Kaivostoiminnan pitää uudistua

Hannele Pokka

• Kasvanut Lapissa

Rovaniemellä, Kemijokivarressa

• Juristi

Väitteli oikeustieteen tohtoriksi ympäristöoikeudesta Helsingin yliopistossa 1991

Kansanedustaja

1979–1994

Oikeusministeri

1991–1994

• Lapin maaherra

1994–2008

• Ympäristöministeriön kansliapäällikkö

2008–2020

• Työelämäprofessori Helsingin yliopistossa alanaan ympäristövastuu 2020–

Hannele Pokka patistaa kaivosyhtiöitä ottamaan pitkän loikan kestävään kaivostoimintaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa herättiin miettimään raaka-aineomavaraisuutta.

– Eurooppa käyttää maailman mineraalivaroista 23 prosenttia, mutta tuottaa niistä vain 3 prosenttia. Nämä EU:n komission laskelmat loivat paineita Suomeen ja Ruotsiin uusien kaivosten avaamiseksi, työelämäprofessori Hannele Pokka taustoittaa.

Samaan aikaan vaatimukset yritysten vastuullisuudesta ja kestävästä kaivostoiminnasta ovat yhä äänekkäämpiä.

– Kaivokset eivät voi enää rakentaa purkuputkia, laskea vesiään tai läjätä jätekasojaan muhimaan luontoon. Jos yhtiöt haluavat avata uusia kaivoksia, niiden pitää uudistua. Yhtiöissä tarvitaan uutta teknologiaa ja uudenlaista ajattelua. Kestävän kaivostoiminnan periaatteiden noudattaminen on perusedellytys sille, että yhtiöt voivat avata uusia kaivoksia Suomeen.

Pokka neuvookin kaivosyhtiöitä katsomaan peiliin.

– Jos kaivosyhtiöt haluavat laajempaa sosiaalista hyväksyntää ja nopeampaa lupaprosessia, niiden on ensin muutettava oma toimintansa kestävän kaivostoiminnan periaatteiden mukaiseksi.

Jos EU saa toiveensa läpi ja Eurooppaan avataan uusia kaivoksia, Pokan mielestä Suomi voisi olla mukana edelläkävijänä luomassa kestävän kaivostoiminnan konseptia. Maassa on tarvittavaa osaamista kaivostekniikkayrityksissä.

Uudelle hallitukselle jäi vielä linjattavaa

Edellinen hallitus uudisti vuodelta 2011 peräisin olevaa kaivoslakia. Kaivoslain perusasia säilyi ennallaan: kaivosta ei voi perustaa ilman kunnan laatimaa yksityiskohtaista kaavaa.

– Kaivoslaki antaa kunnalle vahvan roolin ja valtaa säädellä esimerkiksi sen, kuinka lähelle matkailutoimintaa kaivos voidaan perustaa, Pokka avaa. Esimerkiksi Kuusamo ei kaavoita kaivostoimintaa matkailun ydinalueella.

Lain uudistustyössä keskusteltiin myös eri elinkeinojen intressivertailusta suhteessa kaivostoimintaan. Lakiin jäi kuitenkin ilman elinkeinojen intressivertailun vaatimusta voimaan vanha pykälä: lupaa ei saa myöntää, jos kaivos aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia tai heikentää merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeinoloja eikä mainittua vaaraa tai vaikutuksia voida lupamääräyksin poistaa.

– Eri elinkeinojen intressivertailu pitää lämmitellä uudelleen. Jäämme odottamaan siihen linjauksia uudelta hallitukselta.

Kaivosten jätekasat hyötykäyttöön Pokka toimi pitkään ympäristöministeriön kansliapäällikkönä ja hän on tehnyt huomattavan uran valtakunnan politiikas-

Maaseutuohjelma nostaa kuohuntaa

Kuusamon maaseutuohjelma kuohuttaa ja jakaa mielipiteitä. Syynä on yksi ohjelmaan tehty lisäys.

Kuusamon maaseutuohjelmaan on kirjattu, että ”maaseudun elinvoimaisuuteen vaikuttavat välillisesti ja välittömästi moni merkittävä asia kuten alueen saavutettavuus ja liikenneyhteydet esim. mahdollinen raideyhteys tai merkittävät teolliset investoinnit kuten tuulivoima tai kaivosteollisuus alueella".

Lautakuntakäsittelyssä maaseutuohjelmaan lisättiin valtuuston linjaus, jonka mukaan Kuusamon kaupungin alueella olevalla matkailun ydinalueella suhtaudutaan kielteisesti kaivosvaltauksiin, malminetsintään ja kaivostoimintaan. Tämä herätti kuohuntaa, koska katsottiin, että kaivosasia oli esitetty lisäyksessä liian myönteisessä muodossa ja että se tulisi poistaa.

– Esitetyllä maaseutuohjelmalla ei ratkota kaivosasioita Kuusamossa. Kaivostoiminta on vain yksi kirjaus laajassa kokonaisuudesta ja siksi se kannattaa asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Asia jakaa vahvasti mieliä, pohtii Kuusamon tulevaisuustoimialan vt. kehitysjohtaja Jari Karsikko sa. Nykyisin hän toimii Helsingin yliopiston työelämäprofessorina alanaan ympäristövastuu.

– Toin esille jo maaseutuohjelman työpajassa, että kaivosasian kytkeminen maaseutuohjelmaan ei ole eduksi maaseudun kehittämistavoitteelle. Karsikko myös muistuttaa, että maaseutuohjelma ei vielä välttämättä ole edes lopullisessa muodossaan.

– Se menee vielä kaupunginhallituksen kautta valtuuston käsittelyyn. Kaupungin päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa maaseutuohjelman sisältöön tuonkin asiakohdan osalta, Karsikko sanoo.

Hän näkee, että Kuusamon maaseutu ja sen lukuisat kylät eivät ole suinkaan menetetty, vaan niissä on valtava potentiaali. – Maaseudulta ja kylistä Kuusamo voi ammentaa menestyksen eväitä ja positiivisia asioita. Kansainvälisen trendin mukaisesti Suomessakin nuoret aikuiset haluavat muuttaa maalle, jossa he voivat tehdä etätöitä. Tämä näkyy myös Kuusamossa. Maaseutuohjelma linjaa, että positiivisen muuttoliikkeen vahvistamiseksi kuntaan tarvitaan lisää asuntoja. Kuusamossa on paljon kyliä ja priorisoinnin jälkeen kaavoituskohteiden pääalueeksi on valittu Kuusamon taajaman ja Rukan välinen alue. Karsikko muistuttaa, että haja-asutusalueiden asuntotuotanto voidaan ratkaista muutoinkin kuin uusilla kaavoilla tai niiden muutoksilla.

– Harrastuksenani vedän elinkeinoministeriön työryhmää, joka pohtii kaivosjätteen hyödyntämistä. Selvitämme, miten jätekasat saadaan hyötykäyttöön eivätkä ne jäisi maastoon muhimaan. Olemme kyllä vielä kovin kaukana jätteettömästä kaivoksesta.

Pokan oma luontosuhde syntyi Kemijokivarressa, jossa hän vietti lapsuutensa.

– Minulla on talo Rovaniemellä. Kun ikä tulee vastaan, muutan Rovaniemelle köpöttelemään taloni pihamaalle.

Pokka haastaa itsensäkin ympäristövastuuseen.

– Minulla on Rovaniemellä suora sähkölämmitys. Edessä on maalämpöremontti ja katolle pitää saada aurinkopaneelit.

Luontoelinkeinot työllistävät Kuusamossa

”Vientielinkeinot”

Matkailu: majoitus, ravitsemus, tapahtumat ym. 716 työntekijää

• Metsätalous ja puutuotteiden jalostus 369 työntekijää

• Ruoan alkutuotanto ja jalostus 350 työntekijää Muu yritystoiminta (teollisuus, energiantuotanto, luova työ) 320 työntekijää

Välillinen työllistyminen Kauppa 600 työntekijää

• Rakentaminen ja kiinteistöpalvelut 550 työntekijää

• Kuljetus 400 työntekijää

• Muut palvelut 350 työntekijää

Yhteiskuntapalvelut

• Terveydenhuolto ja hoiva 480 työntekijää

• Koulutus ja sivistys 420 työntekijää

• Yhdyskunta ja hallinto 250 työntekijää

Lähde: Naturpolis 2019, Tilastokeskus 2019