Tarvitaan lisää poimijoita

Luonnon tarjoamia raaka-aineita pystyttäisiin hyödyntämään paljon nykyistä enemmän.

– Meillä on mahtavia raaka-aineita. Esimerkiksi villiyrttejä, marjoja ja sieniä kerätään jo nyt, mutta luonnon antimia voisi hyödyntää laajemmin ja useammassa yrityksessä, kuvaa Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpoliksen projektikoordinaattori Jenni Kallioniemi

– Esimerkiksi koivunlehtiä, kuusenkerkkää, mesiangervoa ja nokkosta kerätään jo nyt. Villiyrttien satokausi on lyhyt ja sen aikana pitäisi saada talteen koko vuoden sato. Pullonkaula on kerääjäpuolella. Pitäisi saada suurempi kerääjäreservi, jonka avulla lyhyt satokausi hyödynnettäisiin tehokkaammin.

Kerääjäreservin kasvattaminen onnistuu koulutuksen kautta.

– Poimijakoulutuksia järjes tetään säännöllisesti. Kasvituntemuksen lisäksi koulutuksessa käydään läpi muun muassa sitä, mitkä kasvit ovat syötäviä ja mitkä eivät ole tai minkä poimintaan tarvitaan esimerkiksi maanomistajan lupa.

Koulutuksesta saa poimijakortin. Se takaa tuotteen ostajalle, että poimija tunnistaa kasvin, tietää miten se poimitaan, säilytetään ja kä sitellään oikein.

Koillis-Suomen Wild Food -brändi kokoaa yhteen luonnonantimista kehitettyjä tuotteita tarjoavat yritykset.

– Brändin alla toimivat yrityk- set ovat kehittäneet omia tuotteitaan. Esimerkiksi Petäjälammen Herkku valmistaa leivonnaisia ja rieskaa. Artesaaniruokakilpailussa palkittu Pitkäsen maalaisjuustola tekee kuusenkerkkä-, maalais- ja luonnonjugurttia.

Villiyrttejä käyttävät myös monet ravintolat, esimerkiksi Villiruokaravintola Rukan Kuksa ja Isokenkäisten Klubi, joka tarjoaa myös villiyrittikosmetiikkaa. Maalaispysäkki Arola valmistaa villeistä luonnontuotteista jatkojalosteita. Hopun lopun Rauno Säkkinen on luonnontuotteiden jalostamisen asiantuntija, joka kuivaa ja pakkaa sekä myy ja välittää yrttejä ravintoloille.

Kuusamo ja Taivalkoski ovat mukana Oulu 2026:n Arctic Food Lab -verkostossa, joka nostaa esille luonnonantimien ja arkti- sissa oloissa syntyneen ruokaperinteen ainutlaatuisuutta.

Kuusamon Kalan uusiin toimitiloihin valmistuu perkaamon ja leikkaamon lisäksi muun muassa kylmä- ja lämminkeittiö. Tunnelmallinen myymälä tarjoaa kalakeittoa ja palvelee vaativaakin asiakaskuntaa ja matkailijoita omilla laadukkailla tuotteilla. – Myymälässä on tarjolla kattava valikoima Kuusamon Kalan perustuotteita, kuten erilaisia täyssäilykkeita sekä graavi- ja kylmäsavutuotteet. Lisäksi oman keittiömme delituotteita myydään esimerkiksi salaatteina ja pikkusuolaisina, Pitkänen kertoo. – Kalan makumaailma tuodaan lähemmäksi nykykuluttajaa modernimmalla maustamisella toki unohtamatta perinteestä kumpuavia luonnon omia aineksia, esimerkiksi tervaa, kuusenkerkkää ja katajaa, Pitkänen kuvailee.

Kuusamon Kala toimii vastuullisesti. Kun kalan hankinta-alue on lähellä, kuljetukset minimoidaan ja tuotteen hiilijalanjälki on pienempi.

Yrityksen käyttämä kirjolohi ruokitaan Itämeren silakasta ja kilohailista valmistetulla rehulla.

Kuusamon Kala käyttää vain Maailman luonnonsäätiön vihreälle listalle päässeitä kannoiltaan elinvoimaisia kaloja.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialakatsauksessa luonnontuotteiden kysynnän ennakoidaan yhä kasvavan.

– Luonnontuotteiden taloudellista potentiaalia ei ole hyödynnetty kokonaan. Meillä on laajat keruualueet ja luonnontuotteilla erinomaiset ravintoarvot. Jos lähdemme isommille markkinoille, tarvitaan lisää poimijoita ja investointeja esimerkiksi tuotanto- ja pakastesäilytystiloihin. Työtä paikallisen ruoan ja ruokamatkailun edistämiseksi tehdään Via Karelia – Vastuullista ruokamatkailua verkostoituen -hankkeessa, joka kuuluu harvaan asuttujen alueiden matkailuhankkeisiin. Tulossa on esimerkiksi villiyrttien käyttöön ja paikallisuuden hyödyntämiseen ammattikeittiössä liittyviä työpajoja sekä verkostoitumistapahtumia.