Haavi

4 2016 Vastuullisuus tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia • D niin kuin Debatti • Näin alkuun yritysvastuutyössä

Haavi 4/2016

Sisällys: Pääkirjoitus ............................................................................. 3

Menossa mukana:

Vastuullisuus tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ............ 4 D niin kuin Debatti ................................................................. 8 Johanna Kohvakka – Hävikkiruokaravintolan takapiru ........... 11 Lion haavista .......................................................................... 14 Punakynä: Näin alkuun yritysvastuutyössä ............................ 15 Kesähessut kehittämässä ....................................................... 18 Kierrättämällä materiaalit käyttöön ....................................... 21 Ensikertalainen aluevaalikokouksessa ................................... 24 Tulevia tapahtumatärppejä.................................................... 26 Koejäsenet esittäytyvät .............................................................27

Havis Amandan Nuorkauppakamari Havis Amanda on Euroopan ainoa täysin naisjäsenistä koostuva nuorkauppakamari. Tarjoamme nuorille aikuisille mahdollisuuden osaamisen kasvattamiseen, verkostoitumiseen ja yhteisölliseen ajanviettoon. Kehitämme jäsenistömme osaamista johtajuuteen, yrittäjyyteen, sosiaalisen vastuuseen ja kansainvälistymiseen liittyen.

Lue lisää www.havisamanda.com

Julkaisija Havis Amandan Nuorkauppakamari Helsinki ry Päätoimittaja Johanna Huurre paatoimittaja@havisamanda.com Tähän numeroon juttuja kirjoitti ja oikoluki: Hanna Aho, Laura Heinonen, Johanna Huurre, Maria Ojajärvi, Hanna Sormunen, Tiina Ruohola, Solja Virtanen

Haavi 4/2016

Taitto Johanna Huurre Painopaikka Painojussit Oy, Kerava Painos 400 kpl Ilmoitusmyynti bus@havisamanda.com www.havisamanda.com

PÄÄKIRJOITUS

Edelläkävijyyttä ja

vastuunkantoa Muutamia päiviä sitten Halvalla on hintansa -raportti nousi jälleen uutisiin. Oikeudenkäynti thaimaalaisen ananasmehutehtaan ja Finnwatchin tutkijan Andy Hallin välillä jatkuu. Taistelua on nyt käyty jo kolme vuotta. Oman oikeustajuni mukaan on hyvin vaikea ymmärtää, miksi syytetyn penkillä on istunut tutkija, joka on paljastanut vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja tuonut kaikkien meidän tietoisuuteen, mikä on halpojen tuotteiden todellinen hinta. On myös käsittämätöntä, kuinka paljon energiaa ja varoja mehutehdas on valmis epäsuorasti käyttämään epäeettisten työolojen puolustamiseen. Mitä jos kaikki tämä aika ja raha olisi käytetty työolojen parantamiseen?

Tämän lehden teemana on vastuullisuus. Lehteen on koottu inspiroivia yritystarinoita, asiantuntijahaastatteluja, vinkkejä, miten yritykset pääsevät vastuullisuudessa liikkeelle sekä tietenkin myös juttuja viimeisimmistä nuorkauppakamaritapahtumista. Tästä lehdestä voi lukea hyviä esimerkkejä ihmisistä ja yrityksistä, jotka toimivat vastuullisesti ja ovat keksineet tapoja, miten yritystoiminnan ja vastuullisuuden on voinut yhdistää. Nämä tuovat kaivattua vastapainoa edellämainitun kaltaisille surullisille esimerkeille.

Ympäripyöreitä lausuntoja, vastuun vierittämistä muille, epämääräisten sääntöjen tai linjausten taakse piiloutumista saamme kuulla jatkuvasti niin politiikoilta, virkamiehiltä, yrityksiltä ja yksittäisiltä henkilöiltä. Vastuunkantoa ja vastuullisuutta kaivataan yhä enemmän tässä ajassa. Tarvitaan niitä ihmisiä, jotka suoraselkäisesti seisovat sanojensa ja tekojensa takana, eivätkä selittele päätöksiä ulkopuolisilla paineilla tai vaikealla maailman tilanteella. Vaikeat ajat vaativat kekseliäisyyttä, uusia ideoita ja ajattelua laatikon ulkopuolella. Kuten professori Minna Halme totetaa haastattelussaan sivulla neljä: uusia ongelmia ei ratkaista vanhoilla keinoilla.

Vaikka yleisissä keskusteluissa haikaillaan jatkuvasti menneeseen, me nuorkauppakamarilaiset toimimme onneksi toisin.

Edelläkävijöiltä vaaditaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Tiedän, että sitä löytyy tästä verkostosta. Ei tarvita montaakaan Amandaa samaan huoneeseen, kun ideoita alkaa lentämään. Kun jokaisella meistä on vielä oma osaamisalueensa, voi tämä joukko tehdä mahdottomasta mahdollista. En usko, että myöskään vastuullisen liiketoiminnan ideoiminen on aihe, joka ei meiltä onnistuisi. Kamaritoiminnan ulkopuolella meistä jokainen voi olla viemässä tätä energiaa omille foorumeille ja innostaa yhä useampia ulos totutuista ajattelumalleista.

Itse haluan kuulua siihen joukkoon, joka kantaa oman vastuunsa silloinkin, kun se ei ole helppoa. Uskon, että Amandoissa meitä on muitakin. Loppuvuodesta ja erityisesti joulunaikaan toivon, että meistä jokainen miettii omia valintojaan. Käyttää sitä valtaa, joka meillä kuluttajilla on maailman muuttamiseksi sekä mahdollisuuksia, joilla voimme muuttaa oman työpaikkamme toimintatapoja kestävämmiksi. Jos emme enää osta ananasmehua, joka on tuotettu epäeettisesti, ei mehutehdas voi siitä haastaa meitä oikeuteen. Ainoa mitä he silloin voivat tehdä on muuttaa toimintatapojaan.

Johanna Huurre Päätoimittaja 2016

P.S. Ovathan kaikki jo ilmoittautuneet Amandojen Astu hallitusuralle -seminaariin.

Hallituksissa me voimme vaikuttaa yhä laajemmin kestäviin toimintatapohin, joten ota ensimmäinen askel hallitusuralle ilmoittautumalla mukaan. Tsekkaa ilmoittautumisohjeet sivulta 26.

Kuva: Laura Böök

Tästä vuodesta kiittäen,

Haavi 4/2016

Teksit: Johanna Huurre Kuvat: Minna Halme

Minna Halme

Vastuullisuus

tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia Yritysvastuun saralla kehitystä on vuosien saatossa tapahtunut, mutta edelleen yritykset, jotka ovat todella ottaneet vastuullisuuden osaksi liiketoimintaansa ovat harvassa. Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme tietää, miten vastuullisuus voisi olla todellinen kilpailuetu. Jotta parhaisiin tuloksiin päästään sekä liiketoiminnan että vastuullisuuden näkökulmasta, täytyy ajatteluamme ja toimintatapojamme muuttaa radikaalisti.

Haavi 4/2016

Minna Halmeen työhuoneen ulkopuolella ilmoitustaulu on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia otteita artikkeleista, kirjoista ja tutkimuksista. Kaikkia yhdistää yritysten vastuullisuus sekä se, miten vastuullisuutta voitaisiin edistää ilman, että liiketoiminnan perusajatuksesta joudutaan tinkimään. Professori rientää paikalle edellisestä palaverista. Olemme tuskin saaneet kahvikupin käteen, kun ehdotuksia yrityksille vastuullisuuden hyödyntämisestä alkaa listautua.

– Vastuulisuudessa on kolme eri toteuttamistapaa.

Ensimmäinen on hyväntekeväisyys eli yleensä lahjoittaminen, joka kyllä voi tuoda yritykselle hetkellistä mainehyötyä ja auttaa omalta pieneltä osaltaan maailman eriarvoisuuden tasoittamisessa. Hyväntekeväisyys ei tuo yritykselle kuitenkaan ajallisesti kestäviä hyötyjä ja harvoin kilpailuetua.

Toinen tapa on oman liiketoiminnan parantaminen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmäksi esimerkiksi energiankäyttöä tehostamalla, jätteitä vähentämällä tai kiinnittämällä tarkempaa huomiota hankintaketjuun, Halme listaa.

Kolmas tapa on innovatiivinen vastuullisuus, jossa vastuullisuus on kiinteä osa liiketoimintaa ja koko toiminta on rakennettu kestävälle pohjalle.

– Tämä on se tapa, jolla yritykset voivat synnyttää tulevaisuuden liiketoimintaa. Käytännössä innovatiivinen vastuullisuus tarkoittaa, että yritys ottaa jonkin ongelman, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai pakolaisuuden, ja käyttää sitä omien innovaatioiden lähteenä, Halme jatkaa.

Kvartaalitalous ja resurssien rajallisuus hidastaa Keinoja on siis monia, mutta kuinka hyvin ne ovat yritysten käytössä.

– Parhaat yritykset panostavat jo nyt paljon vastuullisuuteen, mutta hämmästyttävän kauan kestää ennen kuin juuri innovaatiseen vastuullisuuteen päästään laajemmin. Vaikka meilläkin vastuullisuus on tunnistettu kilpailueduksi, lyhyen

aikavälin voiton tekeminen on hyvin vahva vastatrendi, joka hidastaa kehitystä, Halme selittää.

Kvartaalitaloudessa eläminen sopii huonosti yhteen vastuullisuuden kanssa, joka vaatii pitkän aikavälin johtamista ja asioiden miettimistä kokonaan uudelleen. Haasteena Halme näkee myös vastuullisuusihmisten määrän rajallisuuden.

– Ihmisten aika menee tällä hetkellä raportointiin. Vastuullisuusajattelua ja näiden asioiden osaamista pitäisi yrityksissä olla laajemminkin eri funktioissa. Yhden tai muutaman ihmisen voimin ei koskaan päästä hyödyntämään vastuullisuuden mahdollisuuksia, Halme sanoo.

Suomella Halme näkee kaikki mahdollisuudet olla vastuullisuuden kärkimaa.

– Suomessa yritysjohdon tieto- ja valmiustaso on hyvä. Meillä on koulutettu kansa ja Suomessa tasa-arvo- ja ympäristöasiat ovat hyvällä mallilla.

Maana voisimme näyttää esimerkkiä. Kulttuurimme ei tunnu kuitenkaan edistävän sitä, että näyttäisimme hyvissä asioissa johtajuutta. Emme tietenkään voi koko maailmaa muuttaa, mutta voisimme näyttää parempaa esimerkkiä vaikka EU-kontekstissa. Sen sijaan Suomi on jäänyt monissa kestävän kehityksen aisioissa Unkarin ja Turkin kaltaisten maiden linjoille vastustamaan muutosta, Halme kertoo.

Vertailuksi hän nostaa Norjan, joka on kertonut tavoitteekseen olla polttoainevapaa vuoteen 2030 mennessä. Näin Norja ajaa maana sähköautojen tuloa, vaikka onkin perinteinen öljyntuottajamaa.

– Jos meillä olisi samantyyppisiä isoja tavoitteita, näyttäisi se yrityksille suuntaa. Samalla yritykset voisivat luottaa siihen, että politiikka tukee tuota yhteistä päämäärää. Hallituskausien myötä poukkoileva politiikka ei anna yrityksille syytä panostaa tiettyihin vastuullisiin toimintatapoihin.

Halmeella on myös keinoja tämän aikaansaamiseksi. Yhtenä hän mainitsee etujärjestöt, jotka voisivat ottaa aktiivisen roolin uuden toiminnan kehittämisessä, eikä keskittyä olemassa olevan lobbaamiseen. Vanha maailma ei tule takaisin, vaikka kuinka siitä pidettäisiin kiinni. Tosi asia kuitenkin on, että

Haavi 4/2016

Minna Halme: Ajatuksia, joihin kannattaa tutustua Michael Porter ja kaupallistaminen (Shared value) Eric Brynjoffsson ja jakamistalous (Sharing Economy)

Otteita Minna Halmeen luennoista.

Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa ja terveitä yrityksiä, jotka menestyvät tulevaisuudessa.

Myös yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kesken tarvitaan.

– Yritysten taidot eivät monesti riitä toimimaan nousevien talouksien maiden vähävaraisilla markkinoilla, jotka ovat nopeimmin kasvavia markkinoita maailmassa. On rakennettava iso silta toimijoiden välillä. Valtio voi olla mukan edistämässä tätä. Esimerkiksi Tanskan ulkoministeriön linja on, että he voivat tukea myös liiketoimintaa ja näin on tapahtunut paljon kehitystä yritysten ja järjestöjen välisessä keskustelussa, Halme kertoo.

Hän mainitsee toki, että Suomessakin on erilaisia yhteistyömuotoja käynnistetty, kuten ulkoasianministeriön ja Tekesin BEAM-ohjelma, mutta näiden edistäminen ei ole ollut kovin nopeaa.

Muutosjohtamista tarvitaan Entä miten muutosta voi tapahtua ajassa, jossa monet poliittiset aatteet haluavat viedä maita enemmänkin taaksepäin kuin eteenpäin. Halme tiivistää hyvin, että uusia ongelmia ei ratkaista vanhoilla keinoilla. Hän mainitsee mm. Trumpilmiön ja nationalismin nousun, joiden taustalla ihmiset haluavat monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisen ratkaisun. Tämä ei kuitenkaan ole

Haavi 4/2016

mahdollista.

– Yksi vahva johtaja tai taho ei voi ratkaista maailman ongelmia. Monimutkainen maailmamme tarvitsee yhteisjohtamista. Muutosjohtamista ei voi odottaa ensin kaikilta muilta, vaan uudenlaisia toimintamalleja pitää kaikkien kehittää yhtäaikaisesti, Halme selventää.

Jotta kehitystä voidaan saada aikaiseksi, pitäisi koko ajattelumallejamme muuttaa. Yksi illuusio, johon pitäisi puuttua, on jatkuva kasvun tavoite.

Kasvu ei Halmeen mukaan enää hyödytä koko kansakuntaa ja tuhoaa vain ympäristöä.

– Kansakuntien menestystä pitäisi mitata hyvinvointimittareilla. Talouskasvu ei enää hyödytä vähävaraisia, vaan pikemminkin tapahtuu varallisuuden jakautumisen polarisoitumista. Talouskasvuun perustuva yhteiskunta oli vanhan maailman keino ohjata kansakunnan hyvinvointia. Tehostamalla saatettiin jakaa varautta suurille kansan osille. Tällä hetkellä automaatiosta hyötyy vain pääoman omistajat. Kokonaisuus ei toimi enää samalla tavalla kuin teollistumisen aikakaudella.

Uudenlaisia mittaamisen tapoja Halmeen mukaan on jo olemassa. Ne pitäisi vain ottaa käyttöön ennen kuin on liian myöhäistä.

– Jos nykyinen meno jatkuu, koko ajatus hyvinvointivaltiosta rapautuu ja ajaudumme enemmän USA-tyyppisiin yhteiskuntamalleihin.

Hyviäkin esimerkkejä uudenlaisista toimintamuo-

doista kuitenkin on. Esimerkiksi Saksassa energiatuotanto on hajautunut, kun kotitalouksista on tullut energiantuottajia. Näin pääoma ei ole enää niin keskittynyttä. Jakamistalous voi edistää juuri positiivista kehittymistä.

tystä omalla keinovalikollaan oikeaan suuntaan.

Politiikan roolia Halme ei myöskään väheksy, vaan kolmantena listassa on vahva kannustus lainsäädännöllä. Hän peräänkuuluttaa vaativaa tavoitetta ja sen saavuttamiseksi määriteltyjä poliittisia ohjauskeinoja, jotta muutosta syntyy.

4 keinoa kohti kestävämpää liiketoimintaa

Neljäs keino koskee meitä jokaista. Halme näkee, että kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa valinnoilla. Hyvänä esimerkkinä on ruokapuoli, jossa kasvipohjaisten proteiininlähteiden valikoima on huikeasti lisääntynyt kasvaneen kysynnän myötä. Hän toivoo, että jossain vaiheessa olisimme tilanteessa, jossa yritykset eivät tarjoaisi ollenkaan huonoimpia vaihtoehtoja, ja näin ohjaisivat kuluttamista omalta osaltaan oikeaan suuntaan.

Matkaa laajasti vastuullisempaan yritystoimintaan vielä on. Minna Halme uskoo kuitenkin, että sitä kohti voidaan päästä. Hän mainitsee neljä asiaa, jotka voisivat vauhdittaa kehitystä oikeaan suuntaan.

Ensimmäinen niistä on hyvien esimerkkien voima.

Kun on jo olemassa yrityksiä, jotka ovat onnistuneet luomaan uutta liiketoimintaa kestävällä pohjalla, ei niistä voi pitää tarpeeksi meteliä. Kun yksi edelläkävijä näyttää, että bisnestä voi tehdä vastuullisesti, antaa se myös muille uskoa ja rohkeutta kokeilla. Toisena keinona Halme listaa etujärjestöjen roolin. Hän toivoo, että etujärjestöt kehittyvät vähitellen uusien vastuullisten toimintamuotojen asiantuntijoiksi ja edistävät kehi-

Halme kuitenkin muistuttaa, että vastuuta voi kantaa omien kykyjensä puitteissa. Tällä hän tarkoittaa sekä rahallista kykyä että tietotasoa.

– Ylisyyllistämiseen ei pidä lähteä. Kyynistyä ei saa, sillä se johtaa vain huonompaan suuntaan.

Niin kauan kuin yksikin kynttilä palaa, pitää toimia. Syyllisyys ei ole negatiivinen asia, jos se johtaa toimintaan. Syyllisyys on tärkeä tunne, sillä se indikoi, että kaikki ei ole hyvin, Halme muistuttaa.

Hyviä yritysesimerkkejä, miten ongelmaa on käytetty innovaation lähteenä Osram Energy Hubs Ongelma: Energian puute ja kalliin sekä vaarallisen kerosiinin käyttö energian lähteenä Ratkaisu: Energia-asemat, jotka tarjoavat sähköä valaistukseen sekä latauspalveluita Cemex Ongelma: Köyhille suunnattujen asuntojen puute Ratkaisu: Säästö- ja luotto-ohjelma, jolla vähävaraiset voivat lisätä kotiinsa osia (keittiö, kylpyhuone) yhden kerrallaan.

Lifestraw Ongelma: Likaisen juomaveden aiheuttamat taudit Ratkaisu: Pilli, joka puhdistaa pintaveden juomakelpoiseksi

Haavi 4/2016 Kirsi Kultakuusi

Teksti: Tiina Ruohola Kuvat: Tuula Erolainen, Merja Nurmilehto, Hanna Sormunen Amandoojen debattijoukkue valmiina taistoon.

D niin kuin

Debatti

Syksyn lähestyessä huomaa jälleen, miten D-vitamiinia pitää tankata purkista aivan eri tavalla kuin auringon paistaessa täyttä häkää. Tänä vuonna syksy ja D-vitamiinin puutos tuntuivat jopa aiempia vuosia rankemmalta, koska takana oli vuosi vietettynä Kaakkois-Aasian kuumemman auringon alla, jossa ei D-vitamiinipurkki kyllä mukana kulkenut. Kaivattiinkin jotain muuta. Vastauksen tuli antamaan D niin kuin Debatti.

Syksyllä 2015 olin ollut Helsingissä Juha-Pekka Voipion pitämässä debattikoulutuksessa. Idea jäi itämään, kun 2015 aluevaalikokoukseen Amandoilta ei löytynyt debattijoukkuetta. Vuonna 2016 kaikki tulisi olemaan toisin.

Haavi 4/2016

Kaksi kanssakulkijaani, kamarimme ihastuttava D niin kuin Daami Hanna Saari ja Amandojen D niin kuin Dynaaminen koejäsen Hanna Sormunen olivat myös käyneet debattikoulutuksen. Kaikki omilla saroillamme kaipasimme jotain D niin kuin Dynamiittia syksyymme – ja siihen D niin kuin Debatti tulisi auttamaan.

Mikä ihmeen Debatti?

Nuorkauppakamaritoiminnassa omien vahvuusalueiden ulkopuolelle hyppääminen on innostava ja mahdollistava osa arkea. Debatissa kolmen hengen joukkueet väittelevät joukkueille annetuista aiheista – toinen puolesta ja toinen vastaan. Aiheet voivat olla mitä tahansa maan ja taivaan välillä.

Joukkueiden jäsenillä on omat roolinsa. Joukkueessa on dominus, joka hoitaa joukkueiden esittelyt ja lopussa kiitokset. Kahdella muulla jäsenellä on omat puheroolinsa. Ensimmäinen puhuja pitää 3 minuutin puheen esittäen joukkueen argumentit ja myöhemmässä vaiheessa 2 minuutin puheenvuoron kooten vielä kaiken yhteen. Toisella puhujalla on vain yksi 3 minuutin puheenvuoro, jonka aikana keskitytään torjumaan vastustajajoukkueen näkemyksiä ja torpedoimaan näiden ajatuksia.

Yksi puhuu 2 x 1 minuuttia, yksi 3 + 2 minuuttia ja yksi puhuu 2 minuuttia = 9 minuuttia. Eikö matikka meille näin kerro? Yksinkertaista, eikö totta?

Olisikin niin yksinkertaista! Debatti on älyllistä sanailua, vastustajan virheiden löytämistä ja niiden täysimittaista hyödyntämistä, sääntöjen puitteissa toimimista ja toisaalta taas toisen joukkueen kutsumista sääntörikkomusten pariin. Debatti on rajaton show, jota rajoittavat säännöt. Debatti on sitä, mitä kaksi joukkuetta tekevät siitä juuri sillä hetkellä – toisintoa mistään matsista ei saada, koskaan.

Alla sama tarina, kolmella eri tavalla kerrottuna.

Amandojen 2016 debattijoukkueen jäsenien itse sanoittamina totuuksina debattikisasta, olkaa hyvät.

Tiina Ruohola – ensimmäinen puhuja Debattijoukkueen kokoonpanosta alettiin jutella jo Facebookin kautta. Hanna Saari oli minulle tuttu jo aiemmin, olimme muun muassa edustamassa Amandoja Strategia-koulutuksessa ikimuistoisessa viikonlopussa. Sen sijaan Hanna Sormunen ei ollut minulle vielä tuttu, mutta vaikutti jo pelkän sosiaalisen median perusteella innokkaalta ihmiseltä, johon paloin halusta tutustua.

En päässyt paikalle kuljetusteknisten kysymysten vuoksi vielä debatin aiheidenjakotilaisuuteen.

Sen sijaan perille päästyäni kävimme pikaisesti aiheiden kimppuun. Minun roolikseni oli valittu toimia ensimmäisenä puhujana eli kertoa meidän omasta näkemyksestämme ja tehdä yhteenveto ajatuksistamme. Olen sekä työni että opiskelujeni takia esiintynyt paljonkin, mutta perustelu vedoten faktoihin, jotka eivät olleet välttämättä aitoja, jännitti minua.

Lauantaina olimme aamupalalla jo ajoissa käymässä vielä läpi strategioitamme ja puhuaksemme läpi viimehetken asukokonaisuudet. Meillä oli yhtenäiset asukokonaisuudet ja ystävällinen äitini oli jopa käynyt ostamassa minulle huulipunaa omien aikataulujen mennessä niin sanotusti plörinäksi.

Nyhtökaura on kovempi juttu kuin jauheliha – ei ihan helppoa puolustaa! Päätimme kommentoida kyseisiä aineita rakennusaineina. Tämä rajaus jäi ehkä turhan epäselväksi ensimmäisestä puheenvuorostani, taisi jännitys vähän viedä parasta särmää. Toinen aihe, Maailmanrauha ei ole mahdollinen, oli helpompi kannaltamme – varsinkin, kun vastustajamme tuntui pelaavan pussiimme.

Mikään ei ole helpompaa debatissa kuin puhua itsensä pussiin, meillä siis kävi hieman tuuria.

Debatin finaaliin ei tie tänä vuonna auennut, vaan alueen A voittajaksi selviytyi Espoo, jolle nyhtökaurakeskustelussa hävisimme. Hyville on ilo hävitä.

Vatsalihakset treenaantuivat pohtiessa sitä, miten dominuksemme on raskaana ulkoavaruuden hörhöille, ja iloa tuli tankattua täysi lastillinen. Vaikka voittoa ei tullut, en vaihtaisi kokemusta pois. Ensi vuonna uudestaan? En vielä tiedä, mutta tänä syksynä tämä kantaa ja pitkälle.

Hanna Saari – dominus Perjantaina olin paikalla jo hyvissä ajoin odottelemassa debatin aiheita. Aiheiden anto myöhästyi hieman ja olo oli kutkuttava. Oli kivaa, kun pääsi porukalla rauhassa fiilistelemään aiheita ja keksimään mitä hulluimpia roolihahmoja ja tulokulmia aiheisiin. Valmistelu oli melkein puolet siitä hauskuudesta ja se meni tosi hyvin.

Debattia edeltävän yön nukuin hyvin, mutta aamulla oli perhosia vatsassa. Debatin aikana jännitys vähän laski, mutta ensimmäinen debatti meni kyllä niin nopeasti ohi, ettei siitä paljon jälkikäteen muista.

Haavi 4/2016

Hanna Sormunen, Hanna Saari ja Tiina Nurmilehto valmistautuvat debattiin.

Toisessa debatissa pystyi nauttimaan enemmän ja jotenkin fiilistelemään. Suurempi yleisöryntäys olisi ollut kivaa – sitä olisi varmaan vielä onnistunut syttymään jotenkin eri tavalla.

toinen vastajoukkue vieraili luonamme juuri ollessamme valmistautumassa. Senaattorien innokkuus ja kannustus olivat todella rohkaisevaa ja mieltä nostattavaa!

Jälkikäteen voin todeta, että osallistuminen kannatti ehdottomasti! Debatissa pääsi todella heittäytymään ja vetämään roolia. Oli myös hyvä, että sai vetää kaksi kertaa, kun se ensimmäinen meni niin nopeasti. Ja kun ei päästy finaaliin, niin jäihän siitä semmoinen pieni palo, että pitää päästä näyttämään uudestaan. Oletko sinä ensi vuonna mukana meidän joukkueessa?

Kisapäivän aamulle olimme sopineet syövämme tiimin kanssa yhtä aikaa aamupalan. Aamupalan aikana minua alkoi jännittää niin, että tuntui, ettei koko valmistautumisesta ollut jäänyt mitään päähän. Onneksi tiimin kanssa saatiin ajatukset kasaan ja myös muistutimme toisiamme siitä, että kävin miten kävi, tärkeintä on osallistuminen ja siitä nauttiminen.

Hanna Sormunen – toinen puhuja Tuusulan kokous oli minulle ensimmäinen suurempi kokous ja olin innoissani päästessäni edustamaan Amandoja punaisessa debattijoukkueessa. Perjantaina ilmassa oli jännityksen tunnelmaa. Aiheet tuntuivat aluksi aikamoisen haastavilta ja mietin, ehdimmekö valmistautua kisaan riittävissä määrin. Myös kilpakumppaneiden näkeminen tuntui samaan aikaan mielenkiintoiselta ja jännittävältä.

Valmistautuminen oli yhtä aikaa rentoa yhdessäoloa sekä kilpailuhengen nostattamista; varsinkin, kun

Haavi 4/2016

Debatin alkaessa vatsani oli täynnä perhosia. Huomasin kuitenkin sen, miten jännityksestä syntyi ihan hurja energiapiikki! Ensimmäinen välierä jännitti huomattavasti enemmän ja ulosanti oli jäykempää.

Toisessa erässä pystyin jo irrottelemaan, ottamaan enemmän kontaktia yleisöön ja jopa naurattamaan tuomareita - unohtamatta kaikkien ihastuttamista, olinhan Miss Universum.

Osallistuminen debattikisaan oli ollut pitkään minulle suuri haave ja nyt se on toteutunut. Mukaan lähteminen kannatti ehdottomasti, sillä valmistautuminen oli mukavaa. Mukava tiimi takasi sen, ettei nauru myöskään unohtunut. Oma esiintymisvarmuus kasvoi ja kilpailuvietti vain kasvoi. Minun kohdallani tämä ei ainakaan jää viimeiseksi debattikerraksi.

Teksti: Solja Virtanen Kuvat: From Waste to Taste

Johanna Kohvakka –

Hävikkiruokaravintolan

takapiru

Reipas tuumasta toimeen -asenne, halu ja tapa tehdä sekä jakaa hyvää kuvaavat hyvin Johanna Kohvakkaa. Hän on nainen Suomen ensimmäisen hävikkiravintolan, Loopin, takana. Loop on jatkumoa From Waste To Taste -projektille, joka sai paljon huomiota mediassa.

Olen seurannut itse projektin kehitystä sivusta ja olen innoissani hankkeesta. Haluan jakaa ilosanomaa ja kertoa sen tarinan eteenpäin.

Ihminen hävikkiruokaravintolan takana Syyskuussa saavun ensimmäistä kertaa Lapinlahden vanhalle sairaalarakennukselle. Vanha ystäväni, Johanna Kohvakka, juhlistaa 40vuotissyntymäpäiviään itse ideoimansa, vastikään Lapinlahteen avatun, Suomen ensimmäisen hävikkiruokaravintolan tiloissa. Juhlat ovat Johannan näköiset: ystäviä ja tuttavia on paikalla hänen elämänsä eri vaiheista ja piireistä. Nautin juhlista ja ihailen samalla ystäväni saavutuksia.

Jotta ymmärtäisimme paremmin koko hävikkiruokahanketta ja ravintola Loopia, on tunnettava ensin paremmin ihmistä uuden ravintolakonseptin takana. Johanna Kohvakka valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Tämän jälkeen hän työskenteli menestyksekkäästi erilaisissa laskentatoimen tehtävissä yli 15 vuotta; ensin Suomessa, sitten Saksassa ja sen jälkeen Luxemburgissa. Luxemburgissa hänellä heräsi halu tehdä jotain aidosti merkityksellistä.

Johanna päätti irtisanoutua ja lähteä kiertämään maailmaa; näkemään, kokemaan ja miettimään. Alun perin matkan oli tarkoitus kestää puoli vuotta, mutta hän päättikin tuplata matkustusajan. Sen rahoittaakseen työskenteli osa-aikaisesti entiselle työnantajalleen reissun päältä. Paluumuutto Suomeen tuli ajankohtaiseksi vuonna 2013. Silloin Johanna muutti Helsinkiin ja perusti yrityksensä Rhea Solutions Oy:n. Yritys tekisi kestävän kehityksen projekteja, ja sen jokainen osakas saisi tehdä omia juttujaan. Hän lähti aktiivisesti mukaan monenlaiseen järjestötoimintaan ja oli kiinnostunut myös nuorkauppakamaritoiminnasta, mutta hylkäsi vaihtoehdon häämöttävien nelikymppisten vuoksi. Aktiivisessa järjestötoiminnassa Johanna tapasi samanhenkisiä ihmisiä, joista kolmesta valikoitui yhtiökumppaneita.

Haavi 4/2016

Vas: FromWaste to Taste toimii Lapinlahdessa. Oik: Johanna Kohvakka

Järjestötoiminnasta idea hankkeeseen Johannalla ei ole ravintola-alan taustaa. Miten siis hävikkiruokaravintola Loop sitten sai alkunsa?

– Palattuani Suomeen toimin aktiivisesti eri järjestöissä. Erään järjestön kautta osallistuin vapaaehtoistapahtumaan, jossa valmistettiin lounasta hävikkiraaka-aineista jaettavaksi Narinkkatorilla.

Tähän projektiin liittyen kävin itsekin kyselemässä kauppiailta, onko heillä hävikkiin joutuvia elintarvikkeita. Yksi kauppiaista antoi joitakin vihanneksia ja sanoi samalla: ”Voisitte kyllä organisoitua vähän paremmin; heitin juuri pari lavallista ruokaa roskiin.”, Johanna kertoo.

Hävikkiruokatapahtuma onnistui loistavasti: lahjoituksena saadut elintarvikkeet olivat hyvälaatuisia, ja ammattikokki teki raaka-aineista hyvää ruokaa.

Johanna koki teon ilmastonmuutosta vastaan tärkeäksi. Tämä ja kauppiaan sanat jäivät Johannan mieleen. Ymmärrettävää oli, ettei kauppiaalla ollut aikaa ja resursseja järjestää jatkokäsittelyä tuotteille, jotka eivät kuluttajille enää kaupan hyllyltä kelvanneet. Johannasta tässä piili suuri potentiaali.

Samoihin aikoihin hävikkiruokatapahtuman kanssa, toisen järjestön ympyröissä, Johanna tapasi maahanmuuttajanaisia. Näillä naisilla oli vaikeuksia löytää Suomesta töitä, ja he olivat vaarassa syrjäytyä.

– Jäin miettimään tilannetta ja pohdin, pystyisinkö itse vaikuttamaan naisten työllistymiseen Haavi 4/2016

ja sopeutumiseen Suomeen. Minulla heräsi idea siitä, miten voisi edistää taistelua ilmastonmuutosta vastaan ja auttaa vaikeasti työllistyviä. Puhuin aiheesta yhtiökumppaneitteni kanssa, ja hekin innostuivat asiasta. Annoimme idealle nimeksi From Waste To Taste ja aloimme työstää ideaa hyväntekeväisyysprojektina, Johanna kuvailee.

Rahoitushaaste Hankkeen toteuttamiseen tarvittiin rahoitusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Johannaa neuvottiin hakemaan rahaa EU:n rahoittamasta sosiaalirahastosta syrjäytymisen estämiseksi ja työllistymisen parantamiseksi. Hakemuksia otettiin vastaan vain kerran vuodessa ja viimeinen hakupäivä lähestyi kovaa vauhtia. EU-rahoitushakemuksen tekeminen tuntui hankalalta. Muut osalliset olivat jo luopuneet toivosta saada hakemusta kasaan määräajassa, mutta Johanna ei halunnut luovuttaa ja odottaa vuotta tärkeän asian kanssa.

– Valmistelin hakemuksen ja lähetin sen tuntia ennen määräajan umpeutumista. Hakemus ei ollut kovin hyvä, mutta sain sen valmiiksi ajoissa. Kun myönteinen päätös hankerahoituksesta tuli, oli tunne melkoinen. Hakemus oli siis riittävän hyvä, jotta hanke päästiin aloittamaan.

EU-rahoitus myönnettiin From Waste To Taste -hankkeen sosiaaliseen puoleen, mutta muitakin kuluja hankkeella olisi. Tilavuokra, logistiikka sekä ammattikokeista ja salihenkilökunnasta koituvat kulut piti vielä kattaa.

– Toiminnan aloittamiseksi järjestimme keväällä

2016 joukkorahoituskampanjan, jota markkinoimme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Hankerahoitukseen pääsivät osallistumaan niin yritykset kuin myös yksityishenkilöt - esimerkiksi ostamalla lounaita ja brunsseja etukäteen. Joukkorahoituskampanjointi oli raskas, mutta opettavainen ja tarpeellinen projekti, Johanna sanoo.

Joukkorahoituksella kerättiin yhteensä 33 000 euroa rahaa, joista verottaja ja välityspalvelu keräsi vielä osuutensa. Johannan alkuperäiset toiveet edullisesta lounashinnasta oli pakko unohtaa kulujen kattamiseksi.

Esikuva Amsterdamin hävikkiruokaravintolasta Ennen heittäytymistään ravintola-alalle Johanna Kohvakka perehtyi alaan, hävikkiruokaan ja kulurakenteisiin.

– Minulle tuli yllätyksenä esimerkiksi se, että vain 30 % ravintolan kuluista tulee raaka-aineista. Tyypilliseen ravintolaan verrattuna meidän logistiikkamme on haastavampaa ja kalliimpaa järjestää, koska lahjoitukset noudetaan itse. Lisäksi keräämistämme elintarvikkeista 70–90 % menee hyväntekeväisyyteen, muun muassa Hurstin Valintaan ja Vailla Vakinaista Asuntoa ry:lle. Me järjestämme myös näiden lahjoitusten toimitukset eteenpäin, mikä aiheuttaa kuluja, Johanna kertoo.

Projektin alkuvaiheessa Johanna löysi hankkeelleen esikuvan Amsterdamissa toimivasta hävikkiruokaravintolasta Instockista. Hän kävi paikan päällä tutustumassa ravintolan toimintaan ja sai sieltä hyviä ideoita hankkeelleen. Amsterdamin ravintola on kuitenkin toimintaperiaatteiltaan toisenlainen kuin Loop: se sai alkunsa ruokakauppaketjun innovaatiokilpailusta ja toimii siten vain yhden ketjun kanssa. Isolla ruokakauppaketjulla on myös toimiva logistinen verkostonsa, johon toimitukset ravintolaan on helppo yhdistää.

Liikeidea pintaa syvemmältä Toisin kuin perinteisen yrityksen, hävikkiravintola Loopin tarkoitus ei ole tuottaa mahdollisimman paljon voittoa omistajilleen. Hävikkiravintola Loop taistelee ilmastonmuutosta vastaan ja auttaa vaikeasti työllistyviä löytämään ensimmäisen työpaikkansa Suomessa. Loop työllistää palkkalistoillaan

tällä hetkellä 16 henkilöä eri tehtävissä.

– Loopin keittiössä ammattikokki ohjaa ja opettaa työkokeiluun valittuja. Työkokeilu on palkaton ja kestää maksimissaan kolme kuukautta. Tämän jälkeen on mahdollista työllistyä ravintolaamme palkallisena. Saamme apua hakijoiden haastattelussa Monika-Naiset liitto ry:ltä, Monik ry:ltä ja työttömien nuorten yhdistykseltä Tatsilta, Ohjaamosta sekä Typ Helsingiltä. He ohjaavat hankkeeseen sopivimmat henkilöt haastatteluun, mikä helpottaa huomattavasti rekrytointityötä, Johanna sanoo.

Hävikkiruokaravintola Loopin avajaisia vietettiin Helsingin Lapinlahdessa elokuussa. 50-asiakaspaikkaisen ravintolatilan vuokrasopimus tehtiin puoleksitoista vuodeksi. Ravintolan sisustukseen on tarkoitus panostaa lähitulevaisuudessa, kun taloudellinen tilanne sen vain sallii. Kaikkiin muutoksiin täytyy kysyä lupa museovirastolta, koska rakennus on suojeltu. Sijainti on hieman syrjässä ydinkeskustasta, mutta siitä huolimatta lounasasiakkaat etenkin Ruoholahdesta ovat löytäneet Loopin. Päivittäin lounasasiakkaita käy ravintolassa

Haavi 4/2016

50–90 henkilöä. Vaikka huokeista lounashinnoista jouduttiin luopumaan, haluttiin ne kuitenkin pitää noin 10 % alueen keskihintoja alempana: lounaan hinta Loopissa on 9,20 euroa. Viikonloppuisin tarjotaan brunssia – ja kerran kuussa brunssi on vegaaninen. Ravintola tarjoaa myös catering-palveluita, joille on ollut runsaasti kysyntää hankkeen alusta alkaen.

Johanna Kohvakka toimii itse From Waste To Taste -projektin hankepäällikkönä helmikuun 2017 loppuun asti, jolloin EU-rahoitus loppuu. Siihen mennessä ravintola on saatava pyörimään kannattavasti omillaan.

– Haastavaa on ollut löytää hankkeeseen työntekijöitä, jotka sitoutuisivat tavoitteisiin täydellä antaumuksella. On tärkeää, että jokainen vakituinen työntekijä näkee hankkeen kokonaisuuden.

Esimerkiksi yksi iso noudettava tavaraerä tietää lähetille ylimääräistä vaivaa, mutta kokonaisuuden kannalta sitä hyödyllisempi hanke on, mitä enemmän se palauttaa ruokaa ravintoketjuun. On upeaa saada tehdä merkityksellistä työtä ilmastonmuutosta vastaan. Iloa tuottaa myös, että saamme auttaa työpaikan kanssa niitä, joilla on vaikeaa työllistyä esimerkiksi kielitaidon rajallisuuden vuoksi.

LION HAAVISTA

Millainen on sinun tapasi johtaa?

Mitä on kestävä ja vastuullinen johtajuus nuorkauppakaritoiminnassa? Mielestäni johtajuus on palveluammatti.

Hyväksi johtajaksi voi harjoitella ja jotkut tarvitsevat siinä vähän enemmän harjoitusta kuin toiset. Jokainen johtaja on persoonana erilainen ja silti tavoiteasetanta on suunnilleen sama kaikille – halutaan olla asiakkaillemme huomenna parempia kuin tänään.

Osaamisen jakaminen, pelisäännöistä sopiminen ja palveluammatissa toimiminen ovat osa johtajan arkipäivää.

Osaamista tapahtuu aina vuorovaikutuksessa, joten tiimeissä olisi annettava aikaa osaamisen näkyväksi tekemiselle, jotta voisimme seuraavalla kerralla tehdä asiat vielä paremmin.

Johannan esimerkki on herättänyt kiinnostusta eri puolella Suomea. Ehkäpä hävikkiruokaravintola löytyy pian Suomen suurimmista kaupungeista.

– Raaka-aineita riittäisi kyllä toiseenkin ravintolaan, mutta ravintolatilan löytäminen hyvältä paikalta on vaikeaa. Loistavan tilaisuuden eteen tullessa tämä olisi toki mahdollista.

Mielestäni kestävä johtajuus on jotain sellaista, jonka tarkoitus on viedä koko tiimiä ja yritystä eteenpäin.

Osaamista jaetaan, ratkaisuja pohditaan yhdessä ja aikaa käytetään niihin asioihin, jotka tuovat eniten arvoa loppuasiakkaalle. Hyvä johtaja uskaltaa ja haluaa puuttua työyhteisön vaikeisiin asioihin ja haluaa kaikkien oppivan myös niistä hetkistä: kertoen mitä tapahtui ja miksi toimittiin, kuten toimittiin.

Johanna Kohvakan kaltaisia ihmisiä tarvitaan: ihmisiä, jotka ajattelevat, ideoivat, suunnittelevat ja ennen kaikkea uskaltavat toimia. Johannan arvot näkyvät sekä hänen työssään että vapaa-ajallaan: Hän ei enää osta nepalilaisesta lähiravintolastaan ruokaa mukaan, koska ravintola käyttää polystyreenistä valmistettuja pakkauksia, jotka ovat sekä ympäristölle että terveydelle haitallisia. Hän myös pakastaa leivänlopun ennen kuin se pilaantuu. Ja kun joku kysyy Johannalta syntymäpäivälahjatoiveita, Johanna ilmoittaa, että hän ei halua lahjoja.

Jos joku kuitenkin haluaa jotain ostaa, hän toivoo vieraiden lahjoittavan rahaa Malala-säätiölle tyttöjen koulutukseen. Sellainen ihminen Johanna Kohvakka on. Enkä minä voisi olla ystävästäni yhtään ylpeämpi.

Johtajan tuntee toimialaa ravisuttavat muutokset. Toimialan muutoksien tunteminen luo mielestäni luottamusta.

Kamarielämässä se tarkoittaa toimintakentän tuntemista.

Tarvitaan luottamusta siihen, että johtaja vie asiakkaiden näkemystä eteenpäin ja pitää tiiminsä puolia. Johtajan tiimi on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on. Hyvin voiva ja luottavainen tiimi uskaltaa haastaa ja ottaa vastuuta omasta tekemisestään – ja hyvinvoiva tiimi on tutkitusti tuottavampi kuin huonosti voiva.

Myös kamaritoiminnassa.

Elina Lähteenmäki LIO 2016

Haavi 4/2016

PUNAKYNÄ Punakynä on Haavin vieraskynäpalsta, jolla eri alojen ammattilaiset saavat puheenvuoron. Ehdotuksia palstan kirjoittajiksi voi lähettää päätoimittajalle.

Näin alkuun yritysvastuutyössä – FIBSin neljä ämmää: Miksi, Mitä, Miten ja Minä!

Pohdintaa yritysten tuotteiden, palveluiden, toimintatapojen ja prosessien vastuullisuudesta käydään useilla forumeilla ajankohtaisohjelmista blogeihin ja keskustelupalstoihin. Twitter tuomitsee nopeasti yritykset, joiden toiminnassa on parantamisen varaa ja yhä useampi asiakas pohtii tuotteen eettisiä arvoja tehdessään ostopäätöksiä.

Väittäisinkin, että yritysvastuukysymykset ovat yksi aikamme suurimmista liiketoimintaa muuttavista trendeistä. Mutta mitä vastuullisuus on, ja miten varmistaa oman toiminnan vastuullisuus?

Mutta mitä vastuullinen liiketoiminta sitten käytännössä oikein on? Miten yrityspäättäjä voi varmistaa toimivansa vastuullisesti? Miten aloittaa yritysvastuutyö – varsinkin, jos vastuullinen liiketoiminta ja sen ympärillä pyörivä termiviidakko ja raportointi ei ole entuudestaan tuttua? FIBS laati yksinkertaisen Miksi, Mitä, Miten, Minä! -kaavan, jonka avulla pääset alkuun yrityksesi vastuullisuustyössä.

Mitä yritysvastuulla tarkoitetaan?

Termejä yhteiskuntavastuu, vastuullisuus, vastuullinen yritystoiminta, eettinen liiketoiminta ja kestävä liiketoiminta käytetään usein yritysvastuun synonyymeina. Yritysvastuulle ei ole virallista määritelmää.

Yleisesti voidaan kuitenkin pitää kestävää kehitystä tavoitteena, johon yritysvastuulla pyritään.

Toisin sanoen yritys kantaa vastuuta toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista ja pyrkii siihen, että myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia samoista resursseista kuin mitä yrityksellä on tänä päivänä käytettävissään. FIBSin näkökulma yritysvastuuseen on liiketoimintalähtöinen: vastuullinen yritystoiminta on parempaa eli kannattavampaa ja kestävämpää liiketoimintaa niin yrityksen kuin yhteiskunnan kannalta.

Kirjoittaja Helena Kekki työskentelee Fibs ry:ssa päällikkönä. FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto.

Haavi 4/2016

Kuva: kuviasuomesta.fi / Joona Kotilainen

Miksi? – selkeytä, mitkä ovat yrityk-

Mitä? – tunnista yrityksesi suurim-

Haastaisin yritysjohdon alkuun pohtimaan sitä, miksi yritys ylipäätään haluaa toimia vastuullisesti? Tavoitellaanko toiminnalta riskien parempaan hallintaa tai parempia suhteita sidosryhmiin?

Tehdäänkö yritysvastuutyötä siksi, että sitä kuuluu tehdä – vai nähdäänkö vastuullisuus läheisesti strategiaan nivoutuvana tapana luoda uutta kassavirtaa vastuullisuutta arvostavien asiakkaiden keskuudessa? Halutaanko kenties erottua kilpailijoista? Nähdäänkö vastuullisuus niin suurena tulevaisuuden trendinä ja mahdollisuutena, että siihen halutaan tarttua aktiivisesti? Onko vastuullisuus osa yrityksen syvimpiä arvoja? On hyvä lähteä liikkeelle tunnistamalla omat motiivit ja myös se, miten paljon työhön voidaan panostaa.

Jokainen yrityksissä tehtävä päätös vaikuttaa tavalla tai toisella yrityksen työntekijöihin, asiakkaisiin, omistajiin tai esimerkiksi tehtaiden ympärillä asuviin perheisiin. Päätöksillä on lisäksi vaikutuksia ympäröivään luontoon ja ilmastoon.

Yritysvastuutyössä onkin pohjimmiltaan kyse siitä, miten yritys pyrkii minimoimaan toimintansa negatiiviset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä maksimoi toimintansa positiiviset vaikutukset muillekin kuin osakkeenomistajille.

Yrityksen vaikutuksia tulisi pohtia kokonaisuutena läpi yrityksen arvoketjun – aina raaka-aineiden alkulähteiltä tuotteen elinkaaren loppuvaiheille asti.

sen motiivit yritysvastuutyölle ja mitä vastuullisuus sinulle tarkoittaa

Alkuun pääsee vähälläkin, mutta laajemmat kehitystoimenpiteet vaativat luonnollisesti panostuksia työntuntien ja usein myös ulkopuolisten asiantuntijoiden muodossa.

Haavi 4/2016

mat vaikutukset yhteiskuntaan – niin hyvässä kuin pahassa

Yritysvastuutyön hyvänä aloituskohtana voisikin pitää sitä, että yritys pyrkii tunnistamaan oman liiketoimintansa aikaansaamat negatiiviset vaikutukset ja riskit ja työskentelee aktiivisesti niiden välttämiseksi tai jo aiheutettujen vahinkojen korjaamiseksi. Tämä on järkevää jo yrityksen riskienhallinnan näkökulmasta tarkasteltuna: on taloudellisesti kannattamatonta hukata energiaa tuotantoprosesseissa, puhumattakaan turhan energiankulutuksen vaikutuksista ilmastoon. On

vastuutonta ja maineen hallinnan kannalta typerää hankkia raaka-aineita tai tuotteita tahoilta, joiden henkilöstökäytönnöissä tietää olevan vakavia työturvallisuusongelmia tai huonoja työoloja.

Toiminnan positiivisten vaikutusten tunnistaminen auttaa yritystä konkretisoimaan sen, kenelle yritys luo toimintansa kautta lisäarvoa ja millä tavalla? Työntekijöille yritys maksaa palkkaa ja omistajilleen osinkoa – mutta saavatko esimerkiksi yrityksen tuotteet jotain positiivista maailmassa aikaan? Yhä usemman firman liiketoimintakonsepti perustuu kierrätykseen, resurssitehokkuuteen ja luonto-arvoja vaalivaan toimintatapaan.

Puhtaat teknologia- tai terveystuotteet ovat oivia esimerkkejä siitä, miten tuotteiden avulla voidaan luoda yhteiskunnallista hyvää. Esiin on noussut myös yrityksiä, jotka ottavat rohkeasti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja oman toimintansa kautta ajavat kestävämpiä arvoja esimerkiksi maahanmuuttoon, syrjintään ja tasa-arvoon liittyen.

Tässä vaiheessa kehitystyötä on hyvä ottaa sidosryhmät, esimerkiksi asiakkaat ja kansalaisjärjestöt mukaan keskusteluun. Usein sidosryhmien kanssa käytävät keskustelut tuovat yrityksen johdon tietoisuuteen sellaisia potentiaalisia kehitysalueita, joita ei välttämättä olisi tunnistettu yrityksen sisäisissä keskusteluissa.

Miten? – Mistä lähdetään liikkelle, mihin panostetaan paukut

Seuraavaksi on aika miettiä sitä, miten tunnistettuihin kehitysalueisiin tartuttaisiin. Suosittelisin yriystä naapuriin katsomisen sijaan pohtimaan juuri oman toiminnan erityispiirteitä ja sitä kautta tunnistamaan ne kohdat, joihin vaikuttamalla on mahdollista saadaan suurimmat tulokset aikaan.

Alkuun kannattaa lähteä puuttumalla niihin asioihin, joihin yritysjohto pystyy helposti vaikuttamaan.

Yritysvastuutyön toimintasuunnitelmassa on tavoitteiden ja prioriteettien lisäksi hyvä olla mahdollisimman selkeästi määritellyt resurssit, vastuut ja aikataulut. Tärkeintä onkin lähteä kehitystyössä jostain liikkeelle ja miettiä toimintasuunnitelma pidempi aikaväli mielessä pitäen. On hyvä kertoa kehitystyön tuloksista siinä vaiheessa, kun muutosta parempaan on saatu aikaan. Varaudu myös viestimään keskeneräisestä prosessista ja

tunnistamistasi vastuullisuudenhaasteista, mikäli yrityksesi yllättäen joutuisi parrasvaloihin vastuullisuuskysymyksiin liittyen.

Minä! – Osallista työntekijät, sillä

yritys on niin vastuullinen kuin sen heikoin lenkki

Osallista koko henkilöstösi miettimään sitä, mitä vastuullisuus heille merkitsee ja miten se ilmenee heidän työtehtävissään. Hienoista prosesseista ja toimintaohjeista on vähän apua, mikäli työntekijäsi eivät toimi ohjeidesi mukaisesti. Tavoitteenasi on saada jokaisen työntekijän kohdalla aikaan ahaa-elämyksiä – ai tätäkö vastuullisuus tarkoittaa minun työssäni? Ai näinkö se liittyy omaan tekemiseeni? Näin mahdollistat aidon muutoksen yrityksesi toimintatavoissa. Näytä itse esimerkkiä, sillä yrityksen arvot ja kulttuuri lähtevät johtajista.

Vastuullinen yritys varmistaa itselleen parhaat toimintaedellytykset tulevaisuudessa eli: – tekee enemmän kuin laki edellyttää – huomioi sidosryhmiensä tarpeet ja odotukset – maksimoi toimintansa positiiviset vaikutukset muillekin kuin osakkeenomistajille – minimoi toimintansa negatiiviset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset – kantaa vastuuta myös alihankkijoidensa vastuullisuudesta – raportoi ja viestii toimintansa positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista avoimesti ja läpinäkyvästi – kehittää taloudellisesti kannattavia ratkaisuja paikallisiin ja globaaleihin ongelmiin.

Lähde: FIBS

Haavi 4/2016

Teksti ja kuvat: Laura Heinonen

Kesähessut VKD_Badget_2016_printit.indd 6

22.8.2016 22:01:06

kehittämässä

Työeläkeyhtiö Elossa uudistettiin rohkeasti kesätyöntekijöihin liittyviä käytäntöjä. Lopputuloksena syntyi Kesähessut kehittää -ohjelma, joka toi Elolle paitsi kunniamaininnan Vastuullinen kesäduuni 2016 -kampanjassa, myös paljon raikkaita ajatuksia yhtiön toimintatavoista.

Kuluvana vuonna Elossa työskenteli kolmisenkymmentä kesätyöntekijää eri osastoilla. Kesätyöntekijöitä kannustettiin kehittämään talon tapoja ja tarkastelemaan käytössä olevia toimintamalleja myös kriittisellä silmällä.

Haavi 4/2016

Kesätyöntekijöiden taival käynnistyi yhteisellä perehdytyksellä, jonka jälkeen he kokoontuivat muutaman viikon välein pohtimaan mm. Elon viestinnässään käyttämiä kanavia, asiakaskokemusta, työnantajakuvaa sekä tulevaisuuden työelämän muotoja ja tapoja.

Elon HR Partner Annette Lius kertoo, että yhtiössä haluttiin kuulla kesätyöntekijöiden tuoreita ajatuksia ilman tarkkaa ylhäältäpäin tulevaa ohjausta.

Olennaista kesähessujen tapaamisissa oli myös verkostoitua ja kuulla, mitä muiden talossa työskentelevien toimenkuvaan kuuluu.

Tapaamisten sisällöt muotoutuivat kesätyöntekijöiden näköisiksi. HR:n kesätyöntekijä Aino Innilä toimi suunnannäyttäjänä ja mahdolliset vierailijat, elolaiset asiantuntijat, olivat paikalla tarpeen mukaan.

Elon väkeä haastettiin keskusteluun yhtiön intranetissä ylläpidetyssä Tuorein silmin -blogisarjassa, jossa kesähessut bloggasivat tekemistään havainnoista. Blogia luettiinkin elolaisten keskuudessa varsin ahkerasti.

24-vuotias valtiotieteen kandidaatti Harto Koski piti kesätyökokemustaan Elossa todella antoisana ja opettavaisena. Koski kertoo oppineensa kesätyössä päivittäin uusia asioita.

– Kun aloitin Elolla eläkekäsittelijänä toukokuun alussa, en tiennyt juuri mitään työeläkeyhtiön toiminnasta. Alussa meni aikaa päästä sinuiksi talon järjestelmien kanssa. Kesän aikana vastuun kasvaessa tuli opittua yhtä sun toista eläkejärjestelmästä.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut, että kesätyöntekijöiden tapaamisissa esille nousseet kehityskohteet jäisivät vain puheen tasolle. Annette Lius kertoo, että Elossa on jo tartuttu härkää sarvista ja kesän anti vietiin myös johtoryhmän kokoukseen.

– Kesätyöntekijöiden ajatuksia ja ideoita arvostettiin ja todettiin, että ne pitää ehdottomasti ottaa huomioon yhtiön toiminnassa. Olemmekin ottaneet koppia tulleista kehityskohteista ja alkaneet miettiä jo niiden hyödyntämistä esim. rekrytointiviestinnän kehittämisen näkökulmasta, Lius toteaa.

Koski mainitsee myös rekrytointiviestinnän kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä asioista, joihin kaikki työnantajat voisivat kiinnittää enemmän huomiota.

– Kevään työnhakuprosessi voi aiheuttaa stressiä ja työnantaja voi hyvällä tiedottamisella vaikuttaa tähän. Näin luodaan myös houkuttelevaa yrityskuvaa työnhakijoiden keskuudessa, taloustiedettä pääaineenaan Helsingin yliopistossa opiskeleva Koski sanoo.

Annette Lius

Vastuullisia kesäduuneja etsimässä Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tarkoituksena on haastaa eri alojen työnantajia tarjoamaan 14–29-vuotiaille nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Vetovastuussa kampanjassa ovat Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja T-Media.

Kesähessut kehittää -ohjelma sai tänä vuonna kunniamaininnan kilpailussa innovatiivisimmasta kesätyökäytännöstä. Elo pääsi myös kesätyöntekijöille teetetyssä kyselyssä ykkössijalle suurten organisaatioiden kategoriassa, kun kysyttiin yleistä tyytyväisyystasoa kesätyöpaikkaa kohtaan.

Elossa laadittu ohjelma koostuu periaatteessa hyvän työelämän peruspilareista, jotka ovat teoriassa hyvin yksinkertaisia. Valitettavan yleistä kuitenkin on, ettei kesätyöntekijöihin muisteta tai ehditä panostaa monessakaan yrityksessä niin paljon kuin kannattaisi. Vai kenelläpä meistä ei

Haavi 4/2016

Näkymä Elon toimistosta.

olisi muistissaan nuoruuden kesätyökokemusta työpaikasta, jossa hädin tuskin sai perehdytystä tehtäväänsä? Puhumattakaan siitä, että olisi erikseen tultu kysymään näkemyksiä yrityksen toimintatapojen kehittämiseen.

Koski koki Elon mukavaksi kesätyöpaikaksi juuri siksi, että kesätyöntekijät päästettiin talossa ääneen.

– Olen saanut alusta asti paljon vastuuta ja työnantaja on tehnyt selväksi, että minuun luotetaan.

Lisäksi olen alusta asti tuntenut kuuluvani osaksi työyhteisöä, nuori valtiotieteilijä pohtii.

Pieni teko yritykselle, suuri askel yhteiskunnalle Vastuullisuus näkyy Elon arjessa monella tavoin.

Yhtiön perustehtävänä on huolehtia sosiaaliturvaan kuuluvasta lakisääteisestä eläkevakuuttamisesta. Tähän liittyy olennaisena osana asiakkaiden eläkevarojen hoitaminen tuottavasti ja turvaavasti. Eläkevaroja sijoittaessa Elo huomioi myös vastuullisuuden osana jokaista sijoituspäätöstä. Elo on allekirjoittajana sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.

– Vastuullisuus näkyy Elon toiminnassa toki myös työhyvinvointipalveluissa, joilla turvataan henkilöstön työ- ja toimintakykyä asiakasyrityksissä. Työuran katkeaminen ennenaikaisesti työkyvyttömyyden vuoksi on kallis vaihtoehto niin työnantajan, yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta, Lius toteaa.

Haavi 4/2016

Luonnollisesti Elossa kannetaan vastuuta myös talon omasta henkilöstöstä laajasti. Konkreettisena esimerkkinä tästä Lius mainitsee elolaisille omaishoitajille tarkoitetun Oma Tuki -hankkeen, jonka tarkoituksena on yhteensovittaa työssäkäyntiä ja omaisesta huolehtimista. RAY:n rahoittamaa hanketta toteuttavat Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry yhteistyökumppaneinaan Elo sekä Espoon seurakuntayhtymä ja Kauniaisten kaupunki. Suurten ikäluokkien ikääntyessä yhä useamman suomalaisen arki koostuu osittain myös ikääntyneen tai toimintakyvyltään heikentyneen omaisen huolehtimisesta. Oma Tuki -hankkeen kaltaisilla toimintatavoilla on mahdollista edesauttaa työurien jatkuvuutta.

Suomalaisten pitkät työurat ovat Elon tavoitteena ja tärkeää on panostaa myös työurien alkuvaiheeseen. Siksi onkin mainiota, että yhtiö on itse halunnut edesauttaa tätä tavoitetta satsaamalla työuraansa aloitteleviin nuoriin. Yhtiössä pyritäänkin työllistämään mahdollisimman moni nuori myös tulevana kesänä ja hyödyntämään tältä kesältä kerättyjä kokemuksia kesätyöntekijöiden perehdytyksessä.

Maisterivaiheen opintojaan pian aloittava Koski toteaa, että pelkällä tutkinnolla ei pitkälle pötkitä, vaan työkokemus on äärimmäisen arvokasta.

– Kesätyö Elolla oli ensimmäinen oman alan kesätyö ja kokemus auttaakin varmasti työnhaussa tulevaisuudessa. Myös kokemus työnhakuprosessista ja varsinkin työhaastattelutilanteista on tärkeää. Lisäksi sain hyvän kuvan alan toiminnasta käytännössä, mikä auttaa hahmottamaan, millaisiin työtehtäviin haluan tulevaisuudessa hakeutua, Koski summaa.

Teksti: Johanna Huurre ja Maria Ojajärvi Kuvat: Globe Hope, Maria Ojajärvi, Suomen Autokierrätys

Globehopen näyttely Washingtonissa Suomen suurlähetystössä.

Kierrättämällä

materiaalit käyttöön Maapallon kantokyky on koetuksella nykyisillä kulutustottumuksilla. Joka vuosi ylikulutuspäivää vietetään yhä aikaisemmin ja aikaisemmin. Tällä tarkoitetaan päivää, jolloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn. Luonnonvarat ovat loppumassa, joten materiaalitehokkuutta on edelleen parannettava. Kierrätyksellä voidaan vähentää uusien materiaalien käyttöä merkittävästi.

Kierrättäminen on meille Suomessa jo arkipäivää. Pahvit, paperit, lasit, metallit ja biojätteet löytävät helposti omaan astiaansa lähes jokaisessa taloyhtiössä. Tammikuusta 2016 lähtien muovijätekään ei ole kuulunut enää sekajätteeseen, vaan muovit kuuluu erillisiin muovinkeräyspisteisiin. Myöskään vaatteita ei ole enää tänä vuonna saanut laittaa sekäjätteeseen, vaan niidenkin materiaali on laitettava kiertoon. Kierrättämisellä on vaikutusta; viime vuosina kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt, vaikka jätteiden kokonaismäärä on kasvanut.

Yrityksillä tärkeä rooli Kotitalousjätteen lajittelu kuuluu meille kaikille, mutta myös yrityksillä on omista tuotteistaan oma vastuu. Tästä hyvä esimerkki on autojen kierrätys, jossa tuottajalla on vastuu.

Ajoneuvojen kierrätys on ensimmäisiä Suomessa toteutettuja tuottajavastuulla toimivia jätehuoltojärjestelmiä. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käyHaavi 4/2016

töstä. Sen perusteella vastuu kierrätyskustannuksista on ajoneuvon tuottajalla. Romuajoneuvon omistajalla on siten oikeus luovuttaa ajoneuvonsa vastaanottopisteeseen veloituksetta.

Suomessa tätä lainsäädännön vaatimaa kierrätystä organisoi yleishyödyllinen tuottajayhteisö Suomen Autokierrätys.

– Suomen Autokierrätys hoitaa lainsäädännön vaatiman henkilö-, paketti- ja matkailuautojen kierrätyksen organisoinnin ja tiedottamisen jäsenyritystensä puolesta. Suomen Autokierrätyksen jäsenyrityksiä ovat henkilö-, paketti- ja matkailuautojen maahantuojat. Suomen Autokierrätyksellä on valtakunnallinen yli 300 vastaanottopistettä kattava verkosto. Vastaanottopisteet toimivat kestävällä tavalla ottaen huomioon ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman, Autokierrätyksen Maria Ojajärvi kertoo.

Suomen Autokierrätyksen tavoitteena on varmistaa ympäristölle turvallinen romuautojen käsittely ja kierrätys sekä edistää romuajoneuvojen virallista kierrätystä ja haitallisten aineiden talteenottoa.

Kierrätetystä autosta yli 75 % jatkaa elämäänsä metalliteollisuudessa, jossa siitä valmistetaan mm. auton osia ja teräsastioita. Kaikkiaan auton painosta hyödynnetään 95 %.

Turvallisuutta ja päästöjen vähentämistä Suomessa auto päätyy kierrätykseen keskimäärin vasta yli 20-vuotiaana. Iäkäs autokanta heikentää Suomessa liikenneturvallisuutta ja hidastaa liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen vähenemistä.

Ajattele: kattilasi ruostumaton teräs voi olla peräisin naapurin Matin kierrättämästä romuautosta!

Haavi 4/2016

– Moderni auto on jopa 50 % turvallisempi ja kuluttaa noin kolmanneksen vähemmän kuin 1990-luvun auto. Autojen turvallisuus on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana.

Uudenlaiset aktiiviset ja passiiviset turvalaitteet ovat vähentäneet selvästi henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrää. Suomi on linjannut liikennepoliittiseksi tavoitteekseen ns. nollavision, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua liikenteessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ajoneuvokannan nuorentamista, jolloin uusi turvallisempi ajoneuvotekniikka yleistyisi Suomenkin autokannassa nykyistä nopeammin, Maria Ojajärvi selventää.

Yhtenä keinona tähän Ojajärvi mainitsee viime vuonna toteutetun romutuspalkkiokokeilun, joka saa mahdollisesti jatkoa vielä tänä vuonna. Viime vuonna valtio varasi ensin romutuspalkkioon kolme miljoonaa euroa, mutta palkkion saaman suuren suosion vuoksi siihen myönnettiin viisi miljoonaa euroa lisää. Romutuspalkkion turvin on Suomen teille saatu noin 8 000 vähäpäästöistä uutta autoa. Romutuspalkkiokokeilun aikana kuluttaja sai 1 500 euron alennuksen uudesta autosta romutettuaan yli 10 vuotta vanhan auton ja ostettuaan tilalle uuden vähäpäästöisen auton.

Valtion osuus romutuspalkkiosta oli 1 000 euroa ja autoalan osuus 500 euroa yhtä uutta autoa kohden.

Kierrätys yrityksen ytimessä Deisgnyrityksessä Globe Hopessa tunnetaan kierrättämisen haasteet ja mahdollisuudet, kun koko yrityksen toimintaidea perustuu kierrättämiselle.

Globe Hope valmistaa ekologisia design-tuotteita kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista. Yrityksen toi-

Maria Ojajärvi

Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala.

mintaperiaatteet ovat esteettisyys, ekologisuus ja eettisyys. Niiden eteen on oltava valmis tekemään töitä.

– Materiaalia on tuotettu maailmassa taukoamatta. Tekstiiliala on tässä yksi syyllinen. Haaste on se, että materiaalien ikää voidaan pidentää ja saada ne kiertoon. Kierrätysmateriaalien käyttö ei ole helppoa tai edullista. Meidän haaste on saada ihmiset ymmärtämään prosessi, jolla materiaalit saadaan uudelleen käyttöön. Suurin osa materiaaleista maksaa meille, ja sen lisäksi niiden työstäminen käyttöön on kallista. Tämä tietenkin näkyy hinnoittelussa, Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala kertoo.

Edelläkävijät pärjäävät kilpailussa Lukkala uskoo, että vastuullisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi keino pärjätä kilpailussa.

– Kuluttajien ja yrityksten tietoisuus on lisääntynyt paljon ja eettisyyteen kiinnitetään enemmän huomiota. Jaan yritykset kolmeen ryhmään.

Ensimmäinen joukkoon ne, jotka toimivat ensimmäisten joukossa. Nämä ovat ne yritykset, jotka vievät lopulta voiton. Toinen ryhmä on niin sanotut peesaajat, jotka ovat huomanneet, että vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. He reagoivat, kun asiakkaat

alkavat vaatia heiltä sitä. Viimeinen joukko on ne, jotka eivät ymmärrä, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Näiden yritysten tuotteita ja palveluita kohtaan asiakkaat äänestävät lopulta jaloillaan, Lukkalla listaa.

Hän muistuttaa, että jo nyt kuluttajista jopa 50 % on Lohas-kuluttajia eli heitä, joiden kulutuspäätöksiä ohjaa eettisyys ja ekologisuus.

-–Suurin osa ihmisistä haluaa toimia vastuullisesti.

Se on tietenkin eri asia, kuinka järjestelmällisesti tämä halu muuttuu teoksi. Vastuullisten valintojen teko ei aina ole helppoa, jos yritykset eivät tarjoa tietoa omasta hankintaketjustaan ja toimintatavoistaan. Hyvä vinkki on se, että kannattaa valita sellaisten yritysten tuotteita, jotka avaavat prosessinsa. Näin voimme pakottaa vähitellen kaikkia yrityksiä toimimaan läpinäkyvämmin, Lukkala neuvoo.

Omalla alallaan Seija Lukkala toivoo, että kertakäyttökulttuurista päästäisiin pian eroon. Niin kauan kuin huonolaatuisille ja epäeettisesti tuotetuille vaatteille on kysyntää, niin kauan niitä on tarjolla.

– Toivoisin, että kuluttajat heräisivät yhä enemmän siihen, kuinka suuri vaikutusvalta meillä on.

Ostopäätöksillä on merkitystä ja markkinoilla on vastuullisia vaihtoehtoja, joita kannattaa valita, Lukkala muistuttaa.

Haavi 4/2016

Teksti: Hanna Sormunen Kuvat: Hanna Sormunen, aluevaalikokous

Vas: Tiina Ruohola, Hanna Saari ja Hanna Sormunen Keskellä: Melina Niemi Oik: :Jenni Rajahalme, kansallinen puheenjohtaja

Ensikertalainen aluevaalikokouksessa

Nuorkauppakamari toimintaan liittyminen on tietyllä tavalla hyppy tuntemattomaan. Voit lukea toiminnasta, vaikka kuinka paljon, mutta ennen kuin oikeasti pääset osallistumaan koulutuksiin, tapahtumiin ja kokouksiin, toiminnan ymmärtäminen on vaikeaa. Itse liityin koejäseneksi vuoden 2016 alussa. Liityin nuorkauppakamarin toimintaan verkostoitumismielessä, mutta alussa en oikein ehtinyt osallistua mihinkään enkä oikein ymmärtänyt mistä aloittaa toiminnan kartoittaminen. Tuusulan aluevaalikokous tuntui sopivan kokoiselta tapahtumalta aloittaa tutustumismatka kamaritoiminnan syövereihin. Niinpä suuntasin innolla ensimmäiseen alueelliseen vaalikokoukseen.

Kuulin usealta Havis Amandan jäseniltä, että vaalikokouksissa saa hyvän kokonaiskuvan nuorkauppakamaritoiminnasta, pääsee paremmin sisään ympyröihin ja näkee muiden kamarien jäseniä sankoin joukoin. Osallistuminen ei tuntunut jäsenyyskriteereiden täyttämiseltä vaan tilaisuudelta oppia järjestöstä, päästä koulutuksiin ja edustamaan Havis Amandan kamaria muiden kamarien joukossa. Ei sovi unohtaa myöskään tilaisuutta

Haavi 4/2016

osallistua ensimmäiseen nuorkauppakamarin gaalaan punaisessa iltapuvussa Amanda-siskojen rinnalla.

Viikonlopun ohjelmatarjonta oli laaja ja olisi tehnyt mieli osallistua kaikkeen mahdolliseen.

Kukaan ei koskaan ehdi osallistua kaikkeen, mikä kiinnostaisi. Perjantain teema oli ’Muotitietoinen’ ja ohjelmassa oli muun muassa muotinäytös, jossa asiantuntija raati analysoi asukokonaisuuksia. Tulojuhlassa kisailtiin leikkimielisesti muun muassa muodikkaimmasta kaulanauhasta ja aluehallitukseen pyrkivät ehdokkaat myös pitivät hauskoja puheenvuoroja. Tulojuhla oli rento illanviettotilaisuus, jossa pääsi juttelemaan muiden kamarilaisten kanssa ruuan ja juoman merkeissä.

Illan päätteeksi oli mukavaa päästä pyörähtämään tanssilattialle Amandojen ja muiden kamarilaisten kanssa.

Lauantain ohjelma alkoi jo klo 9 aamulla ja päivä oli täynnä ohjelmaa. Itse edustin Amandoja alueellisessa debattikisassa, joten minun osaltani lauantai tuli vietettyä melko tiiviisti debattikisan

parissa. Tämän takia en kyennyt osallistumaan koulutuksiin. Ilokseni pääsin kuuntelemaan keynote-puhujia. Lauantain puhujina toimivat Melina Niemi, jonka erikoisalaa on mentaalivalmennus sekä Jukka Saksi, joka valmentaa aiheesta ’Johtaja on media!’. Niemi oli vuoden 2016 voitokkaiden Nuorten Leijonien taustajoukoissa ja Saksi puolestaan on johtajuuden asiantuntija. Molemmat puhujat olivat sekä asiantuntevia että viihdyttäviä.

Puhujat olivat loistavia ja tarpeeksi erilaisia. Koen että keynote-puhujan tarkoitus on antaa uusia näkökulmia kamarilaisille niin kamaritoimintaan kuin työelämäänkin sekä inspiroida kuulijaa saavuttamaan uusia päämääriä. Itse ainakin viihdyin ja inspiroidun Tuusulan aluevaalikokouksen puhujia kuunnellessa.

puolinen osallistuminen auttaa oppimaan kamaritoiminnasta. Puheenjohtajamme kannusti kaikkia myös osallistumaan sunnuntain yleiskokoukseen, jossa itse aluevaali käytiin. Alue- ja kansallisissa vaaleissa äänioikeus on kamarilla, jota käyttää puheenjohtaja. Hänen ollessa estynyt dp edustaa kamaria. Vaikka jokainen kamarilainen ei pääse suoraan äänestämään itse, on ehdokkaiden esittelyn, arvioinnin ja äänestyksen näkeminen mielenkiintoista myös koejäsenelle. Jo pelkästään se, että oppii edes vähän tuntemaan aluevaaliehdokkaita ja näkemään ketkä valitaan päättämään kamarien asioista aluetasolla, on tarpeeksi iso syy osallistua.

Vain hahmottamalla kokonaiskuvan kamaritoiminnasta voi alkaa miettimään mitkä kaikki asiat kamaritoiminnassa voisivat itseä kiinnostaa.

Eniten odotin kuitenkin lauantai-illan gaalaa.

Amandojen omaan ohjelmaan kuuluu Amanda-skumpat ennen gaalaa. Kaikki Amandat kokoontuvat yhteen huoneeseen kilistämään lasillisella kuohuvaa ja kuuntelemaan puheenjohtajan ja mahdollisesti myös muiden puheita. Oli hienoa päästä ensimmäistä kertaa osaksi tätä perinnettä.

Yksi illan hienoimmista hetkistä oli nähdä, kun puheenjohtajallamme Hanna Kniivilälle puettiin käädyt päälle. Tunnelma nostatus yhteistuumin valmisti meidät edustamaan kamariamme illan gaalassa.

Mitä sitten kokouksesta jäi käteen. Heti kärkeen voin todeta, että osallistumista kokouksiin ei kyllä tarvitse katua. Koulutustarjonnassa on varmasti jokaiselle jotakin, gaalaan osallistuminen on aina hieno kokemus ja aivan varmasti kokouksista löytää uusia tuttavuuksia. Jos kamaritoimintaan lähtee verkostoitumismielessä, on aktiivinen osallistuminen suurimpiin kokouksiin ja tapahtumiin ehdotonta. Jos haluat tulla tutuksi, sinun täytyy tulla nähdyksi. Jos pyörii vain oman kamarin tapahtumissa ja kokouksissa, kokemus kamaritoiminnasta jää vajaaksi. Ensimmäisen vaalikokouksen jälkeen toiminnan laajuus pelkästään oman alueen sisällä selkiintyi. Ennen kaikkea, jos haluat osallistua toimintaan aktiivisemmin, on aloitettava jostain. Ilman että heittäydyt mukaan soppaan, sinusta ei voi tulla yksi raaka-aineista.

Itse gaalassa on virallisempi osuus, jonka jälkeen ilta jatkuu epävirallisemmissa merkeissä mukavasti juhlien. Gaalan alussa jokainen tervehtii isännöivää puheenjohtajaa vuorollaan. Gaalaan kuuluu illallinen, puheita sekä palkinnonjakoja. Oli upeaa päästä edustamaan Amandoja punaisessa asussa ja nähdä kaikkien alueen kamarien edustajia parhaimpiinsa pukeutuneena. Iltaan kuuluu myös virallisten valokuvien ottaminen ja itseäni jopa hieman jännitti astua taustakankaan eteen ensimmäistä kertaa yhdessä Amanda-siskojen kanssa. Kuvien otettaessa tuli ylpeä olo siitä, että saan olla mukana näin upeassa joukossa. Gaala on hieno tilaisuus, jossa juhlistetaan kulunutta vuotta sekä alueen eri kamarien toimintaa ja saavutuksia. Illan kuluessa palkitaan muun muassa debattikisan voittajat, kuullaan puheita ja jaetaan arvonimiä. Gaalan jatkoilla kuultiin livemusiikkia ja sen jälkeen ilta jatkui vielä tanssilattialla helmat hulmuten.

Aluevaalikokous viikonlopussa riitti juhlahumua mutta viikonloppuun osallistumisessa oli myös muita tavoitteita kuin punaiseen asuun pukeutuminen. Ensikertalaisena mahdollisimman moni-

Omat tavoitteet siitä mitä kamaritoiminnasta haluan saada irti ovat muokkautuneet sitä mukaa mitä enemmän olen osallistunut toimintaan.

Vahvimmiksi motivaation lähteiksi ovat nousseet itsensä kehittäminen ja oppiminen sekä inspiroituminen saman henkisistä ihmisistä. Verkostoituminen ei ole päällimmäisenä mielessä, sillä kun osallistut toimintaan, sitä tapahtuu kuin itsestään.

Osallistuttuani Tuusulan aluevaalikokoukseen näin kamaritoiminnan ja sen tuomat mahdollisuudet uusin silmin. Minun mielestäni nuorkauppakamari toiminta on tavoitteellista harrastustoimintaa, josta saat itsellesi niin paljon kuin itsestäsi annat.

Työelämä vaatii meiltä paljon. Nuorkauppakamarin toiminta eroaa työelämästä siinä, että kun heittäydyt mukaan projekteihin, koulutuksiin tai tapahtumiin, tiedät että tulet tekemään asioita saman henkisten ihmisten kanssa yhteisen päämäärän eteen. Siitä jos mistä saa energiaa ja inspiraatio myös työelämään ja omaan arkeen.

Haavi 4/2016

Tulevia tapahtumatärppejä Kiinnostaako hallitusura?

Tätä et halua missata

Hallitusura tähtäimessä, mutta miten tuon tavoitteen voi saavuttaa? Tule kuulemaan hallitusammattilaisia ja kaappaa matkaasi vinkit, joilla sinäkin voit onnistua.

Astu hallitusuralle -seminaarissa yritysten hallitusammattilaiset jakavat oppejaan hallitusuran aloittamiseen ja menestyksekkääseen edistämiseen aina pörssiyhtiötasolle saakka.

Opi kokeneilta hallitustyöskentelyn ammattilasilta! * Timo Ahopelto, hallitusammattilainen, pääomasijoittaja, Startup- ja kasvuyhtiöt * Irmeli Rytkönen, hallitusammattilainen, toimitusjohtaja Gigantti Oy * Mimma Silvennoinen, Founding Partner, IMS Talent, hallitusammattilaisten headhunter

Viime vuona seminaari myytiin hetkessä loppuun,.

Varaathan paikkasi nyt

Seminaariohjelmaan kuuluu puheenvuorojen lisäksi seminaarikassi, joka pitää sisällään muun muassa Opas hallitusuralle -julkaisun. Ohjelmaan kuuluu myös maittava aamupala.

Tapahtuma-aika: 01.12.2016 klo 8:30-12:00.

Paikka: Radisson Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2, Helsinki Hinta: 89 €, hinta JC-jäsenille 79 € (tarkista Amandojen oma hinta)

astuhallitusuralle.com

Ilmoittaudu nyt 10.12.2016 Vuosijuhla

9.12.2016 Vuoden Nuori Menestyjä

Joulukuussa on jälleen aika palkita ansioituneita Amandoja, kukittaa nimikkopatsaamme ja nauttia toistemme hyvästä seurasta.

Vuoden Nuori Menestyjä-palkintotilaisuus järjestetään perjantaina 9.12. klo 16-18 Sanomatalon Mediatorilla.

Illalliskortin hinta: 25.11. asti Amandat 69 €, avecit 79€ 2.12. asti Amandat 79 €, avecit 89 €

Amandojen ehdokkaita mukana finaalissa on huikeat neljä. Lähdetään yhdessä punaisissamme siivittämään huikeat ehdokkaamme voittoon! Etsi Fb-tapahtuma Amandojen Facebook-ryhmästä.

Ilmoittaudu nyt osoitteeseen ilmo@havisamanda.com

Haavi 4/2016

Koejäsenet esittäytyy Miia Lindell

Solja Virtanen

Minä olen aina ollut kiinnostunut itseni kehittämisestä, järjestötoiminnasta ja kansainväliOlen 27-vuotias valtiotieteiden maisteri ja tällä hetkellä etsin aktiivisesti oman alani töitä. syydestä.

Lukion jälkeen kouluttauduin Porvoossa matkailualan restonomiksi (AMK), ja opinTyökokemusta olen kerryttänyt pääsääntöisesti asiakaspalvelu- ja tutkimusaloilta. Kansainvälisyys tojen loppupuolella lähdin vaihto-oppilaaksi Kööpenhaminaan.

Jäinkin sinne sitten lopulta on iso osa minua jo senkin takia, että olen suorittanut kaikki kouluni eskarista yliopistoon saakka reiluksi neljäksi vuodeksi, ja opin tänä aikana myös sujuvan tanskan.

Tanskasta matkani jatenglannin kielellä. Englannissakin kerkesin asumaan kolme vuotta opiskellen Plymouthin kui Luxemburgiin, jossa työskentelin sijoituspankissa kuutisen vuotta.

Viimein alkuvuodesta Yliopistossa.

2012 koti-ikäväni Suomeen oli kasvanut niin suureksi, että palasin ihanaan Helsinkiin. Jatkoin jo Luxemburgissa asuessanieri aloittamani MBA-opintoni loppuunmutta töidenjotenkin ohella ja valmistuin Englannissa olin todella aktiivinen osallistuen opiskelijajärjestöjen toimintaan, Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta 2013.

Työskentelen Order Process Management Spetämä aktiivisuus ei ole vielä ottanut tuulta alleen täällä Suomessa asuessani. Siispä oltuani kotona cialistin tehtävissä Sartoriuksella ja vapaa-aikani käytän pääasiassa kursseilla, uimahallissa ja yli vuoden kaipasin elämääni uusia haasteita ja mahdollisuutta kasvattaa omaa osaamistani. luonnossa. Äitipuoleni innoittamana lähdin Nuorkauppakamaritoimintaan mukaan marraskuussa 2014.

Kamareita selailtuani Amandat vaikuttivat juuri siltä omalta jutultani sen mission, arvojen ja vision Esinaiseni työpaikassani, Espoon kamarista, minua moneen osalta. Tähän mennessä olen edellisessä lähtenyt rohkeasti mukaansenaattori erilaisiin projekteihin ja olenkehotti ollut todella otteeseen lähtemään mukaan nuorkauppakamaritoimintaan, ja otin nyt viimein positiivisesti yllättynyt, kuinka lämpimästi minut on Amandoissa otettu vastaan. Iso kiitos siitä teil- asiakseni lähteä sitä Myös opiskelukaverini suositteli minulle le kaikille! Odotan kovasti sitä,kokeilemaan. että pääsen hyppäämään ulos mukavuusalueeltani januorkauppakamaritoitietenkin sitä, mintaa, jossa hän itse on aktiivisesti mukana Kotkan kamarissa.

Pidän tasa-arvoa tärkeänä että pääsen tuomaan oman aktiivisen panokseni Amandojen toimintaan. arvona, ja minua kiinnostaakin Amandoissa myös, kuinka se tulee toiminnassa esiin. Odotan Amandoilta ja inspiroivia tapaamisia, koulutuksia ja verkostoitumista.

Haastavaa Vapaa-aikani vierähtää perheeninnostavia parissa, johon kuuluu itseni ja aviomieheni lisäksi 1,5-vuotias on saada kaikki jännä mahtumaan omaan kalenteriin, mutta sitäkin varten olen menossa tyttäremme Enni ja 2-vuotias energinen koiramme Asla. Vierailemme myös paljon Tampereella ja ajankäytön kurssi nyt syksyllä. kesäisin meidät löytää mökiltä.hallinnan Omaa aikaa vietän lenkkeillen ja tavaten ihania ystäviäni.

Camilla Järvinen Minun nimeni on Camilla ja olen 23-vuotias. Olen viimeisen vuoden rahoituksen opiskelija Vaasan Yliopistosta ja työskentelen Osuuspankissa pääomamarkkina analyytikkona. Vapaa-aikani vietän perheen ja ystävien sekä urheilun parissa.

Nuorkauppakamari toiminnassa minua kiinnostaa erityisesti projektitoiminta ja verkostoituminen. Haluan liittyä Havis Amanda nuorkauppakamariin voidakseni osallistua projekteihin, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan positiivisesti ja tavatakseni samanhenkisiä ihmisiä. Uskon, että nuorkauppakamarin projektitoiminta tarjoaa upean mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja hyödyllisten kokemusten keräämiseen myös niiltä osa-alueilla, jotka eivät ole minulle entuudestaan tuttuja. Jo muutaman Amanda-tapaamisen jälkeen olen vakuuttunut siitä, että nämä tavoitteet ylitetään Amandojen upean energian, intohimon ja team-spiritin ansiosta.

Kiinnostuitko toiminnastamme?

YHTEISTYÖKUMPPANIKSI

JÄSENEKSI

Haemme jatkuvasti yhteistyökumppaneita tapahtumiimme ja projekteihimme. Mikäli haluat kuulla lisää, ota yhteyttä:

Jos olet energinen, aktiivinen ja hyvästä sykkeestä pitävä nainen, lähde mukaan Amandojen toimintaan:

Milla Lahti, markkinointivastaava bus@havisamanda.com, puh. 040 749 8448

Hanna Saari, varapuheenjohtaja dp@havisamanda.com, puh. 040 5773484

Haavi 4/2016

kaikki painotuotteesi suunnittelusta toteutukseen nopeasti ja luotettavasti hyvän palvelun painotalosta Käytämme luontoystävällisiä menetelmiä

Terästie 26 • 04220 Kerava • puh. (09) 274 4240 • info@painojussit.fi

www.painojussit.fi