LNKK historiikki 1957–2017 by Lahden Nuorkauppakamari

1957

â&#x20AC;&#x201C;2 0 1

HISTORIIKKI

Kemppi onnittelee Lahden Nuorkauppakamaria 60-vuotispäivän johdosta

JOKAISEN JOKAISEN KEITTIÖN KEITTIÖN FESTIVO 1/8 YLPEYS 100 € YLPEYS Saatavilla kylmiöpakastimia, kylmiöitä, pakastimiakylmiöpakastimia, ja viinikaappeja. kylmiöitä, Saatavilla Tutustu kaikkiin malleihin festivo.fi! pakastimia ja viinikaappeja. Tutustu kaikkiin malleihin festivo.fi!

festivo.fi festivo.fi

vuokranantajat 1/8 100 €

Auttava asiantuntija - kannattavuuden puolestapuhuja Liity mukaan: vuokranantajat.fi/liity

HISTORIIKKI Alkuvuodet

Järjestön synty ja perustaminen Lahteen

1960-luku

6–7

Koulutustoiminta oli kaikkein tärkeintä

1970-luku

8–9

Pula juhlijoista – jäsenet liian vakavia

1980-luku

10–11

Jaycees Lahti Ry

1990-luku

12–13

Lamasta selviytymistä JC-hingulla

2000-luku

14–15

Syksyn sävel korjasi kamarin talouden

2010-luku

16–18

Projekteilla menestykseen yhdessä tekemällä

HISTORIIKKI Lahden Nuorkauppakamari on aktiivisten nuorten aikuisten kohtaamispaikka, joka tarjoaa elämyksiä, ystäviä, koulutuksia, projekteja, tapahtumia, juhlia ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Lahden Nuorkauppakamari ry PL 65, 15111 Lahti www.jcilahti.fi  facebook.com/jcilahti issuu.com/jcilahti instagram.com/jcilahti #jcilahti

Tämä historiikki kertoo Lahden Nuorkauppakamari ry:n kuudestakymmenestä toimintavuodesta, ja se on laadittu 16.12.2017 pidettyyn 60-vuotisjuhlaan. Lähdeaineistona on käytetty Lahden Nuorkauppakamari ry:n arkistoja. Päätoimittaja Heidi Räty Kirjoittajat Marjo-Riitta Hautala Miia Hovilainen Maija Joutjärvi Pasi Pasanen Marika Roth Heidi Räty Päivi Sievänen Merja Wallenius

Kuvat Lahden Nuorkauppakamari ry:n arkisto Taitto Marjo-Riitta Hautala Painopaikka Libris Oy, Helsinki Kustantaja Lahden Nuorkauppakamari ry

Kiitos jokaiselle historiikin eteen uurastaneelle!

"Ei sitä viimeksikään saatu tehtyä"

anotaan, että haastavat projektit ja varsinkin sellaiset, jotka eivät ole jäsenelle oman työn kautta opittuja asioita, ovat hyvä opin paikka. Kamarilaisilta kysytään monesti rohkeutta tarttua asioihin, jotka eivät lähtökohtaisesti tunnu kovin mielekkäiltä. Nuorkauppakamariin tullaan oppimaan ja kehittymään henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta ja kokeillaan omia rajoja, vaikka se välillä kirpaiseekin. Mutta ollaanpa rehellisiä. Voihan historiikki! kirosin, kun astuin ensimmäisen kerran Nastolan Aurinkolinnassa sijaitsevaan varastoon. 60-vuotiaan kamarimme arkistoja oli kasattuna eri vuosikymmeniltä sisältäen kymmenittäin mappeja, viirejä, tingentangelia ja vaikka mitä erinäistä vaaliaineistoa. Eivät senaattorit Johanna Peltovuori ja Merja Wallenius hihitelleet turhaan, kun kyselin aineistojen sijaintitietoja. Kirsikkana kakun päälle kommentti: Ei sitä viimeksikään saatu tehtyä. Ummehtuneita laatikoita pengottiin yksin ja kaksin, yksi kerrallaan läpi, työpäivän päätteeksi. Epätoivosta päästiin eteenpäin ja saatiin koottua työryhmä, josta jokainen otti vastuulleen yhden vuosikymmenen. Yhteen koottuna vuosikymmenet näyttäytyvät eri tavoin, jokainen erilaista kulmaa sisältöön tuoden. Liikemiesten verkostosta on edetty järjestöön, joka sykkii erilaisuutta, samalla enemmän toinen toistaan opettaen. Mikä tärkeintä, tämä historiikki saatiin nyt lehden muotoon. Alussa päätimme, että kirjan tekoon ei ollut aikaa. Visioita löytyi, mutta palkkatyöt on hoidettava ensin ja mentävä sillä, mihin potkua riittää. Myönnettävä on sekin, että järjestössä toimimisen tulee perustua ilolla tekemiseen. Silloin syntyy niitä aidosti hyviä projekteja, jotka kantavat hedelmää vielä pitkään. Hyvänä oppina lehden koostamisesta mainittakoon, että tästä julkaisusta on hyvä seuraavan juhlajulkaisuprojektin vetäjän jatkaa ja kenties viedä askeleen syvempiin vesiin. Säilyttäkää visusti tallessa! Mahdatte huomata, että esimerkiksi kunniajäsenille on saatettu myöntää järjestysnumerot väärin perustein tai ettei joku projekti ikinä toteutunutkaan, vaikkakin aineisto siihen antaisikin osviittaa. Niin monta kuin on ihmistä, niin monta on myös tapaa kirjata asiat muistiin; joillakin kansien väliin, joillakin omaan muistiin. Haluan kiittää kaikkia projektiin osallistuneita henkilöitä. Marika Roth, Maija Joutjärvi, Päivi Sievänen, Miia Hovilainen, Heikki Ulvila ja Pasi Pasanen – ilman teitä istuisin edelleen Aurinkolinnan varastossa ummehtuneet laatikot edessäni. Erityiskiitos kuuluu kuitenkin lehden suunnittelusta, taitosta ja osittaisesta kirjoitustyöstä vastanneelle Ampersandin Marjo-Riitta Hautalalle. Rautainen yrittäjänainen, jolla on kädet täynnä töitä ja kamarimme kokonaisvaltainen brändivastuu samalla hoidettavanaan. Arvostan!

Heidi Räty Historiikki-projektipäällikkö Lahden Nuorkauppakamari ry

9 5 9 1 – 1957

Järjestön synty ja perustaminen Lahteen

Nuorkauppakamarit perustamisjärjestyksessä

uorkauppakamarijärjestön juuret löytyvät St. Louisin kaupungista Missourista, Yhdysvalloista. Nuori liikemies Henry Giessenbier kutsui 13.10.1915 ystävänsä perustamaan yhdistystä, jonka tarkoituksena oli koota nuorten miesten voimat ja suunnata ne yhteiskunnan kehittämiseen. Syntyi Young Men's Progressive Civic Association eli Nuorten Miesten Edistyksellinen Yhteiskunnallinen Yhdistys. Alusta asti tavoitteena oli huolehtia myös miesten yhteiskunnallisesta, kaupallisesta ja teollisesta koulutuksesta. Jo seuraavana vuonna yhdistyksen nimi muutettiin yleisluonteisemmaksi Junior Citizens, josta lyhenne JC sai alkunsa. St. Louisin kauppakamari arvosti suuresti nuorekasta järjestöä ja niinpä 11.4.1918 yhdistyksen uudeksi nimeksi tuli Junior Chamber of Commerce eli Nuorkauppakamari. JC-aate sai nopeasti kannatusta Yhdysvalloissa ja sieltä se levisi Etelä-Amerikkaan, Aasiaan ja Euroopassa ensimmäisenä Englantiin 1920-luvun alussa. Nuorkauppakamarien maailmanjärjestö Junior Chamber International (JCI) perustettiin Mexico Cityssä vuonna 1944. Pohjoismaiden ensimmäinen nuorkauppakamari aloitti toimintansa vuonna 1953 Tukholmassa.

Aate saavuttaa Suomen

Vuoden 1954 keväällä Helsingissä kokoontui JCI:n varapresidentti Don Aylettin johdolla joukko nuoria miehiä keskustelemaan JC-periaatteista ja nuorkauppakamarijärjestön perustamisesta Suomeen. Nämä viisi nuorta liikemiestä olivat Klaus Juva, Martti Elovaara, Boris Taimitarha, Kalervo Vaahtokari ja Jorma H. Karo. Keskustelujen tuloksena perustettiin vuoden 1955 huhtikuussa Junior Chamber Finland, suomeksi Junioriklubi. Puheenjohtajaksi valittiin Klaus Juva ja sihteeriksi Jorma H. Karo. Kaksi vuotta ehti kuitenkin kulua ennen kuin toiminta lähti varsinaisesti käyntiin. Johtaja Curt Vasströmin mukaantulo Ruotsista saatuine JC-kokemuksineen sai toiminnan Suomessa vauhtiin. Vuoden 1956 keväällä pidettiin Helsingissä kokous, jossa yhdistyksen nimeksi otettiin Kansantalousmiehet. Syksyllä nimeksi tuli Nuoret Talousmiehet. Vähän myöhemmin otettiin käyttöön nimi Helsingin Nuorkauppakamari – Junior Chamber Finland. Samana vuonna perustettiin vielä Tampereen Nuorkauppakamari ja vuotta myöhemmin Lahden Nuorkauppakamari.

Keskusliitto syntyy

Näin oli saatu JCI:n vaatimat kolme jäsenyhdistystä Suomeen ja 12.2.1957 perustettiin Nuorkauppakamareiden Keskusliitto – Finland Junior Chamber of Commerce. Keskusliittoa johti kaksi ensimmäistä vuotta Curt Vasström ja sihteerinä toimi Pekka Ahtiala. JC-aate Suomessa aloitti valloituksensa. Tampereen vaalikokouksessa 1976 Keskusliiton nimi muutettiin Suomen Nuorkauppakamarit ry:ksi. Tällöin jäsenyhdistyksiä oli jo 67 kappaletta.

* Edelleen toiminnassa olevat kamarit.

LÄHDE: SNKK HISTORIIKKI 1957–1997. JÄRJESTÖN SYNTY s. 6-7, KRISTIINA VUORISTO.

Alkuet vuod Ä JA N IM IN N U M ER O IN A

1957

1958

1959

Aarne Kavilo

Reijo Hoikkanen

Harry Ottela

13 VUOSI Puheenjohtaja

Suur-Helsinki 1982 Aurajoki* Tuusula Iitti 1985 Suonenjoki (1995) 1986 Keskuspuisto* Valkeala 1987 Kirkkonummi Maaselkä (1995) 1988 Luoteis-Helsinki Lempäälä Lauttasaari (1991) 1989 Sodankylä Ylöjärvi Orivesi (1995) 1990 Keurusselkä* Wiitaseutu (1996) Luoteinen Keski-Suomi* Helsinki-City (1996) 1992 Oulun Tervaporvarit* Järvi-Pohjanmaa Karkkila 1993 Tapiola Jokilaakso Tuhannet järvet 1994 Kungsvägen 2004 Havis Amanda* 2008 Raseborg* 2009 Cosmopolis* Pirkanmaa* 2014 Riihimäki-Hyvinkää Seutu* 2011 Hanko* 2012 Keski-Uusimaa* Liminganlahti* 2016 Metropoli* United*

Raahe* Jämsänjokilaakso 1969 Kuusamo* Loimaan Seutu* Kalajokilaakso* Meri-Lappi* Mäntän seutu Vammala* Hausjärvi Suupohja* 1970 Vakka-Suomi* Kokkola* Lieksa Kankaanpää* Kerava Auranmaa* Sisä-Savo 1971 Järvenpään Seutu* Kemijärvi Mäntsälä* 1972 Akaa* Vantaa 1974 Nurmes Nurmijärvi 1975 Raisio-Naantali* 1976 Tornionjokilaakso 1977 Kangasala 1978 Airisto* Lounais-Espoo Siilinjärvi* Parkanon seutu Suomenselkä Teljä 1979 Hangöudd Itä-Häme Äänesseutui Kyrösjärven seutu Helsinki-Itäväylä Anjalankoski 1980 Orimattilan Seutu (2008) Muuramen Seutu* Kitee* 1981 Tammerkoski*

1954 Helsinki* 1956 Tampere* 1957 Lahti* Turku* Kuopio* 1958 Kotka* Rauma* 1959 Pori* 1960 Kouvola* Vaasa* Lappeenranta* Riihimäki (2014) 1961 Hämeenlinna* Jyväskylä* 1962 Savonlinna* 1963 Mikkeli* Joensuu* Seinäjoen Seutu* Porvoo* Warkaus* 1964 Oulu* Raseborg* Pieksämäki* Mariehamn* Jakobstadsnejden* 1965 Salo* Oulaisten seutu Lovisa Heinola* 1966 Rovaniemi* Kajaani* Ylä-Savo* Imatra* 1967 Lohja* Hamina* Hyvinkää (2014) 1968 Vihti* Espoo* Nokia Valkeakoski* Forssan Seutu*

Kunniajäseniä on alettu nimittää 80-luvulta lähtien ja kamarimme ensimmäinen kunniajäsen on Kari Pusa.

Kunniajäsenet

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

9 6 9 1 – 1960

KOULUTUSTOIMINTA oli kaikkein tärkeintä 1960 Puheenmallia 1960-luvun alkupuolelta

yvät kuulijat. Olen valmistellut tätä esitystäni yli 40 tuntia. Apunani oli useita markkinointialan asiantuntijoita. Aiheeni nimi on: Purkitettu myyntipuhe. Esitykseni on osa eräästä yrityksemme toimenpiteestä vuosilta 1960–1962. Siinä myydään ensin erään tuotteen tarve ja sen jälkeen heille esitellään syntynyttä tarvetta. Vastaava tuote. 1. Oma tarve eli myyntiargumentti: A) Kaikki puhuvat samasta asiasta samalla tavalla. B) Kättä pitempää.

Vieraat isäntineen tutustumassa Mallasjuomalla virvokkeiden valmistukseen.

1964 Riihimäen ja Jyväskylän nuorkauppakamarit tutustumismatkalla Lahdessa

– KIRJOITTAJA TUNTEMATON

1966

ahden Nuorkauppakamarin kutsusta vieraili Lahdessa eilen yhteensä 31 Riihimäen ja Jyväskylän nuorkauppakamarin jäsentä. Retkeilyllä oli mukana myös Suomen Nuorkauppakamarien Keskusliiton presidentti varatuomari Ilkka Äijälä sekä kansallisen koulutustoimikunnan puheenjohtaja, maisteri Sakari Kantele. Paikallisena isäntänä oli Lahden nuorkauppakamarin presidentti, pankinjohtaja Kalevi Pohjala. Jyväskylän 16 henkisen seurueen johtajana toimi sikäläisen nuorkauppakamarin presidentti diplomi-insinööri A. Falck ja riihimäkeläisten matkanjohtajana presidentti insinööri Martti Nurmi. Pankinjohtaja Pohjalan toivotettua vieraat tervetulleeksi Lahteen, oli tutustumiskäynti Upon tehtailla, jossa tehdasta esitteli mainospäällikkö Risto Rytökoski. Upon puolesta vieraat lausui tervetulleiksi myyntipäällikkö Seppo Anttonen. Tehdaskäynnin jälkeen oli vierailuohjelmassa tutustuminen Oy Mallasjuoman toimintaan. Vierailuohjelman päätteeksi oli saunominen ja yhteinen illanvietto. ESS 15.5.1964

60luku

N IM IN Ä JA N U M ER O IN A

2. Myyntimiesten tarve: Mahdollisimman helposti, mahdollisimman tehokas esitys. Voidakseni antaa teille jotain, josta teille tulisi olemaan hyötyä. 1. Mikä on esimiehen tehokkuuden mitta? MP on juuri niin tehokas kuin hänen huonoin myyntinsä. 2. Olemmeko antaneet alaisillemme jotain kättä pitempää? Sellaista, jonka avulla he voivat myydä ajatuksemme, palvelumme, tuotteemme vakuuttavasti lopullisille ostajille?

VUOSI Puheenjohtaja

Paremmalla johtamistaidolla parempaan huomispäivään

Nuorkauppakamareiden Keskusliiton 1966 puheenjohtaja Simo Kaskimies ilmoittautumassa Lahden syyskokoukseen.

ahdessa pidettiin nuorkauppakamareiden keskusliiton syyskokous 18.–20. marraskuuta 1966 teemalla Paremmalla johtamistaidolla parempaan huomispäivään. Kokoukseen osallistui 152 nuorkauppakamarilaista vaimoineen. Määrä oli ennätys ja se ylitti Turussa vuonna 1965 pidetyn kevätkokouksen osallistujamäärän. Ilmoittautuminen tapahtui perjantaina Seurahuoneella. Iltajuhlaa vietettiin niin ikään Lahden Seurahuoneella ja ilta jatkui ravintola Häränsilmässä. Lauantaina aamupäivällä kokoustettiin Seurahuoneella. Eri toimikuntien kokouksia oli yhteensä kahdeksan. Toimikunnat oli jaettu kolmeen ryhmään: jäsenistöön ja nuor-

1960

1961

1962

1963

Henrik Nordenswan

Jorma Lehto

Urho Heikkilä

Jarkko Rinne

Lahdessa tapahtui

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

1969 Tiivistä opiskelua ja yhteisiä juhlia

ahtelainen Timo Setälä toimi Lahden Nuorkauppakamarin puheenjohtajana vuonna 1969. Hänen kamariuransa kesti viitisen vuotta ennen kuin hänet potkittiin pois 40 ikävuoden täytyttyä vuonna 1971. – Silloin hieman harmitti, koska viihdyin hirveän hyvin. Setälä osallistui vuoden 1966 kansallisen syyskokouksen järjestelyihin Lahdessa. Setälän vaimo järjesti ympäri Suomea saapuville JC-rouville kotonaan iltapäiväkahvitilaisuuden. – Vaimollani oli pöytä katettuna lauantaina, kun minä olin kokouksessa. Hän alkoi ihmetellä, kun ketään ei kuulunut. Sitten eräs rouva soitti ja sanoi, että he ovat odottaneet alhaalla suljetun oven takana jo tovin. Silloin alaovemme laitettiin lukkoon lauantaisin ja ovisummeria ei ollut.

Mutta kommellukset vain tiivistävät yhteishenkeä, Setälä nauraa.

Koulutustoimintaa Timo Setälä muistelee lämmöllä järjestön koulutustoimintaa. – Silloin nuorkauppakamari oli nimenomaan koulutusjärjestö. Mielestäni se oli kaikkein tärkein asia. Saimme valtakunnan järjestön koulutuspaketit, joita me innolla Mallasjuoman tai pankin kerhohuoneessa kävimme läpi ja teimme tehtäviä. Se oli mielenkiintoista ja opettavaista. Koulutukset liittyivät esimerkiksi yrityksen perustamiseen, sen johtamiseen, informaation kulkuun ja median kanssa toimimiseen. – Kun vaihdoimme erilaisia mielipiteitä ja keskustelimme näistä asioista, sehän tietenkin lähensi meitä kavereina.

Kinkun jämät käyttöön Setälän mielestä joulun ja uudenvuoden välissä vietetyt rääppiäiset olivat hieno tapahtuma. Jokainen toi jouluruokien rippeet kaapeistaan ja ne levitettiin Mallasjuoman kerhohuoneen pöydälle. Olutta oli tarjolla talon puolesta. Oluesta ei muutenkaan ollut koskaan puutetta, koska kamarissa oli Mallasjuoman toimitusjohtaja Bert Renwall. Setälän mukaan olutta ei silti liikaa nautittu. – Olimme kaikki suunnilleen samanikäisiä ja perheellisiä. Rääppiäisissä saimme keskustella esimerkiksi lastemme kehitysvaiheet läpi. Vaimot olivat mukana, joten oli kiva tutustua muidenkin perheisiin. – Varsinaisissa kuukausikokouksissa ei tullut meidän miesten kesken perheasioista puhuttua, Setälä tuumii.

1969 Maailmankongressi Trinidadissa

ahtelainen Risto Rytökoski osallistui vaimonsa kanssa JCI:n maailmankongressiin Trinidad & Tobagossa marraskuussa vuonna 1969. Suomen ryhmässä oli mukana yhteensä 28 henkeä. – Kongressin päiväohjelma oli niin tiivis, ettei aikaa riittänyt ulkona käynteihin, jos aikoi kaikkeen osallistua. Kokoukset alkoivat joinakin päivinä klo 7 ja päättyivät vasta neljän ja kuuden välillä. Välittömästi sen jälkeen alkoivat eri maiden järjestämät iltatilaisuudet, joita oli parhaina iltoina jopa viidet, Rytokoski kertoi matkaraportissaan. Rytökoski itse oli valittu jo etukäteen JCI:n finanssitoimikunnan jäseneksi. Tehtävä oli kunnia, joka annettiin kolmelle edustajalle JCI:n työvaliokunnan ulkopuolelta. Suomi oli ainoa Euroopan maa, joka sai näin osallistua JCI:n budjetin laatimiseen.

kauppakamareihin kohdistuva toiminta, yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään kohdistuva toiminta ja suureen yleisöön kohdistuva toiminta. Samaan aikaan naiset tutustuivat Helmi Vuorelma Oy:öön ja kuulivat asiaa lasten koulutuksesta, kuten esikoulukokeilusta. Iltapäivällä oli myös muotinäytös ja coctail-kutsut lahtelaisissa JC-perheissä.

Arvovaltaisia tervehdyksiä Iltapäivällä päästiin itse aiheeseen, kun syyskokouksen koulutustilaisuus järjestettiin Konserttitalossa. Tervehdyksensä tilaisuuteen toivat Lahden kaupunki ja Kauppa ja teollisuusministeriö, jonka edustajan toimi kansliapäällikkö Jaakko Rahola. – Osanottoennätys on nähdäkseni merkkinä Lahden sopivuudesta ja suosiosta kokouspaikkana, mutta myös siitä, että järjestelyistä huolehtinut Lahden nuorkauppakamari on hoitanut hyvin leiviskänsä, nuorkauppakamareiden keskusliiton puheenjohtaja Simo Kaskimies totesi tervetulopuheessaan. Puhujina oli edustajia yliopistomaailmasta ja yrityksistä. Tämän jälkeen pidettiin varsinainen Nuorkauppakamareiden Keskusliiton syyskokous.

Skandinaavian party Kaikki viisi pohjoismaata järjestivät yhdessä Skandinaavisen Partyn, jonka ruoat ja juomat kustansi SAS. Party pidettiin Hotelli Hiltonin uima-altaan ympärillä ja siellä kävi noin 1500 henkeä. Ohjelmasta huolehti Sven Amussen yhtyeineen. Alkoholit oli saatu kaikista viidestä maasta. Suomen osuus oli Alko Oy:n lahjoittamat 2000 pientä votkapulloa. Vieraille esiteltiin Partyssä myös skandinaaviset puheenjohtajat ja ehdokkaat.

Iltajuhlaa ja lentopalloa Lauantain iltajuhlaa vietettiin Ravintola Valtakulmassa ja JC-yökerhojatkot tanssittiin Nuutti-Grillissä. Aamusaunomaan mentiin Mukkulaan ja sunnuntaina pelattiin myös lentopallo-ottelu Turku vastaan muu Suomi. Päättäjäislounaan kohokohdaksi muodostui Carlos (Kalle) Sihvosen ”posetiivillaan esittämä taidenautinto”.

1964

1965

1966

1967

1968

1969

Kalevi Pohjola

Kaarlo Sihvonen

Risto Rytökoski

Voitto Talonen

Bert Renwall

Timo Setälä

Keskusliiton syyskokous

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

9 7 9 1 – 1970

PULA JUHLIJOISTA – jäsenet liian vakavia

1970

Svengaava Lahti, maineikas Seurahuone, hyvät ystävät, iltajuhla... 812 JC:tä seuralaisineen kokoontui seuraamaan Keskusliiton vaalikokousta Lahdessa.

Luotto tulevaisuuteen

0-luvulla elettiin Kekkosen kultakautta, jolloin kauppa veti, teollisuus kukoisti, ryhmämatkustus kasvoi ja pukeutuminen oli vallan hauskan näköistä. Keskioluen myyntikin oli vapautettu, eikä terveysriskeistä ollut vielä hirveämmin tietoa. Kuten yleistä, vapaaehtoinen toiminta vaatii aktiivisia tekijöitä siinä missä menestyvä yritys osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. 1970-luvulle tultaessa kamarissa ponnisteltiin nykyäänkin keskeisten asioiden kanssa, kuten projektien keskeneräiseksi jääminen, henkilöstön passiivisuus tai uusien aktiivisten jäsenien mukaan saamisen vaikeus.

Vuoroin vieraissa Yritysvierailut olivat varsin suosittuja, kuten arvata saattaa, sillä yrityksen tarinan lisäksi päästään monesti pintaa syvemmälle liiketoimintaan ja uusimpiin käytössä oleviin tekniikoihin. Vuosikymmenen aikana vierailtiin mm. Kesko Oy, Asko-Upo Oy, Oululainen, Mallasjuoma, Loviisan ydinvoimala jne. Yrittäjäpalkintoja luovutettiin mm. 1975 teollisuusneuvos Karl-Jan Goveniukselle, joka toimi UPO Oy:n muovitehtaalla, 1976 Luhta Oy:lle tunnustuksena yhtiön vientisaavutuksista ja silloisen liikkeenjohtotekniikan ja henkilöstöpolitiikan nykyaikaisesta toteuttamisesta.

1971

hdistyksemme päästiin rekisteröimään virallisesti vuonna 1971, kun Kauppakamari ei nähnyt nuorkauppakamarin toimintaa enää uhkana. Pieneksi piiriksi koetun kamarimme jäsenmäärä nousi ensimmäisen kerran yli 50 henkilön vuonna 1971 ja jo vuodeksi 1974 oli tavoitteeksi asetettu 60 jäsenen rajapyykki.

N IM IN Ä JA N U M ER O IN A

Pientä ja suurta, projekteja joka lähtöön

oimikuntien vetämät kansallisen ja paikallisen tason projektit olivat mitä erilaisempia kaupungin, yritysten ja muiden verkostojen kanssa tehtyä yhteistyötä. Vuonna 1971 suuren osan resursseista vei keskusliiton vaalikokouksen menestyksekäs markkinointi ja sittemmin myös voitto Lahdessa järjestettäväksi vuonna 1972. Eri kokouspaikkakunnilla markkinoitiin kypärä- ja makkaratempuin kera Mallasjuoman taikajuomien, eikä kosiokirjeiden jälkeistä soittorinkiäkään oltu jätetty väliin. Kokouspäällikkö Kari Tavailan koordinoiman vuosijuhlan, 24–26.11.1972 järjestetty, kunniavieraaksi saatiin tuolloin JCI:n maailmanpresidenttinä toiminut Royce Pepin.

Budjetti näytti kokouksen voitoksi peräti 65 000 markkaa.

Muotitietoisia kamarilaisia 70-luvun pyörteissä oli toivottavaa ottaa aviopuoliso mukaan edustamaan. Jäsenkortteihinkin kirjattiin kumppaneiden tiedot. Miesten näkökulmasta katsoen puolison läsnäolo oli varsin suotavaa varsinkin tiukoissa paikoissa, kuten 1972 järjestetty helmikuinen lounaskokous ”LNKK on muotitietoinen” Virke Oy:n tiloissa. Tarjolla oli tutustumista Finn-Karelia vaatteiden tuotantoon, jolloin tilaisuudessa oli järjestettynä myös muotinäytös. Kutsussa painotettiin erityisesti vaimojen mukaantulon tärkeyttä.

1973

Virallinen rekisteröinti

70luku

1972

VUOSI Puheenjohtaja

Tulivuorenpurkaus

uonna 1973 valittiin varsin erilainen projekti, jolloin suoritettiin kansalliselta tasolta lähtien varainkeruuta Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.

JCI World -lehden kansi vuodelta 1975.

1971

1972

1973

Kay Simonsen

Jonas Borup

Pentti Korpimies

Yhdistyksen virallinen rekisteröinti

Keskusliiton vaalikokous

1970 Pentti Ruuskanen

Lahdessa tapahtui

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

Kansallinen Vaalikokous Lahdessa syyskuussa 1972: Kohta aloitetaan... Juotiin... Ja syötiin (hernerokkaa).

1972 Liike-elämälähtöistä toimintaa

ahden kamari koostui teollisuuden ja liike-elämän päättäjistä, jotka olivat suurimmaksi osaksi miehiä. Tasa-arvoistuneessa Suomessa huomattiin naisten tarjoama pääoma, joka valjastettiin hiljalleen myös kamarin toimintaan mukaan vuodesta 1974 alkaen. Jäsenistön liike-elämälähtöisyys vaikutti vahvasti koulutuksien ja esitelmien aiheisiin. Kouluttautu-

minen oli jopa hyvinkin asiapitoista ja tuhtia tavaraa, kuten 1974 professori Ahti Molanderin luento öljykriisin värittämässä maailmassa ja yhä nykyäänkin puhuttavasta aiheesta Lähiajan taloudelliset näkymät energiatilanteen valossa tarkasteltuna. Esitelmöintiä oli ATK:n tulosta ja stressin käsittelystä lähtien, kuten eräässä kuukausikokouksessa Tri Kumlin esitelmöi aiheesta:

Kuinka stressattu liikemies voi pelastaa henkensä? Kamari oli kuulemassa ministeriötason budjettiesityksiä ja ulkomaankaupankäynnin uusista tuulista. Yhtenä projektina järjestettiin SEV-Maiden vientiä, tuontia ja maksuliikennettä käsittelevä seminaari, joka huomioitiin Neuvostoliiton leh-

distöä myöten. Kaksipäiväiseen seminaariin osallistui isojen yritysten toimijoita. Tilaisuuden avasi Suomen Pankin johtaja Ahti Karjalainen. Mukana luennoimassa mm. alivaltiosihteeri Arvo Rytkönen.

1976

1974

Jämptiä johtamista

Puute pätevistä juhlijoista

yöelämää ja kamariuraa tuli tasapainottaa vapaaluonteisemman tekemisen avulla. Yhtenä opin paikkana voitanee pitää kamarin kiinnostavimpien tapahtumien, kuten Rääppiäisten, Flooran Päivän ja syyskesäisen rapuristeilyn penkin alle menoa. Syitä nähtiin olevan erinäisiä: huono tiedottaminen, ajankohta, ohjelman puute, liian korkeat kustannukset... Jäsenkunnasta piti löytää päteviä juhlijoita, sillä jäsenien nähtiin olevan liian vakavia ja asiallisia toiminnan tarkoitukseen nähden.

Kuntoilua sakkojen uhalla Kamareissa huolehdittiin jäsenten fyysisestä kunnosta, jonka yhteys henkiseen hyvinvointiin nähtiin isona tekijänä. Moninaisten kuntotempausten, kuten Cooperin testi sakkojen uhalla juosten, pohjalta valkeni, et-

tei vakavamielinen urheilu ollut suurimman osan jäsenistöstä mieleen. Hurjimpana kuntotempauksena erottuu vappuna järjestetty Kevään suuri seikkailu, hölkäten Mukkulan Kartanolta Vääksyyn.

Liikenneturvallisuutta Vaikutimme paikallisesti Lasten liikenneturvallisuusprojektin avuin, joka kohdistettiin Möysän kansakoululaisten käyttämään alueeseen. Projektilla pyrittiin vaikuttamaan lasten kouluteiden liikennesuunnittelusta vastaaviin viranomaisiin, koululaisten vanhempiin ja opettajiin. Huomio kiinnitettiin lasten liikenneturvallisuuteen osoittamalla kartalta ja muulla materiaalilla, missä olivat liikkumisen ongelmakohdat. Lisäksi koulujen alettua tarjottiin koko kamarin voimin liikenteenohjausta vaarallisissa paikoissa.

iedottamisessa nähtiin puutteita ja asioihin puututtiin varsin jämptisti. Kamariin kuuluminen oli kunnia-asia, jolloin paikkansa järjestössä oli myös ansaittava, eikä vapaamatkustajille suotu hirveämmin sijaa toiminnassa mukana olemiseksi. Uusille jäsenille, joiden tuli hallituksen päätöksellä edustaa elinkeinoelämän toimijoita, osoitettiin alusta alkaen vastuualueita erinäisissä projekteissa, sillä osallistamisen katsottiin olevan avaintekijä kamarilaiseksi kasvamisessa. Kokouksiin, koulutuksiin ja vierailuihin oli osallistuttava, jos halusi seurantalomakkeen olevan katselun kestävää laatua. Kamariin hakeutui myös siirtojäseniä tuoden uutta näkökulmaa toimintaamme.

Puheenjohtaja Juhani Vaulon nimittämisestä uutisoitiin Lahden Kunnallislehdessä.

1978

1979

jatuksena oli perustaa ravintola, joka toimisi jatkuvana talousprojektina ja turvaisi kamarimme rahoitusta. Tutkimme myös "luxusbussin" liikennöintimahdollisuutta välillä Lahti– Helsinki–Lahti. Yritykset olivat kiinnostuneita ajatuksesta, mutta liikennöitsijöiden asian "yrmiminen" kaatoi hyvän idean. Sittemmin kamarilaisia on kuljettanut Lehtimäen Liikenne, jolla luksusta riittää. Eurooppakokoukseen Sveitsiiin oli lähtijöitä oli peräti yhdeksän henkilöä.

okakuussa järjestettiin Oman elämän suunnittelu -tilaisuus, jossa jokaisella oli mahdollisuus suunnitella omaa elämäänsä epämääräistä haihattelua syvällisemmin ja tavoitteellisemmin. Hotelli Tallukassa mahtoi olla kuumat paikat, kun kamarilaiset pohtivat talousasioita ja vapaa-aikojen aktiviteettien sovittamista yhteen.

1974

1975

1976

1977

1978

1979

Mauri Laukkanen

Jorma Helen

Juhani Vaulo

Pekka Sipilä

Matti Wennäkoski

Pekka Salonen

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

9 8 9 1 – 1980

Jaycees Lahti Ry Minun Lahteni -värityskirjaa painettiin 10 000 kappaletta vuonna 1983.

1980

1986

Selkeyttä jäsenvalintaan

uheenjohtaja Kössi Domander ennusti, että ”Lahdesta tulee vahva JC-kaupunki”. Reilu 30 vuotta eteenpäin, voimme ylpeydellä todeta, että näin todella on!

eskusliitto lähestyi kamareita ja teki selkeän ohjeistuksen jäsenten valintaan. Toiveena oli, että koejäsenet valitaan ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, jotta he ehtivät näyttämään oman aktiivisuuden ja kamari ehtii myös näyttää toiminnan hyödyt. Jäsenvalinta suositeltiin tehtäväksi syksyn vaalikokouksessa ja yksi suuri syy tähän järjestelyyn oli se, että kaikki uudet jäsenet saavat tietonsa matrikkeliin (nyttemmin korvattu M-filesilla) ja sitä kautta saavat kaikki oman kamarin, alueen ja kansallisen tason tiedotteet ja kutsut. Haluttiin, että kaikkien tiedot menevät oikein kaikille osapuolille. Uusia jäseniä varten kehitettiin UJO (uusien jäsenten ohjaus) -malli, josta on varmasti paljon opittavaa tähän päivään.

Huolena taloustilanne ja jäsenrakenne 1980-lukua värittää huoli Lahden Nuorkauppakamarin taloustilanteesta ja jäsenten passiivisuudesta. Kamarin taloustilanne oli hyvin heikko ja yhdessä vaiheessa rahaa oli 1000 markkaa ja velkaa 10 000 markkaa. Ei ollut tavatonta, että vuosi alkaa lainarahalla. Kohti

Teivaanmäen rinteeseen piirretyssä kompleksissa on kongressitalo sijoitettu vasemmalle. Hotelli sopii lähemmäs rantaa. On näköalat ja kaikki. ESS 27.3.1987

90-lukua taloustilanne alkoi elpyä ja toiveena oli, että jäseniä pystyttäisi tukemaan paremmin kokousosallistumisissa. Nuorkauppakamaritoiminta kilpailee jäsenistön vapaa-ajasta ja jokaikinen hallitus on samojen asioiden äärellä, vaikka maailma ympärillä muuttuu. 1980-luvulla kiinnitettiin huomiota myös siihen, että naisten osuus kamarin jäsenistöstä oli pieni. Strategisessa suunnitelmassa mainittiin, että osuus voisi olla tulevina vuosina 25 prosenttia. Samalla mainittiin, myös Lahti-keskeisyydestä suhteessa ympäryskuntiin.

1987 Passiivisia jäseniä lähestyttiin kirjein

Koko perheen harrastus Seuralaisohjelma oli 80-luvulla aktiivista ja seuralaisohjelmaa veti aina joku nimetty henkilö. Tapahtumat vetivät niin seuralaisia kuin myös perheitä. JC oli parhaimmillaan perheiden yhteinen harrastus.

Vesijärvi'81 oli tapahtuma veneilijöille, jossa pystyi tehdä kauppaa ja solmia suhteita veneharrastajiin ja valmistajiin. Projekti floppasi täysin.

80luku

N IM IN Ä JA N U M ER O IN A

Puheenjohtaja

Maaliskuussa 1987 juhlittiin 30-vuotiasta Lahden Nuorkauppakamaria Seurahuoneella Amaroso-salissa juhlaillallisen merkeissä. Talous oli vakiintunut paremmalle tasolle kuin vuosikymmenen alussa. Kongressikeskus-projektista oli kokonainen kansio täynnä suunnitelmia ja laskelmia, mutta tarina ei kerro, mihin projekti kariutui.

1981

Kunniajäsen #1

VUOSI

ktiivinen toimijaporukka oli pieni ja 1987–1991 kamarin strategisessa suunnitelmassa tämä nostettiin uhaksi. Koko vuosikymmenen ajan jäsenten osallistumista seurattiin aktiivisuusseurannalla ja osallistumiseen kannustettiin. Passiivisia jäseniä lähestyttiin myös kirjeitse. Kaiken kaikkiaan huoli jäsenten aktiivisuudesta on sama kuin nyt 30 vuotta myöhemmin.

ahden Nuorkauppakamari sai ensimmäisen virallisen kunniajäsenen vuonna 1987, kun Kari Pusasta tuli kunniajäsen numero 1.

1980

1981

1982

1983

Juha Tuominen

Irmeli Lehikoinen

Kimmo Koskinen

Kaarina Kannisto

Kunniajäsenet Lahdessa tapahtui

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

Vekselivetoista kamaritoimintaa

1988

Arvovaltaisia vieraita

hdityksemme virallinen oli Lahden Nuorkauppakamari – Jaycees Lahti Ry. Toimintavuosi aloitettiin aina hallituksen vierailulla kaupunginjohtajan luona. Kuukausikokouksissa oli tapana kertoa omasta työstään ja toimialastaan. Toteutuneita projekteja olivat: Tuottava idea, Kuutamotanssiaiset, Yrittäjäkoulutus, OTA – Oikea Tieto Ammatista ja Lahti Today -lehti, joka on ensimmäinen versio nykyisestä Lahti Guidesta. Suurlähettiläs-projektin myötä kamarimme kutsui yhdessä Lahden kaupungin kanssa eri maiden suurlähettiläitä vierailulle Lahteen. Muun muassa Saksan liittotasavallasta, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista saapui suurlähettiläsvieraita.

Saksan Liittotasavallan suurlähettiläs DR. Klaus Terfloth aloitti kansainväliseen toimintaan kuuluvan, laajan suurlähettiläsvierailujen sarjan. Kuvassa suurlähettiläs glögitauolla hiihtolenkin puolessa välissä. Hiihtolenkillä mukana Lasse Eerola.

Tapahtumista toteutuminne perinteiset Flooranpäivän ja Rääppiäiset sekä Latoiltamat ja Leirien Leirin. Business Knight -palkinto jaettiin elinkeinoelämän edistämisestä.

1989

Raskaan supersarjan esitelmävieraasta tiedotettiin mahtipontisesti.

67 46

ahden Nuorkauppakamarissa vieraili maaliskuussa 1989 kunnianarvoinen puhujavieras, silloinen kenraaliluutnantti Gustav Hägglund. Paikkana arvovaltaisen vieraan vastaanotolle toimi Lahden Nuorkauppakamarille tuttu kokouspaikka Lahden Seurahuone. Kamarilla oli tapana onnitella joka kuussa syntymäpäiväsankareita. Kummikamareita olivat Ruotsin Vesterås ja Saksan liittotasavallan Garmisch-Partenkirchen. Paras aluejohtaja -palkinnon sai Jorma Sovinen. Vuoden poliisi valittiin yhteistyössä Helsingin kamarin kanssa; Lahtelainen rikoskomisario Aimo Ojanen palkittiin. Toteutuneet projektit: OTA – Oikea tieto ammatista, Tuottava idea, Yrittäjäkurssi, Lahti Today, Business Brunch -bisnesradio Rytmiradion kanssa yhteistyössä, Kesä aalloilla -lehtinen – hyötyä ja hupia veneilijöille, Sano Se Suomeksi -käsikirja, Unicef-huutokauppa ja Latotanssit.

itkälle JC-uralleni mahtuu lukuisia hauskoja ja mieleenpainuvia kamarimuistoja: on onnistumisia ja on takaiskujakin – mutta päivääkään en vaihtaisi. Toiminta Lahden kamarissa on ollut mukaansa tempaavaa ja tuonut lukuisia ystäviä, joiden kanssa olen saanut olla toteuttamassa monenlaisia projekteja. Erikoisuutena on jäänyt mieleeni vuoden 1986 hallitusvuosi, ja erityisesti sen käynnistyminen. Syksyn vaalikokouksessa 1985 kamppailtiin JC-tyyliin seuraavan vuoden hallituksen virkapaikoista. En muista, mihin virkaan tulin valituksi, hallitukseen kuitenkin, ja uusi hallitus sai valitulta puheenjohtajalta kutsun seuraavaan kokoukseen. Se pidettiin erään lahtelaisen liikepankin pankinjohtajan työhuoneessa. Tärkein päätettävä asia oli miettiä, miten yhdistyksen minimaaliset varat saadaan riittämään tavoitteena olleiden ns. rahaprojektien käynnistämiseen. Luottamus niiden onnistumisiin oli luja. Pankkiiri suostui tekemään kanssamme vekselin 3 kuukaudeksi sillä ehdolla, että kaikki hallituksen jäsenet laittavat siihen nimensä. Epäröimättä kaikki allekirjoittivat nimensä, olimme saaneet n. 800 euroa vastaavan summan kolmeksi kuukaudeksi, ja sen katsoimme riittävän. Allekirjoituksella sitouduimme kukin henkilökohtaisesti tuohon summaan. No, projektit onnistuivat, ja vekseli maksettiin pois sovitusti, taidettiinpa sen kunniaksi nauttia ”pienet tuopillisetkin”. Merkittävimmät tuon ajan rahaprojekteista olivat vapaa-ajan messut Moottorirannassa, joulupukkimerkin sekä joulupukkikortin toteutus ja myynti, muistaen myös värityskirjan ja vyöprojektin tuottamat markat. Onnistumisen takeena oli kaikkien kamarilaisten tuki ja halu selviytyä vaikeasta tilanteesta. Kaikki nuo – vekselin otto ja projektien vaativatkin toteutukset – loivat keskuuteemme hyvää yhteishenkeä. Samanlaista henkeä tuntuu olevan myös tämän päiväin kamaritoiminnassa.

Jorkki Sovinen # 44369

Rahoituskonsultti Jorma Sovinen valittiin SNKK:n aluejohtajaksi vuonna 1988.

1984

1985

1986

1987

1988

1989

Jarmo Karjala

Jorma Ratia

Kyösti Domander

Pekka Häkkä

Kenneth Stenbäck

Jyrki Harikoski

Kari Pusa

Aarne Kavilo Suurlähettiläs-projekti toi arvovaltaisia vieraita

Kenraaliluutnantti Gustav Hägglundin vierailu

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

9 9 9 1 – 1990

Lamasta selviytymistä

JC-HINGULLA 1990

1991

Aurinkoista palvelua ja kansainvälistymistä

uoden 1989 Autoarpa-projekti ja talletusten hupeneminen aiheuttivat talousrasitteen. Sen vuoksi vuoden 1990 tuleva hallitus suositteli jäsenmaksun maksamista poikkeuksellisesti jo vuoden -89 marraskuussa. Kamarin strategisiksi tavoitteiksi kirjattiin kansainvälistyminen, houkutteleva imago ja rahaa tuottava koulutustoiminta. Tavoitteiksi lisättiin myöhemmin mm. hyvät yhteiskuntasuhteet, pari kertaa vuodessa toteutettava iso projekti ja jatkuvan vakiotuottoisen bisneksen luominen. Aurinkoista palvelua -projekti oli merkittävä kurssi talousalueen yrityksille laadukkaan palvelun merkityksestä. Bisneshenkisiä lahtelaisia osallistui tapahtumaan ennätyksellisen paljon: lähes 800. Lahden Lyseon itsenäisyyspäivän puhujaksi kutsuttiin puolustusvoimien edustajan sijaan kamarimme IPRO Päivi Talonen. Hän puhui aiheesta Itsenäisyys, sen säilyttäminen ja kansainvälistyminen. Talosen vetämällä What is it all about going international – Työelämä kansainvälistyy -projektilla haettiin SNKK:n Senaatin palkintoa sarjassa Paras yhteiskuntaa kehittävä projekti.

Kamarimme oli taas aikaansa edellä ja toteutti jo tulevan vuoden SNKK:n pääteemaa, ja näytti samalla mallia, kuinka hyviin projekteihin tartutaan kiinni aikailematta!

90luku

N IM IN Ä JA N U M ER O IN A

Jäsenkato, paitavarkaus ja WC

amarimme teema kuului: Irti kerjäläisen maineesta – olkaamme ylpeitä itsestämme. Strategiassa painotettiin bisnesmäistä yhteistyötä talousalueen toimijoiden kanssa. Syksyllä lama iski myös kuukausitapahtumiin, joihin osallistuminen oli tuolloin kamaritoiminnan vähimmäisvaatimus. SNKK:n presidentti Olli Juvonen vetosi kamareiden puheenjohtajiin lamantappotalkoiden aloittamiseksi. Taloutemme kohentajaksi kaavailtu Ajan henki -projekti oli tarkoitettu valtakunnalliseksi koulutustapahtumaksi yritysjohtajille sekä koulujen opettajille. Tilausta kyseiselle koulutukselle olisi ollut, mutta ajan henki oli Ajan henkeä vastaan. Lama iski myös kamarimme Wanha tavara -huutokauppaan, joka jouduttiin peruuttamaan tavaran puutteen vuoksi. Anna-Maija Ahokas ja Eija Tuumi eivät kuitenkaan luovuttaneet, vaan hankkivat New Kids One The Block -bändin paitoja myyntiin samalle päivälle, kun yhtye esiintyi Lahdessa. Kauppa lähti hyvin käyntiin, kunnes kymmenkunta varasta vei paidat mennessään! Kamarimme osallistui sekä Eurooppa-kokoukseen Tanskassa että Maailmankokoukseen Helsingissä. EC:ssä markkinoimme tulevaa Maailmankokousta ja sen yhteydessä järjestettävää WC-tapahtumaa Lahdessa. Halusimme näyttää Lahdelle ja lahtelaisille yrityksille 400 000 jäsentä käsittävän JC-organisaation voiman! Tavoitteemme oli päästä yhteistyöhön vientikaupasta kiinnostuneiden lahtelaisyritysten kanssa, mutta projekti ei saanut tuulta purjeisiinsa myyntityön epäonnistuttua Maailmankokouksessa.

VUOSI

Käytimme liikaa energiaa WC-tapahtuman junamatkan toteutukseen, joka tosin onnistui hyvin. Saimme VR:ltä käyttöömme matkustajasekä klubivaunun, joka palveli tapahtumien toteutuspaikkana hyvin, mutta itse tapahtuma ei ollut yhtä onnistunut...

Kamarimme kehitti yhdessä FM Eero Haapalan kanssa Sano Se Suomeksi -projektin, joka oli nuorkauppakamarien kansallinen ohjelma nykysuomen oikeakielisestä viestinnästä. Se toimi samalla IND-lohkojen talousprojektina. Aurinkoista palvelua -kurssin kouluttajina toimivat Ritva Enäkoski ja Marco Bjurström. Kurssin suojelija, Lahden kaupunginjohtaja Seppo Välisalo halusi omalta osaltaan tuoda esille kurssin merkitystä palveluimagon edistäjänä Päijät-Hämeessä. Vuoden aikana onnistuimme kolme kertaa ylittämään ESS:n uutiskynnyksen. Ja kerjäläisyydestäkin pääsimme eroon edellisvuonna kohentuneen talouden ansiosta.

1990

1991

1992

1993

Puheenjohtaja

Eero Häkkinen

Timo Hänninen

Tuija Seppäläinen

Jukka Leppänen

Kunniajäsenet

Lasse Eerola

Tarmo Matilainen

Lahdessa tapahtui

lahden nuorkauppakamari

Pekka Vahter Aluevaalikokous

60 vuotta lahessa paremmin

1992

Myimme Hepokakkihevosenlantaa 25 markan säkkihintaan kotiin kuljetettuna.

Kuuleeko Washington?

äsentiedote julkaistiin vain tammi- ja marraskuussa. Aluejohtaja Irmeli Sandströmin mukaan emme olleet ainoita, joilla oli hankaluuksia tiedottamisen kanssa. Vastapainoksi aluekouluttaja Jukka Leppänen toi kamarillemme positiiviset terveiset: muut alueen kamarit arvostavat ja vähän kadehtivatkin Lahden aktiivista koulutustoimintaa. Kamarimme sai järjestettäväkseen Aluekokouksen syyskuussa 1992 teemalla vientikauppa. Kokous toimi samalla kamarimme 35-vuotisjuhlana, johon osallistui noin 130 henkilöä.

1993

1994

P Juha Sipilän mukaan kamariltamme puuttui vuosittainen tapahtuma, joka kohentaisi sen julkisuusarvoa ja taloutta. Toukokuussa 1994 järjestimmekin Pikku-Veskulla koko perheen Mela & Makkara -soututapahtuman, jonka tuotto lahjoitettiin sotaveteraaneille. Mistä Jepelle työtä? -paneelikeskustelussa esitettiin konkreettisia ehdotuksia nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Kansainvälisen puheenjohtajan Arnaud Codéren mielestä projekti oli oiva esimerkki yhteiskuntaa kehittävästä projektista. Projekti onnistui huikeasti, ja siitä kertoo myös projektipäällikkö Anna-Maija Ahokkaan "ainoa murhe": mitä, jos ihmisiä tulee yli 300!

1998

Back to basics – erotiikkaa kehiin

iedottamisen puute oli hankaloittanut toimintaamme pari vuotta, mutta vuonna 1993 jäsenlehti ilmestyi yhdeksän kertaa vuodessa! Kamarin vuositeemana oli Back to Basics – Perusasiat kuntoon, eli panostettiin jäseniin ja tiedottamiseen. Ensimmäiseen kuukausitapahtumaan saapui 27 jäsentä kuuntelemaan Pankki-yhdistyksen puheenjohtajaa Matti Sipilää; tuloksena oli etusivun juttu Etelä-Suomen Sanomissa, juttu Radio99:ssä sekä maininta Kauppalehdessä. Kamarin syyskuun kuukausikokousta vietettiin puolestaan eroottisten esineiden näyttelyn merkeissä.

Sukukokous mafiatyyliin Suomi suosta -panelistit: filosofi Esa Saarinen, professori Seppo Honkapohja, SAK Reijo Paananen, hallituksen edustaja Iiro Viinanen, Asko-konsernin Jarmo Rytilahti ja kansanedustaja Antti Kalliomäki.

Kamarimme järjesti Suomi suosta – Tavoitteena tasapaino -projektin, jonka tarkoituksena oli saada nuoret kantamaan yhteiskuntavastuuta, herättää keskustelua taloustilanteesta ja rohkaista ihmisiä työllistymään. Keskustelutilaisuudessa oli paikalla yli 600 henkeä. Onnistuimme saamaan Lahteen arvovaltaisen panelistien joukon valtakunnan politiikan ja talouselämän vaikuttajista. Projekti paransi nuorkauppakamarin tunnettuutta laajalti ja sen myötä nuorten työllistämistä helpottavan lakimuutoksen eteneminen vauhdittui. Kamari haki projektilla palkintoa Eurooppa-kokouksessa Award for Community Involvement -sarjassa.

aalikokousta juhlittiin Chicago-teemalla vuonna 1998. Lahden kamarin hyvä maine kokousjärjestäjänä vahvistui. Sukujuhlaksi nimetty kokous houkutteli Lahteen 1200 nuorkauppakamarilaista. Kokouspäällikkö Kari ”Johnny Hightower” Keskisen johdolla kokouksen hakuprojektia varten kuvattiin videoita Corleonin perheen seikkailuista. Mykkäfilmin tyyliin tehdyissä lyhytelokuvissa ajeltiin vuoden -29 T-Fordilla, hypättiin Lahden Suurmäestä, lennettiin vesitasolla, hiihdettiin Finlandia-hiihto ja lennettiin vielä vetovarjollakin. Kokous tuotti kamarille noin 117 000 markkaa voittoa, jonka siivittämänä oli hyvä jatkaa kohti seuraavaa vuosituhatta.

Jäsen Vappu Pellikka, koejäsen Sari Paulow ja "se" syyskuun kuukausikokouksessa, jota vietettiin erotiikan parissa. Luvassa oli etupäässä alapään asioita, kuten eroottisten esineiden näyttely.

1994

1995

1996

1997

1998

1999

Juha Taskinen

Juha Sipilä

Kari Keskinen

Markku Manninen

Sari Maaranen

Esa Huttunen

Anna-Maija Ahokas

Timo Hänninen

Tuija Seppäläinen

Juha Sipilä

LOM-koulutus Alue 4:n hallituksille

Kansallinen Vaalikokous

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

9 0 0 2 – 2000

SYKSYN SÄVEL

korjasi kamarin talouden 2001

amarimme puheenjohtaja Jyrki Pasanen listasi tärkeimmäksi tavoitteeksi huippuhyvään peruskamaritoimintaan keskittymisen: hyviä koulutus- ja kuukausitapahtumia sekä mukavaa yhdessäoloa.

2002

2004

ahden joukkue voitti alue 4:n debattimestaruuden, Suomen mestaruuden ja Suomi– Ruotsi -debattiottelun! Maarianhaminan voitokkaaseen joukkueeseen kuuluivat Samuli Karevaara, Anu-Liisa Anttilainen ja Juha Taskinen. Karevaara palkittiin myös parhaasta yksilösuorituksesta.

ritysdebatissa oli mukana neljä joukkuetta; Koskisen Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto (1 ja 2 joukkue) ja Oilon. Liiketoimintasuunnitelma-kilpailu. Alue 4:n vuosikokous Hämeenlinnassa (Aulangolla), puhujana Mato Valtonen. Vuonna 2004 jaettiin vain neljä kamaripalkintoa. SNKK otti käyttöön online-matrikkelin.

2003 Aurinkoista palvelua ja kansainvälistymistä

säministeri Ville Itälä ja perjantai-illan jatkoilla esiintyi Aki Sirkesalo." Järjestön valtakunnallinen teema oli Fiinit tavat. Järjestimme toukokuussa yhdessä Lahden Kaupunginteatterin ja Koiviston Auton kanssa teatterilla tilaisuuden, jossa Tiilikankaan koulun tokaluokkalaisia perehdytettiin ja kannustettiin hyvien tapojen käyttöön. Joulukuussa toteutettiin kamarilaisten perheille joulutapahtuma saman teeman merkeissä.

ahden kamari järjesti PRES/LIO-tapahtuman, jota luonnehdittiin lehdistötiedotteessa seuraavasti: PRES/ LIO-tapahtuma on Suomen Nuorkauppakamarit -järjestön vuoden merkittävin kansallinen koulutustapahtuma, joka on tarkoitettu tulevan vuoden paikallisten kamareiden puheenjohtajille, tiedottajille, aluetiedottajille ja -koordinaattoreille, sekä Keskusliiton uusille virkailijoille. Tilaisuuden suojelijana toimi si-

00luku

N IM IN Ä JA N U M ER O IN A

VUOSI Puheenjohtaja

Ministeri Ville Itälä (oik.) oli Pres/Lio-tapahtuman suojelija ja lisäksi hänet nähtiin kouluttajana. Kuvassa myös kamarimme pressa Göran Johansson.

2000

2001

2002

2003

Sami Pöllönen

Jyrki Pasanen

Mika Mäkinen

Göran Johansson

Kunniajäsenet

Sari Maaranen

Lahdessa tapahtui

lahden nuorkauppakamari

Pres/Lio-tapahtuma

60 vuotta lahessa paremmin

Puheenjohtaja Jarkko Mattila Syksyn Sävelen iltagaalassa Sibeliustalolla.

2007 50-vuotisjuhlavuosi

uosi 2007 oli LNKK:n 50-vuotisjuhlavuosi, jota johdettiin PRES Mari Rosbergin voimin. Flooranpäivää vietettiin Nastolassa Suomi-teemalla, jolloin yhteinen aika hyödynnettiin vaihteeksi pohtimalla projekteja ja yhteistyökumppaneita kamarille. Juhlavuoden huipentumaa vietettiin kongressikeskus Fellmannissa. Erityisenä vuotena paiskittiin töitä kansallisen vaalikokouksen järjestelyoikeuksien saamiseksi, joka onneksi tuotti mieluisan tuloksen.

2005 Äitienpäivänä keppijumppaa

rojekti 1000 oli SNKK:n alulle panema jäsenhankintatapahtuma, jonka tavoitteena oli, että vuoden 2006 loppuun mennessä Suomessa olisi 1000 jäsentä. Mika Mäkinen ehdotti vuodelle 2005 liikunnallista tapahtumaa äitienpäiväksi, joka myös toteutettiin. Projektipäällikkönä toimi Anu Kontula. Äideille oli ohjelmassa tarjolla keppijumppaa ja kaloreiden polttoa vauhdittava soutukilpailu. Jaettiin tapahtumassa kepin sijasta myös ruusuja sekä suklaata. Äitien silmänilona toimivat tapahtumaan osallistuneet FC Lahden pelaajat. Kilpailullisille ja kaupannälkäisille ihmisille kehiteltiin 2005 Flooranpäiväksi Diili-teema. Kahdella joukkueelle asetettiin tavoitteeksi myydä Kauppahotelli Grandiin talo täyteen. Myyntiä tuli, mutta tavoitteeseen ei valitettavasti päästy. Jyri Kettunen asettui ehdolle Aluejohtajaksi ja hänet valittiin Keskusliittoon TOYP-manageriksi (kilpailupäällikkö). Maailmankokous oli Koreassa, paikalla ainakin Jyri Kettunen.

2008 Äitienpäivänä keppijumppaa

ansallinen Vaalikokous Syksyn Sävel 2008 toteutettiin menestyksekkäästi kokouspäällikkö Mari Rosbergin johdolla ja kamarin talous saatiin kuntoon. Kamarimme ehdokkaista palkittiin Suomen Nuoreksi Menestyjäksi Janne Ahonen, sekä Positiivisimmaksi suomalaiseksi Wilson Kirwa. Myös aluetasolla oma jäsenistömme sai kunniaa, kun Riikka Tiitta valittiin alueen parhaaksi tiedottajaksi. Nuorkauppakamarilaisille on varmasti tullut selväksi, että kamarilaisten toivotaan ottavan haasteita vastaan ja lähtevän rohkeasti mukaan aluetoimikuntiin, keskusliitoon tms. tarjolla oleviin virkoihin vähän kauemmaskin. Kamarimme toiminnalle merkittävän panostuksen antanut Timo Wallenius toimi samana vuonna 2008 Kes-

kusliiton koulutustoiminnasta vastaavana. Timo, aikoinaan Mikkelin Nuorkauppakamarin jäsen ja myöhemmin Lahteen siirtynyt sekä SNKK:n ensimmäisenä toimitusjohtajanakin 2009 aloittanut ja urakoinut, on koko Suomen kamareista yksi ansiokkaimmista koulutusvastaavista. Hän on kouluttanut jäseniä globaalisti jopa Afrikkaa myöden erinäisissä JCI-tapahtumissa. Tämä jos joku tuo valtavasti kokemusta ja avaa silmiä samalla erilaisia mahdollisuuksia avaten. Kysyttäessä hauskinta, mieleenpainuvinta tai mukavinta kamaritapahtumaa, senaattori Susanna Leppänen vastasi: – Niitä on niin paljon, että yhden yksittäisen tapahtuman nostaminen yli muiden on mahdoton tehtävä. Mukavia meillä Lahdessa ovat olleet mm. koejäsenten järjestämät flooranpäivät.

2009 Poispotkittavien tilalle tarvitaan uusia jäseniä

oteutimme lystikkään Syksyn Sävel -seinäkalenterin, jossa oli kamarilaisia – naisia ja miehiä. Lahti haki Chigaco Goes Mehico -aluevuosikokousta vuodelle 2010 ja sai nämäkin järjestelyoikeudet. Koejäsenet ovat enemmän kuin toivottu asia, jotta neljänkympinkriisin ja poispotkittavien tilalle saadaan uutta innovoivaa porukkaa. Loistava esimerkki on vuonna 2010 koejäseneksi valittu Tuomas Salila, joka voitti samana vuonna kamarin puhekilpailun ja alueen puhekilpailun. Lahti toi kotiin samana vuonna myös alueen debattimestaruuden se-

kä kansallisen debattimestaruuden. Nämä tosin hoidettiin maaliin eri joukkueilla, sillä Lahden aluemestari-debattijoukkue ei ehtinyt laivasta ulos Maarianhaminan kohdalla ja päätyi käymään Tukholmassa. Kaiketi Tukholmassa piipahdukseen oli painavat syyt... Lopullinen mestarijoukkue Maarianhaminassa rakennettiin pikaisesti osin lainamiehityksellä koostuen henkilöistä nimeltään Ari Tanninen (Kerava), Katja Keinänen (Lappeenranta) ja Lahden oma Merja Wallenius. Joskus epäonnikin voidaan kääntää voitoksi, kun ei vaan anneta periksi!

2004

2005

2006

2007

2008

2009

Teemu Paakkanen

Jyri Kettunen

Markku Hukkanen

Mari Rosberg

Petri Lång/Jarkko Mattila

Jarkko Mattila

Päivi Tirkkola

Eeva-Maria Vainio

Eero Alenius

Kansallinen Vaalikokous

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

7 1 0 2 – 2010

Projekteilla menestykseen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ 2010

ärjestimme ikimuistoinen Chigago Goes Mehico -aluevaalikokouksen Messilässä. Merivaara Oy sai Vientitykki-palkinnon.

2012 Värityskirja ekaluokkaisille

2011

usi strategia vuosiksi 2011–2013 hyväksyttiin kamarin vuosikokouksessa. Jäseniämme toimi kansallisissa ja alueellisissa tehtävissä: kansallinen talousjohtaja (NT) Jarkko Mattila, kansallinen palkintopäällikkö (ND Awards) Mari Rosberg ja aluepalkintopäällikkö Hanna-Kaisa Koivisto. Haimme Strategia!-koulutuksen järjestelyoikeuksia vuodelle 2012, mutta tappio tuli. Positiivisimmaksi lahtelaiseksi valittiin tapahtumajärjestäjä Martin Mustonen ja Arjen Sankari -tunnustus myönnettiin torikauppias Tauno Saloselle.

Kokoustamista Kamarista osallistui seitsemän

10luku

N IM IN Ä JA N U M ER O IN A

henkeä Eurooppakokoukseen Tarragonaan ja Maailmankokoukseen Brysseliin viisi henkeä, jossa Jukka Vainionpää valittiin toiseksi suurimmalla äänimäärällä kansainväliseen JCI Vice President -tehtävään.

Palkintoja satelee Tuomas Salila oli Vuoden koejäsen. Timo Wallenius palkittiin kansallisella Vuoden nuorkauppakamarilainen -palkinnolla ja hän sai myös kunniamaininnan Paras tiedotustoiminta. Lahti voitti aluedebatin joukkueella Hanna-Kaisa Koivisto, Tuomas Salila ja Merja Wallenius. Merja palkittiin parhaana debatoijana ja alueen Vuoden Kipinä -palkinnolla.

VUOSI Puheenjohtaja

äseniämme toimi kansainvälisissä, kansallisissa ja alueellisissa tehtävissä: Jukka Vainionpää JCI Vice President, kansallisen vaalilautakunnan jäsen Jarkko Mattila, aluesihteeri Merja Wallenius, Hanna-Kaisa Koivisto aluepalkintotuomari ja Vuoden Nuori Johtaja -kilpailu aluepäällikkö Mari Rosberg. Edellisvuonna aloitettu Värityskirja-projekti saatiin maaliin, ja kirja jaettiin yli tuhannelle lahtelaiselle ekaluokkalaiselle. Haimme kansallisen Strategia!-koulutuksen järjestelyoikeuksia vuodelle 2013 ja voitettiin ne!

2013

ositiivisimmaksi Lahtelaiseksi valittiin mäkihypyn parissa toimiva Jari Larinto. Kunniakirja esimerkillisestä työstä luovutettiin muun muassa nuorten työllisyyttä parantavalle Inspis-hankkeelle. Joulupuussa saatiin kasaan noin 2700 lahjaa. Keskuskauppakamari myönsi maan elinkeinoelämän tunnustuksena pronssisen ansiomerkin yli 10 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta toiminnasta Merja Walleniukselle ja Hanna-Kaisa Koivistolle. Uusi strategia hyväksyttiin vuosille 2014–2017. Muutoksia tehtiin sääntöihin ja toimintaohjeeseen. Kamarimme isännöi Suomen Nuorkauppakamarien Strategia -koulutusta toukokuussa

2010 Riikka Tiitta

Positiivisimmaksi lahtelaiseksi valittiin Lasse Kantola ja Arjen Sankari -tunnustus myönnettiin Salla Natuselle. Jarkko Mattila oli Vuoden keskusliittolainen ja Jukka Vainionpää Vuoden repäisevin teko. Aluepalkinnoista Merja Walleniukselle kunniamaininta Alueen Paras puheenjohtaja -sarjassa.

Messilässä teemalla Wild West – Selviytymisstrategioista kestävään kamaritoimintaan. Jukka Vainionpää toimi European Development Councilin puheenjohtajana, Merja Wallenius aluevaalitoimikunnassa. Mika Nyman oli paras Vuoden nuori johtaja -alueprojektipäällikkö. Matilda Kauppi sai kunniamaininnan Alueen vuoden tulokas -sarjassa. Kamarin jäsenlehti Jäcenet uudistui täysin. Sähköinen uutiskirje uudistui aiemmin sähköpostin liitteenä lähetetystä PDF-tiedostosta ja käyttöön otettiin MailChimp-ohjelma. Koulutustoimintaa nostettiin iltakoulu-teemalla: koulutuksia oli 10 kpl ja niihin osallistui 88 henkeä. Iltakoulu oli avoin Hämeen Kauppakamarin henkilökunnalle, Lahden Seudun Ekonomeille, Nuorille Yrittäjille, LAMKO:n hallituksen jäsenille sekä kaikille nuorkauppakamarilaisille ympäri Suomen.

2011

2012

2013

Merja Wallenius

Mikko Kantosaari

Tuomas Salila

Kunniajäsenet

Timo Wallenius

Lahdessa tapahtui

Aluevuosikokous

lahden nuorkauppakamari

Strategia!-koulutus

60 vuotta lahessa paremmin

2015 Nettisivut ja jäsenlehti uudistettiin

luetehtävissä toimivat Mika Nyman Vuoden Nuori Menestyjä -projektin alueprojektipäällikkönä, Riku Koskimäki Vientitykki-projektin alueprojektipäällikkönä sekä Miia Pesonen alueviestintäpäällikkönä (RIO) ja Tuomas Salila aluemyyntipäällikkönä (R-BUS). Teknoware Oy voitti Vientitykki-kilpailun. Vuoden positiivisimmaksi lahtelaiseksi valittiin St Louis Petit Storen yrittäjäpariskunta Toni Putula ja Heidi Kivinen. Arjen sankari -elämäntyöpalkinnon sai Kortteliliigaa pitkään luotsannut Jake Ropponen. Joulupuussa kerättiin noin 3000 lahjaa, jotka Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys jakoi 599 lapselle 285 lahtelaisperheessä.

2014 Yhdessä tekeminen ja mielekäs toiminta

ika Nyman toimi Vuoden nuori johtaja -projektin alueprojektipäällikkönä. Johanna Pouta (nyk. Peltovuori) toimi sekä Vuoden Nuori Menestyjä- että Vientitykki-projektien alueprojektipäällikkönä, joista hänet palkittiin alueen B vuoden alueprojektipäällikkönä. Johanna voitti myös alueen Vuoden Kipinä -palkinnon. Vuoden Nuori Menestyjä -kilpailussa parhaan kolmen joukkoon ylsi Lahden ehdottama Tomi Björk, joka palkittiin menestyksekkäästä elämäntyöstään ravintolabisneksessä. Vuoden parhaana kamaritoteutuksena palkittiin Vuoden Nuori Menestyjä -projekti ja projektipäällikkö Mikko Väisänen. Vuoden positiivisimmaksi lahtelaiseksi valittiin rap-artisti Kari Härkönen (Brädi) ja kunniakirja esimerkillisestä työstä luovutettiin taikuri Jouko Alholle. Järjestimme Business Pikkujoulut Business Dayn yhteydessä. Joulupuussa kerättiin noin 2500 lahjaa, jotka Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys jakoi 628 lapselle 281 lahtelaisperheessä. Värityskirja-projekti vedettiin onnistuneesti. Päivä johtajana -projekti toteutettiin ensimmäisen kerran.

Vuoden 2015 parhaana kamaritoteutuksena alueella palkittiin Vientitykki-projektin toteutuksesta Heikki Ulvila ja Tuottava Idea -projektin toteutuksesta Henri Veijola. Lahden kamari palkittiin vuoden 2015 Repäisevä Teko -palkinnolla. Kamarin nettisivut uusittiin ja lehteä uudistettiin.

2016

Vuoden nuorkauppakamarilainen 2016 Jussi Ahonen.

lueella ja kansallisissa tehtävissä toimivat: aluesihteeri Johanna Peltovuori ja vaalilautakunnan jäsen Timo Wallenius, aluekansainvälisyyspäällikkö (R-INT) Miia Pesonen ja palkintotuomari Hanna-Kaisa Koivisto ja Vientitykki-alueprojektipäällikkö Christoffer Hansson. Kouluttajakouluun osallistui Lahden kamarista Jussi Ahonen, joka valittiin myös alue B:n aluekoulutuspäälliköksi vuodelle 2017. Kansallinen vuosikokous Business Up työllisti kamarimme jäsenistöä. Vuoden positiivisimpana lahtelaisena palkittiin jääkiekkoikoni Jan Latvala ja elämäntyöpalkinnolla palkittiin torimyyjä Helmi Mynttinen. Vientitykiksi kruunattiin hollolalainen Suomen Kotikylmiö Oy. Joulupuussa otimme vastuullemme markkinointitehtävät ja vetovastuun otti Lahden 4H-yhdistys ry. Pakettaja kerättiin ennätysmäärä: liki 4000 kappaletta! Vuoden Nuori Menestyjä -projektipäällikkö Riikka Kojo valittiin alueen parhaana projektipäällikkönä. Vuoden Nuori Menestyjä -kilpailun alueprojektipäälliköksi vuodelle 2017 valittiin Jari Koistinen. Debattijoukkue Päivi Sievänen, Heikki Ulvila ja Pasi Pasanen sijoittui hopealle alueen debattikisassa, ja Pasanen palkittiin alueen B parhaana debatoijana. Pasanen kutsuttiin myös Alue B:n aluemyyntipäälliköksi vuodelle 2017.

2014

2015

2016

2017

Miia Pesonen

Johanna Peltovuori

Pasi Pasanen

Marika Roth

Mikko Kantosaari

Pasi Pasanen Kansallinen Vuosikokous

lahden nuorkauppakamari

Puheenjohtaja Johanna Peltovuori luovutti puheenjohtajan käädyt Pasi Pasaselle aikaisempien puheenjohtajien avustuksella.

60 vuotta lahessa paremmin

Kansallinen Vuosikokous 2017 järjestettiin Lahdessa teemalla BusinessUP! Lahteen saatiin lähes 700 kokousvierasta. Kokouspaikkana toimi Seurahuone ja iltagaala pidettiin Sibeliustalolla huikean auringonlaskun valaisemassa Metsähallissa.

Katsaus vuoteen 2017

-vuotisjuhlaa viettävä Lahden Nuorkauppakamari saa olla ylpeä historiastaan ja siitä, missä tilanteessa kamarimme on nyt. Jokainen aktiivinen jäsen, kunniajäsen ja senaattori ovat jättäneet jälkensä ja nyt juhlajulkaisun myötä pääsemme sukeltamaan eri vuosikymmeniin. pidät käsissäsi juhlajulkaisua, minkä tekemisessä on yhdistynyt kamarimme ydin: yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen. Voinet arvata, ettei kaikki aina mene suunnitelmien mukaan, on yksittäisten ihmisten henkilökohtaista venymistä ja korvaamatonta toimintaa, on yhdessä tekemisen meininkiä ja tunneskaalaa laidasta laitaan. Sitä on myös oppiminen ja se on kamarimme ydin. Olen erittäin ylpeä siitä, miten kamarissamme puhalletaan yhteen hiileen ja tehdään toimintaa yhdessä, ystävinä. Lahden Nuorkauppakamari on paikka, missä ei tarvitse piilotella omia onnistumisia, omaa menestystä eikä omaa itseään. Kamarissamme syntyy ihmissuhteita, jotka jatkuvat vuosikausia, parhaimmillaan vuosikymmeniä. Yhdessä tekeminen ja yhdessä onnistuminen hioo meitä kamarilaisia yhteen ja saa aikaan julkaisuja, tapahtumia ja muistoja.

mikä mahdollistaa sen, että tulevinakin vuosina voimme ylpeinä sanoa olevamme osa Lahden Nuorkauppakamaria. Kiitos jokaiselle senaattorille, kunniajäsenelle, jäsenelle ja koejäsenelle kaikista näistä vuosikymmenistä. Kiitos siitä, että toimintaa on tehty vaikeidenkin aikojen läpi. Ja kiitos siitä, että tänä päivänä kamarissamme vallitsee ystävyyden ja ilon ilmapiiri. nostetaan yhdessä onnittelumalja 60vuotiaalle Lahden Nuorkauppakamarille! Matti Pietilä ja Joel Mäkelä voittivat pääpalkinnon Hackathon-innovaatiokilpailussa Kansallisessa Vaalikouksessa Turussa lokakuussa 2017. Tiimin tehtävänä oli miettiä keinoja Valmet Automotivelle, miten viestitään yleisesti asioista, joita ei saa kertoa julkisesti. Tiimiin kuului myös Tammerkosken Nuorkauppakamarin jäsen Aino Salmi.

Marika Roth puheenjohtaja 2017 Lahden Nuorkauppakamari ry

vuonna 2017 olemme Alue B:n suurin kamari ja toimintamme on ammattimaista ja siitä otetaan oppia kansallisella tasolla asti. Tämä kaikki on hyvin pitkäjänteisen työn tulosta ja starttaamme seuraavan vuosikymmenen vahvalla energialla ja otteella,

Kamarin uusi projekti Sijoittajaseminaari sai lentävän lähdön, kun asunto- ja osakesijoittamiseen keskittyneeseen seminaariin Wanhalle Walimolle tuli 130 henkilöä.

lahden nuorkauppakamari

60 vuotta lahessa paremmin

Jäsenet 2017

Senaattorit 1957–2017 #15403 Heikki Simola #15706 Kari Tavaila #17149 Pekka Koli #24315 Jorma Helen #27909 Juhani Vaulo #30260 Kyösti Lintunen #31831 Juha Tuominen #31833 Kari Knuutila #33716 Irmeli Lehikoinen #33727 Pentti Korpimies #37330 Kaarina Kannisto #38987 Seppo Siren #41340 Jarmo Karjala #44369 Jorma Sovinen #45242 Kyösti Domander #48632 Pekka Häkkä #51195 Kenneth Stenbäck #51855 Erja Kronberg #57152 Jukka Leppänen

#59010 Kari Keskinen #59676 Markku Manninen #62325 Esa Huttunen #63141 Juha Taskinen #64064 Mika Mäkinen #64977 Susanna Leppänen #65738 Teemu Paakkanen #67549 Jyri Kettunen #68780 Sari Paljakka #68988 Jyrki Pasanen #68996 Timo Holopainen #68988 Jyrki Pasanen #70510 Jukka Vainionpää #71579 Mari Rosberg #71770 Jarkko Mattila #74122 Hanna-Kaisa Koivisto #74558 Timo Wallenius #76005 Merja Wallenius #76006 Johanna Peltovuori

lahden nuorkauppakamari

Ahonen Jussi Ali-Löytty Matti Behm Jyri Behm Karoliina Forsström Hanna-Mari Hansson Christoffer Hautala Marjo-Riitta Heiskanen Mikko Hovi Miika Hovilainen Miia Järvinen Mikko Joutjärvi Maija Juden Markku Koistinen Jari Kojo Riikka Kokkola Henriikka Koskimäki Riku Kylämaa Anna-Kaisa Kyllönen Outi Lindeman Oskari Loippo Eveliina Luste Sari Mäennenä Tanja Mäkelä Heidi Mäkelä Joel Mäki Riku Mantere Lotta Mättölä-Vesalainen Mirva Mononen Suvi Niemelä Aleksi Nikulainen Aino Nurmi Sonja

60 vuotta lahessa paremmin

Nyman Mika Päivärinta Hanna Pasanen Pasi Paukku Henna Peltovuori Johanna Pesonen Miia Pietilä Matti Piippo Päivi Pohjasniemi Essi Poutanen Mark Rantala Niko Räty Heidi Relander Pär-Gustaf Roth Marika Ruohonen Mirkka Sairanen Marko Salila Tuomas Sarkkinen Outi Sievänen Päivi Siitonen Tuire Silver Marika Sipilä Liisa Suutarinen Elena Tikkanen Tero Turunen Ron Ulvila Heikki Vehmasaho Nuppu Veijola Henri Wallenius Merja Wirén Maria Yuri Takamasa

Pääyhteistyökumppanit 2017

Onnea nuorekkaalle 60-vuotiaalle.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Vesku 15, Lahti | ampersand.fi marjo@ampersand.fi

Vakuutukset vaivattomasti kuntoon Fenniasta saat kaikki vakuutukset kodille, perheelle ja yritykselle. Hoida vakuutusturvasi nyt ajan tasalle. Soita p. 010 503 8808 tai tutustu osoitteessa www.fennia.fi. Tervetuloa tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon! Puhelujen hinnat: Soitto 0105 -alkuisiin palvelunumeroihimme maksaa lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min