4 : Tervetuloa Itä-Suomen Taloyhtiöpäiville
Ikääntyneet - taloyhtiön voimavara
Muistiystävällinen taloyhtiö asukkaan tukena
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti nro 3/2024 10 12 22
Remontissa ei riitä pelkkä asbestianalyysi
3 Pääkirjoitus
4 Tapahtumat ja ajankohtaista
9 Kunniamerkki on palkinto ansioituneille henkilöille
10 Ikääntyneet − taloyhtiöiden voimavara
12 Muistiystävällinen taloyhtiö asukkaan tukena
14 Taloyhtiöt tekevät harvoin ikäystävällisiä korjauksia
16 Ikäihmisten vuokratalo täytti 10 vuotta
18 Mesikämmenen viisikymppisillä iloittiin talon hyvästä hengestä
20 Lakimuutos helpotti etenkin Itä-Suomen tilannetta
21 Pelastuslaitos vaihtaa putkilukkonsa Pohjois-Karjalassa
22 Remontissa ei riitä pelkkä asbestianalyysi
24 Kysy Kimmolta
26 Vieraskynä: Aikaa yksinäiselle iäkkäälle?
27 Jäsenpalvelut
Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2760 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön.
Jäsenneuvonta
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633
Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa
Painos: 2800 kpl
Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Päätoimittaja: Piia Moilanen
Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger
Taitto: Viestitär Ky
Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky
Kansikuva
Kuva: Piia Moilanen
Ikä- ja muistiystävällinen Kiinteistöilta, Mikkeli
Valtakunnallinen Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen koulutuskiertue starttasi syyskuussa Itä-Suomesta. Järjestimme aiheeseen liittyen kolme kiinteistöiltaa ja isännöitsijäinfoa Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Tilaisuudet onnistuivat yli odotustemme ja saamamme palautteen perusteella tietoa aiheesta tarvittiin. Tilaisuuksien avauspuheenvuorossa kerroin 99-vuotiaasta mummustani, joka asui hissittömän kerrostalon kolmannessa kerroksessa lähes kuolemaansa saakka. Ennen hoitokotiin siirtymistään mummu ei päässyt omin avuin ulos kodistaan. Onneksi hänellä oli parveke, jossa ulkoilla sekä paljon ystäviä samassa taloyhtiössä.
Mummuni kaltaisia ikäihmisiä, jotka asuvat hissittömässä kerrostalossa on laskennallisesti yli 120 000. Jos puhutaan taloyhtiön turvallisuudesta, voidaan minimitasona pitää sitä, että jokainen asukas pääsee hätätilanteessa poistumaan asunnostaan. En usko, että tämä minimitaso toteutuu läheskään kaikissa taloyhtiöissä. Vääjäämätön tosiasia kun on, että ikäihmisiä hoidetaan sänkyyn asti omassa kodissaan.
Kiertueen tilaisuuksissa asiantuntijoiden esityksiä kuunnellessani tulin siihen johtopäätökseen, että ehkä ikäihmisillä on omakotitaloja turvallisempaa asua taloyhtiöissä, jossa naapurit ovat ihan seinän takana. Omakotitalossa on toki se oma tupa ja oma lupa, mutta taloyhtiössä apu on tarvittaessa lähellä. Varsinkin, jos naapurit tuntevat toisensa.
Muistisairaus on kansantauti
Suomessa yleisesti tunnettuja kansantauteja ovat sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja mielenterveyden ongelmat. Hätkähdin, kun koulutuskiertueella kuulin, että myös muistisairaus on yksi kansantaudeistamme. Kansantaudit ovat sairauksia, jotka ovat yleisiä ja aiheuttavat paljon erilaista kuormitusta ihmisille ja yhteiskunnalle. Muistisairauksien yleisyydestä huolimatta emme osaa kohdata muistisairaita. Emme ymmärrä miksi toinen jankuttaa samoja asioita, emme osaa suhtautua toisen äkisti muuttuneeseen persoonallisuuteen, emme jaksa kärsivällisesti toistaa samoja asioita päivästä toiseen. Muistisairaat toivoisivat, että heidät kohdataan ja heitä kohdellaan samoin kuin ketä tahansa ihmistä.
Tähän lehteen olemme koonneet useita artikkeleita ikä- ja muistiystävällisyyteen liittyen. Sivulla 8 on Vanhustyön Keskusliiton kirjoittama artikkeli siitä, miten ikääntyneet voisivat olla taloyhtiössä voimavarana, sivulla 10 on artikkeli muistiystävällisyydestä ja sivulla 26 on hanketyöntekijämme Maura Tiuraniemen kirjoitus siitä, kuinka voisimme antaa aikaa yksinäiselle iäkkäälle.
Mukavia lukuhetkiä jäsenlehtemme parissa!
Piia Moilanen, toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Itä-Suomi
piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi Twitter.com/piia_moilanen facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi instagram.com/kiinteistoliittoitasuomi
Itä-Suomen Taloyhtiöpäivä 2024 -tapahtumat järjestetään marraskuussa Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Taloyhtiöiden hallitukset, isännöitsijät sekä muut kiinteistöalan toimijat kokoontuvat tapahtumaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja päivittämään osaamistaan sekä tutustumaan näytteilleasettajiin ja heidän tarjoamiinsa palveluihin.
Messu- ja seminaaritapahtuma pitää sisällään ajankohtaista tietoa taloyhtiöasumiseen liittyen. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Tapahtumassa on kahvitarjoilu.
Paikkakunnat KUOPIO 5.11.2024, Kuopion Musiikkikeskus
JOENSUU 6.11.2024, Original Sokos Hotel Kimmel
MIKKELI 7.11.2024, Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli
Ohjelma:
klo 13.30 - 17.15 Ovet avautuvat, näyttelyyn tutustuminen ja kahvitarjoilu
klo 15.00 Tilaisuuden avaus (luentosali)
Piia Moilanen, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Ilja Knuutinen, puheenjohtaja, Pohjois-Savon Ammatti-Isännöitsijät ry (Kuopio)
Toivo Korhonen, puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Isännöitsijät ry, (Joensuu)
Jan-Erik Wasenius, puheenjohtaja, Etelä-Savon Isännöitsijät ry (Mikkeli)
klo 15.05 Avauspuheenvuoro/kaupungin tervehdys (luentosali)
Katri Hiltunen, kehittämispäällikkö, Kuopion kaupunki
Kalle Sivén, kaupungingeodeetti ja Tero Toivanen, kaupungininsinööri, Joensuun kaupunki
Jouni Riihelä, kaupunginkehitysjohtaja, Mikkelin kaupunki
klo 15.30 Isännöinnin eettisen neuvoston ratkaisuja ja ajankohtaista taloyhtiökentältä (luentosali)
Mia Koro-Kanerva, toimitusjohtaja, Isännöintiliitto (Kuopio)
Jenni Valkama, johtava lakiasiantuntija, Isännöintiliitto (Joensuu, Mikkeli)
klo 16.30 Näyttelyyn tutustuminen ja kahvitarjoilu
klo 17.15 Sattuiko vahinko? Tietoisku yleisimmistä taloyhtiössä sattuvista vahingoista (luentosali)
Kimmo Malinen, neuvontainsinööri, Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Minni Yli-Olli, juristi, Suomen Kiinteistöliitto
klo 18.00 Vuoden taloyhtiöpuheenjohtajan ja Vuoden taloyhtiöteon julkistaminen (luentosali)
klo 18.15 Tilaisuus päättyy
Näytteilleasettajat: (tilanne 19.9.2024):
Meteliä ja maksuhäiriöitä - taloyhtiön toimintakeinot
Miten taloyhtiössä voidaan puuttua vastikerästeihin tai asumishäiriöihin? Mitä hallintaanotto tarkoittaa ja miten menettely etenee? Ja miten taas tulee toimia, jos häiriöitä ilmeneekin hallintaanotetun huoneiston vuokrasuhteessa?
Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastaukset sekä toimintavinkkejä osallistumalla koulutukseen. Kouluttajina toimivat Kiinteistöliiton asiantuntijat.
VARKAUS: ma 30.9.2024 klo 16.30 - 19.00
IISALMI: ti 1.10.2024 klo 17.00 - 19.30
KUOPIO: ma 7.10.2024 klo 17.00 - 19.30
JOENSUU: ti 8.10.2024 klo 17.00 - 19.30
MIKKELI: to 24.10.2024 klo 17.00 – 19.30
SAVONLINNA: ti 26.11.2024 KLO 17.00 – 19.30
Varkauden kaupunginkirjasto, Osmajoentie 1
Ravintola Raatihuone, Kauppakatu 22
Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16
Riveria, Auditorio, Niskakatu 17
Scandic Mikkeli, Mikonkatu 9
Original Sokos Hotel Seurahuone, Kauppatori 4-6
• to 10.10. Talouden seuranta ja suunnittelu taloyhtiössä
• to 24.10. Lämmitystapamuutokset taloyhtiössä
• ma 11.11. Kameravalvonta taloyhtiössä
• ma 25.11. Osakasisännöinti
• ma 2.12. Asumisturvallisuus
• ma 9.12. Vastuullisuus taloyhtiössä
• ti 17.12. Kuntoarviosta kunnossapitotarveselvitykseen
nettisivujemme kautta: ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat sähköpostilla: anne.verger@kiinteistoliitto.fi
Puhelimitse: 017 262 6633
Katso webinaari -tallenteet jäsensivuilta Kiinteistöliiton järjestämien valtakunnallisten webinaarien aineistot löydät jäsensivuiltamme muutaman kuukauden ajan koulutusten pitämisen jälkeen.
Seuraa meitä Instagramissa ja Facebookissa, jossa viestimme paikallisia ajankohtaisista asioista. Löydät meidät nimellä Kiinteistöliittoitasuomi.
Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto järjestää ke 20.11.2024 klo 17-21 väestönsuojan hoitajan kurssin Kylpylähotelli Kunnonpaikassa.
Kurssin tarkoituksena on antaa sellaiset tiedot ja taidot, että väestönsuojan hoitajat tuntevat suojan laitteet, osaavat tarkastaa ja huoltaa suojan laitteet, osaavat tehdä aloitteita puutteiden korjaamiseksi, osaavat saattaa väestönsuojan käyttökuntoon ja käyttää laitteita sekä osaavat ohjata ihmisten toimintaa suojauduttaessa väestönsuojaan. Kurssin hinta 95 euroa (+alv), josta Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen jäsenet saavat -10 % alennuksen.
Sitovat ilmoittautumiset viimeistään ke 30.10.2024: www.pspl.fi > ilmoittautuminen tai ninni.kaariainen@pspl.fi tai p. 017 262 5098.
Kiinteistöliitto Itä-Suomi haluaa tänäkin vuonna tuoda esiin tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet positiivisesti taloyhtiöiden ja koko kiinteistöalan toimintaympäristön kehittämiseen Itä-Suomessa. Etsimme toimialueemme kolmeen maakuntaan omaa Vuoden Taloyhtiötekoa ja Taloyhtiöpuheenjohtajaa.
Vuoden 2024 Taloyhtiö ottaa ikäihmiset huomioon
Vuoden 2024 Taloyhtiöteko tulee liittyä taloyhtiön ikä- ja muistiystävällisyyteen. Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö on kiinnostunut asukkaistaan ja suhtautuu positiivisesta esteettömyyttä parantaviin korjauksiin. Taloyhtiössä on kiinnitetty huomioita yhteisöllisyyteen ja ehkä taloyhtiöön on rakennettu jälkiasennushissi helpottamaan asumista ylimmissä kerroksissa.
Vuoden 2024 Puheenjohtaja kehittää taloyhtiön talouden hallintaa
Vuoden 2024 Puheenjohtajaa valittaessa kiinnitetään huomiota puheenjohtajan tunnollisuuteen ja huolellisuuteen. Seuraako puheenjohtaja taloyhtiön taloudellista tilaa ja tiedottaako osakkaita asiasta? Etsimme puheenjohtajaa, joka on osakkaita osallistava aktiivinen viestijä ja joka on tehtävässään edistänyt taloyhtiön talouden hallintaa ja suunnitelmallisuutta.
Lisätietoa kilpailuista www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi
Asumisen energiankulutus ei ole rakettitiedettä: järkevämpi energiankäyttö edellyttää ymmärrystä mistä energiaa saadaan, mihin se kuluu ja millä työkaluilla sitä voidaan hallita. HSY:n järjestämä Taloyhtiön energiaekspertti -kurssi antaa sinulle valmiudet edistää pienempiä sekä suurempia energiansäästötoimia omassa taloyhtiössäsi.
Kolmen illan eksperttikoulutus pidetään maanantaisin 7.10., 21.10. ja 4.11. klo 17.30-19.00.
Maksuton koulutus järjestetään webinaarina etäyhteyksiä hyödyntäen. Etälinkki lähetetään kaikille ilmoittautuneille sähköpostitse. Ilmoittautumaan pääset alhaalla olevasta linkistä.
7.10. Taloyhtiö ja energiankulutus
• Ilmastotavoitteet ja asuminen
• Energia- ja vesikustannusten vaikutus taloyhtiön hoitokuluihin
• Energian kulutuksen seuranta taloyhtiössä
• Asukkaiden vaikutus taloyhtiön energiakuluihin
21.10. Taloyhtiön energiajärjestelmät ja vinkkejä energiasäästöön
• Lämmitys
• Ilmanvaihto
• Käyttövesi
• Kiinteistösähkö
4.11. Taloyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito ja askelmerkit kohti energiaremonttia
Ilmoittaudu energiaekspertti-verkkokurssille tästä: www.ilmastoinfo.hsy.fi/verkkokurssit/energiaekspertti
Suomen Kiinteistöliitto myöntää tunnustuksia pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä kiinteistöalalla. Kunniamerkkejä voivat hakea kaikki kiinteistöalan toimijat. Kiinteistöalan kunniamerkki voidaan jakaa juhlatilaisuuksien yhteydessä, kuten työntekijän täyttäessä vuosia tai huoltoyrityksen, isännöitsijätoimiston, taloyhtiön tai muiden vastaavien viettäessä merkkipäiviään. Kunniamerkki sopii annettavaksi myös eläkkeelle siirtymisen yhteydessä.
Kunniamerkin saaminen valaa itseluottamusta, lisää työn arvostusta ja on osoitus siitä, ettei pitkäaikainen työ ole ollut turhaa.
Kenelle merkki myönnetään?
Kunniamerkki voidaan myöntää esimerkiksi ansioituneelle hallituksen puheenjohtajalle tai jäsenelle, isännöitsijälle, talonmiehelle, siivoojalle, tilintarkastajalle, kirjanpitäjälle, huoltoyhtiön henkilökunnalle tai muulla tavoin kiinteistöalalla työskenteleville.
Merkin luovutus Kiinteistöillassa
Kunniamerkin saaminen valaa itseluottamusta, lisää työn arvostusta ja on osoitus siitä, ettei pitkäaikainen työ ole ollut turhaa. Merkin hakijan niin halutessa kunniamerkki voidaan luovuttaa Kiinteistöliitto
Itä-Suomen järjestämän Kiinteistöillan yhteydessä, jolloin luovutustilaisuudesta tulee arvokas kokonaisuus. Kunniamerkin luovuttamisesta tilaisuuden alussa tulee sopia etukäteen tilaisuuksia koordinoivan jäsensihteeri Anne Vergerin kanssa.
Kiinteistöalan kunniamerkit ovat pronssinen 10 vuoden, hopeinen 20 vuoden ja kultainen 30 vuoden toiminnasta. Kunniamerkit myöntää Kiinteistöliiton kunniamerkkilautakunta.
Lue lisää kunniamerkeistä verkkosivuilta www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/kunniamerkit/ .
Väestörakenteen muutoksen myötä iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa, ja yhä useampi asuu yksityiskodeissaan. Koti ja asuinpaikka ovat erityisen tärkeässä roolissa iäkkäille asukkaille – kuten meille kaikille. Tässä artikkelissa pohdimme, minkälaisia konkreettisia näkökulmia ikääntyminen voi tuoda asumiseen, ja minkälaiset konkreettiset ratkaisut lisäävät arjen sujuvuutta ja hyvinvointia.
Voiko asumisen tarpeita ennakoida ikääntyessä?
Oman koti on meille monelle turvasatama. Kuitenkin ikääntyessä voi tulla esille asumisen haasteita, jos kodin ratkaisut eivät tue toimintakykyä odotetulla tavalla. Jotta kotona voi viettää hyvää vanhuutta, on kodin turvallisuuteen ja esteettömyyteen kiinnitettävä huomiota − mielellään tarpeeksi ajoissa. - Vanhustyön keskusliitossa me kutsumme tätä huomion kiinnittämistä asumisen ennakoinniksi. Olemme tuottaneet aiheen ympärille paljon erilaista tietoa, koordinaattori Tarja Siltanen kuvailee. Olemme havainneet, että monikaan ei tule ajatelleeksi ennakointia silloin, kun koti on toiminta-
kykyyn nähden toimiva. Riittävän varhain ja hyvissä voimin on kuitenkin paras aika ennakoida.
On tärkeä huomioida mm. lähellä olevat palvelut, hyvä läheisja sosiaalinen verkosto, omaan tulotasoon sopiva asunto ja kodin esteettömyys. Esimerkiksi tilojen ja ympäristön esteettömyys turvaa yhdenvertaisen mahdollisuuden toimia ja osallistua. Se on kannattava investointi, jonka avulla vahvistetaan yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.
-Vuorovaikutus on tärkeää, jotta iäkkäiden arki taloyhtiöissä olisi mahdollisimman sujuvaa
sen naapuruston vahvistavan ikäpolvisuhteita ja rikastuttavan elämää. Varsinkin lapset taloyhtiössä tuovat monelle iloa. Yhteisöllisyys on parhaimmillaan vastavuoroista: iäkkäiden elämänkokemukset, rohkaisu ja neuvot voivat olla nuoremmille tarpeen. Nuoremmat voivat puolestaan auttaa esimerkiksi digiasioissa. Kokemukset eri ikäryhmistä ja monilta elämänaloilta tulee nähdä vahvuutena.
Yhteisöllisyys voimavaraksi
Mahdollisuus vuorovaikutukseen on usein asumismuodon valintaan vaikuttavat tekijä. Ikääntyessä yhteisöllisyyden arvostaminen saattaa jopa vahvistua. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan hyviä naapuruussuhteita arvostetaan ja niitä pidetään merkityksellisinä omassa elämässä. Samanikäisten ihmisten, vertaisten, kanssa voi jakaa elettyä elämää ja kokemuksia. Toisaalta iäkkäät ihmiset monesti kokevat eri-ikäi-
Yhteisöllisyyden lisäämisellä emme ainoastaan lisää asumismukavuutta − sillä on vaikutusta myös terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen. Taloyhtiössä tulisi olla paikka sosiaalisille kohtaamisille. Esimerkiksi taloyhtiöiden järjestämät tapahtumat tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden.
Korjausneuvonta tukee kotona asumista
Asumisen toimivuutta ja turvallisuutta on mahdollista tukea monenlaisilla muutostöillä: esim. leventämällä ovia sekä asentamalla luiskia ja kahvoja. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat opasta-
Ikä- ja muistiystävällinen asuinympäristö ei tue vain ikääntyneitä, vaan meitä kaikkia.
vat yli 65-vuotiaita luotettavasti ja maksutta.
- Mikäli oman asunnon tai ympäristön esteettömyys mietityttää, on korjausneuvojiin hyvä ottaa yhteyttä ennakoivasti, Pohjois-Karjalan korjausneuvoja Raimo Saarelainen toteaa. Usein asunnonmuutostarpeeseen havahdutaan vasta esimerkiksi sairastumisen seurauksena, jolloin kotona asuminen voi olla jo vaikeutunutta. Itä-Suomen korjausneuvojat kannustavat pohtimaan esteettömyyttä ja turvallisuutta ai-
kaisemmin, esimerkiksi kodinkoneiden vaihdon yhteydessä. Myös piha-alueisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Pohjois-Savon korjausneuvoja Timo Pakkanen muistuttaa taloyhtiöitä sisäänkäynneistä ja kannustaa pohtimaan, miten niiden esteettömyys turvataan.
Iäkkäiden ääni taloyhtiön hallituksissa esiin
Korjausneuvojat ovat asukkaita varten − isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallitusten tulee palkata
korjauksia varten konsultit. Korjausneuvojat voivat kuitenkin antaa tietoa myös taloyhtiöiden yhteisten tilojen toimivista ja esteettömistä ratkaisuista.
-Vuorovaikutus on tärkeää, jotta iäkkäiden arki taloyhtiöissä olisi mahdollisimman sujuvaa, Etelä-Savon korjausneuvoja Ismo Kortman toteaa. Esimerkiksi olisi hyvä käydä avoimesti läpi, miten erilaisia asioita viedään taloyhtiön hallituksen kokouksiin. Korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso kuvailee konkreettisesti, miten jo linjasaneerausten suunnittelun yhteydessä tulisi käydä läpi iäkkäiden asukkaiden kylpyhuoneiden muutostarpeet.
-Kun ne ovat tiedossa jo suunnitteluvaiheessa, voivat asukkaat hakea niihin riittävän ajoissa myös mahdolliset korjausavustukset, Laakso taustoittaa.
Lähteet:
Age Diversity in Neighborhoods—A Mixed-Methods Approach Examining Older Residents and Community Wellbeing: Varjakoski, Koponen, Kouvo, Tiilikainen 2023.
Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö: Rappe, Kotilainen, Rajaniemi, Topo 2018
Muistisairaudet ovat tavalla tai toisella tulleet tutuiksi noin miljoonalle suomalaiselle - joko on itse sairastunut tai sitten omainen, ystävä tai naapuri on sairastunut. Muistisairauteen voi sairastua kuka tahansa, mutta ikääntyessä sairastumisen todennäköisyys kasvaa.
Toki muistiongelmia voi esiintyä myös ilman muistisairautta. Taustalla voi olla uupumusta, masennusta tai jotain muuta sairautta. Ja ihan ilman sairauttakin, kelläpä eivät avaimet olisi joskus hukassa tai sovittu tapaaminen unohtunut.
Muistisairauteen sairastuneet ovat erilaisia
Muistisairaudet ovat erilaisia ja etenevät yksilöllisesti. Kun olet tavannut yhden muistisairauteen sairastuneen ihmisen, olet tavannut yhden muistisairauteen sairastuneen ihmisen. Sairauden tuomat muutokset näkyvät arjessa eri tavalla. Muistisairaudet voivat tuoda
tullessaan hahmotuksen, vuorovaikutuksen tai liikkumisen vaikeuksia. Muistin pulmat eivät välttämättä ole ollenkaan ensimmäisiä oireita.
Osa muistisairautta sairastavista haluaa puhua avoimesti sairaudestaan ja siihen liittyvistä muutoksista. Osa taas ei. Pohjois-Karjalan Muistin ry:n ryhmissä keskustellaan paljon vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta. Kohtaamisen kysymyksiin vastaus on yksinkertainen: haluan, että minut kohdataan ihan normaalisti. ”En ole ensisijaisesti muistisairas, vaan olen ihminen, joka sairastaa muistisairautta. Olen pystyvä, kykenevä ja tunteva ihminen.”
Osassa taloyhtiöitä on pitkäaikaisia asukkaita, jotka tuntevat toisensa, saattavat harrastaa yhdessä ja jopa ystävystyä. Tavallisia ovat myös taloyhtiöt, joissa asukkaat vaihtuvat ja on vaikea tunnistaa, onko käytävässä vastaantulija talon asukas vai vierailija.
Muistisairauteen sairastuneen asukkaan hyvää ja turvallista asumista edistää hyväksyvä asenneympäristö. Taloyhtiössä voidaan sopia yhdessä erilaisista ikä- ja muistiystävällisistä toimintatavoista. Fyysistä asuinympäristöä voidaan mahdollisuuksien mukaan parantaa esimerkiksi selkeyttämällä ohjeistuksia ja opasteita. Taloyhtiön viestinnän tulisi olla
selkeää ja ymmärrettävää. Asenne on kuitenkin tärkein.
Muistisairauteen sairastuneiden oma toive on, että kohdataan
Kohtaamisia taloyhtiössä.
normaalisti ja keskustellaan yhteisesti kiinnostavista asioista. Viisas ja ystävällinen naapuri voi olla muistisairautta sairastavan asukkaan tuki arjessa. Ystävälliset ja ymmärtävät kohtaamiset eivät ole keneltäkään pois eivätkä maksa mitään, vaan ilahduttavat kaikkia.
Aina voi ottaa yhteyttä muistiyhdistykseen
Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskuksia toimii joka maakunnan alueella. Muistiluotseja hallinnoi jokin maakunnan muistiyhdistyksistä. Muistiyhdistys tarjoaa tietoa,
tukea ja toimintaa muistisairaille ja heidän läheisilleen. Lisäksi se tekee vaikuttamistyötä muistisairaiden yhdenvertaisuuden ja hyvän elämän puolesta. Tavoitteena on vahvistaa vertaistukea ja saada muistisairauteen sairastuneiden ihmisten ääntä kuuluville.
Kun taloyhtiössä herää kiinnostusta vahvistaa oman taloyhtiön muistiystävällisyyttä, voi aina ottaa yhteyttä paikalliseen muistiyhdistykseen tai Muistiluotsiin. Sieltä saa tietoa, tukea ja kehittämisideoita. Silloin kun taloyhtiössä nousee huoli yksittäisen asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä tai tur-
vallisuudesta, eikä läheisiin saada yhteyttä, voi tehdä huoli-ilmoituksen oman hyvinvointialueen viranomaisille. Oman alueen ohjeistus löytyy hyvinvointialueen sivuilta. Valtakunnallisesti toimii Muistiliitto ry, joka edistää muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytyksiä sekä syventää muistiosaamista ja ymmärrystä yhteiskunnassa. Muistiliitolla on myös valtakunnallinen Muistineuvo-puhelin, jossa vastaavat Muistiluotsien asiantuntijat.
Ikäystävällisten korjausten tarpeeseen herätään taloyhtiöissä yleensä vasta jonkun asukkaan ehdotuksesta, totesi hanketyöntekijä Maura Tiuraniemi Kiinteistöliiton Ikä- ja muistisystävällinen taloyhtiö -kiertueen ensimmäisellä paikkakunnalla Kuopiossa.
Salillinen taloyhtiöväkeä sai kuulla, että yli 85-vuotiaiden määrä tuplaantuu 20 vuoden sisällä. Itsekunkin kannattaa ennakoida, millainen asumismuoto ja -paikka itselle sopii vanhana.
Taloyhtiö on ikä- ja muistiturvallinen, kun talosta pääsee hätätilanteessa turvallisesti ja esteettömästi poistumaan. – Mukavan naapurin kanssa tehty avunantosopimus tuo turvaa. Jos naapurin vanhusta ei enää näy, kilauta ovikelloa ja tarvittaessa ambulanssi ja huoltoyhtiöltä oven avaus.
Jos naapurin vanhus huutaa ja metelöi, ensiksi häntä tulisi jututtaa ja kertoa huolestasi, sekä ilmoittaa omaisille, jos heitä on. Ovatko he tilanteesta tietoisia? Myös häiriöilmoitus isännöitsijälle on tehtävä. Ikäihmisen läheisten kannattaisi antaa yhteystietonsa isännöitsijälle hätätilanteen varalta.
keutta on kunnioitettava, eikä ketään voi auttaa väkisin.
Muistisairaita yhä enemmän
Pohjois-Savon Muisti ry:n toiminnanjohtaja Eija Rytkösen mukaan 23 000 ihmistä saa joka vuosi muistisairausdiagnoosin. Vuonna 2040 Suomessa on jo lähes 250 000 muistisairasta.
– Muistisairaudella on edelleen negatiivinen leima, vaikka se on neurologinen sairaus, johon tulisi saada apua.
Oma koti on ihmiselle paras paikka niin kauan, kun se on hänelle turvallinen.
Henkilö harvoin tiedostaa muistiongelmaansa, siksi lääkärit usein kysyvät vastaanotoilla, onko potilas huomannut muistissaan poikkeavaa. Myös työikäiset 55—60-vuotiaat voivat sairastua muistisairauteen, eivätkä enää pärjää työssään. Syy voi toki olla muukin kuin muistisairaus.
Ikääntyneillä muistamattomuuden aiheuttajana voi olla myös heikko ravitsemustila, kilpirauhasen vajaatoiminta tai lääkityksen epätasapaino.
kin ympäristössä. Esteettömyys ja kulkuväylien selkeät värit auttavat, sillä muistisairas ei hahmota mustaa ja valkoista. Valaistusta sisällä ja ulkona tulee parantaa.
Muistisairaalle tulee puhua kiireettömästi ja rauhallisesti ja antaa selkeät toimintaohjeet yksi kerrallaan. – Käytä etunimeä, kuuntele, pidä katsekontakti, älä lähde inttämään ja olemaan oikeassa, ohjeisti Rytkönen.
Sosiaalipäivystys ja 112 auttavat
Pohjois-Savon Hyvinvointialueen (HVA) asiakasohjauksen ja neuvonnan esihenkilö Teemu Moilanen esitteli Ikäkeskuksen palveluja. Ikäkeskukseksi nimitetään ikäpalveluiden puhelimitse ja verkossa toimivaa palvelukokonaisuutta. Palveluja ovat asumis- ja geriatriset palvelut sekä gerontologinen sosiaalityö ja ohjaus niille.
Yhteyttä ottanut ohjataan asiakasohjaajalle, joka yksilöllisesti neuvoo kysyjää, tarvitsipa opastusta hän itse tai läheinen.
– Jos tunnet huolta naapuristasi, tee huoli-ilmoitus Ikäkeskukseen tai suomi.fi-palveluun, jolloin asia siirtyy sosiaalitoimen ammattilaisille. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Pienikin huoli riittää. Apua annetaan asiakkaan suostumuksella, ellei kyseessä ole hätätilanne. Sosiaalipäivystykseen voi soittaa ympäri vuorokauden.
Tiuraniemi kuitenkin muistutti, että ihmisen itsemääräämisoi-
Muistisairaus alkaa aloitekyvyn häviämisellä, päättelykyky ja suunnitelmallisuus heikentyvät, sanat unohtuvat, postit voivat kasaantua eikä puhelin toimi. Muistisairas ei opi enää älylaitteiden ja apuvälineiden käyttöä. Koti käy epäsiistiksi. – Oma koti on ihmiselle paras paikka niin kauan, kun se on hänelle turvallinen. Hyvin suunniteltu, esteetön asunto on hyvä kaikenikäisille, ei vain ikäihmisille, Rytkönen korostaa.
Muistisairas voi eksyä tutussa-
– Jos tapaat taloyhtiössä harhaisen, eksyneen oloisen vanhuksen, jututa häntä. Kysy nimi, ikä ja missä asuu. Soita 112:een tai sosiaalipäivystykseen ja toimi annettujen ohjeiden mukaan, Moilanen neuvoo. Kiireellisessä tapauksessa voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen. Muutoin ota yhteys henkilön lähipiiriin ja ohjaa Ikäkeskuksen neuvontaan. Palvelussa on takaisinsoittojärjestelmä. Puhelinnumero kannattaa laittaa taloyhtiön ilmoitustaululle. Myös huoli-ilmoituksen voi tehdä Ikäkeskuksen kautta.
Taloyhtiö reagoi, jos asunto alkaa olla siivoton tai vastikkeet ja
vuokrat ovat myöhässä, eikä asukas reagoi huomautuksiin. Kokonaistilanteen muodostamiseen auttaa, jos useampi taho on ilmoittanut ongelmista. Silloin asukasta ehkä ehditään auttaa ennen kuin ollaan jo häätövaiheessa.
Asenteet syynä, kun korjauksia ei tehdä
– Asenteet ovat suurin syy, miksi esteettömyyskorjauksia ei tehdä, tietävät Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvoja Timo Pakka-
le tulee lisää ikää, ja ikäystävälliset ratkaisut auttavat myös nuorempia, esimerkiksi helpottavat lastenvaunujen ja taakkojen kanssa liikkumista, Malinen toteaa.
Taloyhtiön on hyvä miettiä, ennakoidaanko meillä vai reagoidaanko vasta kun tapaturma on tapahtunut. Fiksua on ottaa asukkaat mukaan suunnitteluun, näin onnettomuusriski vähenee.
Esteettömyyskorjauksissa pitää selvittää, tarvitaanko rakennuslupaa. Porras- eli tuolihissi voidaan asentaa lähes mihin tahansa
Pesuhuoneiden imukuppikahvat ja liukastumisenestoaineet toimivat yllättävän hyvin, kiuas kannattaa olla alas asti lämpenevä malli, jossa säätönupit ovat ylhäällä.
Taloyhtiö voi hakea hankkeisiin avustuksia. Hissittömään taloon asennettaviin hisseihin ARA myöntää avustusta enimmillään 35 prosenttia kokonaiskustannuksista, kunnat avustavat tietyillä prosenttiosuuksilla, Kuopio 25 prosentilla. Muihin esteettömyyskorjauksiin on mahdollista saada 35 prosenttia ARA-avustusta.
Kansalaisopiston
Ikäihmisten vuokratalo Mailatie 3 vietti 10-vuotisjuhliaan Kuopion Puijonlaaksossa kypsän kesän heinäkuussa, 12.7.2024. Talo on Kuopion Vanhustenkotiyhdistyksen asukastoiminnaltaan virkein kohde. Siksipä juhlimaankin saapui lähes koko talon väki, kerhohuone suorastaan pullisteli väkeä.
– He tulivat Ystävyyden juhlaan, kuvaa asukastoimikunnan puheenjohtaja Seija Hakola. Hän muutti taloon vuonna 2014, ja on ollut koko ajan asukastoiminnasta vastaava.
Ohjelmassa oli juhlapuhe, runonlausuntaa, yhteislaulua ja näytelmä, ja tarjolla Hakolan keittämää lohikeittoa ja mansikkatäytekakkua. Väki viihtyi ja sääkin suosi; sade lakkasi juuri sopivasti juhlan alkuun ja salli väen siirtyä viihtyisälle pihalle.
Uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi
– Mailatie on vanhustenkotiyhdistyksen ehkä halutuin talo, kauniilla paikalla, mukavuuksiltaan huipputasoa, Hakola kertoo. Talo sopii liikuntarajoitteisille, koska on varustettu sähköisin ovin, luiskin, kaitein ja hissein.
Asukkaaksi pääsyn alaikäraja on 65 vuotta. Pääsyä voi joutua odottamaan pitkään, sillä asuntoja vapautuu vain, jos joku kuolee tai joutuu pysyvään laitoshoitoon. Asukkaiden keski-ikä on 78 vuotta, vanhin on 93-vuotias, nuorin 65. Talonväki toivoo, että uusiksi asukkaiksi valittaisiin nuorempia ja osallistuvia, jotta asukastoiminnalle löytyisi tekijöitä jatkossakin. Mailatiellä nimittäin on ohjelmaa useampana päivänä viikossa. Sitä järjestävät asukkaat yhdistyksen
Tämä on ystävyyden juhla. On erittäin tärkeää elää hyvässä tervetuliaissanoissaan (oikealla).
Mailatie 3 on 5-kerroksinen, 2-rappuinen, 53 asunnon talo. Saunalliset kaksiot ovat kooltaan 44,5—58,5 neliömetriä, asunnot ovat invamitoitettuja ja niissä on lasitetut parvekkeet. Vuokra on kohtuullinen, 12,35 euroa neliölle. Asukkaita talossa on 66, joista alkuperäisiä 25, pariskuntia 11, miehiä 15. Talo sijaitsee huippupaikalla Sammakkolammen rannalla. Vieressä on ostoskeskus kauppoineen ja palveluineen. Kuopion Vanhustenkotiyhdistyksellä on kerrostaloja Puijonlaaksossa, Petosella, Alavassa ja Männistön seniorikampuksella. Asukkaita niissä on runsaat 500.
ja ystävyyssuhteita
antaman vuosittaisen määrärahan turvin.
On skippoa, runopiiriä, joulujuhla jouluaterioineen. On rupattelukerhoa, tuolijumppaa, grillausta kesäisin sekä arpajaisia ja myyjäisiä, joilla kerätään varoja asukastoimintaan. Hoitoalan opiskelijat järjestävät vuosittain virkistyspäivän, ja lisäksi Hakola kutsuu luennoitsijoita kertomaan asukkaita kiinnostavista aiheista. Asukkaat haluavat hoitaa kesäkukkia yhdessä.
Hakolan tapana on käydä toivottamassa uudet asukkaat tervetulleeksi ja kertoa talosta. Samalla hän antaa asukasoppaan, jossa kerrotaan talon käytännöistä; mitä on hyvä tietää. Usein häneltä tullaan kysymään lisäkysymyksiä ja pyytämään muutakin opastusta.
”Toinen toistamme tukien eteenpäin”
83-vuotias Kaija Vepsäläinen on talon alkuperäisiä asukkaita. Hän asuu ylimmän kerroksen 53,5 neliön kaksiossa, ikkunat etelään lammelle päin. – Kokeilin hakiessani kepillä jäätä, ja minua onnisti.
Hän on tyytyväinen. Hänestä vuokra-asunto on ikäihmiselle erinomainen asumismuoto, ja tässä vuokrakin on kohtuullinen. Ostopalveluja hän ei tarvitse, sillä kaksi tytärtä käyvät auttamassa. Naapurit katsovat toistensa perään.
Sisarukset Aila ja Marjatta Smolander asuvat vierekkäisissä asunnoissa. He saivat ne, koska Marjatta huolehtii isosiskostaan, joka diabeteksen takia saattaa tarvita apua yölläkin. Ailan yksin pärjäämistä vaikeuttavat nyt hitaasti paranevat lonkka- ja reisimurtumat. Aiemmin siskokset huolehtivat kahvituksista ja kerhohuoneen siisteydestä, mutta ovat ikääntymisen myötä jättäneet vapaaehtoistyöt nuoremmille. Naapurinkin mummoa Marjatta auttelee, käyttää torilla ja kauppahallissa. – Toinen toistamme tukien mennään eteenpäin, Aila Smolander kiteyttää.
Asiointikuljetus Palilla Mailatieltä pääsee ihan rapun edestä hoitamaan asioitaan ja ”viipottelemaan kaupungille”. Talviliukkailla ei kadulla kaatumisen riskiä oteta, silloin Pali vie Smolanderit Matkuksen tai Apajan kauppakes-
kukseen, joiden käytäviä kävellessä kertyy helposti kilometrejä.
Tuleviin vuokrataloihin enemmän yhteisöllisiä tiloja?
Vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen jäsenet Aira Pesonen, Kirsi Hovinen ja puheenjohtaja Olli Jääskeläinen osallistuivat juhlaan. Heidän mukaansa ikäihmisten vuokra-asuntojen tarve on kasvussa, jos sairaalapaikkoja edelleen vähennetään ja vanhukset halutaan hoitaa kotona. Vanhustenkotiyhdistyksen asuntoihin hakijoita riittää, nytkin jonossa on noin 150 hakijaa.
- Vaikka taloissamme on hinta- ja laatusuhde kohdallaan, niin se yksin ei riitä. On paljon yksinäisiä, siksi tarvitaan ehkä erityyppistä asumista, Hovinen miettii. Yhdistyksen seuraava uudiskohde valmistunee viiden vuoden sisällä keskeiselle paikalle. Mahdollisesti siihen rakennetaan entistä enemmän yhteisöllisiä tiloja.
Kuopiolainen Asunto Oy Mesikämmen vietti viisikymppisiään elokuun alun lauantaina. Vaikka sade välillä käväisi, ei se tunnelmaa latistanut.
Juhlan kunniaksi länsipuijolaisen rivitaloyhtiön suojaiselle pihalle oli viritetty kaksi juhlatelttaa ja nuoriso nostanut siniristilipun salkoon.
Puutarhajuhla oli kaksiosainen: Päivän kahvitilaisuuteen oli kutsuttu pitkämatkalaisia entisiä asukkaita. Siksi juhlapäivän ajan oli Avoimet ovet, jotta he pääsivät näkemään, miten entiset kodit ovat muuttuneet. Iltajuhla ruokailuineen kesti aamupuolelle yötä. Ohjelma oli totutun hauska; oli Koposen Samin aina yhtä suosittu Musavisa, leppoisaa yhdessäoloa,
naurua, laulua ja hyvää mieltä.
Suositut puutarhajuhlat toistuvat vuosittain, tänä merkkivuonna ne vain olivat tavallista juhlavammat.
”Olemme
kuin gallialaiskylä”
Mesikämmenessä asutaan kuin herran kukkarossa. Yhtiö on päättyvän kadun viimeinen ilman läpikulkuliikennettä, lähellä on lasten leikkipuisto ja koulu. Puijo on vieressä ja kaupunkiin vain kolme kilometriä.
Taloyhtiö koostuu kahdesta 2-kerroksisesta rivitalosta ja 14 saunallisesta huoneistosta, lisäksi on pyörävarasto, kylmäkellari ja roskakatos sekä jokaisella huo-
neistolla autotalli. Asukkaita on lapsiperheistä ikäväkeen.
– Me olemme kuin yhteen hiileen puhaltava gallialainen kylä. Lapset ja koirat seilaavat pihalta toiselle, autellaan toisiamme, vaihdellaan autonrenkaita yhdessä, muutoissa jelpataan, vastoinkäymisissä ja murheissa ollaan mukana, jos naapuri niin haluaa, kertoo puheenjohtaja Antti Pehkonen
Mesikämmen myös valitsee joka vuosi Vuoden Mesikämmenen. Palkitut ovat ansioituneet muun muassa ahkerana muiden auttajana tai kaikki huomioivana jututtajana.
Talkoita pidetään keväisin ja syksyisin. Suurin osa osallistuu. – Roskakatoksen seinälle laitetaan tehtävälista, ja siitä saa ku-
kin ruksata mieleisensä homman. Muun muassa pihan leikkivälineiden kunto tarkistetaan ja hittituote trampoliini pystytetään ja puretaan.
Pieni ja ketterä hallitus hoitaa asioita nonstoppina
Pehkonen on asunut talossa 25 vuotta, josta ollut 17 vuotta hallituksessa. Hallitukseen kuuluu 3 varsinaista ja 1 varajäsen. Hallitukseen ei ”jouduta”, vaan jäsenet ovat löytyneet helposti ylläpidoltaan optimaalisen kokoiseen taloyhtiöön.
– Pieni ja ketterä hallituksemme keskustelee ja vaihtaa ajatuksia aina kohdatessamme. Virallisia kokoontumisia käytämme vain päätöksentekoon.
Huoltoyhtiötä ei ole katsottu tarpeelliseksi, sillä Pehkonen tuntee talon tekniikan läpikotaisin, lisäksi yhteistyö isännöitsijän ja pätevien kiinteistöalan ammattilaisten kanssa toimii, jolloin puheenjohtajan tehtäväkenttä ei kasva kohtuuttomaksi.
Isännöitsijäyritystä yhtiö on joutunut muutaman kerran vaihtamaan, syynä se, että isännöitsijän henkilö on vaihtunut usein ja palvelun laatu on vaihdellut. Nykyisin he luottavat pieneen toimistoon, joka vastaa palvelusta omilla kasvoillaan.
Ei järjestyssääntöjä, vaan tiiviit Talon tavat
Taloyhtiön hoidossa helposti unohdettu, mutta tärkeä asia ovat järjestyssäännöt, sillä ne vaikuttavat viihtymiseen, sanoo Pehkonen. Hänestä niiden pitää olla ajassa kiinni ja järkeenkäypiä, ei vuosikymmeniä vanhoja. Mesikämmenessä järjestyssäännöt pantiin uusiksi viisi vuotta sitten. Nyt ne täyttävät tuskin yhtä arkkia ja ovat nimeltäänkin Talon tavat. Talon tapoja oli kirjoittamassa naisryhmä, Pelkosesta hallituksissa tulisi olla naisia, sillä he tuovat usein uusia raikkaita näkökulmia asioiden hoitoon. Pehkonen kertoo esimerkin Talon tavoista. Uusi asukas muutti
taloon ja Pehkonen piipahti avoimesta ovesta toivottamaan häntä tervetulleeksi. Remonttia tekemässä olleen asukkaan ensimmäinen huolestunut kysymys oli: ”Onko meistä jo valitettu?” – Olivat ihmeissään, kun kiittelin heitä talon arvon nostamisesta remontoimalla ja viihtyisyyttä lisäämällä.
Uudistetut säännöt ruokkivat positiivisuuden kehää. Kun uusi asukas muuttaa, hänet otetaan mukaan taloyhtiön kulttuuriin ja kutsutaan mukaan yhteisiin tilaisuuksiin ”höpöttelemään”. Kun asukas huomaa, että talossa on kiva asua ja tarvittaessa saa apua, tuskin eripuraa syntyy. Toki jos ihmiset haluavat olla omissa oloissaan, se heille suodaan!
Pehkosesta taloyhtiöiden kannattaisi tarkastella järjestyssääntöjään. Ne saattavat sisältää jopa asunto-osakeyhtiölakia tiukempia sääntöjä. Ei niin voi olla, hän sanoo. Sellaiseenkin taloyhtiöön hän on törmännyt, jossa kielloista koostuvat järjestyssäännöt olivat neljään tauluun kehystettynä seinällä, esimerkiksi autotallissa sai pitää ai-
noastaan auton ja renkaat, ei edes suksia ja sauvoja.
Hyvä maine kantaa asuntoa myytäessä
Pehkonen on huomannut, että konflikteissa paras ratkaisu on keskustelu. Esimerkkinä tupakansavu. Jos asukas ei tiedä, että tupakansavu kulkeutuu naapuriin, ei hän osaa sitä välttää. Monesti talot edustavat aikansa rakennustekniikkaa, eikä korjauksilla voi kaikkia ongelmia ratkaista. – On ymmärrettävä, että ei Ladasta tule Mersua huoltamallakaan, hän kuvaa.
Pehkonen uskoo, että taloyhtiön hyvä maine kantaa asuntoa myydessä. Hän tietää tapauksia, joissa ostotarjous haluttiin tehdä nimenomaan Mesikämmenestä.
– Tärkeintä on asumisviihtyvyys ja taloudenpito. Vanhassa talossa remontteja pitää rytmittää ennakoivasti eri vuosille, ettei asumiskustannukset nouse liian suuriksi. Eikä pidä ottaa kerralla liian suuria lainoja, sillä lainat vaikeuttavat myyntiä.
Mesikämmenessä ei ole enää järjestyssääntöjä, vaan Talon Tavat. – Tiukka sääntely vie viihtyvyyden, mutta järjellä yhdessä laaditut Talon Tavat – miten meillä ollaan ja asutaan – kasvattavat taloyhtiön myönteistä ilmapiiriä, sanoo Antti Pehkonen.
Hallintaanottomenettelyyn liittyvien tiedoksiantojen helpottamista koskeva asunto-osakeyhtiölain
8. luvun muutoksella halutaan helpottaa etenkin Itä-Suomen taloyhtiöiden tilannetta. Rajan läheisyyden vuoksi alueella on muuta Suomea selvästi enemmän venäläisomistuksessa olevia huoneistoja. Ennen lakimuutosta tiedoksiantoon liittyvät ongelmat estivät taloyhtiöitä ottamasta huoneistoja yhtiön hallintaan, mikä on ainoa asunto-osakeyhtiölaissa säädetty keino puuttua tehokkaasti esimerkiksi osakkaiden maksulaiminlyönteihin tai häiriötilanteisiin.
Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia Moilanen myöntää, että Ukrainan sodan pitkittyessä hallintaanottomenettelyyn liittyvien yhteydenottojen ja kyselyiden määrä kasvoi tasaisesti. – Lakimuutos oli Itä-Suomen kannalta toivottu ja odotettu. Muualla maassa tämä ei varmaankaan ole ollut samanlainen ongelma, mutta täällä venäläisomistusta on enemmän.
Asunto-osakeyhtiöiden kannalta tilanne on ollut hankala ja hyvin kaksijakoinenkin.
– Venäläiset osakkaat saattavat olla hyvinkin pidettyjä naapureita, ja he haluaisivat maksaa vastikkeensa kuten aiemminkin. Siihen ei ole kuitenkaan keinoja, kun pankit eivät ota maksuja vastaan. Yhtiöille on tarjottu maksuksi myös kä-
teistä rahaa, mutta luonnollisesti se ei tässä tapauksessa toimi maksutapana, Moilanen sanoo.
Paikoin ongelmaksi on noussut se, että Venäjällä olevaa osakasta ei ole tavoitettu lainkaan maksuviiveitä koskevassa asiassa.
– Taloyhtiöiden on kuitenkin oltava kaikkien osakkaiden asialla. Vaikka venäläisomistajat olisivat kuinka mukavia asukkaita tahansa, vastikkeita ei voi jättää maksamatta ja muiden osakkaiden huolenaiheeksi.
Lakimuutos helpottaa, muttei tee autuaaksi
Heinäkuussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen taloyhtiöillä on joku väylä edetä asiassa. Nyt riittää, että hallintoonottovaroitus ja yhtiökokouspäätös julkaistaan virallisessa lehdessä ja siitä toimitetaan tieto osakehuoneistoon sekä mahdollisesti tiedossa olevaan sähköpostiosoitteeseen. Uuden tiedonantokeinon käyttäminen edellyttää taloyhtiöltä kuitenkin esitoimena tiedoksiannon jättämistä käräjäoikeuden haastemiehen tehtäväksi. Saatuaan haastemieheltä tarvittavan todistuksen taloyhtiö voi hyödyntää uutta tiedoksiantotapaa.
– Eihän tuo uusi lakitekstikään ihan yksiselitteinen ole. Ei se tilannetta autuaaksi tee, mutta antaa kuitenkin jonkun keinon edetä asiassa, Piia Moilanen toteaa.
Maksuviiveistä ei vielä isoa ongelmaa
Piia Moilanen ei ole havainnut, että Itä-Suomessa maksuviiveongelma olisi sen suurempi kuin muuallakaan Suomessa.
– Ainakaan isossa kuvassa ei ole nähtävissä minkäänlaista paniikkia. Ne ovat yksittäisiä yhtiöitä, joissa vastikerästien kanssa tällä hetkellä painitaan.
– Ennemminkin olemme hämmästelleet tilanteita, joissa esimerkiksi pankit myyvät omistamiaan liiketiloja esimerkiksi yhden euron summalla bulvaaneille, joilla ei ole aikomustakaan maksaa vastikkeita. Joitakin tällaisia yksittäisiä tapauksia on itäisen Suomen maakunnissa nyt tullut vastaan, Moilanen ihmettelee.
Kaiken lisäksi myyjänä toiminut pankki on voinut olla rahoittajana esimerkiksi taloyhtiön putkiremontissa.
– Moraalisesti pankin olisi ollut aiheellista hoitaa edes oma osuutensa pääomalainasta pois ennen liiketilaosakkeidensa myymistä eurolla, Moilanen sanoo.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos uusii pelastuslaitoksen putkilukkojärjestelmän tämän vuoden aikana. Se tarkoittaa talon ulkoseinässä olevan punakantaisen putkilukon lukkopesän vaihtoa.
Pelastuslaitos siirtyy käyttämään uutta sähköistä lukitusjärjestelmää siksi, koska pääsee näin ulko-ovesta sisään nopeammin. Ensihoitoyksiköt avaavat putkilukon matkapuhelinsovelluksensa avulla, ja putkilukossa olevalla
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Janne Halonen kehottaa taloyhtiöitä, joissa on pelastuslaitoksen putkilukko, siirtymään syksyn aikana uuteen putkilukkojärjestelmään. – Olkaa yhteydessä pelastuslaitokseen ja sopikaa asennuksista.
avaimella aukeaa vuorostaan kiinteistön ulko-ovi. Huoneiston ovi on asukkaan tai huollon silti edelleen avattava.
Kiinteistöt, joissa pelastuslaitoksen putkilukko on, voivat siirtyä käyttämään uutta järjestelmää loppusyksystä. Pelastuslaitos tiedottaa muutoksesta eri kanavia pitkin.
Kiinteistönomistaja maksaa hankinnan ja voi tilata uuden lukkopesän valitsemastaan lukitusliikkeestä.
Asennuksen tekee pelastuslaitos veloituksetta. Samalla se tarkastaa putkilukossa olevien avainten ajantasaisuuden ja toimivuuden. Asennuksista voi sopia pelastuslaitoksen palotarkastusneuvontanumeron kautta, puh. 013 3309 299 kanssa, mutta on huomioitava, että kaikkien asiakaskiinteistöjensä putkilukkoja pelastuslaitos ei pysty vaihtamaan tämän syksyn aikana, sillä kiinteistöjä on maakunnassa yli tuhat.
Vaihdolla ei ole vielä kiire, sillä tavoitteena on, että viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä mahdollisimman moni siirtyy käyttämään uutta putkilukkojärjestelmää.
Muutos on pakollinen vain kiinteistöissä, joihin viranomainen vaatii pelastuslaitoksen putkilukon. Tällaisia ovat kiinteistöt, joiden paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot ovat yhteydessä hätäkeskukseen. Muilla muutos on vapaaehtoinen, mutta suositeltava.
Järjestelmän muutos koskee koko Pohjois-Karjalan maakuntaa.
Jos rakennus on rakennettu ennen vuotta 1994, on huoneistoremonteissa tehtävä asbestikartoitus ennen työn aloittamista.
Taloyhtiöiden osakkaat saattavat olettaa, että pelkkä asbestianalyysin teettäminen riittää, koska tällä vältetään kalliimpi asbestikartoitus. – Analyysi ei riitä, myös kartoitus on teetettävä, vastaa Arto Liukkonen, Itä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen tarkastaja.
Syy on se, että asbestianalyysissä tutkitaan vain yksittäinen näyte, kartoituksessa kartoitetaan koko rakennus tai tila, tunnistetaan kaikki asbestipitoiset materiaalit ja niiden laatu ja pölyävyys ja merkitään ne piirustuksiin.
Kartoitus toimii myös pohjatietona kustannusarvion laskemiselle.
Entäs ilmalämpöpumppu tai lattiamateriaalin vaihto?
Jos 70-luvun talossa asukas vaihtaa huoneistonsa muovimaton joko uivaan parkettiin tai poistamalla maton parketin alta, asbestikartoitus kannattaa tehdä, koska matto tai sen alla oleva liima voivat sisältää asbestia. Jos matto jätetään paikoilleen ja peitetään uivalla parketilla, kartoitusta ei välttämättä tarvita.
Ilmalämpöpumppua asennettaessa asbestikartoitus on tehtävä, jos työ edellyttää rakenteiden kuten seinien tai kattojen avaamista tai läpivientien tekemistä, ja rakennus on rakennettu ennen vuotta 1994. Jos asennus voidaan tehdä kajoamatta mahdollisiin asbestipitoisiin materiaaleihin, kartoitusta ei välttämättä tarvita.
Milloin muutostyöilmoitus?
Isoissa eri rakennuksista koostuvissa kiinteistöissä voi asbestitilanne vaihdella talojen ja kerrostenkin välillä. Tällöin laadukkaasti ja kattavasti tehty asbestikartoitus auttaa, kun arvioidaan korjauskustannuksia ja pyydetään urakkatarjouksia. - Kartoitus saattaa määrittää jopa korjaustavan valintaa, kertoo Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvontainsinööri Kimmo Malinen. – Joskus purkukustannuksilta voi säästyä, kun jättää rakenteita ja järjestelmiä purkamatta ja etsii putkille uusia reittejä.
Taloyhtiöissä osakkaan ja yhtiön hankkeet käsitellään ominaan, ja niihin tehdään omat suunnitelmansa. Suuremmista hankkeista on syytä tehdä hankesuunnitelma, jossa käsitellään kattavasti erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia.
Osakkaan muutostyöilmoitusta vaativa työ on kyseessä, kun huoneiston perustasoa muutetaan tai osakkaan
Kun kyseessä on taloyhtiö, on senkin teetettävä asbestikartoitus, vaikka tilaisi urakan asbestipurkutyönä, sitä edellyttävät työturvallisuuslaki ja asbestityötä koskevat laki ja asetus. - Asbestianalyysi ei riitä, koska pelkkään yhteen näytteeseen ei kannata luottaa. Ei yksi näyte porrashuoneen seinästä kerro totuutta koko porrashuoneesta, tähdentää Liukkonen.
Pieniä poikkeuksia Liukkonen sallii. – Jos kyseessä on hyvin pieni paikallinen työ, esimerkiksi reiän poraaminen ilmoitustaululle, olen katsonut, ettei yksittäiselle reiälle tarvitse tehdä kartoitusta. Silloin analyysi riittää ja porata voi ilman asbestilupia. Tärkeää on muistaa, että asbestille altistava työ on aina tehtävä turvallisesti. On suojauduttava ja käytettävä imuria ja huolehdittava imurin huollosta as-
remontti kohdistuu yhtiön hallinnoimiin rakenteisiin tai järjestelmiin. Ilmoitusta voidaan edellyttää myös silloin, jos remontista aiheutuu muille osakkaille haittaa, vaikkapa melua.
Seinäpintoja voidaan maalata tai tapetoida ilman muutostyöilmoitusta. Lattiapinnoitteen vaihtamisesta tulee ilmoittaa yhtiölle, koska se voi vaikuttaa askeläänien kuulumiseen alakertaan. Kelluvan lattian asentamista muovimaton päälle ei suositella. Moni taloyhtiö on linjannut, että muovimatto on poistettava ennen uuden pinnoitteen asentamista. Poisto voi aiheuttaa osakkaalle asbestipurkuna tehtävää lisätyötä ja -kustannuksia. Jos myöhemmin ilmaantuisi sisäilmaongelmia, kuuluvat ne taloyhtiön selvitettäviksi, joten hallituksen on hyvä puuttua mahdolliseen riskiin jo ennen sen realisoitumista.
– Asbestille altistava työ on aina tehtävä turvallisesti. On suojauduttava ja käytettävä imuria ja huolehdittava imurin huollosta asbestihuoltotilassa. Työntekijä eivätkä ulkopuoliset saa altistua asbestikuiduille, neuvoo Arto Liukkonen.
bestihuoltotilassa. Työntekijä eivätkä ulkopuoliset saa altistua asbestikuiduille.
Purkutyön valmistuttua otetaan ilmanäytteet, jotta varmistuu että tila on puhdas asbestista. Puhtaan ilmanäytteen jälkeen tilaan tehdään loppukatselmus, jossa tarkastetaan, että työ on tehty suunnitelman mukaisesti ja rakenteisiin mahdollisesti jäävä asbestimateriaali kirjataan ylös.
Asbestipurkutyöstä saatava loppuraportti kannattaa säilyttää, koska se voi olla tarpeen myöhemmin esimerkiksi huoneistoa myytäessä. Koska asbestipurkutyö on kallista, taloyhtiöt yrittävät vähentää sen osuutta. – Taloyhtiöt purkavat vain sen mikä on ehdottoman pakko ja jättävät loput rakenteisiin. Tämä siksi, jotta remonttilainaa tarvittaisiin vähemmän nyt, kun pankeista on vaikea saada lainoja. Se voi auttaa tässä hetkessä, mutta joskus kustannus on edessä kuitenkin, muistuttaa Liukkonen.
Asbestilaki ja -asetus tulivat voimaan vuonna 1994, lakija asetus uusittiin 2015.
Asbestia käytettiin rakentamisessa 1990-luvun alkuun asti. Käyttö kiellettiin, kun todettiin sen aiheuttavan keuhkosyöpää ja muita keuhkosairauksia sitä käsitteleville, sairaus ilmenee vasta vuosikymmenten jälkeen.
Tyypillisesti asbestia on kylpyhuoneiden ja keittiöiden laattojen kiinnitys-, sauma- ja tasoiteaineissa. Sitä voi olla kiukaan taustalevyissä ja esimerkiksi porrashuoneiden ja käytävien katto- ja seinätasoitteissa sekä putkieristeissä. Myös porrashuoneissa käytetyissä lattialaatoissa (Finnflex) ja mustassa liimassa on asbestia. Asbestipurkua saavat tehdä vain yritykset, joilla on siihen AVIn myöntämä lupa ja pätevyys. Asbestipurkutyön
tekemiseen saa käyttää vain sellaista henkilöä, jolla on työhön koulutus ja pätevyys ja joka on rekisteröity asbestipurkutyötyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin. Työssä on noudatettava tiukkoja turvallisuusmääräyksiä, kuten eristys ja alipaineistus, jotta asbestikuidut eivät leviä ympäristöön. Lisäksi purkajan on käytettävä hengityssuojaimia ja suojavaatteita. Asumiselle asbesti ei ole vaarallista, kun se pysyy rakenteiden sisällä. Vasta kun pintoja rikotaan, asbestipölyä ja -kuituja vapautuu ilmaan ja ohjautuu tilassa olevien hengityselimiin.
Voiko osakas asennuttaa porrashissin taloyhtiön porrashuoneeseen ja tarvitseeko hankkeelle rakennusluvan?
Suomessa on paljon 1970- ja 80-luvulla rakennettuja hissittömiä kerrostaloja, joissa asuu entistä enemmän liikuntarajoitteisia ihmisiä. Kuinka asukkaiden asumista, liikkumista ja ulkoilua voidaan helpottaa hissittömässä taloyhtiössä?
Toteutukseen on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko esteettömyyttä lähdetään parantamaan yhtiön toimesta tai osakkaan toimesta. Molemmilla osapuolilla on oikeus ja mahdollisuus tehdä esteettömyyttä parantavia toimia yhtiön yhteisissä tiloissa.
Taloyhtiössä olisi hyvä selvittää erilaisten esteettömyyttä parantavien vaihtoehtojen soveltuvuus kyseiseen taloyhtiöön ennakoiden. Eli esteettömyyden parantamisen suunnittelu ja toteutus olisi suotavaa ottaa käsittelyyn jo ennen kuin jollakin osakkaalla on portaissa liikkuminen mahdotonta.
Jälkiasennushissi on monessa yhtiössä mahdollinen ratkaisu, johon myös valtio voi myöntää avustusta. Paikkakunnittain vaihdellen myös kaupunki tai kunta voi avustaa jälkiasennettavien hissien kustannuksissa. Jälkiasennushissin toteutus suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Osassa yhtiöistä hissi voidaan lisätä olevaan porrashuoneeseen. Osassa taas porrashuoneessa ei ole tilaa hissille, jolloin hissille on rakennettava oma kuilu, porrashuoneen kylkeen, rakennuksen ulkopuolelle.
Taloyhtiön hankkeena toteutettuna kustannukset jaetaan osakkaille asunto-osakeyhtiölain mukaisilla perusteilla. Jälkiasennushissin kustannukset jakautuvat normaalista vastikkeen määräytymisestä poiketen, jolloin asuinkerros huomioidaan kustannusten jakamisessa.
Osakkaan hanke
Taloyhtiössä on selvitetty jälkiasennushissin mahdollisuutta ja kustannuksia ja yhtiökokous on päättänyt jättää asian hautumaan, hissiä ei ainakaan toistaiseksi rakenneta yhtiön toimesta.
3-kerroksen parvekkeettomassa huoneistossa asuu henkilö, joka ei pysty liikkumaan portaissa. Asukas on toimittanut isännöitsijälle muutostyöilmoituksen porrashissin asentamisesta yhtiön porrashuoneeseen.
Kuinka yhtiön/hallituksen tulee toimia?
Isännöitsijä toimittaa muutostyöilmoituksen taloyhtiön hallituksen käsiteltäväksi. Hallitus käsittelee muutostyöilmoituksen asianmukaisesti hallituksen kokouksessa. Tässä tapauksessa porrashuoneessa on hyvin tilaa, joten yhtiö ei voi kieltää porrashissin asentamista, yhtiö voi kuitenkin asettaa ehtoja hankkeelle.
Yhtiön tiloissa tehtävissä osakasmuutoksissa on tärkeää laatia sopimus osakkaan ja taloyhtiön välille. Sopimuksessa tulisi sopia ainakin muutoksen sisällöstä, käyttökustannusten osoittamisesta osakkaalle, pelastussuunnitelman päivityksestä tarvittaessa, ennallistamisesta porrashissin poistuessa käytöstä sekä mahdollisten tulevien käyttäjien liittämisestä porrashissin käyttäjiksi.
Lähtökohta hankkeelle on, ettei porrashissistä saa aiheutua merkittävää haittaa muille asukkaille. Porrashuone on poistumistie hätätilanteessa, joten porrashissi ei saa pienentää poistumistietä liikaa. Osakkaalla on oikeus asennuttaa hissi siten, etteivät muut asukkaat pysty sitä käyttämään ilman lupaa.
Hyvä käytäntö on hyväksyttää hissisuunnitelma paikallisessa rakennusvalvonnassa ja pelastusviranomaisella. Samalla selviää myös mahdollinen lupatarve hankkeelle.
Kaikissa osakasmuutoksissa on tärkeää muistaa osakkaiden yhdenvertaisuus, jos yhdelle osakkaalle annetaan lupa, täytyy lupa myöntää vastaavassa tilanteessa myös toiselle ja kolmannelle osakkaalle. Tästä syystä onkin suositeltavaa, että mahdollisesti, jossakin vaiheessa, useampaa tai kaikkia osakkaita koskevat muutostyöt yhtiön yhteisissä tiloissa toteutettaisiin taloyhtiön hankkeina.
Kauan sitten olin kotihoidossa päivystämässä juhannuksena autiossa kaupungin keskustassa. Kävin monen yksinäisen mummon ja papan luona. Heille
Onko mitään tehtävissä?
Meillä ruuhkavuosia viettävillä ihmisillä on harvoin aikaa. Hädin tuskin ehditään hoitaa työ, kotityöt, perhe, lemmikit ja harrastukset. Stressaantuneena ei ehkä ole voimavaroja sosiaaliseen kanssakäymiseen naapurustossa. Omassa kodissa halutaan latautua rauhassa. Vieraalle ihmiselle voi olla vaivaannuttavaa mennä puhumaan.
Voisiko iäkkään naapurin ottaa mukaan johonkin arkiseen asiaan? Pyytää mukaan hiekkalaatikolle lapsia vahtimaan. Tai pitää etäpäivänä kahvitauon naapurin luona? Auttamisen tunne on verraton ja merkityksellinen. Onni ei aina löydy suorittamisesta tai rahasta vaan myös pyyteettömästä auttamisesta.
Pienikin teko voi auttaa. Tervehdi rapussa ja kysy mitä kuuluu. Jos huomaat, että yksinäisellä on tarve jutella, voitko katsoa netistä, löytyykö alueelta järjestöjen palveluita, esimerkiksi SPR:n ystäväpalvelua, Marttojen kotiapua tai Ikäinstituutin kotikulmilla -toimintaa? Voisitko näistä vinkata naapurille? Tai kysyä luvan ilmoittaa löytävälle vanhustyölle, joka auttaa sopivien palvelujen etsinässä. Iäkkäällä ei välttämättä ole nettiä tai kykyä etsiä omatoimisesti tietoa.
Kynnys kohdata vieras ihminen voi olla korkea. Pääseekö sen yli silläkin riskillä, että vastaanotto ei välttämättä miellytä? Silloin kuitenkin tietää, että on yrittänyt. Ja kohtaamisesta voi syntyä iäkkäälle tunne, että joku välittää.
Maura Tiuraniemi hanketyöntekijä Ikä- ja muistiystävällinen hanke 2024-25
PUHELINNEUVONTAA
Tarkemmat yhteystiedot
VERKKONEUVONTAA
KIR JALLISIA LAUSUNTOJA
Kirjalliset lausunnot k iinteistönpidon pulmatilanteissa
LähiöidenPäiväniammatti-isännöitsijänä vetovoimaJoensuussa Päätöksentekojakustannuksetlatauspistehankkeissa 8
Itä-S uomen Kiinteistöviesti
Jäsenlehti ilmestyy neljä ker taa vuodessa.
S uomen Kiinteistölehti
Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 ker taa vuodessa.
Koulutustilaisuudet
kääntöpuolella Isännöinnin ostaminen
S ähköinen uutiskirje
Noin 5 ker taa vuodessa ilmestyvä uutisk irje ajankohtaisista asioista.
Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalvelujen tilaamisesta.
Verkkokurssit
• HTHJ - Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen
• HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä
• Toiminnantark astuksen perusteet
•
Taloyhtiön pelastussuunnitelma
•
Asiantuntijamme ovat muk ana kymmenissä kehityshank keissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sek ä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
Lataa nyt mobiilijäsenkor tti. K annat aina muk anasi jäsennumeroa, tiedon k aik ista neuvontapalveluista ja tapahtumista sek ä koulutuksista. Mobiilijäsenkor ttiin on koottu yhteen sek ä valtakunnalliset että paik alliset jäsenedut ja -alennukset Mobiilijäsenkor tti löytyy puhelimesi sovellusk aupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkor tti.
Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta
KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA
ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6311
IKÄÄNTYVIEN ASUMISNEUVONTA
ma-pe klo 9–15 Puh. (02) 724 9203
Ikä- ja muisti ystävällinen taloyhtiö -hanke 2024–25
LAKINEUVONTA
ma–to klo 9–15, pe klo 10–15 puh. (09) 1667 6300
TALOUS- JA VERONEUVONTA
ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6369
LAKINEUVONTA
ma ja to klo 12–15 puh. 0600 0 1122
Neuvontapalvelun hinta on 1,98 € / min. + paikallisverkkomaksu.
Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi
PAIKALLINEN
NEUVONTA
Piia Moilanen toiminnanjohtaja 044 355 5707 piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi
KORJAUS- JA
TEKNINEN
NEUVONTA
Kimmo Malinen neuvontainsinööri 044 491 4478 kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
JÄSENYYSASIAT
Anne Verger jäsensihteeri
044 355 5909 anne.verger@kiinteistoliitto.fi
Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio 017 262 6633