjoittelee paljon ja kovaa. Tietää olevansa hyvässä kunnossa. Partanen valmistautuu otteluun mielikuvaharjoittelulla. Vastassa on usein sa-

Simo Partanen Kotoisin Vieremältä. Edustaa Iisalmen Taekwondo ry:ta. 20-vuotias (syksyllä 21). Opiskelee hyvinvointiteknologian insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Perheeseen kuuluvat äiti, isäpuoli, pikkusisko, isoveli ja kaksi kissaa. Taekwondo vie niin paljon aikaa, että muita harrastuksia ei ole.

moja vastustajia, joita vastaan hän on otellut. – Voi miettiä, miten vastustaja otteli viime kerralla. Ja jos on hävinnyt, voi miettiä, miten sen saa käännettyä. Tällä hetkellä Partanen on ainoa huipputasolla kilpaileva Iisalmen Taekwondo ry:n edustaja. Puheenjohtaja Kanninen toivoo kuitenkin, että junioreista tulee jonakin päivänä seuraajia. – Tämä on monipuolinen kamppailulaji, joka soveltuu kaikille, joko kilpailutai kuntoilulajina. n

Kierrepotku on tärkeä ase taekwondossa.

UUSI

InsInöörI

maailmalta Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava

Globalisaation monet kasvot Globaalin kehityksen nykytilanne on vaikea, ja edelleen kärjistyviä ongelmia riittää monella alueella. Silti globalisaatiosta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Menneitä sulkeutuneisuuden aikoja on turha tavoitella takaisin. Rajat ylittäviä yhteyksiä ja yhteistyötä tarvitaan pikemminkin lisää. Samalla tarvitaan parempaa globalisaation hallintaa.

lobalisaatio eli maapalloistuminen voimistuu jatkuvasti ja saa yhä uusia muotoja muun muassa tiedotusvälineiden ja tietotekniikan vaikutuksesta. Vuonna 1990 maailman rahoitustapahtumien arvo oli 15 kertaa suurempi kuin koko maailman bruttokansantuote. Viime vuosina sama luku on ollut jo 70-kertainen. Vuonna 1988 maailmassa oli 18 500 monikansallista yritystä, vuosituhannen vaihteessa 63 000 ja nykyisin niitä lienee toistasataatuhatta. Sähköisessä viestinnässä ja verkoissa ei tunneta rajoja. Viime vuodet ovat olleet globalisaatiossa melkoista myllerrystä. Finanssikriisi vaivaa, Maailman kauppajärjestö WTO:n neuvottelut ovat seisahtuneet ja ilmastopolitiikka on käymistilassa. Lisäksi Kiina, Intia ja Latinalainen Amerikka haastavat perinteiset länsimaat sekä taloudellisesti että poliittisesti. Suomi on tähän asti purjehtinut suhteellisen menestyksekkäästi maapalloistumisen vanavedessä ja osana Euroopan unionia. Vienti on luonut työpaikkoja ja tuonut verotuloja hyvinvointivaltiota rahoittamaan. Globalisaation kiristämä kansainvälinen kilpailu kuitenkin tuntuu yhä vahvemmin työntekijöiden, myös korkeasti koulutettujen, elämässä. Nykyisellään globalisaatio perustuu kestävän kehityksen sijasta kestämättömään kulutukseen ja tuotantoon. Maailman luonnonvarat riittävät vain parille miljardille ihmiselle, mutta maapallon väkiluku lähestyy kymmentä miljardia.

Pelisäännöt puuttuvat

Kaikista muutoksista ja haasteista huolimatta globaalin järjestelmän rakenteet ja toimintatavat eivät ole perustaltaan muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Akava arvioi kesällä julkistetuissa globalisaatiolinjauksissaan, että maailmantason pelisäännöt ovat pikemminkin vajavaisia kuin toimivia. Korjausta tarvitaan monella alalla. Talous- ja elinkeinopolitiikassa tärkeä tavoite on, että rahamarkkinat saadaan riittävän sääntelyn piiriin ja veroparatiisien toimintaan puututaan kovalla kädellä. Tukikäytännöistä, jotka vääristävät kilpailua ja siirtävät työttömyyttä maasta toiseen, on päästävä eroon. Esimerkiksi monen maan telakkatuet uhkaavat Suomen laivatuotantoa ja työllisyyttä. Veroparatiiseja ei ole saatu poistettua vielä edes EU:n alueelta. Tämä rapauttaa veropohjaa ja hyvinvointipalvelujen rahoitusta.

Pitkällä aikavälillä YK:n tulisi vahvistua järjestelmäksi, joka toimisi kuin maailmantason Euroopan unioni. Ajatus voi kuulostaa tänä päivänä utopistiselta. Yhä useammissa kysymyksissä on kuitenkin globaali ulottuvuus, joten niitä ei voida ratkaista kansallisella tasolla. Löyhä hallitusten väliseen yhteistyöhön perustuva toimintamalli YK:n ja G20-ryhmän tapaan ei näissä oloissa ole enää kestävä ratkaisu. Kansainväliset työurat kuntoon

Perusoikeuksien kunnioittaminen ja elämiseen riittävä palkka pitää nostaa globalisaation kärkitavoitteiksi. Kiinan äskettäinen työntekijöiden liikehdintä lakkoja itsemurha-aaltoineen osoittaa, mihin joudutaan, jos työolot ovat pielessä eikä palkka riitä edes perustarpeisiin. Yhteiskuntavastuu esimerkiksi lapsityövoiman käytön estämiseksi vuotaa pahoin, kun tuotteen tai palvelun alihankinta- ja toimitusketjuja ei valvota. Järjestäytymisvapauden ja neuvotteluoikeuden pitää toteutua kunnolla myös korkeasti koulutetuilla työntekijöillä. Tänä vuonna YK:n Kansainvälinen työjärjestö ILO on joutunut käsittelemään kysymystä korkeasti koulutettujen palkansaajien oikeuksien rajoittamisesta jopa niinkin kehittyneessä maassa kuin Kanada.

Vahvoja toimijoita valvontaan

Korkeakoulutustaso leviää

Uusia kansainvälisiä järjestöjä pitää perustaa vahvoin toimivaltuuksin aloille, joilla niitä ei vielä ole. Maailmantason kilpailuviranomainen kurittaisi kilpailua vääristäviä tukiaisjärjestelmiä. Maailman ympäristöjärjestö jarruttaisi luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ilmastonmuutosta.

Koulutustaso nousee roimasti koko maailmassa, ja korkeasta osaamisesta on tullut kilpailuvaltti lähes kaikkialla. Näin ollen väestön korkea koulutus- ja osaamistaso ei yksin riitä yleiseksi menestysreseptiksi. Vastaisuudessa odotetaan yhä enemmän kykyä erikoistua ja soveltaa uutta tietoa. Akava haluaa, että maailmanlaa-

juista opiskelija-, opettaja- ja tutkijaliikkuvuutta lisätään huomattavasti. Lisäksi ammattipätevyyksien tunnustamista on helpotettava työntekijöiden liikkuvuuden tukemiseksi. Muuttoliikkeen pitää hyödyttää sekä koulutetun osaajan lähtö- että kohdemaata. Lisäksi muuttamisen tulee tukea työntekijän osaamisen kehittymistä. Kunnon mahdollisuudet työskentelyyn ulkomailla, kitkaton paluumuutto sekä perhe-elämän yhteensovittaminen kansainvälisen uran kanssa ovat monelle akavalaiselle avainkysymyksiä. Globalisaatio kannattaa – kaikesta huolimatta

Globalisaation tuomiin ongelmiin tarjotaan usein ratkaisuna sen hylkäämistä. Mihin se johtaisi? Globalisaation ansiosta UUSI

InsInöörI

sadat miljoonat kehitysmaiden asukkaat ovat pystyneet nousemaan köyhyydestä. Teollisuusmaille se on luonut työtä ja toimeentuloa. Maailmanlaajuinen verkostoituminen on vahvistanut demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Pitäisikö meidän lopettaa Frasier’in katsominen ja ruotsalaisten dekkareiden lukeminen? Olisiko jalkapallon MM-kisat Etelä-Afrikassa pitänyt peruuttaa? Onko Nightwishille ja Karita Mattilalle määrättävä poistumiskielto Suomesta? Myös nämä rajat ylittävät ilmiöt ja eri alojen huippunimet ovat osa globalisaatiota. Globalisaation hylkääminen tarkoittaisi yhteyksien katkaisemista valtioiden, kansantalouksien ja kansalaisten välillä. Eristäytyneet yhteiskunnat eivät merkitse suurempaa hyvinvointia tai taloudellista menestystä, eivätkä ne ole ympäristöystävällisempiä. Monien maailmanlaajuis-

Srilankalainen lelumyyjä asettelee leluja katukaupassa. Kuva: David H. Wells

ten suurongelmien syyt ovat muualla kuin globalisaatiossa. Globalisaatio luo runsaasti mahdollisuuksia, eikä sen peruuttaminen poistaisi maapallon ongelmia. Päinvastoin. Toisaalta se toteutuu nykyisellään kaikkea muuta kuin ihanteellisesti. Tästä syystä tarvitaan enemmän, mutta parempaa globalisaatiota. n

Uudet Akavan hallituksen hyväksymät globalisaatiolinjaukset: www.akava.fi/julkaisut

totta & tutkittua

Taantuma näkyy työvoimatutkimuksessa

yöajat muuttuvat melko hitaasti. Työajat ja tehdyt työtunnit vaihtelevat työllisyyden ja palkansaajien rakenteen muutosten mukaisesti Suurimmalla osalla palkansaajista säännöllinen työaika oli viime vuonna 35−40 tuntia viikossa. Eri palkansaajaryhmien välillä erot olivat pienehköjä. Palkansaajista noin yhdeksän prosenttia teki pitkää, yli 40-tuntista työviikkoa. Ylemmät toimihenkilöt tekivät palkansaajista useimmin pitkää säännöllistä työaikaa. Heistä pitkä viikkotyöaika oli 17 prosentilla. Yrittäjistä ja yrittäjäperheenjäsenistä runsas neljännes teki säännöllisesti 35−40-tuntista työviikkoa. Pitkä säännöllinen viikkotyöaika oli yleisin yrittäjillä ja yrittäjäperheenjäsenillä, joista 46 prosenttia teki pitkää säännöllistä työaikaa. Yksityisen sektorin ja valtion tehty vuosityöaika on viime vuosina ollut lähes samanpituinen. Yksityisen sektorin vuosityöaika lyheni viime vuonna selvästi, mikä selittynee esimerkiksi heikon taloustilanteen aiheuttamilla lomautuksilla ja lyhennetyillä työajoilla. Myös valtiosektorin vuosityöaika lyheni. Kuntasektorilla tehty vuosityöaika on selvästi lyhyempi kuin muilla sektoreilla, eikä se ole muuttunut juuri lainkaan.

Säännöllisesti yli 40-tuntista työviikkoa päätyössä tekevien osuus sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2009, % Yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Palkansaajat yhteensä 0

Tuntia/vuosi 1700

Palkansaajien tehty vauosityöaika työnantajasektorin mukaan vuosina 2005–2009

1350 1600 1550 1500 1450

Määräaikaiset työsuhteet vähenivät

Työllisyystilanteen yleinen heikkeneminen viime vuonna heijastui myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Vuonna 2009 määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli noin 15 prosenttia palkansaajista. Osuus laski hivenen vuodesta 2008. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä oli vuonna 2009 vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997. Määräaikaiset työsuhteet ovat vähen32

1400 2005

2006 Yksityinen

tyneet pääosin yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella sektorilla määräaikaisten määrä on pysynyt lähes ennallaan. Selvästi eniten määräaikaiset työsuhteet vähenivät teollisuudessa.

2007

2008 Valtio

2009 Kunta

Määräaikainen työ voi olla palkansaajalle joko toivottu tai vastentahtoinen työsuhteen muoto. Noin neljäsosa määräaikaisista palkansaajista ei halunnut pysyvää työtä. Näistä suurin osa on nuoria, kou-

lulaisia tai opiskelijoita, jotka työskentelevät kesätyöntekijöinä. Tavallisempaa kuitenkin on työskennellä määräaikaisessa työsuhteessa sen tähden, ettei pysyvää työtä ei ole löytynyt. Viime vuonna määräaikaisista noin 67 prosentille vakituisen työn puute oli syy määräaikaisuuteen. Vastentahtoinen määräaikaisuus yleistyy iän myötä. Vastentahtoisesti määräaikaisessa työ-

suhteessa olevien määrä kasvoi 10 000 hengellä vuodesta 2008 vuoteen 2009. Samaan aikaan sellaisten määräaikaisten palkansaajien määrä, joille määräaikainen työsuhde sopi, väheni 16 000 hengellä. Työllisyyden heikkeneminen näkyi siis yhtäältä siinä, että kesätyöntekijöitä jätettiin palkkaamatta ja toisaalta siinä, että vakituiseen työsuhteeseen palkkaamista harkittiin tarkemmin. n

Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta.

Teksti: Kirsi Tamminen

Johtamisen innovaatio on älykäs johtaminen Tulevaisuuden menestyjä on verkostoitunut toisinajattelija, kuvaa filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakka tulevaisuuden johtajuutta. Hänen mielestään viestintä on yksi tärkeimmistä johtamisen taidoista.

uomalainen yhteiskunta on muuttunut ja vaurauden lähteenä on nykyisin verkostot. Silti usein johtaminen on edelleen vanhojen johtamisoppien mukaista, teollisen yhteiskunnan johtamista. Maatalousyhteiskunnasta on kuljettu varhaisteollisen, teollisen ja tietoyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Kaikista on edelleen jäänteitä nykyisyydessä. – Verkostotaloudessa johtaminen on entistä enemmän yhteistyötä, Pentti Sydänmaanlakka sanoi Tulevaisuuden johtajuus -tiedeseminaarissa syyskuussa. Verkostotaloudessa ”älykäs johtamiseen” sisältyy muun muassa avoimuutta, tasavertaisuudetta, virtuaalisuutta sekä hajautuneisuutta. Sydänmaalakka määrittelee johtamisen muuttuneen käskyttämisestä innostamiseen. Perinteinen johtaja osaa käskeä, korjata ja kontrolloida. Nykyaikaisen UUSI

InsInöörI

asiantuntijaorganisaation johtaja sen sijaan osaa innostua, innostaa ja innovoida. Kun nykyiset alle 30-vuotiaat tulevat työelämään, he odottavat itsestään selvyytenä innostavaa johtajaa. Johtaminen ei ole kuitenkaan joko tai -toimintaa, vaan hyvä johtaja osaa käyttää monenlaista johtamistapaa. – Johtajan tärkein tehtävä on tarjota hyvää johtamispalvelua, Sydänmaanlakka korostaa. Erilaista älykkyyttä arvostettava

Hyvällä johtajalla on kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä. Hän tuntee älykkyyden eri muodot ja antaa mahdollisuuden soveltaa kaikkia muotoja työyhteisössä. Älykkyys tarkoittaa kykyä käyttää erilaista osaamista ratkaistaessa ongelmia tai toimiessa tietyssä ympäristössä. Fyysisen eli käytännöllisen, rationaaliseen, emotionaalisen ja henkisen älykkyyden lisäksi Sydänmaanlakka listaa myös kulttuurisen älykkyyden. – Ei riitä, että johtaja tietää, vaan hänen osattava viedä asiat käytäntöön. Rationaalinen älykkyys muodostuu kielellisestä, loogisesta ja matemaattisesta kyvystä. Emotionaalinen sisältää tunneälykkyyttä, jonka avulla kykenee ohjaamaan tunne-energiaa. Henkisyys käsittää merkityksen ja mielekkyyden löytämisen omassa työssään.

Monikulttuurisuudesta nousee luovuus, kun erilaisuutta arvostetaan ja hyödynnetään tietoisesti. Kuuden tason johtamista

Ihmisten johtamista asiantuntijaorganisaatiossa voi tarkastella kuudella eri tasolla. Kaikki lähtee siitä, että tuntee itsensä hyvin. – Itsensä johtaminen korostuu edelleen, Sydänmaanlakka pohtii. Toisella tasolla on yksilöiden johtaminen, vaikuttaminen toisiin. Kolmannella tasolla on tiimin johtaminen, joka entistä enemmän yhteistoimintaa. Myös asiantuntijat osallistuvat johtamiseen. Koska organisaatiot ovat hajallaan, jopa eri maanosissa, johtajan on osattava virtuaalitiimin johtamisessa sosiaalisen median työkaluja. Viidennellä tasolla johtaminen ulottuu verkostoihin, yli tiimien. Tarvitaan eri tiimien yhteistyötä. Tulevaisuuden johtajan on kyettävä koko moninaisuuden johtamiseen kuudennella tasolla. Työyhteisöt ovat entistä moninaisempia. Mukaan mahtuu eri taustoista tulevia, erikielisiä tai eri-ikäisiä ihmisiä. – Miten esimerkiksi 55-vuotias ja 25-vuotias voivat oppia toisiltaan työyhteisössä, Sydänmaanlakka kehottaa aprikoimaan. n 33

oikeus Teksti: Ari Kiiras, johtaja, hallinto- ja lakiyksikkö

Yhdistyslaki muuttui

usi Insinööriliitto osallistui aktiivisesti lain valmisteluun ja sai mielipiteensä yllättävänkin hyvin läpi yhdistyslain tarkistamista koskevaan arvomuistioon. UIL painotti muistiossa mm. toiminnanjohtajan tehtävien työsuhteisuutta. Emme halunneet, että yhdistyksen toiminnanjohtajasta tulisi toimielin, kuten toimitusjohtaja on osakeyhtiössä. Tällöin toiminnanjohtaja kuuluu mm. työsopimuslain piiriin. Perusteluina käytimme mm. yrittäjäriskin puuttumista. Uuden lain voimaantulosta on nyt kulunut kuukausi ja ensimmäiset asiantuntijakommentit lain sisällöstä on saatu. Asiantuntijoiden mielestä laki on osiltaan aikaisempaa vaikeaselkoisempi ja osayhtiölaista lainattu säätely jäi määrältään pienemmäksi kuin oli alun perin suunniteltu. Yhtenä tulevaisuudessa ratkaistavana kysymyksenä tullee olemaan, tuoko uusi laki mukanaan hiukan kireämmän vahingonkorvausvastuun. Hallituksen esityksessä on nimittäin puhuttu siitä, että hallituksen jäsenillä tulisi olla yhdistysoikeudellista asiantuntemusta. Tämä kuulostaa hiukan kovalta vaatimukselta, kun muistetaan, miten paljon erityyppisiä yhdistyksiä Suomessa on.

Yhtenä tulevaisuudessa ratkaistavana kysymyksenä tullee olemaan, tuoko uusi laki mukanaan hiukan kireämmän vahingonkorvausvastuun.

Lakiin on myös lisätty maininta hallituksen velvollisuudesta huolehtia siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tämä lakiin lisätty tarkennus ei kuitenkaan aiheuta muutoksia hallituksen toimintaan ja vastuisiin. Jäsenten vaikutusmahdollisuuksia on lisätty laatimalla säännös etäosallistumisesta yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukseen ja liittoäänestykseen. Etäosallistuminen mahdollista

Etäosallistuminen yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukseen on mahdollista postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Etäosallistumisen käyttöönotosta määrätään yhdistyksen säännöissä ja vaatii siten sääntömuutoksen. Etäosallistuminen edellyttää, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan varmistaa perinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla. Etäosallistuminen on mahdollista kahdella tavalla – on-line ja off-line. Onlinellä tarkoitetaan mahdollisuutta osallistua itse fyysiseen kokoukseen etänä. Offline taas etäosallistumista tiettynä hetkenä ennen kokousta. Puoluepoliittisissa yhdistyksissä etäosallistuminen sallitaan vain kokouksen aikana. Off-line osallistumisesta syntyy asiantuntijoiden mukaan useanlaisia ongelmakysymyksiä. Esimerkiksi miten reagoidaan kokouksessa tehtyihin muutosesityksiin, muutoksiin vaalien ehdokkaissa sekä tilanteisiin, joissa ennakkoon osallistunut osallistuukin myös fyysiseen kokoukseen. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus vaatii erittäin tarkkaan laaditut säännöt, äänes-

tys- ja vaalijärjestyksen sekä kokouksen itsensä päätettävissä olevat menettelytapajärjestykset. Tilintarkastajaa tarvitaan

Muutoksessa maallikkotilintarkastus on korvattu toiminnantarkastuksella ja KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuutta laajennettu. Jos yhdistyksen taseen loppusumma on yli 100 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä ja yhdistys täyttää kaksi edellä mainituista raja-arvoista, yhdistyksen täytyy valita HTM- tai KHT-tilintarkastaja. Jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa, yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja, joka voi olla vain luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastus vastaa sisällöltään hyvää maallikkotilintarkastustapaa. Tosin ulkoisesti näyttää siltä, että toiminnantarkastajan vastuut ja velvoitteet on kirjattu yllättävän laajasti lakiin. Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajien lukumäärä ja toimikausi tulee olla säännöissä. Yhdistyslakiin on otettu selvyyden vuoksi myös nykyistä oikeustilaa vastaavia nimenomaisia säännöksiä yhdistyksen jäsenten yksimielisestä päätöksestä. Malli tähän on tullut osakeyhtiölaista. Tällöin yhdistyksen kaikki jäsenet voivat päättää yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Koska kaikkien jäsenien pitää allekirjoittaa päätöspöytäkirja, tällaisen päätöksen käyttäminen on mahdollista vain vähäjäsenisissä yhdistyksissä ja selvissä tilanteissa. n

Kokeile uutta liitäntätekniikkaa !

Pienemmällä pistovoimalla täysi kytkentävarmuus Push-In-liitäntätekniikalla (PIT) varustettujen tuotteiden kytkeminen on kevyttä, helppoa ja nopeaa. Ohuetkin johtimet kiinnittyvät varmasti ja ilman työkaluja. Johdin irrotetaan helposti painamalla lukituksen vapautuspainiketta ruuvitaltalla tai esimerkiksi kuulakärkikynällä.

Testaa lehden liitteenä olevaa PIT-riviliitintä!

UUSI

InsInöörI

Hyödynnämme PIT-tekniikkaa muun muassa rivi-, piirikortti- ja M12-liittimissä, ylijännitesuojissa, PLC-releissä sekä automaation I/O-järjestelmissä. Lisätietoa (09) 350 9020, myynti@phoenixcontact.com tai www.phoenixcontact.fi

opiskelijat www.iol.fi

Insinööriopiskelijat laativat tavoitteensa hallitusohjelmaan

nsi huhtikuussa järjestettävissä vaaleissa valitaan Suomen kansanedustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaalien jälkeen muodostetaan myös maan hallitus. Työnsä tueksi ja suuntalinjoiksi hallitus laatii hallitusohjelman. Hallitusohjelmassa mainitut asiat määrittävät hallituksen toimikauden sisällön. Puolestaan ne asiat, joita ohjelmassa ei mainita, eivät nouse valtiohallinnon puolelta juurikaan keskusteluihin. Insinööriopiskelijat haluavat tuoda esille omat näkemyksensä korkeakoulutuksen ja työelämän kehittämisestä. Insinööriopiskelijaliitto IOL pyrkii olemaan mukana koulutuspoliittisessa keskustelussa ja kehittämään insinöörikoulutusta. IOL on kuluvan vuoden aikana koonnut tavoitteitaan eduskuntavaaleja ja tulevaa maan hallitusohjelmaa ajatellen. Syyskuussa liiton hallitus hyväksyi tavoitteet eduskuntavaaleihin 2011 ja hallitusohjelmaan 2011–2015 -asiakirjan. Liitolle on tärkeää, että sen jäsenet, insinööriopiskelijat, saavat laadukkaan koulutuksen ja menestyvät työurallaan. Koulutuksen laatuun panostaminen taloudellisesti kannattavaksi

Ammattikorkeakoulujen nykymuotoinen rahoitusmalli on osoittautunut toimimattomaksi, sillä se on ruokkinut tarkoitushakuista koulutusmäärien kasvattamista. Jotta tilanne saadaan korjattua, tarvitaan

rahoitusmallin uudistamista siten, että koulutuksen laatuun panostaminen on taloudellisesti kannattavaa. Rahoitukseen vaikuttavia kriteerejä on monipuolistettava siten, että yksikköhinnasta maksetaan koulutusyksikölle nykyistä pienempi osa ja jäljelle jäävässä osassa painotetaan laadullisia tekijöitä. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä on jatkettava. Suomalainen korkeakouluverkosto koostuu pienistä yksiköistä, joita on runsaasti. Verkoston tiivistäminen on välttämätöntä yksiköiden elinkelpoisuuden sekä korkeakoulutuksen kilpailukykyisyyden ylläpitämiseksi. Verkoston rakenteellisessa kehittämisessä on pyrittävä päällekkäisyyksien poistamiseen niin hallinnossa kuin koulutusohjelmissakin. Koulutuksen laatu ei kuitenkaan saa kärsiä. Ensisijaisesti verkostoa on kehitettävä työelämän tarpeiden mukaan ja toissijaisesti alueellisen kehittämisen näkökulmasta. Työurat pidemmiksi opintojen ohjaukseen panostamalla

Työurien pidentämisen toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota työuran alkupäähän. Panostus opintojen ohjaukseen kaikilla koulutuksen asteilla takaa sen, että nuori löytää tulevaisuuden oman alansa huomattavasti nopeammin ja helpommin. Näin vältetään turhat välivuodet ja hakeutumiset väärälle alalle, jonka opinnot sitten keskeytetään. n

Hallitusohjelmatavoitteet •

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia uudistetaan siten, että se takaa ja mittaa ammattikorkeakoulun laatua ja tuloksellisuutta.

•

Insinöörikoulutuksen laatu on pidettävä jatkossakin korkealla ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Koulutuksen laadussa on kiinnitettävä huomiota pääsykokeisiin, opintojen ohjaukseen, työharjoitteluun sekä opiskelija-opettaja suhdelukuun.

•

Insinöörikoulutuksen aloituspaikkamääriä on tarkasteltava kriittisesti ja on kiinnitettävä huomiota siihen, että aloituspaikkamäärät vastaavat ammattikorkeakoulujen talousalueen työvoimatarpeita.

•

Suomen korkeakouluverkostoa on tiivistettävä nykyisestään yksiköiden elinkelpoisuuden ja korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

•

Opintojen ohjaukseen on panostettava kaikissa koulutuksen asteissa. Tällä vaikutetaan muun muassa työurien pidentymiseen alkupäästä.

•

Korkeakoulutuksen on oltava kaikkien saatavilla, koulutuksen maksullisuuskokeilua ei pidä laajentaa. Opintotukea on kehitettävä siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun.

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n liittokokous

nsinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous järjestetään 13. –14.11.2010 Riihimäellä hotelli Scandic Riihimäessä. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2009, päätetään vastuuvapauden myöntä-

misestä vuoden 2009 toimijoille, vahvistetaan vuoden 2011 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2011. Lisäksi päätetään uuden jäsenjärjestön hyväksymisestä IOL:n jäseneksi. Tarkemmat tiedot esityslistoineen ja

toimitetaan paikallisyhdistyksien liittokokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Lisätietoja liittokokouksesta antavat puheenjohtaja Joona Haavisto, 0400 722 721 ja toiminnanjohtaja Marjo Nykänen, 0400 959 769. n

ASTin 2010

– 1600 tekniikan opiskelijan meriseikkailu!

Joona Haavisto puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Katse kohti tulevaa

J Porin Insinööriopiskelijat PIO ry:n puheenjohtaja Mikko Tuomivirta ja Insinööriopiskelijaliiton hallituksen jäsen Pauli Lopakka romanttisissa risteilytunnelmissa. Kuva: Emilia Kokko.

STin 2010 kokosi tänä vuonna 1600 tekniikan AMK-opiskelijaa yhteen Silja Europalle. Itämeren suurin risteilijä täyttyi syyskuisena iltana Turussa puolilleen tulevia tekniikan asiantuntijoita ja meno oli sen mukaista. Risteilyllä oli monenlaista ohjelmanumeroa tarjolla, ettei risteilyväki passivoituisi aivan täysin aluksen uumeniin. Rauman Insinööriopiskelijat RaunIO ry vastasi tänä vuonna ohjelmatarjonnasta ja sitä riittikin niin rastikierroksen että allasosaston täyttäneen Pool Partyjen muodossa. Rastikierroksen rasteista vastasivat Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistykset. Yön huipentumana oli Antiikin akateemiset jatkot, jolloin bilekansa sai pukea toogat päälleen ja juhlavasti päättää iltansa discoilun merkeissä. Toogavarustusta nähtiinkin monen impun päällä aluksella runsaasti. Tästä iso kiitos laivavarusUUSI

INSINÖÖRI

tamolle, joka halusi tukea toimintaamme poistolakanoilla. Kun laiva kiinnittäytyi takaisin Turun satamaan, tunnelma oli samalla niin haikea kuin odottavainen. Monilla alkoi rikas paluumatka takaisin kotikuntiin, mutta toiset pääsivät aloittamaan perjantai-illan jo hyvissä ajoin. ASTin on suunnattu aloittaville ja aloittavamielisille opiskelijoille ja ASTin jos mikä, on paras tapa aloittaa sekä syksyn bilekausi että pelkästään viikonloppu. ASTinin pysyväisteema onkin aloittaminen. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000 ja 10-vuotisjuhlaristeilylle lähti ennätyksellisen suuri joukko imppuja ja muita tekniikan opiskelijoita ympäri Suomea. Kaikkiaan osallistujia tuli 14 eri IOL ry:n paikallisyhdistyksen kautta, joten tapahtuma on täyttämässä valtakunnallisen bileristeilyn mitat. ■

ärjestötoiminnassa tähän aikaan vuodesta suunnataan katsetta myös ensi vuoteen, tulevaan kauteen. Opiskelijajärjestötoiminnalle on tyypillistä, että osa järjestön toimijoista vaihtuu kauden vaihtuessa. Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistyksissä osa aktiivisimmista toimijoista päättää opintojaan lähiaikoina ja toiset suuntaavat kohti uusia haasteita. Yhdistyksien toimintaan avautuu paikkoja uusille toimijoille. Tällainen toimintamalli on yhdistyksillemme samalla sekä vahvuus että heikkous. Vahvuutena on ehdottomasti se, että uudet toimijat tuovat mukanaan uusia ajatuksia ja ideoita. Heikkoutena puolestaan se, että moni hyväksi todettu käytäntö tai yleisesti tärkeä asia saattaa unohtua. Siksi toiminnan suunnittelu ja perinteensiirto ovatkin niin tärkeitä yhdistyksille. Toimintasuunnitelma laaditaan yhdistyksille pääasiassa vuodeksi kerrallaan ja se pitää sisällään toiminnan sisällön keskeiset asiat ja tavoitteet. Toimintasuunnitelman yhteydessä laaditaan myös talousarvio, jossa mainitaan yhdistyksen varainhankinnan ja menojen perusteet. Insinööriopiskelijaliiton osalta ensi vuoden toimintasuunnitelmastamme korostan eduskuntavaaleihin liittyviä suuntalinjoja. Vaalit vaikuttavat toimintaamme niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Vaalien lopputulos vaikuttaa jokaisen opiskelijan arkeen, joten on tärkeää käydä äänestämässä ja esimerkiksi keskustella ajankohtaisista asioista ehdokkaiden kanssa. Hyviä eväitä keskusteluihin on muun muassa Insinööriopiskelijaliiton ja monen muun järjestön eduskuntavaalitavoitteista. Viime kokouksessaan syyskuussa Insinööriopiskelijaliiton hallitus aloitti liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion työstämisen vuodelle 2011. Esitykset asiakirjoista viedään marraskuussa liittokokoukselle, jossa paikallisyhdistysten edustajat muokkaavat ne lopulliseen muotoonsa.

mennen tullen

Helsingin insinöörit Hi

Olli Backman

Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi > Tapahtumat tai HI:n toimistolle p. (09) 477 4540. Insinööriklubi 8.11. klo 17.30 Insinöörit-Ekonomit -talo, seminaaritila, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Megatrendit ja heikot signaalit tulevaisuusajattelussa. Alustajana tulevaisuuden tutkija FT Marja-Liisa Viherä. Nuoret Insinöörit, Johdatus mallasviskien maailmaan, viskin maistaminen ja arviointi 17.11. klo 18 Olutravintola Pikkulinnussa Puotilan ostoskeskuksessa. Tilaisuus maksaa jäsenille 25 euroa ja avecille 40 euroa. Ilmoittaudu 1.11. mennessä. Voit liittyä nuorten insinöörien s-postilistalle lähettämällä s-postia osoitteeseen helins@beshar.fi. Valokuvauskerhon syksyn ohjelma 17.10. Vuoden luontokuva, Finlandiatalo. 15.11. Valokuvakilpailu (aiheet: Pintatekstuuri, Talvinen tunnelma ja Varjokuva), HI:n toimisto. 13.12. Joulutapaaminen ja vuoden kilpailujen palkintojen jako. Lisätiedot: http://www.helins.fi/valokuvauskerho/ Työnhaun perusteet tiistaina 9.11. klo 9–12. Paikka on vielä avoin. Luennoitsijana on Jaana Pollari, KTM, Seniori konsultti, Mercuri Urval. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.otty.fi. Sääntömääräinen syyskokous Helsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 25.11. klo 18 HI:n toimistolla, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2011 sekä sääntömuutosesitys. Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne voi myös noutaa 23.–25.11.2010 klo 9–16 yhdistyksen toimistolta. 38

JAMK:n johtaja Mikko Salminen (oik.) ja puheenjohtaja Raimo Minkkinen.

UIL:n syyskiertue käynnistyi Jyväskylästä

yväskylän ammattikorkeakoululle kokoontui lähes 30 insinööriä kuuntelemaan alustajien puheenvuoroja syyskuussa. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokarin ja Keski-Suomen Insinöörien puheenjohtaja Rauno Minkkisen lisäksi esiintyi JAMK:n Teknologiayksikön johtaja Mikko Salminen esityksiä. Musiikista vastasi Tessa Virta. Ilta huipentui tutustumiskierrokseen ammattikorkeakoulun labrapuolella. Syyskiertue jatkuu loka-marraskuussa vielä useilla tilaisuuksilla ympäri maata. Tilaisuudet on tarkoitettu

Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeistään 4.11.2010. HI:n kulttuuriryhmä etsii suunnittelutiimiinsä täydennystä! Ilmoittaudu ryhmänvetäjälle Tuula Alholle p. 044 055 4165 tai alho. tuula109@gmail.com. Seniori, tule tutustumaan sään ennustamiseen Ilmatieteen laitoksella tiistaina 19.10. Kokoontuminen: Dynamicum, Erik Palménin aukio 1, klo 12.55. Ilmoittautumiset 15.10. mennessä.

kaikille insinööreille. Liiton jäsenen kannattaa vinkata järjestäytymättömille kollegoilleen jäseneksi liittymisarvonnasta. Kaikki insinöörit, jotka liittyvät Uusi Insinööriliitto UIL ry:n uusina jäseninä 20.9.–16.11.2010 välisenä aikana ja maksavat loppuvuoden jäsenmaksunsa viimeistään joulukuussa, osallistuvat arvontaan. Arvonta toteutetaan tammikuussa 2011 ja pääpalkintona on neljä kappaletta Nokian N8 puhelimia. Lisätietoja puhelimista: www.nokia.fi. n

Kulttuurimatka Tallinnaan 3.–4.12. tai 3.–5.12.2010 Toivottu Pjotr Tšaikovskin Pähkinänsärkijä -baletti, ks. matkavaihtoehdot ja hinnat osoitteesta www.helins.fi. Ilmoittautumiset 22.10. mennessä. Lasten joulujuhla sunnuntaina 28. marraskuuta kello 15–17 Leppävaaran Kansantalo, Vallikatu 15, Espoo. Juhlassa on paikalla tietysti myös itse Joulupukki!

tampeReen insinööRit

Naisday 6.–7.11. klo 9–16 Tamperetalo. Naisday on naisen paras ystävä, hemmot telun ja hyvän olon ykköstapahtuma. TI:n naisjäsen, varaa lippusi tapahtumaan ke 27.10. mennessä.

n Hyvinkään-RiiHimäen insinööRit

Syyskokous ti 26.10.2010 klo 19.00 Rii himäellä hotelli Scandicissa, osoitteessa Hämeenaukio 1. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kokouk

sen alussa syömme iltapalan minkä vuoksi pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta sähköpostilla osoitteeseen: ilmoittautumiset@hyri.net

Club for Five su 7.11. klo 18.00, Tam peretalo. Liput 25 € (norm. 32 €). Il moittautumiset su 10.10. mennessä. Laitesukelluskokeilu la 20.11 klo 8.00– 10.00 Tampereen uintikeskus. Kokeilu 25€. Ilmoittautumise pe 5.11. mennessä. Taitava viestijä – esiintymistaidon kou lutus ti 23.11 klo 17.30 Werstas, Audi torio, Väinö Linnan aukio 8. Ohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja Sari Lilliesti erna ohjaa insinöörit (avec) kehittämään vuorovaikutustaitoja sekä viestimään ja esiintymään vakuuttavasti. Tilaisuus on maksuton. Tarjoamme lohikeiton ja kah vin kahvila Nostalgiassa (Itäinenkatu 9, Siperia liikekeskus) klo 16.45. alkaen. Il moittautumiset www.tampereeninsinoo rit.fi ti 9.11. mennessä. Chicago ke 8.12. klo 19 Suurella näyt tämöllä. Teatteripaketteja on valittavana kaksi erilaista. a) klo 17 alkaen illallinen ravintola Nataliessa, teatterilippu ja väli aikakahvi 53 € ja b) teatterilippu ja väli aikakahvi 39 €. Sitovat ilmoittautumiset su 7.11. mennessä Sorin Sirkus Gaala Joulushow su 12.12 klo 13. Liput 11€. Sitovat ilmoittautumi set pe 19.11. mennessä.

tUike

Turun Insinöörit Tuike ry:n sääntömää räinen syyskokous pidetään tiistaina 2.11. Turkuhallissa kokoustilassa Oop pera. Kokous alkaa klo 17.15 kahvitar joilulla. Kokouksen jälkeen jäädään seu raamaan TPSPelicans ottelua. Sitovat ilmoittautumiset perjantaihin 22.10. mennessä. Kokouksessa käsitellään sään tömääräiset asiat ja Turun Insinöörien toimitilaasiat. UUSI

InsInöörI

syyspäivä Hietasaaressa Wärtsilän ylemmät toimihenkilöt WYT ry järjesti yhdessä ABB:n ylem pien toimihenkilöiden Abbyt ry:n ja Merenkurkun insinöörien MeKI ry:n kanssa Syyspäivätapahtuman jäsenil leen ja heidän perheilleen Vaasan Hie tasaaressa syyskuussa. Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat muun muassa Ralf Holmlund, Janne Hietimo, Mikko Laitinen, Raimo Sillanpää ja Timo Ruoko. Tarjolla tapahtumassa oli ponia jelua, ongintaa, postiveneellä souta mista ja tietenkin soppatykistä her nekeittoa sekä makkaraa ja nokipan nukahvia. Tapahtuma oli tietääksemme en simmäinen kahden paikallisen yritys yhdistyksen ja paikallisen ammattiyh

distyksen yhteisesti järjestämä perhe tilaisuus jäsenilleen, joita osallistuikin yli 300. Palautteet tapahtumasta ovat olleet myönteisiä ja kannustavia, joten jatkoa saattaa hyvinkin olla luvassa. n Teksti ja kuvat: Pasi Lähde

mielipide Teksti: xx n Kuvat: xx

Valtion tuottavuusohjelmaa arvostellaan Tuottavuusohjelman perimmäisenä tavoitteena on talouskasvun ylläpito työvoiman vähentyessä ja ikääntymisen aiheuttamien menojen kasvun hillitseminen. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan tuottavuusohjelma on välttämätön, jotta ammattitaistoista työvoimaa riittäisi jatkossa myös yksityiselle sektorille. Hyvä päämäärä on johtanut valtion työntekijämäärän vähentämiseen nopeammin kuin palvelujen tuottamisen tehostaminen on kehittynyt.

ämä epätasapaino ei ole tuottavuusohjelman perustavoitteiden mukainen ja siksi kokonaistuottavuus ei ole parantunut halutussa määrin. Valtion henkilökuntaa on kylläkin vapautettu yksityissektorille nostamaan taloudellisessa taantumassa työttömyyslukuja. Valtion tuottavuusohjelman alkaessa vuonna 2003 valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen näytti aidosti olleen ohjelman ensisijainen tavoite. Vuoden 2005 hallituksen kehyspäätöksestä lähtien ohjelman toteutuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi näyttää kuitenkin tulleen henkilöstön vähentäminen. Tuottavuusohjelman toteuttaminen jatkuu myös vuosina 2012-2015, jolloin aiemman 9 645 henkilötyövuoden (htv) vähennyksen viidessä vuodessa lisäksi on kaavailtu vielä 4 800 htv:n vähennystä koko valtionhallinnosta. Tuottavuusohjelman idea oli, että suunnilleen samat työt tai ainakin palvelutasot hoidettaisiin ilman näitä 14 000 työpaikkaa valtionhallinnossa.

Vaatimattomat säästöt

Valtion työvoima on noin neljä prosenttia koko työllisestä työvoimasta. Näin ollen valtion henkilöstön vähentämisellä on vain vähäinen merkitys työvoiman määrään. Kokonaisuudessaan säästö on noin 1,5 prosenttia valtion budjetista. Jos tuot-

tavuusohjelmalla kyetään vähentämään valtion palveluksesta vaikkapa 12 000 henkilöä, on vähennyksen vuotuinen taloudellinen vaikutus pelkästään palkkausmenoina arviolta noin 600–700 miljoonaa euroa. Sekään ei realisoidu täysimääräisesti, koska 40–75 prosenttia säästöistä jää näköjään hallinnonalojen käyttöön. Haasteita riittää

• Tietotekniikan varaan asetettiin liian suuria odotuksia. Valtionvarain tarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota eri hallinnon alojen erillisiin ja yhteensopimattomiin tietotekniikkahankkeisiin. Yhteistyötä ei ole osattu tehdä ja rahaa on saatu palamaan käsittämättömiä määriä. • Henkilöstöä on selvästi onnistuttu vähentämään, mutta jos vähennetyllä henkilömäärällä ei kyetä hoitamaan samaa määrää tehtäviä ja palveluja kuin aikaisemmin, niin tuottavuus ei ole lisääntynyt. • Tuottavuusohjelman ensimmäisinä vuosina henkilöstön vähentäminen johti tuntumaan työtyytyväisyyden heikkenemisestä. Nyt Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen tutkimuksen mukaan tuottavuusohjelman aikana yleinen työtyytyväisyys onkin valtion virastoissa lisääntynyt. Nähtävästi mielekkäitä työtehtäviä riittää

ja työn määrä jaetaan oikeudenmukaisemmin. Tämä edellyttää johtamisotteen ja erityisesti työaikajohtamisen kehittymistä, tulos- ja kehityskeskustelujen tavoitteenasettelua sekä osaamisen kehittämistä ja urasuunnittelua. Palvelussuhteen ehtojen, erityisesti palkkausjärjestelmien, kehittämiseen tähtäävällä neuvotteluja sopimustoiminnalla luodaan edellytyksiä tuottavalle työpanoksen kohdentamiselle. Siis meitä ammattiyhdistyksiä tarvitaan. Monien virastojen henkilöstö insinööreineen on kokenut hallintorakenteen ja tehtävien muutokset, paikkakuntasiirrot, ulkoistamiset ja irtisanomiset. Näin on tapahtunut mm. puolustusvoimissa ja valtion aluehallintovirastojen suuressa uudistuksessa. Henkilöstön riittämättömyys on kohdattu mm. tulli- ja poliisihallintoaloilla. Esimerkiksi työsuojelun piirihallinnon kannalta valtion tuottavuusohjelmassa kaavaillut 100 htv:n vähennys tarkoittaisi noin 20 %:n vähennystä tarkastavasta henkilöstöstä. Näilläkö mennään? Onko kansalaisasiakas tyytyväinen valtion tuottavuuteen, palvelutarjontaan ja sen tasoon? n Stig Landén Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry:n puheenjohtaja stig.landen@pp.inet.fi

Oikaisu

TVK:n konkurssi oli shokki toimihenkilöliikkeelle Uusi Insinööri -lehti6/2010 TVK:n konkurssia käsitelleestä jutusta lukija saa sellaisen käsityksen, että Matti Kinnunen olisi ollut TVK:n puheenjohtaja konkurssin tullessa syyskuussa 1992. Näin ei kuitenkaan ole, vaan puheenjohtajana oli Riitta Prusti,

joka valittiin tehtävään 19.–21.5.1992 pidetyssä TVK:n viimeisessä edustajakokouksessa. Samaisessa kokouksessa Kinnunen kutsuttiin TVK:n kunniapuheenjohtajaksi. Suvi Veramo

Teksti: Ilona Mäenpää

Kriittiseen kansalaisuuteen Suomen Akatemian Valta Suomessa tutkimusohjelman yli 20 han ketta ovat neljän vuoden ajan ottaneet mittaa vallasta. Miten valta on muuttunut? Miten valtaa tuotetaan ja ylläpidetään? Minkälaista on kansalaisvalta tänään? Keihin suomalaiset luottavat vallankäyttäjinä?

utkimusohjelman ohjelmapäällikön Petteri Pietikäisen mukaan monenlaisia hankkeita on mukana. Niinpä ei olekaan nähtävissä yhtä lopputulosta. Pietikäisen mukaan perustutkimuksen tehtävä on luoda kansalaiskeskustelua ja kasvattaa kriittistä kansalaisuutta. – Usko politiikkaan on kärsinyt, kansalaiset eivät arvosta puolueita, poliisia, armeijaa ja yliopistoa arvostellaan. Tuloerot ovat kasvaneet, samoin terveyserot ja hyvinvoinnissa on suuria eroja. Politiikka on enemmän virkamiesvetoista ja hallitusohjelmia valmistellaan ministeriöissä. Asiantuntijuuteen luotetaan, mikä ei merkitse kuitenkaan, että kansalaiset voisivat vaikuttaa. – Demokratia toimii periaatteessa, mutta kansalaispurnaaminen puuttuu. Kansalaisilla on pienet mahdollisuudet vaikuttaa, enimmäkseen he ovat kohteita muun muassa kaavoitusasioissa, Pietikäinen toteaa. Valtatutkimuksen satoa: Suomalainen vallankäyttäjä on hyvin koulutettu

Pääsy suomalaisen yhteiskunnan huipulle on sadan viime vuoden aikana ollut varsin avointa. Suomalaisessa eliitissä on ollut paljon vaihtuvuutta, sosiaalinen liikkuvuus on ollut suurta, ja eliittiasema on vain suhteellisen harvoin periytynyt sukupol-

SASKin solidaarisuus päivillä tiukkaa asiaa SASKin solidaarisuuspäivät Hämeenlinnan Verkatehtaalla 22.–23.1.2011 käynnistävät näyttävästi SASKin juhlavuoden: suomalaisen ay-liikkeen solidaarisuuskeskus täyttää ensi vuoden lokakuussa 25 vuotta. n

UUSI

InsInöörI

vien yli. Asiaa on tutkittu Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelmassa. Tutkimusaineisto perustuu sadan viime vuoden aikana julkaistuihin Kuka kukin on -kirjoihin. Tällä hetkellä suomalaisen eliitin keskivertoedustaja on asiantuntijatehtävissä työskentelevä, hyvin koulutettu, pääkaupunkiseudulla asuva, suomenkielinen kolmen lapsen isä, joka harrastaa kuntoliikuntaa. – Kun eliittiasema ei enää ole ollut juurikaan riippuvainen periytyvistä seikoista, kuten aatelisarvosta, on koulutus yleiseurooppalaiseen tapaan noussut eliittiin pääsemisen avaintekijäksi, sanoo vanhempi tutkija Olli-Pekka Ruuskanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Naisten osuus eliitistä on kokonaisaineistossa alhainen, 12 prosenttia, mutta se on viime vuosina kasvanut selvästi. Uusimmassa aineistossa naisten osuus on jo kolmannes. Koulutus keskeinen merkittävään asemaan nousussa

Kuka kukin on -aineisto osoittaa, että yhteiskunnallisesti merkittäviin asemiin vaadittiin korkeaa koulutusta jo varhain. Aineiston ensimmäisessä eli vuoden 1821– 1878 syntyneiden sukupolvessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli

Hämeenlinnan tapahtumaan luvassa poikkeuksellisen monipuolinen ohjelma, jonka sitoo yhteen tunnus Decent Work – kunnon työ. Osa päivien asiaohjelmasta rakentuu kansainvälisten ja suomalaisten ammattijärjestöjen vuoropuhelulle, johon myös yleisö voi osallistua. Solidaarisuuspäivät on yleisölle avoin koko viikonlopun tapahtuma, jonka oh-

yli puolet. Lisäksi vuosisadan edetessä tulee yhä vaikeammaksi päästä korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan vaatimattomalla koulutuksella. Kuka kukin on -aineiston nuoremmissa sukupolvissa yhdeksällä kymmenestä on korkeakoulututkinto ja kolmannes on saanut tutkijakoulutuksen eli ovat joko tohtoreita tai lisensiaatteja. Valtarakenteiden pysyvyys Suomessa 1660–2005 -tutkimushanke yhdisti poikkeuksellisesti eri tieteenalojen näkemyksiä valtatutkimukseen. Uusinta tietotekniikkaa käyttäen luotiin laajoja sähköisiä henkilöaineistoja: 20 000 henkilötietoa sisältävä vuosina 1909–2003 julkaistuista Kuka kukin on -matrikkeleista koostettiin tietokanta. Suomen aatelista koottiin 30 000 henkilötietoa sisältävä tietokanta. Tutkimusprojektissa huomattiin, kuinka antoisia tutkimuskohteita laajat henkilöiden pienoiselämänkertoihin perustuvat aineistot ovat sekä yksilöitä että ryhmiä tutkittaessa. Esille nousseita uusia tutkimuskysymyksiä ovat erilaisten matrikkelien analysointimahdollisuudet valtiohallinnon kehityksen ja ammattiryhmien laajenemisen kannalta, Olli-Pekka Ruuskanen sanoo. Eri aineistojen yhdistäminen herätti uusia mielenkiintoisia historiallisia ja taloudellisia tutkimuskysymyksiä, joihin on syytä perehtyä tulevaisuudessa. n

jelmassa on tiukan asian lisäksi myös viihdettä sekä näyttelyitä ja elokuvaesityksiä. Ensimmäistä kertaa tapahtumassa järjestävät omat seminaarinsa myös SASKin yhteistyökumppanit Amnesty International Suomi, Kirkon Ulkomaanapu sekä WWF. Ilmoittaudu solidaarisuuspäiville SASKin nettisivuilla www.sask.fi 41

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

TOIMINNAN JOHTO

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 Pohjois-Suomi talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 lakimiehet: alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 työelämän oikeudelliset palvelut Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ assistentti Paula Tapani johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 työsuhdelakimiehet assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Jemina Fabritius, Maria Harju, Järjestötoiminta Hanne Salonen, Jukka Siurua, Niina Suvanto johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 ja Juha Teerimäki asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 työsuhdeneuvojat toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868 Panu Paajanen, Liisa Reunanen ja Tiina Savikko toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 sijainen Saara Eriksson, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 Yksityisen sektorin asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tomi Seppä, 0201 801 844 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.fi jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 it-harjoittelija Aleksi Eteläharju, 040 565 4938

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta 96200 Rovaniemi tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.fi/lappi tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. Opiskelija-asiat 94100 Kemi info@iol.fi opiskelija-asiamies MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Marjo Nykänen, 0201 801 830 Olympiakatu 16 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 65100 Vaasa assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 MIKKELIN INSINÖÖRIT RY kenttäasiamiehet Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Annika Kujansuu, 040 518 0058 faksi (015) 361 832 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 Satu-Maarit Velling, 0201 801 871 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT www.sai.fi HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

Muista miten muistat...

...kunhan muistat, ettĂ¤ jĂ¤senkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. Alennukset ovat voimassa 1.9.-30.11.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta. www.teboil.ďŹ /liitto

-2,2

snt/l polttoaineesta

Engineers – here, there and everywhere

sien ja ään uu urassa m y t h ii uloa v rituttujen se Tervet öö n insin tteeksi! je vanho öpäivän pää ty

Uusi Insinööriliitto on tukenasi ja turvanasi työelämässä Yhä useampi insinööri matkustaa kansainvälistyvän yritystoiminnan vuoksi työtehtävissä ulkomaille, hoitaa pitkiäkin projekteja muilla mantereilla tai kouluttaa konsernin työntekijöitä vieraissa oloissa. Suomalaisen insinöörin korkea ammattitaito on kysyttyä vaativissa tehtävissä ympäri maailmaa. Missä tahansa teetkin työtäsi – Varkaudessa, Wisconsinissa, Järvenpäässä tai Guangdongissa, Uusi Insinööriliitto kulkee rinnallasi työelämän kiireisillä valtateillä ja yllätyksellisillä poluilla. UIL järjestää tilaisuuksia, joissa on tarjolla asiaa, viihdettä ja pientä purtavaa. Tilaisuuksissa liiton jäseniksi liittyvät insinöörit palkitaan. Kiertueen aikana jäseniksi liittyvien kesken arvotaan suomalaista huipputekniikkaa! Lisätietoa www.uil.ﬁ. Kiertueen paikkakunnat:

30.9. 7.10. 14.10. 20.10. 21.10. 25.10. 26.10. 28.10. 16.11.

Jyväskylä Tampere Turku Oulu Kotka Varkaus Pori Helsinki Vaasa

Ilmoittaudu www.uil.ﬁ/syyskiertue

Tulevaisuuden turvaa