Nakkilalaiset liittyivat Harjavallan Reserviupseerikerhoon

Ampumaratavastaava ja kerhon puuhamies Kullervo Tupi ja puheenjohtaja Mikko Heinola katsastamassa ampumarata-aluetta.

Nakkilan Reserviupseerikerho liittyi Harjavallan Reserviupseerikerhoon vuoden 2021 alusta

Nakkilan Reserviupseerikerho lopetti toimintansa vuoden 2020 lopussa ja kerho sulautui Harjavallan Reserviupseerikerhoon. Muutosta on käsitelty vuoden verran, mutta asia on ollut esillä jo useamman kerran vuosien mittaan. Kerhojen yhdistymisellä pyritään vähentämään hallintobyrokratiaa ja keskittämään voimavarat olennaiseen toimintaan. Isompi jäsenmäärä mahdollistaa paremmin erilaisten toimintaan liittyvien tapahtumien toteutumisen.

Nakkilan kerhosta siirtyi vajaat 40 jäsentä Harjavallan Reserviupseerikerhoon, jonka jäsenmäärä on nyt yli 100 upseeria. Kerhon hallitus, puheenjohtajanaan Mikko Heinola, järjestäytyi 20.1. Hallitus on kooltaan kymmenen upseeria, joista kolme tuli täydennyksenä Nakkilasta. Suuresta koosta huolimatta jokaiselle hallituksen jäsenelle löytyi oma tehtäväkenttänsä. Nakkilalaiset upseerit huolehtivat oman alueensa perinnetapahtumista entiseen tapaan. Harjavallan Reserviupseerikerho juhlii 70 -vuotista taivaltaan syksyllä. Kesäkaudella toiminta jatkuu ampumaradalla, koronarajoitusten puitteissa, keskiviikkoammuntojen ja Marskin ammuntojen merkeissä.

Hyvät puitteet toiminnalle Nakkilassa on vuosikymmenien ajan todettu ongelmana, että kerholla ei ole minkäänlaista toimintakeskusta, missä kokoontua. Harjavallan kerholla on paikallisten Reserviläisten kanssa yhteisomistuksessa ampumarata ja siellä sijaitseva hyväkuntoinen maja, joten tämä puute nyt nakkilalaisten osalta vihdoinkin poistuu. Monipuolinen ampumarataympäristö tarjoaa mahdollisuuden myös nuorempien upseerien omaehtoiseen toimintaan.

Harjavallan ampumarata on vuodesta 1927 kokenut monia vaiheita ja nykyisessä laajuudessaan tarjoaa ratoja aina 25 metristä 300 metriin. Maja on alkuaan Ha-

Kerhojen yhdistymisellä pyritään vähentämään hallintobyrokratiaa ja keskittämään voimavarat olennaiseen toimintaan.

Kerhon maja, vuodelta 1963, on vaatinut paljon huolenpitoa ja kunnostusta.

vingin vanha koulu, jonka Harjavallan Reservin Aliupseerit osti. Rakennus siirrettiin ja pystytettiin talkoilla nykyiselle paikalleen vuonna 1963. Majan kunnostuksessa pitkän päivätyön tehnyt kerhon nykyinen ampumaratavastaava ja Harjavallan Reserviupseerikerhon kunniapuheenjohtaja Kullervo Tupi on ollut keskeinen henkilö alueen ylläpidossa ja kehittämisessä. Radalla ammutaan edelleen varsin aktiivisesti.

Toiminnan on kehityttävä Nakkilan Reserviupseerikerho perustettiin 1965 ja sen jäsenistö irtautui aikanaan Porin Reserviupseerikerhosta. Sotaveteraanit olivat tuolloin vielä keski-ikäisiä miehiä ja he muodostivatkin keskeisen osan reserviupseeriaktiiveista. Nuoret upseerit tulivat innolla mukaan 1980-luvulla, mutta toimivien jäsenten ikääntyminen alkoi näkyä selvästi vuosituhannen vaihteessa. 90 -luku ja sitä seuraava vuosikymmen olivat taistelupaikkamatkojen ja varuskuntavierailujen aikakautta. Sotaveteraanit ikääntyivät ja he tarvitsivat entistä enemmän tukea omaan toimintaansa. Vähitellen veteraanien tuki- ja perinnetoiminnasta tuli merkittävä osa reserviupseeritoimintaa.

Toimintaympäristön muutos ja toimintatapojen muutostarve on ollut merkittävä viime vuosien aikana. On tultu kyberhyökkäysten, tietojärjestelmämurtojen ja disinformaation aikaan, jolloin positiivinen ja asiallinen maanpuolustustiedotus on tullut yhä tärkeämmäksi.