ANNART
ILMOITUSLIITE
Outi Lankia Uusimaa
www.outilankia.fi
Perheille toimiva arki
www.outilankia.fi ANNART
Työllä ja turvaamme Itäuusmaalainen ehdokas Outi hyvinvoinnin ja kasvun sekä lap
T
yöllisyyden lisääminen on seuraavan eduskunnan tärkein tehtävä, vakuuttaa itäuusmaalainen eduskuntavaaliehdokas Outi Lankia (kesk.) Vain työllisyyden lisäys turvaa myös hyvinvointipalvelut, hän perustelee. Suomen velkaantuminen on kestämättömällä tasolla ja velkamäärän kasvu on saatava pysähtymään, Lankia vaatii. ”Suomen kokonaisveroaste on jo yli 45 prosenttia ja sen kasvattaminen ei edesauta yritysten työllistämistä eikä kotitalouksien pärjäämistä. Yksityinen sektori ei pysty nyt kattamaan julkisen sektorin menoja.” Työntekoon ja yrittämiseen on Lankian mielestä luotava enemmän mahdollisuuksia nykyisten rajoitusten sijaan. ”Suomeen on luotu lainsäädäntöä ja hallintoa, joka estää yritysten laajentumista, uusia paikallisia hankkeita ja kärjistetysti asuntorakentamista suurten kaupunkien ulkopuolelle.” Lankia haluaa, että koko Uudenmaan ja koko Suomen voimavarat otetaan käyttöön. Se
helpottaa myös asuinkustannusten ja työpaikkojen siirtymisen painetta pääkaupunkiseudulla. ”Eri puolilla Uuttamaata on paljon mahdollisuuksia ja innovatiivisuutta, joiden toteuttamiseen on kannustettava eikä estettävä.” Sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa hänestä myös uudistamista. Työttömälle lyhyenkin työn vastaanottaminen on oltava kannattavaa ja yrittäjän ja palkansaajan on oltava toisiinsa nähden tasaarvoisessa asemassa. Sosiaaliturvajärjestelmämme passivoi vaikka sen pitäisi turvan luomisen ohella kannustaa, Lankiaa harmittaa. Ansiosidonnaisella työttömyysturvajaksolla tulee voida perustaa yritys ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista on helpotettava, Lankia antaa esimerkin uudistamistoimenpiteistä. ”Suomessa on 170 000 yksinyrittäjää. Jos heistä edes osa työllistäisi yhden työntekijän, syntyisi Suomeen kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.” Suomen vientiteollisuus on taloutemme kivijalkoja ja kilpailu-
Jokainen meistä voi edistää arjessa hyviä asioita ( MITEN OLET OMASSA ELÄMÄSSÄSI VAIKUTTANUT TÄRKEINÄ PITÄMIISI ASIOIHIN KUTEN YMPÄRISTÖN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIIN JA MITEN? ”Ympäristövaikutusten vähentämiseen olen vaikuttanut konkreettisesti työni kautta niin teollisuudessa kuin aiemmin viranomaisena. Viranomaisaikanani nostimme kollegani kanssa ensimmäistä kertaa Suomessa esille maalämpökaivojen vaikutukset vedenhankintakäytössä olevilla pohjavesialueilla. Ympäristölainsäädännössä on myös korjattavaa ja järkeistettävää. Ei ole kenenkään etu, että viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä ja että hallinto on hajallaan eri virastoissa.” ”Lapsiperheiden hyvinvoinILMOITUSLIITE
l Outi Lankia tekemässä Porvoossa vaalityötä ehdokaskollegansa Seppo Särkiniemen kanssa. Porvoon Keskustan puheenjohtaja Tuomas Kanervala tarjoilee makkaraa.
nin lisääminen on ollut keskeistä Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoistyössä. Olemme aikaansaaneet muun muassa tilapäisen lastenhoitoavun, kylävaareja- ja mummoja, perhekummeja, vertaistukiryhmiä, kaksi perhekahvilaa, Suomen suurimman lastentarvikekirppiksen ja perheille maksuttomia lastentapahtumia. Olen halunnut tehdä muiden elämästä helpompaa ja luoda mahdollisuuksia myös heille, joilla on taloudellisesti vaikeaa.”
( MIKSI HALUAT KANSANEDUSTAJAKSI JA MILLAINEN EDUSTAJA OLISIT? ”Haluan kansanedustajaksi, jotta voin aktiivisesti toimia koko Uudenmaan tasapainoi-
sen kehityksen edistämiseksi. Itä-Uusimaa ja muut niin sanotut reuna-alueet eivät saa jäädä sivustaseuraajaksi. Haluan tehdä
harrastuksestani työn ja toimia heikommassa asemassa olevien eteen täyspäiväisesti ja edistää oikeudenmukaisuutta päätök-
senteossa.” ”Olisin kansanedustajana aktiivinen toimija kuten nykyisessä työssäni kemianteollisuudessa, MLL:n vapaaehtoistyössä ja kaupunginvaltuustossa. Uskallan puuttua ja kyseenalaistaa sekä toteuttaa eri asioita yhteistyössä eri puolueiden ja muiden toimijoiden kanssa. Olisin kuunteleva ja yhteistyökykyinen kansanedustaja ja hyödyntäisin ammattiosaamistani. ”
www.outilankia.fi
Lisää työpaikkoja ja yrittäjyyttä
yrittämisellä hyvinvointipalvelut Lankia haluaa jatkaa työtä Uudenmaan, siperheiden ja ympäristön hyväksi. l Juha Sipilä vieraili hiihtomalla Porvoossa. Laskiaisriehatilaisuudessa Sipilän tapasivat Outi Lankia sekä porvoolaislapset Elisa, Gustava ja Arvida Hvilstafeldt ja Jasper Riihinen.
kykymme on noustava Ruotsin ja Saksan rinnalle, kemianteollisuuden yrityksessä Porvoon Kilpilahdessa ympäristöinsinöörinä ja työsuojelupäällikkönä työskentelevä Lankia asettaa tavoitteeksi. Vanhemmat ikäpolvet ovat rakentaneet tämän maan, Lankia muistuttaa. He tarvitsevat toimivia terveyspalveluita ja moni elää pienellä eläkkeellä. Vain työttömyyttä vähentämällä voimme turvata hyvän vanhuuden, Lankia sanoo.
KAUKOLÄMPÖTUNNELI LOVIISASTA MAHDOLLISTAISI YDINVOIMALAN HUKKALÄMMÖN HYÖDYNTÄMISEN Myös ympäristöasioissa tarvitaan konkreettisia toimia. Fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen käytöstä tulee siirtyä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön, ympäristötieteilijän koulutuksen saanut Lankia vaatii. Verotuksella ei tule suosia uusiutumattomien ulkomaisten polttoaineiden käyttöä vaan kannustaa uusiutuvan kotimaisen energian hyödyntämiseen,
Lankia esittää. ”Verotus suosii hiilenpolttoa ja moni hakeyrittäjä on joutunut heittämään hanskat tiskiin. Suomen hiilidioksidipäästöistä pääkaupunkiseudun osuus on yli 50 prosenttia, joten hiiletön Helsinki on koko maan kannalta merkittävä tavoite.” Mielenkiintoinen hanke olisi Lankian mielestä myös kaukolämpötunneli Loviisan Hästholmenista Vuosaareen.
”Se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Loviisan ydinvoimalan hukkalämpö voitaisiin käyttää Itämeren lämmittämisen sijaan Helsingin kaukolämmöksi.” Meidän arvokkaimpia luontoarvoja on pohjavesi, sanoo ItäUudellamaalla aikaisemmin vesien laatua valvonut Lankia. Puhdasta pohjavettä ei hänestä tule pitää itsestään selvyytenä, vaan puhdas juomavesi tulee turvata
myös tuleville sukupolville. ”Globaalisesti katsoen kyseessä on erittäin arvokas luonnonvara. Tietoisuutta tärkeistä pohjavesialueista tulee lisätä ja toiminta tärkeillä pohjavesialueilla tulee olla eripuolilla Suomea yhdenmukaista. Tiedätkö sinä, että asutko I-luokan pohjavesialueella ja että jopa ruohonleikkurin bensavuoto voi pilata pohjaveden?”
LASTEN JA NUORTEN PERHEET TARVITSEVAT TUKEA AJOISSA Lasten sosiaalisten ja terveyserojen kasvu on suurimpia haasteitamme, Lankia sanoo. ”Toiset pärjäävät hyvin ja toiset hyvin huonosti. Lapsiperheet ja nuoret eivät saa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa tukea vaan
ongelmat kasvavat liian suuriksi, jolloin apu ei ole enää yhtä tehokasta ja tulee myös yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.” Varhaista tukea on lisättävä niin pikkulapsiperheille kuin esimerkiksi yläkouluikäisille nuorille, lapsiperheiden asioita vuosia kaupunginvaltuutettuna ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uuden Porvoon paikallisyhdistyksen puheenjohtajana edistänyt Lankia esittää. Perheillä on Lankian mukaan tilanteesta riippuen tarvetta esimerkiksi kotiavulle, perhetyöntekijälle tai vain vierellä kulkevalle kuuntelijalle. Kolmannelta sektorilta löytyy hänen mielestään paljon hyviä käytäntöjä, joita voisi hyödyntää myös julkisella sektorilla. ”Yksi erittäin suuri eri-ikäisiä koskettava ongelma on yksinäisyys. Ylisukupolvisen toiminnan lisääminen toisi ratkaisun monelle ja eri-ikäisten vuorovaikutusta voi tukea myös sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa, kun palveluita ajatellaan uudella tavalla.”
ANNART
l Viime kesänä MLL:n Uuden Porvoon yhdistys järjesti 5-vuotispäiviensä kunniaksi Porvoon torilla perhetapahtuman. Kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuuti ja MLL:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Saija Toropainen.
Outi tehnyt pitkäjänteisesti työtä lapsiperheiden hyväksi ( MITÄ OUTI LANKIA ON TEHNYT LAPSIPERHEIDEN HYVÄKSI LAPSIPERHEJÄRJESTÖISSÄ PITKÄÄN VAIKUTTANUT SAIJA TOROPAINEN? ”Outi Lankia yhdessä muiden upeiden Porvoolaisten äitien kanssa perustivat Uuden Porvoon MLL:n paikallisyhdistyksen vuonna 2009 tavoitteena saada lisää Porvooseen
mielekästä toimintaa ja tukea lapsiperheille. Uuden Porvoon paikallisyhdistys on menestystarina. Yhdistys on merkittävä toimija, asiantuntija ja yhteistyökumppani Porvoon kaupungille. Sen toiminta on laajaa ja eri-ikäisten lasten tarpeet huomioivaa. Yhdistyksen ansiosta lapsiperheiden ääni kuuluu paremmin päätöksenteossa. Yhdistys sai Outi Lankian aloit-
teesta myös Porvoon kaupungin avustamaan sadoille lapsiperheille tuiki tärkeää lastenhoitoa.
maan ja luvannut hartia voimin jatkaa työtään lapsiperheiden eteen. Lapsiperheet eivät tarvitse juhlapuhujia eduskuntaan vaan toimijoita.”
( MIKSI OUTI OLISI HYVÄ KANSANEDUSTAJA AJAMAAN LAPSIPERHEIDEN ASIAA? ”Outi Lankia tuntee lapsiperheiden arjen ja on sitoutunut MLL:n eduskuntavaaliohjel-
( OUTI, MIKSI OLET MUKANA POLITIIKASSA? Poikani ollessa kolme vuotta harmittelimme tukiverkkojen puutetta. Niinpä päätimme rakentaa niitä itse. Perustim-
me ystävieni ja tuttujeni kanssa Porvooseen MLL:n yhdistyksen, jonka puheenjohtaja olen. Olemme aikaansaaneet lastenhoitoapua, perhekummeja, perhekahviloita, vertaistukiryhmiä ja niin edelleen. Innostus toimimiseen sai minut myös politiikkaan. Olen Porvoon kaupunginvaltuutettu ja nyt toista kertaa kansanedustajaehdokkaana.
ILMOITUSLIITE
Hyvää asumista
www.outilankia.fi
ANTON & ANTON RUOKAKAUPAN PERUSTAJA
Lähiruoka
Ruokaturvallisuus voisi olla Suom
P
alveluala, johon kaupan ala myös kuuluu omaa ison työllisyyspotentiaalin, joka on suurelta osin Suomessa hyödyntämättä, arvioi Anton & Anton ruokakaupan perustaja, elintarvikealan asiantuntijana Makeryssa työskentelevä Niina Hietalahti. ”Meidän on keksittävä ratkaisuja, jotka työllistävät ja joiden avulla euro saataisiin jäämään kotikulmille. Elävä ja hyvinvoiva kaupunki, kortteli tai kyläyhteisö syntyy palveluista ja niiden kehittymistä tulee tukea.” Valtio voisi hänen mielestään edesauttaa palvelualan säilymistä ja kehittymistä esimerkiksi perustamalla rahaston, josta taloussuhdanteesta ja isoa kauppaa suosivasta kaavoituspolitiikasta kärsivät pienet palveluyritykset voisivat saada tilapäistä tukea toiminnan ylläpitämiseen. Tuki voisi olla esimerkiksi
vuoratakuu tai pienlaina. PIKKUKAUPPOJEN AHDINKO on Hietalahden mukaan osin seurausta epäonnistuneesta kaavoituspolitiikasta. Ison kaupan luotsaamat kauppakeskukset ovat aiheuttaneet pienille toimijoille kohtuuttomat vuokrakustannukset. Edullisempiin tyhjillään oleviin liiketiloihin ei kannata sijoittua, sillä niihin ei riitä asiakkaita keskustan siirryttyä kauppaketjujen mukana. ”Sen sijaan, että rajoitettaisiin määräävässä markkina-asemassa olevia toimijoita, pitäisi tukea palveluiden ja erikoiskaupan sijoittumista sinne missä ihmiset asuvat ja luontevasti liikkuvat. Parhaimmillaan voitaisiin saada tyhjät liiketilat eloon ja luotua uutta palvelutarjontaa.” Jos suomalainen maatalous sitoutuu parantamaan oleellisesti eläinten kasvuolosuhteita kuten lisäämällä karsinoiden kokoa
l Porvoossa ruokakauppayrittämisen aloittanut Anton & Antonin omistaja Niina Hietalahti uskoo, että Porvoossa on potentiaalia yrittämiseen, mutta yhteistyökykyä tarvitaan.
EUROOPAN PARLAMENTIN VARAPUHEMIES OLLI REHN
Epäkunnossa oleva Suomi noste Kipeimmin tarvitaan uusia työpaikkoja
S
uomi on tällä hetkellä epäkunnossa. Tekemättömien päätösten lista on pitkä. Vaalien jälkeen uudella hallituksella on iso urakka edessään, jotta Suomi saadaan uudelleen kuntoon, Euroopan parlamentin varapuhemies Olli Rehn (kesk.) sanoo. Ennen muuta Suomi kaipaa Rehnin mukaan kipeästi uusia työpaikkoja. Työlista on pitkä. ”Yrittämistä ja yrittäjäksi ryhtymistä on helpotettava. Toisaalta pienten ja keskisuurten yritysten kasvua on tuettava. Niiden osuus kansantuotteesta on Suomessa alikehittynyt suhteessa EU:n keskiarvoon.” Yrittäjien byrokratiaa on karsitILMOITUSLIITE
tava ja liiallista sääntelyä on purettava, Rehn vaatii. Liiallinen byrokratia ja sääntely vaativa aiheuttavat yrittäjille ja yhteiskunnalle turhia kustannuksia. Työmarkkinoita on uudistettava. Työllistämistä on helpotettava ja paikallista sopimista on lisättävä, Rehn jatkaa. Verotusta on Rehnin mielestä muutettava nykyistä kannustavammaksi. Kokonaisveroastetta hän ei kuitenkaan nostaisi. ”Nykyinen 45,6 prosentin verotulojen suhde bruttokansantuotteemme on OECD-maiden korkeimpia.” SUOMEN VALTION budjetin
kokoa ei Rehnin mukaan ole varaa kasvattaa, mikäli vuosittainen talouskasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana on noin prosentin Suomen Pankin ennusteen mukaisesti. Silti tärkein johtopäätös on se, että
ilman kasvuvauhdin nopeuttamista julkisen talouden remontti voi osoittautua ylivoimaiseksi. ”Sanon tietoisesti nopeuttamista, koska paljon on kiinni siitä, miten päätöksillä kykenemme kasvua vauhdittamaan. Meidän ei pitäisi alistua kituuttavan yhden prosentin kasvutahtiin, vaan on pystyttävä parempaan. Siihen tarvitaan uutta liittoa työn tekemisen ja yrittämisen välillä. Siihen tarvitaan sitä, että seuraava hallitus tekee heti vaalikauden alussa määrätietoisia ja kasvua vauhdittavia päätöksiä.” ”Tuloja voidaan kuitenkin vahvistaa esimerkiksi luopumalla monista nykyisistä
veropoikkeuksista ja -helpotuksista. Veropohjan pitää olla kattava ja verojärjestelmän yksinkertainen. Se tukee kasvua parhaiten.” Työ on hyvinvoinnin ja toimeentulon perusta. Sen pitää olla aina kannattavaa, Rehn edellyttää. MAHDOLLISUUKSIA UUSIEN työpaikkojen luomiseen kaikkialla Suomessa tarjoaa muun muassa kestävä vihreä talous. Tulevaisuuden mahdollisuuksiin tarttumiseksi tarvitaan Rehnistä jämäköitä poliittisia päätöksiä. ”Suomen ja muiden EU-maiden energiaomavaraisuutta on nostettava. EU-maat ostavat
www.outilankia.fi
Terveellinen ympäristö
NIINA HIETALAHTI:
aa ja lähikauppoja
men kilpailuvaltti ja eläinten liikkumatilaa, ulkoilumahdollisuuksia, tulee tehtävien parannusten näkyä lopputuotteen hinnassa. Suomen tulisi tuotteistaa eläinten eettinen kohtelu, korkeatasoinen ruokaturvallisuus, muihin maihin verrattuna vähäinen antibioottien käyttö ja salmonellavapaus, Hietalahti näkee. ”Näillä toimilla voisimme saada elintarvikeviennin kasvuun ja tuotteille paremman katteen
bulkkituotantoon verrattuna, joka on hyvin kilpailtu ja Suomen kustannustaso huomioiden epäkiinnostava markkina.”
RUOAN ALKUPERÄN tunteminen lisää ruoan arvostusta ja ruokaturvallisuutta, Hietalahti uskoo. ”Lihan kohdalla varsinkin eläinten olot mietityttävät kuluttajaa. Heikomman elintason maissa, eläinten oloihin kiinnite-
tään vähemmän huomiota. Monelle nämä asiat ovat tärkeämpiä kuin hinta.” Häntä ihmetyttääkin miten hanakasti isot kauppaketjut markkinoivat ulkomaista ruokaa. ”Suomalainen lampuri ei voi suunnitella tuotantomääriään tilausten mukaan, sillä kun eläimiä astutetaan, ostajia ei ole. Muilla toimialoilla on itsestään selvää, että tuotanto mitoitetaan tilausten mukaan. Kauppa saa vetää
tuottajaa kuin pässiä narussa ja hurskastella kuluttajille tarjonnan puutteella. Tosiasiassa halutaan tuoda ulkomaista pakastettua bulkkilihaa, jossa katteet ovat paremmat tuontimäärien ollessa valtavat.” Kauppa ei kuitenkaan ole ainoa syypää tilanteeseen. Elintarvikevalvonta on Hietalahdesta aiheuttanut pienteurastamojen vähenemisen kohtuuttomalla byrokratialla. Pienteurastamojen
puutteessa syksyisin voi olla vaikeaa löytää teurasaikaa, kun iso osa Suomen lampaista hakeutuu teurastukseen samoihin aikoihin laidunkauden loppuessa lokamarraskuun vaihteessa. ”On sääli, jos kuluttajalla ole mahdollisuutta valita kotimaista lihaa.”
Porvooseen tarvitaan parempaa yhteishenkeä
P
orvoon Jokikadulta alkunsa saanut ruokakauppa Anton & Antonille kuuluu hyvää, perustaja Niina Hietalahti kertoo. Helsinkiin siirtyneellä Anton & Antonilla on pääkaupungissa kolme ruokakauppaa: Töölö, Kruununhaka ja Ullanlinna. ”Ullanlinnan kauppa on ollut nyt vuoden auki ja vastaanotto on ollut hyvä. Selkeästi on tilausta ruokakaupalle, joka
on siellä missä ihmiset asuvat ja liikkuvat ja mistä saa vähän erilaisempia tuotteita. Tuoreus, valikoima ja palvelu ovat ne ykköstekijät.” Ruokakassipalvelusta Hietalahdella on kovat odotukset. Se on Ruotsissa suosittu palvelu, jonka läpimurtoa odotellaan Suomessa. Hietalahti ei ole enää mukana Anton & Antonissa operatiivisesti, mutta hallituksessa ja
osaomistajana. Porvoossa ei riittänyt tarpeeksi asiakaskuntaa palvelevalle ruokakaupalle, eikä sopivaa sijaintia, hän perustelee yrityksen siirtymistä pois Porvoosta. ”Ihmiset liikkuvat paljon autolla ja silloin ajetaan mieluummin markettiin ja ostetaan kaikki tarvittava kerralla. Kesäaikana Porvoossa oli kysyntää riittävästi, muutoin ei.”
Myös Hietalahti muutti perheen kanssa Helsinkiin. ”Mieheni kävi koko Porvoossa asumisemme ajan Helsingissä töissä ja kaupan lopettamisen myötä oli luontevaa siirtyä helpomman elämän perässä Helsingin keskustaan, missä olemme viihtyneet erinomai-
sesti. Kaikki on lähellä.” Porvoo on yrittäjälle haastava kaupunki, hän toteaa. ”Helsinki on fyysisesti lähellä, mutta henkisesti kaukana. Porvoossa on liikaa vastakkainasettelua. Potentiaalia on, mutta pitäisi saada ihmiset puhaltamaan enemmän yhteen hiileen. Parempaa yhteishenkeä kauniiseen kaupunkiin!”
ttava kuntoon vuosittain jopa sadoilla miljardeilla euroilla fossiilista energiaa EU:n ulkopuolelta. Merkittävän osan näistä euroista voimme palauttaa omaan talouteemme panostamalla kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin.” Vaikka me suomalaiset voimme olla ylpeitä hyvinvointiyhteiskunnastamme pitää sitä kuitenkin uudistaa, jotta se vastaa tämän päivän haasteisiin, Rehn sanoo. Uuudistamisen Rehn aloittaisi alentamalla TyEL-maksua kahdella prosentilla määräajaksi vuosille 2015-19. Tämä vauhdittaisi sellaista sisäistä devalvaatiota, jolla Suomen 10-15 prosentin takamatka Ruotsiin ja Sak-
saan kilpailukyvyssä kurotaan umpeen. ”Kun korot ovat ennätyksellisen alhaalla ja työeläkerahastot eivät juuri tätä nykyä tuota korkotuloja, tämän suhdannepoliittisen toimen luulisi työllisyydenkin tähden sopivan myös näitä rahastoja hallinnoiville työmarkkinajärjestöille. Sopisiko tämä osaksi yhteiskuntasopimusta?” ”Suomi tarvitsee jälleen uutta suuntaa ja tekemisen meininkiä. Valitaan kevään eduskuntavaaleissa sellaisia edustajia, jotka käärivät hihansa ja nostavat Suomen kuntoon. On hienoa, että Outi on lähtenyt ehdokkaaksi eduskuntaan, vaikuttamaan ja nostamaan Suomea kuntoon.”
l Yrittäjien byrokratiaa on karsittava ja työmarkkinoita uudistettava vaatii Helsingissä ehdolla oleva Euroopan parlamentin varapuhemies Olli Rehn.
ILMOITUSLIITE
Perheille toimiva arki
www.outilankia.fi
Koira tarvitsee hyvää ravintoa, lepoa, liikuntaa ja virikkeitä sekä seuraa ( MIKSI JÄRJESTÄTTE ELÄINKLINIKKA AVECISSA PENTUESKARIA JA MILLAISIA KOKEMUKSIA SIITÄ ON KERTYNYT ELÄINLÄÄKÄRI CHITA WAHLROOS? ”Järjestämme pentueskaria paristakin syystä. Koiranpennun sosiaalisten taitojen kehittymisjakso on 8-16 viikon iässä. Koira oppii ”koirankieltä” leikkimällä muiden koirien kanssa. Jos koiranpennun kanssakäyminen muiden koirien kanssa tällä ikäkaudella on rajoitettua voi sen olla vaikea tulla toimeen muiden koirien kanssa aikuisena. Pentueskarissa sosiaalisia taitoja harjoitellaan turvallisesti ja valvotusti. Olemme myös huomanneet, että koiran omistajilla on suuri tarve saada käytännön opastusta jokapäiväisiin kotona tapahtuviin hoitotoimenpiteisiin kuten kynsien leikkaamiseen, hampai-
den harjaukseen ja turkin hoitoon.”
( MITÄ KOIRAN OMISTAJAN OLISI OTETTAVA KOIRAA KOULUTTAESSAAN HUOMIOON KOIRAN PENNUN KANSSA JA SEN KASVAESSA? ”Koira on nopea ja älykäs oppija. Muista koiraa kouluttaessasi olla johdonmukainen, oikeudenmukainen sekä selkeä. Käytä positiivista ehdollistamismenetelmää. Juju on siis keksiä mikä toimii positiivisena asiana juuri sinun koirallesi, jollekin se on makupala, toiselle kehu tai leikki.”
( OVATKO KOIRIEN KÄYTTÄYTYMISHÄIRIÖT LISÄÄNTYNEET? ”En osaa sanoa ovatko käyttäytymishäiriöt lisääntyneet vai puhutaanko niistä nykyään enemmän ja osataan myös hakea
apua. Lemmikin asema perheissä tasavertaisena perheenjäsenenä on edelleen vahvistunut. Tämä on hyvä asia, koska silloin lemmikeistä sitoudutaan pitämään hyvää huolta. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että lemmikillä on lajityypilliset tarpeet, jotka on syytä ottaa huomioon. Eri koiraroduilla on erilaisia viettejä esimerkkeinä metsästysvietti, vartiointivietti ja painennusvietti. Koira saattaa turhautua, jos se ei pääse toteuttamaan viettikäyttäytymistään ja tämä voi ilmetä käytöshäiriöinä. Koira on laumaeläin. Laumassa elämään tottuneen koiran elinpiirin muuttuessa se saattaa saada eroahdistusoireita. Tyypillisesti tämä havaitaan niin sanotuilla rescue-koirilla.”
( MITÄ KOIRA TARVITSEE VOIDAKSEEN HYVIN? ”Koiran perustarpeet ovat sa-
mat kuin ihmiselläkin, riittävä ja oikeanlainen ravinto, vesi, lepo, riittävä määrä liikuntaa ja virikkeitä sekä seuraa. Henkinen hyvinvointi on yhtä tärkeää koiralle kuin ihmisellekin. Rotutyypillisen viettikäyttäytymisen tyydyttäminen on erittäin tärkeää koiran hyvinvoinnin kannalta.”
( MITÄ VINKKEJÄ ANTAISIT KOIRIEN OMISTAJILLE KOIRIEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI? ”Kun olet hankkimassa koiraa, kannattaa ottaa selvää sen rodun erityispiirteistä, jotta tulet valinneeksi rodun joka sopii juuri sinulle. Koira nauttii ihmiseltä saamastaan huomiosta ja yhdessä tekemisestä. Nykyään on tarjolla paljon erilaisia koiraharrastusryhmiä ja -seuroja, joiden toimintaan voi mennä mukaan.”
Laadukkaat eläinlääkäripalvelut tuotetaan yhteistyössä paikallisesti
V
arsinkin nyt taloudellisesti vaikeina aikoina on mietittävä tarkkaan, mihin kaupunkien ja kuntien resurssit käytetään, Outi Lankia vaatii. Esitys Porvoon kaupungin eläinlääkärivastaanoton va-
rustetason nostosta avustajineen ja uusien lemmikkieläinten hoitamiseen suunnattujen vastaanottotilojen tuottamisesta ei Lankian mukaan pohjaudu eläinlääkintähuoltolain vaatimuksiin. Lain mukaan mitoitusta suunniteltaessa on
otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tarjonta, hän huomauttaa. Yhtenä keinona säästää Porvoon kaupungin kalliista uudesta investoinnista on Lankia esittää paikallisten yrittäjien palveluiden hyödyntämistä.
”Tätä myös ehdotimme Porvoon talouden tervehdyttämisen ohjausryhmälle. Kaupungilla on paljon muitakin investointeja kuten koulu- ja päiväkotirakentamista sekä paineita terveydenhuollossa, jotta lääkäriin saa ajan, kun sitä tarvitsee.”
Suomi kuntoon K
aiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, sanoi presidentti Paasikivi aikanaan. Se pätee edelleen. Näyttää siltä, että sekä kansalaiset että me päättäjät tiedostamme tilanteemme yhä selvemmin. Suomen asiat eivät tällä hetkellä ole kestävällä pohjalla. Tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Siksi huhtikuun eduskuntavaalit ovat linjavaalit. Silloin päätetään, laitetaanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan keinoin se tehdään. Keskusta on valmistellut oman vaihtoehtonsa huolella asioihin perehtyen. Vastuun ILMOITUSLIITE
kantaminen vaatii tiukkojakin päätöksiä, mutta ne on uskallettava tehdä. Määrätietoisesti, Suomen ja suomalaisten etu silmällä pitäen. Tätä ihmiset päättäjiltä odottavat.
ME TARJOAMME äänestäjien arvioitavaksi omat ratkaisuehdotuksemme. Ratkaisujen hakemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Ihmisillä on paljon ehdotuksia siitä, miten toimintatapoja uudistettaisiin, kustannuksia säästettäisiin ja saataisiin arki sujuvammaksi. Keskusta haluaa kuulla niitä jatkossakin. Emme lupaa helppoja aikoja kenellekään. Maamme saadaan kuntoon vain työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Leikkauksilta ja vyön kiristyksiltä emme voi välttyä. Ne on kuitenkin tehtävä oikeudenmukaisesti, heikoimmista huolehtien. Arkijärjen käyttö on saatava
www.outilankia.fi
Lisää työpaikkoja ja yrittäjyyttä
Lasten ja nuorten lähikoulut turvattava sallimalla laissa kaksikieliset koulut Kouluilta Koskenkylässä herätti keskustelua Itä-Uudenmaan koulutuspolitiikasta
I
tä-Uudellamaalla toisen asteen koulutus on muutoksessa ja alueen kaksikielisyys on haasteena lähikouluissa sekä lukiossa ja ammattikouluissa. Itäuusmaalaisten keskustalaisten mielestä lähikoulut sekä lukiot ja ammattikoulut voi pelastaa kielirajojen ylittävä vahva yhteistyö. ”Lasten ja nuorten lähikoulut turvattava sallimalla laissa kaksikieliset koulut”, Loviisan Koskenkylän koululla yhdessä Loviisan keskustan kanssa kouluillan helmikuun alussa järjestänyt Outi Lankia sanoi. Tällä hetkellä laki sallii yhdistää suomenkielisen opetuksen tai ruotsinkielisen opetuksen vieraskieliseen opetukseen muttei kahta kotimaista keskenään. Koskenkylässä niin kuin monessa muussa itäuusmaalaisessa kylässä on erilliset suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut. Koulut sijaitsevat Koskenkylässä niin erillään, ettei edes koulukyytejä voida järjestää yhdessä.
l Eläinlääkäri Chita Wahlroos ja pieni chihuahua.
arvoonsa. Tarvitsemme enemmän luovuutta ja luottamusta, vähemmän normeja. Näin voimme palauttaa uskon politiikkaan ja sen kautta vaikuttamiseen. Vahva osaaminen on ollut ja on jatkossakin Suomen menestyksen perusta. Meillä on monipuoliset ja runsaat luonnonvarat. Ne tarjoavat luontaisia menestymisen mahdollisuuksia. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja tuotannon hajauttaminen on käännettävä kilpailueduksemme. ME TARVITSEMME ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa. On uskallettava tehdä rohkeitakin kokeiluja. Virheitä-
kään ei saa pelätä. Digitaalisten ratkaisujen ja tekniikan hyödyntämisessä Suomi on nostettava maailman kärkimaiden joukkoon. Inhimillisyyttä, sydäntä ja käsiä tarvitaan silti jatkossakin. Keskusta tarjoaa 216 ehdokkaan monipuolisen joukon. Tässä porukassa on osaamista ja näkemystä, on nuoruuden intoa ja uudistusmielisyyttä, on myös eletyn elämän mukanaan tuomaa kokemusta. Tule mukaan tulevaisuuden rakentamiseen. Laitetaan yhdessä Suomi kuntoon. JUHA SIPILÄ PUHEENJOHTAJA, KESKUSTA
PORVOOSSA JA Sipoossa muutamat erikieliset koulut toimivat samoissa tiloissa rinnakkain. Muilla poliittisilla ryhmillä on ItäUudellamaalla halua tehdä kouluissa vahvempaa kaksikielistä yhteistyötä, mutta RKP haraa vastaan. Pelkona on, että suomi rapauttaa ruotsinkielistä opetusta. Koskenkylän suomenkielisen koulun tilanteeseen yhdistyminen tai yhteistyö ruotsinkielisen saman kylän Forsby skolanin kanssa voisi olla oppilasmäärältään kasvavan 106 oppilaan ahtaan ja opetustiloiltaan puutteellisen koulun pelastus.
l Koskenkylän koululla Antti Hovi (vas.), Kimmo Eloranta, Olavi Merihaara, Outi Lankia ja Kirsi Nurkkala. Suomenkielinen koulu sijaitsee myös väärässä paikassa, kaukana asutuskeskittymästä, jolloin moni oppilas kulkee koulukyydillä. Koskenkylään on yritetty saada uutta suomenkielistä koulua jo 1980-luvuta lähtien. Loviisan kaupunginvaltuusto päätti syksyllä siirtää kouluinvestointeja vuosilla. Monia koulun oppilaiden vanhempia harmittaa vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja, lehtori Kirsi Nurkkalan mukaan se, että panostuksia on löytynyt kunnan ruotsinkielisiin kouluihin. OPPILASKOHTAINEN RESURSSI esimerkiksi Isnäsin koulussa on lähes tuplat verrattuna 6 000 euron oppilaskohtaiseen vuosiresurssiin Koskenkylän koulussa. Koko Loviisassa oppilaskohtainen summa on keskimäärin 9 000 euroa. Meillä veronmaksajilla on oi-
keus vaatia, että myös meidän lapsiin panostetaan yhteisistä verovaroista, kertoi vanhempien terveisiä itse Porvoossa luokanopettajana työskentelevä Johanna Mäki. Mäen mukaan monessa kunnassa kuten Helsingissä pyritään tasaamaan oppilaskohtaisia resursseja oikeudenmukaisesti. ”Jos koulutus löytyy kaupungeista eikä maaseutualueilla ole enää mahdollista saada koulutusta vaan pitää nuorella iällä lähteä hakemaan sitä kauempaa ja oppilaiden majoituskustannukset lisääntyvät”, Kouluiltaan eduskunnan terveiset tuonut kansanedustaja Antti Kaikkonen sanoi. Suurin uhka oppilaalle on se, ettei alueella ole lähikoulua, jos päättäjät eivät löydä yhteistä linjaa esimerkiksi kielipoliittisista syistä, Nurkkala pahoitteli.
Outi Lankia on myös Loviisan Keskustan ehdokas ( LOVIISAN KOSKENKYLÄSSÄ ASUVA LOVIISAN KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA ANTTI HOVI, MIKSI SINÄ JA LOVIISAN KESKUSTA TUKEE OUTIA EDUSKUNTAAN? ”Tunnemme Outin aktiivisena ja asioihin perehtyvänä toimijana. Hän ei vain lupaile vaan toimii asioiden eteen. Koko Loviisan Keskustan puolesta voin sanoa, että Outi on osoittanut olevansa kiinnostunut Loviisan asiois-
ta. Jos Outi menee läpi, niin olemme varmoja, että hän oikeasti toimii Loviisan hyväksi eikä vain lupaa.”
( MITKÄ OVAT LOVIISASSA TÄRKEITÄ ASIOITA? ”Kaupungilla on potentiaalia kasvaa, jos lopetetaan keskinäinen jatkuva kinaaminen. Mahdollisuuksia ja tilaa täällä on, mutta pitäisi ymmärtää, ettemme voi roikkua vain ydinvoimalan ja muutaman ison
yrityksen oljenkorressa. Pitäisi saada alueita käyttöön, mutta kaupungin toimet eivät kannusta muuttamaan Loviisaan. Kylät pitäisi pitää elinvoimaisina. Trendi kuitenkin on, että kaikki keskittyy kaupunkiin. Maalla asuminen ja yrittäminen on mahdollistettava. Isoistakin kylistä viedään palveluita pois, mikä ei kannusta asumaan maalla. Yrittäminen ylipäätään on Suomessa tehty liian vaikeaksi ja byrokraattiseksi.”
ILMOITUSLIITE
www.outilankia.fi
Outi matkalla eduskuntaan Outi Lankia
ON THE ROAD 9.4. Espoo klo 13-14, Vantaa klo 14.30-15.30. Mukana Juha Sipilä. 10.4. Porvoon lukion vaalipaneeli klo 9.30-10.30, Porvoon Laurean vaalipaneeli klo 11-12 11.4. Vaalitori Porvoo, Lundin edusta klo 10-13, Askolan messut klo 13-16 12.4. MLL Lastentarvikekirppis Porvoo klo 10-14
13.4. Itä-Uusimaa vaalikiertue esim. Loviisa ja Pukkila 15.4. Perhepoliittinen teema-ilta Tuusulan kunnantalo klo 18-20 16.4. Vaalitori Porvoo, kauppakeskus Lundi klo 15-17 17.4. Vaalitori Porvoo ja muu Uusimaa 18.4. Vaalitori Porvoo 10-13, vaalibussi paikalla 13.15-14 (K-Supermarket Tarmola)
Katso muut ajat ja paikat kiertueelta:
www.outilankia.fi
Nuorten koulutukseen halutaan panostaa NEA HJELT, PORVOON NUORISOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA: ”Seuraavan eduskunnan pitää toimia nuorten työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyteen vähentämiseksi. Nuoria pitäisi tukea, että he yhdeksännellä luokalla tekisivät oikeita päätöksiä jatkokoulutuksen suhteen ja näin vältettäisiin myöhemmin uudelleenkouluttumista.”
LEHTORI KIRSI NURKKALA, KOSKENKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA: ”Seuraavalla vaalikaudella tulisi pitää huoli siitä, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus pysyä digiajan yhteiskunnan kyydissä kodin taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tärkeää olisi jokaisen oppilaan ja opiskelijan saada koulussa käyttöönsä oma laite, jotta niitä voidaan oikeasti opiskelussa hyödyntää. Rahat kyllä säästyvät koneisiin, kun enää ei tarvitse ostaa paperisia kirjoja vaan hankitaan halvempia e-kirjoja tai käytetään avoimeen lähdekoodiin perustuvia materiaaleja.” ”Seuraavalla vaalikaudella tulee myös pyrkiä turvaamaan koulutuksen alueellinen saatavuus. Pienten lukioiden tärkeys paikallisesti on ymmärrettävä nuorten mahdollisuutena käydä koulua kotoa käsin.” ”Nuorten pahoinvointiin on puututtava tukemalla perheitä entistä paremmin ja aikaisemmin.” ILMOITUSLIITE
O
uti on tehnyt määrätietoisesti vuosia töitä paremman Porvoon, ItäUudenmaan ja Suomen eteen, Outi Lankian vaalipäällikkö, porvoolainen Hanna Karlsson sanoo. ”Outin pitkäjänteinen ja rehellinen työ on tuottanut tulosta. Edellisissä kuntavaaleissa hän kolminkertaisti äänimääränsä edellisiin, ensimmäisiin kuntavaaleihinsa. Jos Outin vankka työ tuo samanlaisen kannatuksen lisäyksen edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna, ollaan Keskustan hyvän suosion mahdollistamana matkalla eduskuntaan.” ”Outi on monipuolinen, välittävä ja hän tarttuu asioihin tehokkaasti. Outi on innostava ja hyvä kuuntelija. Hän näkee tämän päivän tarpeet ja kehityskohteet. Outi on kykenevä yhteistyöhön ja rohkea päättäjä,” Hanna kertoo ehdokasvalinnastaan.
l Porvoossa helmikuussa vierailleen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän seurassa Hanna Karlsson ja Outi Lankia sekä Keskustan toinen porvoolainen ehdokas Seppo Mäkinen (vas.), Porvoon Keskustan puheenjohtaja Tuomas Kanervala ja Porvoon yrittäjien varapuheenjohtaja Mikko Venäläinen.
LISÄÄ TYÖPAIKKOJA JA YRITTÄJYYTTÄ rustaa yritys.
( Teollisten työpaikkojen säilymisestä on huolehdittava. Kilpailukykyä on parannettava. ( Pienyrittäjyys kannattavaksi. Alv-velvollisuuden alarajaa nostettava ja ensimmäisen työntekijän palkan sivukuluihin hyvitys. ( Työttömyyteen on tartuttava ja ansiosidonnaisella työttömyysturvajaksolla voitava pe-
( Kannustinloukkuja purettava, jotta kaikki työnteko on kannattavaa. Lisää mahdollisuuksia osa-aikatyölle. ( Työllisyyden paraneminen takaa myös turvallisen vanhuuden. ( Ylisukupolvisuudesta hyvinvointia.
PERHEILLE TOIMIVA ARKI paa oltava todellinen vaihtoehto.
( Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaettava kummankin vanhemman työnantajan ja yhteiskunnan kesken. ( Perheillä oltava valinnanvapaus perhevapaiden jakamisessa. Lapsilisän leikkaus on peruttava. ( Perheen ja työn yhteensovittamisen malleja kehitettävä, esimerkiksi osittainen hoitova-
( Perinteiset kodinhoitajat saatava takaisin perheiden tueksi ja muita ennaltaehkäiseviä perhepalveluita lisättävä. ( Lasten ja nuorten lähikoulut turvattava sallimalla laissa kaksikieliset koulut. ( Nuorille yksilöllistä tukea yläkouluihin.
HYVÄÄ ASUMISTA JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ( Monipuolista asumista tarjottava ympäri
( Terveellinen ympäristö kuuluu kaikille. Tar-
Uuttamaata. ( Rakentamismääräyksiä järkevöitettävä. ( Kaavoituksesta tavoitteellista. Edistettävä työpaikkojen ja palveluiden sijoittumista eri puolille Uuttamaata. ( Ely-keskuksen vaikutusvaltaa on karsittava.
vitsemme vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuuden vaalimista ja hajautettua energiantuotantoa. ( Koulujen ja päiväkotien rakentamisessa ja kunnossapidossa huolehdittava hyvästä sisäilmasta.
Outi Lankia, Uusimaa ( Ympäristöinsinööri ja työsuojelupäällikkö kemianteollisuuden yrityksessä ( Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistyksen puheenjohtaja ( Ympäristötieteen FM ja äiti ( Porvoon kaupunginvaltuutettu ( 35-vuotias
www.outilankia.fi @OutiLankia
outilankia
Julkaisija: Outin tukiyhdistys • Toimitus: Marianne Falck • Kannen kuva: Anne Lepistö • Taitto: Itäväylä Viestintä Oy, Mika Laine • Painos: 50 000 kpl • Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa 2015