Liian arvokas tärveltäväksi

Kuusamon ympäristöjulistus vuodelta 1993 muistuttaa kuusamolaisen eläneen aina osana luontoa. Kunnan ensimmäiset elinkeinot olivat metsästys ja kalastus, jota seurasivat karjan- ja poronhoito, metsä- ja kalatalous ja viimeisimpänä matkailu.

Mikä on Kuusamon ja sen 15 000 asukkaan tulevaisuus? Meillä on suuri mahdollisuus kehittää luonnon ympärille asioita: koulutusta, tuotekehitystä, uusia työpaikkoja, luontomatkailua, maa-, metsä- ja porotaloutta, tarjota ja saada luotua vielä parempia luontokokemuksia ja virkistystä.

Mutta meidän on tehtävä asiat niin, että luonnon erinomaisuutta ei vaaranneta. Talvi tarjoaa Kuusamossa jo nyt paljon työtä ja niin tekee kesäkin yhä enemmän. Luonnon arvostus on noussut.

Ilman käytyä raskastakin kaivoskeskustelua emme näkisi luonnon erinomaisuutta ja haavoittuvaisuutta samalla tavalla kuin nyt sen näemme. Kaivoskeskustelun kautta olemme onnistuneet kokoamaan yhteen ison joukon huolestuneita ja luontoarvoista kiinnostuneita ihmisiä.

Säilytetään yhdessä hyvä Kuusamossa.

Tero Karjalainen

Kirjoittaja on Helsingissä asuva kuusamolainen esikoiskirjailija ja viestinnän asiantuntija Suomen Metsäyhdistyksessä.

Näin ollut pitkälti myös meidän suvussamme. Väkevimmin kuusamolaisen luontoyhteyden elivät isovanhempani, jotka olivat maanviljelijöitä Poroherrantiellä ja Käsmässä. Pappa teki lisäksi talvisin metsätöitä savotoilla leivänjatkeeksi.

Kalastus kuului luonnollisena osana elämänmenoa. Luonnosta ammennettiin elanto, ja mieleen on jäänyt myös luonnon kunnioitus jo ajalta ennen ympäristöjulistusta.

Pikkupenskoina ropelsimme kepillä muurahaispesää Käsmässä. Kiinnosti,

Pro Kuusamo ry:n hallitus

Jokke Kämäräinen, Kuusamo, hallituksen puheenjohtaja p. 0400 175 548.

Varajäsen Jussi Saarinen, Kuusamo.

Kari Miettunen, Kuusamo.

Varajäsen Tarja Leinonen-Viinikka, Kuusamo.

Miia Porkkala, Espoo.

Varajäsen Marja Salokangas, Helsinki.

Meeri Koutaniemi, Helsinki.

Varajäsen Henrik Riipinen, Kuusamo www.prokuusamo.fi miten muurahaiset toimivat, kun niitä härnäsi. Älyttömiä kun olimme. Elettiin 1980-luvun alkua. Pappa opasti: Hän muistutti, että muurahaispesä on luontoa. Sitä ei saa särkeä. Hävetti. Palaute meni perille. Voin sanoa varmaksi, etten ole sen koomin vastaavaan typeryyteen sortunut. Luontoa ei saa sotkea huvikseen, vaan sitä tulee varjella ja vaalia, vaikka sieltä jotain otetaankin pois: riistaa, marjoja, kalaa, puuta ja muuta. Tahallinen ilkivalta suututtaa. Eräs kuusamolainen kehui takavuosina ajaneensa huvikseen kelkalla kiepissä olleiden teerien päältä. En voi käsittää, miten kukaan voi sellaiseen sortua ja pitää sitä vielä kerskumisen arvoisena suorituksena. Kuusamon luonto on ainutkertainen, kaunis ja liian arvokas tärveltäväksi huvikseen.

Juha Kujala, Kuusamo.

Varajäsen Jalmari Oikarainen, Kuusamo.

Arto Naukkarinen, Kauniainen.

Varajäsen Pekka Paalanne, Helsinki.

Juha Korhonen, Kuusamo, hallituksen varapuheenjohtaja.

Varajäsen Tuomi-Tuulia Ervasti, Lyngen.

Eero Henttu, Oulu.

Varajäsen, rahastonhoitaja Tina Lehmuskoski, Espoo.

Jouni Hakola, toiminnanjohtaja p. 040 149 0002, prokuusamo@prokuusamo.fi

Kuukkelin kuvasi Hannu Hautala

Hannu Hautala on Suomen ensimmäinen ammattimainen luontokuvaaja. Hän on kuvannut luontoa yli 5 vuosikymmentä, ottanut yli 1,5 miljoonaa kuvaa ja julkaissut yli 50 kuvakirjaa. Pitkä ura luontokuvaajana päättyi vuonna 2020, kun sairaudet veivät Hautalan voimat.

“Olen saanut Kuusamon luonnolta niin paljon, että koen olevani sille velkaa. En minä luontoa itseni takia puolusta. Ajattelen lapsia, joilla pitää olla mahdollisuus nauttia puhtaasta luonnosta. Täällä Kuusamossa meidän täytyy pitää huoli, että jälkipolvilla on edellytykset elää näistä luontoon perustuvista elinkeinoista.”

Hannu Hautala, luontokuvaaja ja -kirjailija, kunniatohtori, Pro Kuusamon perustaja jäsen ja kunniapuheenjohtaja