Insinoori-7-807-low

7–8/2007

HIOssa UUSI

on voimaa

sisältö

Pääkirjoitus.............................................5

• Syksy täynnä tapahtumia Uutisia...................................................6 Kolumni.................................................8

• Edessä uudet haasteet Neuvottelujohtajan palsta.........................9

• Vilkas työmarkkinasyksy odotettavissa Opiskelija-asiaa.....................................10

• HIOsta kasvoi vahva edunvalvoja • Insinööriopiskelijaliitto IOL valvoo insinööriopiskelijan etuja

16

• Mielekäs ja palkitseva työ on tärkeää • Kiinnostus tekniikkaan johtaa isona insinööriksi

Sähköinsinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuneen Tero Pitkämäen mielestä parasta insinööriopinnoissa oli laboratoriotyöt ja opiskelukaverit.

• Kukaan ei tiedä, mihin pitäisi kouluttaa Totta ja tutkittua....................................20

• Vastavalmistuneiden työllisyystilanne kohenee edelleen

Maailmalta............................................22

• Perustuslaista reformisopimukseen Osaaminen............................................24

24 Biotekniikkaa opiskeleva Meeri Säily sai opintojaan vastaavan työn Genencor Oy:stä.

• Oman alan kesätöissä • Kuurous ei ole este insinööriopinnoille • KTL:n rikkautena monipuolisuus Edunvalvontaa.......................................34

• Kiina tarvitsee insinöörejä • Vaasan ammattikorkeakoulussa ristiriitaiset tunnelmat

• Tasa-arvotuposta • Kunta-alan työmarkkinaneuvottelut alkoivat • Kuntien teknisten historia julki • Teknologiateollisuuteen neuvottelutulos • Ammattikorkeakoulu ja yritys hyötyvät yhteistyöstä

Oikeutta...............................................42

• Opiskelija – tarkista tulorajasi • Työ- tai virkasuhteen purkaminen koeajalla Opiskelija-asiaa.....................................44 Mennen tullen.......................................48 Järjestöyhteydet.....................................50 Jäsenasiaa............................................51

Puheenjohtajaehdokkaat sivulla 47.

Kannen kuva: Timo Syrjänen Kuvassa HIOn aktiiveja

2

23.8. numero 7–8/2007 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

26

Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Kuulovammaiset Mikael Huuhka (vas.) ja Mikael Rajaniemi valmistuivat keväällä insinööreiksi. He ovat tyytyväisiä uravalintaansa.

Kiinassa arvostetaan insinööriosaamista. Kiihkeä talouskasvu on nostanut elintasoa tuntuvasti. Myös koulutustaso on noussut.

30

Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2007 20.9., 18.10., 22.11., 20.12.

Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Tilaushinta 45 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

Insinööri

3

insinööripäivät 2007 – edelläkävijänä maailmalla

Ilmoittaudu nyt! www.ael.fi /insinoorip aivat/

uil

23.–24.10.2007, Dipoli, Espoo Insinöörikunta on ainutlaatuinen ryhmä, jolla on erilaista osaamista luoda uusia innovaatioita ja teknologista edelläkävijyyttä.

Insinööripäivät on insinöörikunnan ja sidosryhmien sektorirajat ylittävä verkostoitumistapahtuma.

Insinööripäivät pureutuvat globaalitalouden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tapahtumassa avataan uusia siltoja eri teknologiaja toimialojen välille ja luodaan uusia oivalluksia.

Varaa aika kalenteristasi ja tule mukaan tapahtumaan!

Ohjelma, tiistai 23.10.2007

Ohjelma, keskiviikkO 24.10.2007 Rinnakkaisseminaarit - Älyvoimaa - Vuoro vaikutukselle - Muutos vai ilmastonmuutos - Liikahda insinööri – liikahda Rinnakkaisseminaareissa puhujina huippuasiantuntijoita ja edelläkävijöitä teollisuuden, tutkimuksen ja palveluliiketoiminnan eri sektoreilta, mm:

avausseminaari: Globaalitalous – rahalla ei ole rajoja Yrittäjyys globaalissa taloudessa Antti Piippo, hallituksen puheenjohtaja, Elcoteq SE

Toimitusjohtaja Leif Fagernäs, markkinointijohtaja Lauri Golin, johtaja Erkko Fontell, professori Hannu Hänninen, professori Atte Korhola, toimitusjohtaja Mirkku Kullberg, toimitusjohtaja Pekka Perä, tutkimusprofessori Heikki Seppä, teknologiajohtaja Eero Silvennoinen, johtaja Petteri Taalas, toimitusjohtaja Eero Tomi, erikoistutkija Ismo Vessonen, toimitusjohtaja Riitta Vermas, Professor Ron Zevenhoven, Chief Technology Officer Xia-Chang Zhang.

Innovaatiot globaalissa taloudessa Pekka Himanen, professori

teknologian edelläkävijät -näyttely 23.–24.10.2007

insinööripäivien avaus: Timo Kekkonen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK & hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja, AEL

Vientiteollisuudesta globaaliksi toimijaksi – suomalaisen metsäteollisuuden mahdollisuus Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM-Kymmene Oyj Tietotyön uusjako, tietotekniikkapalveluiden näkökulma globalisaatioon Matti Lehti, hallituksen puheenjohtaja, TietoEnator Oyj Rinnakkaisseminaarit - Piuhat irti, bitit ilman - Uudet materiaalit – paksusti vai fiksusti - Säästöenergiaa - Liikahda insinööri – liikahda iltajuhla, verkottumista vauhdittavat Hummeripojat.

hinnat Osallistuminen koko tapahtumaan Osallistuminen 23.10.2007 Osallistuminen 24.10.2007 Iltajuhla 23.10.2007 Hintoihin lisätään alv 22 %.

720 euroa 470 euroa 470 euroa 80 euroa

ilmoittautumiset ja ohjelma www.ael.fi/insinooripaivat/uil anne.nordman@ael.fi, puh. (09) 5307 282 lisätietoja eero.toivanen@ael.fi, puh. (09) 5307 293 ella.heimonen@ael.fi, puh. (09) 5307 236

Yhteistyössä: AEL, Tekniikka&Talous, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Uusi Insinööriliitto UIL

pääkirjoitus elokuu 2007

Syksy täynnä tapahtumia A

lkava syksy on uusinsinööriliittolaisille mielenkiintoinen ja täynnä tapahtumia.

Koska liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Viljanen valittiin toukokuussa keskusjärjestömme Akavan puheenjohtajaksi, on Uuden Insinööriliiton ylimääräinen edustajakokous kutsuttu koolle kuluvan kuun viimeiseksi päiväksi valitsemaan puheenjohtajaa, keulakuvaa, jäljellä olevaksi kaudeksi. Puheenjohtaja luo omalla olemuksellaan, sanomisillaan ja teoillaan kuvaa Uudesta Insinööriliitosta, Akavan toiseksi suurimmasta jäsenliitosta ja sen jäsenistöstä. UIL:n puheenjohtaja on vahvasti mukana sekä Akavan että neuvottelujärjestöjemme toiminnassa. Häneltä odotetaan, että hänestä kehkeytyy huomattava yhteiskunnallinen vaikuttaja, jolla on hyvät sosiaaliset taidot, tietämystä, sana hallussaan ja kanavat kunnossa. Eikä olisi pahitteeksi, jos hänellä olisi kokemusta myös esimiehenä toimimisesta, sillä UIL:n puheenjohtaja johtaa – paitsi hallitusta – myös yli 70 hengen työyhteisöä.

UIL:n puheenjohtajuutta on tavoittelemassa kolme henkilöä, joista tietoa toisaalla tässä lehdessä sekä nettisivuilla.

Nyt valittavan puheenjohtajan pesti on katkolla jo 23.–24. marraskuuta, jolloin varsinainen sääntömääräinen edustajakokous valitsee liitolle hallinnon. Tuolloin suoritetaan sekä puheenjohtajan että hallituksen jäsenten vaali. Samaisessa kokouksessa käsitellään mm. liiton elinkeinopoliittinen ohjelma sekä liiton strategia. Eli tuossa kokouksessa lyödään lukkoon tulevaisuuden visioita.

Syksyn edustajakokouksien välissä käydään sopimusneuvotteluja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Toistaiseksi sopimukset on solmittu vain rahoitusalalla sekä teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden kanssa. Tapahtumia ja toimintaa on siis luvassa yllin kyllin.

Parhaiten jäsenet saavat ajankohtaisista tapahtumista tietoa menemällä liiton nettisivuille osoitteeseen www. uil.fi. Teemme sinne päivittäin uutisia linkkeineen. *

*

*

Toivotan onnea ja menestystä lähes 7 500:lle juuri insinööriopintonsa ammattikorkeakouluissa aloittaneelle. Heilläkin on edessään vilkas syksy – kuten myös opintojaan jatkavilla. On hyvä, että tähän maahan saadaan lisää tekniikan taitajia ja hyvän olon tekijöitä!

Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

UUSI

InsInöörI

5

uutisia

Neuvottelutaidon oppaasta apua tulokselliseen neuvotteluun n TJS Opintokeskuksen uusi Neuvot-

telutaidon opas tarjoaa apua tuloksellisten neuvottelujen käymiseen. Se on kirjoitettu Akavan ja STTK:n järjestökentän tarpeisiin. Neuvottelutaidon osaamisen tarve kasvaa työelämässä, kun paikallinen neuvottelutoiminta yleistyy.

Neuvottelutaitoa tarvitsevat erityisesti luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat, mutta myös yksittäiset työntekijät, jotka osallistuvat yhä enemmän omaan työhönsä liittyviin palkkaus- ja arviointineuvotteluihin.

Opas jakaantuu viiteen päälukuun, joita ovat neuvottelujen maailma, neuvottelijat, neuvottelun hallinta, neuvottelutaidon ymmärtäminen ja neuvottelun top-ten -koosteet. Lisäksi mukana on käsiteluettelo, joka listaa neuvotteluun liittyvät yleiskäsitteet. Oppaassa keskitytään neuvottelutaidon tekniikkaan ja neuvottelutaidon kehittämiseen, mutta lyhyesti käsitellään myös neuvottelun viitekehys- ja ympäristötekijät sekä asianhallinta, jotka ovat välttämättömiä neuvottelun hallinnassa. Oppaan kirjoittajat ovat FM Pentti Vanha-aho ja DI Keijo Mäkelä.

Oppaan hinta on 15 euroa. Tilaukset: TJS Opintokeskus, toimisto@tjs-opintokeskus.fi, puh. (09) 229 30303, http:// www.tjs-opintokeskus.fi/aineistot

6

Petri Peltonen jatkaa Tekesin hallituksen puheenjohtajana

Työmarkkinatukiuudistus hyvin liikkeelle

n Tekesin hallituksen puheenjohtajana

markkinatukiuudistus on osoittautunut onnistuneeksi, selviää työministeriön työmarkkinatukijärjestelmän toimivuutta selvittäneestä tutkimuksesta. Työmarkkinatuen saajien aktivoituminen on lisääntynyt ja työmarkkinatuen saajien määrä on vähentynyt. Myös uusi rahoitusmalli vaikuttaa toimivalta.

Koska pitkään passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on vähentynyt voimakkaasti, kuntien maksuosuus on pienentynyt paljon enemmän kuin mitä uudistusta tehtäessä arvioitiin.

Työmarkkinatukiuudistuksen avulla pyrittiin vaikuttamaan erityisesti työttömyyden kovaan ytimeen. Pitkään eli yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä, kuten myös yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2006 noin kymmenellä prosentilla, kun muu työttömyys väheni noin yhdeksällä prosentilla.

jatkaa ylijohtaja Petri Peltonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Varapuheenjohtajana toimii johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Valtioneuvosto asetti Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen hallituksen toimikaudeksi 26.6.2007–25.6.2011.

Hallituksen muut jäsenet ovat pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Tekesistä, lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula sosiaali- ja terveysministeriöstä, maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, pääsihteeri Leila Kostiainen STTK ry:stä, kansanedustaja Eero Lehti Suomen yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtajana, rehtori Aino Sallinen Jyväskylän yliopistosta, Mobile Phones -toimialaryhmän johtaja Kai Öistämö Nokia Oyj:stä ja henkilöstön edustajana erityisasiantuntija Eija Auranen Tekesistä.

Peltonen, Lehti, Saarnivaara ja Öistämö kuuluivat myös Tekesin 25.6. toimikautensa päättäneeseen hallitukseen.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA YTN:n jäseneksi n Ylemmät Toimihenkilöt YTN on hy-

väksynyt Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn jäsenliitokseen heinäkuun alusta alkaen. YTN hoitaa näin lähes 600 yksityisellä sektorilla ylempänä toimihenkilönä työskentelevän arkkitehdin edunvalvonnan. Yhteensä YTN:n piirissä on lähes 120 000 ylempää toimihenkilöä.

Jäsenliittoja YTN:llä on nyt 21.

Suomen Arkkitehtiliiton YTN-jäsenyys yhtenäistää Arkkitehtiliiton edunvalvontakäytännöt kaikkien palkansaajajäsenten osalta. YTN-jäsenyyden myötä työsuhteisiin liittyvät pelisäännöt selkeytyvät myös yksityisellä sektorilla ja SAFA voi keskittyä täysipainoisesti ammatillis-aattelliseen edunvalvontaan.

n Vuoden 2006 alussa toteutettu työ-

Akava Camp ­korkeakoulukierros lähestyy n Akavan korkeakoulukierros jakaa tulevana syksynä tietoa työelämästä ja Akavan jäsenliittojen palveluista Suomen korkeakoulupaikkakunnilla. Akava Campiksi ristitty karavaani kiertää ensi syksyn aikana yhteensä noin kolmessakymmenessä oppilaitoksessa. Standit tarjoavat opiskelijoille hyödyllistä tietoa työelämään valmistautumisesta. Faktatietoa keventävät muun muassa erilaiset kilpailut ja arvonnat.

Akava Campin viestiä levitetään suurimmilla paikkakunnilla myös bileiden muodossa. Elävä musiikki ja muu ohjelma viihdyttävät Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Turussa camp-hengessä juhlivia opiskelijoita.

Enemmistö palkansaajista kuuluu työajan säästämisjärjestelmän piiriin n Palkansaajien enemmistö eli 60 pro-

senttia oli viime syksynä sellaisen työaikajärjestelyn piirissä, jossa normaalin työajan ylittävät tai alittavat tunnit merkitään ylös ja ne voi pitää myöhemmin vapaana tai tehdä sisään. Valtaosa eli 81 prosenttia heistä saattoi käyttää säästöön kertyneitä tunteja pitämällä kokonaisia vapaapäiviä. Tämä käy ilmi työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmän selvityksestä, jossa perehdyttiin suomalaisten työaikakäytäntöihin eri kyselyjen ja tutkimusten pohjalta.

Työajan säästämisjärjestelmien piirissä olleista palkansaajista selkeä enemmistö, 84 prosenttia, oli melko tai erittäin tyytyväinen työajan säästämisjärjestelmään työpaikallaan. Tyytyväisyys järjestelmään riippui voimakkaasti siitä, voiko kertyneitä tunteja pitää kokonaisina vapaapäivinä. Palkansaajat pitävät näin ollen tärkeänä, että säästöön kertyneet

Nuoret arvostavat terveyttä ja kokevat työn tärkeäksi n Työterveyslaitoksen Nuoret ja työ 2006 -barometrin mukaan nuoret arvostavat ihmissuhteisiin, hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita. Työelämässä tarvitaan nuorten mielestä ennen kaikkea ammattitaitoa, yhteistyötaitoja, sosiaalisuutta ja tunnollisuutta. Hyvä perehdytys työhön, työpaikkaan ja työterveyspalvelujen käyttöön on tärkeää.

Valtaosa haastatelluista nuorista oli ollut töissä. Työn saantia olivat auttaneet suhteet, oma aktiivisuus, hyvä käytös ja työkokemus. Työpaikkojen ikärajat sekä koulutuksen ja työkokemuksen puute olivat vaikeuttaneet työnsaantia.

Suurin osa nuorista viihtyi työssään.

Nuoret olivat tyytyväisiä esimieheltään ja työtovereiltaan saamaansa tukeen ja apuun ja kokivat eri-ikäisten kohtelun työpaikalla tasa-arvoisena. Puolet vastanneista koki pystyvänsä vaikuttamaan paljon itseään koskeviin asioihin työpaikallaan. Päivittäin kiirettä työssä esiintyi kolmanneksella työssäkäyvistä nuorista.

Kiire lisääntyi iän myötä.

Viidesosalla palkkatyössä olevista ei UUSI

Insinööri

työtunnit voidaan pitää kokonaisina vapaapäivinä. Valtaosassa työajan säästöjärjestelmiä näin oli myös asian laita.

Työaikapankkien ja kokonaisina vapaapäivinä korvattavien työaikasaldojen käyttö on Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön EU-maita koskeneen tutkimuksen mukaan yleisintä Suomessa ja Ruotsissa.

Liitot myönteisellä kannalla

Työaikatyöryhmän työaikapankeista tekemän kyselyn mukaan palkansaaja-­ ja työnantajaliitot suhtautuvat työaikapankkien käyttöönottoon pääosin myönteisesti. Palkansaajajärjestöjen suhtautuminen oli kyselyn mukaan kuitenkin varauksettomampaa kuin työnantaja­ liittojen suhtautuminen.

Työaikapankkien käyttöönotossa näkevät sekä palkansaaja- että työnanollut työterveyshuollon palveluita käytössään. Tilanne oli hieman huonontunut vuodesta 2003. Huonoimmassa asemassa työterveyspalveluiden suhteen olivat keikkaluontoisissa työsuhteissa rakennuksilla, maa- ja metsätaloudessa sekä palvelualalla työskentelevät nuoret.

Barometri on osa Työterveyslaitoksen Nuoret ja työ -toimintaohjelmaa 2002–2007. Nuoret ja työ -tutkimuksessa haastateltiin 1 025 15–29 -vuotiasta nuorta. Edellinen barometri tehtiin vuonna 2003.

HAMKille 200 000 euroa insinöörikoulutuksen kehittämiseen n Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt Hämeen ammattikorkeakoululle (HAMK) 200 000 euroa työelämälähtöisen AMK-insinöörikoulutuksen kehittämishankkeeseen, jossa suunnitellaan ja toteutetaan moderneja oppimisympäristöjä sekä HAMKin monialaisuutta hyödyntävä koulutuskonsepti. Projektien työelämälähtöisyys

tajaliitot suurimpana esteenä sen, että työaikapankkeja ja mahdollisuuksia niihin ei tunneta riittävästi. Toisaalta merkittävä osa palkansaaja- ja työnantajaliitoista yhtyy väitteeseen, että alalla ei ole merkittäviä esteitä työaikapankkien käyttöönotolle.

Kuten työaikapankkityöryhmä on todennut raportissaan (2004), lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon työtilanne ja henkilöstöresurssit.

Työmarkkinajärjestöjen työaikaryhmä toteutti palkansaajille suunnatun kyselyn työaikajoustoista osana työministeriön työolobarometria syksyllä 2006.

Lisää työaikapankista löytyy Akavan nettisivuilta www.akava.fi

toteutuu HAMKin T&K-hankkeiden ja ammattikorkeakoulun yrityksille suuntaamien innovaatiopalveluiden kautta.

Uudentyyppisen opetuksen odotetaan tehostavan voimakkaasti opiskelumotivaatiota ja ammatillisen kasvun tietoisempaa kehittymistä. Keskeisenä menetelmänä suunniteltavassa koulutuksessa on tekemällä oppiminen, mikä vaatii opettajilta ja oppijoilta uudenlaisia toimintatapoja. Opetuksessa vanhemmat opiskelijat toimivat projektiryhmien vetäjinä ja taustatukea antavat assistentit, opettajat ja työelämän mentorit.

HAMKin rehtori Veijo Hintsasen mukaan työelämän tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi on tärkeää koulutuksen kehittämisen kannalta, koska tuotannon digitalisoituminen on muuttanut suuresti yritysten toimintatapoja ja -ympäristöjä sekä uudistanut radikaalisti työvälineitä.

– Ammattikorkeakoulun T&K-toiminnan, yritysyhteistyön ja opetuksen välille rakennettava saumaton liitto, jossa jo opintojen aikana ratkotaan yrityslähtöisiä ongelmia eri aloja edustavien opiskelijoiden muodostamissa kansainvälisissä tiimeissä, Hintsanen sanoo.

7

kolumni Hannu Saarikangas Koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja

Edessä uudet haasteet

N

äinä päivinä noin 7 000 uutta insinööriopiskelijaa aloittaa aherruksensa Suomen 24 tekniikan alan koulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa. Noin neljän ja puolen vuoden kuluttua runsas puolet aloittaneista saa päästötodistuksen ja siirtyy valmiina insinöörinä työelämän erilaisiin tehtäviin.

Minkälainen on maailma vuonna 2012 ja mihin opintojen aikana kannattaa panostaa? Molemmat tuhannen taalan kysymyksiä, joista varsinkin ensin mainittuun ei oikeaa vastausta tiedä vielä kukaan.

Vajaa viisi vuotta on lyhyt aika, mutta muutokset voivat monissa asioissa olla suuria. Sen esimerkiksi 1990-luvun eläneet voivat karmivallakin tavalla muistaa. Samanlainen äkkirysäys koettiin vuosituhannen vaihteen jälkeen it-kuplan puhjetessa. Positiivinen kehitys sen sijaan tapahtuu yleensä verkkaisemmin.

Siitä hyvänä esimerkkinä on muutaman viime vuoden suotuisa kehitys insinöörien työllisyydessä, jonka yhtenä piirteenä on vastavalmistuneiden työn saannin helpottuminen.

Myönteisesti elämään suhtautuen voisi siis olettaa, että muutaman vuoden kuluttua mennään suunnilleen kuten nytkin. Omalla työllä ja yrittämisellä näyttäisi olevan mahdollista selviytyä eteenpäin.

Yksittäisellä insinööriopiskelijalla ei ole kovinkaan suurta vaikuttamisen mahdollisuutta mega-luokan asioihin, mutta niihin voi varautua. Globalisoitumiselle tuskin mahdetaan mitään, siispä mietitään sitä mahdollisuutena. Insinööritieteet ovat kansainvälisiä, matematiikan ja fysiikan peruslait pätevät kaikkialla. Näitä taitoja insinöörin pitää pystyä käyttämään eri kielillä ja erilaisissa toiminta- ja kulttuuriympäristöissä.

Se edellyttää paljon; erilaisuuden ja epävarmuuden sietoa, tiukkojen aikataulujen hallintaa, kykyä toimia yksin ja ryhmässä sekä kykyä kantaa vastuuta. Kaikkia näitä ei opita kirjoista, vaan voimavaroja pitää osata hakea muualta kuin työstä. Elämää on työpaikan tai oppilaitoksen ulkopuolellakin. Siksi harrastusten ja ystävien merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Opiskeluaika on myös erinomainen ajankohta käydä haistelemassa maailman menoa ulkomailla vaihtoopiskelun tai ulkomaisen harjoittelun muodossa. Kannattaa harkita.

Tulevaisuuden työpaikoilla haetaan entistä enemmän osaamista muodollisten tutkintojen sijaan. Yksityisen sektorin työpaikoille haetaan asiantuntijatehtäviin varsin usein soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Kyseeseen voi siten tulla insi-

8

nöörin lisäksi diplomi-insinööri, ekonomi, tradenomi tai vaikkapa metsänhoitaja. Tällä kehityksellä on sikäli merkitystä, että vastavalmistuneen työnsaantimahdollisuudet kasvavat. Toisaalta sopivista paikoista on kilpailemassa myös muita kuin insinöörejä.

Valmistuva insinööri ottaa nämäkin haasteet vastaan tutkinnon sisältöä rakentaessaan. Vastavalmistuneen insinöörin työpaikka on yleisimmin asiantuntijatehtävä suunnittelu- tai tuotekehityksen parissa. Siinä mitataan tekniikan hallinnan lisäksi ryhmätyökykyä, oma-aloitteisuutta ja asennetta itsensä kehittämiseen.

Uralla eteneminen tai edes kehityksen vauhdissa pysyminen vaatii itsensä jatkuvaa kehittämistä, johon on uhrattava myös omaa aikaa. Onneksi nyky-Suomessa on elinikäisen oppimisen tarve oivallettu. Insinööreillekin on viime aikoina pystytty tarjoamaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen järjestämää jatko-, lisä- ja täydennyskoulutusta.

Kehitys ei kaikilta osin kuitenkaan ole ollut mieltä ylentävää. Insinöörikoulutukseen osoitetut vuotuiset oppilaskohtaiset määrärahat ovat niukentuneet vuosi vuodelta. Opiskelijoita yhtä opettajaa kohti on moninkertainen määrä entiseen verrattuna. Kontaktiopetuksen määrä on pudonnut roimasti, joissakin koulutusohjelmissa jopa vaarallisen vähiin. Samanaikaisesti opiskelijoiden matemaattisluonnontieteelliset perustiedot Tulevaisuuden työpaikoilla opiskelun aloitusvai- haetaan entistä enemmän heessa ovat aiempaa osaamista muodollisten heikommat.

Se ei ole voinut tutkintojen sijaan. olla vaikuttamatta ongelmien kasvuun opintojen alkuvaiheessa. Kysyy luonnetta päntätä päähän omatoimisesti asioita, joista ei oikein saa selvää, eikä riittävää kontaktiopetusta ole saatavilla. Porukalla asioihin saa usein jotain tolkkua, joten kaveripiirin kerääminen heti opintojen alkuvaiheessa on paikallaan.

Vanhan sanonnan mukaan kaikki mikä ei tapa, vahvistaa. Niin on tässäkin tapauksessa. Jokainen insinööriksi haluava selviytyy kyllä kovasta koulusta.

Työtä se vaatii ja sisua, joskus jopa kyyneleitä, mutta kannattaa. Insinööreille on aina ollut kysyntää yhteiskunnan eri tehtävissä, eikä maailman teknistyminen tule varmastikaan insinöörien tarvetta vähentämään – pikemminkin päinvastoin. Ja toisaalta fiksuthan pärjäävät aina.

neuvottelujohtajan palsta elokuu 2007

Vilkas työmarkkinasyksy odotettavissa

L

omat on pidetty ja työmarkkinaneuvottelut ovat jälleen käynnistymässä. Uuuden Insinööriliiton ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kannalta tilanne on varsin hyvä, sillä merkittävä osa yksityisen sektorin jäsenistä on jo sopimusten piirissä. Alkukesästä tehdyt Teknologiateollisuuden ja Kemianteollisuuden työehtosopimukset sekä keväällä tehty rahoitusalan sopimus olivat merkittäviä sopimuskierroksen avauksia. Myös valmistautuminen tuleviin neuvotteluihin on jo hoidettu rahoituspäätöksiä myöten.

Edellä mainitut sopimukset sisältävät myös huomattavia uudistuksia. Kaikissa niissä on palkankorotuksista sopimista enenevässä määrin siirretty yritystasolle. Tämä edellyttää liitoilta ja paikallisilta osapuolilta uusia valmiuksia, jotka voidaan hankkia vain työnantaja- ja palkansaajapuolen tiiviillä yhteistyöllä sekä henkilöstön ja työnantajien edustajien koulutuksella.

Jo tehdyt sopimukset eivät välttämättä luo palkkalinjaa syksyn neuvotteluihin. Se syntynee kullakin alalla neuvottelupöydässä.

YTN:llä on odotettavissa vaikeita neuvotteluja ainakin suunnittelu-, energia- sekä telealalla. Suunnittelualalla on selkeänä tavoitteena korjata viime vuosina syntynyt merkittävä jälkeenjääneisyys.

Suunnittelualan ongelmana ovat liukumattomat palkat, mikä aiheuttaa nopeata palkkajälkeenjääneisyyttä. Tämä täytyy korjata selkeällä palkkoja korottavalla palkkaohjelmalla sekä palkkausrakenteen uudistuksilla..

Näiden saaminen edellyttää hyvää järjestövalmiutta ja tarvittaessa painostustoimia.

Energia-alalla jatkuu sopimusten yhdistäminen, mikä on osoittautunut ongelmalliseksi niin toimihenkilöiden kuin ylempienkin kentässä. Vanhojen etuuksien säilyttäminen, jäsenistön saaminen sopimusten piiriin sekä sopimusoikeuksien

UUSI

InsInöörI

säilyttäminen KTN:n toimihenkilösopimusalueella tulee olemaan vaikeata. Myös telealalla on käynnissä sopimusten yhdistäminen. Työtä on tehty pitkään, mutta eteenpäin on päästy hitaasti ja vaikeuksia on luvassa.

Muiden yksityisen sektorin alojen osalta palkankorotuksista on tarkoitus sopia Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n kanssa edellisvuosien tapaan.

Syksyn hankalimmaksi työmarkkinakysymykseksi nousee eduskuntavaalien yhteydessä luvatun tasa-arvotupon toteuttaminen. Juuri alkaneet kuntasektorin neuvottelut on jo etukäteen ajettu lähes mahdottomaan tilanteeseen lupaamalla sairaanhoitajille palkankorotuksia, jotka ovat mahdottomia toteuttaa kunnallisen sopimusjärjestelmän piirissä.

Luvatun tasa-arvotupon rahalliset vaikutukset eivät ole kovin vaatimattomia jos vuositasolla mahdollisesti noin 5 %:n kustannusvaikutuksen lisäksi maksetaan 500 euron (eli 3 000 markan) palkankorotus.

Kuka muistaa saaneensa moista palkankorotusta.

Kuntasektorin palkojen korjaus ei ole vain sairaanhoitajakysymys. Myös UIL:n jäsenkunnassa löytyy kuntasektorilta runsaasti ryhmiä, joiden palkkaus on selkeän palkkakorjausohjelman tarpeessa.

Tällaisten korjausten aikaansaaminen on UIL:n ja KTN:n neuvottelijoiden selkeänä tavoitteena.

Kesän työmarkkinakeskustelua on hallinnut tupojen tulevaisuus. Työnantajapuoli sekä sitä lähellä olevat tutkimuslaitokset ovat olleet hautaamassa tulopoliittisia ratkaisuja. Myöskään palkansaajapuolella ei ole ollut suurta intoa ajaa tulopoliittista sopimusta vaan on tyydytty hyvin hajanaiseksi osoittautuvaan liittokierrokseen. Toivottavasti tulevaisuudessa jälleen palkansaajat saavat koottua yhtenäisesti voimansa tupon puolesta.

Tulopoliittiset ratkaisut ovat yleensä merkinneet palkansaajille hyödyllisiä työelämän uudistuksia, joita liittokierroksella on mahdotonta sopia. Työelämän kehittämistä ja sosiaaliturvan uudistuksia mietitäänkin nyt hallitusohjelman pohjalta asetetuissa työryhmissä. n

Aleksei Solovjew on UIL:n neuvottelujohtaja

9

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen

HIOsta kasvoi

vahva edunvalvoja Hyvä tekemisen meininki ja tulosten aikaansaaminen kuvastavat Helsingin Insinööri­ oppilaiden toimintaa. Viime vuoden opiskelijayhdistykseksi valittu HIO on viime vuosien aikana kasvanut vahvaksi edunvalvojaksi. Toki hauskanpitokaan ei ole unohtunut, mutta asiapitoinen toiminta on korostunut huomattavasti.

10

Osaaville insinööreille löytyy aina töitä, Tuomas Mattila, Tuija Hyvättinen ja Juho Mäkinen uskovat.

H

elsingin ammattikorkeakoulu Stadian tekniikan yksikön yhteydessä sijaitseva Helsingin Insinöörioppilaiden toimisto on auki lähes aina. HIOn toimistoon voi tulla jutustelemaan, kertomaan huolia tai hakemaan tietoa insinööriopiskelijatoiminnasta.

Paikkaan on helppo tulla, sillä vastassa on mukavia ja rentoja opiskelija-aktiiveja, joilla on vahva palo insinööriopiskelijoiden etujen ajamiseen.

Viime vuoden opiskelijayhdistykseksi palkitun HIOn aktiivit Meri-Tuuli Myllylä, Tuija Hyvättinen, Tuomas ”Stobe” Mattila, Antti Leppänen, Juho ”Garo” Mäkinen ja Tuomas ”Jekku” Hara kertovat, että HIOn toimintaan kuuluvat hyvä tekemisen meininki ja huumori. Välillä töitä on tehty itseään säästämättä, mutta yhdessä työskenteleminen on silti ollut kivaa. – Uudet jäsenet, lukuisat koulutus- ja infotilaisuudet sekä yhteiset illanvietot kertovat siitä, että aktiivinen toimintamme on tuottanut tulosta, aktiivinuoret toteavat.

Ulosmarssista sysäys vahvalle edunvalvonnalle

HIOn hallituksen viime vuoden puheenjohtaja Meri-Tuuli Myllylän mukaan HIOn toiminnan ansiosta meistä on tullut hyviä kavereita keskenämme (vasemmalta) Tuija Hyvättinen, Tuomas Mattila, Meri-Tuuli Myllylä, Antti Leppänen, Juho Mäkinen ja Tuomas Hara kertovat.

UUSI

Insinööri

aikaisemmin hauskan pitoon keskittynyt HIO on viime vuosina panostanut vahvasti opiskelijoiden edunvalvontaa, koulutuspolitiikkaan ja uusien jäsenten rekrytointiin.

Insinööriopiskelijoiden ulosmarssi keväällä 2005 antoi lisäsysäyksen aktiivisen edunvalvontatoiminnan kehittämiselle. Tuhannet insinööriopiskelijat ympäri Suomen marssivat ulos kouluistaan osoittamaan mieltä opiskelupaikkojen vähentämisen puolesta. Helsingissä eduskuntatalon eteen kokoontui satoja insinööriopiskelijoita. Ympäri Suomea järjestetyt tempaukset saivat paljon julkisutta lehdissä. – Se pakotti myös poliittiset päättäjät keskustelemaan tilanteesta. Näimme, että joukkovoimalla saadaan näkyvyyttä ja asioista aletaan puhua, Tuija Hyvättinen toteaa.

Tuijan mukaan HIOn toiminnassa on korostunut entisestään koulutuksen laatuasiat. – Monet aktiivijäsenemme ovat hyvin kiinnostuneita puhumaan laadukkaan koulutuksen puolesta. Opiskelijat tietävät, että laadukkaasta koulutuksesta on etua työuralla.

Uusia kavereita ja työsuhdepalveluita

HIOn vahva panostus uusien jäsenten hankintaan näkyy isossa jäsenmäärässä. Tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu 2 000 jäsentä ja yhdistykseen liittyy koko ajan uusia jäseniä.

– Toki meillä on vielä parannettavaa, sillä noin vajaat puolet ammattikorkeakoulu Stadian tekniikan opiskelijoista kuuluu HIOon, Tuomas Mattila sanoo.

– On hienoa saada uusia jäseniä ja ennen kaikkea uusia aktiivisia toimijoita yhdistykseen. Uusien jäsenten hankinnassa korostamme erityisesti järjestäytymisen hyötyjä: esimerkiksi työsuhdepalvelut ovat hyvin tärkeitä opiskelijoille, Antti Leppänen muistuttaa.

Lukuvuoden alussa HIO järjestää infotilaisuuksia aloittaville opiskelijoil-

>>> 11

”

Työelämään mentäessä on tärkeää tietää työelämän velvoitteista ja oikeuksista

le ja monet kiinnostuvatkin HIOn toiminnasta ja liittyvät jäseniksi. Osallistumalla insinööriopiskelijayhdistyksen toimintaan on mahdollisuus saada uusia kavereita ja päästä tekemään mielenkiintoisia projekteja yhdessä. HIOn aktiiviporukan mielestä parasta toiminnassa on ollut uusien kavereiden saaminen.

Yhdessä toimiminen on hitsannut porukkaa kasaan ja yhdessä tulee vietettyä paljon vapaa-aikaa, Tuija toteaa.

HIO järjestää jäsenilleen työelämätietouteen liittyviä koulutustilaisuuksia.

– Suurin osa opiskelijoista hankkii kokemusta kesätöiden kautta ja työelämään mentäessä on tärkeää tietää työelämän velvoitteista ja oikeuksista, Juho Mäkinen muistuttaa.

Yh-toimintaa ja tiedon siirtämistä

Yhteyshenkilötoiminta on keskeinen voimavara Helsingin Insinöörioppilaiden edunvalvonnassa ja uusien jäsenten hankinnassa. Esimerkiksi Antti kiinnostui HIOn toiminnasta yhteyshenkilön houkuttelemana ja Antti puolestaan veti ”Stoben” mukaan opiskelijatoimintaan.

Yhteyshenkilöt ovat tärkeä linkki luokkien ja HIOn välillä, koska yhteyshenki-

löt toimivat luokkiensa luottamushenkilöinä ja tietävät, mitkä asiat kiinnostavat opiskelijoita. ”Stoben” mukaan HIOlla on hyvät yhteydet vanhoihin opiskelija-aktiiveihin. Useissa opiskelijatilaisuuksissa ex-opiskelijat, käyvät kertomassa kokemuksiaan työelämästä ja kertomassa järjestäytymisen tärkeydestä. Tietotaidon jakaminen yhdistyksen sisällä on tärkeää, koska vanhoja aktiiveja siirtyy opiskelijaelämästä työelämään ja uudet aktiivit jatkavat toimintaa.

HIOn aktiivit arvioivat, että työnantajat eivät suhtaudu kielteisesti opiskelijajärjestössä toimimiseen vaan jopa päinvastoin. – Kesätyönantajani piti luottamustehtäviäni opiskelijajärjestötoiminnassa hyvänä asiana, Tuomas Hara kertoo. Opiskelijatoiminnassa oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja sosiaaliset taidot kehittyvät.

Näistä taidoista on kyllä hyötyä työelämässäkin.

Hiotut suunnitteilla

– Koska opiskelijayhdistyksessä toimiminen on kivaa, tätä toimintaa ei voi kokonaan jättää. Olemme suunnitelleet

Opiskelijajärjestötoiminnasta saadusta kokemuksesta on hyötyä työelämässä, Meri-Tuuli Myllylä, Antti Leppänen ja Tuomas Hara tietävät.

12

perustavamme Hiotut ry:n, jonne saavat liittyä kaikki ne vanhat aktiivit, jotka ovat toimineet HIOn hallituksessa ainakin vuoden. Tämä ei jää pelkäksi suunnitelmaksi, sillä toteutamme tämän, ”Stobe” lupaa.

Aktiivinuoret kiittävät Stadian opettajien positiivista suhtautumista opiskelijajärjestötoimintaan. Esimerkiksi opiskelijoiden ulosmarssin aikana opettajat kannustivat opiskelijoita osallistumaan tapahtumaan. – Opettajien tuella on varmasti positiivista vaikutusta opiskelijoiden järjestäytymiseen, Juho arvioi.

Insinööriopiskelijat mainettaan parempia

Tuijan mielestä insinööriopiskelijoita pidetään ihan turhaan nörtteinä, sillä suurin osa opiskelijoista on sosiaalisia ja yhteistyökykyisiä. – Ainakin meillä on hyvä henki päällä ja hauskoja juhlia, joita mm. oikeustieteen opiskelijat ovat kehuneet. Aktiivisella toiminnalla saamme aikaan paljon, Antti toteaa.

Aktiivisuus näkyy näiden nuorten elämässä. Kaikille heillä on hyvät kesä­ työpaikat ja urasuunnitelmat selvillä.

Tänä kesänä Meri-Tuuli työskentelee Finnmap-Consultingin palveluksessa, Tuija ABB:llä, Antti TietoEnatorilla, ”Stobe” ja Juho Itella Informationilla ja Tuomas Thermo Fisher Scientificin palveluksessa.

Insinööriopinnot olivat aktiiviporukalle luonnollinen valinta, koska tekniikka kiinnosti ja työmahdollisuudet ovat hyvät. Esimerkiksi Tuija ehti opiskella yliopiston puolella humanistisia aineita, mutta päätyi opiskelemaan koneenrakennustekniikkaa Stadiaan ja kertoo tehneensä oikean valinnan. – Töitä tekniikan osaajille riittää ja humanistisia aineita voi harrastaa vapaa-aikana, Tuija sanoo.

Tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä tekniikan osaajille riittää töitä, aktiivinuoret uskovat.

– Vaikka it-alalla on tuulista, silti huippuosaajille löytyy töitä, ”Stobe” ja Juho muistuttavat. n

Teksti: Ulla-Mari Pasala

Insinööriopiskelijaliitto

valvoo insinööriopiskelijoiden etuja

I

nsinööriopiskelijaliitto IOL ry on insinööriopiskelijoiden vuonna 1955 perustama insinööriopiskelijoiden edunvalvontajärjestö, joka keskittyy vain ja ainoastaan insinööriopiskelijoiden edunvalvontaan.

Uuden Insinööriliiton opiskelijajärjestössä, Insinööriopiskelijaliitossa on noin 20 000 jäsentä ja siihen kuuluu 28 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Kaikissa suomenkielistä insinöörikoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa toimii IOL:n paikallisyhdistys.

IOL:n tehtävä

Insinööriopiskelijaliiton päätehtävä on pehmentää opiskelijan kynnystä siirtyä opiskelijaelämästä työelämään, tuomalla tietoa insinöörien sijoittumisesta suomalaisilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on tehdä työelämän pelisäännöt selviksi jo opiskeluaikana, sekä tarjota mahdollisuuksia urahallintaan ja näin pyrkiä mahdollistamaan kaikille opiskelijoille laadukas työllistyminen. IOL kiertää kouluilla ympäri vuoden jakamassa työelämätietoutta opiskelijoille erilaisten infojen ja tilaisuuksien, kuten insinöörityö-, työsuhdeinfojen ja työelämäpäivien kautta.

Insinööriopiskelijaliitto kouluttaa jäsenistöään ja aktiivejaan vuosittain. Kursseilla käsitellään niin opiskeluun kuin työelämään liittyviä asioita, mm. kokoustekniikkaa, työnhakua sekä neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Kurssit ovat liiton jäsenille maksuttomia.

Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitaan vuosittain liittokokouksessa ja siihen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi hallituksen jäsentä sekä varajäsen. Jokaisella hallituksen jäsenellä, varajäsentä lukuun ottamatta, on oma vastuualue ja aluevastuupaikkakunnat. Aluevastaava toimii kummina paikallisyhdistykselle, tukee ja auttaa tarvittaessa.

Kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista

Insinööriopiskelijaliitto hoitaa koulutuspoliittista edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Koulutuspolitiikassa keskeisiä asioita ovat aloituspaikkojen määrä, ammattikorkeakoulujen rahoitus ja koulutuksen sekä harjoittelun laatu. Ajatuksen voi tiivistää lauseeseen ”Laatua määrän sijasta”. Laaduk-

UUSI

Insinööri

kaalla tutkimustyöllä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton kanssa tuetaan liiton tavoitteita koulutuspoliittisissa ja työelämään liittyvissä asioissa. Opiskelijapuolella tärkeimmät tutkimukset ovat kesätyöpaikkatutkimus ja valmistuneiden sijoittumistutkimus, jotka laaditaan vuosittain.

IOL toimii tiiviissä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton valtakunnallisten ja alueellisten yhdistysten kanssa. Yhteisillä tapahtumilla, tiedotuksella ja monilla muilla keinoilla valmistuvien insinööriopiskelijoiden siirtymistä työelämään ja liiton jäseneksi helpotetaan ja yksinkertaistetaan.

IOL osallistuu kansainväliseen toimintaan opiskelija- ja insinöörijärjestöjen kautta. Kansainvälisiä yhteyk­ siä hoidetaan myös Uuden Insinööriliiton ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kautta. AOVAssa vaikuttaa neljä IOL:n edustajaa viiden äänen voimalla.

YH toimii linkkinä

Insinööriopiskelijaliiton toiminnan ehdoton edellytys on paikallisyhdistysten aktiivinen toiminta, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Yksittäisen insinööriopiskelijan ja liiton välisenä linkkinä toimii yhteyshenkilö eli YH. Jokaiselta luokalta valitaan oma yhteyshenkilö, jota toimii luokan ’tietäjänä’. YH:n tehtäviin kuuluvat tiedon jakaminen niin luokkaan kuin liittoonkin päin, jäsenhankinta sekä yhdistyksen toiminnan kehittäminen.

Yhteyshenkilöverkoston lisäksi jäsenistön tiedottamisessa keskeisinä välineinä ovat www-sivut, sähköposti sekä Uusi Insinööri -lehden opiskelijasivut.

Insinööriopiskelijaliitto ylläpitää ja kehittää insinööriopiskelijoiden ammattikuvaa ja kulttuuria. Liitto edistää ammattikunnan symboleiden, kuten Insinöörilakin ja sormuksen, käyttöä. Vuosittain järjestettäville Insinööriopiskelijapäiville kerääntyy reilusti yli tuhatpäinen insinööriopiskelijajoukko juhlistamaan vuoden päätapahtumaa. Liiton oma laulukirja ”Laulumatti” kuuluu luonnollisesti olennaisena osana insinööriopiskelijan varustukseen.

Lisätietoa Insinööriopiskelijaliitosta ja sen toiminnasta löydät osoitteesta www.iol.fi. Jos sinua kiinnostaa lähteä mukaan toimintaan, ota yhteyttä oman koulusi paikallisyhdistykseen. n

13

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Mielekäs ja palkitseva työ on tärkeää Meri-Tuuli Myllylä arvostaa työyhteisöään, jossa on etenemismahdollisuuksia ja hyvä työpaikkahenki.

Mielekäs ja palkitseva työ on Meri-Tuuli Myllylälle tärkeää. Työssä on oltava mahdollisuus kehittyä, saada palautetta ja kannustusta.

Hyvä työilmapiiri ja toimiva työympäristö vaikuttavat myös positii­ visesti työtyytyväisyyteen.

R

akennusinsinööriksi Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa opiskeleva Meri-Tuuli Myllylää voi nuoresta iästä huolimatta kutsua rakennusalan moniosaajaksi. Lukion jälkeen rakennuspiirtäjäksi opiskellut Meri-Tuuli työskenteli vuoden verran teknisenä avustajana Finnmap Consulting Oy:n palveluksessa ennen kuin aloitti rakennusinsinöörin opinnot Hel-

14

singin ammattikorkeakoulu Stadiassa syksyllä 2004.

Tulevan insinöörin mielestä työpaikan valinnassa painottuvat mahdollisuus tehdä mielekästä ja henkisesti palkitsevaa työtä. – Työstä on maksettava vastuun mukainen palkka. Tärkeää on myös mahdollisuus kehittyä ja saada työstä palautetta.

Työpaikan ilmapiiri ja työympäris-

tön toimivuus vaikuttavat myös työpaikan valintaan. Se, miten työnantaja suhtautuu esimerkiksi äitiys- ja vanhempainvapaan pitämiseen, lomien viettoon ja työaikoihin, painaa vaakakupissa.

Tänä kesänä Meri-Tuuli työskentelee taas insinööriopiskelijana Finnmap Consultingin palveluksessa. Hän kehuu työtään, sillä hänestä on mukavaa osallistua suurten rakennuskohteiden suunnitteluun. – Pidän siitä, koska suurissa kohteissa tulee nähtyä ja opittua uutta koko ajan. Etenemismahdollisuuksiakin on! Työn joustavuus, hyvä työilmapiiri ja työpaikan sijainti lähellä kotia ja koulua lisäävät myös työtyytyväisyyttä.

Meri-Tuuli Myllylä on nuoresta iästään huolimatta hankkinut monipuolista työkokemusta rakennusalalta.

Rakennusalalla naisia

Vaikka insinööreistä ja insinööriopiskelijoista edelleen valtaosa on miehiä, rakennusala vetää naisia. Stadiassa kolmasosa rakennusinsinööriksi opiskelevista on naisia. Rakennusala sopii hyvin naisille, mistä kertovat Meri-Tuulin kokemukset.

– Opintojeni aikana olen hankkinut paljon työkokemusta ja tulevaisuus näyttää valoisalta töiden kannalta.

Uteliaisuus rakennusalaa kohtaan

ajoi Meri-Tuulin opiskelemaan insinööriksi. – Aluksi minulle riitti rakennusten ulkonäön ihannointi, kunnes tajusin haluavani osata rakentaa talon alusta loppuun ihan itse, hän muistelee. n

Hyvä ilmapiiri on palkkaa tärkeämpi Työelämään pian siirtyvien am­ mattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijoiden palkkatoive vas­ taa suunnilleen suomalaisten keskiansioita. Palkka ei ole kui­ tenkaan tärkein kriteeri työ­ paikkaa valittaessa, sillä opis­ kelijat haluavat tehdä mielekäs­ tä työtä, jolla on tarkoitus.

T

yömarkkinoille valmistuvat ammattikorkeakoulu- ja yliopisto­opis­kelijat toivovat saavansa palkkaa keskimäärin 2 506 euroa kuukaudessa, mikä on hyvin lähellä suomalaisten keskiansiota. Opiskelijat uskovat kuitenkin ansioidensa jäävän todellisuudessa noin 250 euroa tätä pienemmiksi. Tämä selviää T-Media Oy:n ja 15/30 Research Oy:n tekemästä Työnantajamaine 2007 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä työnantajista ja työelämästä.

Ilmapiiri ja arvot tärkeitä

Palkka ei kuitenkaan ole tärkein kriteeri työnantajaa valittaessa. Opiskelijoiden vastauksissa korostuivat työelämän laadulliset seikat, erityisesti työilmapiiri.

UUSI

Insinööri

Neljä viidestä vastaajasta piti työilmapiiriä erittäin tärkeänä työpaikan valintaperusteena ja vain parin prosentin mielestä se ei ole tärkeä.

Vastaajat pitivät tärkeänä myös henkilökohtaisten ja organisaation edustamien arvojen yhteensopivuutta. Nuoret päättelevät organisaation arvot toimialan, tuotteiden, julkisuuden, henkilöstön kohtelun, huhujen ja omien kokemusten perusteella. Yritysten virallinen viestintä voi jopa heikentää työnantajamainetta, jos se on ristiriidassa henkilökohtaisten kokemusten tai uskomusten kanssa.

Työpaikkaa valittaessa korkeakouluopiskelijat painottavat vähiten mm. työnantajan menestyneisyyttä, työpaikan haluttavuutta muiden opiskelijoiden keskuudessa ja mahdollisuutta traineeohjelmaan. Nuoret eivät myöskään painota muiden arvostusta alaa kohtaan tai mahdollisuutta saada työsuoritukseen perustuvaa bonusta tai johtamisvastuuta.

Eettisiä ja urasuuntautuneita

Työnantajamaine 2007 -tutkimuksessa opiskelijat jaettiin ryhmiin työelämään ja työnantajiin liittyvien asenteiden perusteella. Ryhmiä määriteltiin neljä: urasuuntautuneet (31%), työkeskeiset (13%), stressinvälttelijät (22%) ja eettiset (33%). Ryhmien välillä on merkittäviä eroja niin palkkatoiveissa kuin siinä, mitä työnantajalta muuten toivotaan.

Eettisesti ajattelevilla opiskelijoille työn yhteiskunnallinen merkitys on erittäin tärkeää. Heitä kiinnosti selvästi muita vastaajia vähemmän työskentely johtavassa asemassa. Eettisesti painottuvat löytyivät useimmiten humanistien ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden keskuudesta.

Urasuuntautuneita kiinnosti muita vastaajia enemmän kansainvälinen työ ja lähes kaikki heistä (97 %) piti hyviä etenemismahdollisuuksia itselleen tärkeänä työpaikan valintaperusteena.

Suurin osa (88%) urasuuntautuneista oli kiinnostunut työskentelemään johtavassa asemassa. Urasuuntautuneita oli eniten akateemisten kauppa- ja oikeustieteiden opiskelijoiden keskuudessa.

Stressinvälttelijälle työn merkitys omassa elämässä on vähäistä, sillä työ koetaan keinoksi ansaita rahaa. Stressinvälttelijöitä oli eniten teknillisen ja luonnontieteellisen alan opiskelijoissa sekä yli kuudetta vuotta opiskelevien keskuudessa.

Työkeskeisille työ on tärkeä osa elämää, mutta uralla eteneminen ei ole erityisen tärkeää. Työkeskeisiä oli eniten teknillisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

Työnantajamaine 2007 -kyselyyn vastasi yhteensä 10 686 eri alojen opiskelijaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä 2.1.–5.2.2007. n 15

Tekstit koonnut: Päivi-Maria Isokääntä

Kiinnostus tekniikkaan j Maria Renfors, kemiantekniikkaopiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulusta ”Alunperin minusta ei pitänyt tulla insinööriä, vaan optikko. Koska en päässyt opiskelemaan alaa, piti laittaa suunnitelmat uusiksi. Yliopisto ei houkutellut ja hoivaviettiä en itsestäni löytänyt.

Niinpä päätin opiskella insinööriksi. Puolen vuoden opiskelukokemuksen jälkeen totesin, etten enää edes hae opiskelemaan optikoksi.

Hyötyä insinööriopinnoista on ollut monellakin tasolla. On tavannut ja oppinut tuntemaan aivan mahtavia ihmisiä. Aktiivina olen päässyt osallistumaan IOL:n koulutuksiin, joista on ollut hyötyä sekä koulussa että ihan siviilielämässäkin.

Lisäksi opinnot ovat saaneet katselemaan maailmaa hiukan erilaisin silmin: juomavesikään ei enää ole ihan niin simppeli juttu.

Rautakaupassa myyjä asennoitui tyttöihmiseen yhtäkkiä ihan eri tavalla, kun ilmeni, että minusta tulee isona insinööri.”

Jari Vihervirta

Risto Antikainen

Tänäkin syksynä tuhannet nuoret aloittavat insinööriopin­ tonsa ammattikorkeakoulussa. Kolme insinööriopiskelijaa ja yksi vastavalmistunut insinööri kertovat, miksi he lähti­ vät opiskelemaan insinööriksi ja mitä hyötyä insinööri­ opinnoista on heille ollut.

Tero Pitkämäki valmistui sähkö­ insinööriksi keväällä 2006

Tero Pitkämäki, sähköinsinööri ja keihäänheittäjä ”AMK-insinööritutkinto tuntui sopivan käytännönläheiseltä ja oma käsitys on, että insinöörille löytyy aina töitä. Parasta insinööriopinnoissa ovat olleet laboratoriotyöt ja opiskelutoverit.

Opiskelun, urheilun ja vapaa-ajan yhteensovittaminen vaati tarkkaa suunnittelua, tavoitteellisuutta sekä tiukkoja aikatauluja. Vaikka nyt olenkin ammattiurheilija, ei tätä jatku koko ikää. On tärkeä, että urheilu-uran jälkeen on toinen ammatti valmiina.”

16

Maria Renforsista piti tulla optikko, mutta insinööriopinnot veivät hänet mennessään.

johtaa isona insinööriksi Mikko Torvela, IOL:n puheenjohtaja ja rakennusinsinööriopiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulusta

Timo Syrjänen

”Halusin korkeakouluopintoja, joissa on mukana vahva käytännön näkökulma.

Tekniikka eri muodoissaan on aina kiinnostanut minua. Insinöörikoulutus sopi juuri tähän asetelmaan, eikä valintaa ole tarvinnut katua. Rakennustekniikka alana on ollut valinta, jossa oman työn jälki näkyy konkreettisesti.

– Opinnot ovat syventäneet ja monipuolistaneet tekniikan osaamistani ja niiden myötä olen oppinut ymmärtämään monia asioita. Harjoitteluiden myötä olen löytänyt kanavan työelämään ja saanut tarvittavia pohjatietoja siellä pärjätäkseni.

Opiskelun vastapainoksi olen saanut samanhenkisiä kavereita ja mahdollisuuden toimia yhteisten asioiden parissa.”

Mikko Torvela on toiminut tämän vuoden IOL:n puheenjohtajana

Juuso Väisänen, automaatioinsinööriopiskelija EVTEK-ammattikorkeakoulusta ja aerobikkaaja

Euroopan huipulla aerobikkaava Juuso Väisänen on onnistunut hyvin sovittamaan yhteen huippu-urheiluuran ja opiskelun.

UUSI

Insinööri

”Lähdin opiskelemaan insinööriksi, koska olen kiinnostunut tekniikasta. Halusin opiskella ammatin, missä pääsee ratkaisemaan erilaisia ongelmia ja työskentelemään monipuolisissa ympäristöissä.

Insinööriopintojen avulla olen oppinut kieliä sekä matemaattis- ja taloustaitoja. Koulussa tehtyjen projektien avulla olen oppinut suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.” n 17

Teksti: UP/Mika Peltonen n Kuva: Eija Hiltunen

Kukaan ei tiedä, mihin pitäisi kouluttaa Ammattikouluissa pääsee aloittamaan entistä useampi

S

uomessa on liikaa insinöörejä ja tradenomeja, liian vähän hoitajia ja hitsaajia. Joitakin aloja vaivaa suurtyöttömyys ja toisilla on paha työvoimapula.

Silti kukaan ei tiedä, mihin ihmisiä tulisi kouluttaa.

– Koulutustarpeen arviointi on ollut lähinnä ennustamista, vaikka sen pitäisi olla ennakointia, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi media-alan, jolla arvioitiin tarvittavan jatkossa paljon uusia työntekijöitä.

– Tarve oli ennustettu väärin. Koulutuspaikkoja lisättiin valtavasti, mutta suurin osa valmistuikin työttömäksi.

18

Hallinnon ihmisiä on liikaa

Koulutusasioista vastaavat ovat heräämässä. Opetusministeriön työryhmä on laatinut selvityksiä siitä, mihin ihmisiä on koulutettu liikaa ja mihin heitä jatkossa kannattaa kouluttaa. Pohjana on käytetty myös työministeriön laskelmia.

– On ajateltu, että ainakin sosiaalija terveydenhuoltoalalle tarvitaan uusia työntekijöitä, samoin rakennusalalle ja teollisuuteen, Vahasalo sanoo.

Liikaa on Vahasalon mukaan tällä hetkellä ainakin humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä sekä hallinnon ihmisiä.

– Näillä aloilla halutaan vähentää koulutuspaikkamääriä, vaikka kenellä-

– Koulutustarvetta on lähinnä ennustettu.

Ennakointi voisi parantua lisäämällä esimerkiksi yritysten ja koulujen yhteistyötä, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo sanoo.

kään ei ole varmuutta, minkälainen tilanne on jatkossa, Vahasalo sanoo.

Hän varoittelee on-off -ajattelusta. Ei ole mieltä lopettaa jokin koulutus kokonaan ja lisätä joitakin muita reippaasti.

– Jos nyt on valmistunut paljon väkeä jollekin alalle ja koulutus lopetetaan, niin vuosien kuluttua alalla on taas pula ihmisistä.

Neljän vuoden päähän ei nähdä

Vahasalo myöntää, että kukaan ei tiedä, minkälaisia ammattilaisia neljän vuoden kuluttua tarvitaan. Yrityksetkään eivät tiedä, mitä vuoden tai parin kuluttua tarvitsevat.

– Tämä on oikeasti ongelma. Koska tulevaisuuden työvoimatarpeiden ennustaminen on mennyt pieleen, yhteistyötä koulutuksen suunnittelijoiden ja yritysten välillä pitäisi edelleen lisätä, Vahasalo sanoo.

Hän satsaisi enemmän myös yritysten ja oppilaitosten yhteistyöhön. Yritysten pitäisi käydä kertomassa toiminnastaan ja työllistämismahdollisuuksistaan jo yläasteella.

Vahasalo kehittäisi myös opintojen ohjausta, jotta ihmiset löytäisivät oman alansa.

– Meillä on tällä hetkellä liian vähän opinto-ohjaajia. Myös ohjaajien pätevyys on ollut ongelma.

Liian harvassa kunnassa on päätoiminen opinto-ohjaaja.

– Tämä on johtanut siihen, että opettajat hoitavat opinto-ohjaajien tehtäviä oman toimensa ohella. Heillä ei välttämättä ole siihen tarvittavaa koulutusta.

”

Koulutustarpeen arviointi on ollut lähinnä

ennustamista, vaikka sen pitäisi olla ennakointia.

työn tekijöistä, toisen asteen koulutuksen saaneista.

– Ammatillisella puolella liian moni haluaa kosmetologiksi ja liian harva hitsariksi, Vahasalo toteaa.

Eivätkö nuoret halua näille aloille vai onko koulutuspaikkoja liian vähän?

– Ongelma johtuu molemmista. Esimerkiksi Uudellamaalla on oikeasti pula aloituspaikoista, Vahasalo kertoo.

Hän iloitsee, että toisen asteen aloituspaikkoja ollaan lisäämässä. Vielä ei tosin ole päätetty, mille aloille ja mihin päin maata koulutuspaikat jaetaan.

– Syksyllä aloituspaikkoja lisätään 2 200:lla. Eduskunnan oppositio on vaatinut 4 000 lisäpaikkaa, mutta niin valtava lisäys ei onnistu kerralla. Mistä saataisiin esimerkiksi opettajat, Vahasalo kysyy.

Hänen arvionsa mukaan valtaosa ammattikoulujen lisäpaikoista tulee kasvukeskuksiin.

Toisen asteen aloituspaikkoja lisätään

Suuri osa nuorista haluaa tietotekniikkaalan koulutuksen ja työpaikan Nokialta.

Kuitenkin pulaa on etenkin käytännön

ei tiedetä, miten kokonaisuudistus toteutetaan.

Vahasalo luonnehtii työvoimapoliittista koulutusta surkeaksi.

– Ihmisiä on koulutettu ja kurssitettu turhaan.

Hän korostaa lisä- ja täydennyskoulutusta, mutta myöntää, että kaikilla aloilla työn ohessa opiskelu ei toimi.

– Olemme jo aiemmin säätäneet lakeja, jotka takaavat esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollon työntekijöille tietyn määrän koulutuspäiviä vuodessa. Esimerkiksi opetusalalla tällaista velvoitetta ei ole, vaikka tarvetta olisikin.

Yksityisiä yrityksiä ei voida lailla pakottaa kouluttamaan työntekijöitään.

– Luulen, että yksityisen sektorinkin yritykset pitävät työntekijöistään hyvää huolta ja kouluttavatkin. Se riippuu toki alasta, Vahasalo sanoo.

Kouluttautuminen on hänen mielestään kiinni myös työntekijän omasta aktiivisuudesta. n

Ihmisiä on kurssitettu turhaan

Aikuiskoulutuksen remontti on Vahasalon mukaan tervetullut. Tosin vielä

Kuka päättää?

S

uomalaisista koulutuspaikoista ja -määristä päättää periaatteessa opetusministeriö. Ministeriön valta kuitenkin vaihtelee koulutustasoittain.

Toisen asteen ammatillista koulutusta säätelee ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Ministeriö päättää ennalta, kuinka monta opiskelijaa koulutuksessa voi koko maassa vuosittain olla ja mille aloille voidaan kouluttaa.

Koulutuksen järjestävät yleensä kunnat tai kuntayhtymät, jotka hakevat siihen ministeriöltä luvan.

– Ne päättävät itse, mille aloille kohdentavat koulutuksensa ja käyttävätkö koko aloituspaikkakiintiön. Lopullisen

UUSI

Insinööri

päätöksen luvista tekee opetusministeri, kertoo projektipäällikkö Ville Heinonen opetusministeriöstä.

Ammattikorkeakoulujen koulutusalat on sovittu etukäteen. Ministeriö neuvottelee kaikkien 27 ammattikorkean kanssa vuosittain vain opiskelijamääristä.

Suurin autonomia on yliopistoilla. Koulutusaloista on säädetty asetuksella, mutta koulutusmääränsä yliopistot saavat päättää itse.

– Ministeriö ei voi vaikuttaa niihin. Opiskelupaikkojen määrää ei ole sidottu rahoitukseen. Sen sijaan rahoitus perustuu tutkintomäärätavoitteisiin, Heinonen kertoo. (UP)

19

totta & tutkittua Teksti: Elisa Rantanen, projektitutkija, KM

Vastavalmistuneiden työllisyystilanne kohenee edelleen Insinöörien työmarkkinatilanne

Vuosina 2000–2006 valmistuneiden insinöörien työpaikkatilanne valmistumisvuotta seuraavan vuoden keväällä

näyttää parantuneen entises­ tään. Parhaiten vakituisiin työ­

2006

suhteisiin työllistyvät konetek­ niikan, sähkötekniikan sekä ­rakennustekniikan insinöörit.

2005

2004

2003

2002

2001

2000 0%

U

usi Insinööriliitto selvitti vuonna 2006 valmistuneiden jäsentensä sijoittumista työelämään. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1 173 vuonna 2006 valmistunutta Uuteen Insinööriliittoon tai Driftingenjörsförbundetiin kuuluvaa insinööriä.

Insinöörien työmarkkinatilanne näyttää parantuneen entisestään, sillä yhä useampi insinööri oli valmistumisvuotta seuraavana keväänä vakituisessa työssä (72 %). Vastavalmistuneissa oli myös hieman aikaisempaa vähemmän työttömiä (6 %). Määräaikaisessa työssä oli noin joka viides kyselyyn vastanneista ja opiskelijana tai äitiyslomalla 2 % vastanneista. Parhaiten vakituisiin työsuhteisiin olivat työllistyneet konetekniikan, sähkötekniikan sekä rakennustekniikan insinöörit.

Kolme neljästä sai töitä heti

Vastavalmistuneet insinöörit työllistyivät suhteellisen nopeasti valmistumisensa jälkeen. Lähes kolme neljästä insinööris20

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

n Vakituinen työ n Määräaikainen työ n Työtön n Jatkan opintoja n Muu tilanne

tä sai töitä heti valmistuttuaan. Toisilla työnhaku oli kestänyt pitempään. Keskimäärin työllistyminen valmistumisen jälkeen oli kestänyt 1,1 kuukautta. Selitys nopeaan työllistymiseen löytyykin siitä, että suurin osa (45 %) työllistyi paikkoihin, joissa oli ollut töissä aikaisemmin opiskeluaikanaan. Lisäksi reilu kymmenes sai töitä henkilökohtaisten suhteidensa avulla. Myös oma-aloitteiset kyselyt sekä internet olivat hyviä työllistymisväyliä.

Vaikka insinöörit olivatkin työllistyneet suhteellisen hyvin heti valmistumisensa jälkeen, oli kuitenkin joka kolmas insinööri kärsinyt työttömyydestä ensimmäisen työvuotensa aikana.

Työttömänä olleiden keskimääräinen työttömyysaika oli neljä kuukautta.

Naisinsinöörit olivat olleet työttömi-

nä hieman miesinsinöörejä useammin, mutta toisaalta heidän työttömyysaikansa olivat lyhyempiä kuin miesinsinöörien työttömyysajat.

Määräaikaisuus vaikuttaa

Yksi työttömyysjaksoihin vaikuttava tekijä on määräaikaiset työsuhteet. Joka viides vastavalmistunut insinööri oli kyselyhetkellä määräaikaisessa työsuhteessa. Keskimäärin määräaikaiset työsuhteet olivat kestoltaan 10,5 kuukautta, mutta vaihtelua oli kuukauden jaksoista kolmen vuoden työsuhteisiin. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelivät useimmiten juuri nuorimmat, alle 25-vuotiaat insinöörit sekä naisinsinöörit. Naisinsinöörien tilanne oli kuitenkin parantunut huomattavasti viime vuodesta.

Toinen kohtaanto-ongelma työllistymisessä liittyy työn ja koulutuksen vastaavuuteen. Vastavalmistuneista insinööreistä kolme neljästä toimi kyselyhetkellä koulutusta vastaavassa työssä.

Kuitenkin osa insinööreistä työskenteli jonkun toisen alan työssä tai oman alan työssä, joka ei vaativuudeltaan vastannut koulutusta. Vaikka insinöörit olivatkin työllistyneet suhteellisen hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin, koki reilu puolet vastaajista koulutusta vastaavan työn saannin vaikeaksi.

Yksityisillä 90 prosenttia

90 % vastavalmistuneista insinööreistä oli työllistynyt yksityiselle sektorille ja

10 % julkiselle sektorille tai järjestöihin.

Insinöörien työtehtävät olivat useimmiten erilaisia suunnittelutehtäviä tai erilaisia it-alan tehtäviä. Keskimäärin kokopäivätyössä olevat vastavalmistuneet insinöörit tienasivat 2337 euroa kuukaudessa.

Insinöörit viihtyivät työpaikallaan suhteellisen hyvin. Lisäksi insinöörien työtehtävät tuntuivat olevan mielekkäitä. Noin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta koki, että työ on itsenäistä ja vastuullista, mielenkiintoista sekä riittävän haasteellista. Vastaajat kokivat myös, että heillä on mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Kuitenkin työ koettiin myös jossain määrin kuormittavaksi ja stressaavaksi, sillä vain reilu

puolet vastanneista ilmoitti pystyvänsä yhdistämään työn ja muut elämän alueet hyvin. Kolmannes vastanneista koki, että työtä on liikaa.

Tulevaisuudessa valtaosa vastavalmistuneista insinööreistä toivoi työskentelevänsä erilaisissa asiantuntijatehtävissä vakituisessa työsuhteessa. Lähes puolet oli kiinnostunut ainakin jossain määrin jatkokoulutuksesta esimerkiksi diplomi-insinööriopinnoista tai ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta. Ulkomaille muutto kiinnosti noin neljäsosaa vastaajista. n

Yritykset eivät panosta riittävästi henkilöstön it-osaamiseen

I

t-koulutusta selvittänyt tutkimus osoittaa, että koulutustarpeet yrityksissä kasvavat, mutta johto ei reagoi tarpeeseen, toteaa Datafrankin toimitusjohtaja Jarkko Koivuniemi.

Noin puolet yrityksistä ei käytä koulutuksessaan kaupallisia yrityksiä ja 10 prosentissa yrityksistä työntekijät eivät saaneet lainkaan tietotekniikan koulutusta. Yli puolet arvioi koulutustarpeen-

sa kuitenkin kasvavan jatkossa.

Lähes 90 prosentilla yrityksistä tietotekninen koulutus budjetoidaan osana muuta henkilöstön kehittämistä. Reilulla 10 prosentilla vastanneista tietotekniikan koulutukseen on varattu erikseen rahaa.

80 prosenttia yrityksistä ei testaa työntekijöiden tietoteknisiä taitoja rekrytoinnin yhteydessä. Testausjärjestel-

mä oli käytössä vain reilulla prosentilla yrityksistä, ja siitä oli kiinnostunut joka kymmenes yritys.

Datafrank Oy teetti yhdessä Avia Collegen kanssa selvityksen Aviapolisalueen yritysten tietoteknisestä osaamisesta ja osaamisen kehittämistarpeista tulevaisuudessa. n

Aloittaneiden yritysten määrä lisääntynyt

T

ilastokeskuksen mukaan 11 257 yritystä aloitti toimintansa tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Aloittaneiden yritysten lukumäärä on lisääntynyt 8,5 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan neljännekseen, jolloin toimintansa aloitti 10 373 yritystä. Aloittaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli 3,9 prosenttia tämän UUSI

Insinööri

vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Eniten uusia yrityksiä aloitti kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, kun toimialalla aloitti 3 405 uutta yritystä eli 30,2 % kaikista ensimmäisellä neljänneksellä aloittaneista yrityksistä.

Kaupan toimialalla aloitti 1 970 yritystä (17,5 %) ja rakentamisen toimialalla 1 887 (16,8 %).

Maakuntakohtaisen tarkastelun perusteella lukumääräisesti eniten uusia yrityksiä syntyi Uudellamaalla, jossa aloittavia yrityksiä oli 3 914. Yrityskannan kokoon suhteutettuna aloittavia yrityksiä oli eniten Uudenmaan (4,6 %) ja KantaHämeen (4,2 %) maakunnissa. n

21

maailmalta Teksti: Ari Åberg

Perustuslaista reformisopimukseen

B

elgiasta sanotaan, että se on maa, missä mikään ei pelaa, mutta kaikki järjestyy. Aina silloin tällöin tuntuu siltä, että sanonta tepsii myös Euroopan Unioniin; ainakin perustuslaillisen sopimuksen uudistamisen askelkuvioihin. Kone yskii monta kertaa, mutta aina vakuutetaan, että kaikki järjestyy.

Nizzan sopimus tehtiin sekin aikanaan viime hetken kompromissien saattelemana ja unioinin edellisen laajentumisen pakottamana. Sitten ryhdyttiin valmistelemaan suurta perustuslaillista uudistusta ja toki tosi tarpeeseen. Kun uudistus kaatui Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä, oli aika katsoa peiliin. Ei kansa äänestänyt niissä perustuslaista.

Se äänesti EU:sta ja ennen muuta siitä tavasta, jolla unionia on johdettu.

Unionia on johdettu ylimielisesti, byrokraattisesti ja etäällä sen omista kansalaisista.

On hyvä, että yhä useampi johtaja tämän myös nykyään myöntää. EU on niin hyvä projekti, ettei sitä kannata haaskata huonoon johtamiseen ja siitä väistämättä seuraaviin legitimiteettiongelmiin.

Nyt on kansanäänestyksistä aikaa kulunut riittävästi ja on uuden ponnistuksen aika.

Saksan liittokansleri Angela Merkel teki juhannuksena Brysselissä suurtyön. On paljolti hänen määrätietoisten ponnistelujensa seurausta, että huippukokouksessa päästiin yhteisymmärrykseen uuden hallitusten välisen

22

konferenssin mandaatista.

Nyt on siis sovittu vasta mandaatista. Sopimusten yksityiskohtainen sisältö ratkeaa itse HVK:ssa, jonka tulee ”päättää työnsä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa ennen vuoden 2007 loppua”. Tavoitteena ns. reformisopimuksen ratifiointi hyvissä ajoin ennen Euroopan Parlamentin seuraavia vaaleja 2009.

Puheenjohtajamaa Portugali pyrkiikin kunnianhimoisesti siihen, että HVK:n tuloksia voitaisiin esitellä jo 18.10. alkavassa Lissabonin ylimääräisessä huippukokouksessa.

Kuten niin tavallista EU:ssa, määräajat näyttävät jälleen kerran ohittavan sisällöt. Äänivaltakiistassa Puola on jo uudestaan aloittanut henkseleiden paukuttelun ja Iso-Britannia vahtii tarkasti oman lähinnä ulko- ja sosiaalipolitiikkaa koskevan opt-outinsa pitävyyttä.

Ay-liikkeelle taas on tärkeää, että sosiaalinen peruskirja säilyy oikeudellisesti sitovana osana uutta sopimuskokonaisuutta, kuten jo vuoden 2004 HVK:ssa on sovittu. Paineita on muitakin. Toivottavasti nyt kuitenkin saadaan aikaan hyvä kokonaisuus vaikka määräajat vähän venyisivätkin.

EU tarvitsee välttämättä taakseen lisää poliittista tahtoa. n

Kirjoittaja työskentelee Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Korkeasti koulutetun matka kohti työelämää Eri puolella Eurooppaa opiskeli­ joiden harjoittelukäytännöt vaih­ televat paljon. Tietynlaisia yhtä­ läisyyksiä on nähtävissä alueit­ tain, esimerkiksi pohjoismaissa käytännöt tai niiden puutteet ovat usein samanlaisia.

H

arjoittelukäytännöistä keskusteltiin huhtikuussa Eurocadresin Start Pro -seminaarissa Italiassa. Starting Professionals eli Start Pron idea on keksiä yhteiseurooppalaisia keinoja, joiden avulla nuorten korkeasti koulutettujen siirtyminen työmarkkinoille helpottuu.

Edustajat 15 eri maasta näkivät keskeisenä tavoitteena opintosuoritusten vertailtavuuden jatkuvan parantamisen Euroopassa. Yhtenäisillä vaatimuksilla voidaan asettaa harjoittelukäytännötkin paremmin rinnakkain.

Ruotsalaisen Annika Brekertin mukaan kilpailu valmistumisen jälkeisistä harjoittelupaikoista on kovaa, mutta paikan saaminen on palkitsevaa. Harjoitte-

lijalle työ tarkoittaa mahdollisuutta työssä oppimiseen, lisäkouluttautumiseen sekä omaan mentoriin työpaikalla.

Italialaisen Federica Vittorin mukaan hänelle harjoittelu oli niin tärkeää, ettei palkattomuus haitannut. Tärkeämpää oli kokemus ja oven auki saaminen työmarkkinoille.

Ranskalaisen Michel Patardin mukaan hänen kotimaassaan harjoittelusta pitäisi maksaa, mutta usein näin ei tapahdu.

Suomalaiset esittivät, että harjoittelusta pitää aina saada jotakin vastiketta, jos harjoittelupaikka hyötyy harjoittelijan työpanoksesta.

Suomessa yhteistyö toimii

Monet seminaariedustajat odottivat ammattijärjestöiltä tiiviimpää yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa, jotta ne voisivat yhdessä puuttua esiteltyihin ongelmiin.

Suomessa yhteistyö järjestöjen välillä on ollut jo pitkään itsestään selvää ja asiatkin ovat suhteellisen hyvin.

Seminaarissa keskusteltiin myös joustoturvan eli Tanskan mallin mah-

Jukka Parkkola.

dollisuuksista ja uhista nuorille osaajille, kun he astuvat ensimmäisiä kertoja työmarkkinoille. Kolmantena teemana oli työmarkkinoille siirtyvän koulutetun yrittäjyys. n Jukka Parkkola, opiskelija-asiamies, AKAVA

AKAVA tukee reilua peliä urheiluvälineiden valmistuksessa

A

KAVA on mukana ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen Play Fair 2008 -kampanjassa, joka haluaa kiinnittää huomiota työntekijöiden oikeuksiin urheiluvälineteollisuudessa. Asia on ajankohtainen, sillä Kiina isännöi vuoden 2008 olympialaisia ja työntekijöiden oikeudet ovat maassa retuperällä.

Play Fair 2008 -kampanjaverkoston tutkimuksesta käy ilmi, että kiinalaisissa urheiluvälinetehtaissa on tapahtunut räikeitä työlainsäädännön rikkomuksia, mm. lapsityövoiman käyttöä. Kyseisissä tehtaissa on valmistettu virallisia olymUUSI

Insinööri

piatunnuksen sisältäneitä tuotteita Ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt vaativat kansainväliseltä olympiakomitealta muun muassa, että olympialaisten lisensioituja tuotteita valmistettaessa noudatetaan kansainvälisiä työelämän minimistandardeja. Olympialaisten isäntämaiksi pitäisi valita ainoastaan maita, jotka ovat ratifioineet kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymät työelämän perusoikeudet ja noudattavat niitä. Työntekijöiden oikeudet ovat olennainen osa olympialaisten peruskirjaa ja KOK:n eettisiä ohjeita. Play

Fair 2008 -kampanja edellyttää, että olympiakomitea sitoutuu vähentämään urheilutarviketeollisuudessa tapahtuvaa työntekijöiden riistoa.

Kansainväliseen kampanjaverkostoon kuuluu ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Mukana on myös ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC. Suomesta osallistuvat muun muas­s a kaikki palkansaajakeskusjärjestöt ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. Uusi Insinööriliitto on SASK:n jäsen. n 23

osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Genencor Genencor on maailman johtavia bioteknologian yrityksiä. Sen asiakkaat löytyvät pesuaine- ja tärkkelysteollisuudesta sekä tekstiili- ja rehuteollisuudesta.

Tanskalaisen Daniscon omistaman yrityksen pääkonttori ja tutkimuskeskus sijaitsevat USA:ssa. Henkilöstömäärä on noin 1 500. Tehtaita on Suomen Hangon ja Jämsänkosken lisäksi Belgiassa, Argentiinassa, USA:ssa ja Kiinassa.

24

Meeri Säily Genencorin laboratoriossa.

Oman alan kesätöissä Meeri Säilyä onnisti! Hän sai opintojaan vastaavan kesätyöpaikan Genencor Oy:stä Hangosta. Bio- ja elintarviketekniikan alan opinnot saavatkin työn myötä uutta puhtia!

M

eeri Säily on ollut toukokuun alkupuolelta lähtien kesätyössä yrityksen laboratoriossa, jonne hän toivoikin pääsevänsä. Työ jatkuu elokuun loppuun. Kaiken kaikkiaan yrityksessä on 25 kesätyöntekijää, jotka tekevät keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.

Kaksi vuotta bio- ja elintarviketekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa opiskellut Meeri Säily on erityisen kiinnostunut biologiasta, kemiasta ja matematiikasta. Näin ollen biotekniikan opinnot ovat juuri häntä varten.

Meeri Säily on ollut tyytyväinen oppilaitoksensa tarjoamiin opetus- ja laboratoriotiloihin. Yhteistyö yritysten kanssa on myös ollut toimivaa. Niinpä yhteydet Genencoriin olivat kunnossa ja yhteydenotto kesätöitä varten hoitui kivuttomasti yrityksen nettisivuilla.

Kävimme opintomatkalla tutustumassa yritykseen, onhan se maailman suurimpia biotekniikan yrityksiä toimialallaan, Meeri kertoo. Hänen aloitteestaan yritysvierailu järjestyi viime keväänä.

ajan. Ympäristöasioihin ja kierrättämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, Meeri tietää.

Vuonna 2001 Genencor asetti itselleen tiukat ympäristötavoitteet. Ympäristövaikutukset on pystytty tehtaalla lähes puolittamaan ja edelleen parempaan suuntaan halutaan kehittyä.

Entsyymeillä voidaan edistää kestävää kehitystä, sillä niillä voidaan korvata perinteisiä kemikaaleja, kuten fosfaatteja ja tiettyjä teollisia prosesseja.

Niiden ansiosta pyykkikin puhdistuu alhaisemmassa lämpötilassa, jolloin säästetään paljon energiaa. Tekstiiliteollisuus taas voi käyttää sellulaasientsyymejä monien emäksisten ja hapettavien aineiden asemesta.

Meeri Säilyä kiinnostaisi tutustua yritykseen monipuolisemminkin. Kiinnostus prosessitekniikkaa kohtaan on herännyt. Seuraavaksi hän haluaisi perehtyä prosessin pyörittämiseen eli tuotantoon. n

Kokeita laboratoriossa

Meerin työ laboratoriossa on kesän aikana koostunut laadun seurantaan liittyvistä fysikaalisista mittauksista. Hän on määrittänyt entsyymiaktiivisuuksia, ympännyt mikro-organismeja fermentoriin, jossa ne lisääntyvät edelleen ja tuottavat entsyymejä. Prosessit ovat kestoltaan eri pituisia.

Laatua seurataan koko prosessin UUSI

Insinööri

Meeri Säily mittaa laboratoriossa entsyymiaktiivisuuksia.

25

osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Kaksi Mikaelia valmistui insinööriksi viime keväänä.

Mikael Rajaniemi päätti sähköinsinöörin opinnot Stadiasta ja Mikael Huuh­ ka mediatekniikan opinnot EVTEK-ammattikorkeakou­ lusta. Ahkeraa puurtamista ei estänyt se, että kumpi­ kin on ollut syntymästään saakka kuuro. Heidän äidin­kielensä on viittoma­ kieli.

Mikael Huuhka (vas) ja Mikael Raja­ niemi toivovat, että kuurovammaiset hakeutuisivat rohkeammin opiskelemaan ja kokeilemaan omia kykyjään.

Kuurous

ei ole este insinööriopinnoille

A

mmattikoulussa syntynyt kipinä opintojen jatkamisesta sai kummankin hakeutumaan ammattikorkeakouluun. Näin Mikael Rajaniemi aloitti sähköinsinöörin ja Mikael Huuhka mediatekniikan opiskelun.

Jo päiväkodista lähtien lapsuudenystävinä varttuneet Mikaelit valitsivat saman uran. Kumpaakin viehätti insinööritieteiden systemaattisuus ja teoreettisuus.

26

Kumpikin Mikael on tyytyväinen uravalintaansa nyt, kun insinöörin paperit ovat taskussa ja imppulakki päässä.

Opiskelun aikaiset huolet ja vaivat on hyvin ansaittu kesäloma pyyhkäissyt pois.

Opiskelun helppous ja vaikeus

Teoriapainotteiset alkeisopinnot sujuivat hyvin, sillä kumpikin oli kiinnostunut matematiikasta. Mikael Huuhka tosin

tunnustaa ensimmäisten vuosien teorian pänttäämisen olleen sekä tylsää että työlästä. Varsinkin fysiikka tuotti vaikeuksia, sillä yksi vuosi lukiossa ei riittänyt antamaan kunnollisia tietoja.

Mikael Rajaniemen mielestä opettajat olisivat voineet jakaa enemmän lisätietoja paperilla. Näin uusi tieto olisi ollut helpompi ja nopeampi sisäistää.

Kaikkea kun ei millään ehtinyt kirjoittaa ylös. Opiskelukaverit tosin olivat suurek-

si avuksi ja muistiinpanoja täydennettiin ahkerasti luentojen jälkeen.

Mikael Huuhka käytti kahtena ensimmäisenä vuotena pelkästään kirjoitustulkkia. Mediatekniikan opinnot, audiovisuaalinen tekniikka sekä wwwsivujen ja ohjelmistojen luominen sujui hyvin ilman viittomia.

– Kommunikointi oli helppoa niin opettajan kuin opiskelukaverien kanssa.

Ryhmätöissä käytimme ahkerasti tietokonetta ja sähköpostia, myös kirjoitimme paperille, Huuhka kertoo.

Rajaniemellä oli apunaan tulkki Ahti Tenhunen lähes opintojen alusta lähtien. Kahtena viimeisenä opiskeluvuotena Tenhunen tulkkasi vuorotellen kumpaakin.

Mikael Rajaniemi.

Viittomakieleen uusia viittomia

Tulkki Ahti Tenhusen apu oli välttämätön opiskelijoille, että he pystyivät opiskelemaan insinööriopintojen teoriaosuutta. Hän oli tiiviisti mukana kummankin Mikaelin opinnoissa vääntäen insinööritieteen termejä viittomiksi. Taisi saada itsekin samalla aimo annoksen insinööritietoutta.

– Jouduimme kehittämään runsaasti uusia viittomia pyrkiessämme mahdollisimman suureen täsmällisyyteen käsitteissä, Tenhunen kertoo. Yhdessä sitten sovittiin, mitä viittomia käytetään.

Tekniikan kehittyessä sahkö- ja mediatekniikankin alalle syntyy jatkuvasti uusia termejä. Toiset on helpompi kääntää viittomakielelle kuin toiset. Esimerkiksi Bluetooth oli helppo kääntää ”sininen hammas” viittomaksi.

Sen sijaan kvantti-käsitteen kääntäminen viittomaksi tuotti jo vaikeuksia.

Siihen piti kehittää aivan oma viittoma.

Tenhunen kertoo, että yhdessä sovittiin aluksi, että ”energiaisku” on lähellä sen tarkoitusta. Vuoden kuluttua syntyi vakiintunut viittoma. Näin opiskelujen kuluessa tulkki kehitti opiskelijoiden kanssa uutta insinööritieteen viittomakieltä.

toista työmahdollisuutta. Opiskelukesinä hän oli kesätöissä elektroniikka-alan yrityksissä sekä röntgenlaitteita kehittävässä yrityksessä, jonne hän myös teki laadunvalvontaa koskevan insinöörityönsä. Hän uskoo löytävänsä sopivan työpaikan,

Harrastukset

Töitä tiedossa

Mikael Rajaniemen mielestä insinöörin tutkinto voi tarjota monta mielenkiinUUSI

Insinööri

kunhan kesäloman jälkeen käynnistää tosissaan työpaikan etsinnän.

Myös Mikael Huuhka on toiveikas.

Hän oli insinöörityössään mukana tutkimassa Bluetoothin käyttöliittymää Nokialle. Huuhkan mukaan media-alaan liittyvää työtä on jatkuvasti tarjolla erityisesti Espoossa ja Oulussa. Huuhkaa kiinnostaa erityisesti kännykkäohjelmointi, jota hän toivoo voivansa jatkossa tehdä.

Mikael Huuhka.

Miten harrastuksille sitten on jäänyt aikaa tavanomaista tiiviimmän opiskelun ohessa?

Kumpikin Mikael hymyilee leveästi kun aletaan puhua rennommista asioista. Rajaniemi kertoo harrastavansa kuntosalia, uintia, pyöräilyä ja ystävien kanssa golfaamista. Matkustelu tuntuu myös olevan nuoren miehen suosikkeja.

Huuhka on harrastanut salibandya koko opiskelujen ajan. Lisäksi hän seuraa tietotekniikan kehitystä aktiivisesti. Tyttökaverin kanssa harrastettiin rotukissan kasvatusta. Ja sitä tavanomaista biletystä, mitä nyt kaikki nuoret harrastavat. n 27

osaaminen Teksti ja kuvat: Jukka Väyrynen

Kun järjestöön kuuluu teknistä väkeä labo­ ranteista puutarhureihin ja kartoittajista puhtauspalvelualan suunnittelijoihin, voisi otaksua, että toiminta olisi melkoista seka­ metelisopan hämmentämistä. Päinvastoin, sanovat asiasta vastuulliset. Monipuolisuus onkin rikkautta.

Rikkautena

monipuolisuus Erityisesti pienten ja heiveröisissä taloudellisissa kantimissa olevien kuntien henkilöstön kannalta tupon syntyminen on apulaiskaupunginpuutarhuri Jaakko Räikkösen mielestä välttämätöntä.

V

iime vuodenvaihteeseen asti Kuntien Tekniset KTK:n eräänlaisena kokoomaliittona toiminut Kuntien Teknisten Liitto yhdistää kuntatekniikan ammattiryhmiä, joiden ääni ei pääluvun vähyyden takia yksin kantaisi riittävän pitkälle.

Liiton puheenjohtaja, aluepalomestari Aulis Toivonen vakuuttaa, että järjestön jäsenten ammattinimikkeiden kirjo tarjoaa erinomaisen näyttämön seurata kuntateknisten asioita useammasta kuin vain yhden ammattiryhmän näkövinkkelistä.

Samaa mieltä on Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestön KTN:n Rauman pääluottamusmies, apulaiskaupunginpuutarhuri Jaakko Räikkönen.

– Pidän sitä paikallisestikin rikkautena.

28

Tämä on melko leveän sektorin hoitamista, KTL:n puheenjohtajanakin 1990luvulla toiminut Räikkönen vahvistaa.

Samoja ongelmia

Hän sanoo pitävänsä nimenomaan siitä, että eri ammattiryhmien kanssakäynti liiton sisällä tuottaa uusia ajatuksia, joita ei välttämättä nousisi esiin yhtä kapeaa ammattialaa edustavan järjestön sisällä.

Pääluottamusmiehenä ja KTL:n paikallisten jäsenten edusmiehenä hän pitää järjestön ammattikirjoa kiintoisana siksikin, että joutuu perehtymään monen eri ammattiryhmän ongelmiin.

– On mielenkiintoista, että jokaisella ammattiryhmällä on ongelmia, joiden he uskovat vaivaavan yksinomaan

heitä. Kun sitten kuuntelee tarkemmin, huomaa, että loppujen lopuksi ongelmat ovat pitkälle yhteisiä, vaikka kukin ammattiryhmä käyttääkin niistä vähän eri nimikkeitä.

Pieniä ryhmiä edustavan liiton yksi vahvuus on hänen mielestään myös se, että liiton sisällä toimivilla ammattiryhmillä on ammattialakohtaisia työryhmiä, jotka tuottavat omia näkemyksiään liiton toimintaan niin paikalliselle kuin valtakunnallisellekin tasolle.

Koulutustaso kohoaa

Jos liiton edustamien ammattialojen työpaikat takavuosina täyttyivät ensisijassa teknisiä kouluja tai opistoja vastaavissa oppilaitoksissa oppinsa saaneista, tänään

Kuntien Teknisten Liitto KTL ry Perustettu vuonna 1946.

19 alueellista jäsenyhdistystä ja kaksi ammattialakohtaista yhdistystä.

Jäsenmäärä runsaat 3 500.

Laitoshuollon työnjohtaja Brita Sahros edellyttää, että sopimuskierroksella kiinnitetään edelleen huomiota naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistämiseen.

yhä useampi alkaa olla ammattikorkeakoulun päästötodistuksen saanut. Kuvaavaa järjestön jäsenkunnalle on Räikkösen mukaan koulutustason jatkuva kohoaminen.

– Voi sanoa, että kaikilla edustamillamme aloilla on jo ammattikorkeakoulutasoista koulutusta, hän sanoo. Se näkyy jäsenistössä.

– Vanhan koulutuspohjan saaneet kouluttautuvat ahkerasti amk-tasolle.

Uudet tulijat puolestaan ovat lähes poikkeuksetta amk-koulutettuja.

Eläkkeellesiirtymisen myötä koulutustaso nousee kaiken aikaa.

Huomiota tasa-arvoon

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laitoshuollon työnjohtaja Brita Sahros pitää yhtenä sopimuskierroksen tärkeimmistä tavoitteista naisten ja miesten välisen palkkaeriarvoisuuden tasaamista.

– Se on ihan totta, että naisen euro on edelleen 80 senttiä. Palkkauksellisen tasa-arvon toteutuminen on edelleen luvattoman huonossa jamassa.

Hänen mielestään KTL:n edustaUUSI

Insinööri

milla aloilla on myös ongelmia teknisten sopimuksen toteutumisessa.

– Sitä ei vieläkään arvosteta joka paikassa. Työnantaja tahtoo edelleen työntää teknisten sopimuksen alle kuuluvia ihmisiä KVTES:n piiriin, hän sanoo kuvaa Husin noin 300 teknisen asemaa kaikkiaan pitkälti yli 20 000 hengen sairaanhoitokonsernissa.

Toinen sopimuksen soveltamiseen liittyvä ongelma erityisesti Husin piirissä liittyy hänen mukaansa tehtäväkohtaisiin palkanosiin.

– Työnantaja ei osoita mielellään lisää rahaa, vaikka pisteytyksiä nostetaankin, hän kuvaa tilannetta. Hyvän päinvastaisen esimerkin hän poimii Lappeenrannasta, jossa työnantajan tarjoamalla lisärahalla on saatu aiemmat kuilut ummettua.

Lisäoppia saamassa

Parhaillaan Porvoon sairaalan lisärakennuksen puhtauspalvelujen suunnittelun kimpussa askaroivalla Sahroksella on pitkä historia KTL:läisiten edusnaisena. Viime vuosikymmenen lopulla hän toimi Husin laitoshuollon luottamus-

Kunta-alan teknisten toimihenkilöiden järjestö. Liittoon voivat kuulua teknisessä tai siihen rinnastettavissa tehtävissä kunnan, kaupungin, kuntayhtymän, kunnallisen osakeyhtiön, kunnallisen valtioapupalkkaisen laitoksen tai seurakunnan virka- tai työsuhteessa palvelevat henkilöt, joiden tehtäviin edellytytetään tekninen tai siihen rinnastettava koulutus tai teknisen alan kokemus.

Ammattiryhmiä ja nimikkeitä laborantit, suunnittelijat, hortonomit, teknikot, piirtäjät, kartoittajat, erityishuollon ja kuntoutusalan toimihenkilöt, esimiestehtävissä pelastushallinnossa, viher-, liikenne-, ruokapalvelu-, kiinteistöja puhtauspalvelualalla ja muilla vastaavilla aloilla toimivat.

Aikoinaan ensimmäisenä julkisen alan liittona STTK:n jäseneksi liittynyt KTL päätti edustajakokouksessaan viime joulukuun alussa liittyä tuolloin vielä perusteilla olleeseen Uuteen Insinööriliittoon.

Puheenjohtaja Aulis Toivonen.

miehenä ja vuodesta 2000 varaluottamusmiehenä. Hän istuu myös KTL:n hallituksessa.

Siivousteknikon koulutuksen saaneen työnjohtajan tehtävänimike on lähiaikoina muuttumassa suunnittelijaksi, jos kohta ”muutos ei vaikuta tehtävään eikä palkkaan”.

Brita Sahros on myös hyvä esimerkki KTL:n jäsenten kohoavasta koulutustasosta: hän opiskelee paraikaa työn ohessa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa amk-restonomiksi. n 29

edunvalvonta Teksti ja kuvat: Juha Europaeus

Kiina tarvitsee insinöörejä Kiinassa elintaso nousee kovaa vauhtia. Talouskasvun taustalla on koulutustason nousu. Insinööriosaamista arvostetaan Kiinassa korkealle.

S

hanghain keskustassa on vaikea kuvitella vierailevansa kommunistisessa maassa. Kaupungin pääkatu Nanjing Road välkkyy iltavalaistuksessa kuin New Yorkin Broadway tai Pariisin Champs Élysées.

Kiinan kiivas talouskasvu on kestänyt kohta kolme vuosikymmentä. Vuoden 1978 jälkeen talouskasvu on ollut keskimäärin lähes kymmenen prosenttia vuodessa. Käytännössä kasvu on merkinnyt elintason tuntuvaa nousua sadoille miljoonille ihmisille. Kiinalaisten elinikä ja koulutustaso ovat kohonneet samalla kun lapsikuolleisuus ja äärimmäinen köyhyys ovat selvästi vähentyneet.

Vuonna 1978 Kiinan osuus maailmantaloudesta oli yksi prosentti ja ulkomaankaupan määrä 20 miljardia dollaria. Nyt Kiinan osuus maailmantaloudesta on neljä prosenttia ja ulkomaankauppa yli 1000 miljardia. Runsas

30

kymmenen vuotta sitten Kiinassa ei ollut kännyköitä juuri lainkaan, nyt maassa on yli 460 miljoonaa matkapuhelimen käyttäjää, eli enemmän kuin missään muussa maassa.

Talouskasvun taustalla on kansalaisten kohonnut koulutustaso ja tuottavuuden nousu. Peruskoulutuksen lisäksi Kiinan hallitus on suosinut ulkomaisia investointeja. Ulkomaiset yhtiöt ovat tuoneet maahan osaamista ja pääomaa.

Vuonna 2004 kansainväliset yritykset perustivat Kiinaan 700 uutta tutkimus- ja kehityskeskusta. Hallitus on määrätietoisesti tukenut kehitystä perustamalla viime vuosina useita kymmeniä tiede- ja teknologiakeskuksia eri puolille maata.

Kiivas rakentaminen jatkuu

Yksi Kiinan talouskasvun moottoreista on rakentaminen, jota pitää yllä histori-

an suurin muuttoliike. Yli kymmenen miljoonaa kiinalaista muuttaa vuosittain maalta kaupunkeihin.

Rakennuskannan kasvu näkyy erityisesti itärannikon suurkaupungeissa, missä kokonaisia kaupunginosia rakennetaan kerralla uuteen uskoon.

Kiinassa rakennetaan maailman korkeimpia taloja, pisimpiä siltoja, suurim-

Monen alan osaajia on vaikea löytää

L

ahtelainen öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimia valmistava Oilon Oy aloitti liiketoiminnan Kiinassa 1990-luvun alussa. Ensimmäisen myyntikonttorin yhtiö perusti Shanghaihin 1998. Nyt toiminta on laajentunut Wuxi –nimiseen kaupunkiin noin sadan kilometrin päähän Shanghaista. Yhtiöllä on Wuxissa omaa tuotantoa ja kolmisenkymmentä paikallista työntekijää. Oilon etsii koko ajan insinöörejä tehtaalleen.

– Sähkötekniikan, ohjelmoinnin ja hydrauliikan osaajille löytyy töitä, sanoo Oilonin Kiinan yksikön johtaja Johan Tallberg.

Yhden ihmisen on osattava monenlaisia töitä. Valmista osaamista ei Kiinasta kuitenkaan löydy. Itse kouluttamalla saamme erinomaisia ammattilaisia.

Työnhakuprosessi on hyvin samanlainen kuin Suomessa. Pääasialliset työnhakumenetelmät ovat lehti-ilmoitukset ja rekrytointimessut.

Palkkatoivomus on tärkeä kriteeri, samoin kuin sitoutuminen paikkakuntaan. Shanghaihin karataan helposti töihin, koska siellä maksetaan hieman parempaa palkkaa.

Työntekijän kouluttaminen ei ole yritykselle suuri kustannus, mutta aikaa kouluttamiseen menee lähes vuosi. Kokeneen ammattilaisen mukana kulkeminen opettaa tulokkaalle monenlaisia taitoja.

Kiinalaiset ovat tarkkoja toistuvissa rutiineissa, mutta rutiinin muuttaminen voi olla vaikeaa. Yksi ongelma on myös kielimuuri. Englanninkielen osaajia on vähän.

– Kaupantekijä ja tekninen osaaminen mahtuu harvoin samoihin vaatteisiin, Tallberg toteaa.

– Huoltopäällikön pitää osata esiintyä messuilla asiakkaiden kanssa sujuvasti. Hänen on myös pukeuduttava tarvittaessa haalariin ja tiedettävä tekniikasta. Perinteisesti Kiinassa myyntimies pukeutuu pukuun, eikä omista edes haalaria. n

UUSI

Insinööri

pia kauppakeskuksia, satamia ja lentokenttiä. Tiibetissä rakennetaan osittain yli viiden kilometrin korkeudessa kulkevaa rautatietä.

Kaikki tapahtuu hämmästyttävän nopeasti. Kiinan ensimmäinen moottoritie rakennettiin vasta 1980-luvun lopussa, nyt moottoritietä on valmiina lähes 50 000 kilometrin verran.

Kiinan insinööritaidon näyte on parin vuoden kuluttua valmistuva kolmen rotkon pato. Kyseessä on maan suurin rakennusprojekti sitten Kiinan muurin valmistumisen. Valmiina patojärjestelmään tulee 26 erillistä 700 megawatin voimalaitosta, jotka tuottavat sähköä 18 ydinvoimalan verran.

Kiina rakentaa pääasiassa ilman ulkomaista apua. Rakennusyhtiöt, insinöörit ja suurimmassa osassa projekteista myös sijoittajat ja urakoitsijat ovat kiinalaisia. Ulkomaisia arkkitehtitoimistoja käytetään konseptisuunnittelussa, mutta rakennuskohteiden yksityiskohtien suunnittelu tehdään omin voimin.

Insinööriosaaminen korkealla

Insinööriosaaminen on Kiinassa perinteisesti korkealla tasolla. Insinööritieteitä arvostetaan ja työntekijät erikoistuvat pitkälle. Kiinassa on myös yliopistoja, joissa opetus keskittyy vain nosturitekniikkaan tai autonmoottoreihin.

– Kiinalainen insinööri on erittäin ahkera ja tekee paljon ylitöitä, sanoo Chi-

Johan Tallberg johtaa Oilon Oy:n Kiinan yksikköä.

na Works -vientiyhtiössä Guangzhoussa työskentelevä Pekka Korva.

Kiinalaisten tekninen tietämys on myös vahvaa, erityisesti matematiikassa. Heikkoutena ovat kehnot projektinhallintataidot – kiinalainen insinööri ei halua ottaa vastuuta. Kiinalainen ei myöskään ole kovin lojaali työnantajalleen. Hän voi vaihtaa kilpailijalle hyvinkin helposti. Kiinalainen ajattelee ensin omaa etuaan, toiseksi perhettään, sukulaisiaan ja ystäviään ja vasta viimeisenä työnantajaansa.

Insinöörien palkat ovat muihin palkkoihin verrattuna korkealla. Keskimääräinen kiinalaisen insinöörin kuukausipalkka on noin 6 000–12 000 renminbiä kuukaudessa (600–1200 euroa). Tietotekniikan ja rakennusalan insinöörit voivat saada jopa 30 000 renminbiä (3 000 euroa) kuukaudessa, jos heillä on vankka kokemus ja he työllistyvät suuriin yrityksiin.

Matalapalkkaisiakin insinöörejä löytyy, sillä kiinan kielessä insinööriä tarkoittavalla sanalla käsitetään myös alemman koulutusasteen teknikot ja mekaanikot. Suuri osa muissa ammateissa toimivista ansaitsee noin 1 000 renminbiä (100 euroa) kuukaudessa.

Kiinalaisen työn arvostus ei länsimaissa ole kovin korkealla. Kiinalaisia pidetään halpatavaroiden tuottajina ja merkkituotteiden kopioijina. Tuotteiden testaus ja laaduntarkkailu eivät ole länsimaisella tasolla. n 31

edunvalvonta Teksti: Jari Hakala n Kuva: Vaasan amk

Vaasan ammattikorkeakoulussa ristiriitaiset tunnelmat Tekniikan aloituspaikat laskussa – työvoimatarve kova Vaasan ammattikorkeakoulussa eletään ristiriitaisissa tunnel­ missa. Varsinkin paikkakunnan isot teollisuusyritykset kaipaa­ vat jatkuvasti osaavia työnteki­ jöitä. Samaan aikaan tekniikan aloituspaikkojen määrää on lei­ kattu.

V

aasan ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso on hitusen apealla tuulella. Insinöörin ammattiin valmistavia tekniikan alan aloituspaikkoja on ensi vuoden osalta karsittu reilulla neljälläkymmenellä. Niitä on vuonna 2008 tarjolla reilut 240. Mitenkään uudessa tilanteessa Paaso ja muu ammattikorkeakoulun väki ei ole. Paikkojen määrä on vähentynyt myös aiempina vuosina. Syyt löytyvät opetusministeriöstä, jossa ammattikorkeakoulun tilannetta tarkastellaan maakuntapohjaisesti.

Paason mukaan tapa on epäoikeudenmukainen.

– Jos suhteutetaan pelkästään Pohjanmaan maakunnasta opiskelemaan tulevan ikäluokan kokoon, niin opintopaikkoja on runsaasti. Vaasa on kuitenkin perinteinen koulutuskaupunki, joka palvelee vähintäänkin koko entistä Vaasan läänin aluetta. Silloin korkeakoulupaikkoja ei olekaan erityisen pal-

Jouko Paaso on huolissaan insinööri­ koulutuspaikkojen vähentämisestä.

32

jon, vaan ollaan jopa jäljessä joidenkin muiden alueiden paikkamääristä, Paaso kertoo.

Myös uusien oppilaiden saaminen erityisesti tietotekniikkapuolelle on osoittautunut pitemmän aikaa vaikeaksi. Tässä tilanteessa aloituspaikkojen vähennys voi tuntua luonnolliselta, varsinkin kun suunta on muun Suomen kaltainen. Vaasassa tilanteen tekee kuitenkin ristiriitaiseksi se, että paikkakunnan kovat työllistäjät, ABB, Wärtsilä sekä taajusmuuttajia valmistava Vacon ovat jatkuvasti pätevän työvoiman tarpeessa.

Muualta maakunnasta löytyy puolestaan todella paljon pk-sektorin yrityksiä, jotka myös ovat hyviä työllistäjiä. Pohjanmaan työttömyysaste taas on koko maan alhaisimpia.

– Kaikki meiltä valmistuvat insinöörit, myös tietotekniikan insinöörit, saavat erittäin hyvin töitä. Käytännössä työttömiä ei ole ollenkaan, Paaso sanoo.

Kun töitä on tarjolla ja kouluun hakijoista ei ole tunku, joudutaan oppilas-

paikkoja täyttämään Paason mukaan toisinaan ”vähän heikommalla aineksella”. Tästä porukasta moni keskeyttää opintonsa.

Myös hyvät asiat esille

Paaso toivoo yrityksien lisäävän omaa aktiivisuuttaan tiedottamisessa, silloin kun niillä menee hyvin. Myös työnkuvia voisi tuoda paremmin esille. Näissä asioissa petraaminen saattaisi helpottaa oppilaiden hankkimista.

– Ettei jatkuvasti uutisoitaisi sitä, kun jossain aloitetaan yt-neuvottelut.

Teknologiateollisuus työllistää kuitenkin jatkuvasti enemmän kuin sieltä pannaan pois.

Paaso valittelee matemaattisten aineiden aiempaa vähäisempää painoarvoa peruskoulun ja keskiasteen opetuksessa.

Kun moni valitsee lyhyemmän matematiikan, he sulkevat samalla pois mahdollisuuden tulla teknisille aloille.

Ammattikorkeakoulun englannin-

kielisille aloituspaikoille on kovempi tunku. Englannin kielellä opiskelevia varten koulusta löytyy tietotekniikan insinööriksi valmistava linja. Hakijat tulevat yleensä eksoottisista maista. Paikkoja voisi jopa lisätä, mikäli EU-maiden ulkopuolelta opiskelemaan tulevien lukukausimaksut eivät olisi jossain vaiheessa todennäköisiä.

Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulussa pohditaan Paason mukaan aiempaa vakavammin pystytäänkö opiskelijoita ottamaan enemmän muualta Euroopasta, erityisesti Itä-Euroopasta. Tämä olisi helpompaa yhteistyön hiomisella Vaasan yliopiston kanssa. Muualta tulevat opiskelijat saattaisivat helpottaa ensi vuosikymmenellä odotettavissa olevaa työvoima- ja osaajapulaa. Pula on enemmän kuin todennäköinen, sillä ensi vuosikymmenellä nuorempien ikäluokkien määrä Pohjanmaalla pienenee.

– Vaikka aloituspaikkojen määriä pidetään suunnilleen nykyisellä tasolla, niin hakijoita on entistä vähemmän. n

STIPENDEJÄ INSINÖÖREILLE Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa 800 euron stipendejä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea.

Stipendinhakijan tulee olla Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen.

Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua (ÄLÄ SIIS LÄHETÄ AINEISTOA VIELÄ HAKEMUKSEN MUKANA).

Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan tässä lehdessä.

UUSI

Insinööri

Hakemuksen tulee olla enintään yhden sivun mittainen ILMAN LIITTEITÄ ja siinä tulee olla seuraavat tiedot : • stipendin tarkoitus • henkilön täydellinen nimi • henkilötunnus • osoite • puhelinnumero tai sähköpostiosoite • jäsenyhdistys • pankkiyhteys

Stipendihakemukset osoitetaan INSINÖÖRISÄÄTIÖN hallitukselle ja ne tulee toimittaa LOKAKUUN 31. PÄIVÄÄN mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Sähköpostiosoite: marjut.lehtikari@uil.fi

Lisätietoja saa tarvittaessa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä.

Vesa Haakana 0400 707 878 Seppo Mäkiranta 040 553 2899 Ari Rautakorpi 040 552 3737 Ari Impivaara 0201 801 822 Hannu Saarikangas 0201 801 820

33

edunvalvonta Teksti: Jari Järvi, toimialajohtaja

Tasa-arvotupo E

duskuntavaalien yhteydessä poliitikot antoivat kilvan lupauksia palkankorotuksista naisvaltaiselle kuntasektorille. Monet ilmoittivat jopa tarkkoja euromääräisiä summia, joilla kuntasektorin eri ammattialojen palkkakilpailukykyä tultaisiin edistämään.

Lupausten kohteena oli pääosin terveysja sosiaaliala.

Tulevat kolme viikkoa näyttävät, kuinka riitaisia neuvotteluista tulee ja pysytäänkö asetetussa aikataulutavoitteessa.

Samassa yhteydessä alettiin käyttää termiä tasa-arvotupo. Hyvin nopeasti hallitusneuvottelujen jälkeen kävi selväksi, ettei tällä kertaa neuvotella tupoa, vaan edessä on liittokierros. Tästä huolimatta tasa-arvotupo jäi terminä käyt-

töön ainakin tiedotusvälineissä.

Hallitusohjelmaan kirjattiin: ”Hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.”

Kärkevimmin tätä naispalkkaerää ovat vaatineet hoitoalan järjestöt. Hallitusohjelman kirjaus ei kuitenkaan anna tukea sellaiselle tulkinnalle, että rahat tulisi ohjata jollekin tietylle alalle. Naispalkkaerän kohdentumisesta tulee sopia työmarkkinapöydässä, jossa on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lisäksi mukana neljä pääsopijajärjestöä. On siis varmaa, että rahalle riittää muitakin ottajia kuin hoitajat ja vieläpä aivan yhtä hyvin perustein.

Kunta-alalle on povattu pitkiä ja riitaisia työmarkkinaneuvotteluja. Poliiti-

kot ovat toki tehneet hyvän pohjatyön ottaessaan eduskuntavaalikampanjoissaan ja niiden jälkeenkin roolin, joka ei heille kuulu. Virka- ja työehtosopimusten mukaisista korotuksista sovitaan työmarkkinaosapuolien kesken. Poliitikkojen tehtävänä ei ole puuttua näihin sopimusneuvotteluihin.

Kuntasektorin virka- ja työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät maanantaina 13.8. pääneuvotteluryhmän kokouksella. Neuvottelujen takarajaksi asetettiin perjantai 7.9. Kuntasektorilla pyritään siis saamaan sopimukset aikaan ennen niiden umpeutumista 30.9. Tulevat kolme viikkoa näyttävät, kuinka riitaisia neuvotteluista tulee ja pysytäänkö asetetussa aikataulutavoitteessa.

KTN on lähtenyt neuvottelukierrokselle tavoitteenaan useampivuotinen kunnallinen palkkaohjelma. KTN painottaa palkkatasa-arvon edistämistä sopimusalueilla ja erikoiskoulutusta edellyttävien vaativien tehtävien palkkauksen korjaamista kunnallisen palkkaselvityksen pohjalta. n

NSN:n ylempien toimihenkilöiden kipukynnys ylittyi

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN seuraa huolestuneena Nokia Siemens Networksin (NSN) asettamia uusia säästötavoitteita ja nopeutettua aikataulua lisäsäästöjen saavuttamiseksi. YTN muistuttaa, että jos NSN päätyy uusiin irtisanomisiin, yhtiön palvelukseen jäävä henkilöstö ylikuormittuu liiallisen työtaakan vuoksi.

YTN:n asiamies Tomi Seppä vaatii, että kaikki todelliset vaihtoehdot on tutkittava ennen kuin uusiin irtisanomisiin päädytään. Seppä on huolissaan siitä, miten työmarkkinat pystyvät vastaanottamaan lisää ja nopeutetulla aikataululla 34

NSN:ltä irtisanottavia.

YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Pertti Porokari vaatii pitkäjänteisempää henkilöstöpolitiikkaa. – Yhden kvartaalin tuloksen perusteella ei voi tehdä pitkälle aikavälille ulottuvia koko henkilöstöä koskevia surullisia päätöksiä. Laajoilla irtisanomisilla ja siitä seuraavilla määrällisesti liian pienillä henkilöstöresursseilla on toki vaikutusta työmotivaatioon, Porokari toteaa.

NSN:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Pentti Arpalahti arvioi, että alkuperäinen 1 500–1 700

henkilön vähennystavoite Suomessa ei riitä NSN:n johdolle. NSN:n toiminta alkoi huhtikuussa ja heti alusta lähtien yrityksen olisi pitänyt tuottaa voittoa.

Samaan aikaan kun henkilöstö on ajettu ahtaalle, pitäisi takoa kovaa tulosta, Arpalahti sanoo.

– Tämä vaatimus on kohtuuton ja jopa vaarantuu henkilöstön kestokyvyn pettäessä, Arpalahti toteaa.

Porokari muistuttaa, että kun isot henkilövähennykset ja muut yhdistymisestä seuranneet kustannukset tulevat kertaeränä maksuun, toki tällä on vaikutusta yrityksen tulokseen. n

UUSI

Insinööri

35

edunvalvonta

Työmarkkinaneuvottelut alkoivat Kunta-alalla pyritään ratkaisuun 7. syyskuuta mennessä

N

euvottelut uusista kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista alkoivat maanantaina 13. elokuuta. Pääneuvotteluryhmän kokouksessa sovittiin neuvotteluaikataulusta ja työryhmien asettamisesta.

Osapuolten yhteinen tavoite on neuvotella uudet virka- ja työehtosopimukset 7. syyskuuta mennessä. Pääneuvotteluryhmässä nimettiin myös sopimusalakohtaiset ja muut työryhmät.

Nykyiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 30.9.2007 saakka. Niiden piirissä on 428 000 palkansaajaa, 416 kuntaa ja 200 kuntayhtymää.

Kunta-alan työmarkkinaneuvottelut käydään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja henkilöstöä edustavien neljän pääsopijajärjestön kesken. Uudet virkaja työehtosopimukset neuvotellaan kaikille kunnan sopimusaloille.

Ilona Mäenpää

Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestön KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala (kesk.) saapumassa neuvotteluihin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajan Markku Jalosen (oik.) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtajan Tuire Santamäki-Vuoren kanssa.

• Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa neuvotteluissa kuntatyönantajia eli 416 kuntaa ja 200 kuntayhtymää.

• Kunta-alan unioni on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn yhteinen neuvottelujärjestö, johon kuuluu 47 prosenttia kuntien työvoimasta.

• Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa 26 prosenttia

Risto Kangas on JUKOn uusi neuvottelujohtaja.

36

Marketta Harinen

Kunta-alan pääneuvotteluryhmä kokoontuu seuraavan kerran 20. elokuuta.

Tietoa kunta-alan neuvotteluista ja sopimusaloista: www.kuntatyonantajat.fi > Sopimusneuvottelut 2007 n

kunta-alan henkilöstöstä.

• Toimihenkilöiden neuvottelujärjestön TNJ:n (Super ja Tehy) osuus kuntatyövoimasta on 23 prosenttia.

• Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestön KTN:n jäsenten osuus henkilöstöstä on nelisen prosenttia.

• KTN:n noin 20 000 jäsenestä UIL:n osuus on yli puolet.

• Kuntien teknisellä henkilöstöllä on oma virka- ja työehtosopimuksensa.

Risto Kangas JUKOn neuvottelujohtajaksi

J

ulkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n hallitus on nimittänyt neuvottelujohtajaksi Risto Kankaan. Hän on aiemmin toiminut JUKOn yhteyspäällikkönä, työmarkkina-asiamiehenä OAJ:ssä sekä pääluottamusmiehenä, rehtorina ja luokanopettajana Nurmijärvellä.

Kangas, 52, siirtyy neuvottelujohtajan tehtäviin välittömästi. Neuvottelu-

johtajana vuodesta 2001 toiminut Pekka Hemmilä 60 on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1.10.2007, mihin saakka hän työskentelee erityistehtävissä.

JUKO ry valvoo yli 200 000 akavalaisen palkansaajan etuja julkisella sektorilla. Se on kunta-alan, valtion ja kirkon pääsopijajärjestönä sopijaosapuoli virka- ja työehtosopimuksista neuvoteltaessa. n

Kuntien Teknisten historia julki Kuntien Tekniset KTK ry:n julkaisema uunituore teos ”Kohti teknisten keskusliittoa” käsittelee liiton historiaa vuosilta 1970–2006.

K

TK perustettiin vuonna 1970 kuntien teknisten toimihenkilöiden etujärjestöksi. Vuonna 2006 Kuntien Tekniset muodosti Insinööriliiton kanssa Uuden Insinööriliiton.

Aikakautta 36 vuoden aikana ovat leimanneet toisaalta kamppailu teknisten aseman puolesta, toisaalta pyrkimys rakentaa teknisten yhteistyötä yli järjestörajojen.

Ulkoistaminen ja AMK-uudistus liiton haasteina

2000-luvulla KTK on hakenut laajasta teknisten yhteistyöstä vastausta tilanteeseen, jossa perinteiset rajat julkisen ja yksityisen sektorin välillä ovat alkaneet murtua. Kuntien palveluiden ulkoistamisten seurauksena yhä useampi kunnan tekninen toimihenkilö on huomannut työskentelevänsä yksityisellä sektorilla, vaikka työpaikka ja työtehtävät eivät ole vaihtuneet.

Lisäksi ammattikorkeakoulu-uudistus on muuttanut Kuntien Tekniset KTK:n jäsenten perinteistä koulutuspohjaa. Tulevaisuudessa valtaosa kuntien teknisistä toimihenkilöistä on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita insinöörejä ja diplomi-insinöörejä.

Uuteen Insinööriliittoon

Toimintaympäristön muutos asetti perinteiset järjestörakenteet koetukselle ja johti Kuntien Tekniset pohtimaan uusia yhteistyökuvioita. KTK liittyi laboratorioalan osalta Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n jäseneksi vuonna 2005. Samana vuonna Kuntien Tekniset aloitti yhteistyöneuvottelut Insinööriliiton kanssa. Neuvottelujen tuloksena KTK ja Insinööriliitto sopivat liittojen yhdistämisestä vuonna 2006.

Näin muodostettu Uusi Insinööriliitto UIL aloitti toimintansa kuluvan vuoden alussa. n

Teoksen ”Kohti teknisten keskusliittoa.

Kuntien Tekniset KTK 1970–2006” on kirjoittanut FM Veijo Åberg Oy Spiritus Historiae Ab:stä.

KTK:n puheenjohtajia historiikin julkistamistilaisuudessa 7.8.2007 Suluissa vuodet, jolloin henkilö toimi KTK:n puheenjohtajana.

Alh. vas. tekn. Anssi Kuusela (pj. 1975– 1980), KTK:n kunniapuheenjohtaja, rkm.

Veijo Koskinen (1972–1975) ja ins. Juhani Sariola (1984–1985).

Ylh. vas. tekn. Lasse Alanko (1997–2001), tekn. Seppo Kaivola (1986–1993), KTK:n ja UIL:n kunniapuheenjohtaja sekä ins. (amk) Keijo Houhala 2001-, UIL:n I varapuheenjohtaja.

Elossa olevista puheenjohtajista tilaisuudessa ei ollut läsnä rkm. Helge Kosonen (1981–1983).

UUSI

Insinööri

37

edunvalvonta Teksti: Pertti Porokari, YTN Teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies

YTN Teknologiateollisuuden TES-taustaryhmä hyväksyi neuvottelutuloksen äänestyksen jälkeen

T

ES-neuvottelukierros oli jälleen kerran haastavampi kuin edelliset kierrokset. Ratkaisu syntyi lopulta kahden kuukauden tiukkojen neuvottelujen jälkeen. Neuvottelut käytiin aikaistetussa aikataulussa, sillä vanha TES olisi ollut vielä voimassa 30.9.2007 saakka.

Esitys aikaistuksesta tuli työnantajaliitoilta, joiden tavoitteena oli saada keskeiset vientiteollisuuden alat, kuten kemia ja teknologiateollisuus, työrauhan piiriin ennen syksyn neuvottelusumaa.

Porkkanaksi työnantajat tarjosivat palkankorotusten lisäksi sopimuksen alkuun kertakorvausta.

Neuvottelutulos syntyi 2.7.2007, jonka jälkeen YTN Teknologiateollisuuden TES- taustaryhmä piti kokouksen ja arvioi tuloksen. Taustaryhmä, joka muodostuu alan keskeisten yritysten luottamushenkilöistä, hyväksyi ratkaisun vasta äänestyksen jälkeen, sillä heikennykset koettiin raskaiksi ja euromääräisen vapaa-aikana matkustamisen korvausvelvoitteen puuttuminen jäi edelleen hiertämään luottamusmiehiä. YTN:n hallitus yhtyi taustaryhmän kantaan ja hyväksyi uuden työehtosopimuksen.

Sopimus korvasi vanhan sopimuksen, joka olisi ollut vielä voimassa 30.9.2007 saakka, ja astui voimaan 1.7.2007. So-

pimus on voimassa 30.4.2010 saakka, mutta on irtisanottavissa päättymään 30.9.2009, jos 2009 toukokuun loppuun mennessä ei ole saatu neuvoteltua 2009 vuoden palkankorotustasoa. 2007 ja 2008 palkankorotukset sisältävät paikallisesti sovittavia työpaikkakohtaisia eriä. Erien kohdentamisessa onnistuminen ylempien toimihenkilöiden kannalta näyttää, onko paikallisella sopimisella tulevaisuutta suomalaisilla työmarkkinoilla vai ei.

Työnantajat ovat paikallisen sopimisen lisäksi halunneet joustoja työelämään. Silti heillä ei ollut valmiuksia sopia työaikapankista. Ylemmät toimihenkilöt ovat valmiita joustavasti sovittamaan työ- ja perhe-elämää, mutta ei tekemään töitä vailla vastiketta. Pieni askel oikeaan suuntaan kuitenkin tapahtui, kun työehtosopimukseen saatiin kirjattua työaikapankkityöryhmä. Tosin kenttä ei enää suhtaudu kovinkaan luottavaisesti työehtosopimusten työryhmiin. Sopimuskauden aikana nähdään, onko tällä hetkellä alalla sovitun muutaman työaikapankin lisäksi syntynyt uusia.

Luottamushenkilön asemaa, tiedonsaantioikeutta ja ajankäyttöä saatiin täsmennettyä. Lisäksi lopultakin saatiin sovittua kolmiportainen luottamushen-

Pertti Porokari.

kilökorvaus. Luottamushenkilöt tekevät vaativaa ja arvokasta työtä, josta hyötyvät ylempien toimihenkilöiden lisäksi yritys.

On ollut häpeällistä, että ylemmät ovat tähän asti olleet ainoa henkilöstöryhmä, joka on tehnyt luottamushenkilötyötä ilman asianmukaista korvausta.

Neuvotteluja häirinneen Toimihenkilöunionin ajaman työehtosopimuksen soveltamisrajan siirron suhteen ei tullut muutoksia. n

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus sopimukseen

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Teknologiateollisuus ry ovat päässeet neuvottelusopimukseen, jonka YTN:n hallitus hyväksyi.

Neuvottelutuloksen kustannusvai38

kutus on 7,2–8,5 %. Ensimmäisenä vuonna palkankorotus on 3,9–4,4 % ja toisena vuonna 3,3–4,1 %. Lisäksi maksetaan elokuun loppuun mennessä kertakorvaus, jonka suuruus on 12 %,

kuitenkin vähintään 350 euroa.

Ylemmät toimihenkilöt on suurin toimihenkilöryhmä teknologiateollisuudessa, jossa heitä työskentelee noin 60 000. n

Neuvottelukierroksen tilaisuudet suunnittelu- ja konsulttialalla

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnitteluala järjestää työehtosopimusneuvotteluihin liittyvän tilaisuuksien sarjan elo-syyskuussa 2007. Alueelliset tilaisuudet pidetään ainakin Jyväskylässä, Kouvolassa, Oulussa, Porissa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi järjestetään yrityskohtaisia tilaisuuksia lähinnä pääkaupunkiseudulla.

Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki toimialalla työskentelevät ylemmät toimihenkilöt. Merkitse ajankohta kalenteriisi jo nyt ja kerro tilaisuuksista myös työkavereillesi!

Toivomme runsasta osanottoa ja kiinnostusta, sillä tilaisuuksissa käydään läpi ajankohtainen neuvottelutilanne sekä tiedotetaan mm. YTN:n suunnittelualan työehtosopimustavoitteista ja työnantajien asettamista tavoitteista. Toivomme myös vilkasta keskustelua ja palautetta. Edunvalvonta-asioiden käsittelyn lisäksi luvassa on kevyttä tarjoilua. Tilaisuuksiin ei pääsääntöisesti tarvitse ilmoittautua.

YTN on irtisanonut suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen päättymään 30.9.2007. YTN aloittaa neuvottelut sopimuksen uudistamisesta Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n kanssa elokuun puolivälissä. Ellei uuteen sopimukseen päästä, sopimukseton tila alkaa lokakuun alusta.

Alueelliset tilaisuudet Kouvola 28.8. klo 17.00, Hotelli Cumulus, Valtakatu 11 Turku 4.9. klo 17.00, Turun Upseerikerho, Kaivokatu 12 Pori 13.9. klo 17.00, Porin Suomalainen Klubi - Svenska Klubben, Eteläranta 10 Oulu 17.9. klo 17.00, Hotelli Cumulus Oulu, Kajaaninkatu 17 Tampere 18.9. klo 17.00, Holiday Inn Tampere, Yliopistonkatu 44 Jyväskylä 25.9. klo 17.00, Sokos Hotel Jyväshovi, Kauppakatu 35 Yrityskohtaiset tilaisuudet Pöyry 5.9. klo 16.00, Vantaa, Jaakonkatu 3 Rintekno-Ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt 6.9. 15.00, Porkkala Villa Vitsand (Huom: Ilmoittautuminen pakollinen!)

Sweco Pic 24.9. klo 16.00, Vantaa, Liesikuja 5 Etteplan 27.9. klo 16.00, Vantaa, Ensimmäinen savu (auditorio) Huom! Lista täydentyy elokuun loppuun mennessä.

Katso www.ytn.fi/suunnitteluala Lisätietoja: Teemu Hankamäki, asiamies, teemu.hankamaki@ytn.fi Matti Koskinen, asiamies, matti.koskinen@ytn.fi UUSI

Insinööri

Kemian alan ylemmät toimihenkilöt saavuttivat neuvottelutuloksen

K

emianteollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kemian ala saavuttivat neuvottelutuloksen kemianteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevasta palkkapöytäkirjasta 15. kesäkuuta. YTN:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen 18. kesäkuuta. Sopimuskausi alkoi 15.6.2007 ja päättyy 31.1.2010.

Sopimuskauden alkaessa maksetaan kertakorvaus, joka on 9 prosenttia ylemmän toimihenkilön kuukausipalkasta.

Ensimmäinen 2,7 prosentin yleiskorotus maksetaan 1.10.2007 alkavan palkanmaksukauden alussa. Toinen yleiskorotus on 2,2 prosenttia 1.9.2008 alkaen. Vuonna 2009 tulee 2,1 prosentin yleiskorotus 1.5. alkaen.

Lisäksi kaikkina kolmena ajankohtana palkkoja korotetaan 0,7 prosentin yritys- ja työpaikkakohtaisella erällä.

Ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetulla on mahdollisuus todentaa paikallisesti jaettavan erän suuruus ja sen jakoperusteet.

Paikallisen erän maksamisessa noudatettavat periaatteet todetaan paikallisesti yrityksen edustajan ja luottamusvaltuutetun tai ylempien toimihenkilöiden edustajan, esimerkiksi yhteyshenkilön kesken. Jaettavan erän suuruus todetaan yhteisesti.

Luottamusvaltuutetulla tai muulla ylempien toimihenkilöiden edustajalla on oikeus saada selvitys paikallisen erän kohdentamisesta. Selvityksestä pitää käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä sekä jaetun paikallisen erän kokonaismäärä. n

Elintarvikealalla kenttäkierros

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN järjestää elintarvikealalla kenttäkierroksen seuraaville paikkakunnille: Seinäjoki 14.8. klo 17.00, Turku 23.8. klo 17.00, Tampere 27.8. klo 16.00, Helsinki 3.9. klo 16.00, Kotka 19.9. klo 17.00 Kaikki paikkakunnalla tai lähialueilla asuvat elintarvikealan ylemmät toimihenkilöt ovat tervetulleita tilaisuuksiin!

Pitopaikat tarkentuvat myöhemmin, mutta varaathan päivän jo ennen kesää allakkaasi. Varsinaiset kutsut lähetämme myöhemmin. Lisätiedot muutoksista ja uusista tilaisuuksista löytyvät sivuilta: www.ytn.fi -> Elintarvikeala Lisäksi pidetään seuraavat yrityskohtaiset tilaisuudet: Valion pääkonttori, Helsinki 13.8. klo 16.00 Raisio Oyj, Raisio 23.8. klo 15.00 Tule kuulemaan lisää asiasta ja kertomaan mielipiteesi!

39

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Ammattikorkeakoulu ja yritys

hyötyvät yhteistyöstä Etelä-Karjalan ammattikorkea­ koulussa arvostetaan yhteistyötä yritysten kanssa. Tietotekniikkaalan yrityksistä SYSOPEN­DIGIA on menestyksekkäästi jo vuosia rekrytoinut koulun opiskelijoita.

S

YSOPENDIGIA:ssa team manager Panu Puro toimii linkkinä Etelä-Karjalan ammattikorkeakouluun. Yhteistyö toimii jo nyt varsin hyvin mutta sitä pyritään kehittämään ja lisäämään edelleen.

– Olemme järjestäneet rekrytointi­ tapahtumia, joissa olemme saaneet kontaktin opiskelijoihin sekä ammatti­ korkeakoulussa että yliopistossa, Puro kertoo.

SYSOPENDIGIA:n SmartPhone-liiketoimintaryhmä, joka on erikoistunut älypuhelinten ja informaatiojärjestelmien kehittämiseen osallistuu säännöllisesti keväisin Lappeenrannassa järjestettävään DuuniDay -rekrykampanjaan sekä muihin rekrytapahtumiin myös Lappeenrannan teknisessä yliopistossa.

40

Tommi Berg.

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan tekninen yliopisto ovat aktiivisesti mukana yritysyhteistyössä, sillä näin koulut saavat yrityksiltä kehitys­ ideoita ja -tarpeita koulutukseen.

Puron mukaan yhteistyön avulla ja eri rekrytilaisuuksiin osallistumalla yritykset ovat löytäneet osaavia työntekijöitä.

Opiskelijat mukana

Insinööriopiskelija Jani Hannonen ja jo insinööriksi valmistunut Tommi Berg saivat kosketuksen yritykseen juuri tällaisessa rekrytapahtumassa.

Tietotekniikassa ohjelmistotuotantoa opiskeleva Hannonen halusi nimenomaan tähän yritykseen ja otti yhteyttä. Nyt hän on SYSOPENDIGIA:ssa töissä koeajalla ja valmistuminenkin häämöttää.

Tommi Berg tiedosti tietotekniikan vahvaksi alaksi Etelä-Karjalan seudulla. Hän aloitti SYSOPENDIGIA:ssa määräaikaisena vuonna 2005 ja heti valmistumisen jälkeen sai vakinaisen työn. Nyt hän aloittelee lisäopintoja Lappeenrannan teknisessä yliopistossa.

Technopolis Kareltek tarjoaa tilat

Teknologiapuisto Kareltek tarjoaa nykyaikaiset ja hyvin­ varustetut tilat pienille ja suurille yrityksille. SYS­OPEN­

SYSOPENDIGIA on yhteistyössä sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun että Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa, Puro kertoo.

Jani Hannonen.

UUSI

Insinööri

DIGIA toimii myös Kareltek:ssa. Sijainti Saimaan rannalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston läheisyydessä mahdollistaa osaavien työntekijöiden saatavuuden. Yliopisto, VTT ja samalla kampuksella toimivat yritykset muodostavat tehokkaan verkoston liiketoiminnan tukemiseen. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistuu myös tämän verkoston toimintaan aktiivisesti.

Toimitilojen lisäksi Kareltekista löytyvät kaikki yrityksen tarvitsemat palvelut: aulapalvelut, puhelinvaihde, henkilöstöravintola, neuvottelutilat, tehokas tietoliikenne­ympäristö sekä yrityskehityspalvelut. n 41

oikeus

Opiskelija – tarkista tulorajasi ajoissa!

O

pintotukeen vaikuttavien tulojen valvonta tehdään jälkikäteen verotustietojen valmistuttua. Liikaa maksettu tuki peritään tällöin takaisin. Tukea ei kuitenkaan peritä takaisin niiden tulojen vuoksi, jotka opiskelija on saanut ennen opintojen aloituskuukautta tai valmistumiskuukauden jälkeen.

Mikä huomioidaan tulona?

Tulona otetaan huomioon tuloverolain mukaiset veronalaiset tulot, toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut verottomat apurahat ja ulkomailla saadut tulot koko kalenterivuoden ajalta. Opintorahaa, asumislisää ja opintolainaa ei oteta tulona huomioon.

Jokaiselle opiskelijalle lasketaan henkilökohtainen vuosituloraja, johon asti hänellä voi olla tuloja niiden vaikuttamatta opintotuen määrään. Tämä ns. vapaa tulo perustuu tukikuukausien määrään. Veronalaisia tuloja ei tutkita tukea maksettaessa, joten opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että hänen vapaa tulonsa ei ylity.

Opiskelijan on kuitenkin ilmoitettava Kelalle tai yliopiston opintotukilautakunnalle apurahat, harjoittelupalkat, palkat työssäoppimisjaksolta ja tulot

ulkomailta. Voit ilmoittaa ne hakemuslomakkeella tai olosuhdemuutosilmoituksella.

Mikä on vapaa tulo?

Vapaa tulo eli vuosituloraja lasketaan kalenterivuoden aikaisten tukikuukausien ja tuettomien kuukausien lukumäärän perusteella. Jos omat tulot ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin vapaan tulon määrä, tulot eivät vaikuta opintorahaan tai asumislisään.

Tukikuukaudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kuukautta, jolta opiskelijalle maksetaan opintorahaa ja asumislisää tai jompaa kumpaa niistä. Jos opiskelija saa jonain kuukautena opintorahaa tai asumislisää puolelta kuukaudelta tai määrältään alennettuna, tämä kuukausi lasketaan tukikuukaudeksi. Vuositulotukikuukaudeksi ei lasketa kuukautta, jolta opiskelija on oikeutettu vain opintolainan valtiontakaukseen.

Vapaa tulo lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohden tuloa voi olla 505 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohden 1 515 euroa. Opiskelija voi saada vapaan tulonsa milloin vain kalenterivuoden aikana – vaikkapa siis kesäkuukausien aikana.

HUOM! Jos tulot ylittävät vapaan tulon enintään 170 eurolla, Kela ei peri takaisin liikaa maksettua tukea. Jos ylitys on enemmän kuin 170 euroa, ylityksen jokaista alkavaa 1 010 euroa kohden peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä.

Opiskelija voi vaikuttaa vapaaseen tuloonsa ja estää tuen liikamaksun seuraavilla tavoilla: • Tukea ei haeta kaikille opiskelukuukausille.

• Myönnetty opintoraha ja asumislisä perutaan etukäteen halutuilta kuukausilta. Perumisesta ilmoitetaan olosuhdemuutosilmoituksella tai sähköisellä muutosilmoituksella • Jo maksettu opintoraha ja asumislisä palautetaan valituilta kuukausilta tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tukivuosi on se kalenterivuosi, jolta tuki on maksettu.

Lähde ja lisätietoja: www.kela.fi Mikäli opintotukeasi yllä olevista ohjeista huolimatta peritään takaisin, voit saada apua muutoksenhakuprosessissa liiton laki­miehiltä lakimiehet@uil.fi tai p. 0201 801 858.

Työssä käyvä opiskelija – liity työttömyyskassaan!

I

OL:n jäsenet voivat liittyä IAET -kassaan opiskeluaikanaan. Perusperiaate on, että työttömyyskassaan liitytään, kun ollaan työsuhteessa. Kassaan kannattaa liittyä heti kesätyön/työharjoittelun alusta lähtien. Opiskelijajäsenet voivat liittyä työttömyyskassaan myös lukuvuoden aikana ilman voimassaolevaa työsuhdetta.

Mitä hyötyä kassaan liittymisestä on?

Opiskelija voi kerryttää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa jo opiskeluaikanaan.

42

Työssäoloehdon kartuttaminen mahdollistaa ansiosidonnaisen päivärahan saamisen heti valmistumisen jälkeen, mikäli jäät työttömäksi. Lain mukaan ansioon suhteutetun päivärahan saannin edellytyksenä on, että olet ollut töissä 43 viikkoa työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana ja ollut samalla työttömyyskassan jäsen.

Opiskelijana sinulla on kuitenkin mahdollisuus hankkia vaadittu 43 viikon työssäolo pidemmän kuin kahden vuoden aikana. Sinulla on aikaa kaksi vuotta plus opiskeluaika miinus samana aikana kertynyt työssäoloaika. Vaati-

muksena on, että olet ollut työssä, jossa työaika kunakin viikkona on ollut vähintään 18 tuntia ja kokoaikatyön palkka vähintään 940 euroa kuukaudessa.

Kassamaksu 45€ (2007) maksetaan vuosittain. Liittymisvuonna maksetaan kuitenkin ainoastaan todelliset jäsenyyskuukaudet. Työttömyyskassaan liitytään täyttämällä liittymiskortti työsuhdepalveluihin tai liittymällä webin kautta.

Saat lomakkeita IOL:n toimistolta tai omasta paikallisyhdistyksestäsi. n Lisätietoja: www.iaet.fi tai www.iol.fi

Teksti: Hanne Salonen, työsuhdelakimies VT

Työ- tai virkasuhteen purkaminen koeajalla

K

esän aikana UIL:n työsuhdeneuvontaan on tullut paljon kyselyitä koeaikapurusta. Koeaikapurun yhteydessä palvelussuhde päättyy saman tien ja yleensä työntekijä lähtee työpaikalta heti.

Työnantajan toimittaessa koeaika­ purun työntekijälle saattaa jäädä epäselväksi, miksi hänen työsuhteensa on päätetty. Vaikka työsopimus voidaan koeajan kuluessa purkaa ilman työsopimuksen päättämiselle säädettyjä perusteita, on hyvä huomata, ettei koeaikanakaan työsuhdetta saada päättää mistä tahansa syystä.

Koeajan tarkoituksena on antaa kummallekin työsopimuksen osapuolelle aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia. Työntekijä voi tänä aikana seurata, viihtyykö hän työssään ja vastaavasti työnantaja voi seurata työntekijän soveltuvuutta tehtävään. Koeaika ei ole pakollinen, eikä sitä tule palvelussuhteen alkuun automaattisesti, vaan siitä on joko sovittava tai oltava määräys työehtosopimuksessa.

Virkasuhteisia koskevat koeaikamääräykset ovat samankaltaisia kuin alla selostettavat työsopimuslain määräykset.

Koeajan pituus

Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään 4 kuukauden pituisesta koeajasta. Pitkän koulutuksen yhteydessä koeaika voi poikkeuksellisesti olla 6 kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Sekä virkamieslain että kunnallisen viranhaltijalain mukaan koeaika voi olla enintään 6 kuukautta. Koeaikaa ei voi pidentää yli näiden määräaikojen edes sopimuksella.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen UUSI

Insinööri

soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

ollut epäasiallinen, kannattaa kääntyä UIL:n työsuhdeneuvonnan puoleen.

Koeaikapurun peruste

Koeaika ja karenssi työttömyysturvassa

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa sillä perusteella, että solmittu palvelussuhde ei vastaa odotuksia. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivällä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Syrjivä peruste voi olla esimerkiksi syntyperä, sukupuoli, uskonto, vammaisuus, ikä, poliittinen tai ammattiyhdistystoiminta. Koeaikapurun perusteen tulee olla sellainen työntekijän henkilöön ja hänen työsuoritukseensa liittyvä syy, jonka vuoksi työnantajalla on peruste katsoa, että tehty työsopimus ei vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia. Siten myöskään taloudelliset tai tuotannolliset syyt eivät oikeuta koeaikapurkuun, koska koeaikapurun perusteen täytyy löytyä työntekijästä ja tämän työsuorituksesta.

Työntekijän puolelta epäasiallinen peruste koeaikapurulle voi olla esim. paremmin palkattu toinen työpaikka, koska työsuhteen päättämisen syy ei tällöin olisi työnantajassa ja siis koeajan tarkoituksen mukainen. Tällaisessa tilanteessa oikea tapa päättää työsopimus on irtisanominen.

Työsopimuksen päättämismenettely koeaikana

Ennen koeaikapurkua on toiselle osapuolelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Näin siksi, ettei koeaikapurku perustuisi virheelliseen tietoon tai väärinymmärryksiin. Mitään itsenäistä rangaistusta kuitenkaan ei tämän kuulemisvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa, mikäli koeaikapurun peruste on laillinen. Työnantaja on myös velvollinen antamaan kirjallisen selvityksen työsopimuksen päättämisperusteista. Mikäli työntekijä katsoo, että koeaikapurun peruste on

Työttömyysturvalain mukaan työnhakijalla, joka on ilman pätevää syytä eronnut työstään tai itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta.

Työvoimatoimikunta arvioi ilmoitetun syyn pätevyyden pyydettyään selvityksen työsuhteen päättymisestä sekä työnantajalta että työntekijältä.

Koeaikapurku aiheuttaa harmillisen usein karenssin työttömyysturvaan. Karenssi määrätään, mikäli työnantajan antaman selvityksen mukaan koeaikapurku johtuu työntekijän laiminlyönneistä. Mikäli työnantajan selvityksestä ei käy ilmi muuta, kuin että työntekijä oli sopimaton työhön, ei karenssia yleensä langeteta. Karenssin määrää kuitenkin työvoimatoimikunta, joiden käytännöt hieman vaihtelevat työvoimatoimistoittain. Karenssi tulee myös melko poikkeuksetta silloin, jos työntekijä itse purkaa työsopimuksen koeaikaan vedoten.

Ota aina yhteyttä UIL:n työsuhdeneuvontaan ennen kuin purat työsopimuksesi koeajalla. n Lisätietoja työsuhdeneuvonnasta lakimiehet@uil.fi tai 0201 801 858.

Työnantaja on myös velvollinen antamaan kirjallisen selvityksen työsopimuksen päättämisperusteista.

43

opiskelijat

Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Lähes 7 500 uutta opiskelijaa ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusohjelmiin Tämän kevään yhteishaussa valittiin 7 495 henkilöä ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusohjelmiin, kun ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 12 761. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiksi hyväksyttiin yhteensä noin 23 000 nuorta, kun opiskelupaikkaa tavoitteli 58 200 nuorta, kerrotaan Opetushallituksesta.

Aikuiskoulutukseen haki 9 500, joista 3 900 hyväksyttiin. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan haki 2 300, ja heistä opiskelupaikan sai 1 200. Ruotsinkieliseen koulutukseen pyrki yhteensä 2 800 hakijaa, joista 1 500 hyväksyttiin.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle on edelleen vaikeinta päästä: yhtä aloi-

tuspaikkaa tavoittelee noin 4 hakijaa.

Vähiten hakijoita aloituspaikkaa kohti oli luonnontieteiden alalla.

Nettihaku lisäsi suosiotaan entisestään. Nuorten yhteishaussa 97 % hakemuksista tuli netin kautta. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen yhteishaussa yli 99 % hakemuksista täytettiin netissä.

Jatkossa ammattikorkeakouluun hakeneet näkevät myös valintatietonsa netissä ja opiskelijaksi hyväksytyt voivat ottaa opiskelupaikan sähköisesti vastaan. Palvelu otetaan aluksi käyttöön ensi syksyn ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen yhteishaussa. n

Englanninkielisiin koulutusohjelmiin paljon hakijoita ulkomailta Ammattikorkeakoulujen englanninkieliseen koulutukseen hakijoiden määrä kasvoi huomattavasti viime vuodesta. Eniten hakijoita oli Nigeriasta, Suomesta, Ghanasta ja Keniasta. Opiskelemaan hyväksytyistä vajaa puolet oli suomalaisia.

Ammattikorkeakoulujen vieraskielisen tutkintoon johtavan koulutuksen yhteishaku järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, ja 96 % hakijoista jätti hakemuksensa netissä. Yhteishaussa oli mukana 72 englanninkielistä koulutusohjelmaa 25 ammattikorkeakoulussa. Hakemuksensa jätti 12 608 henkilöä eli noin 44

kolme tuhatta hakijaa enemmän kuin 2006. Eniten hakijoita oli Nigeriasta (3443), Suomesta (1938), Ghanasta (1568), Keniasta (902), Kiinasta (519) ja Kamerunista (499).

Suosituimpia kohteita olivat liiketalouden ja tekniikan alat sekä sosiaali- ja terveysala. Sekä liiketalouden että tekniikan aloille oli vajaa 5 000 hakijaa, sosiaali- ja terveysalalle noin 2 000 hakijaa. Sosiaali- ja terveysalalle oli eniten ensisijaisia hakijoita eli noin 10 hakijaa aloituspaikkaa kohden, tekniikan alalla oli 9 ja liiketaloudessa 8 hakijaa aloituspaikkaa kohden. n

Opiskelija tarvitsee omiansa

U

usi insinööriopiskelija, tervetuloa suurten haasteiden ja mahdollisuuksien maailmaan opiskelemaa*n tekniikkaa! Edessäsi on arviolta neljän vuoden tiukka puristus kohti sitä osaamista, joka myöhemmin toimii perustanamme työuran rakentamiselle. Neljään vuoteen mahtuu paljon opiskelua, mutta vastapainoksi myös paljon muuta.

Tiesitkö, että suomalainen tekniikka edustaa monessa mielessä korkeatasoista osaamista? Sen on oltava erityisen laadukasta, jotta meidän pieni kansamme pärjää suuressa kansainvälisessä kilpailussa. Yhteisömme on vahva koulutuspoliittinen vaikuttaja ja tekee jatkuvasti töitä koulutuksemme korkean tason ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Opiskelu ei ole aina tiukkaa puurtamista, välillä pitää muistaa rentoutua.

Meillä on perinteikäs ja monipuolinen yhteinen kulttuurimme, johon kuuluvat opiskelijahaalarit, insinöörilakki ja laulukirjamme Laulumatti.

Insinööriopiskelijat ovat perustaneet oman valtakunnallisen liittonsa pitämään huolta jokaisen opiskelijan koulutuksesta ja työelämään siirtymisestä. Insinööriopiskelijaliitto on 20 000 jäsenen ja 28 paikallisyhdistyksen muodostama järjestö, joka on olemassa yksinkertaisesti jäsenistöään varten. Yhdessä voimme valvoa jokaisen etuja ja turvata sitä omaa tulevaisuuttamme, johon investoimme opiskelemalla. Insinööriopiskelijat kuuluvat Insinööriopiskelijaliittoon oman asiansa ajamiseksi opiskelija tarvitsee omiansa.

Uusi insinööriopiskelija, tervetuloa tekniikan ihmeelliseen maailmaan ja omiesi joukkoon!

IOL:n toimisto esittäytyy I

nsinööriopiskelijaliiton toimisto sijaitsee Pasilassa Ratavartijankadulla Uuden Insinööriliiton toimiston yhteydessä. IOL:n toimiston ovet ovat pääsääntöisesti avoinna normaaliin toimistoaikaan, joten tervetuloa pistäytymään. Parhaiten toimiston väen tavoittaa sähköpostilla etunimi.sukunimi@iol.fi tai numerosta 0201 801 801

Pekka

Antti

Marjo

Anu Anna-Maija

Pia Haveneth Assistentti Pia viihtyy puhelimessa ja sähköpostin ääressä vastaillen jäsenten kysymyksiin. Pia hoitaa myös insinöörisormustilaukset, valmistuvien stipendit ja todistuskansiotilaukset.

Pekka Hongell Opiskelija-asiamies ja IOL:n toiminnanjohtaja Pekka koordinoi opiskelijatoimintaa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös jäsenpalvelu, yhteistyö eri sidosryhmien kanssa ja talousasiat. Lisäksi hän toimii IOL:n hallituksen sihteerinä ja toimiston esimiehenä.

Assi

Pia

Anu Kaasalainen Kenttäasiamies Anun vastuulla on koulutusten ja infojen järjestäminen sekä edunvalvonta Etelä-Suomessa.

Afsaneh Palomäki Assistenttina työskentelevä Afsaneh eli Assi huolehtii IOL:n kurssien ja tapahtumien järjestelyistä sekä markkinointimateriaalien tilaamisesta ja lähettämisestä paikallisyhdistyksille.

Marjo Nykänen Projektiasiamies Marjo suunnittelee ja organisoi erilaisia projekteja, hoitaa jäsenpalvelua sekä kenttätoimintaa.

Anna-Maija Posti Jäsensihteeri Anna-Maija työskentelee jäsentietopalvelussa ja hoitaa opiskelijajäsenien tietoihin liittyvät ilmoitukset, muutokset ja kassa-

a­ siat sekä vastaa jäsenten sähköpostipalautteisiin ja -kysymyksiin.

Antti Riipinen Kenttäasiamies Antin vastuulla on koulutusten ja infojen järjestäminen sekä edunvalvonta PohjoisSuomessa.

Ulla-Mari Pasala Opiskelija-asiamies ja IOL:n toiminnanjohtaja Ulla-Mari on äitiyslomalla.

Jatkava opiskelija, muista kesätyöpaikkatutkimus! n Kesän vaihtuessa syksyyn ja opiskeluun, unohtuvat

kesätyöt nopeasti. Muista kuitenkin käydä vastaamassa IOL:n kesätyöpaikkatutkimukseen. Tutkimukseen voivat vastata kaikki opintojaan jatkavat opiskelijat.

Kesätyöpaikkatutkimus on IOL:n vuotuinen tutkimus, jonka perusteella tehdään mm. seuraavan kesän palk-

UUSI

Insinööri

kasuositukset. Mitä enemmän meille tulee vastauksia, sitä paremman profiilin saamme luotua insinööriopiskelijoista ja heidän kesätöistään. Näin ollen tutkimus antaa meille arvokasta tietoa jaettavaksi eteenpäin opiskelijoille.

Täytä kesätyöpaikkatutkimus osoitteessa www.iol.fi/ kyselyt tai lomake omassa koulussasi.

45

KUNTA uutisia

Ahvenanmaan isät pitävät eniten vanhempainvapaita n Vain joka kymmenes suomalainen isä

pitää vanhempainvapaata. Ahvenanmaa erottuu selkeästi maakuntien joukosta.

Siellä vanhempainvapaata pitäneiden isien­osuus on kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna.

Tiedot käyvät ilmi Kelan tilastoista vuodelta 2006. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työmarkkinajärjestöt käynnistivät keväällä perhevapaakampanjan, jonka avulla perheitä kannustetaan jakamaan vanhempainvapaa. Suomalaiset isät käyttävät vanhempainvapaita tällä hetkellä hämmästyttävän vähän.

Miesten vanhempainvapaiden käyttöä säätelevät monet ristiin menevät tekijät. Muun muassa alueen työllisyystilanne, vanhempien koulutustaso sekä ammattiala vaikuttavat vapaiden pitämiseen.

– Pitkissä työsuhteissa olevat ja korkeammin koulutetut isät jäävät useammin vapaalle kuin pätkätyöläiset. Miesvaltaisilla aloilla vanhempainvapaita pidetään vähemmän, kertoo isyystutkija Jouko Huttunen Jyväskylän yliopistosta.

1,5 miljoonaa suomalaista asuu kuntaliitosselvityskunnissa n Kuntaliitoksen toteuttavissa tai sitä selvittävissä kunnissa asuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Päätökset on tehty yhdeksästä yhdistymisestä, jotka toteutuvat vuosina 2008 ja 2009. Nämä kuntaliitokset koskevat 32 kuntaa. Liitosten myötä kuntien lukumäärä laskee 416:sta alle neljäänsataan.

Toteutuvien liitosten lisäksi selvitetään 30 kuntaliitosta, joissa on mukana 94 kuntaa. Näissä kunnissa kunnanvaltuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisselvitysten aloittamisesta. Lisäksi useissa muissa kunnissa käydään alusta-

46

via keskusteluja yhdistymisen mahdollisuudesta.

Valtio kannustaa kuntia liitoksiin taloudellisella tuella seuraavan kuuden vuoden ajan. Kuntajakolain mukaan vuosina 2008–2009 yhdistyvät kunnat saavat valtiolta enemmän tukea kuin tämän jälkeen yhdistyvät kunnat. Porkkanarahaa saa aina vuoteen 2013 asti, mutta avustusten määrä pienenee asteittain.

Vakinaisten osuus kasvoi kunnissa n Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli 428 000 palkansaajaa lokakuussa 2006.

Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli 6 000 henkilöllä.

Samalla määräaikaisten määrä väheni.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämään kuntasektorin palkkatilastoon, jonka tilastot ovat lokakuulta 2006.

Kunta-alan henkilöstöstä oli vakinaisia 75 %, määräaikaisia 23 % ja työllistettyjä 2 %. Vakinaisten osuus kasvoi viime vuonna kaikilla hallinnonaloilla. Kunta-alan keskimääräinen kokonaisansio on 2 488 euroa kuukaudessa ja esimerkiksi kunnaninsinöörin keskimääräinen kokonaisansio on 3 568 euroa kuukaudessa.

Kunta-alan henkilöstöstä 83 % työskentelee sosiaalitoimen, terveydenhuollon tai sivistystoimen palvelutehtävissä.

Henkilöstömäärä lisääntyi vuonna 2006 kaikilla näillä sektoreilla, eniten kasvua oli sosiaalitoimessa. Kasvavia hallinnonaloja olivat myös liike- ja palvelutoimi sekä järjestystoimi ja supistuvia yleishallinto ja kiinteistönhoito.

Kunta-ala on naisvaltaisin työmarkkinasektori. Sen henkilöstöstä on naisia 78 % ja miehiä 22 %. Kokoaikatyötä teki kuukausipalkkaisista 83 % ja osaaikatyötä 13 %. Työsuhteisten osuus jatkoi kasvuaan: syksyllä 2006 henkilöstöstä 67 % oli työsuhteisia ja 33 % virkasuhteisia.

Kuntajohtajat uskovat uudistuksiin n Kuntajohtajat odottavat poliittisilta

päättäjiltä luottamusta uusiin yhteistyökuvioihin. Kuntaliiton toukokuussa tekemässä kyselyssä 54 prosenttia vastanneista kuntajohtajista uskoi oman kuntansa liitokseen vuoteen 2013 mennessä. Kolme neljästä kunnasta on tekemässä uudistuksiin liittyviä suunnitelmia yhdessä muiden kuntien kanssa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelu on valtaosassa kuntia viimeistelyvaiheessa. Noin puolet kyselyyn vastanneista kuntajohtajista suhtautuu uudistukseen toiveikkaasti. Kymmenesosan mielestä suunnittelu etenee liian hitaasti omassa kunnassa.

Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista 16 prosenttia pitää todennäköisenä kahden kunnan liitosta ja 38 prosenttia monikuntaliitosta.

Yleisimmin yhteistyötä aiotaan järjestää kuntayhtymien avulla. Kaksi kolmasosaa (66 prosenttia) kyselyyn osallistuneista ilmoitti, että ammatillisen peruskoulutuksen järjestää todennäköisesti nykyinen kuntayhtymä.

Neljännes kunnista täyttää nykyisellään tai liitoksen jälkeen 20 000 asukkaan väestöpohjakriteerin ja vastaa itse perusterveydenhuollostaan. Vastaajista 61 prosenttia arvioi, että perusterveydenhuollosta huolehtii yhteistoiminta-alue.

Puolet heistä kaavailee toteuttamistavaksi kuntayhtymää, ja kolmannes käyttää todennäköisesti isäntäkuntamallia.

Kuntauudistuksen etenemistä selvitettiin kuntajohtajille suunnatulla kyselyllä muista kuin Ahvenenmaan ja Kainuun kunnista. Vastaus saatiin 200 kunnasta eli 51 prosentilta.

Ylimääräinen edustajakokous valitsee uuden puheenjohtajan 31.8.

Uuden Insinööriliiton ylimääräinen edustajakokous pidetään 31.8. Helsingissä.

Kokouksessa valitaan Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi 31.8.–23.11.2007.

Kuvat Timo Syrjänen

Uuden Insinööriliiton vaalivaliokunnalle on saapunut seuraavat ehdotukset puheenjohtajaksi:

Nykyisen 1. varapuheenjohtajan insinööri Keijo Houhalan (38) on asettanut ehdolle Kuntien Tekniset KTK:n jäsenjärjestöt. Houhala toimii Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n puheenjohtajana. Lisätietoa Houhalasta http://www.keijohouhala. info/

Ala-Kymen Insinöörit, Helsingin Insi­ nöörit, Keski-Suomen Insinöörit, Kuopion Insinöörit, Lahden Seudun Insinöörit, Lappeenrannan Insinöörit, Mikkelin Insinöörit, Pieksämäen Insinöörit, Savonlinnan Insinöörit, Tampereen Insinöörit ja Valkeakosken Insinöörit ovat asettaneet ehdolle UIL:n yksityisen sektorin asiamiehen, insinööri Pertti Porokarin (42). Lisätietoa Porokarista http:// www.porokari.fi

Julkisen alan Insinöörien liitto JIL on asettanut ehdolle nykyisen puheenjohtajansa pääluottamusmies, insinööri Ari Rautakorven (50). Rautakorpi on UIL:n varapuheenjohtaja sekä AKAVAn hallituksen jäsen. Lisätietoa Rautakorvesta http://www.rautakorpi.fi/index.html

Puheenjohtajan valinta Vaalivaliokunta on tarkistanut ehdokkaiden vaali­ kelpoisuuden.

Uuden Insinööriliiton 23.–24.11. kokoontuva

UUSI

Insinööri

sääntömääräinen syksyn edustajakokous valitsee liitolle puheenjohtajan ja hallituksen seuraavaksi nelivuotiskaudeksi eli vuosille 2008–2011. n 47

mennen tullen Teksti ja kuva: Jussi Kukkonen

Insinöörit rullaluistelivat Oulusta Kalajoelle

U

uden Insinööriliiton Pohjois-Suomen piiri järjesti toisen jo perinteeksi muodostuneen rullaluistelutapahtuman 10.–12. elokuuta Oulusta Kalajoelle. Tapahtumaan osallistui rullaluistelijoita Uuden Insinööriliiton Pohjois-Suomen alueyhdistyksistä ja insinööriopiskelijoita. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Keski-Pohjanmaan, Raahen Alueen ja Oulun Insinöörit.

Tapahtuman lähtölaukaus ammuttiin Hietasaaressa Oulun Insinöörien Villa Kaljaasin majalla perjantaina 10.8. kello 12. Rullaluistelureitti kulki ensimmäisenä päivänä Kempeleen, Limingan, Siikajoen ja Olkijoen kautta kohti Patti-

jokea, jossa rullaluistelijat yöpyivät. Seuraavana päivänä matka jatkui Pyhäjoen, Merijärven ja Alavieskan kautta kohti Kalajoen Hiekkasärkiä.

Matkaa taitettiin noin 8–26 kilometrin etapeissa. Raskaimmat etapit osuivat välille Liminka-Siikajoki, jossa menoa hidasti vastatuuli ja karkea asfaltin pinta. Ensimmäisenä päivänä osallistujat rullaluistelivat 103 kilometrin matkan ja toiselle päivälle matkaa kertyi 125 kilometriä. Valtaosa reitistä kulki pieniä ja hiljaisia teitä ja pyöräteitä pitkin. Reitin hyvän suunnittelun, ennakkotiedustelun ja etappien koeluistelujen ansioista päiville laaditut aikataulut pitivät paikkansa lähes

Perinteeksi muodostunut Pohjois-Suomen piirin rullaluistelutapahtuma keräsi taas runsaan­ osallistuja­ joukon.

minuutilleen. Huolto pelasi erinomaisesti ja sää suosi koko matkan ajan.

Rullaluistelutapahtumaan oli mahdollisuus osallistua vaikka yhden etapin verran tai koko matkan ajan. Ryhmän koko vaihteli tapahtuman aikana, mutta suurimmillaan ryhmän kokonaisvahvuus oli 18 henkilöä. Koko matkan Oulun Kalajoelle rullaluistelivat Matti Palovaara ja Esa Lauri Oulun Insinööreistä.

Tapahtuma uutisoitiin näyttävästi paikallisissa ja alueellisissa medioissa.

Paras saavutus lienee kuitenkin hauska ja rento yhdessäolo ja arjen tiukasta aherruksesta irrottautuminen hetkeksi aikaa. n

Haluaisitko töihin ulkomaille tai kansainväliseen yritykseen?

Uusi Insinööriliitto UIL järjestää kansainvälistä työnhakua käsittelevän kurssin Helsingissä lauantaina 22.9. klo 10.00 – 17.00 Koulutuksen tavoitteena on auttaa kurssilaisia löytämään uuden työpaikan saamisen kanavat ja keinot sekä opastaa korostamaan omaa ammattitaitoaan yrityksen ja kulttuurin edel48

lyttämällä tavalla.

Koulutuksessa perehdytään myös työnhakudokumentteihin ja kansainvälisen työhaastattelun perusmetodiin sekä englanninkieliseen haastatteluun valmistautumiseen.

Kouluttajana toimii Marjut Nieminen International Skills:stä Koulutus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille ja on maksuton

sisältäen myös ruokailut. Matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaisesti korvataan.

Ilmoittautumiset viimeistään 10.9.

Seija Utriaiselle, seija.utriainen@uil.fi, puhelin 0201 801 821.

Ilmoittautuneille lähetetään vahvistus ja tarkempi ohjelma viikkoa ennen tilaisuutta.

n SATAKUNNAN Insinöörit

Voimavarana iätön työelämä

Kuntien AMK- ja Opistotekniset KT ry

SYYSKAUDEN AVAJAISET 7.9. klo 18.00 Oripään, Alastaron ja Säkylän rajamailla, osoitteessa Myllylähteentie 40, Alastaro Ohjelmassa nokipannukahvit Turvekammissa tuliaisiksi, saunomista ja sen jälkeen lihakeittoa myllytuvassa. Myös perinteinen kilpailu kiertopalkintoineen.

Osanottomaksu 10 euroa. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä SATIn toimistoon Pia Luovulalle (02) 641 4130

Akava Keski-Suomi järjestää seminaarin Jyväskylän Agorassa, Mattilanniemessä 24.10. klo 16.15 alkaen (sitä ennen Tessa Virran tervetulosävelet).

• Pohditko jo koulussa, mitä työtä teet 50 vuoden päästä ja miten hoidat sen lähes 70-vuotiaana?

• Koulutetun oikea työikä, kuinka selvitä pitkähköltä tuntuva iäisyys työelämässä?

• Motivaatiota, menestystä ja pitkää ikää, iätön työelämä voimavarana?

Sääntömääräinen YHDISTYSKO­KOUS sunnuntaina 9.9. klo 10.00 Kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla Hämeenlinnassa.

Valtakirjojen tarkastus alkaen klo 9.30.

TERVETULOA!

PIUKAT PAIKAT perjantaina 26.10. kello 19.00. SATIn tukemana. Musikaalinautinnon hinta on 20 €. Liput varataan SATIn toimistolta 27.9. mennessä.

n Helsingin Insinöörit HI

Vådötorpp – Helsingin Insinöörien huvila Vartiosaaressa, jossa voit viettää lomaviikon tai viikonlopun, järjestää perhejuhlia, kokouksia, virkistyspäi­vän taikka saunaillan. Lisätietoja saat Jaana Käl­vi­äi­sel­tä puh. (09) 477 4540 tai www.helins.fi GALLERIAKIERROS 8.9. kokoontuminen klo 13 Sanomatalon Mediatorilla. Vetäjänä toimii Maijaliisa Mäkinen. Ilmoittautumiset toimisto@ helins. fi tai (09) 477 4540 JÄSENPÄIVÄ 22.9. klo 9 alkaen HI:n toimistolla Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola. Tule suunnittelemaan HI:n tulevaa toimintaa!

Muistin parantamisen kurssi 4.10. ja 9.10. klo 17.30-21.20 HI:n toimistolla.

Kouluttajana psykologi Juhani Jääskeläinen. Hinta 25 euroa. Ilm. 26.9. mennessä.

Tarkemmat tiedot: www.helins.fi The Sound of Music 1.11. klo 19. Lippuvaraukset HI:n toimistosta toimisto@ helins.fi tai (09) 477 4540 Hinta: HI:n jäsen ja avec á 20 euroa.

UUSI

Insinööri

Seminaarin puheenjohtajana toimii kansanedustaja Tuula Peltonen.

Puheenvuorot: AKAVAn puheenjohtaja Matti Viljanen, akatemiatutkija Raija Julkunen, ministeri Mauri Pekkarinen, lopuksi paneelikeskustelu.

Toki myös pieni ruokatauko kera Tessa Virran musiikin. Puheenvuorojen välillä aitoja työelämätarinoita eri ikäkausilta.

Kaikki akavalaisten liittojen jäsenet ovat tervetulleita mukaan! Ilmoittautumiset 10.10. mennessä vain sähköpostitse osoitteeseen aluetoimikunta@ keskisuomi.akava.fi.

UIL mukana Automaatio 07 -messuilla Uusi Insinööriliitto UIL ry on mukana Automaatio 07 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 4.–6.9.2007. Automaatio 07 on Itämeren alueen suurin automaatiotapahtuma.

UIL:n osaston numero on 6 a 7. Tervetuloa käymään osastollamme!

Voit rekisteröityä kävijäksi ennakkoon osoitteessa www.automaatiomessut.fi. Voit rekisteröityä myös Helsingin Messukeskuksen sisäänkäynneillä saapuessasi messuille. Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan Nokia N95 multimediatietokone.

Lisätiedot: Olli Backman, gsm 040 723 8839.

UIL mukana Alihankinta 2007 -messuilla Uusi Insinööriliitto UIL ry on mukana Alihankinta-messuilla, jotka järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 26.–28.9.2007. Teollisuuden alihankinnan ammattimessutapahtuma pidetään jo seitsemännentoista kerran.

Alihankinta on Suomen suurin teollisuuden ammattimessutapahtuma, jossa käy vuosittain yli 16 000 alan päättäjää ja asiantuntijaa tutustumassa alihankintayritysten tuotteisiin ja palveluihin.

UIL:n osasto on C-hallissa, osaston numero on C504. Tervetuloa käymään tuolloinkin osastollamme! Voit rekisteröityä kävijäksi ennakkoon osoitteessa www.tampereenmessut.fi/alihankinta

Insinöörien kesäpäivät 24.– 26.8. Uudessakaupungissa Uudessakaupungissa on elokuussa todellinen superviikonloppu.

Pytinkien Paris -puutalotapahtuma on samaan aikaan, jolloin mm. 60 puutalokotia on avoinna yleisölle. Lisäksi vietetään Uudenkaupungin rauhaa ja Venetsialaisia.

Katso tarkempi ohjelma: www.uusikaupunki.fi/~inspaiva ja insinöörimäinen vaihtoehto. www.uusikaupunki.fi/~ihana

49

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 0201 801 821 varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 801 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ 0201 801 811 yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 hallinnon assistentti Satu Muukkonen assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 0201 801 608 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 Jäsentietopalvelu 0201 801 877 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 jasenrekisteri@uil.fi talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 0201 801 862 jäsensihteerit Ritva Kinnunen,Tarja Mörsky, TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna assistentti Anne Herne 0201 801 841 ­Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki työnantajaperintä 0201 801 833 0201 801 803 kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen 0201 801 846 Opiskelija-asiat Pertti Porokari 0201 801 847 sähköposti: opiskelijarekisteri@iol.fi Tomi Seppä 0201 801 844 vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Juha Simell 0201 801 848 Pekka Hongell 0201 801 830 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 0201 801 843 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen, LAKIASIAINYKSIKKÖ Antti Riipinen työelämän oikeudelliset palvelut PALVELUT-YKSIKKÖ 0201 801 858 palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 lakimiehet@uil.fi assistentti Heli Heino 0201 801 813 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen työsuhdelakimiehet 0201 801 806 Maria Harju, Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 Hanne Salonen postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko VIESTINTÄYKSIKKÖ 0201 801 872 viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

50

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Vesa Niemi Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere 0201 801 776 Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo Hallituskatu 11 A 15, 90100 Oulu puhelin 0201 801 859 GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen Hallituskatu 30 B 3, 90100 Oulu 0201 801 778

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISTEN LIITTO Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

jäsenedut

Kuukauden tuote

Takaisin töihin uuden kahvimukin kanssa

K

esälomakausi alkaa olla takana ja töissä aherretaan taas.

Työn lomassa oma kahvimuki ja lusikka ovat usein hukassa, erityisesti silloin kun kahvihammasta kolottaa. Oman kahvimukisi tunnistat helpommin, kun hankit Uuden Insinööriliiton logolla varustetun mukin, johon kuuluu lusikka.

Kahvimuki maksaa 12 euroa + postituskulut.

Kehitämme IL-Shopia UIL-Shopiksi tämän vuoden aikana.

Tällä hetkellä UIL-Shopissa myydään laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuotteita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.uil.fi. Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma–pe klo 9–16 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen. Huomaathan, että kuukauden tuotetta tilataan vain rajoitettu erä!

Lomalle Kolille Pielisen rannalle!

U

uden Insinööriliiton jäsenet voivat vuokrata ISIKiinteistöt Oy:n kahta huvilaa, jotka sijaitsevat Pielisen rannalla kansallismaisemassa ja Kolin kylän läheisyydessä. Päärakennukset ja rantasaunat ovat valmistuneet vuonna 2006. Huviloissa on kaikki nykyaikaiset mukavuudet ja varustelu kahdeksalle hengelle. Olohuoneen lisäksi mökissä on kolme kahden hengen makuuhuonetta ja sauna, pesu- ja pukeutumistilat.

Huvilat ovat omarantaiset. Pielisen rantaan, jossa sijaitsee puulämmitteinen rantasauna, on vain 50 metriä.

Saunan läheisyydessä on uimataitoisille sopiva uimaranta sekä venepaikka. Lapsille sopiva matala hiekkaranta on lahden poukamassa noin 100 metrin päässä rakennuksista. Lomakohteeseen kuuluu molemmille huviloille oma soutuvene.

Kolin laskettelukeskus sijaitsee lyhyen matkan päästä.

Ukko-kolin laskettelurinteen ala-asemalle on matkaa 6,5 kilometriä ja yläasemalle sekä hotellille 9 kilometriä.

Loma-kolin laskettelurinteille matkaa on 4 kilometriä.

UUSI

Insinööri

Huviloiden vuokrahinnoittelussa noudatetaan kausiaikoja. Joulu- ja vuodenvaihdeviikot ja juhannushinnat ovat erikseen. Pääsääntöinen vuokrausjakso on viikko, mikä alkaa yleensä lauantaina ja päättyy lauantaina.

Muut vuokrausjaksot on 1–6 vuorokautta.

Hinnasto löytyy www-osoitteesta http://www.karelia­ expert.fi/main.site?action=siteupdate/view&id=2 Lisätietoja mökeistä ja varaukset: Karelia Expert, puh. 050 408 1051, kareliaexpert.koli@kareliaexpert.fi 51