Haavi2 2014 verkko

2 2014

Iloa ja yritteliäisyyttä Positiivisin helsinkiläinen: Musta Barbaari Amanda-yrittäjät tekevät unelmistaan totta Maija Itkonen: ”Kaikkea voi tehdä, jos haluaa” Terveiset JCI Global Partnership Summitista

Havis Amandan Nuorkauppakamari Helsinki ry:n jäsenlehti. Vuonna 2003 perustettu Havis Amandan Nkk on Suomessa ainoa täysin naisjäsenistä koostuva Nuorkauppakamari.

WWW.HAVISAMANDA.COM

Sisällys: Menossa mukana:

OMISTAUTUNUT SINULLE

Pääkirjoitus: Yrittäjän palava halu .......................................

3

Pressan haavista: Amandojen matkassa yrittäjäksi?...........

4

Positiivisin helsinkiläinen: Musta Barbaari .........................

6

Senaattorin palsta ..............................................................

8

Amanda-yrittäjät tekevät unelmistaan totta ......................

10

Amandat kirjailijoina ..........................................................

13

”Kaikkea voi tehdä, jos vain haluaa”...................................

14

Matkalla jäsenyyteen .........................................................

16

Terveiset JCI Global Partnership Summitista ......................

18

Kuka kannustaisi yrittäjää? .................................................

20

Tunnelmia JCI European conference Malta 2014 ...............

22

Koejäsenet esittäytyvät ......................................................

23

Julkaisija Havis Amandan Nuorkauppakamari Helsinki ry Päätoimittaja Anna Wäyrynen lio@havisamanda.com Oikoluku Anna Wäyrynen, Mirelle Granvik, Katja Lipponen, Johanna Huurre Toimittajat Amandat 2

Haavi 2/2014

Taitto Johanna Huurre Painopaikka Painojussit Oy, Kerava Painos: 500 kpl Ilmoitusmyynti lmm@havisamanda.com www.havisamanda.com

Pääkirjoitus

Yrittäjän palava halu Erään määritelmän mukaan yrittäminen on tavoitella toiminnallaan jotakin, pyrkiä johonkin tavoitteeseen, päämäärään, koettaa, pyrkiä. Esimerkiksi yrittää tehdä työnsä hyvin, yrittää säästää palkastaan, yrittäkää rauhoittua, yrittää unta, yrittää uutta ennätystä.

Mielelläni lisäisin tähän määritykseen sanat halu ja intohimo. Uskon jokaisen yrittäjän lähtökohtana olleen palava halu ja intohimo luoda jotakin omaa ja erityistä.

Yhtä yrittäjää olen seurannut hyvin läheltä. Oma isäni on ollut yksityisyrittäjänä yli 20 vuotta. Tässä voidaan painottaa sanaa yksityis, koska hän on tehnyt kaiken itse tuotekehityksestä, valmistuksesta, myynnistä ja markkinoinnista aina laskutukseen asti. Lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta hän on toiminut yrityksensä ainoana työntekijänä. Yrittäminen ei kuitenkaan ole ollut hänellekään yksinäistä. Ilman verkostojaan hänen ei olisi ollut mahdollista tehdä tätä kaikkea ”itse”. Isälläni on ympäri Eurooppaa kumppaneita ja asiakkaita.

Edellisessä pääkirjoituksessa asetin tavoitteen kehittää omaa johtajuuttani ja opetella delegoimaan paremmin myös Amandoissa.

Yhdessä tekeminen on aina mukavampaa. Ideoita tulee paljon enemmän. Tämän lehden suunnitteluun ja toteutukseen osallistui huomattavasti isompi joukko amandoja kuin ensimmäiseen. Taitosta vastasi Johanna Huurre. Kiitos myös kaikille juttujen kirjoittajille. Teitä oli ensimmäisessä lehdessäkin useita. Yksin yrittämisen sijaan teimme nyt lehden enemmän yhdessä.

Monen yrittäjänkin olisi hyvä muistaa kiireen keskellä delegoinnin ja yhdessä tekemisen tärkeys. Nuorkauppakamarissa ja työelämässä olen päässyt kuulemaan ja huomaamaan, että myös toisenlaisia yrittäjätarinoita on olemassa kuin isäni. Yrittäjä voi pystyä tarjoamaan työtä myös monelle muulle ihmiselle oman itsensä lisäksi.

Tavallaan jokainen nuorkauppakamarikin on yritys, jossa saamme oppia monia yrittäjälle välttämättömiä taitoja. Yksityisyrittäjiä on todella paljon. Kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä edes tarvetta työllistää muita. Nuorkauppakamari tarjoaa mielestäni näille yrittäjille loistavan verkoston ja mahdollisuuksia löytää kumppaneita, joiden kanssa tehdä yhteistyötä tai joilta ostaa palveluja. Amandoissakin on monia upeita ja menestyneitä naisyrittäjiä. Tähän lehteen poimimme muutaman esimerkin, millaista on Amandan elämä yrittäjänä. Ehkä yrittäjyys vielä jonakin päivänä aukeaa myös minulle omakohtaisena kokemuksena. Toistaiseksi tyydyn kuitenkin kannustamaan ja ihailemaan rohkeita, innovatiivisia ja ahkeria yrittäjiä, sekä naisia että miehiä!

Anna Wäyrynen Tiedottaja 2014 lio@havisamanda.com

Haavi 2/2014

3

Pressan haavista:

Amandojen matkassa

yrittäjäksi?

Muistan ensimmäisen kohtaamiseni Amandojen kanssa.

Energinen DP Suvi kertoi toiminnasta ummet ja lammet.

Pöllähtänyt hengaajaehdokas oli kyllä siinä sen verran pihalla, että mieleen ei jäänyt varmaan puoliakaan. Paitsi se, että Suvi, joka siinä kohtaa edusti minulle kaikkia amandoja, oli todella pirtsakka tapaus. Mieleeni jäi myös, että toiminta oli muuten todella mielenkiintoista paitsi että siihen liittyi naisyrittäjyys. Siitä ei kukaan ollut minua varoittanut. Sanoinkin Suville, että kaikki muu kiinnostaa, mutta yrittäjyydestä olen luvannut (itselleni) pysyä kaukana.

Kammoni yrittäjyyttä kohtaan juontaa juurensa lapsuuteen, niin kuin pääosa traumoista tekee. Vanhempani olivat (ja ovat edelleen) yrittäjiä. Sellaisia, jotka eivät pitäneet lomaa kahteenkymmeneen vuoteen ja jotka olivat töissä, oli sitten joulu tai juhannus. Siitä huolimatta taloudellisesti elimme tiukkoja aikoja etenkin 90-luvun lamavuosina. Myöhemmin vanhempani ovat saaneet yrityksen toiminnan vakiinnutettua ja ovat jo osanneet hellittää, mutta en usko, että he malttavat jäädä kokonaan eläkkeelle niin kauan kuin terveys kestää. Yrittäjyys on heille elämäntapa.

ylipäätään verkostosta.

Aikani totuttelin ajatukseen yrittäjyydestä ja mietin, minkä alan yrittäjä minusta voisi tulla. Nyt ajatus on edennyt sille asteelle, että aloittelen opintoja alalla, jolla toivoisin jonain päivänä voivani toimia yrittäjänä. Vaikka sitten sivutoimisena. Ja samalla mietin edelleen sitä, onko minussa sitä, mitä vaaditaan yrittäjältä. Olenko valmis taistelemaan läpi talouden taantumien ja pähkäilemään yöt veroilmoitusten parissa. Vielä en sitä tiedä, mutta suunta on kohti yrittäjyyttä. Sen tiedän, että Amandoista löytyy monta naista, joiden esimerkkiä voi seurata ja saada asiassa innoitusta. Jos sinäkin haaveilet yrittäjyydestä, muistathan, että tässäkin asiassa kannattaa kääntyä siskojen puoleen!

Katja Lipponen, Puheenjohtaja 2014

Viisi vuotta Amandoissa ja nuorkauppakamaritoiminnassa ylipäätään on saanut minut muuttamaan mieleni.

Enää yrittäjyys ei tunnu viimeiseltä vaihtoehdolta, johon turvaudutaan vain jos kaikkea muuta on jo kokeiltu. Olen nähnyt, että on monia tapoja yrittää ja on monenlaisia yrityksiä. Joillekin yritys on harrastus, jolle omistetaan illat ja viikonloput, toisen yritys taas elämäntapa. Toinen elättää yrityksellään itsensä kun toinen haluaa työllistää sata. Ja alojakin on lukemattomia. Riippumatta siitä, minkä tyyppisestä yrityksestä on kyse, arvostan ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan riskin ja jotka omalla työllään mahdollistavat työpaikan mahdollisesti myös muille.

Mitä Amandat voi tehdä jäsenistönsä kannustamiseksi yrittäjyyden polulle ja polulla eteenpäin? Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä yrittäjänä toimivat siskot pitävät yhdistyksemme tärkeimpänä antina ja mitä kaivattaisiin lisää.

Omalta osaltani pidän tärkeimpänä mahdollisuutta kuulla toisten kertomuksia ja saada yrittäjäsiskoilta vertaistukea.

Koulutuksista näkisin olevan myös hyötyä samoin kuin

4

Haavi 2/2014

Kuva: Aki Rask

s i s O i s u U

n o i t a n i m a l G

Saatavilla vain parturi-kampaamoista

Glamination_ilmoitus_Haavi_1_2s.indd 1

23.9.2014 16.29

Haavi 2/2014

5

Teksti: Vilhelmiina Valkeus Kuvat: Johanna Huurre

Musta Barbaari – suvaitsevaisuuden ja terveiden elämäntapojen puolesta

Vuoden Positiivisin helsinkiläinen 2014 julistettiin kaupungintalolla 19.8. kaupunginjohtaja Jussi Pajusen johdolla.

Musta Barbaari eli James Nikander vei voiton ylivoimaisella äänisaaliilla. Havis Amandan nuorkauppakamarin organisoiman nettiäänestyksen nimekkäisiin kilpakandidaatteihin lukeutuivat muun muassa juontajat Vappu Pimiä ja Axl Smith sekä kakkossijalle yltänyt rap-artisti Gracias.

6

Haavi 2/2014

Äänestäjät kuvasivat voittajaa muun muassa aidoksi ja hellyttäväksi peroonaksi, joka toimii hyvänä esikuvana nuorille. Esiin nousi myös Barbaarin tapa käyttää huumoria syvempien aiheiden esille tuomisen välineenä. Hänellä on taito puhua ”vaikeista asioita hymyssä suin”. Voittaja itse oli silminnähden ilahtunut saamastaan tunnustuksesta.

– Tämä merkitsee minulle todella paljon. Voitto osoittaa, että tekemäni duuni on kantanut hedelmää.

Some-osaaja ja monitoimimies Positiivisin helsinkiläinen -kilpailun äänestysprosentti nousi tänä vuonna huomattavasti edellisvuodesta.

Musta Barbaari on verkossa seurattu hahmo, ja ihailijat löysivät myös äänestyksen. Nikanderia voi kuvailla some-ajan moniosaajaksi – niin näkyvästi hän on esillä sekä YouTubessa, Twitterissä että Facebookissa.

– Sosiaalisen median merkitys uralleni on erittäin tärkeä. Sitä kautta tavoitan yleisöni. Nuoret ovat siellä.

Mustan Barbaarin läpimurto julkisuuteen tapahtui Salil eka, salil vika -kappaleen kautta. Viime aikoina mies on paitsi keikkaillut, myös ollut aktiivinen monella muulla saralla. Haastattelussa hän kertoi treenaavansa parhaillaan Nordic Fitness Expo -karsintoja varten. Hän puhuu kehonrakennuksesta myös hiljattain julkaistussa kirjassaan, jossa hän kertoo tarinaansa Mustana Barbaarina. Lisäksi artistilla on tekeillä jälleen musiikkia, ja luvassa onkin uusi julkaistava kappale kuluvan vuoden aikana.

Usko omaan juttuun antaa voimaa Liikunta on Nikanderille tärkeä osa elämää ja keino hankkia uutta energiaa. Hän haluaa puhua myös nuorille hyvien elämäntapojen merkityksestä. Toinen asia, jonka Musta Barbaari on tuonut rohkeasti esiin on rasismin ja koulukiusaamisen vastustaminen. Hän on kertonut haastatteluissa omista kokemuksistaan ja käsitellyt aiheita videoissa ja sosiaalisen median puheenvuoroissa. Parhaillaan mies on mukana työstämässä videokampanjaa, jota voidaan hyödyntää muun muassa kouluissa kiusaamisen vastaisessa työssä.

– Aiemmin olen miettinyt, teenkö oikeaa työtä. Olen välillä ollut ahdingossakin. Mutta positiivisuudella ja uskolla omaan juttuun voi ahdingon kääntää voimaksi.

Haluan rohkaista muitakin kärsivällisyyteen. Suuntaamaan vaikeina aikoina kohti valoa.

Ylhäällä: Jussi Pajunen ja James Nikander skoolasivat voiton kunniaksi.

Alhaalla: Pajunen esittelee kuvia kännykästään Amandoille ja James NIkanderille.

Vuoden positiivisin suomalainen Kustannusalan perheyritys Positiivarit Oy aloitti vuoden positiivisimman suomalaisen valinnan vuonna 1993. Pari vuotta aiemmin yritys oli perustanut positiivisuusviikon, jolla haluttiin nostattaa myönteistä ja valoisaa ilmapiiriä lama-aikaa elävään Suomeen. Positiivisimman henkilön julistaminen sijoitettiin positiivisuusviikolle, jota edelleen vietetään viikolla 36. Ensimmäisenä vuonna voittajaksi valittiin artisti Katri Helena.

Suomen positiivisin -kilpailun tarkoitus on edistää yhteiskunnassa myönteistä muutosta palkitsemalla onnistumisia ja kiinnittämällä huomio vastuulliseen menestymiseen. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Suomen Nuorkauppakamarin kanssa. Kansallisen kilpailun ehdokkaat koostuvat eri kaupunkien äänestysvoittajista, joista raati valitsee maan positiivisimman.

Amandat ja kaupunginjohtaja vuoden Positiivisimman helsinkiläisen ympärillä.

Tänä vuonna kansallisen kilpailun voittajaksi valittiin Pekka Hyysalo. Freestylelaskija on vakavan loukkaantumisensa jälkeen kuntouttanut itseään hyvin tuloksin ja perustanut yhteisön tukemaan muita onnettomuuksien uhreja.

Selviytymistarina osoittaa, että vaikeissakin olosuhteissa oikea asenne voi auttaa yksilöä löytämään todelliset voimavarat.

Haavi 2/2014

7

Senaattorin palsta

Mitään ei tapahdu ellei ensin ole unelmaa On oikeastaan aika oivallinen ajankohta kirjoittaa tätä juttua yrittäjyydestä. Hetkessä jolloin kroppani ja sieluni työstää juurikin parhaillaan suurehkoa tuotannollista kokonaisuutta ja voisi kuvainnollisesti sanoa, että vastuu painaa hartioita, tai tarkennettuna vastuu ja tehdyt työtunnit ovat hartioissa. ;) Mutta ehkä tämän artikkelin kirjoittaminen on juuri nyt hyvä hyppy ja samalla matka menneisyyteen pohtimaan, miten tähän hetkeen oikeastaan jouduttiin. Tähän hetkeen, kun on syksyinen lauantai aamu, Radio Aalto soi, istun työpöytäni äärellä Luovan Tuvan tunnelmassa ja naputan, naputan, naputan ja tulen naputtamaan konetta vielä pitkään.

Niin miten tähän intohimoiseen yrittäjyyteen lopulta ajauduttiin? En ole yrittäjäperheen vesa, minun unelmani ei ole koskaan ollut yrittäjäksi ryhtyminen. No miten tähän sitten päädyttiin? Miten syntyi tuotantoyhtiö House of the Good Feelings? Se syntyi siitä kovinkin yksinkertaisesta tuntemuksesta ja kipinästä, että tietyn matkan jälkeen koin, että minulla olisi jokin kyky - jota varmasti kutsutaan joissakin yhteyksissä myös ammattitaidoksi - luoda, tehdä ja toteuttaa jotakin omalla ainutlaatuisella tavallani. Ja se jokin oli asiakkaiden myynti -ja markkinointihaasteiden tuotannollinen tukeminen ja toteuttaminen eli tapahtumat.

Hyvällä sydämellä voin sanoa, että ilman Nuorkauppakamaria, ilman huikeaa nuorkauppakamariverkostoa, ilman spesifisti Havis Amandan Nuorkauppakamarin suomaa rohkeutta, ilman niitä haasteita, sitä tunnetta kun ollaan bambina jäätiköllä, sitä tunnetta kun ollaan vahvasti oman mukavuusalueen ulkopuolella, sitä tunnetta kun tehdään niin suurella sydämellä, että tunneilla ei ole mitään merkitystä.

Ilman tuota kaikkea en olisi tässä. Sitä tunnetta kun nähdään yhdessä tähti tuolla jossakin ja päätetään rakentaa raketti saavuttaaksemme tähden, vaikkakaan kenelläkään ei juurikaan ole yhtään käsitystä, miten tuo raketti rakennetaan.

Mutta tuo raketti rakennetaan huikella tiimillä, ja vieläpä ammutaan suoraan kohteeseen. llman tuota kokemuspintaa ja noita kohtaamisia ei olisi syntynyt yritystäni, sillä Nuorkauppakamari jos mikä on antanut mahdollisuuden sille, että on saanut kokea sielussaan sen tunteen, kun siivet alkavat kantamaan - tuon huiman tunteen.

Niin tosiaan ensin nuo siivet ovat tuossa sivulla ja ne ovat aivan matkustajina matkassa. Sitä saattaa jopa hieman ihailla, kun toiset liitelevät vahvoina. Mutta silloin kun ei oikein luota, että nuo omat siivet kantavat, on hyvä olla mukana kurkiaurassa ja oppia. Sitten tulee salakavalan ihanasti kuin

8

Haavi 2/2014

Kuva: Suvi Nurme

varkain se hetki, kun on itse kurkena siellä auran kärjessä ja tajuaa, että siivet kantavat. Vähän on viimaa, mutta siivet kantavat. Sitä huomaa, että ne muut kurjet seuraavat ja mennään aiottuun suuntaan. Suunta on hyvä ja sinulla on seuraajia.

Joskus tulee myrskyä ja joskus tulee viimaa. Joskus saattaa olla jopa niin, että kurkiauran keulilta mennään taakse päin annetaan vetovastuuta toisille ja joku muu ottaa sen paikan.

Tuota ilmiötä voisi kutsua juurikin tässä tilanteessa sanalla delegointi ja luottamuksen jakaminen.

Asioiden jakaminen, toinen toisiimme luottaminen - niin yritykseni syntyi omasta unelmasta tehdä tapahtumia ja luoda kohtaamisia ainutkertaisesti - kenties jopa poikkitieteellisesti.

Mitä pidemmälle yritykseni tarina on edennyt, sitä merkityksellisemmäksi on tullut yksi asia, joka on tänä päivänä aivan keskeistä. On suunnaton ilo työllistää ihmisiä, on suunnaton ilo työllistää pienyrittäjiä, on suunnaton ilo tuoda leipää

ihmisen arkeen, keittiöön. On suunnaton ilo onnistua yhdessä ja on suunnaton ilo löytää aivan käsittämättömiä taitureita ympäriltään. Juuri silloin tuntien itsensä sangen pieneksi, koska itse ei omaa läheskään kaikkia taitoja, tajuaa, että juuri se on yrittäjyyden ja oikeastaan ihmisyydenkin suuri salaisuus.

Ei itse tarvitse osata ihan ja aivan kaikkea, sillä voi nauttia aivan suunnattomasti siitä, mitä moni muu osaa. Ja jos oma taito on sitoa nämä asiat yhteen, niin silloin voi nähdä arvona sen, mitä itse osaa. Tuo oma ainutkertaisuus tuleekin nähdä arvona - ihan itse kunkin meistä ja kunkin omalla kohdallaan.

Paitsi että Nuorkauppakamari on rohkaissut minut yrittäjäksi, se on tuonut myös minulle matkaani huikeita yhteistyökumppaneita sekä niitä rohkeita henkilöitä, jotka näkevät edessään toteutettavia unelmia - eli huikeita asiakkaita. On muun muassa ilo, että tänään luottograafikkona toimii huikea Susanna Suski Muurman. Suskin olen kohdannut ensimmäisessä suuressa nuorkauppakamaritapahtumassa, kun Susanna oli uunituore koejäsen. Tuolloin ei ollut kummallakaan meistä käsitystä siitä, että jonakin päivänä teemme niin huikeita upeita juttuja yhdessä, kun tänä päivänä saamme teemme.

Jokaiseen tuotantooni liittyy myös Meadbeatin Jari Huhtala ja the voice. Jarin ja minun polut ovat kohdanneet hyvinkin 2000-luvun alussa, kuinka ollaakaan yhteisen EC-projekin kautta. Juuri käsillä olevassa suuressa produktiossa olen vuosia saanut tehdä yhteistyötä Tammerkosken Nuorkauppakamarin kanssa. Tuntuu hyvältä, että voi tukea kamarin toimintaa samalla, kun kamari toteuttaa minulla aivan keskeistä

roolia tuotannon jalkautuksessa omassa huikeassa osaamiskentässään. Onpa vuosien varrella punakonekin saanut kokea elämyksiä monenlaisia Haussin keikoilla.

House of The Good Feelings ideologiana on jakaa hyviä fiiliksiä jokaisessa tuotannossa. Se hyvien fiilisten jakaminen on töiden jakamista, kokemusten jakamista ja taloudellisen varmuuden jakamista freelancereille. Se on myös näin ollen kanssaihmisten eli tuotantotiimin hyvinvoinnin kannattelua. Sillä yritys voi hyvin vain silloin, kun ympärillä elävät ihmiset, asiakkaat ja alihankkijat voivat hyvin. Sen kautta ja sillä sydämellä tehdään 24/7 töitä.

Kun Sinulle punakoneen upea lady joku päivä joku amanda ehdottaa, että tehdään mahdottomasta mahdollinen, rakennetaan raketti kuuhun, tehdään jopa jotakin aivan hullua, niin mieti mikä mahdollisuus sinulle tarjotaan edessäsi. Edessäsi saattaa olla kyllä tuntematon polku, lukemattomia työtunteja, hyppy jonnekin tuntemattomaan, epävarmuutta, mutta vastapainona saattaa olla loistavan tiimin kanssa työskentelyä, jonkin uuden luominen, mittaamattomat kokemukset, uudet kohtaamiset, kokemusten merkityksellisyys osallistujille. Tämä kaikki vain vahvistaaksesi Sinun siipiä kohti seuraavia haasteita - mitä ikinä ne ovatkaan.

Suvi, Senaattori #70879 Projektijohtaja (tj.), House of the Good Feelings Oy

Haavi 2/2014

9

Teksti: Johanna Huurre. Kuvat: Johanna Huurre, Lotta Hurskainen, Outi Mertamo

Amanda-yrittäjät tekevät unelmistaan totta

Mia Lehti pyörittää Vaasakadulla toimivaa Made in Kalliota.

Amandojen joukosta löytyy monia yrittäjiä. Tämä ei liene kenellekään yllätys, sillä tarvitaanhan yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen samanlaista intoa, reippautta ja energiaa, mitä Amandojen joukossa riittää.

Osaamisen jakamista Made in Kalliossa on tunnelma kohdillaan.

Suunnittelijat ja tuottajat istuvat kahvikupin äärellä vertailemassa kokemuksiaan.

Mia Lehti esittelee myymälä-kahvilaan tulleille kalliolaisille tuottajien uutuuksia samalla, kun tarjoilee omenapiirakkaa sisään astuneelle rouvalle. Yrityksen liikeidea välittyy selkeästi tehtaanmyymälän olemuksesta.

– Haave omasta yrityksestäni on kirjattu muistaakseni vuonna 2005 Amandojen lehteen. Kun lähdimme mieheni kanssa miettimään yritysideaa, oli ajatuksenam10

Haavi 2/2014

me mahdollistaa yrittäminen erilaisille ammattilaisille ja lähituottajille. Yleensähän yrittäjän pitää osata ja tehdä kaikki.

Vastaan tulee helposti resurssien puute, tilojen vuokraamisen mahdottomuus sekä osaamisen rajallisuus. Made in Kallio ratkaisee tätä haastetta olemalla luovien alojen yhteisö, Mia Lehti kertoo.

Made in Kallion antamien palveluiden, kuten tilan, kirjanpidon ja myymälän lisäksi, yhteisöllisyys luo myös muita mahdollisuuksia. Erilaisten ammattilaisten toimiessa saman katon alla syntyy paljon yhteistyötä ja projektit nivoutuvat yhteen.

– Meillä on toimijoita hyvin eri aloilta.

Emme halunneet, että alivuokralaiset ovat yhdeltä alalta, sillä näin toisten ammattitaitoa voi hyödyntää omissa projekteissaan.

Esimerkiksi alakerrassa tehdään kenkiä, jotka täällä toimiva valokuvaaja kuvaa saman katon alla olevalla studiolla, Mia selventää.

Yrittäjiä onkin ollut helppo saada mukaan.

Kasvussa on kuitenkin raja tullut vastaan, sillä Made in Kallio odottaa edelleen kaupungin kanssa neuvoteltavaa suurempaa tilaa.

– Tukipalvelut ovat hyvin tärkeitä pienyrittäjille. Esimerkiksi kirjanpito ja verotuksen

hoitaminen ovat sellaisia, jotka pelottavat monia. Meillä on talon sisällä luovien alojen kirjanpitäjä, joka hoitaa sen puolen yrittäjille, joten he voivat keskittyä omiin vahvuuksiinsa, Mia sanoo.

Miaa itseään ei yrittäjänä kirjanpitoon liittyvät asiat ole niinkään yllättänyt, vaan pienyrittäjän asema Suomessa.

– Suomen rakenteet on luotu isoille teollisuusyrityksille, jotka ovat täysin erilaisia kuin meidän kaltaiset viiden hengen yritykset. Kyllä tietenkin tiesin tämän etukäteen, mutta silti se yllätti yrityksen alkuvaiheessa, Mia toteaa.

Yrittäjältä vaaditaankin tietynlaista luonnetta, jotta jaksaa Suomen kankeiden rakenteiden ja rajoitteiden viidakossa.

Mian mielestä nämä ominaisuudet ovat halu ja rohkeus.

– Kyllä yrittäjällä täytyy olla halua kantaa vastuuta. Tässä on hienoa se, että koko ajan oppii uutta ja Made in Kallion on synnyttänyt minullekin aivan uudenlaisia projekteja. Olen esimerkiksi päätynyt sisustusprojekteihin, kun täällä käyneet ovat innostuneet myymälän sisustustyylistä. Nyt suunnittelen Kallion seurakunnalle äitiyspakkausta ja olen mukana elokuvaprojektissa. Ei näitä projekteja olisi ilman tätä yritystä, hän huomauttaa.

Yllättävää ja opettavaista Kahdeksan vuotta yritystä pyörittänyt Lotta Hurskainen sanoo olevansa vahinkoyrittäjä. Ensin hän pyöritti miehensä kanssa ravintolaa, jonka jälkeen oma yritys tapahtumatoimisto Red Events Oy sai alkunsa harrastuksen kautta. Nyt yrityksessä on töissä kolme vakituista ja yksi osa-aikainen työntekijä sekä 150 keikkatyöntekijää. Kasvu ei kuitenkaan ole syntynyt ilman työtä.

– Itseni yllätti alussa työnmäärä. Omassa yrityksessä on kaikki tehtävä itse tai ostettava ulkopuolelta, mikä harvoin on mahdollista aloittavalle yrittäjälle. Kaikki ei myöskään mene aina suunnitelmien mukaan. Ajatuksemme oli, että viiden vuoden sisällä yrityksen on pyörittävät kunnolla. Suunnitelmaa kuitenkin muutti esimerkiksi toisen perustajan äitiyslomat, jolloin jäin yksin kahden ihmisen töiden kanssa. Kyllä siinäkin meillä meni pidempään kuin ajattelimme, kunnes saimme vuoden jokaisena kuukautena palkan, Lotta kertoo.

Vaikka yrittäminen on haastavaa, tykkää Hurskainen edelleen oman yrityksen pyörittämisestä.

– Kyllähän sitä välillä, kun on aikaa, miettii mitä muuta sitä voisi tehdä. Sitten palautuu jälleen mieleen kaikki oman yrityksen hyvät puolet, kuten päätäntävalta ja vapaus. Omassa yrityksessä ei kukaan ole selän takana katsomassa, mitä teet. Yrittäjänä saan tehdä sitä, mitä haluan. Tämä on minun unelmaduunini, jota en helposti vaihda. Jos en olisi yrittäjä, tekisin varmaankin tätä samaa, mutta jollekin toiselle, Lotta toteaa.

Kuten muussakin, myös yrittäjänä virheistä oppii ja yhtäkkiä voi huomata oppineensa jonkun kokonaan uuden taidon.

Lotta esimerkiksi ei koskaan kuvitellut olevansa B2B-myyjä.

Oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen on kuitenkin tehnyt hänestä ammattilaisen bisnesmyynnissä. Hän on myös huomannut, että yrittäjänä on vaikea muistaa, mistä tähän hetkeen on tultu.

– Helposti se unohtuu, kuinka pitkä matka sitä on jo nyt tullut kuljettua. Pitäisi osata nauttia tästä hetkestä ja muistaa kiittää itseään, kun ei ole esimiestä, joka sen tekisi, hän huomauttaa.

Lotta Hurskainen (ylhäällä) on perustanut Red Eventsin, joka mm. järjestää promootioita.

Amanda-yrittäjien neuvot Yksin yrittäminen on vaikeampaa kuin kaksin. Paine on alussa kova, joten sen jakaminen kannattaa.

– Mia Lehti Pienellä pääsee alkuun. Ennen yrityksen perustamista kannattaa selvittää kaikki tukimahdollisuudet. Moni yritystuki täytyy hakea ennen yrityksen perustamista.

– Lotta Hurskainen Jos perustat yrityksen muiden kanssa, täytyy olla etukäteen pitkälle mietityt pelisäännöt. Kannattaa miettiä suunnitelmat niin lyhyelle kuin pidemmälle aikavälille.

– Outi Mertamo Haavi 2/2014

11

Outi Mertamo toimii oman yrityksensä toimitusjohtajana.

6 ravintolaa ja 5 lasta Outi Mertamo toimii Resta Invest Oy:n, Hämeenlinnan yhden suurimmista ravintolaketjuista, toimitusjohtajana. Hän rientää Helsingin keskustaan suoraan autopalaverista. Yhteistyökumppanien kanssa pääkaupunkiin ajettu matka on tietenkin hyödynnetty työasioiden merkeissä.

– Yrittäjänä haasteellista on työn ja vapaaajan erottaminen. Varsinkin kun pyöritämme yritystä yhdessä mieheni kanssa.

Vaikka vapaapäiviä on, voi puhelin soida ja yllättävät tilanteet on hoidettava. Yrittäjänä ei voi sanoa mihinkään, ettei asia kuulu minulle, Outi kuvailee.

Outilla on yhdessä miehensä kanssa kuusi ravintolaa ja lisäksi tapahtumatuotannon yritys. Lotan tavoin hänestä tuli yrittäjä sattumien kautta. Hän nauttii vapaudesta valita silloinkin, kun töitä on paljon.

– Yrittäjän on oltava toimeen tarttuva ja valmis kaikkeen. Lisäksi pitkäjänteisyyttä ja joustavuutta vaaditaan. Kyllä tässä pitää olla aikamoinen moniosaaja. Koko ajan täytyy myös opetella uusia asioita kasvun myötä. Vaikka perusasiat olisivat kunnossa, tulee yrityksen ottaa huomioon aina uusia asioita, kun esimerkiksi henkilöstömäärä kasvaa, Outi kertoo.

Outi ei kuitenkaan pyöritä miehensä kanssa vain ravintoloita ja tapahtumien tuotantoa.

Kotona heillä on viisilapsinen perhe, jonka 12

Haavi 2/2014

menot on sovitettava palettiin.

– Kyllä se kotielämäkin vaatii paljon organisointia, kun sovitellaan lastenhoidot, harrastukset ja muut menot yhteen työvuorojen kanssa, Outi tokaisee.

Yrittäjälle Suomen lainsäädännössä ja rakenteissa riittää haasteita erityisesti ravintola-alalla. Jos Outi saisi jotain muuttaa, olisi alkoholilainsäädäntö ravintoloiden osalta ensimmäisiä asioita.

– Ravintoloiden kustannusrakenne ei ole helpoimpia. Palkat, jotka nousevat tasaisesti, vievät suuren osan ja muut kulut nousevat koko ajan. Ei korotuksia voi viedä suoraan asiakashintoihin, joten se luo tietynlaisia haasteita. Ravintoloille myytävän alkoholin hintaa laskemalla voitaisiin esimerkiksi helpottaa tätä tilannetta.

Samalla ihmiset siirtyisivät valvottuun ympäristöön nauttimaan yhteisöllisemmin alkoholia. Tämä olisi kokonaisuudenkin kannalta parempi, Outi selventää.

Haasteista huolimatta hän kannustaa kaikkia yrittämistä harkitsevia kokeile-

maan yrittäjyyttä.

– Onhan se ihan eri asia tehdä asioita itselleen ja omaksi edukseen, vaikka joutuukin tekemään pitkää päivää. On myös hyvä muistaa, että maailma ei lopu, vaikka ei onnistuisikaan, Outi muistuttaa.

Vapaus valita Kolmen Amanda-yrittäjän sanoissa toistuu vapauden, uusien mahdollisuuksien ja oppimisen tuoma tyytyväisyys. Kukaan heistä ei voi kuvitella hyppäävänsä lähiaikoina yrittäjän saappaista palkkatyöhön. Onko yrittäjän arki sitten vain työntekoa vai onko yrittäjällä vapaapäiviä?

– Kyllä vapaapäiviä on ja niitä voi järjestellä itse koska haluaa, kaikki kolme vakuuttavat.

Resta Investiin kuuluu hyvin erityyppisiä ravintoloita American Dinerista tilausravintoloihin

Teksti ja kuva: Anna Wäyrynen

Syyskuun kuukausitapahtuma:

Amandat kirjailijoina Amandojen syyskuun kuukausitapahtuma oli kirja-ilta, jossa Amandojen jäsenet Kaisa Hernberg sekä Terhi Majasalmi esittelivät kirjoittamansa kirjat. Terhi on kirjoittanut varallisuuden kerryttämisoppaan Totuus taloudestasi ja Kaisa sitä vastoin kirjan Asiantuntija epämukavuusalueella myymistä inhoaville. Mielenkiintoiset aiheet herättivät paljon keskustelua ja kokemuksia vaihdettiin sekä myynnistä että varallisuuden kerryttämisestä.

Terhi Majasalmi oli ennen kirjan kirjoittamista kirjoittanut harvakseltaan blogia.

Kirjoittaminen ei ole ollut Terhille kaikkein rakkain alue, vaan numerot ovat olleet lähempänä sydäntä. Tietokirjailija ja yrittäjä Helena Häkkinen oli henkilö, joka on vahvasti Terhin kirjan taustalla. He olivat tutustuneet Amandojen seminaarin yhteydessä. Helena rohkaisi Terhiä miettimään kirjan kirjoittamisesta. Vain vuoden tuntemisen jälkeen vuonna 2011 Helena menehtyi yllättävään sairauteen nopeasti.

Terhi ymmärsi, että elämä voi päättyä koska tahansa. Kun joku muu uskoi ajatukseen kirjasta, niin Terhikin uskalsi uskoa itseensä ja päätti tehdä asiasta totta. Nuorkauppakamari on antanut Terhille valmiuksia uskaltaa ylittää itsensä. Tärkeimpänä uskallus mennä mukaan debattiin, mennä eteen, heittäytyä ja saada kokemusta. Mielipiteet pitää aina pystyä perustelemaan ja debatti oli siihen erittäin hyvää harjoitusta.

Tärkeimpiä kirjan oppeja on, että on olemassa kolme eri taloudellista suunnitelmaa: Taloudellinen turva ja tasapaino, taloudellinen riippumattomuus ja rikkaus.

Kaikki lähtee siitä, että haluaa vaurastua.

Vaurastumisen edellytys on, että talous on ylijäämäinen. Ensin pitää säästää. Suomessa vaurastuminen yhdistetään helposti onneen. Piilaaksossa sanotaan, että pitää parantaa onnen mahdollisuuksia, koska esim. menemällä Piilaaksoon jo parantaa mahdollisuuksiaan, koska siellä on suuri määrä sijoittajia, asiakkaita ja osaamista.

Kirjan lukijat ovat sanoneet, että kirjaan palataan myös ensimmäisen lukukerran jälkeen ja se menee talouskirjoissa TOPkolmoseen.

Kaisa Hernbergillä on 17 vuoden kokemus B2B-markkinoinnista eri yrityksissä. Kirja

Asiantuntija epämukavuusalueella myymistä inhoaville ilmestyi vuosi sitten. Ajatus kirjasta lähti Kaisan omista kokemuksista ja halusta kirjoittaa kirja B2B-myynnistä.

Ensimmäisessä tapaamisessa Talentumin kanssa ajatuksen todettiin olevan muuten ihan hyvä, mutta myyjät eivät lue kirjoja.

Keskustelun aikana kuitenkin virisi ajatus kirjasta asiantuntijoille, jotka karsastavat myymistä. Kaisa ei ole itsekään aina rakastanut myymistä. Koulussa hän itse asiassa vihasi myymistä, mutta suhtautuminen muuttui ensimmäisessä työpaikassa opiskelujen jälkeen. Kaisan esimies otti Kaisan mukaan asiakastapaamisiin ja myyntitilanteisiin. Asiakkaat kokivatkin myynnin näissä tilanteissa ongelmiensa ratkaisemiseksi ja Kaisan suhde myyntiin alkoi muuttua. Kaisa teki pohjatyötä kirjaa varten sosiaalisessa mediassa.

Kommentteina myymisestä tuli esimerkiksi seuraavaa: ”Pahimmillaan myyntityö on tuputtamista, puhelinterroria, päätöntä juoksemista ovelta ovelle, jotta saadaan mahdollisimman näyttävä määrä asiakaskäyntejä. Ainoa tavoite on kaupan saanti, kuulematta asiakkaan todellisia tarpeita, ja keinolla millä hyvänsä.” Ihmiset assosioivat hyvin usein myyjän rasittavaan puhelinmyyjään, eikä asiantuntija halua rinnastaa itseään tällaiseen aivottomaan henkilöön.

Asiantuntijat myös kuvittelevat usein, että jos on hyvä työssään, ei tarvitse myydä. Jo henkilökohtaisen urakehityksen kannalta jokaisen tulisi osata myydä ainakin omaa osaamistaan.

Yritykset eivät osta yrityksiltä vaan ihmiset ihmisiltä. Ostajalla tai ostajilla on aina henkilökohtaisia intressejä esimerkiksi loistaminen omassa organisaatiossa. Ostaminen on muuttunut organisaatioissa. Ostajat haluavat ensin identifioida tarpeen organisaation sisältä ja analysoida sitä asiantuntijoiden avulla ja vasta sitten ottaa yhteyttä tiettyihin valittuihin myyjiin. Ennen myyjä pyrki tunnistamaan enemmän mitä asiakas tarvitsee. Kaisa vertasi nykyostajia itseään Googlella diagnosoiviin henkilöihin ennen lääkäriin menoa. Lääkäriin mennessä sairas ihminen on jo tutkinut omaa tilaansa.

Samoin nykyostajat ovat hyvinkin tietoisia markkinoilla olevista vaihtoehdoista.

Tärkeimpänä oppina kirjassa on: ”Myyminen ei ole tyrkyttämistä vaan ongelmien ratkaisemista ja yhteisen edun etsimistä.”

Molemmat kirjoittajat olivat syyskuun Glorian numerossa.

Kuka Amandoista on seuraava kirjailija?

Haavi 2/2014

13

Teksti: Vilhelmiina Valkeus Kuvat: SEK Public

”Kaikkea voi tehdä, jos vain haluaa”

Maija Itkonen on nainen menestyksekkään yritystarinan takana. Hän loi vuonna 2008 langattomia latauslaitteita kehittävän PowerKiss Oy:n. Vuonna 2013 yrityksen osti yhdysvaltalainen Powermat, jossa Itkonen toimii nyt muotoilu- ja brändijohtajana. Itkonen on koulutukseltaan muotoilija, ja hänellä on taustallaan myös musiikin opintoja.

Itkosen perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta.

Yrittäjäksi ryhtymisen taustalla oli Itkosen mukaan halu tehdä maailmasta hitusen verran parempi paikka. Designerille tyypilliseen tapaan hänellä on taipumus etsiä maailmasta jotakin korjattavaa, ja miettiä sitten ongelmaan ratkaisu. Itkosen oma yritys lähti idulleen Taideteollisessa korkeakoulussa opintojen loppuakoina.

– Viimeisilllä kursseilla meillä oli sellaisia tehtäviä, että keksikää liikeidea muutamassa minuutissa.

Itkonen alkoi miettiä arkeaan ja ympäriltään kuuluvia mutinoita akun loppumisesta ja puhelimen lataamisen hankaluu-

14

Haavi 2/2014

desta. Laturin johdon etsimiseen käytetyn ajan voisi käyttää johonkin fiksumpaankin.

Syntyi ajatus langattomasta puhelimen latauspisteestä.

Itkonen selvitti käytännön asioita ja idea alkoi kasvaa yritykseksi. Hän hankki tietoa ja tukea muun muassa verkostojensa kautta sekä muilta yrittäjiltä. Itkonen kertoo suhtautuvansa varauksella yritysneuvontaan ja mentorointiin. Paras tapa oppia on tukeutua suoraan osaaviin ihmisiin, joilla on oikeanlaista kokemusta.

– On myös tärkeää saada oikeat ihmiset yrityksen hallitukseen ja vastuutehtäviin.

Kun Itkoselta kysytään, kuinka perheen ja yritystoiminnan yhdistyminen onnistuu, hän vastaa että onneksi on perhe. Se pitää yrittäjän jalat maassa ja tuo realismin työelämään ja aikatauluihin.

– Perhe on tosi suuri rikkaus. Kun tiedät että päiväkoti menee kiinni, niin silloin et voi päättää että teen vielä tämän homman, vaan on pakko lähteä.

Entä missä Itkonen haluaa olla kymmenen vuoden päästä?

– En ainakaan istua tylsistyneenä kotona!

Unelmoin siitä, että voisin tehdä mahdollisimman monenlaisia juttuja ja projekteja.

Itkonen kertoo ihailevansa sarjayrittäjiä.

– Toivon, että tulevaisuudessakin olen vielä perustamassa yritystä tai useampaa.

Itkosesta välittyy kuva aktiivisena ja määrätietoisena moniosaajana, jolla on aitoa paloa tekemistään kohtaan. Minkälaiset tulokset tuottavat hänelle itselleen suurinta iloa? Eivät niinkään julkiset palkinnot tai tunnustukset, hän vastaa.

Sen sijaan palkitsevaa on saada hyvää palautetta yhteistyökumppaneilta.

– On parasta päästä sisälle sellaiseen yhteisöön tai maailmaan, josta ensin ei uskonut ymmärtävänsä mitään. Ja kun saa tehdä jotakin millä voi helpottaa muiden elämää, silloin kokee itsensä oikeasti arvokkaaksi.

Itkonen kertoo oppineensa yrittäjänä ennen kaikkea sen, että yrittäjäksi ei ole olemassa tiettyä oikeaa taustaa tai koulutusta. Sen sijaan yrittäjyydessä on kyse siitä, että osaa hyödyntää omat lähtökohtansa ja erityisosaamisensa.

– On hirvittävän monta tapaa olla yrittäjä.

Yrittäjän tärkeimmiksi ominaisuuksiksi Itkonen mainitsee kunnianhimon ja halun saada jotakin aikaan. Kurinalaisuutta ja ahkeruutta Itkonen itse oppi jo musiikin opinnoissa.

Hyvä yrittäjä osaa kuitenkin tarvittaessa hiljentää tahtia ja vainuta vaihtoehdoista parhaan.

– Se paras ratkaisu voi joskus olla kulman takana.

Ennen kaikkea yrittäjällä pitää olla uskoa omaan tekemiseen.

Itseään voi estää ryhtymästä toimeen tekosyillä, kuten ajattelemalla, että ei pysty tai jaksa.

– Mutta kaikkea voi tehdä, jos vain haluaa ja uskaltaa.

Missä haluaisitolla kymmenen vuoden päästä? ”En ainakaan istua tylsistyneenä kotona.

Unelmoin siitä, että voisin tehdä mahdollisimman monenlaisia juttuja ja projekteja. Toivon, että tulevaisuudessa ole vielä perustamassa yritystä tai useampaa.”

Maija Itkonen, muotoilu- ja brändijohtaja

Haavi 2/2014

15

Teksti ja kuva: Tiina Ruohola

Matkalla jäsenyyteen Koejäsenyyteni Amandoissa alkoi viime helmikuussa.

Myös nuorkauppakamaritoiminta kokonaisuudessaan on minulle uutta. Tahdon jakaa kanssanne matkani kohti jäsenyyttä ja kertoa, miltä tuntuu, kun on vasta tutustumassa toimintaan. Tässä jutussa kerron matkani alkutaipaleesta kohti Amandojen jäsenyyttä.

Miten kaikki alkoi?

Toisen lapsen laskettuun aikaan oli alle 3 kuukautta ja päätin, että koskaan ei ole oikea aika. Niinpä päätin, että se aika on nyt. Kirjoitin viestin DP-Tuulialle ja kerroin haluavani tutustua Amandoihin.

En tiennyt Amandoista nettisivuja enempää eikä kukaan aivan lähipiiristänikään ollut nuorkauppakamarilainen.

Silti ajatus oli kutkuttanut minua jo useamman vuoden ajan. Miksi en ollut toiminut aiemmin? Jälkikäteisjossittelu on aina helppoa – kai syynä olivat vuoroin työkiireet, esikoisen syntymä ja epävarmuus siitä, haluanko ja voinko sitoutua johonkin uuteen ja mitä se tarkoittaisi.

Tapasimme DP-Tuulian kanssa Kampin yläkerrassa.

Itselläni oli huuli täysin turvoksissa, kiitos massiivisen huuliherpeksen, silmissä totaalinen allerginen reaktio ja vauvavatsa suuri kuin olisin nielaissut karttapallon: en mitään pientä ja sievää ilmapalloa. Ulkoinen habitukseni ei kuitenkaan muodostanut estettä koejäsenyydelleni.

Tapaamisen jälkeen olin varovaisen innostunut, joskaan en edelleenkään oikein tiennyt, mitä olin aloittamassa. Luin nettisivuja ja tein varausmerkintöjä perheen yhteiseen kalenteriin – näinä hetkinä olisin varattuna Amandojen toiminnalle.

Ensimmäiset kuusi kuukautta ja opit Nyt takanani on noin puoli vuotta Amandoissa. Olen risteillyt Helsingin edustalla, patikoinut Seurasaaressa ja juhlistanut Helsingin positiivisinta henkilöä kuohuvan äärellä. Amandojen palkitsemistilaisuus NNKY:llä jäi väliin, koska lähtöaikaan kurvasimmekin kohti Jorvia kuopuksen määrittäessä aikataulut uudelleen.

16

Haavi 2/2014

Koulutuksien osalta minulla on takana Start- ja debattikoulutukset. Ensi viikolla on ensimmäinen elämäntaitovalmennus, Keskuspuiston organisoimia mahdollisuuksia.

Olen ollut mukana kahdessa projektissa. Vuoden positiivisin helsinkiläinen -projektissa sain olla yhteyksissä upeisiin ehdokkaisiin ja lisäksi olin vastuussa lehdistötiedotteista. Uusia kontakteja ja vastuita. 11.11. pidettävään verkostoitumistapahtumaan on vielä edessä markkinointiponnisteluja ja loppuhiontaa. Siellä nähdään, eiköstä vain!

Tämän hetkinen fiilis? Olen päässyt tutustumaan energisiin yksilöihin, olemaan osana raikasta ideointia sekä saanut ensikosketuksen kehittäviin ja vauhdikkaisiin koulutuksiin. Erityisesti debatointiin aion perehtyä vielä tarkemmin – siinä totisesti pääsee haastamaan itsensä.

Tulevaisuudelta odotan, että pääsen tapaamaan lisää Amandoja – näkemään ja kokemaan punaisen värin aiheuttamaa huumaa ja energiaboostia.

Haavi 2/2014

17

Teksti ja kuvat: Lotta Hanski

Terveiset

JCI Global Partnership Summitista Kolmipäiväinen JCI:n ja YK:n sekä muiden yhteisten kumppanien huippukokous järjestettiin New York Cityssä 23.-25.7. Mukana oli ennätysmäärä osallistujia, noin 450 yli 60 maasta.

Tapahtumaan mennessä mielessä oli ajatuksia JCI:n kumppaneista, vaikutusvaltaisista puhujista, kansainvälisistä uusista kontakteista, New York Cityn kokemisesta ja ainutlaatuisesta vierailusta YK:n päämajaan. Ennakkoluuloissa olin varovaisen toiveikas. Toivoin saamani Summitista vahvistusta suuremman viitekehyksen ymmärtämisestä kamaritoiminnassamme. Sain vahvistuksen ja toisaalta myös paljon ajatuksia oman toimintamme mielekkyyttä kohtaan. Summit olikin näitä kaikkia, mutta myös paljon enemmän.

Huippukokouksen jälkeinen olo on vähän samanlainen, kuin kesämökillä, jota ei ole tuuletettu koko talvena, mutta jonka kaikki ikkunat ja ovet on nyt avattu apposen ammolleen. Tuuli puhaltaa, ajatus on kirkas ja nöyryys on vallannut ajatukset! Huippukokous auttoi minua asettamaan nuorkauppakamarin todellisten pelureiden joukkoon ja ymmärtämään mahdollisuudet, joita esimerkiksi YK:n kanssa tehtävä yhteistyö voisi tarjota myös Suomen Nuorkauppakamarille. YK:n kanssa tehtävä yhteistyö on kestänyt jo 60 vuotta. Se on vahva pohja, johon nojata.

Erityisen upeaa oli nähdä konkreettisia lukuja globaaleista onnistumisista sekä kuulla vaikutuksesta, jonka maailman 200 000 jiiceetä ovat tehneet yhteistyökumppaneihin. JCI tunnetaan esimerkiksi UNICEF:n mukaan kumppanina, joka keskittyy toimintaan, ei pelkkään puhumiseen.

Joskus kuulee kritiikkiä YK:n ja kansainvälisen JCI:n liian kaukaisilta ja yleviltä kuulostavista, Millenium Development Goals -tavoitteita seuraavista pyrkimyksistä. Kysymme, miten suomalaiset voivat ylipäätään toteuttaa MDG-tavoitteita tai miksi hyttysverkkojen tulisi liittyä

18

Haavi 4/2011

toimintaamme. Pystymme toimimaan Suomessakin lähes jokaisen YK:n Millenium-tavoitteen saralla. Nuorisotyöttömyys, epätasa-arvo sukupuolten ja vähemmistöjen osalta, pakolaisten kotouttaminen, dropout-ilmiö kouluista – nämä kaikki ja paljon muuta ovat ongelmia myös Suomessa. Mittakaavamme on ehkä pienempi, mutta voimme toimia niitä edistäen paikallisella tasolla.

Global Millenium Development Goals -ohjelman 15-vuotiskausi päättyy ensi vuonna. Ohjelmaa on jäljellä alle 500 päivää. Osa tavoitteista on saavutettu, osaan on vielä matkaa.

Tässä esimerkkejä tuloksista: • vuoden 2000 tilastoihin verrattuna yli 51 miljoonaa lasta enemmän käy koulua • lähes 9 miljoonaa ihmistä saa hoitoa AIDS:iin • 400 miljoonaa lasta rokotettu - 6 miljoonaa elämää pelastettu • Äärimmäinen köyhyys on saatu puolitettua Summitin puheenvuoroissa keskityttiin myös vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. YK:n seuraavan 15-vuotiskauden kehitystavoitteiden asettaminen on yksi painopisteistä. Tavoitteita ei aseteta kabineteissa, vaan sitä varten on jo pitkään kerätty mielipiteitä kaikista maailman maista mm. My World -kyselyllä, johon on vastannut jo yli 3 miljoonaa kansalaista.

Tavoitteena on vielä suuremmat lukemat. Äänestitkö sinä jo osoitteessa: http://vote.myworld2015.org/?partner=jci=

Vaikutusvaltaisin puhuja huippukokouksessa ei ollut Chelsea Clinton eikä kukaan muukaan Key Note -puhujista.

Mielestäni Summitin parhaan puheen piti pian väistyvän Secretary Generalin Edson Kodaman tytär Naomi Kodama. Naomi on 7-vuotissyntymäpäivistään lähtien toiminut Nothing but Nets -projektin puolesta. Hän pyysi tuolloisille synttärikutsuille tulijoita lahjoittamaan malariaverkkoja ja pystyi ostamaan suojan 12 perheelle lahjoittaen näin noin 30 henkilön elämän. Nyt hän on 16-vuotias ja hän pyrkii kaikin keinoin jakamaan omastaan ja poistamaan malarian maailmasta.

Tietyllä tapaa mitään uutta ja mullistavaa ei huippukokouksesta ole tuliaisina, mutta kolme pointtia ehkä jäivät eniten mieleen.

1. If you want to go fast, walk alone. If you want to go far, work together. Kumppanuudet ovat avain suurempaan vaikuttamiseen, olkoonkin että vauhti voi tuntua hitaalta.

2. Hyvinvointivaltion edustajana hävettää. Elämme lintukodossa, josta on helppo sulkea silmät sodilta, pakolaisilta, taudeilta, nälältä, janolta, ihmiskaupalta ja niin edelleen.

3. Maailmassa on upeita ihmisiä, jotka ovat omistautuneet muiden auttamiseen. Heitä me tarvitsemme lisää.

Amandojen Lotta Hanski (vas.) ja Porvoon kamarin Agneta Wackström osallistuivat JCI:n ja YK:n huippukokoukseen New Yorkissa.

Haavi 2/2014

19

Teksti: Laura Heinonen Kuvat: Niina Stolt / Studio Onni ja Atelier Nyblin

Kuka kannustaisi

yrittäjää?

Viime aikoina olemme saaneet lukea lähes päivittäin uutisia yt-neuvotteluista ja työttömyydestä. Yhä useamman jäädessä työttömäksi tavallisesta palkkatyöstä on myös yrittäjyys vaihtoehtona alkanut kiinnostaa monia.

Yrittäjyys ja varsinkin pienyrittäjien aseman parantaminen toistuu usein niin juhlapuheissa kuin vaaliohjelmissa. Eikä suotta – kaikkihan me tiedämme, että huomisen hyvinvointi edellyttää ennen kaikkea elinvoimaista yksityistä sektoria, ja sitä kautta työpaikkoja ja veroeuroja. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa, kun tarkastellaan, millaisiin organisaatioihin uusia työpaikkoja syntyy.

Kannustaako suomalainen ilmapiiri yrittäjyyteen?

Jos haluamme, että suomalainen ilmapiiri kannustaisi paremmin yrittäjyyteen, tulisi meidän vaatia myös päättäjiltä sellaisia toimia, joilla lisätään halua ryhtyä yrittäjäksi eikä tukahduttaa sitä esimerkiksi tiheällä säädösviidakolla ja byrokratian kukkasilla. Yrittäjien etujärjestöissä ollaan yleisesti ottaen sitä mieltä, että turhia normeja tulisi purkaa; yrittäjän kallista aikaa kun kuluu monesti liian paljon erilaisten viranomaisten asettamien velvoitteiden täyttämiseen. Myös verotuksen kannustavuus yrittämiseen on usein tapetilla.

Yrittäjäjärjestöissä paukkuja laitettaisiin myös yrittäjän sosiaaliturvaan. Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlanderin mukaan yrittäjän samasta tulosta maksama sosiaaliturva ei saa olla palkansaajan sosiaaliturvaa heikompi: – Yrittäjinä toimivien naisten sosiaaliturva on Suomessa selvästi miesten sosiaaliturvaa heikommassa jamassa. Naisyrittäjien keskimääräiset YEL-työtulot ovat noin 1 680 euroa kuukau-

20

Haavi 2/2014

dessa ja miesyrittäjien noin 1 940 euroa kuukaudessa. Palkansaajanaisten ansiot ovat puolestaan 2 920 euroa kuussa ja palkansaajamiesten noin 3 520 euroa kuussa.

Yrittäjien ongelman taustalla kummittelee selkeästi se, että yrittäjät voivat itse päättää sosiaaliturvansa tason, ja liian usein he määrittelevät tuon tason liian alhaiseksi.

– Alivakuuttaminen jyrää siis täysillä ja myös alkavat yrittäjät lipsahtavat liian usein tähän ansaan, vaikka he saavat ensimmäisiltä toimivuosiltaan maksuihinsa reippaan alennuksen, Estlander summaa.

Tärkeää olisi saada lisää joustavuutta yrittäjyyden ja palkkatyön välille, sillä moni aloitteleva yrittäjä pyörittää uutta firmaansa usein palkkatyön ohessa niin kauan, kunnes bisnes lähtee kunnolla käyntiin. Tämä vaatisi kehittämistä myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Vauvan hinta äidin työnantajalle – 17 000 euroa Iänikuinen kysymys on se, miten vanhemmuuden kustannukset tulisi jakaa oikeudenmukaisemmin; ”vauvaviulut” ovat edelleen pitkälti äidin työnantajan päänvaiva. Tällä hetkellä varsinkin nuoret naiset ja miehet ovat työmarkkinoilla eriarvoisessa asemassa, sillä synnytysikäisten naisten työllistyminen pysyviin työpaikkoihin saattaa vaikeutua. Ongelma on koettu suureksi varsinkin naisvaltaisilla aloilla. Naispuolisen työnteki-

jän mahdollinen raskaus ja vanhempainvapaat saattavat pahimmillaan suistaa pk-yrittäjän talouden raiteiltaan.

Estlanderin mielestä eduskunnan tulee tasata jo seuraavalla vaalikaudella vanhemmuuden viulut yhteisvastuullisesti laajalta veropohjalta.

– Tupo-pöydissä ongelmaa ei ole kyetty ratkaisemaan vuosien junnaamisesta huolimatta ja yksi vauva maksaa äidin työnantajalle keskimäärin 17 000 euroa – ja se on se suorien kulujen osuus, minkä Kela jättää korvaamatta. Naiset koulutetaan Suomessa verorahoilla siinä missä miehetkin, mutta työntekijöiksi ja yrittäjiksi he eivät ponnista samoista lähtökuopista miesten kanssa. Naisia on edelleen vain noin 30 prosenttia yrittäjistä, vaikka puolet kansalaisista on naisia, Estlander muistuttaa.

Koulutusta ja verkostoja aloitteleville naisyrittäjille Yhteiskuntapoliittisten toimenpiteiden ohella yrittäjät tarvitsevat muunkinlaista tukea varsinkin yrityksen alkutaipaleella. Naisyrittäjyyskeskus auttaa uusia yrityksiä alkuun ja edistää myös jo toimivien yritysten toimintamallien kehittämistä. Naisyrittäjyyskeskus järjestää esimerkiksi erilaista koulutusta, innovaatioleirejä ja mentorointia naisyrittäjyyden edistämiseksi.

Viime vuonna keskuksen yritysneuvontaan, koulutuksiin ja tapahtumiin osallistui reilusti yli tuhat naista. Asiakkaat edustavat laajasti eri toimialoja mutta mukana on ollut erityisesti liike-elä-

Seija Estlander

män palveluja tarjoavia kouluttajia ja valmentajia, tilitoimistoja, sote-alan sekä kauneudenhoidon ja hyvinvoinnin parissa toimivia yrittäjiä. Vuonna 1996 perustetun keskuksen toimintaa rahoittaa ja sen yhteistyökumppaneina toimivat Työ- ja elinkeinoministeriö, Yksityisyrittäjäin säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, NORDEN, sekä yksityiset yritykset, pankit, vakuutusyhtiöt ja liike-elämän järjestöt.

Naisten johtamat yritykset menestyvät tutkimusten mukaan hyvin, mutta monia naisia yrityksen perustaminen saattaa aluksi mietityttää. Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Taru Päivike kertoo, että moni nainen tulee yrittäjäkurssille vasta sitten, kun idea omasta yrityksestä on loppuun asti hiottu.

Päivikkeen mielestä kurssille kannattaisi tulla heti eikä suunnitelmien tarvitse olla siinä vaiheessa vielä lopullisia: – Naiset ovat monesti vähän liiankin tunnollisia. On hyvä, että pohjatyö ja suunnitelmat tehdään huolella mutta esimerkiksi meidän yrittäjäkurssille voi hyvin tulla vaikka kaikki asiat eivät olisi vielä itselleen päivänselviä. Moni saa kurssilla uusia oivalluksia ja pystyy sitten terävöittämään yritysideaansa.

Keskuksen toiminnassa keskeisessä roolissa on kokeneempien yrittäjien kokemuksen hyödyntäminen ja ”yrittäjä auttaa yrittäjää”-mentaliteetti. Moni kokeekin tärkeäksi myös verkostoitumisen muiden yrittäjien kanssa.

– Kursseilla ja koulutuksissa on syntynyt myös naisyrittäjätiimejä, jotka ovat yhteisvoimin perustaneet yrityksen, Päivike kertoo.

Taru Päivike

Haavi 2/2014

21

Kuvat: Sanna Toppari

Tunnelmia

JCI European Conference 2014 Malta

22

Haavi 2/2014

Amandojen koejäsenet esittäytyvät Etti Seppä Olen Pariisissa International MBA tutkinnon suorittanut myynnin ja kompetenssin hallinnan asiantuntija. Työskentelen tällä hetkellä tietojohtamisen ja osaamisen kehittämisen haasteiden parissa ABB Oy:ssä. Tehtäväni on huolehtia, että oikea osaaminen löytyy globaalisti oikeanlaisella sisällöllä, oikeasta paikasta, oikeaan aikaan. Mielenkiintoisinta työssäni on kansainvälinen työkenttä, jatkuvasti muuttuva työympäristö ja erilaiset kulttuurit. Myyntivastuullani on pääasiassa yhdysvaltalaisia isoja asiakkaita, jotka edustavat ja operoivat globaalisti.

Serkun houkuttelemana päätin kesällä 2014 lähteä itse JC toimintaan mukaan. Nuorkauppakamareista Amandat oli minulle luonteva vaihtoehto, koska olen insinöörialalla ja miesverkostoni on jo kattava. Halusin erityisesti kuulla naisten etenemisestä, urasta, kokemuksista ja haasteista joista voisin oppia. Haluan myös jakaa omia kokemuksiani. Minulle tärkeää on itseni kehittäminen, haastaminen sekä kouluttautuminen modernissa ja asiantuntevassa ympäristössä. Haluan lisätä pätevyyttäni, markkina-arvoani ja kykyä muuntautua muuttuvan työympäristön mukana; Amandat tarjoavat tähän loistavat puitteet! Tässä verkostossa voin yhdistää henkilökohtaiset sekä ammatilliset kiinnostuksen kohteeni ja näenkin toimivani tulevaisuudessa kansainvälisten suhteiden ylläpitämisen ja erilaisten projektien parissa, sekä koulutuksen edistämisessä. Olen myös valmis heittäytymään epämukavuusalueilleni ja odotan innolla tulevia Amanda tapahtumia! Tiedonjanoni on loputon ja haluan aina oppia uutta ja hioa aiempaa osaamistani.

Vapaa-aikaani vietän lenkkeillen, kuntosalilla sekä ratsastusharrastukseni parissa.

Pamela Peltoniemi Olen 34-vuotias valtiotieteen maisteri ja työskentelen tällä hetkellä Mandatum Lifen palveluksessa.

Ennen nykyistä työpaikkaani olen kerryttänyt kansainvälistä työkokemusta mm. turvallisuus- ja puolustuspoliittisten aiheiden saralla Brysselissä.

Olin jo pidempään kaivannut arkeeni foorumia, jossa verkostoitua ja tavata uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Ystäväni kautta kuulin Nuorkauppakamaritoiminnasta ja miten siihen liittyy johtamiskoulutukset sekä itsensä kehittäminen. Tämä kuulosti minusta hyvältä, kiinnostuin ja pohdin jonkin aikaa, että mikä kamari pääkaupunkiseudulla voisi olla minun juttuni. Selvitettyäni Helsingin kamareiden toimintojen eri painopisteitä, Havis Amandan toiminnan sisältö vei voiton. Ratkaiseviksi tekijöiksi muodostuivat avainsanat naisjohtajuus ja kansainvälisyys. Amandojen toiminnalta odotan itseni haastamista ja kehittämistä. Nämä odotukset ovat jo täyttyneet viimeisen puolen vuoden aikana, jolloin olen ollut mukana toiminnassa. Tästä esimerkkinä mm. osallistuminen debattikisaan A-alueen Boot Camp vaalikokouksessa syyskuussa 2014. Haluan myös tuoda oman panokseni Amandojen toimintaan ideoillani ja aktiivisuudellani.

Harrastan tanssia, tällä hetkellä jazztanssia ja käyn myös aktiivisesti katsomassa nykytanssia ja balettia. Musiikki on lapsesta asti ollut sydäntäni lähellä, käyn ahkerasti konserteissa (klassinen, jazz, soul ja funk). Pyrin olemaan taiteen ja kulttuurielämän suurkuluttaja. Talvisin intohimona on laskettelu ja kesäisin meri, mökkeily ja veneily. Harrastuksistani rakkain on kuitenkin matkustaminen ja siihen liittyvä ”seikkailu”.

Kiinnostuitko toiminnastamme?

Yhteistyökumppaniksi?

Jäseneksi?

Haemme jatkuvasti yhteistyökumppaneita tapahtumiimme ja projekteihimme. Mikäli haluat kuulla lisää, ota yhteyttä:

Jos olet energinen, aktiivinen, dynaamisesta toiminnasta ja hyvästä sykkeestä pitävä nainen, ota yhteyttä ja kuulet, miten Amandojen toimintaan pääsee jäseneksi:

Puheenjohtaja 2014 Katja Lipponen pres@havisamanda.com, puh. 0405799331

Varapuheenjohtaja 2014 Tuulia Hovi dp@havisamanda.com, puh. 044 341 0781

Haavi 2/2014

23

Käytämme luontoystävällisiä menetelmiä