Kohinat 4/2013 by LIO JCI Tammerkoski

4/2013

VUOSIJUHLA 1920-LUVUN TYYLIIN s.

10 s. 20 s.

Tammerkosken Nuorkauppakamarin tuoreet senaattorit Esittelyss채 Tammerkosken hallitus 2014 1

Pääkirjoitus OLETTEKO HUOMANNEET? Oletteko huomanneet, että yhdessäkään tämän vuoden Tammerkosken Kohinoissa ei ole ollut pääkirjoitusta? Syy ei ole siinä, että se olisi laiskuuden vuoksi tiedottajalta jäänyt kirjoittamatta. Syy on siinä, että olemme halunneet tehdä hienon tiimini kanssa jotain eri tavoin, mutta kuitenkin perinteitä kunnioittaen. Olette varmaan huomanneet, että jokaisessa tämän vuoden lehdessä on tietysti käsitelty kamarin tapahtumia. Yksi nuorkauppakamaritoiminnan keskeisistä asioista on yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Ja mikään

ei ole parempi tapa tutustua uusiin ihmisiin, kuin osallistua kamaritapahtumiin. Näissä tapahtumissa voi ihmisten tapaamisen lisäksi päästä kokemaan ainutlaatuisia elämyksiä. Olet teko huoma nneet, et tä jokaisessa lehdessä on tutustuttu Tammerkoskelaiseen yrittäjään? Tiesittekö , että kamarimme jäsenistä noin 10% toimii yrittäjinä. Nuorkauppakamari on yrittäjälle oiva paikka tuoda esiin oman yrit yk sen toi m i ntaa . Verkostojen lisäksi Nuorkauppakamarit ovat yrittäjälle oiva paikka kouluttautua ja kehittyä esimiehenä. Olette varmaan huomanneet, että jokaisessa lehdessä on tutustuttu kamarilaiseen, joka on vuoden aikana vaihtanut työtehtäviä. Kamaritoiminta tarjoaa jäsenilleen hienon mahdollisuuden tutustua ihmisiin, joihin ei muuten koskaan tutustuisi ja avata sitä kautta uusia ovia työelämässä. Ja oppia asioita, jotka saattavat viedä elämän aivan eri alalle, kuten itselleni kävi tämän vuoden aikana. Oletteko huomanneet, että me emme olisi mitään ilman historiaa? Senaattorit, nuo harmahtuneet, mutta kaikkitietävät herrat ja rouvat ovat luoneet pohjan nykyiselle toiminnallemme. Jokaisessa lehdessä on yksi kamarimme senaattoreista avannut muistoja täynnä olevan salkkunsa ja kertonut meille junioreille mistä kaikki on lähtenyt liikkeelle. O l e t t e v a r m a a n hu om a nneet, että kansainvälinen yhteistyö avaa Nuorkauppakamaritoimintaan aivan uuden näkökulman. Tä mä n v uok si olem me py y t äneet jokaiseen lehteen jutun myös Twinning- kamareiltamme. Miten tämä kaikki on toteutettu? No tietysti loistavan tiimin avulla. Kamaritoiminnassa onnistuneen projektin vetämiseen tarvitaan projektipäällikön lisäksi energisiä ja oma-aloitteisia tiimiläisiä. Vielä kerran kiitos tästä vuodesta loistava viestintätiimini Anu, Antti, Bertta, Tytti, Riikka ja Ville. Ja kiitokset kuuluvat tietysti myös yhteistyökumppanimme Radikalin Lasselle, joka tehnyt loistavaa jälkeä lehtemme kanssa. Hannu Järvimäki LIO 2013

Sisältö

2 4 5 6 8 10 14 16 18 20 24 26 27 29 30 31 32 34 35

Pääkirjoitus Pressan palsta Meikit, ketjut ja ---vaipat! Yhteistyökumppaniesittely: Gylling Accounting Joensuun kansallinen vuosikokous Tammerkosken kamarin tuoreet senaattorit Grelicious – salaattia suureenkin nälkään Kolumni: Tampereen INKA Uusissa tehtävissä – Riikka ja Vesa Esittelyssä Tammerkosken hallitus 2014 Twinning Hollannissa 16.–18.5.2014 Vuosijuhla kultaisen 1920-luvun tyyliin Poispotkiaiset Työoikeutta for dummies Toimitko rakkaudesta vai pelosta Yrittäjän arkea Anna-Kaisa Ikonen Tammerkoskelainen Pormestarina Tyyli-ilta Kuka kamarin nimen keksi?

Tammerkosken Kohinat on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Tammerkosken Nuorkauppakamari ry:n jäsenlehti.

TIEDOTUSTIIMI 2013 Anu Aittoniemi, Bertta Häkkinen Riikka Jahkonen, Antti Kulmanen, Ville Luotonen ja Tytti Vasell

TAITTO Radikal Advertising Tampere www.radikal.fi

JULKAISIJA Tammerkosken Nuorkauppakamari ry

JAKELU Tammerkosken nuorkauppakamarin jäsenet, koejäsenet, kunniajäsenet, senaattorit ja yhteistyökumppanit

PAINO A-Print

PÄÄTOIMITTAJA Hannu Järvimäki LIO 2013 +358 50 367 0862 lio@jctammerkoski.com

Alue C:n puheenjohtajat, tiedottajat, aluevirkailijat ja Suomen Nuorkauppakamarit ry:n Keskusliiton jäsenet

PAINOSMÄÄRÄ 200 kpl

Pressan palsta UUDISTUMISEN KEHÄ Puheenjohtajavuosi alkaa olla takana. Tunnelmat ovat hieman haikeat, mutta vain hieman. Tammerkosken Nuorkauppakamari sai todella komean uuden hallituksen vuodelle 2014 ja odotankin jo tuoreen puheenjohtaja Harri Vuolteen nuijanheilutuksia kärsimättömän innokkaasti. Nuorkauppakamarimme on yksi Suomen suurimmista ja vuoden aikana Tammerkoski tarjoilee monia tapahtumia, projekteja, kokouksia sekä ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita. Tämän huomaa kun selaa mennyttä kalenteria ja näkee kuinka monta mahtavaa oppimisen hetkeä onkaan kokenut. Tilanteet muuttuvat ja niihin tulee reagoida, mutta täytyy todeta, että alkuvuoden ajatuksemme vuodesta 2013 olivat toteutuneen näköisiä. Kokemus luo varmuutta ja olisikin helppo toimia vuodesta toiseen samassa tehtävässä, mutta kamaritoimintaan se ei sovi. Nuorkauppakamaritoiminnassa tarvitaan rohkeita ihmisiä ottamaan askel tuntemattomaan sekä kirkkaita uusia ajatuksia. Onneksi Tammerkoskesta näitä löytyy – ihmisiä ja ideoita! Kamarimme strategiaa päivitetään ja uusi hallitus etsii vuoden projekteilleen toteuttajia. Innostumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia löytyy. Haluaisin että vielä suurempi

joukko meistä Tammerkoskelaisista löytäisi vuoden aikana laajasta tarjonnastamme sen oman juttunsa, pienen kokonaisuuden jolla voi olla rakentamassa vielä parempaa kamaria. Tällaisia paikkoja voi olla vaikkapa yhden kuukausitapahtuman järjestelyistä vastaaminen tai artikkelin kirjoittaminen. Uudistumista tarvitaan, mutta tarvitsemme myös kokemusta. Kehää parempi termi voisi olla spiraali. Emmehän halua kulkea samaa reittiä aina. Kokemuksen oppeja saamme sillä että olemme mukana monessa pidemmän aikaa – ja kamarillamme tuo kokemus kulkee Senaattoreissa. Saimme kaksi uutta kultaisen pinssin kantajaa tänä vuonna – onnea Jenni Salmenkangas #72593 sekä Sari Elonheimo #72494. Olemme niin ylpeitä! Kiitos kuluneesta vuodesta – se on kaikkien kliseiden arvoisesti ollut (tähän mennessä) se paras nuorkauppakamarivuosi. Suosittelen kaikille asettamaan oman kamarin puheenjohtajuuden tavoitteekseen! On nimittäin hienoa. Riikka Töytäri PRES 2013

MEIKIT, KETJUT JA...VAIPAT! Teksti ja kuva: Sanna Wänskä

Maya ja Aukusti ovat nähneet keskiviikkoisin myös GoGOn babymuokkauksessa. Bebet malttavat harvoin olla kahvakuulan korvikkeena, mutta toisten lelut kiinnostavat sitäkin enemmän.

Tammerkosken kamarimammat eivät nyhjää neljän seinän sisällä. Vuosi 2012 oli tammerkoskelaille toimelias vuosi, kun Tuumasta toimeen -kokousta kasattiin täyttä höyryä. Samana syksynä todettiin, että on sitä onneksi tullut jossain välissä parisuhdettakin hoidettua. Seuraavan talven, kevään ja kesän aikana TAYSin ovi nimittäin kävi tiuhaan. Synnärillä parkaisi melkoinen määrä JC-vauvoja. Jo pelkästään Pitkän lounaan pienessä projektiryhmässämme meistä kolme odotteli esikoista. Hannulla oli tekeminen, että sai meidät mahdutettua samaan kuvaan. Siitähän se ajatus sitten lähti. Että olisi mukava viettää leppoisia iltapäiviä yhdessä. Ensimmäiset treffit taidettiin sopia jo huhti-toukokuulle ja siitä lähtien noin kerran kuussa Aukusti (Hanna Rinta), Alex (Tytti Vasell), (meidän) Maya, Benjamin (Marianne Sederholm), Jaakko (Kaisa Salo) ja Jimi (Jaana Majaniemi) ovat tapailleet, vaihtelevin kokoonpanoin. Sokoksen neljännen kerroksen kahvilassa on onneksi totuttu

vaunuralliin. Kaiken lisäksi siellä henkilökunta kiikuttaa tarjottimen puolestasi pöytään, jos toisessa kainalossa roikkuu pikkupiltti. Joulukuun treffejä isännöivät Jimi ja Jaana Lempäälässä. Sen jälkeen on kenties tulossa elämysmatka Kangasalle Salokankaan Kirsin luo. Mutsien ja vauvojen juttutupa on ollut mahtava. Jutunjuurta riittää soseista skumppaan eli siitä, millaista vauvasafkaa saa ulkomailta, kuinka isien organisoimat unikoulut ovat sujuneet (aina hyvin!), miten kalenteriin siunaantuneet bileillat ovat menneet ja rakennusprojektit edistyvät. Vaippaosastokin on vaikuttanut tyytyväiseltä. Tervetuloa mukaan kaikki muutkin kynnelle kykenevät. Yritämme järjestellä tapaamisia myös sellaiseen aikaan, että työelämään sujahtaneetkin pääsisivät mukaan. The more the merrier!

YHTEISTYÖKUMPPANIESITTELY

– GYLLING ACCOUNTING Teksti: Ville Luotonen Kuva: Gylling Accountingin arkistot

Vuoden 2013 viimeinen yhteistyökumppaniesittely Kohinoissa käsittelee Gylling Accountingia – jonka tapauksessa sekä yrityksen että yhteistyökumppanuuden historia ulottuu pitkälle menneisyyteen. Sen vuoksi hyppäämmekin heti kättelyssä viidenkymmenen vuoden taakse.

Gylling Accountingin toimitusjohtaja Max Gylling on, kuten nimestä päätellä saattaa, perustajasuvun vesa. Maxin vaari perusti yrityksen vuonna 1961. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin sotakorvaukset oli saatu maksettua ja jälleenrakennus-Suomessa alkoi ensimmäistä kertaa riittää aikaa myös tehdä itsenäistä liiketoimintaa. Ajat olivat haasteelliset, mutta innokkuutta riitti, ja sotavelkavankeuden päättymisen mukanaan tuoma tilanne motivoi suomalaisia uudella tavalla. Tuolloin pieniä yrityksiä alettiin tukea ja niiden syntyminen ylipäätään mahdollistaa. Gylling Accountingin, kuten suurimman osan, tapauksessa yrittäjyys oli hyppäys tuntemattomaan ja ison riskin otto – ja nämä olivat lähtökohdat, joista yritys on vuosien saatossa kasvatettu nykyisiin mittoihin.

TOINEN JA KOLMAS SUKUPOLVI

Gylling Accountingin eläessä toisen sukupolven aikaa yrityksen henkilöstö koostui toimitusjohtajasta ja muutamasta kirjanpitäjästä. 60-90 –luvulla kirjanpito oli riittävä business intelligence –työkalu ja noihin aikoihin omistajuus oli kädet

savessa –työtä ja osallistumista myös peruskirjanpidon rutiineihin. Maxin isä Mario Gylling kehitti omalla kaudellaan yritykselle vero-oikeuden erikoisosaaminen – Gylling Accounting pystyykin tarjoamaan Suomen sisäisen vero-oikeuden osaamisen yhtä kovalla laadulla kuin isot konsulttitoimistot. Max taas vuorollaan on 2000-luvulla keskittynyt informaation ja ohjelmistojen tuomiseen mukaan talouteen. Maxin oma tavoite ja kantava ajatus on, että paitsi suuryrityksillä ja suuryritysten resursseilla, myös pk-sektorilla on oikeus laadukkaan taloustiedon tuottamiseen päätöksenteon tueksi – ja nykytyökaluilla tämä pystytään myös tarjoamaan.

NYKYTILA

Tällä hetkellä Gylling Accountingin toiminta rakentuu historian saatossa rakennettujen tukijalkojen varaan. Palkanlaskenta sekä ostolaskujen, tilausten ja maksujen käsittely muodostavat ’perinteisen’ taloushallinnon. Vero- ja sopimusoikeudellinen osaaminen antavat juridista näkemystä. Henkilöstöhallintoon liittyvä juridinen ja talouskonsultaatio täydentää kokonaisuutta. Näiden toteutukseen sovelletaan

vahvasti modernia taloushallinnon tietotekniikkaa ja ohjelmistoja. Yritys huolehtii asiakkaidensa taloushallinnosta kokonaisuutena. ”Gylling Accountingin tapauksessa taloushallintoa ei ulkoisteta, vaan Gylling ’sisäistää’ oman taloushallintonsa asiakasyritykseen”, Max toteaa. Toimipisteitä yrityksellä on tätä nykyä Tampereella sekä Parkanossa ja laajentumissuunnitelmiakin on.

TULEVAISUUS

Ma x nä ke e , e t t ä t u le v a i suude s s a korostuu entisestään talousohjaus, talous- ja henkilöstöinformaation liittäminen tukemaan toisiaan ja tietotekniikan käyttö. ”Yksittäinen kiinnostava

toimiala ovat verkkokaupat. Näissä taloushallinto mielletään lähtökohtaisesti asiaksi, johon ei ole erikseen tarvetta kiinnittää huomiota – mutta itse asiassa sitä ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä.” Tavallisessa kaupassa varsinainen rakennusprosessi on työläs, verkkokaupassa taas pystytys helppoa. Verkkokaupassa kuitenkin arkkitehtuuri tulisi miettiä jo lähtökohtaisesti kunnolla skaalautuvaksi tai muuten voidaan myöhemmin joutua hankaluuksiin. Tätä voisi Maxin mukaan verrata siihen, että kivijalkakauppa jouduttaisiin liiketoiminnan kasvaessa purkamaan ja rakentamaan isompana uudelleen.

YHTEISTYÖ

Tammerkosken Nuorkauppakamarin ja Gylling Accountingin välinen yhteistyö käynnistyi jo lähes 10 v sitten. Max on luonnollisesti toiminut aikanaan kamarin TREAS-tehtävässä ja uudisti tuolloin myös kamarin taloushallintoa – sitä ennen kirjanpito tehtiin vielä käsin, mutta nykyisin se putkahtaa suoraan Gylling Accountingin järjestelmistä. Viime aikojen isoin yhteistyöprojekti oli vuoden takainen Tuumasta Toimeen, joka työllisti myös taloushallintoa reippaasti tavallista toimintaa enemmän. Sille, mitä Gylling Accounting voisi yksittäiselle Tammerkosken Nuorkauppakamarin jäsenelle tarjota, Maxilla ei ole yhtä ainutta vastausta. ”Jatkoyhteistyö lähtee kiinnostuksesta – parasta on tutkia yhdessä, löytyykö molempien tulevista suunnitelmista sellaista kulmaa, jossa voitaisiin tehdä yhteistyötä, eli määrittää niin kutsuttu tarvepiste. Toki jos taloushallinnossa on haasteita tai edessä järjestelmäuudistuksia, kannattaa tulla juttelemaan heti.” ----------------------------------------------Yhteistyökumppanien Kohinat-esittelyt ovat nyt tämän vuoden osalta päätöksessään. Kohinoiden toimitus kiittää vuoden mittaan esittäytyneitä yhteistyökumppaneita ja toivottaa samaan hengenvetoon tervetulleiksi myös mahdolliset uudet kumppanit!

ROCKED IN JOENSUU

- JOENSUUN KANSALLINEN VAALIKOKOUS TUOREISTA TUOREIMMAN SILMIN Teksti: Hanna Lönnblad

Kuva: Hannu Järvimäki

Tammerkosken delegaatio valmistautuu iltagaalaan

Perjantaina 11.10. klo 11.15 starttasi Lupa Innostua -bussi kohti Joensuuta. Nuorkauppakamariurani ihka ensimmäinen oikea tapahtuma oli edessä. Sen verran olin parin viikon kamariurani aikana siihen mennessä ehtinyt tehdä, että olin tanssahdellut Lupa Innostua –videolla. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen virallinen juttu ja jännitystä oli ilmassa. Mitä kaikkea vaalikokous voikaan tuoda tullessaan. Tönötetäänkö siellä jäykkinä ja virallisina vai ollaanko sittenkin rennommin? Viikonlopun jälkeen olisin kokemusta viisaampi. 8

MATKAAN HOPEA!

Innostus-bussi oli loistava va linta perille pääsemiseksi. Pitkän ajon aikana ehti jutella useamman kamarilaisen kanssa ja udella vähän sitä sun tätä tulevasta viikonlopusta ja ihan yleisesti kamaritoiminnasta. Matka meni mukavasti ja arvontaan osallistuttiin iloisella mielellä. Potkipa onni minuakin ja matkaan lähti iltalaukkuun sopiva konjamiinipullo. Onni suosi lisäkseni muitakin ja mieliala nousi vielä vähän aiempaa korkeammalle. Joensuu hu n saav ut t ii n v iiden nurkilla ja pitkän matkan jälkeen oli mukava haukkailla happea ja ojennella jäseniä. Nopean hengähdyksen jälkeen sukelsimme ruuhkaiseen hotellin aulaan jonottamaan sisäänkirjautumista. samaan aikaan alkoi koko viikonlopun kestänyt kättely- ja esittelyrumba. Vanhat kamarilaiset tunsivat ennestään paljon poruk kaa ympäri Suomen ja pääsin kertoilemaan itsestäni kymmeniä kertoja. Ihmisten joukosta löytyi myös yllättävästi vanhojakin tuttuja, joiden en tiennyt olevan mukana kamaritoiminnassa. Mikäs sen mukavampaa! Sisäänkirjautumisen jälkeen vaihdettiin pikapikaa illan teeman mukaisesti rokkivermeet niskaan, käytiin haukkaamassa vähän välipalaa ja syöksyttiin Firstimers –tilaisuuteen. Tilaisuus oli minulle pienoinen pettymys, odotin tuhtia tietopakettia tulevasta viikonlopusta ja yleensäkin kamaritoiminnasta. Saaliina tilaisuuden jälkeen oli kuitenkin vain esittäytymiskierroksia ja keskuskamarilaisten tarinoita omista kamariuristaan. Ensikertalaisten tapaamisia olisi toki jatkettu vielä pitkin viikonloppua (käyty mm. seuraamassa vaalikokousta), mutta niihin en valitettavasti ehtinyt mukaan. Ensikertalaisen nakki mm. messuständilla ja muut mielenkiintoiset ohjelmat veivät viikonlopun tunnit tehokkaasti. Ensi kerrallekin jäi siis vielä nähtävää.

PÄÄPÄIVÄ

Varsinainen tapahtumapäivä lauantaina 12.11. kului vauhdikkaasti. Aamu alkoi parin tunnin Lupa Innostua – ständivuorolla ja lupien jakamisella messuvieraille, jonka jälkeen ohjelmassa oli debattia pariin otteeseen ja mm. Stella Polariksen luento aiheesta vuorovaikutus. Debatin osanottajien argumentointikyvyt löivät ällikällä ja useampaan otteeseen haaveilin salaa, että itsekin osaisin olla yhtä oivaltava ja näppärä väittelijä. Erityisesti Debatin finaalissa kilpailijat saivat yleisöstä raikuvia suosionosoituksia, kohahduksia ja naurunremakkaa osuvien kaneettien

jälkeen. Yleisöä oli sekä karsinnoissa että finaalissa reippaasti ja Debattia selvästikin arvostetaan tärkeänä osana nuorkauppakamaritoimintaa. Stella Polariksen Sari Havas ja Micke Rejström vetivät upean havainnollistavan esityksen vuorovaikutuksesta ja improvisaatioiden kautta toivat esille monia hyvin tyypillisiä työelämän tilanteita ja toimintamalleja, joihin itsekin tunnistan syyllistyväni. Teimme yleisössä myös useampia pariharjoituksia, jotka herättivät kyseenalaistamaan ja miettimään omia toimintamalleja. Parinani oli joensuulainen Senaattori, jonka kanssa heittäydyimme tehtäviin täysillä. Kyseisen herrasmiehen kanssa vastakohtaiset roolimme uutena ja vanhana kamarilaisena korostuivat hyvällä tavalla ja uskon, että saimme molemmat harjoituksista paljon hyviä oivalluksia. Ainakin itse pohdiskelin asioita pariinkin otteeseen vielä jälkeenpäin.

ILTAOHJELMAT

Iltajuhlat olivat varsin erilaiset. Jos tulojuhlassa vain pääasiassa pidettiin hauskaa, iltagaalassa kaikki tehtiin taiteen sääntöjen mukaan (ainakin ruokailun loppuun saakka). Tulojuhlassa vaihdettiin kuulumisia vanhojen tuttavien kanssa, tavattiin uusia tuttavuuksia ja vietettiin aikaa yhdessä. Hetkellisesti yleisön huomion varasti Tampereen kamari, joka promosi kevään kansallista kokousta mm. upealla ja mahtipontisella ilotulituksella. Kieltämättä ilotulitus nosti mieleen kysymyksiä siitä, mitä kevään kokouksessa mahtaisi olla luvassa. Omalta osaltani päätin illan jo puolen yön tietämillä, sillä aamun ensimmäinen ständi vuoro oli iloisesti ”osunut” kohdalleni. Lauantain iltajuhlassa koko tunnelma oli täysin erilainen kuin perjantaina. Kaikista kuoriutui kuninkaita ja kuningattaria, kun ykköset vedettiin ylle. En ole aikaisemmin päässyt osallistumaan vastaavan- tyyppiseen tilaisuuteen ja omakin olo oli varsin juhlallinen. Pieniä naisellisia haasteita, kuten sukkahousujen repeäminen ja hiusten itsepäisyys, lukuun ottamatta kaikki oli täydellistä. Juhlan puitteet Joensuu Areenalla olivat yllättävän toimivat, ruoka oli hyvää ja viini virtasi sopivasti. Saatiinpa Tammerkoskelle uusi Senaattorikin. Vaikka en vielä uutukaisuuttani ymmärräkään täysin Senaattorin arvon merkitystä, minusta oli ihanaa ja liikuttavaa seurata, millaisen ilon uusi Senaattori sai osakseen sekä oman kamarin edustajilta, että muilta kamareilta ja kuinka liikuttunut hän itse oli uudesta tittelistä. Selvästikin kyse on

arvosta, jota ei noin vain jaella ja jonka saaja on antanut kamaritoiminnalle valtavan panostuksen useilla osa-alueilla. Juhlan virallisen osuuden viimeisteli Happoradio comeback–keikalla ja viimeistään siinä vaiheessa korot heitettiin kattoon. Vanhana Happoradio– fanina bändivalinta ei olisi voinut osua enempää nappiin. Virallisen osuuden jälkeen juhlat jatkuivat hotelli Kimmelin yökerhossa ja yökerhon sulkeuduttua kuulemma hotellin käytävillä. Käytäväosuuteen en enää itse osallistunut, mutta seuraavan aamun tarinoinnin perusteella hauskaa oli riittänyt vielä pitkälle aamuun asti.

LOPUKSI

Sunnuntaille 13.10. oli vielä ohjelmassa virallista kokoustamista, mutta suurin osa taisi nukkua kokouksen yli suosiolla. Edessä oli kuitenkin vielä pitkä kotimatka Innostus-bussissa. Toiset lähtivät sunnuntaina aamiaiselta kuohuvan kautta uuteen nousuun, mutta toiset joutuivat jo aloittamaan maanantaihin valmistautumisen veden voimin. Valitusta linjasta riippumatta paluumatka oli melkein yhtä hilpeä, kuin tulomatkakin. Tosin paikka paikoin koko bussi taisi uinua samaan tahtiin. Kokona isuutena vaa l i kokousviikonlopusta jäi hienot tunnelmat ja seuraavalle reissulle lähden mukaan ilman muuta, mikäli se muun elämän kannalta vain onnistuu. Tammerkoskelaisten kanssa pääsi hienosti heti jutun juureen kiinni ja viikonlopun intensiivinen yhteinen touhuilu oli hieno tapa päästä porukkaan sisälle. Alusta asti on ollut selvää, että porukassa on hienoja ihmisiä, mutta reissun jälkeen tunne vain vahvistui entisestään. Ja jos jotain mietityttää, niin juhlavista tilaisuuksista huolimatta Joensuussa ei tosiaankaan jäykistelty. Virallinen voi näissä hommissa olla rennostikin.

TAMMERKOSKEN NUORKAUPPAKAMARIN TUOREET SENAATTORIT

Tuore senaattori Jenni Salmenkangas ja kultainen kansio

Teksti: Hannu Järvimäki Kuvat: Osmo Soinio ja Hannu Järvimäki

ENSIMMÄINEN KYSYMYS JA SUORAAN ASIAAN, MILTÄ TUNTUU NYT OLLA SENAATTORI?

Jenni: Tuntuu ihan todella hienolta! Pääsin hienoon joukkoon ja olen iloinen, että saan jatkaa JC-askareissa vielä kypsemmässäkin iässä. Aikanaan kun tulin kamariin opin sen, että senaattoriksi ei taida päästä ihan helposti. Tämä arvonimi on kyllä hieno kiitos siitä panoksesta, jonka olen tullut tehneeksi näiden 9 vuoden aikana. Ja itse asiassa vielähän ne hommat minulla jatkuu! Sari: Vähän samalta kuin hääpäivää seuranneena aamunakin.. maailma näyttää edelleen samalta ja nimen perään on tullut yksi titteli lisää: Senaattori 72494. Olen onnellinen ja ylpeä, että minusta on tullut Tammerkosken kamarin senaattori. Pääsen liittymään arvostamieni henkiöiden ja minulle jo vuosien takaa rakkaiden kamarimme senaattorien seuraan.

MITEN KAMARIURASI SAI ALKUNSA?

Jenni: Isäni oli aikanaan Tampereen nuorkauppakamarin jäsen, joten tiesin hyvin järjestön olemassaolosta. Kun olin päässyt työelämään, niin koejäsenyys oli kyllä toistuvasti mielessä, mutta unohtui sitten muiden askareiden vuoksi. Ratkaiseva siirto tuli sitten ihan muulta suunnalta: kunniajäsenemme Kirsi Koski teki vanhempieni kanssa asuntokaupat ja siinä sivussa sai aktivoitua minut vihdoin koejäseneksi. Sari: Liityin syksyllä 2001 kamariin Pirkanmaan Nuorkauppakamarin senaattori Kristiina Lehtolan suosittelemana. Kummikseni sain Erika Hildenin ja kamariura lähti todella vauhtiin, kun aloimme kevättalvella 2002 tekemään Kamarille Paras kamaritoiminta palkintohakemusta. Huhtikuussa pokkasimme Parhaan kamarin palkinnon ja juhlimme kunnon delegaatiolla Rytmiä ja Romantiikkaa -vuosikokousristeilyllä. Sain samalla reissulla myöskin ensikosketuksen JCI:n johtoon, sillä tapasin silloisen maailmanpresidentti Salvi Battlen.

MITÄ TEET TYÖKSESI JA MITEN OLET PYSTYNYT HYÖDYNTÄMÄÄN JC-TOIMINTAA TYÖELÄMÄSSÄ?

Jenni: Olen työssä OpusCapitassa, joka kehittää asiakkaidensa taloushallinnon prosesseja automatisoinnin ja ulkoistuspalveluiden avulla. Vastaan siitä, että CRM-järjestelmämme palvelee parhaalla tavalla eri liiketoiminnan prosesseja, kuten myyntiä, markkinointia, asiakaspalvelua ja laskutusta. Roolini on sopiva risteytys järjestelmänörttiä ja bisneskehittäjää. Työni on hyvin kehitysorientoitunutta ja kansainvälistä. OpusCapita toimii yhdeksässä Euroopan maassa. Työelämässä muutos on jatkuvaa. JC-toiminta on opettanut hyviä keinoja muutoksen hallintaan, koska meillä jokainen vuosi on erilainen. Täytyy osata luopua vanhasta ja tarttua reippaasti uusiin haasteisiin ja perehdyttää muita. Toinen erinomainen hyöty on ollut kokemus erilaisten ihmisten johtamisesta ja erityisesti omien kehityskohteiden tunnistaminen. Koen, että olen

JC-oppimiskokemusten ansiosta ollut työelämän johtamistilanteissa ollut askelen edempänä. Tietysti myös kansainväliset tapahtumat ja erityisesti twinningin kautta saatu Euroopan maiden kulttuurituntemus on auttanut nykyisessä kansainvälisessä työtehtävässäni. Sari: Olen partner ja KHT-tilintarkastaja PwC:llä. Olen 28 hengen asiantuntijatiimin johtaja ja päivätyökseni autan pörssiyhtiöitä erilaisiin pääomatransaktioihin (osakeannit, velkakirja-annit, listautumiset) liittyvissä asioissa. Konsultoin myös IFRS- kysymyksissä, yrityskauppoihin liittyvissä laskentakysymyksissä sekä pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuuteen liittyvissä asioissa. Aloitin PwC:n Tampereen toimistolla ja siirryin IPP vuoteni aikana Helsingin toimistolle, jossa edelleen vaikutan. JC-toiminnasta on ollut monenlaista hyötyä työelämässä: olen oppinut rohkeasti menemään epämukavuusalueilleni, kokeilemaan uusia asioita sekä saanut roppakaupalla itseluottamusta onnistumisista sekä arvokasta oppia epäonnistumisista. Olen ollut lähes kymmenen vuoden ajan erilaisissa esimiesrooleissa, joihin kamarissa hankittu käytännön johtamis- ja projektityökokemus erilaisten ihmisten johtamisesta on antanut paljon. Olen myöskin osallistunut debattiin, puhekilpailuun, erilaisiin esiintymiskoulutuksiin sekä esim. puheenjohtaja vuotenani pidin useita julkisia puheita. Kaikki nämä ja lukuisat muut tilanteet ovat vahvistaneet erityisesti esiintymisvalmiuksia. Luonnollisesti koko Suomen kattava kontaktiverkko on monessa tilanteessa ollut hyödynnettävissä, kun kamareista tutut henkilöt tulevat myös työelämässä vastaan. Näin jälkikäteen voi sanoa, että aktiivisista kamarivuosista on jäänyt varsin laaja skaala erilaisia hyödynnettäviä asioita. Hyöty ehkä ollut helpompi nähdä nyt jälkikäteen kuin aktiivisina kamarivuosina.

OLET TE MOLEMMAT TOIMINEET K AMARIVIROISSA USEILLA ERI TASOILLA. KERTOKAA MUUTAMA ASIA MIKSI JC-URALLA KANNATTAA SUUNNATA MYÖS OMAN KAMARIN ULKOPUOLELLE?

Jenni: Ihan pelkästään jo mahtavien ihmisten vuoksi kannattaa aktivoitua myös oman kamarin ulkopuolella! Tammerkosken kamarin verkostossa on noin 100 mahtipersoonaa, kun Suomen laajuisesti meitä on reilu 4.000, ulkomaista puhumattakaan. On ollut varsin opettavaista tutustua kaikkien suomalaisten nuorkauppakamareiden toimintaan ja palkitsevaa päästä sparraamaan eri tilanteissa olevia JC-kollegoita. Olen oppinut heiltä paljon. Uskon, että myös Tammerkosken kamarin kannalta on ollut hyvä tuoda joitakin kokemuksia takaisin päin jalostettavaksi meidän omaan käyttöön. Keskusliiton hallituksessa on päässyt tekemään linjauksia ja vaikuttamaan siihen miltä suomalainen nuorkauppakamaritoiminta näyttää tulevaisuudessa.

Senaattorin arvon Sari Elonheimolle luovuttivat Tammerkosken vuosijuhlassa Suomen Senaatin puheenjohtaja Tapio Somppi, Tammerkosken Senaatin puheenjohtaja Pasi Mäkinen ja PRES 2013 Riikka Töytäri

Sari: Oman kamarin ulkopuolelta saa vauhtia myös oman kamarin toimintaan. Miksi keksi pyörää uudelleen? Suomessa on valtavan hyvää ja laadukasta kamaritoimintaa monessa kaupungissa. Alueellisella ja kansallisella tasolla toimiminen antaa monia kehittymismahdollisuuksia omissa johtamistaidoissa sekä projekteissa. Kansallisen ja kansainvälisen tason tapahtumissa on oma vetovoimansa ja niistä saa taas potkua omalle JC uralle. Ehdottomasti suosittelen rohkeasti lähtemään reissuihin mukaan tai lähtemään alueellisen tai kansallisen tason vastuunkantajaksi.

JC-REISSUT OVAT KAMARITOIMINNAN SUOLA, MIKÄ KOKOUSMATKA SINULLE ON ERITYISESTI JÄÄNYT MIELEEN JA MIKSI?

Jenni: Kyllä parhaat muistot on maailmankokousmatkalta Japanin Osakaan vuonna 2010. Kansainvälisyyspäällikkönä ja matkan vastuullisena toimi silloin tammerkoskelaisille tuttu Tiina Tykkyläinen. Hän sai houkuteltua Euroopan suurimman delegaation mukaansa ja meitä suomalaisia oli paikalla noin 300! Sen porukan kesken pääsimme näkemään ja kokemaan monenlaista. Reissun aikana sushista tuli uusi lempiruokani ja selvisin gaalaillallisesta turkulaisten pöydässä. Osakasta jatkoimme Titan kanssa Guamille viettämään lyhyttä rantalomaa. Suosittelen ehdottomasti selvittämään kansainvälisten kokousmatkojen jatkoreissumahdollisuudet.

Sari: Tähän ei ole kuin yksi oikea vastaus ja se on Fukuokan maailmankokous 2004 Japanissa. Tapasin siellä mieheni Mikon, joka oli tuolloin Turun kamarin jäsen. Ilman siis tuota JC maailmankokousmatkaa en olisi tavannut elämäni

rakkautta eikä meillä olisi kahta ihanaa lasta! Tästä “JC-fuusioista” johtuen meitä on sitten neljä senaattori Elonheimoa: mieheni ja minä, lankoni sekä appiukkoni. Lapsillamme ei tule siis olemaan helppoa..

ME KAIKKI HALUAISIMME URAMME PÄÄTTEEKSI SAADA SENAATTORIN ARVON. MUTTA MITÄ SEN SAAMINEN VAATII?

Jenni: Sitä, että innostut tästä touhusta ihan tosissasi. Sen innostuksen voimin jaksaa tehdä ne tuhannet työtunnit, jota senaattoriarvo edellyttää. Senaattorit ovat sellaisia henkilöitä, jotka ovat tehneet paljon paitsi oman kehittämisensä, myös koko järjestön kehittämisen eteen. Jokainen senaattori on antanut merkittävän panoksen myös oman kamarinsa ulkopuolella. Se voi olla panos omien JC-virkojen muodossa, mutta myös esimerkiksi muiden JC-kollegoiden/kamareiden tukemista ja sitä kautta laajempaa järjestön toimintaan vaikuttamista. Sari: Minulle senaattoriarvo on aina ollut tunnustus ja arvostuksen osoitus pyyteettömästä työstä, itsensä peliin laittamisesta ja yhteiseen hiileen puhaltamisesta. Senaattoriksi voi päästä hyvinkin eri meriiteillä. Sanoisin, että olemalla aktiivinen kamarissa, osallistumalla alueelliseen ja kansalliseen toimintaan, käymällä JC reissuissa Suomen rajojen ulkopuolella sekä antamalla palan itsestään muille pääsee jo pitkälle. Sitä hetkeä, kun senaattoriarvo sitten omalle kohdalle osuus, ei kannata kuitenkaan liian ryppyotsaisesti suunnitella etukäteen. Matka senaattoriarvoon on aivan liian hauska tuhlattavaksi liikaan päämäärätietoisuuteen.

FACT FILES JENNI SALMENKANGAS:

SARI ELONHEIMO:

2004 2005 2007 2008 2009

2003 VP INT 2004 LIO 2004, Team Finlandia ALUE 3 RS (regional secretary) 2006 VP COM 2007 PRES 2008 IPP

Koejäsen VP INT TREAS PRES IPP

Virat Keskusliitossa 2009 VP Aluejohtaja 2010 EVP Kehitysjohtaja 2011 NO kamaritukipäällikkö 2012 Vaalilautakunta 2014 CEA Johdon assistentti

N. 30 kansallista ja alueellista kokousta 9 Eurooppa- ja Maailmankokousta.

32 kansallista ja alueellista kokousta 4 Eurooppa- ja Maailmankokousta

KAMARIURANNE ALKAA PIAN OLLA EHTOOPUOLELLA. MITEN AIOITTE KÄYTTÄÄ KAIKEN SEN VAPAA-AJAN, MIKÄ ENNEN KULUI JC-TOIMINNAN PARISSA?

Jenni: Hyvä kysymys, Hannu. Pitäisiköhän ruveta kutomaan villasukkia? Olen aikeissa hankkia koiranpennun, joten uskon, että karvapalleron kanssa aika kuluu metsälenkeillä ja agilityradalla. Senaattoripuolisoni takaa sen, että olemme varmasti tulevaisuudessakin paljon Tammerkosken ja Turun kamareiden toiminnassa mukana. Sari: Olen ollut sivussa aktiivisesta kamaritoiminnasta jo jokusen vuoden. Helsingistä käsin on ollut hankala osallistua kamarin tapahtumiin ja niinpä olen ollut enemmän hengessä mukana. Vapaa-aika kuluu nykyään lasten Else 3,5 v ja Urho 1 v. kanssa kotona ja välillä perheen kanssa reissaten.

TEIT JENNI TODELLISEN SILMÄNKÄÄNTÖTEMPUN VIIME VUONNA JA MUUTIT TAMPEREELTA TURKUUN. MITES NIIN PÄÄSI KÄYMÄÄN?

Jenni: JC tutustuttaa eksoottisiin ihmisiin ja saa aikaan ennenkuulumattomia tapahtumakulkuja. Jopa sen, että muutin pois Peterin alakerrasta ja maailman parhaasta Tampellan esplanadin JC-taloyhtiöstä. Tutustuin nuorkauppakamarin kautta turkulaiseen Osmoon ja sen pituinen se. Nyt asun Osmon kanssa rivitalossa Turun Suikkilassa. Kanssamme asustaa joka toinen viikko myös Osmon kolme lapsukaista. Hiukan erilaista on elämä nyt, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Tai ehkä yhden. Tervetuloa kylään!

Koska minulla oli ennestään Turussa paljon JC-tuttuja, ei muutto Tampereelta täysin uuteen kaupunkiin ollutkaan niin hurjaa. Minun kannaltani on hienoa, että Turun kamariin valittiin uudeksi jäseneksi meidän Vesa Ohlsson.

JOS TEILLE TULEE VIELÄ MIELEEN JOTAIN, MITÄ HALUAISITTE SANOA KAMARILAISILLE, NIIN SANA VAPAA.

Jenni: Nuorkauppakamari on harrastus, josta sanotaan kliseisesti: saat harrastuksesta irti juuri niin paljon kuin sille annat. Itse olen antanut ne tuhannet työtunnit, mutta saanut kyllä mielestäni paljon paljon enemmän. Olisin tuskin koskaan oppinut tuntemaan nykyisiä parhaita ystäviäni, saanut harjoitella ihmisten johtamista niin suuressa mittakaavassa, päässyt juoksemaan lehmiä/koiria/sikoja karkuun Delhin kaduilla, osallistumaan Pirkanmaan nuorkauppakamarin perustamiseen ensimmäisestä ideasta alkaen tai rakastunut turkulaiseen tilintarkastajaan. Menkää, tehkää ja rakentakaa oma unohtumaton JC-tarinanne! Kiitos, että olette olleet osa elämääni nämä viimeiset 9 vuotta! Sari: Olen ilolla seurannut, että kamarissa on todella hyvä vire päällä eikä “pukukoppihenkeä” ole unohdettu!

GRELICIOUS - SALAATTIA SUUREENKIN NÄLKÄÄN TOIVEIDESI MUKAAN Greli Salad Bar -ketju aikoo muuttaa pikaruokabisneksen ja opettaa suomalaiset syömään salaattia. Ensin valtakunnalliseksi ja jatkossa kansainväliseksi aikova moderni ravintolakonsepti tuo pikaruokamarkkinoille uuden suuntauksen.

Suomen ensimmäinen salaatteihin keskittynyt pikaruokaravintolaketju Greli avattiin Tampereelle 14.10.2013 osoitteeseen Tuomiokirkonkatu 17. Verkkokaupan ja itsepalvelumahdollisuudet tarjoava, terveellinen ravintolakonsepti on ensimmäinen laatuaan koko Euroopassa. Greli aiotaan laajentaa kahdeksan ravintolan franchising-ketjuksi vuoteen 2016 mennessä. - Täysin identtistä konseptia ei tiettävästi ole toteutettu missään maailmalla. Salaattiravintoloina itseään markkinoivien ravintoloiden tuotevalikoimassa on yleensä aina esimerkiksi leipiä, muita kahvilatuotteita, keittoja, pastaa ja wokkeja. Grelissä salaatit ovat ydintuote, ja tämän ajatuksen haluamme viedä myös kansainvälisille markkinoille, kertoo Grelin konseptisuunnittelusta vastaava Tammerkosken Nuorkauppakamarin jäsen Tero Ylönen.

TERVEYSINTOILIJAN JA RAKSAMIEHEN MAKUUN

Grelin päätuotteita ovat valmiit lounassalaatit sekä asiakkaan toiveiden mukaan eri täytevaihtoehdoista koottavat annokset. Salaattien ohella ravintolassa myydään smoothieita, hedelmäsalaatteja, tuoremehuja ja kivennäisvesiä. Salaatti kuitenkin on ja tulee aina olemaan Grelin päätuote. Tuoreus, terveellisyys ja laatu ovat raaka-aineiden kriteerit. Ravintola aikoo käyttää pirkanmaalaisia lähituottajia mahdollisimman paljon sesonkien ja palautteen mukaan tarjontaansa muokaten. Yrityksen tavoite on laajentaa suomalaisten mielikuvaa pikaruoista ja salaatista. Salaatti mielletään usein kevyeksi lounaaksi ja laihduttajien ruoaksi. Greli ei aio profiloitua minkään tietyn ihmisryhmän ravintolaksi, vaikka salaattilounaat liitetään monesti cityihmisten ja hipstereiden elämäntapaan. Ravintola haluaa tarjota ruokailutottumuksiltaan ja persooniltaan erilaisille ihmisille juuri heidän toiveidensa mukaista ruokaa. - Salaatti voi olla kevyt terveysruoka, mutta se on paljon muutakin. Haluamme viestittää ihmisille, että salaatistakin saa vatsansa täyteen. Oikeilla täytteillä niin laihduttaja, toimistotyöntekijä kuin tuhtia lounasta kaipaava fyysistä työtä tekeväkin saavat salaatista itselleen sopivan annoksen, Tero kertoo.

SUUNNITTELE JA MAKSA ANNOKSESI ETUKÄTEEN

Salaa Oy tuo Suomeen myös täysin uudenlaisen tavan asioida ravintolassa. Perinteisissä lounasravintoloissa ja pikaruokapaikoissa annos tilataan paikan päällä. Pahimmillaan koko lounastunti voi kulua ruuhka-aikaan jonottamisessa, tilauksen tekemisessä ja ruoan odottamisessa. Grelissä on ollut alusta lähtien perinteisen palvelukassan lisäksi myös itsepalvelukassa. Verkkokauppa lanseerataan vuoden 2014 alussa. Idea on, että lähitulevaisuudessa annoksensa voi suunnitella, tilata ja maksaa etukäteen. Tilauksensa verkkokaupassa maksaneet asiakkaat saavat noutaa annoksensa kassalta puhelimeen lähetettävän viivakoodin ja myöhemmin QR-koodin avulla.

- Verkkokauppaa kehitetään vaiheittain, koska valmiita toteutuksia tai benchmarkkeja ei juurikaan ole, Tero kertoo.

GRELISTI, KERRO MEILLE MITÄ HALUAT SYÖDÄ

Greli aikoo hyödyntää runsaasti sähköisiä sovelluksia ja sosiaalista mediaa ravintolan kehittämisessä. - Oikeastaan emme kehitä vain ravintolaa, vaan kokonaista uutta ruokailu- ja ajattelutapaa, grelismiä. Grelismin ydinidea on se, että me emme tuputa asiakkaillemme tietynlaisia annoksia. Tarjoamme laajan valikoiman raaka-aineita ja kysymme asiakkaalta, mitä hän haluaisi syödä. - Aiomme hyödyntää verkkokauppaa, sosiaalista mediaa ja muita sähköisiä sovelluksia tulevaisuudessa jatkossa vieläkin enemmän unohtamatta kuitenkaan kasvokkain asiointia. Asiakkaat saavat ideoida meille annoksia ja vinkata vaikka hyvistä lähitilojen raaka-aineista, joita he toivoisivat listallemme. Asiakkaita kuullaan siis sekä kasvokkain että verkossa. Sosiaalinen media mahdollistaa ex tempore -tarjoukset ja niistä tiedottamisen tehokkaasti, Tero kuvailee.

Tervetuloa testaamaan, miltä toiveidesi salaatti maistuu! Grelicious!

Kysy lisää konseptista ja yritysyhteistyöstä Tero Ylönen Hpj ja konseptijohtaja Gsm: +358 40 507 8990 E-mail: tero.ylonen@greli.fi

Kolumni

TAMPEREEN INKA Tampere on ensi vuoden alusta siirtymässä INKA- eli Innovatiivisten Kaupunkien aikaan. Kun itse olen katsellut asiaa kehitysyhtiönäkökulmasta, aihe on ollut pinnalla paljon. Kansalaisten, katukuvan ja lehdistön näkökulmasta koko INKA on kuitenkin vielä ollut aika pimennossa – ja alkaa varmasti vasta ensi vuonna näkyä oikein kunnolla. Mikäs tämä INKA sitten on? Suomen valtio haluaa tulevan seitsemän vuoden aikana nähdä, miten tietyillä aloilla vahvat kaupungit ja alueet vahvistuvat vielä entisestään. Sen vuoksi kaupungit ovat tämän vuoden kuluessa hakeneet valtiolta kansallista vetovastuuta omien vahvuusalueidensa kehityksessä – ja valtio on sitten seitsemään eri teemaan tällaiset eri kaupungeille myöntänyt. Tampere nähtiin ilmeisen vahvana hakijana, sillä tänne myönnettiin ainoana kaupungeista vetovastuita kaksin kappalein. Nämä ovat nimeltään Älykäs Kaupunki sekä Uudistuva Teollisuus ja kuten nimistäkin voi päätellä, molemmat ovat laajoja teemoja ja tulevat sisältämään monenlaista toimintaa. Näihin voi liittyä vaikkapa älykkäitä liikenneratkaisuja, teollisten järjestelmien ja prosessien parannusloikkia ja kaikenlaisen datan ja rajapintojen avausta kehittäjille, kumppaneille ja kansalaisille. Seitsemän INKA-ohjelman toteuttamiseen on vuositasolla varattu 30 M€:n rahoitus

valtiolta, kaupungeilta ja EU:n rakennerahastoista. Näin laajoilla resursseilla pystytään tekemään suuri määrä erilaisia hankkeita teemoihin liittyen ja vaikka osa hankkeista onkin jo alkanut hahmottua, suurin osa lienee vasta muotoutumassa. Uusien hankeideoiden ja konsortioiden, joilla näitä lähdetään tekemään, halutaan varmasti perustuvan enimmäkseen yritysten ideoihin, joten ajat ovat oikeat suunnitelmien laadintaan ja kumppanien innostamiseen mukaan toteutukseen. Itselleni ei ole vielä oikein selvinnyt, miltä INKA näyttää päästyään kunnolla vauhtiin. Uskoisin kuitenkin, että Tampere ja lähiseutu saavat sen myötä hyvät eväät tulevalle seitsemän vuoden kehitykselle. Parhaimmillaan INKAn kuluessa Tampereesta tulee sekä Suomessa että maailmalla tunnustettu kaupunkiälyn toteuttaja ja paikka, jossa teollisuutta ei siirretä Kaukoitään vaan sitä imaistaan päinvastoin takaisin. Ehkäpä nämä molemmat yhdistävänä lippulaivana voisi toimia Metsä Boardin TAKOn tehdas, joka pienen gallialaiskylän tavoin pitää pintansa keskellä Tampereen urbaania keskustaa! - Ville Luotonen

2013 LAHJAKORTIT DIGIPAINO s s s s s s s s s s s s s s

esitteet LEHDET JA KIRJAT KËYNTIKORTIT SUORAMAINOKSET KALENTERIT JULISTEET POSTIKORTIT KUTSU JA KIITOSKORTIT KANSIOT liput KIRJEKUORET TARRAT PAINOTUOTTEIDEN JËLKIKËSITTELY SUORAPOSTITUKSET

ESITTEET KÄYNTIKORTIT

LEHDET

TARRA-ARKIT

Suvantokatu 13, 33100 Tampere puh.03-455 2540 | info@a-print.fi | www.a-print.fi A-print on nyt myös facebookissa: facebook.com/aprint.fi

UUSISSA TEHTÄVISSÄ – RIIKKA JA VESA Teksti: Ville Luotonen Kuvat: Tammerkosken Nuorkauppakamarin arkistot

Vuoden viimeinen Uusissa Tehtävissä –juttu paketoi samaan juttuun kaksi (2) kuluneen vuoden aikana tehtäviään vaihtanutta Tammerkosken Nuorkauppakamarin jäsentä. Nämä kaksi ovat pysyneet saman työnantajan palveluksessa, mutta tehtäviensä lisäksi vaihtaneet myös asuinkaupunkia ja nuorkauppakamaria. Kyseessä ovat tietysti Riikka Jahkonen ja Vesa Ohlsson.

ALOITETAANPA KAUPUNGISTA..

Riikalle uusi asuinseutu eli Helsingin keskusta on jo entuudestaan tuttu ja samoin myös uusi työpiste UPM Oyj:n pääkonttorilla – jossa Riikka on aiemminkin työskennellyt ennen lähtöään Saksaan vuonna 2009. Vesakin palasi tietyssä mielessä juurilleen Varsinais-Suomeen siirtyessään Stera Technologies Oy:n sisällä Turun yksikön päälliköksi. Molemmilla voisi kuitenkin kuvitella kulttuurishokin olleen melkoinen, kun Tampere jäi taakse. Oliko siis iso kynnys hyväksyä työtarjous ja muuttaa pois Tampereelta? ”Löimme aikanaan kavereiden kanssa vedon, jonka mukaan koko porukan tulisi muuttaa tiettyyn aikaan mennessä takaisin Turkuun. Vaikkei pelkästään vedon täyttämisestä ollutkaan kyse, ajankohta oli oikea vaihtaa tehtäviä – asiaa on mietitty koko perheen voimin eikä tytärkään ole vielä ehtinyt aloittaa Tampe-

reella päiväkotia tai koulua. Löysimme myös nopeasti sopivan asunnon”, Vesa taustoittaa. Riikan tapauksessa muutto sujui ehkä vieläkin näppärämmin: ”Irtisanoin vuokralaisen omasta aiemmasta kämpästäni Kampista. Nyt pitäisi enää odotella autopaikan vapautumista – nämä kun ovat Helsingin keskustassa kiven alla.” Kummallakaan ei myöskään kielishokki ollut kovin dramaattinen. Vesa totesi omalla kohdallaan turun murteen ehtineen 15:n Tampere-vuoden aikana perusteellisesti kadota, joten nykyisin paikallista murretta saattaa jäädä jopa fiilistelemään niin, että se vie keskittymisen varsinaiselta keskustelulta.

Herättääkö kevät sinussa

TUNTEITA vai OIREITA?

..JATKETAAN TYÖTEHTÄVILLÄ..

Riikan uudet myynnin Business Controllerin tehtävät koostuvat toiminnan ja talouden ohjauksesta UPM-Kymmenen paperiliiketoiminnan puolella. Uudet tehtävät tarkoittavat Riikan kohdalla eräänlaista vakiintumista projektiluontoisista kehitystehtävistä liiketoiminnan jatkuvaan ohjaukseen tietyn vakioidun kehyksen sisällä ja samalla myös osallistumista kahteen myynnin johtoryhmään. Näihin hommiin Riikan aiempi kokemus erilaisissa sisäisissä kehitysprojekteissa ja talon tapojen, työkalujen ja toimintojen tuntemus tarjoaa monipuoliset ja hyvät lähtökohdat. Keväällä Riikka aikoo joka tapauksessa pitää Business Controllerin tehtävistä pienen tauon ja siirtyä äitiyslomalle. Vesa siirtyi yhtä lailla projektiluontoisemmista tehtävistä ja asiantuntijatyöstä yksikön päällikön saappaisiin, yhteen tiettyyn tehdasmiljööseen ja esimiestyöhön. Ja kuten Riikankin tapauksessa, Vesan aiemmin keräämä laaja kokemus saman konsernin eri toiminnoista ja tehtaista antaa hyvän pohjan yksikön päällikön tehtäviin. Vesa on myös aiemmin toiminut Huurteella tuotantopäällikkönä, joten tuotannon esimiestehtävistäkin on jo kokemusta. Verrattuna asiantuntijarooliin nykyisissä tehtävissä fyysisellä läsnäololla on paljon suurempi merkitys - aiemmin työajat olivat itse vapaasti määriteltävissä, kun taas nykyisin tarvetta matkustamiseen ei juuri ole ja virka-aika 8-17 tulee vietettyä tiiviisti tehtaalla.

Unohda oireet ja

RAKASTU KEVÄÄSEEN! Allergisen silmätulehduksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon

..JA ENTÄPÄ NUORKAUPPAKAMARITOIMINTA?

Sekä Vesa että Riikka ovat jo ehtineet tutustua myös paikallisiin nuorkauppakamareihin. Vastaanotto on kuulemma ollut erittäin hyvä ja vauhdikas – Riikka päätyikin hyvin nopealla aikataululla Helsingin Nuorkauppakamarin DP:ksi eli valmistautuvaksi presidentiksi. ”Helsingin Nuorkauppakamari on Suomen vanhin ja suhteellisen suuri – tavallaan hain samantyyppistä kamaria kuin Tammerkoski ja vastaanotto on ollut tosi hyvä.” Helsingin Nuorkauppakamarin näkyvistä projekteista Riikka mainitsee Vuoden Poliisin, joka lienee tuttu aina Tampereella asti. Vesa taas haki Turun Nuorkauppakamariin, jossa siirtojäsenten hyväksyminen tapahtuu anomusten kautta ja varsinainen aloittaminen vuoden vaihteessa uusien jäsenten ja kummien tapaamisella. Molemmat uusiin tehtäviin siirtyjät ovat siis kaikkiaan viihtyneet hyvin uudella paikkakunnalla ja uusissa tehtävissä, vaikka kuulemma hieman ikävä Tampereelle onkin. ”Lumisia Tampereen talvia varmasti tulee ikävä, Turussa on varmaan enemmänkin loskaa ja lammikoita sekä lyhyemmät pakkasjaksot”, Vesa haikailee. Molemmat toivovat törmäävänsä Tammerkosken porukkaan edelleen erilaisissa tapahtumissa ja toivottavat tammerkoskelaiset tervetulleiksi omien uusien kamariensa avoimiin tapahtumiin. Lisäbonuksena Riikka lupautui tarjoamaan ELE 10.-12.10.2014 Kansallisen vaalikokouksen ajaksi lattiamajoituksen kaikille Tammerkosken Nuorkauppakamarin jäsenille!

LECROLYN® -silmätipat 40 mg/ml, natriumkromoglikaatti allergisen sidekalvotulehduksen hoitoon. Annostus: 1-2 tippaa kumpaankin silmään 2 krt/vrk. Alle 4-vuotiaille vain lääkärin määräyksestä. Hoito aloitetaan viimeistään ensioireiden ilmaannuttua tai ennaltaehkäisevänä. Pipetti on kerta-annostelua varten. Yksi pipetti riittää molempiin silmiin. Avattua pipettiä ei pidä annostuksen jälkeen säilyttää. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Lecrolyn-silmätipat pullossa sisältävät säilytysaineena bentsalkoniumkloridia, joka voi aiheuttaa silmän ärsytystä. Piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen antoa ja asettaa takaisin aikaisintaan 15 min kuluttua. Kerta-annospipetit eivät sisällä säilytysainetta ja sopivat täten säilytysaineille yliherkille potilaille, ja niitä voidaan käyttää kaikentyyppisten piilolinssien kanssa. Raskaus: Ei tiedossa olevia haittoja. Käyttöön tulee kuitenkin olla riittävät kliiniset syyt. Haittavaikutukset: Ohimenevä kirvely, paikallinen ärsytys, näön hetkellinen sumentuminen. Oireiden pitkittyessä käänny lääkärin puoleen. Tutustu pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Apteekista ilman reseptiä. 2/2013

Vuoden 2013 Kohinoiden jokaisessa numerossa on haastateltu (vähintään) yhtä Tammerkosken Nuorkauppakamarin jäsentä, joka on kuluneen vuoden aikana vaihtanut tehtäviään. Kohinoiden toimitus kiittää kaikkia haastateltuja henkilöitä ja toivottaa onnea ja menestystä Uusissa Tehtävissä.

ESITTELYSSÄ TAMMERKOSKEN HALLITUS 2014 Teksti: Bertta Häkkinen Kuvat: Hannu Järvimäki

Hallitusakatemia 2013 Uuden hallituksen ensimmäisenä tehtävänä oli osallistua ”Tehdään Historiaa” –koulutukseen, eli alue C:n hallitusakatemiaan, joka järjestettiin marraskuun lopussa Porin Noormarkussa. Hallitusakatemian tarkoituksena on antaa valmiuksia toimia paikallisen nuorkauppakamarin hallituksen luottamustehtävissä. Päivän aikana tuleva aluejohtaja Jenni Rajahalme summasi toimivan hallituksen kipukohdat sekä välitti positiivista fiilistä ensi vuoden projekteihin. Itse koulutuksessa käsiteltiin hallituksen toimintaan liittyviä aiheita lohkoittain ja heräteltiin Janne Viinikkalan opastuksella myyntiajattelua osaksi nuorkauppakamaritoimintaa. Päivän paras anti oli kuitenkin verkostoituminen C-alueen tekijöiden kanssa. Oli hienoa kuulla muiden kamarien toimintatavoista ja projekteista – meillä on paljon opittavaa toisiltamme!

1. AMMATTI JA TOIMENKUVA 2. ROOLI JA YDINTEHTÄVÄT 2014 HALLITUKSESSA 3 A. MIKSI OLET MUKANA 2014 HALLITUKSESSA? 3 B. MIKÄ ON TAVOITTEESI TULEVALLE VUODELLE? 4. MIKÄ ON TOTEEMIELÄIMESI JA MIKSI?

PETER RASMUSSEN, 33

1. Asianajaja, asianajotoimiston osakas, painin päivisin (ja öisinkin) erityyppisten liikejuridiikan alan ongelmien kanssa. 2. COM. Vastaan kamarin sidosryhmäsuhteista, yhteistyökumppanuuksista, business-verkostoitumisen kehittämisestä ja yhteiskuntasuhteista. 3. a. Vierivä kivi ei sammaloidu. SECY-vuosi on takana, uuteen hallitukseen on hyvä saada vanhaakin verta ja COM-lohkon jutut tuntuvat kovasti oman näköisiltä. b. Matrikkeliprojektissa räjäytetään vanhat ennätykset! Sen jälkeen keskitytään isosti kamarin brändäämiseen ulkopuolisten silmissä. 4. Kalasääski. Tarkkailee jatkuvasti sopivan oloisia turjakkeita ja iskee kohteeseen täysillä kiinni sellaisen löytyessä.

RIIKKA TÖYTÄRI, 34

1. Yrittäjä, tapahtumien tuottaja 2. IPP eli Immediate Past President. Hallituksen yleinen tietopankki jonka vastuulla on koejäsenten rekrytointi 3. a. Menevän pressa-vuoden jälkeen on mukava jäähdytellä vielä vuosi ja todeta, että ilman IPP-vuotta tulisi varmasti vierotusoireita. 4. Suomenhevonen. Monikäyttöinen ja toimii myös pakkasella.

PETRI VUORENPÄÄ, 33

1. Diplomi-insinööri, tuotepäällikkö 2. LIO, tiedotuksen varmistaminen 3. b. Olen tekemässä vuodesta 2014 ikimuistoista kamarivuotta. Tavoitteenani on pitää kamarilaiset ja muut tahot tietoisena siitä mitä kamarimme puuhailee ja samalla säilyttää pieni pilke silmäkulmassa. 4. Karhu. ”Ei karhutkaan koko ajan jaksa riehua, ne syö välillä marjoja”

NORA HASAN, 32

1. Toimitusjohtaja. Ravintolatyö ja johtaminen. 2. Yksilölohko (IND) keskittyy koulutustoimintaan erityisesti yksittäisen jäsenen kehittämiseen. Se sisältää kaikki henkilökohtaisen kehityksen alueet kattaen myös sosiaalisen, taloudellisen, fyysisen ja henkisen kehityksen. 3. b. Tavoitteenani on saada järjestettyä jäsenistölle raikkaita, hyödyllisiä ja houkuttelevia vaihtoehtoja henkilökohtaisen kehittämisen saralla. Toivon, että mahdollisimman moni kokisi positiivisia ahaa -elämyksiä seuraavan vuoden aikana. 4. Norsu. Omistaan huolta pitävä laumaeläin. Arvostaa ikää ja viisautta. Rakastaa mutakylpyjä, vedellä lutraamista sekä hiekassa kieriskelyä

HARRI VUOLLE, 36

1. Lead Product Manager. Sama suomeksi: tuotepäällikkö tulevalle Lumia-tuotteelle. 2. Puheenjohtaja. Pidetään joukkue kasassa ja valmennetaan siitä irti enemmän kuin mitä osien summa olisi yksinään. 3. b. Strategia ohjaa kaikkea kamarin toimintaa. 4. Mörkö. Introvertti joka kaipaa omaa rauhaa kaiken kohinan keskellä.

EIJA HEIKKILÄ, 28

1. Lakimies, Hyvin moninaisten juttujen hoitaminen, painottunut yksityispuolen asioihin. 2. VP LOM. Vastaan ensi vuonna kamarimme kuukausitapahtumien järjestämisestä. 3. a. Olen mukana hallituksessa, koska en ole aikaisemmin toiminut minkäänlaisessa hallitusvirassa ja haluan lähteä haastamaan itseäni sekä keräämään roppakaupalla uusia mahtavia kokemuksia! 4. Susi. Eläin, joka jostain syystä herättää minussa kunnioitusta. Susi on laumaeläin, kuten minäkin.

VILLE LUOTONEN, 31

1. Ohjelmajohtaja - ICT:n soveltaminen eri aloilla, kehitysprojektit 2. SECY. Asioiden ja päätösten pitäminen järjestyksessä ja ryhdissä, kokousten valmistelu ja päätösten huolehtiminen käytännön toimiksi. 3. b. Tavoitteenani on hoitaa oma roolini ripeästi ja asiallisesti, jotta koko hallituksen on helppo toimia. Sopiva yhdistelmä joustoa ja pahaa poliisia. 4. Dahu. Tutustukaapa itse, minkälainen eläin on kyseessä!

TEIJA SIREN, 33

1. Tradenomi, vastaan perheyrityksemme markkinoinnista 2. Kansainvälisten asioiden lohko (INT) hoitaa mm. kokousmatkojen koordinoinnin, twinning-toiminnan kehittämisen sekä kansainvälisen humanitäärisen toiminnan. Hallituksessa pyrin olemaan rakentava kriitikko, joka INToilee ja nauraa niin, että tarttuu. 3. a. Hallitusvirka antaa etuoikeutetun paikan katsoa ja kehittää kamarimme toimintaa. Tyypit on huikeita, tekeminen laadukasta ja lopputuloksesta kaikilla on Lupa Innostua. 4. Rotta. Sosiaalisuus. Oman ryhmän reviiriä puolustetaan. Rotta voi syödä tiensä läpi betonin, lyijyn ja muovin.

BERTTA HÄKKINEN, 27

1. Tuottaja ja toiminnanjohtaja. Projekteina MindTrek festivaali ja ICE LIVE Business Forum. 2. TREAS. Rahastonhoitajana vastuullani on pitää kamarin talous tasapainossa, eli suunnitella ja valvoa budjettia. Samalla pyrin tukemaan muita lohkoja ja projektipäälliköitä omassa toiminnassaan. 3. a. Haluan haastaa itseni kokeilemaan uusia asioita ja oppimaan uutta. Hallituksessa pääsen mukaan JC -toiminnan ytimeen ja ainutlaatuiseen huipputiimiin. Haluan olla paikalla vaikuttamassa, innostumassa ja luomassa yhteistä henkeä vuodelle 2014. 4. Saukko. Saukko löytää iloa jokapäiväisistä elämäntapahtumista, saukolle elämä on leikkiä.

Tehtiin markkinointia sitten B2B tai B2C, vastaanottaja on aina ihminen. Mek채채n emme puhu mainosjargonia, vaan aina suoraan, ihminen ihmiselle.

www.radikal.fi

Kivenkovat laitteet ja asiantunteva palvelu Sandvik Mining and Construction Oy Puh. 0205 44 121

Sandvik_Yleis_NuorKK_73x135.indd 1

4.4.2013 7.08

TWINNING HOLLANNISSA 16.-18.5.2014 Teksti ja kuvat: Pekka Nurmi

Sports & Fun -teemainen twinning siintää näköpiirissä ensi toukokuussa. Junior Kamer West-Friesland järjestää ohjelman, jossa kuuleman mukaan on limusiineja, vierailuja Hoornin kaupungin eri puolilla ja mahtavat bileet. No ohjelma täsmentyy vielä tammikuun aikana tarkemmaksi, mutta se tiedetään että Hoornissa järjestetyt twinningit ovat olleet huippusuosittuja. Siis mikä twinning? Twinning on verkostoitumista Hollannin, Belgian, Saksan, Iso-Britannian ja Suomen edustajakamareiden välillä. Käytännössä verkostoitumista tehdään matkaamalla vuorovuosin eri maihin, majoittumalla kotimajoitukseen, tutustumalla kamarilaisiin ja heidän kaupunkiinsa sekä tietenkin juhlistamalla twinning -verkostoa vuosittain vaihtumalla teemalla.

Edellisen kerran Hollannissa juhlittiin Pirates -teemalla. Viikonlopun kustannus on sovittu n. 110 € tasolle sisältäen majoituksen, ruuan, ohjelman ja iltajuhlan. Itselle maksettavaksi tulee tuon summan lisäksi siis vain matkat Hollantiin. Viimeksi meitä oli matkassa mukana n. 20 henkeä, joten eiköhän paranneta viime kerrasta ja lähdetä siitä että saadaan vähintään yhtä iso joukko matkaan mukaan!

TÄSSÄ MUUTAMIA EHDOTUKSIA MATKAOHJELMAKSI: Vaihtoehto 1: Lennot Helsingistä Amsterdamiin Finskillä pe 16:15 ja paluu su 18:50, tai KLM klo 14:05 ja paluu su 20:35. Matkat Amsterdam-Hoorn järjestyvät joko Junalla (n. 9 €) tai saamme kyydin.

Vaihtoehto 2: Lennot Tampereelta Ryanairilla Bremeniin pe ip, paluu ma aamuna + autovuokraus Bremen + 1 yö Bremenissä. Kootaan porukkaa yhteisiin autoihin, esim. 4 henkeä per auto kustantaa polttoaineineen n. 40 € per henkilö. Vaihtoehto 3: Seikkailureitti Tre-TkuTukholma jne... Vaihtoehdoille 1 ja 2 löytyy varmasti seuraa, joten lippuja voi varailla huoletta. Kannattaa olla nopea, että saat halvat liput!

VUOSIJUHLA KULTAISEN 1920-LUVUN TYYLIIN

Teksti: Tytti Vasell Kuva: Hannu Järvimäki

Joka marraskuu viitisenkymmentä Tammerkosken jäsentä, koejäsentä, senaattoria ja OBAGia puolisoineen kokoontuu vuosijuhlaan muistelemaan kulunutta kamarivuotta ja katsomaan, kun seuraavan vuoden PRES, eli puheenjohtaja saa käädyt harteilleen.

Syksyn alussa, kun pressamme Riikka soitti, ja kysyi lähtisinkö projektipäälliköksi vuosijuhlatiimiin, en osannut muuta kuin lupautua. Mammaloman inspiroimana kokosin tiimiin muita ”mammoja”, ja ilokseni Hanna (Rinta) ja Maikku (Sederholm) vastasivat kutsuuni myöntävästi. Ideointiin lupautui myös Karoliina (Lehtonen) ja lopputiimi koostui innokkaista uusista jäsenistä ja koejäsenestä. Eija (Heikkilä), Saara (Pynnönen) ja Kati (Vasell) olivat alusta asti aktiivisesti mukana. Tapaamisten ja ahkeran facebookkailun myötä tyttöenergiaa pursuava tiimi päätti järjestää säkenöivät, hienostuneet, glitterillä ja bling blingillä maustetut kekkerit elokuvan ”The Great Gatsby” – tyyliin. Juhlia ideoitiin lounailla, kahveilla, elokuvaa katsellen ja ohjelmaa tarkasti suunnitellen. Kun pressakin innostui aiheesta, päätimme varovaisesti kokeilla, mitä hallitus tuumaisi, jos mukaan saataisiin myös perinteisen livemusiikin lisäksi hieman toisen tyylinen live-esiintyjä – nimittäin burlesque-taiteilija Olivia Rouge. Juhlailta, lauantai 16.marraskuuta vietettiin ravintola Mylläreissä kolmen ruokalajin menun, Annan (Länninki) kauniin laulun, vuoden tekijöiden palkitsemisen, käätyjen vaihdon, liveohjelman ja musiikin

Poispotkittavien Sarin, Ellan ja Samin päätä ei huimannut kamariuran päättyessä

POISPOTKIJAISET Teksti ja kuvat: Saara Pynnönen ja Hanna Rinta

parissa. Pienen (asiaan kuuluvan) alkusäädön jälkeen juhlaa vietettiin rennoissa, iloisissa ja ajoittain herkissäkin tunnelmissa. Iloa, naurua, tanssia ja onnen kyyneleitä – kuten kunnon kamarijuhlissa kuuluukin. Erityistä arvokkuuden tuntua ilta sai, kun senaatti antoi senaattorin arvonimen Sari Elonheimolle. Sarin kunniaksi skoolasimme kuohuvaa ja hänet lämpimästi toivotettiin jäseneksi Tammerkosken Nuorkauppakamarin senaattiin. Tuona marraskuisena iltana näimme kauniita ja komeita 1920-luvun teemaan pukeutuneita tammerkoskilaisia, saimme nauttia toistemme seurasta, tutustua uusiin ihmisiin, tanssia, laulaa ja nauraa. Kiitos projektitiimille: Hanna, Karo, Maikku, Saara, Eija ja Kati. Onnea Sari senaattorin arvosta ja onnea vuoden 2014 haasteisiin PRES Harri Vuolle! Mukavaa joulun aikaa ja mukavia yhteisiä hetkiä kiireisen arjen keskelle,

Kamaristamme potkittiin tänä vuonna pois Sami Alppiranta, Eila Aalto, Sari Koli ja Annukka Lagerstam. Päivän ohjelmaan pääsivät osallistumaan pahaa aavistamattomat Sami, Eila ja Sari. Päivä alkoi aurinkoisesti pyynikin näkötornilla munkkikahvittelulla – vaikkakin kaikilla oli epäilykset jo heränneet nähdessään tornin ulkopuolella kypäriä ja köysiä. Epäilys osoittautui todeksi, poispotkittavat saivat nähdä vaivaa (pelkoa, jännitystä, huimausta ja hikeä) päästäkseen kamarista. Pro kiipeily Kelo & Kallio oli tuottamassa potkittaville ikimuistoisen elämyksen, köysilaskeutumisen pyynikin näkötornista, joka on yksi Tampereen korkeimpia paikkoja. Näkötornista on huimaavat näköalat, etenkin alas katsoessa. Jokaista laskeutuvaa tuntui eniten jännittävän ensimmäinen askel alaspäin, sen jälkeen matka oli nautiskelua, elämystä ja onnistumisen tunnetta – kuten nuorkauppakamariurakin! Laskeutumisen päätteeksi kilistimme kuohuvat ja päädyimme pitkälle lounaalle ravintola Tuulensuuhun. Juttua ja muisteluita olisi riittänyt koko päiväksi. Keskustelu siitä, mitä kamaritoiminta on kullekin antanut, oli hauskaa kuulla, sillä se keskustelu ei loppua olisi löytänyt.

Tytti Vasell

EDUTECH. TAHTOA JA TULOKSIA. Edutech tarjoaa Tampereen teknillisen yliopiston osaamiseen perustuvaa täydennyskoulutusta. Koulutuksissamme voit syventää liiketoimintaosaamistasi ja asiantuntijuuttasi sekä perehtyä uusien teknologioiden luomiin mahdollisuuksiin. Myynnissä olevia koulutuksiamme: Advanced Scrum: Accelerating Scrum with Patterns, 27.3.2014 Architecture for Scrum Teams Training, 17.–18.3.2014 Big Data ja data-analytiikka liiketoiminnan kehittämisessä, 12.3.–15.10.2014 Certified ScrumMaster Training, 20.–21.3.2014 Certified Scrum Product Owner Training, 24.–25.3.2014 Koulutussuunnitelma päivässä, varaa oma aikasi Liiketoiminnan johtamisen valmennus, alkaa 13.2.2014 Talouden johtaminen 10.–11.4.2014 Älykäs tuote- ja tuotannon kehittäminen, alkaa 10.3.2014 Kiinnostaako yrityskohtainen toteutus? Ota yhteyttä!

Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutech Hermiankatu 1, 4. krs, PL 589, 33101 Tampere

www.tut.fi/edutech

TAMMERKOSKI KOULUTTAA:

”TYÖOIKEUTTA FOR DUMMIES” ELI TYÖOIKEUTTA KANSANTAJUISESTI Teksti: Anu Aittoniemi Kuva: Saara Pynnönen KOULUTTAJINA TOIMIVAT Asianajaja, varatuomari Kirsi-Marja Salokangas t erikoistunut työoikeuteen, sopimusoikeuteen ja julkisiin hankintoihin Asianajaja, varatuomari Peter Rasmussen t erikoistunut liikejuridiikkaan ja siihen liittyvään riitelemiseen

Kouluttaja Peter Rasmussen kertoo kamarilaisille lakipykälien koukeroista

Marraskuisen koulutuksen aiheina olivat työsopimuksen laatiminen ja muuttaminen sekä kilpailukielto- ja salassapitoasiat. Käytännönläheinen koulutus kiinnosti niin jäseniä kuin senaattoriporrastakin. Työsopimuksen osalta käsiteltiin työsuhteen peruskysymyksiä: miten työsopimuksen ehdot laaditaan, mistä pitää/olisi hyvä sopia ja mistä ei voida pätevällä tavalla sopia. Lisäksi käsiteltiin niitä tilanteita, joissa työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa puolin ja toisin. Työsopimuslaista käytiin analyyttisemmin läpi niitä säännöksiä, joista seuraa työntekijälle velvollisuus pitää salassa työnantajansa liikesalaisuudet sekä velvollisuus pidättäytyä työnantajan toimintaan nähden kilpailevasta toiminnasta. Esimerkkien avulla selvitettiin myös sitä, mitä työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia kyseisistä asioista. Kouluttajina toimivat Kirsi-Marja Salokangas ja Peter Rasmussen.

”Koulutus haluttiin pitää nimenomaan työelämälähtöisestä näkökulmasta. Tavoitteena oli, että kamarilaiset joko työnantajan edustajina tai itse työsopimuksen osapuolina osaisivat jatkossa kiinnittää huomioita työsuhteen kannalta olennaisiin asioihin ja myös laittomiin ehtoihin”, kertoo kouluttajana toiminut Kirsi-Marja. ”Osallistujat olivat todella aktiivisia, käsittelimme asioita pitkälle osallistujien kysymysten perusteella, huumoria unohtamatta. Käytimme yhtä koulutukseen osallistunutta diplomi-insinööriä ja hänen sopimusasioitaan ’elävänä esimerkkinä’ siitä, millaiseksi yritys tavallisesti muotoilee asiantuntija-työntekijänsä kil-

pailukiellon”, Peter jatkaa. Koulutuksessa mukana ollut senaattori Leena Sulonen kehuu koulutusta ja kiittää kouluttajia. ”Koulutuksessa esille tulleisiin asioihin tulee syvennettyä liian harvoin. Oli hyvä päivittää tietoja ja oppia kiinnittämään jatkossa huomiota tiettyihin asioihin - toimii sitten työnantajan tai työntekijän roolissa. Ja hienoa, että senaattoritkin voivat osallistua kamarin järjestämiin sangen hyviin ja mielenkiintoisiin koulutuksiin. Kamaritoiminta on Elinikäistä oppimista - Lifelong learning.”

TOIMITKO RAKKAUDESTA VAI PELOSTA? Teksti ja kuva: Johanna Sillanpää

Viitisentoista rohkeaa tammerkoskelaista saapui ottamaan selvää vuorovaikutuksen pimeistä puolista Technopolis Yliopistonrinteelle pimeänä marraskuun iltana. Ammattifasilitaattori Jan-Erik Tarpila, ex-tammerkoskelainen itsekin, laittoi meidät pohtimaan mitä eroa on rakkaudesta tai pelosta kumpuavilla tunteilla ja toiminnalla. Osallistujat pulisivat innokkaina fläppien ympärillä ja listasivat vimmalla näiden vastakkaisten voimien aiheuttamia tunteita ja tekoja. Välillä istuimme ringissä, lähes kuin leirinuotiolla ja puheenvuoro kiersi puisen oksan myötä. Ideana oli, että yksi puhuu kerrallaan ja muut kuuntelevat. Ringin äärellä puhuttiin tärkeistä ja vaikeistakin asioista: itsetunnosta, sen rakennuspalikoista sekä vuorovaikutuksen haasteista.

YRITTÄJÄN ARKEA Teksti: Bertta Häkkinen

Kuva: Antti Rinne

KUKA OLET?

Riikka Töytäri

MIKÄ ON YRITYKSEKSI JA MITÄ SE TEKEE?

Yritykseni on tapahtumatuotantoyritys Thisway Connection. Teen tapahtumakokonaisuuksia, kuten juhlia, seminaareja, tykypäiviä, tapahtumia ja messuja. Asiakkaana yritykset ja yhteisöt. Esimerkkinä voisin nostaa Härmälänrannan Venetsialaisten vastaava tuottajuus.

MITEN PÄÄDYIT YRITTÄJÄKSI?

Kiitän asiasta vallitsevaa taloustilannetta, taantumaa. Vuonna 2009 tapahtuma-alalla oleva työantajani ei voinut enää pitää minua töissä, joten ajauduin tilanteeseen, jossa mietin uuden työpaikan hankkimista tai oman yrityksen perustamista. Lopulta olin niin innoissani tulevasta yrittäjyydestä, että laitoin Y-tunnuksen vetämään. Yritys perustettiin keväällä 2010.

MITKÄ OVAT OLLEET SUURIMPIA HAASTEITA SINULLE YRITTÄJÄNÄ? ENTÄ SUURIMMAT ONNISTUMISET TAI ITSENSÄ YLITTÄMISET?

Yrittäjälle haasteellisinta on vallitsevassa taloustilanteessa menestyminen ja se, että pystyy uutena yrityksenä löytämään oman asiakaskunnan. On ilo, että Thisway Connection on onnistunut tässä. Nuorkauppakamariverkosto on ehdottomasti ollut yksi avaintekijöistä siinä, että yrityksen liiketoiminta on saanut vahvan jalansijan tällä bisnesalueella. Haastavat ja isot projektit antavat mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun. Yleensä onnistumiset huomaa vasta kun projekti on saatettu loppuun. Tällöin pystyy näkemään kokonaiskuvan ja projektin vaiheisiin liittyvän kehityksen. Samalla myös luottamus omaan tekemiseen kasvaa.

MITEN OLET ONNISTUT YHDISTÄMÄÄN PUHEENJOHTAJUUDEN JA YRITTÄJÄN ARJEN?

Itselläni ei ole ollut haastetta yhdistää PRES -vuotta ja yrittäjänä toimimista. JC – verkoston tapahtumat ovat minulle myös oman yritykseni markkinointitilaisuuksia. Tänä vuonna, työn ja vapaa-ajan kalenterit ovat osuneet hyvin onnekkaasti kohdilleen. Tiukan paikan tullen, pystyn saamaan tukea verkostoltani ja kutsumaan apuun ”vara-Riikkoja”. Kaikilla ei ole yhtä joustavia aikatauluja. Kannustan kuitenkin ihmisiä keskustelemaan työpaikoillaan JC –tapahtumien hyödyistä. Se, että on aktiivinen, läsnä toiminnassa ja verkostossa hyödyttää monella tavoin myös muitakin kuin luovalla tapahtuma-alalla olevia yrittäjiä.

MITEN RENTOUDUT

Poikaystävän seurassa.

UNELMATAPAHTUMA, JONKA OLET AINA HALUNNUT TEHDÄ?

Presidentin vastaanotto Tampereella ;)

ANNA-KAISA IKONEN – TAMMERKOSKELAINEN PORMESTARINA

Teksti ja kuva: Hannu Järvimäki

Tätä juttua viimeistellessäni valmistaudun katsomaan televisiosta Suomen Itsenäisyysjuhlien vastaanottoa Tampere-talosta. Taloon kutsuttujen joukosta löytyy myös Tammerkosken Nuorkauppakamarin jäsen, jolle on tämän vuoden aikana ehtinyt tapahtua hyvin paljon. Kyse on tietysti Tampereen kaupungin pormestarista Anna-Kaisa Ikosesta, joka valittiin myös Vuoden Nuoreksi johtajaksi Jyväskylässä Nordic Business Forumin yhteydessä perjantaina 27.9. Sain mahdollisuuden käydä jututtamassa Anna-Kaisaa muutama päivä palkinnon saamisen jälkeen.

URA MITEN OLET EDENNYT URALLASI TAMPEREEN PORMESTARIKSI?

Yhteiskunnalliset asiat ovat perheessämme olleet aina esillä ja isäni on toiminut aiemmin mukana Tampereen kaupungin valtuustossa. Oman urani aloitin julkishallinnon ja järjestökentän kehitys - ja konsultointitehtävissä, toimien muun muassa Kehittämispäällikkönä Pirkanmaan ELY-keskuksessa 2003-2009. Vuonna 2008 lähdin mukaan ehdokkaaksi Tampereen kaupungin valtuustoon, josta tieni eteni Tampereen kaupungin apulaispormestarin viran kautta muutamaksi vuodeksi Valtionvarainministeriöön Valtiosihteerin tehtäviin. Tänä vuonna palasin takaisin Tampereelle Tampereen Kaupungin Pormestarin tehtäviin.

MIKÄ POLITIIKASSA KIEHTOO SINUA?

Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskuntaan liittyvistä asioita. Osittain kiinnostukseen on vaikuttanut se, että jo keskustelimme perheeni kanssa nuoruudessani paljon yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Mutta ehkä se vaikuttavin tekijä on kuitenkin ollut oma haluni vaikuttaa asioihin ja into kehittää kotikaupunkiani.

MITÄ PIDÄT SUURIMPANA YKSITTÄISENÄ SAAVUTUKSENA TYÖURALLASI?

Jo tämän vuoden aikana olen päässyt tekemään paljon hienoja asioita pienempien ja isompien projektin kanssa. Tänä vuonna on saatu päätettyä Rantaväylän tunnelin rakentamisesta, joka on merkittävä investointi koko keskustan kehittämisen kannalta. Samoin saimme vaikeassa taloustilanteessa laadittua taloutta tasapainottavan budjetin. Mutta jos joku pitää onnistuneena prosessina valita, niin uuden elinvoimasuunnitelman valmistelusta olen erittäin ylpeä. Se on hyvällä fiiliksellä rakennettu suunnitelma, jonka Tampereen alueen 80 elinkeinoelämän toimijaa laatijat yhdessä. Suunnitelman nimi on Rock, rauta ja Rakkaus ja se sisältää Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta keskeiset elinkeino-, teollisuus- ja innovaatiopoliittiset linjaukset valtuustokauden ajalle.

MISSÄ NÄET ITSESI 10 VUODEN PÄÄSTÄ?

Sen kun tietäisi, keskityn tällä hetkellä nykyisiin pormestarin tehtäviini. Katsotaan sitten mihin elämä kantaa ja vie eteenpäin tulevaisuuden osalta.

NUORKAUPPAKAMARITOIMINTA KAUANKO OLET OLLUT TAMMERKOSKEN NUORKAUPPAKAMARIN TOIMINNASSA MUKANA?

Liityin mukaan 2000-luvun alkupuolella Kosken Kirsin innoittamana. Sain myös paljon apua tuutoriltani Titta Tuulokselta. Vuonna 2008 toimin vuoden nuori maaseutuyrittäjä – projektin projektipäällikkönä. Samana vuonna sain myös Tammerkosken vuosijuhlassa Licence to Lead- palkinnon. Viime vuosina ajankäytölliset haasteet ovat vähentäneet aktiivista JC-toimintaani, mutta pyrin silti käymään muutamissa kamaritapahtumissa vuosittain.

MITÄ OLET SAANUT TOIMINNASTA ITSELLESI?

Ennen kaikkea ne ihmiset joihin olen päässyt tutustumaan ovat olleet yksi merkittävin asia. Kamarin kautta verkostoni on laajentunut huomattavasti ja olen myös päässyt osallistumaan ainutlaatuisiin tapahtumiin ja kehittämään itseäni johtajana.

IKIMUISTOISIN KAMARITAPAHTUMA?

Tuoreimmassa muistissa on Vuoden Nuori Johtaja- palkitseminen, joka oli erittäin suuri kunnianosoitus. Olen myös viihtynyt erittäin hyvin – lähes joka vuosi - pressan kesäjuhlilla ja Pitkällä lounaalla, joissa pääsee tapaamaan ihmisiä iloisissa tunnelmissa.

JOHTAJUUS VOITIT JUURI VUODEN NUORI JOHTAJA 2013PALKINNON, MITKÄ OVAT MIELESTÄSI JOHTAJAN TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET?

Johtajan pitää pystyä antamaan suuntaa ja visiota. Porukan saaminen mukaan ja valmentava ote edesauttaa sitä, että henkilöiden potentiaali saadaan täysin käyttöön. Pidän siitä, että johdettavat tiimit sisältävät sekä kokemusta että uutta verta.

SAIT PALKINNOKSI 2400 ARVOISEN MENTOROINTIPAKETIN, MITÄ ODOTAT ERITYISESTI TÄLTÄ MENTOROINNILTA?

En ole aiemmin ollut mentoroitavana, joten en tiedä tarkasti mitä on odotettavissa. Mutta odotan todella innolla ohjelman alkamista ja sieltä tulevaa sparrausta.

KETÄ PIDÄT OMANA JOHTAMISEN ESIKUVANASI?

En halua nimetä ketään yksittäistä esikuvaa. Minulla on urani varrella ollut useita todella hyviä esimiehiä, joilta olen oppinut paljon johtamisesta.

PORMESTERIN VAPAA-AIKA MITEN RENTOUDUT?

Silloin harvoin kun vapaa-aikaa löytyy olen perheeni ja lasteni kanssa. Lomalla matkustan mielelläni. Olen ehtinyt kiertämään nuoruudessani kohtuullisen laajasti maailmaa. Nykyään lomamatkat sijoittuvat pääasiassa Eurooppaan tai Suomen eri lomakohteisiin, joihin on helppo mennä myös lasten kanssa. Pyrin myös ylläpitämään kuntoani liikkumalla mahdollisimman paljon.

SUOSIKKIMUSIIKKISI?

Jos yksi pitää mainita, niin sanotaan Sir Elwood

NETTISIVUSI?

Aamulehden ja Ylen sivuilta katson päivittäiset uutiset. Sosiaalisen median sivustot Facebook ja Twitter ovat myös päivittäisessä käytössä.

YKSI VUODEN KOHOKOHDISTA ON SAADA ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAT TAMPERE-TALOON. MITÄ SINÄ ERITYISESTI ODOTAT JUHLILTA?

Tämä oli suuri kunnia Tampereelle ja meillä oli tarjottavana erittäin hienot puitteet juhlille. Haastoimme kaupunkilaiset Suomen Tampere –kampanjaan koristelemaan kaupunkia sinivalkoiseen asuun ja järjestämään tapahtumia. Mukaan lähti toistasataa yritystä. Tämä oli loistava mahdollisuus nostaa esiin tamperelaista osaamista. Itse Tampere-talossa järjestetty vastaanotto oli ainutlaatuinen tilaisuus.

JOKAISELLA ON OIKEUS OLLA PARHAIMMILLAAN, PÄIVITTÄIN! Teksti: Kati Vasell ja Elina Ruuskanen

Tammerkosken ja Pirkanmaan Nuorkauppakamareiden ladyt kutsuttiin yhteiseen Tyyli-iltaan Koskikeskuksen 3. kerrokseen marraskuun viimeisenä torstaina. Tyyli-illan pääaiheena vartalotyypit ja kuinka löytää itselle se parhaiten sopiva iltapuku? Tietysti vinkkien lomassa nautittiin kuohuvaa ja vaahtokarkkeja niin kuin jokaiseen kunnon naisteniltaan kuuluukin.

Paikalle Tyyli-iltaan saapui kymmenkunta iltapukujen viidakossa kamppailevaa naista. Tunnelma oli rento ja reilun tunnin aikana tuli tiivis infopaketti siitä, mitkä asiat vaikuttavat iltapuvun valintaan. Ensin käytiin läpi vartalotyyppejä, sillä vartalotyyppi ratkaisee hyvin pitkälti iltapuvun mallin ja mitä asioita omassa vartalossa on hyvä korostaa. Osallistujille tehtiin stylistin avustuksella pikaiset vartalon tyypitykset, jotta jokainen pystyy tulevaisuudessa valitsemaan iltapuvun oman vartalotyypin perusteella. Monelle osallistujalle tuli yllätyksenä, että iltapukua valitessa pelkästään vartalotyypin tunnistaminen ei riitä, vaan on myös hyvä tunnistaa itsessä oma leuan malli, koska se taas ratkaisee kenkien ja puvun pääntien valinnan. Ei muuta kuin peilistä kurkkaamaan onko sinulla kulmikas vai pyöreä leuka? Myös asusteet ja helman pituus tulisi valita oman koon ja vartalon mallin mukaan. Itselleen sopiva värimaailma on myös hyvin tärkeä ja jokaisen kannattaakin harkita värianalyysin teettämistä. Tiiviin luennon jälkeen naiset pääsivät Leimuskan iltapukumaailmaan etsimään uusilla ohjeilla itselleen sopivia pukuja. Stylisti oli tietenkin mu-

kana myös shoppailutuokion ajan ja kaikki sovituskopit täyttyivät pian innokkaista iltapuvun metsästäjistä. Oriflame järjesti paikan päällä arvonnan, jossa yksi onnellinen osallistuja voitti itselleen Oriflamen tuotepalkinnon. Kookenkä lahjoitti puolestaan osallistujille kupongit, joilla liike myönsi alennusta juhlakenkiä tarvitseville. Nyt on ensi kerralla helpompi lähteä ostoksille, kun tietää hieman paremmin, minkälainen puku sopii itselle kaikkein parhaiten –valikoimaa kun on tuhansittain erilaisia. Kun ei edes katso väärän mallista pukua, sovittamisen määrä vähenee huomattavasti. Jos et päässyt mukaan tähän Tyyli-iltaan, mutta tyyliin liittyvät asiat kiinnostavat niin kannattaa käydä hakemassa vinkkejä kouluttajan, stylisti Kati Vasellin blogista osoitteesta http://toimivatyyli.blogspot.fi/

Senaattorin palsta

KUKA KAMARIN NIMEN KEKSI? KUN SINÄ OLIT VAUVA, TAI EHKET SITÄKÄÄN

Tammerkosken Nuorkauppakamari on perustettu vuonna 1981. Samana vuonna Ronald Reagan astui valtaan ja sai pian toverikseen Mihail Gorbatsovin. Matkapuhelin lanseerattiin, IBM julkisti pc:n ja soitettiin ensimmäisiä cd-levyjä. Kuunneltiin Brucea, Kissiä, Tina Turneria. Kuljettiin muodikkaasti hiukset valtaisalla pörröllä, värikkäissä vaatteissa, joissa olkatoppaukset kuin kiekkoilijoilla. Suomessa vuonna -81 Kekkonen erosi ja Koivistosta tuli pian presidentti. Paikallisradiot saivat luvan aloittaa ja MTV3:n ensimmäiset Kymmenen uutiset lensivät koteihimme. Mersu 200 maksoi 161000 markkaa, noin 27000 euroa. Tampereella oli asukkaita 167000. Kauppahallin virastotalo Sokoksen vieressä aiottiin purkaa mutta Osmo Soininvaara kumppaneineen kahlitsi itsensä talon sisään ja pelastusliike voitti. Pyynikin oluet menivät Koffille.

TAMPERELAISET OLIVAT ROHKEITA

Tampereen Nuorkauppakamarissa oli herännyt ajatus toisen rinnakkaiskamarin perustamisesta samalle toiminta-alueelle. Uskalias idea, jota oli jokusen kerran yritetty eri puolilla Suomea. Vain Helsingissä oli onnistuttu ja sielläkin taisi olla jonkinlainen aluejako. Tamperelaiset olivat rohkeita. Muutama kamarilainen alkoi kerätä ympärilleen uusia nuorkauppakamariehdokkaita. Pian oli koossa tarpeellinen joukko nuoria eri ammattiryhmien edustajia. Myös naisia! Heitä vanha kamari ei ollut kelpuuttanut joukkoonsa. Ensimmäinen varsinainen toimintavuosi oli 1982. Toiminta lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Ei ollut taakkana vanhoja painolasteja vaan painettiin

todellisella nuoruuden innolla eteenpäin uusia ideoita pursuen ja toteuttaen. Vanhemmat ”siirtolaiset” katsoivat uusien huimapäiden perään ettei aivan jokaista puuta päin törmätty. Meitä oli siis alle kymmenen vanhempaa ja yli kaksikymmentä aivan uutta keltanokkaa, eli 33 jäsentä.

HYMY HYYTYI

Tampereen vanhassa kamarissa katseltiin toisinaan hymyillen ja ehkä arvostellenkin Toimintaamme, mutta pian Tammerkoski oli ottanut paikkansa ja vakiinnuttanut asemansa. Ryntäsimme alusta alkaen mukaan eurooppalaisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin ja projekteihin. Loimme itse merkittäviä projekteja. Oli omia sisäisiä ja ulospäin myytäviä koulutusprojekteja, talous- ja yhteiskunnallisia projekteja. Saimme eri tapahtumiimme merkittäviä kansallisia vaikuttajia ja ministerit vierailivat tilaisuuksissamme. Ja kyllä me, nyt jo entiset nuoret, silloin juhliakin osasimme. Oli hienoa, että oli oikein smokki- ja satiinipukujen juhlia monasti vuoden mittaan.

EI NIMIÄ?

Jutussani ei ole lainkaan nimiä. Ei, koska jokainen alun 33:sta jäsenestä tulisi mainita.Me olemme ylpeitä, että loimme pohjan Tammerkosken toiminnalle ja olemme ylpeitä myös siitä, että nykyiset tammerkoskelaiset jatkavat upeasti, menestyksellisesti toimintaa. Mutta kuka kamarin nimen keksi? Ari Lehmus Pres 1984, senaattori #44210

Yhteistyössä mukana