Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti nro 2/2024
Kiteen Puhoksessa lapset saavat kasvaa turvallisesti
Juhani Simpasesta Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja
Voiko taloyhtiösi avaimista teettää kopioita kuka vaan
3 Pääkirjoitus
4 Tapahtumat ja ajankohtaista
6 Jäsentaloyhtiö Kiteen Puhoksessa, Vuoden Kylässä
”Täällä lapset saavat kasvaa turvallisesti”
8 Kysy Kimmolta
10 Juhani Simpasesta Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja
12 Kari Ojala Etelä-Savon kiinteistöyhdistyksen hallitukseen
14 Puuseppä tuottaa itse osan tarvitsemastaan energiasta
16 Eikö taloyhtiöitä kiinnosta väestönsuojien ylläpito?
18 Voiko taloyhtiösi avaimista teettää kopioita kuka vaan?
20 Puijonhaka vaihtoi lukituksen yleisavainten kadottua
22 Kattoturva taloyhtiöissä – Missä mennään Etelä-Savossa
23 Jäsenpalvelut
Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2760 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön.
Jäsenneuvonta
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633
Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa
Painos: 2800 kpl
Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Päätoimittaja: Piia Moilanen
Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger
Taitto: Viestitär Ky
Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky
Kansikuva
Kuvassa Hanna Putkonen ja Mauno Parkkonen, As Oy Puhoksen Helmi.
Kevään aikana jäsentaloyhtiöiden edustajat ovat saaneet vastattavakseen useita eri tutkimuksia ja kyselyitä. Olemme kartoittaneet muun muassa taloyhtiöiden ikä- ja muistiystävällisyyttä, jätehuollon toimivuutta jätelain muutoksen jälkeen, korjausrakentamisen tilannetta, kattoturvallisuutta (Etelä-Savossa), hoitovastikkeiden kehittymistä sekä vastikerästeihin ja hallintaanottomenettelyn tiedoksiantoprosessiin liittyviä asioita. Parhaillaan on käynnissä laaja jäsentyytyväisyyskysely (vastausaikaa on 12.6. saakka).
Itäsuomalaiset ovat aktiivisia kyselyihin vastaajia. Olenkin valtavan kiitollinen jokaisesta saamastamme vastauksesta. Vastaamisella on myös merkitystä edunvalvonnassa ja kehitystoiminnassa. Esimerkiksi Itä- ja Kaakkois-Suomeen suunnattu hallintaanottomenettelyn tiedoksiantoprosessin toimivuutta kartoittavan kyselyn tuloksia käytettiin asunto-osakeyhtiölain 8. luvun muuttamiseksi, kun oikeusministeriö valmisteli kiireellistä lakimuutosta. Lakiesitys etenee parhaillaan eduskunnan käsiteltäväksi ja sen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Esityksen mukaan taloyhtiöllä olisi oikeus toimittaa hallintaanottovaroitus ja yhtiökokouspäätös tiedoksi julkaisemalla virallisessa lehdessä ja toimittamalla tieto siitä osakehuoneistoon. Muutos on välttämätön, jotta tiedoksiantoja saataisiin toimitettua esimerkiksi Venäjällä oleskeleville osakkaille.
Vuoden parhaita haetaan taas Etsimme jälleen Vuoden 2024 taloyhtiötekoa ja taloyhtiöpuheenjohtajaa. Tällä kertaa taloyhtiöteon teemana on ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö. Vuoden puheenjohtaja on tehtävässään tunnollinen ja osakkaita osallistava aktiivinen viestijä. Myös Isännöintiliitto etsii parhaillaan Vuoden Isännöitsijää. Sain kunnian olla mukana palkintoraadissa, jossa valittiin kilpailuun kolme finalistia. Ilokseni voi kertoa, että mikkeliläinen Asko Laukkanen Reimiltä on yksi finalisteista. Lue lisää kilpailuista lehden sivulta 5.
Aurinkoista kesää
Vietämme kesälomia porrastetusti kesä- ja heinäkuussa. Palvelukeskuksemme ja kaikki neuvontapalvelut ovat kuitenkin suljettuna 15.-26.7. Katso tarkemmat loma-ajat lehden sivulta 4.
Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi
piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi Twitter.com/piia_moilanen facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi instagram.com/kiinteistoliittoitasuomi @
Eteläsavolaisten ja pohjoiskarjalaisten käytössä ollut puhelinnumeromme 010 667 6670 poistuu käytöstämme kesäkuun lopussa.
Jatkossa vaihdenumeromme 017 262 6633 palvelee kaikkia jäseniämme. Muutoksella haetaan tehokkuutta ja yksinkertaistetaan vaihdepalvelumme toimintaa.
Kiinteistöliiton valtakunnalliset neuvontapalvelut ovat suljettu seuraavasti:
• Kiinteistöliiton lakineuvonta jäsenille 15.–26.7.
• Korjaus- ja tekninen neuvonta 1.–26.7.
• Talous- ja veroneuvonta 1.7.–2.8.
• Energianeuvonta 15.7.–9.8.
• Lakineuvonnan ajanvaraus 8.7.–9.8.
• Maksullinen lakineuvonta 8.7.–2.8.
Kiinteistöliitto Itä-Suomi järjestää Itä-Suomen Taloyhtiöpäivä 2024 -tapahtumat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Taloyhtiöiden hallitukset, isännöitsijät sekä muut kiinteistöalan toimijat kokoontuvat tapahtumaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja päivittämään osaamistaan sekä tutustumaan näytteilleasettajiin ja heidän tarjoamiinsa palveluihin. Messu- ja seminaaritapahtuma pitää sisällään ajankohtaista tietoa taloyhtiöasumiseen liittyen. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Tapahtumassa on kahvitarjoilu.
Kiinteistöliitto Itä-Suomen palvelukeskus on suljettu 15.–26.7.
• Piia on lomalla 24.–28.6. ja 8.–26.7.
• Kimmo on lomalla 15.7.–2.8.
• Anne on lomalla 24.6.–5.7. ja 15.–26.7.
Tapahtumat järjestää Kiinteistöliitto Itä-Suomi, Pohjois-Savon Ammatti-Isännöitsijät ry, Etelä-Savon Isännöitsijät ry ja Pohjois-Karjalan Isännöitsijät ry.
Paikkakunnat
KUOPIO 5.11.2024, Kuopion Musiikkikeskus
JOENSUU 6.11.2024, Original Sokos Hotel Kimmel
MIKKELI 7.11.2024, Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli
Ohjelma ja ilmoittautuminen avautuu syksyllä.
61 % taloyhtiöistä kertoo, että heillä on ollut haasteita ikäihmisten heikentyneen toimintakyvyn kanssa. Taloyhtiöissä on sattunut muun muassa kaatumisia ja avainten unohtumisia. Asuinhuoneistojen sisällä on havaittu asuntojen huonoa hoitoa ja ylimääräistä palokuormaa. Asia käy ilmi Kiinteistöliiton Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -kyselystä. Kysely toteutettiin keväällä 2024. Valtakunnalliseen kyselyyn saatiin 3000 vastausta, joista noin 450 on Itä-Suomesta. Kyselys-
sä saatiin paljon myös sanallisia vastauksia, joissa todettiin muun muassa, että taloyhtiön turvallisuudessa, esteettömyydessä ja yhteisöllisyydessä on parannettavaa. Kiinteistöliitto Itä-Suomi järjestää syyskuussa kolme Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -tilaisuutta, joissa jaetaan tietoa ja käytännön apua taloyhtiöille ikä- ja muistiystävällisen taloyhtiön luomiseen.
Kiinteistöliitto Itä-Suomi haluaa tänäkin vuonna tuoda esiin tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet positiivisesti taloyhtiöiden ja koko kiinteistöalan toimintaympäristön kehittämiseen Itä-Suomessa. Etsimme toimialueemme kolmeen maakuntaan omaa Vuoden Taloyhtiötekoa ja Taloyhtiöpuheenjohtajaa.
Vuoden 2024 Taloyhtiö ottaa ikäihmiset huomioon
Vuoden 2024 Taloyhtiöteko tulee liittyä taloyhtiön ikä- ja muistiystävällisyyteen. Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö on kiinnostunut asukkaistaan ja suhtautuu positiivisesta esteettömyyttä parantaviin korjauksiin. Taloyhtiössä on kiinnitetty huomioita yhteisöllisyyteen ja ehkä taloyhtiöön on rakennettu jälkiasennushissi helpottamaan asumista ylimmissä kerroksissa.
Vuoden 2024 Puheenjohtaja kehittää taloyhtiön talouden hallintaa
Vuoden 2024 Puheenjohtajaa valittaessa kiinnitetään huomiota puheenjohtajan tunnollisuuteen ja huolellisuuteen. Seuraako puheenjohtaja taloyhtiön taloudellista tilaa ja tiedottaako osakkaita asiasta? Käytännössä etsimme puheenjohtajaa, joka on osakkaita osallistava aktiivinen viestijä ja joka on tehtävässään edistänyt taloyhtiön talouden hallintaa ja suunnitelmallisuutta. Lisätietoa kilpailuista www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi.
Isännöinnin Auktorisointi ISA ry on valinnut vuoden ISA-yrityksen. ISA:n hallitus päätyi yksimieliseen ratkaisuun ja valitsi vuoden 2023 ISA-yritykseksi Kuopion Talokeskus Oy:n. Kuopion Talokeskus palkittiin Taloyhtiö 2024-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Valinnan perusteluissa ISA:n hallitus tote -
si Kuopion Talokeskuksesta, että yritys on pitkäaikainen ja sitoutunut ISA:n asiakasyritys. Yrityksen toiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys ja paikalliset asiakkaat huomioiva laadukas palvelumalli. Lisäksi Kuopion Talokeskus on menestynyt erittäin hyvin ISA-auditoinneissa.
Isännöintiliitto etsii tänä vuonna tekijöitä, joiden työssä näkyy vastuullisuus ja jotka haluavat edistää koko toimialan arvostusta. Isännöitsijä 2024 ja Isännöintiammattilainen 2024 -finalistit on valittu. Finalistivalinnat ehdokkaista teki palkintoraati. Palkintoraadin asiantuntijoina toimivat Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju, Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia Moilanen, Kiinkon toimitusjohtaja ja rehtori Jarno
Tuimala sekä Isännöintiliiton johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt. Mikkeliläinen Asko Laukkanen Reim Isännöinnistä on yksi Vuoden Isännöitsijä 2024 -finalisteista. Kilpasarjojen lopulliset voittajat ratkaisee yleisöäänestys, joka päättyy 8.9.2024. Eniten yleisöääniä saaneet voittajat palkitaan Isännöintipäivillä Tampereella. Lisätietoa kilpailusta ja äänestysohjeet www.isannointiliitto.fi.
Kiteen kaupungin kupeessa oleva Puhos valittiin Vuoden Kyläksi 2024. Valinnan teki valtakunnallinen kylien kattojärjestö Suomen Kylät ry. Puhos sijaitsee 6-tien varrella, 75 kilometriä Savonlinnasta ja Joensuusta, Kiteen keskustaan on 14 kilometriä.
Soman pohjoiskarjalaisen kylän yhdessä harvoista rivitaloista, 4-asuntoisessa Asunto Oy Puhoksen Helmessä, asuu yhteensä 12 ihmistä, joista 4 on lapsia. Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiö, sininen puuverhoiltu talo sijaitsee viheralueiden ympäröimällä laajalla tontilla Saimaan vesistöön kuuluvan Orivesi-järven ja Karjalan Pyhäjärven välisellä kannaksella.
Toukokuun aurinkoisena aamuna kylän rauha on rikkumaton, vain ympäröivissä koivuissa livertelevät linnut pesänrakennuspuuhissa.
Hallituksessa kaikki osakkaat
Rivitalo rakennettiin vuonna 1972 lastulevytehtaan ”herrojen” tilaviksi 130- ja 165-neliöisiksi asunnoiksi. Kun tehdas lopetti toimintansa 90-luvun lopulla, kiinteistön osti rakennusliike, joka peruskorjasi sen, perusti asunto-osakeyhtiön ja myi asunnot uusille omistajille.
Mauno Parkkonen on ollut puheenjohtajana toistakymmentä vuotta, sihteeri Hanna Putkonen
Hanna Putkonen ja Mauno Parkkonen rakastavat kotiseutuaan Puhosta. Taloyhtiö pidetään kauniissa kuosissa yhdessä koko talonväen kanssa, Hanna Putkonen on myös Puhoksen Kehittämisyhdistyksen aktiiveja ja työskentelee koko Puhoksen elinvoiman puolesta.
muutti taloon viisi vuotta sitten. Taloyhtiön hallitukseen kuuluu edustus jokaisesta huoneistosta. - Hallinto on hyvin rentoa, meillä ei pönötetä, Putkonen kuvaa. Pienen yhtiön hallinto edellyttää sopuisuutta ja asiat sovitaankin keskustelemalla ja yksimielisesti. Asuminen on omakotitalomaista kodeista huolehtimista. - Kaikki haluavat puhaltaa yhteiseen hiileen, jatkaa Parkkonen.
Taloyhtiö toimii taloudellisesti, ja on pitänyt yhtiövastikkeensa alhaisena. Kirjanpidosta ja veroilmoituksista huolehtii ostopalveluna isännöitsijä, mutta vastikelaskutus tehdään itse, ja puheenjohtaja huolehtii laskujen maksamisesta. Huoltoyhtiötä ei tarvita, sillä osakkaat leikkaavat yhtiön nurmikot vuorotellen, omat pihansa jokainen huolehtii itse. Talvella pihojen aurauksesta huolehtii paikallinen yrittäjä.
Uusia asukkaita
Kotkasta ja Salosta asti
Ainoana huolenaiheena on tälle vuodelle suunniteltu putkiremontti. Sitä ei kannattaisi enää siirtää, sillä talossa oli jo pieni vesivahinko, josta vakuutusyhtiö ei talon iän vuoksi korvannut mitään. - Tavalli-
silla ihmisillä on taloyhtiöiden remonttipäätöksiä tehtäessä paljon vastuuta. Osakkaat miettivät, mihin ja minkä verran kannattaa investoida, Putkonen toteaa.
Yhtiö on jättänyt putkiremontista tarjouspyyntöjä ja odottaa vastauksia. Parkkonen uskoo, että pieni yhtiö saa lainan. - Ei tässä ole pankeilla riskiä, asuntomme ovat haluttuja.
Niin todella ovat. Vuodenvaihteessa taloon muutti työikäinen pariskunta Kotkasta, ja on kylälle muuttanut myös pariskunta Salosta. Muuttajat arvostavat rauhaa ja rentoa ilmapiiriä. Vetoa maalle on, vaikka maaseudun autioitumisesta paljon puhutaan.
- Eivät he etukäteen Puhoksesta tarkemmin tienneet, mutta tännepä vain tulivat. Kunpa positiivisuus kantaisi niin pitkälle, että takaisi asukkaiden riittämisen, he toivovat.
Toki maaseudun asuntojen arvonmenetys näkyy Puhoksellakin. Tehtaan työntekijöiden asunnoiksi ja myöhemmin asunto-osakeyhtiöiksi muutetuista viidestä kerrostalosta yksi taloyhtiö on tehnyt konkurssin. Syynä se, että sama omistaja omisti useita asuntoja ja jätti vastikkeet maksamatta. Kaksi viidestä kerrostalosta on tyhjänä.
Puhoksen historia ulottuu 1600-luvulle saakka, 1800-luvun sahateollisuuteen sekä höyrylaivojen rakentamiseen. Vuonna 1876 aloitettu Mustosen kanavan rakentaminen kahden järven väliin jäi kesken, mutta alkuperäinen, 1800-luvulla perattu Puhoskoski, toimii nykyisin viehättävänä vesivoima- ja uittokanavana. 600 asukkaan Puhoksessa on 60 oppilaan alakoulu, päiväkoti ja sivukirjasto, sekä talkoilla rakennettu uusi leikkipuisto ja uimapaikka. Kesäaikaan toimii soma myllyravintola Vanhan Puhoksen historiallisella alueella.
Kiteen kaupunki satsaa Puhokseen
Kiteen kaupunki satsaa Puhoksen kehittämiseen ja suunnittelee teollisuusalueelle satamaan biotuoteterminaalia, hankerahoitus on jo saatu. Se on piristysruiske, joka tuo työpaikkoja, ja sen myötä tarvitaan taas koteja. Rakentajille on tarjolla upeita tontteja Oriveden rannalla, ja omakotitaloja on myynnissä.
Yhteisöllisyys on kunniassa Puhoksen Helmessä. - Olen lapsiani neuvonut, että jos vaikkapa kotiavain unohtuu, pitää mennä soittamaan naapurin ovikelloa, kertoo Putkonen.
Hän kokee juurtuneensa Puhokseen, koska on kotoisinkin 15 kilometrin päästä. - Täällä on kaikki; suku, perhe ja ystävät. Ja kun olen lähtenyt mukaan yhdistystoimintaan, juurtuminen on vain vahvistunut. Tärkeintä on, että lapseni saavat käydä pientä kyläkoulua, kuten minäkin aikoinaan. Parkkosesta parasta Puhoksessa on pienuus ja se, että ollaan luonnon lähellä.
- Täällä voi kasvaa ja vanheta turvallisesti, aina joku sinut tuntee ja välittää! he summaavat.
Viime vuonna Puhoksessa vieraili arviolta 11000 ihmistä, sillä yhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia. Suuret Perinnepäivät järjestetään perinnenavetan pihapiirissä kesäisin. Puhoksen Kehittämisyhdistyksen perustaminen kolme vuotta sitten taittoi näivettymis- ja taantumiskehitystä.Me olemme asukkaina ottaneet vastuun alueesta. Emme vain voivottele, miksi kaupunki ei tee sitä ja tätä, vaan mietimme mitä itse voimme tehdä, yhdistyksen aktiivi Putkonen tiivistää.
Pakkasten aiheuttamat ongelmat ovat kerrostaloissa suhteellisen harvinaisia, mutta viime talven kovimmat pakkaset toivat paikoin esiin haasteita myös kerrostaloissa.
1960-luvun kerrostalossa ei koskaan aiemmin ilmennyt vesiputkien jäätymistä. Nyt poikkeuksellisen kylmän pakkasjakson aikana yhdessä asunnossa vesiputki pääsi jäätymään. Asiaa lähdettiin selvittämään yhtiön vastuulle kuuluvana asiana, koska vesijohdot kuuluvat kiinteistön perusjärjestelmiin ja täten ovat lähtökohtaisesti taloyhtiön kunnossapitovastuulla.
Putkimies paikansi nopeasti jäätymiskohdan ja sai sulatettua vesijohdon, joten vaurioita ei putken jäätymisestä päässyt syntymään. Taloyhtiön kaikissa vastaavissa huoneistoissa WC-istuimelle tulevat vesijohdot sijaitsevat ulkoseinän sisäpuolella, lämpimässä tilassa ja putkien jäätymisiä ei ollut aiemmin havaittu koko yhtiössä.
Kysymys:
Osakas oli teettänyt asianmukaisesti muutostyönä WC-tilaansa remontin. Dokumentit muutostyöstä ja toteutuksesta olivat riittävällä tasolla, ja hankkeella oli ollut ulkopuolinen yhtiön asettama valvoja. Remontissa lattiamallinen WC-istuin oli vaihdettu seinämallin WC-istuimeen ja tällöin ulkoseinän sisäpuolelle oli lisätty erillinen kotelointi rungon ja vesisäiliön näkösuojaksi. Alkuperäinen ulkoseinrakenne sekä vesijohtojen sijainti rakenteissa pysyi ennallaan. Jäätynyt vesijohto sijaitsi kotelon sisällä alkuperäisessä paikassa.
Vesijohdon sulatuksen suorittanut urakoitsija suositti putkien siirtämistä kotelon ulkopuolelle pintavetona uudelleen jäätymisen välttämiseksi.
Osakas ja taloyhtiön hallitus olivat erimielisiä siitä kumman vastuulle putkien siirtäminen ja jäätymisen estäminen kuului.
Kuka huolehtii jäätymisen ehkäisemisestä tai putkien siirtämisestä jäätymisen ehkäisemiseksi? Yhtiö vai osakas? Tilassa on tehty osakkaan toimesta remonttia, vaikuttaako vastuunjakoon?
Vastaus:
Perusjärjestelmien kuten vesi- ja viemärijärjestelmien kunnossapitovastuu kuuluu yhtiölle, ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta mainittu. Perusjärjestelmien toiminnan varmistaminen ympäri vuoden myös kovimpien pakkasten aikaan on taloyhtiön vastuulla. Näin siis vesijohtojen jäätymisen estäminen perustasoisessa WC:ssä kuuluu yhtiölle.
Tässä tapauksessa WC:n perustaso tarkoittaa lattiamallin WC-istuinta ja muita alkuperäisen tasoisia ratkaisuja. Vesijohtoja tai viemäriä ei siirretty, joten nekin ovat edelleen perustasoa.
WC-istuimen vaihtaminen seinämalliseksi lasketaan tason kohottamiseksi. Koteloinnin lisääminen ulkoseinärakenteen sisäpuolelle ei varsinaisesti muuta ulkoseinän alkuperäistä rakennetta, mutta suljettu kotelo vaikuttaa merkittävästi ulkoseinän sisäpinnan lämpötilaan. Alkuperäisessä versiossa huonetilan lämmin ilma on päässyt kulkeutumaan vapaasti myös WC-istuimen taakse seinän ja lattian rajaan, jolloin vesijohdot ovat pysyneet sulana kovimpienkin pakkasten aikaan. Osakasremontin yhteydessä lisätty umpinainen kotelo estää lämpimän huoneilman kiertämisen alkuperäisten vesijohtojen ja vesisäiliön ympärille, jolloin virtaamaton vesi
putkessa on pääsyt jäätymään. Putki on sulatettu puhaltamalla lämmintä ilmaa kotelon sisään.
Perustasoisissa WC-tiloissa, joissa ei ollut koteloa ulkoseinällä, ei havaittu jäätymisiä kylmimpienkään säiden aikaan. Myöskään käsiteltävässä WC-tilassa ei ole havaittu vesijohdon jäätymistä ennen remonttia.
Sulatustapa huomioiden voidaan todeta, että remontissa lisätty kotelo on vaikuttanut taloyhtiön perusjärjestelmän toimintaan haittaavasti. Kotelon lisäämisestä johtuen lämpötila alkuperäisen ulkoseinän sisäpinnassa on laskenut kriittiselle tasolle, jolloin vesi on päässyt jäätymään. Näin ollen kaikki korjaukset/muutokset kotelointiin tai vesijohtojen siirtämiseen ovat osakkaan vastuulla ja toteutetaan osakkaan kustannuksella.
Perussääntö osakkaan tekemissä muutoksissa on, että muutoksista ei saa aiheutua merkittävää haittaa tai lisäkustannuksia taloyhtiölle tai muille osakkaille/asukkaille. Putkien siirtäminen yhtiön toimesta tai koteloinnin muuttaminen tuulettuvaksi aiheuttaisi lisäkustannuksia verrattuna perustasoon. Tulevissa osakasremonteissa hallitus voi ja tulee asettamaan putkien jäätymisriskin huomioimisen ehdoksi muutostyölle.
Taloyhtiössä toteutettiin peruskorjaus muutama vuosi sitten. Peruskorjauksessa uusittiin putkien lisäksi myös sähköjärjestelmä, mikä on kokonaan yhtiön kunnossapitovastuulla. Sähköt uusittiin taloyhtiöremonttina myös huoneistojen sisällä. Remontissa kaikille osakkaille tehtiin perustasoa vastaava remontti ja uusittiin johdotukset, pistorasiat ja valokatkaisijat.
Osakas on remontin yhteydessä omalla kustannuksellaan korottanut valaistuksen tasoa asennuttamalla himmentimen ohjaamaan osaa valaistusta. Himmentimen toimintavarmuudessa on suuria haasteita ja himmennintä on jouduttu korjaamaan useita kertoja lyhyen ajan sisään. Osakas on teettänyt korjaukset asiallisesti ammattilaisella ja omalla kustannuksellaan. Korjauskustannuksiin ja toimintahäiriöihin kyllästynyt osakas haluaa vaihtaa katkaisijan perustasoiseen katkaisijaan, joka olisi kuulunut peruskorjauksen yhteydessä tehtyyn sähköremonttiin.
Kysymys:
Kuka maksaa katkaisijan vaihdon? Yhtiö vai osakas? Voiko osakas palata katkaisijan osalta perustasoon ja kenen vastuulla katkaisija on vaihdon jälkeen?
Vastaus:
Perussääntö osakkaan tekemissä muutoksissa on, että muutoksista ei saa aiheutua merkittävää haittaa tai lisäkustannuksia taloyhtiölle tai muille osakkaille/asukkaille. Tästä johtuen himmentimen poistaminen ja peruskatkaisijan asentaminen tehdään ammattilaisen toimesta osakkaan kustannuksella. Vaihtotyön jälkeen voidaan katsoa, että peruskatkaisija on yhtiön sähköjärjestelmän perustasoa, joka olisi kuulunut peruskorjauksen yhteydessä uusittavaksi. Osakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun perustuen peruskatkaisijan kunnossapito vastuu siirtyy vaihtotyön jälkeen takaisin taloyhtiölle.
- Hallitusten tulee olla rohkeita ja kulujen noustessa uskaltaa nostaa
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen kärkipaikat vaihtuivat ”päikseen”, kun uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kevätkokouksen jälkeen hallituksen järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtaja Juhani Simpanen ja edellinen puheenjohtaja Tuomo Iivanainen siirtyi varapuheenjohtajaksi.
Simpasella on vuosikymmenten kokemus kiinteistöalan tehtävistä vuokratalomaailmasta ja taloyhtiön hallituksesta. Ne ovat tuoneet hänelle mittavat ja tehtävässä tarpeelliset verkostot. Tällä hetkellä hän toimii Kuopion Vanhustenkotiyhdistyksen toiminnanjohtajana. Suomen Kiinteistöliiton luottamustehtävissä hän on ollut eri pituisia kausia vuokratalovaliokunnassa, työvaliokunnassa ja hallituksessa, ja on nytkin hallituksessa ja työvaliokunnassa.
- Paikallisyhdistys tuo asioita Liitolle, jotta äänemme kuuluu päätöksenteossa. Liittoyhteistyön kautta voi saada vinkkejä hyviin käytänteisiin, kuten keskisuomalaisten aloittamat Taloyhtiöpäivät. Meidän ensimmäiset Taloyhtiöpäivämme viime syksynä olivat kovin suositut, ja seuraavat on tulossa.
Merkittävänä paikallisena uutena jäsenpalveluna Simpanen pitää Kiinteistöliitto Itä-Suomen oman neuvontainsinöörin palkkausta viime syksynä. Kimmo Malinen antaa jäsenneuvontaa paikallisesti ja osin valtakunnallisesti.
Yhtiövastiketta uskallettava nostaa
Suurimpana taloyhtiöiden huolena Simpanen pitää kaikkien kustannusten, myös lainakorkojen, pomppaamista vain muutamassa vuodessa. - Hallitusten tulee olla roh-
Ikä: 52
Ammatti: toiminnanjohtaja
Perhesuhteet: avoliitto
Asumismuoto: vuokra-asunto Harrastukset: Rotisseurs, Rotaryt, Kuopion Klubi, Veneily, Golf, pickleball
Motto: ”älkää puhuko soopaa”
keita ja kulujen noustessa uskaltaa nostaa vastiketta. Vain näin talous pysyy hallinnassa.
Asumisen aamu -tilaisuudessa oli viimeksi aiheena korjausten suunnittelu. Korjaussuunnitelman kautta määrittyy vastikkeen suuruus. - Konsultaatiota pitää aina uskaltaa ja kannattaa pyytää ammattilaisilta.
Hallituksien harmaantuminen mietityttää Simpasta. Miten saada vaihtuvuutta ja nuorempia mukaan. Miten nuoret löytäisivät ruuhkavuosistaan aikaa osallistua taloyhtiön hallintoon. Voisiko yksi porkkana olla hallituspalkkion maksaminen? Simpasesta hallitustyön ei pidä olla talkootyötä. - Luottamustehtävä asunto-osakeyhtiössä on yhtä arvokas kuin muissakin yhteisöissä, ja siitä kuuluu saada palkkio, puheenjohtajan myös kiinteä vuosipalkkio.
Yhteisöllisyyden rakentamisessa tiedottamisen merkitys on suuri. Joillakin taloyhtiöillä on omat facebook-sivut tai whatsapp-ryhmät, joiden kautta asukkaat ja osakkaat pitävät yhteyttä toisiinsa. Yhteisöllisyys on elintärkeää, erityisesti jos ikääntyvällä ei ole omaisia lähellä tai ollenkaan.
Alueiden eriytyminen on ongelma, eikä Simpanen näe kehitykselle muutosta. - Itä-Suomessa väkeä ei ole tarpeeksi, eikä maahanmuutto riittävää. Alkaako kuihtumisen kierre, jos asunnot taajamien ulkopuolella käyvät arvottomiksi. Onneksi haja-asutusalueilla on paljon hyvin hoidettuja taloyhtiöitä. Heillä tilanne on parempi. Asuntosijoittajien kultaiset vuodet nollakorkoineen ovat päättyneet. - Asumistukien leikkaus voi vaikuttaa siihen, että asunnonmyynti voi hidastua tai vuokralaisen löytyminen vaikeutua, Simpanen arvioi. Sijoittaja taloyhtiön osakkaana ei hänestä ole riski. Sijoittajat haluavat ylläpitää sijoituksensa arvoa ja saada siitä tuottoa. Yhtenä mahdollisena maaseutukeskusten elinvoimaisuuden säilyttäjänä voi tässä maailmantilanteessa olla Itä-Suomen sijainti. Voisiko sotilaallinen ja muu varautuminen tuoda veroporkkanoita, väylärakentamista tai muita elinkeinomahdollisuuksia. - Jonkun pitää tuottaa kriisitilanteessa viljaa, maitoa ja lihaa. Itä-Suomella on tässä iso rooli. Kyliä ja maatiloja ei pidä päästää kuihtumaan, muistuttaa Simpanen nykyhallitusta.
Puheenjohtajana hän katsoo, että yhdistyksen hallituksen on huolehdittava taloudellisista ja kehittämisresursseista, jotta yhdistys voi palvella jäseniä vieläkin paremmin ja lisätä jäsenmäärää.
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys kasvoi viime vuonna suhteellisesti eniten kaikista Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksistä 106 uudella jäsenellään. Liittyminen hyödytti, sillä jäsentaloyhtiöt muun muassa saivat puitesopimuksen ansiosta sähkön halvemmalla.
Kari Ojala valittiin Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäseneksi kevään vuosikokouksessa. 66-vuotias eläköitynyt veturinkuljettaja ja monessa yhdistystoiminnassa ja politiikassa toimiva mies on hyvillään. - On hienoa päästä vaikuttamaan kiinteistöalan asioihin.
Tällä hetkellä Ojala on muun muassa kiinteistökehitysyhtiö Naistingin hallituksen puheenjohtaja ja Kiinteistöosakeyhtiö Natulinkulman hallituksen puheenjohtaja. Kokemusta kiinteistöalalta siis on rutkasti, mutta oma taloyhtiöasumiskokemus juontaa nuoruusvuosilta. Nykyisin hän asuu omakotitalossa.
Vaikuttaako tukien leikkaus taloyhtiöihinkin?
Kiinteistöliitto on Ojalalle tuttu koulutustilaisuuksista. Kiinteistöyhdistyksen hallitusjäsenenä häntä päällimmäisenä mietityttää kiinteistöjen ikääntyminen.
- Mikkelissä kerrostaloista suurin osa on yli 30-vuotiaita. Se tarkoittaa, että käyttövesi- ja viemäriverkostoissa on paljon saneerattavaa. Miten taloyhtiöt ne hoitavat niin, että talous pysyy tasapainossa?
Taloyhtiöiden tuleekin tehdä pitkäkestoisia remonttisuunnitelmia vähintään viidelle vuodelle, ja kerätä rahaa ennakkoon, vaikka kiinteistöjen kustannukset nousevat koko ajan. Nykyhallituksen politiikkaan Ojala ottaa kitkerästi kantaa. Heikompia kurjistetaan tukia vähentämällä. Se voi peilautua myös taloyhtiöihin, jos osakkaat eivät pysty maksamaan yhtiövastikkeitaan, saatikka korotettuja, jos rahaa ke-
Ikä: 66
Ammatti: eläkeläinen/veturinkuljettaja
Perhesuhteet: naimisissa
Asumismuoto: omakotitalo
Harrastukset: liikunta sen kaikissa muodoissa; hiihto, pyöräily, juoksu ja saliharjoittelu
Motto: kaikki aikanaan
rätään säästöön. Jos arvonlisäverokanta nousee, silläkin saattaa olla vaikutusta osakkaiden ja asukkaiden toimeentuloon.
Etätyöstä ratkaisu muuttotappioalueille?
Taloyhtiön lainansaannissa ikävä kyllä sijainnilla on suuri merkitys, hän sanoo. Ongelmallisia alueita Etelä-Savossa ovat Ristiina ja Pellos, Haukivuori ja Suomenniemi. Pelloksessa on purettu kokonaisia kerrostaloja, koska asukkaita niihin ei löydy.
- Etelä-Savossa väestökato on suurin ongelma. Kun itse muutin Mikkeliin 21 vuotta sitten, täällä oli 66000 asukasta, nyt on 52000. Suurin osa mikkeliläisistä asuu keskustassa 5-7 neliökilometrin alueella. Laitamat tyhjenevät, jos emme löydä ratkaisua. Työtä pitäisi olla kaikille.
Ojala näkee, että Etelä-Savon tulisi lukuisten mökkien kuntina helpottaa vapaa-ajan asuntojen vakituisiksi asunnoiksi muuttamista, se ohjaisi etätyön tekemiseen, ja kenties houkuttelisi muuttajia alueelle.
Ei ole totta, etteivät ikäihmiset käytä nettiä
Miten asukkaan sitten tulisi seurata taloyhtiön hoitoa? - Pitäisi osallistua yhtiökokouksiin. Voi myös ottaa yhteyttä hallituksen jäseniin. Hallitus ja isännöitsijä hoitavat asiat eteenpäin.
Isännöitsijän tehtävistä yhtenä tärkeimpänä hän pitää tiedottamista. Reim Groupia hän kiittää siinä onnistumisesta. Mappi-taloyhtiökanavaan pääsee kukin asukas omilla tunnuksillaan tutustumaan taloyhtiönsä tietoihin, hallitus myös talouteen ja pöytäkirjoihin.
- Jos joku tietäisi sen viisastenkiven, miten saada tieto kaikille. Ei auta, että ilmoitustaulu on täynnä lappuja. Verkon kautta tiedottaminen on tehokkainta.
Ojala kumoaa olettaman, että ikäihmiset eivät muka käyttäisi nettiä. Hän on diabetesyhdistyksen puheenjohtaja, ja siellä jäsenistön keski-ikä on yli 70 vuotta. Yhdistyksen verkkosivuilla hän kertoo olleen neljässä vuodessa yli 45000 käyntiä. Se tarkoittaa kymmeniä käyntejä päivittäin. - Ja 95-vuotias appeni käyttää älypuhelinta ja tablettia, hän huomauttaa.
Ojala on ollut eläkkeellä jo pitkään – hän pääsi eläkkeelle VR:ltä jo 55-vuotiaana – ja on löytänyt aikaa myös harrastamiseen. Moottoripyöräily on miehelle sydämen asia. - Vaimo pököttää takapenkillä, juttelemme ajaessa korvamikkien kautta, hän kertoo. Pariskunta on kierrellyt Eurooppaa ja Pohjois-Suomea, tänä kesänä vuorossa ovat Lofootit. Mökki Anttolassa on hänelle tärkeä, siellä hän kalastaa ja puupinot kasvavat, koska pilkkeidenteko on niin rentouttavaa.
- Taaempana olevilla aurinkokeräimillä lämmitetään käyttövettä, pidetään lämpimänä autohallia ja ajoluiskaa sulana. Edessä olevat aurinkopaneelit tuottavat sähköä yhteistilojen lämmittämiseen, kertoo Jari Peiponen.
Kuopion Opiskelija-asunnot Oy rakennutti 5-kerroksisen nollaenergiatalon aivan Kuopion keskustaan Suokadun varrelle vuonna 2011. Puusepäksi nimetyssä talossa on 47 yksiötä ja autohalli. Kuopas on vuokrannut talon kokonaisuudessaan Pohjois-Savon Hyvinvointialueen vammaispalveluille.
Talo tuottaa itse osan tarvitsemastansa energiasta aurinkopaneeleilla ja -keräimillä sekä maalämpöjärjestelmällä. Energiatehokkuus tilojen lämmityksessä, valaistuksessa ja taloteknisissä laitteissa minimoi kiinteistön energiatarpeen.
- Säästöjä on tullut, mutta energiaomavaraisia emme ole. Kaukolämmön kulutus on toki huomat-
tavasti pienempi kuin vastaavassa ”normaalissa” kerrostalossa, sitä kuluu noin 40 prosenttia siitä kuin verrokkikerrostalossa. Jos aurinko sattuu paistelemaan paljon, säästöä tulee enemmän, kertoo kiinteistöpäällikkö Jari Peiponen
Jäähdytystä ja lämmitystä
Aurinkolämpökeräimet ja osa aurinkopaneeleista on sijoitettu katolle. Keräimien energia viedään nestekiertoisten pumppujen avulla varaajille ja sieltä käyttöveden lämmitykseen, ylimääräinen energia ohjataan alakerran autohallin lämmitykseen ja ajoluiskan sulana pitämiseen.
Aurinkopaneeleista saatavaa
sähköä käytetään yhteistilojen sähkön tuottamiseen. Osa paneeleista on katolla ja osa markiisimaisesti kolmen ylimmän kerroksen etelänpuoleisten ikkunoiden yläpuolella, jolloin ne varjostavat ja viilentävät huonetta kesähelteillä, ja näin vähentävät jäähdytyksen tarvetta. Paneelit ovat kevytrakenteisia ja itsepuhdistuvina helppohoitoisia.
Ikkunoissa on lisäksi kalvot, jotka nekin osalta vähentävät huoneistojen jäähdytyksen tarvetta. Talon ilmanvaihto on toteutettu huoneistokohtaisilla lämmöntalteenottokoneilla (LTO). Maalämpökaivojen tuottama muutaman asteen lämpö kiertää LTO-koneiden esilämmityspattereissa, talvella näistä saadaan esilämmitetty il-
Puusepän etelänpuoleisten ylimpien kerrosten ikkunoiden yläpuolella olevat aurinkopaneelit lisäksi varjostavat ja viilentävät huonetta kesähelteillä, ja näin vähentävät jäähdytyksen tarvetta.
ma LTO-koneille, kesällä varsinkin helteisinä päivinä esilämmityspattereissa kiertävä muutaman asteen lämpöinen neste antaa mukavasti jäähdytystä huoneistoihin, kertoo Peiponen.
Pienenä lisänä ovat myös hissin LED-valaistus ja jarruenergian talteenotto.
Energiansäästöön tehdyt investoinnit talo on jo kuolettanut, mutta asukkaiden kulutustottumuksiin voidaan vaikuttaa vain hyvällä tiedottamisella. Siinä riittää aina tehtävää
Leanheat pienentää kaukolämmön kulutusta
Vedenkulutusta pienentäviä toimia ovat vakiopaineventtiilien asennuk-
set, ja vettä ja energiaa säästävien vesikalusteiden asennukset. - Vesikalusteita vaihdamme ja perussäätöjä tarkistamme ja korjaamme tarpeen mukaan, Peiponen selvittää. 20 muussa Kuopaksen kohteessa säästöä on saatu Leanheat-automaationsäätöjärjestelmällä. Kun perinteisesti ulkoilmatermostaatti säätää lämmitysverkoston menovettä, Leanheat-järjestelmässä säätö tapahtuu huoneistojen lämpötilan mukaan. - Jo ennen järjestelmän asennusta kiinteistöjen kaukolämmön kulutus oli vertailukiinteistöjä alhaisemmalla tasolla, silti pääsimme vielä keskimäärin 10 prosentin säästöön edelliseen lämmityskauteen verrattuna. Järjestelmään investointi on kuittaantunut kolmessa vuodessa.
Energiansäästöä on sekin, että kaikki kiinteistöt on liitetty etävalvontaan. Miltei kaikki porraskäytävien valaistukset on toteutettu ledivaloilla ja valaistus toimii liiketunnistimilla.
Teknisiä ongelmia ei Puusepässä ole runsaaseen 10 vuoteen juurikaan ollut. Aurinkokeräimet ovat Peiposen mukaan herkimpiä vikaantumaan. - Niissä kiertävän nesteen lämpötilat kohoavat aurinkoisina päivinä todella korkeiksi. Jos laitteiston neste ei tällöin pääse kiertämään, on ylikuumenemisvaara mahdollinen. Hyvällä ennakkohuollolla ja valvonnalla näiltä on vältytty.
Pohjoiskarjalaiset taloyhtiöt ovat unohtaneet väestönsuojiensa ylläpidon, nuhtelee Pohjois-Karjalan Pelastusalan Liiton toiminnanjohtaja Heli Koponen. Häntä huolettaa, ettei väestönsuojanhoitajan tai taloyhtiön turvallisuuspäällikön muutaman tunnin kursseille löydy osallistujia edes 10 hengen minimimäärää.
Eivätkö taloyhtiöt tiedä kursseista lehti- ja verkkoilmoittelusta huolimatta? Vai eivätkö ne tunnu tarpeellisille edes tässä maailmantilanteessa? Kun Ukrainan sota alkoi, Liiton puhelin soi kuumana, mutta nyt asia on unohtunut.
Noin sadan euron hintaisia kursseja järjestää Joensuussa Pelastusalan Liitto pari kertaa vuodessa, Kiinteistöliiton jäsen saa 10 prosentin alennuksen. Kursseja järjestävät myös pelastuslaitokset ja yksityiset toimijat eri puolilla Suomea.
Kunnossapidon laiminlyönti voi tulla kalliiksi
Miksi taloyhtiöt eivät pidä väestönsuojiaan kunnossa, eivätkä isännöitsijätkään tiedota tai muistuttele tärkeästä asiasta, Koponen ihmettelee.
- Jos väestönsuojien varusteita ja tiloja ei ole vuosikausiin tai -kymmeneen tarkastettu, kriisitilanteessa suojaa ei kenties pysty 72 tunnin määräajassa ottamaan käyttöön, eikä väestönsuoja anna suojaa vaikutuksille, johon se on tarkoitettu, esimerkiksi kemikaalivuotoja vastaan.
- Tavallista on, että väestönsuojan varustelaatikosta on tava-
raa hävinnyt tai varusteet menneet käyttökelvottomiksi. Ne on ajoittain syytä päivittää, ja hyvällä huollolla ne kestävät pidempään.
Voi myös olla, ettei taloyhtiön väki tiedä, missä väestönsuoja on. Se selviää ainakin pelastussuunnitelmasta, joka on yleensä ilmoitus-
taululla tai taloyhtiön verkkosivuilla, jos asukkaan omaa kappaletta ei löydy. Pelastussuunnitelmakin pitää ajoittain päivittää, siitä pitää hallituksen huolehtia.
Riskienhallintapäällikkö Janne Halonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, että jos väes-
Turvallisuuskouluttaja Laura Korkiakoski muistuttaa, että venttiilien toiminta ja tiiveys tulee tarkistaa säännöllisesti.
tönsuojan ilmanvaihtolaitteisto on jätetty huoltamatta säännöllisesti ja padotusventtiilien annettu ruostua umpeen, voidaan joutua piikkaamaan lattioita ja vaihtamaan venttiileitä, ja tämä kuntoonsaattamisremontti voi maksaa pahimmillaan jopa 10 000 euroa.
Pelastuslain mukaan tiiveyskoe tulisi tehdä 10 vuoden välein. Tiiveyskokeita tekevät turvallisuusalan yritykset, mutta väestönsuojanhoitajan kurssin käynyt osaa tehdä kokeen itsekin.
Te, joilla väestönsuoja on, pitäkää se kunnossa!
Väestönsuojaa käytetään yleensä asukkaiden varastotiloina kriisiajan ulkopuolella, ja tilassa olevat häkkivarastot ovat usein täpötäynnä tavaraa, joskus levittäytyneenä käytävillekin. Pelastuslain mukaan varasto pitää olla muutettavissa väestönsuojaksi 72 tunnin sisällä, ja sen tulee täyttää tietyt kriteerit. Jos taloyhtiö ei ole harjoitellut käyttöönottoa etukäteen, se ei kriisitilanteessa välttämättä onnistu.
Kun taloyhtiössä on väestönsuojanhoitaja- tai turvallisuuspäällikön kurssin käynyt henkilö, hän osaa johtaa tilannetta ja myös etukäteen huolehtii siitä, että väestönsuoja on aina nopeasti käyttöönotettavissa ja asukkaat ovat tietoisia toimintaohjeista.
- Olisi hyvä olla omasta väestä porukka, joka kykenee käyttöönottoon ja auttamaan apua tarvitsevia. Jos kaikki on ulkoistettu huoltoyhtiölle, se ei tilanteen päällä ollessa ehdi samaan aikaan kaikkialle.
- Tässä maassa ei ole kaikille lainkaan suojautumispaikkaa, joten taloyhtiöt, joilla väestönsuoja on – pitäkää ihmeessä se kunnossa! Koponen kannustaa.
Katso oman alueesi turvallisuuskurssit ja -koulutukset alueesi Pelastusalanliiton verkkosivuilta.
Kalevankatu 35A:ssa turvallisuusasioista on huolehdittu niin kuin niistä pitää. Kellarikäytävän ilmoitustaululla on paljon tarpeellista infoa asukkaille, näyttää Asko Sarkkinen.
Joensuulainen vuonna 1984 valmistunut, 22-asuntoinen Asunto Oy Kalevankatu 35A huolehtii väestönsuojastaan asianmukaisesti. Väestönsuojanhoitajana on Asko Sarkkinen, entinen pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja. Hän on käynyt väestönsuojanhoitajan kurssin ja pitää sitä pätevänä oppina taloyhtiön turvallisuusasioihin. Kalevankatu 35:n hallitus on muutoinkin turvallisuusasioissa aktiivinen, sillä kolme hallituksen jäsentä osallistui Pelastusalan Liiton järjestämään Taloyhtiön henkilöstön turvallisuuskoulutukseen vuonna 2021. Kolmen tunnin kurssilla käytiin läpi kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat opasteista ja piha-alueista aina väestönsuojaan saakka.
- Lähtökohta on taloyhtiömme pelastussuunnitelma. Päivitimme sen hiljattain, ja jaamme sen asukastiedotteen ja järjestyssääntöjen mukana aina uudelle asukkaalle. Puheenjohtajaksi tultuaan Sarkkinen ryhtyi päivittämään vuonna 2008 tehtyä kuntoarvioraporttia siten, että kirjasi siihen kaikki talossa tehdyt korjaukset ja päivitykset, mukaan lukien väestönsuojan.
- Olemme tehneet väestönsuojalaitteiden vuosihuollon vuodesta 2022 alkaen, silloin teimme tiiveyskokeenkin, ja tulemme tekemään sen 10 vuoden välein. Lain mukaan taloyhtiön on pidettävä väestön-
suojat käyttökunnossa. Väestönsuojan häkkivarastojen tyhjennys 72 tunnissa on ollut hallituksen mietinnässä, alustava suunnitelma siitä on tehty.
Väestönsuojavarustepaketti päivitettiin hiljattain, sillä esimerkiksi kaasunaamarit olivat menneet vanhaksi ja ne piti uusia. Puuttuvien varusteiden tilalle hankittiin uudet. Se maksoi noin tuhat euroa.
Sarkkinen osallistui Väestönsuojanhoitajan kurssille nähtyään Itä-Suomen Kiinteistöviestissä ilmoituksen. Koska kaikki taloyhtiöt eivät ole Kiinteistöliiton jäseniä, uskoo hän, että ilmoitus esimerkiksi Karjalan Heilissä saattaisi tehokkaasti tavoittaa taloyhtiöitä. - Pitää tiedottaa muuallakin kuin verkossa ja facebookissa. Verkossa on niin valtavasti asiaa, että tärkeäkin asia hukkuu sinne.
Hissittömässä talossa liikuntarajoitteinen ei väestönsuojaan nopeasti pääse, mutta hissin rakentaminen ei ole toistaiseksi saanut kannatusta. Turvallisuuteen on satsattu ainakin niin, että käyttövesiputkiremontin yhteydessä muutettiin valaistus liiketunnistimella toimivaksi. Jauhesammuttimet molempiin rappuihin on myös hankittu jo vuosia sitten. Siitäkin huolehditaan, ettei käytäville saa jättää paloturvariskin takia mitään ylimääräistä tavaraa.
Tarkistakaa taloyhtiönne avainturvallisuus, kehottavat Jimi Väisänen (oikealla) ja Joni Tirronen.
Kuopion Turvalukon toimitusjohtaja Jimi Väisänen kertoo, että suuressa osassa taloyhtiöitä on käytössä mekaaniset, suojaamattomat avaimet, joista patentti on rauennut. Se tarkoittaa, että avaimesta voi tehdä kopioita kuka vaan missä vaan.
- Taloyhtiöt eivät kiinnitä huomiota lukitusturvallisuuteen. Asiaan herätään vasta, kun jotain sattuu. Vähintään kannattaisi siirtyä avaimeen, jossa patentti on voimassa.
Abloyn avaimista Classicin ja Execin patentit ovat rauenneet, myös Sento raukeaa vuonna 2026. Elektronisiin lukitusjärjestelmiin
patentit eivät vaikuta, koska uusien avainten muutokset pystyy taloyhtiön lukitusjärjestelmään tekemään vain lukkoliike, jolla on tarvittavat ohjelmointiavaimet ja kirjautumistunnukset.
- Jos suojaamaton avain häviää tai asukkaan vaihtuessa avaimia jää palautumatta, tai ei yleensäkään tiedetä maailmalle kulkeutuneiden avainten määrää, asukas turvaa kotinsa sarjoittamalla oman huoneistonsa lukon, mutta taloyhtiön tiloihin kadonneilla avaimilla edelleen pääsee. Pian alkaa tulla häkkivarastomurtoja, ilkivaltaa ja häiriöitä, kertoo myyntipäällikkö Joni Tirronen
- Taloyhtiö reagoi hankkimalla kameravalvonnan, ja asukkaat lisäävät varmuusketjuja, ovisilmiä ja turvalukituksia, vaikka halvemmaksi tulisi koko lukituksen uusiminen älylukitukseksi. Se toisi kerralla pysyvän turvallisuusratkaisun taloon.
Mekaanisen lukituksen vaihtaminen älylukitukseen on noin 2,5 kertaa kalliimpi kuin mekaaninen lukitus. Jos kustannukset mietityttävät, voi aloittaa lukitusjärjestelmien yhdistelmällä; ulko-oviin hankitaan älykkäät sähkölukot ja sisäpuolella jatketaan mekaanisilla, kunnes on sopiva hetki vaihtaa nekin sähköisiin.
Numerokoodilla toimivissa lukitusjärjestelmissä koodia on usein vaihdettava, koska se leviää helposti asiattomille, ja väärinkäytöksiä voi tulla. Ovisummerit ja -puhelimet ovat hieman turvallisempia, mutta asentaminen on työlästä ja kallista, ja varmistavatko ovenavaajat aina, ketä sisälle päästävät.
Älyavain lisää turvallisuutta
Elektroninen lukitusjärjestelmä tarkoittaa omavoimaista älykästä lukitusta, jossa avaimen lehtiosassa on sähköinen kulkutunniste. Avain ei tarvitse paristoja, vaan saa tarvitsemansa energian avaimen lukkoon työntämisen liikkeestä. Kotimaisten valmistajien, joensuulaisen Abloyn sähköinen avain on nimeltään Pulse, oululaisen Iloqin S5.
Isoin hyöty on rajaton sarjoitettavuus. Jos avain häviää, riittää että se poistetaan tietokoneen sovelluksesta ja tilalle viedään tiedot uudesta avaimesta.
• Lukitusalan töistä tuli luvanvaraisia lain yksityisistä turvallisuuspalveluista astuttua voimaan 1.1.2019. Kaikilla lukitusjärjestelmiä, kulunvalvontajärjestelmiä ja hälytysjärjestelmiä asentavilla, korjaavilla ja muuttavilla yrityksillä tulee olla turvallisuusalan elinkeinolupa haettuna poliisihallitukselta. Elinkeinoluvan haltijat voi tarkistaa Poliisin verkkosivuilta.
• Hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä saa suorittaa ainoastaan yritys, jolla on turvallisuusalan elinkeinolupa, ja näitä tehtäviä suorittavilla henkilöillä tulee olla turvasuojaajakortti.
• Kun taloyhtiö tilaa lukitus-, kulunvalvonta tai hälytysjärjestelmiin liittyvää työtä, sen tulee tarkistaa, että yrityksellä on turvallisuusalan elinkeinolupa voimassa. Asentajalta on hyvä pyytää myös turvasuojaajakorttia nähtäväksi.
• Turvaurakointia harjoittavissa, vähintään viisi henkeä työllistävissä yrityksissä on oltava joko lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinnon tai turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon suorittanut vastaava hoitaja.
- Älykäs lukitusjärjestelmä kerää tarvittaessa lukkokohtaista rekisteriä, josta näkee millä avaimella ovesta on kuljettu ja milloin. Joissakin yhtiöissä murrot, varkaudet ja ilkivalta ovat kokonaan loppuneet, koska kiinnijäämisen riski on niin suuri, Väisänen kertoo.
Älykkäällä avaimella voidaan rajoittaa kulkua, esimerkiksi yöaikaan ei avaimella pääse saunatiloihin ja pyykkitupaan. Avaimeen voidaan ohjelmoida omat pesutupa- ja saunavuorot, ja jos vuoro muuttuu, se päivittyy avaimeen automaattisesti isännöitsijän ja lukkoliikkeen toimesta. Avaimen haltija päivittää uudet tiedot avaimeensa käyttämällä avainta taloyhtiössä olevalla avainpäivityspisteellä.
Turvallisuuskatselmus kannattaa teettää
Tirrosen mielestä lukitus on rakentamisessa aliarvostettu marginaalituote, vaikka asumisessa se on olennainen asia, eikä ole kallis investointi. Turvallisuusalan opin-
noissaan hän kuuli lukituksen merkitystä hyvin kuvaavan lauseen: ”Turvallisuus on negatiivinen arvo. Se huomataan vasta, kun se puuttuu.”
- Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, miten suuri riski on asua asunnossa, joka on vaihtanut lukuisia kertoja omistajaa, eikä ole tietoa, ovatko kaikki avaimet tallessa.
Hän neuvookin taloyhtiötä pyytämään valtuutetulta lukkoliikkeeltä turvallisuuskatselmuksen.
Se ei välttämättä maksa juuri mitään, mutta yhtiö saa esityksen, mitä lukitukselle kannattaisi tehdä, ja halutessaan myös tarjouksen.
- Ympäristönäkökulmasta ja ajankäytöllisesti voi miettiä, onko huoltohenkilöiden päivittäinen jatkuva avaintenhaku ja palauttelu järkevää. Miten paljon säästöä työajassa syntyisi, jos älykkäitä järjestelmiä hyödynnettäisiin enemmän. Kun avainten määrä puolittuisi, myös niiden katoamisen riski vähenisi.
Antero Ylösen kädessä IloqS5-älyavain. Äly on avaimen sinisessä lätkässä. Rauni Villasen kädessä kaksi etäavainta, joilla ulko-oven voi avata huoneistosta käsin.
Vuosina 1964—65 valmistunut Asunto Oy Puijonhaka vaihtoi koko taloyhtiön lukitukset syksyllä 2022. Taloyhtiö luikertelee Puijonlaakson rinteillä nauhamaisesti. 9-portaisessa kolmikerroksisessa taloyhtiössä on 72 asuntoa. Ovisummereita ei ole. Syynä lukituksen uusimiseen oli isännöitsijävaihdoksien tiimoilta kadonneet neljä yleisavainta. Lisäksi Abloyn Exec-avaimen patentti oli rauennut vuonna 2013, jonka jälkeen avaimesta on voinut teettää kopioita ilman lupaa, ja avaimia on voinut joutua asiattomiin käsiin.
Älylukitus mitätöi kadonneen avaimen
Lukituksen uusiminen tarkoitti 182 lukkoa huoneisto-oviin, yhteisiin tiloihin ja ulko-oviin. Harkinnassa oli kaksi eri mallia, mekaaninen- ja elektroninen lukitusjärjestelmä. Valituksi tuli jälkimmäinen, IloqS5- älyavainjärjestelmä, jonka toimittajaksi tuli kilpailutuksen perusteella Kuopion Turvalukko.
Nyt Puijonhakan lukitusjärjestelmään jää tieto jokaisesta avaimen käyttäjästä ja käyttökerrasta. Jos avain häviää, se vain mitätöidään järjestelmästä, jolloin se ei enää käy taloyhtiön oviin. Kulkuoikeudet sisältävää avainkarttaa ei muutettu, se säilyi ennallaan.
Puheenjohtaja Antero Ylösestä rahallinen satsaus turvallisuuteen ei ollut huoneistoa kohden suuri. - Maltillisin kuluin olemme lisänneet turvallisuutta, josta myös asukkaat ovat antaneet hyvää palautetta.
Vuonna 2023 porraskohtaisiin ulko-oviin asennettiin etäavauksen mahdollistama lisälaite, jonka avulla asukas voi avata vieraalleen ulko-oven huoneistostaan käsin. Summeriääni kertoo, milloin ovi on auki. Tehdyn kyselyn pohjalta asukas sai tilata halutessaan oman porraskäytävänsä ulko-oven avaukseen ohjelmoidun etäavaimen pienin kustannuksin.
Koodilla toimivaa lukkoa taloyhtiö ei edes harkinnut, sillä sen asennus olisi lisännyt kustannuksia sähköjohtojen asennustöiden myötä, ja lisäksi numerokoodi voi helposti levitä asiattomille henkilöille.
Lukkotoimittaja huolehtii avaintenhallinnasta
Kuopion Turvalukko vastaa Puijonhakan avaintenhallinnasta, ei
enää isännöitsijä. Säännöllisesti talossa käyville ulkopuolisille, kuten kotihoitajalle tai lehdenjakajalle, on oltava oma avain. Kotiapu avaa ulko-ovet puhelinjärjestelmällä, jonka kaupunki asentaa. Jos asukas kadottaa avaimen, hän ilmoittaa siitä Kuopion Turvalukkoon, joka mitätöi avaimen kulkuoikeuden ja tekee kadottajan kustannuksella hänelle uuden. - Yleisavainten kadottaminen opetti meille, että taloyhtiön pitää varmistaa avaimista vastuussa olevilta, säilytetäänkö avaimia riittävän turvallisesti. Jos käytössä ovat mekaaniset lukot, on sovittava, miten lukuisista avainten hauista ja palautuksista pidetään kirjaa, puheenjohtaja muistuttaa. Villasen mielestä hallitusten kannattaisi säännöllisesti tarkistaa avainten hallussapitäjältä, ovatko kaikki avaimet tallessa.
Tähän laitteeseen etäavaimella saa yhteyden, ja ulko-ovi aukeaa, näyttää Antero Ylönen.
- Taloyhtiöllä on vastuu lukitusturvallisuudesta. Yhtiön on järjestettävä avainhallinta turvallisella tavalla ja tarvittaessa tuotava yhtiökokoukselle esityksiä lukitusturvallisuuden parantamiseksi, kertoo lakiasiantuntija Tapio Haltia Suomen Kiinteistöliitosta. Avaimet on listattava avainkarttaan ja niitä hallittava luotettavalla tavalla. Jos avaimia luovutetaan ulkopuolisille, esimerkiksi urakoitsijalle, luovutuksesta ja palautuksesta on otettava kuittaus. Yhtiössä säilytettäviä avaimia on pidettävä turvaluokitellussa avainkaapissa.
- Jotta avainhallinta olisi mahdollista ja tiedettäisiin, mitä avaimia missäkin on, pitää järjestelmän patenttisuojauksen olla voimassa. Silloin avaimen voi saada vain tilaamalla sen lukkoliikkeestä tai isännöitsijältä.
Kaikkiin lukkoihin käypää yleisavainta ei pidä koskaan jakaa turhaan ja käyttääkin vain harkitusti, sekä säilyttää sitä erityisen turvallisella tavalla. Pienissä taloyhtiöissä yleisavain saattaa olla puheenjohtajalla. Se on haltijalleen riski, eikä sitä suositella.
Yleisavaimen kadottanut vastaa siitä aiheutuvista vahingoista, ellei voi osoittaa, että avainta on säilytetty huolellisesti. Jos joutuu vahingonkorvausvastuuseen, se koskee lukitusjärjestelmän uudelleen sarjoitusta, mutta ei järjestelmän parannusta.
Haltia kehottaa tutustumaan Finanssialan avainturvallisuusohjeistukseen, josta saa tarkempaa tietoa.
KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINENKun menet töihin, haluatko pelätä henkesi puolesta? Ikävän monella taloyhtiön katolla tämä on todellisuus, jonka huoltohenkilö kohtaa. Taloyhtiöissä tehty tutkimus valottaa kattoturvallisuuden nykytilaa ja paljastaa, että parantamisen varaa vielä löytyy. Tämä selvisi Jani Vänttisen, LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuvan liiketalouden tradenomin opinnäytetyössä, jossa tutkittiin kattoturvan nykytilaa ja tietämystä Etelä-Savon taloyhtiöissä.
Monille meistä kattoturva on ”poissa silmistä, poissa mielestä” -alue, mutta kattoturvallisuus on osa kiinteistön ylläpidon ydintä.
Lait ja säädökset määräävät kattoturvasta ja esimerkiksi Rakennustieto tarjoaa RT-kortistollaan selkeät ohjeet näiden määräysten noudattamiseen. Uusissa rakennuksissa kattoturva on jo mukana piirustuksissa, mutta vanhempi rakennuskanta jää usein unholaan.
Kysely selvitti 150 taloyhtiön kattoturvallisuutta
Kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin kattoturvallisuus on hallussa Etelä-Savon alueella. Kysely lähetettiin sähköpostitse Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen jäsenille, joka kattaa 650 taloyhtiön hallitukset. Lisäksi tutkimusta täydennettiin isännöitsijöille tehdyllä kyselyllä, jossa tiedusteltiin heidän näkemyksiään taloyhtiöiden suhteesta kattoturvaan. Taloyhtiöiden vastausprosentti oli noin 6 % tavoitelluista taloyhtiöistä. 58 isännöitsijästä noin 7 % vastasi kyselyyn, heidän edustuksensa oli yhteensä 150 taloyhtiössä. Vastausten perusteella suurin osa ymmärtää aiheen tärkeyden, mutta
käytännön toteutuksessa monessa yhtiössä jäädään jälkeen vaatimuksista. Lähes 60 % vastanneista taloyhtiöistä kertoo, että heiltä löytyy turvallinen kulkureitti huollettaville pisteille. Tulokset kuitenkin osoittavat, että todellisuudessa turvalliset kulkureitit löytyvät vain alle puolelta vastanneista. Yli kolmekerroksisissa taloyhtiöissä kahdella kolmesta oli puutteita kattoturvassaan. Kun yksi- ja kaksikerroksisissa taloyhtiöissä puutteita löytyi yhdellä kolmesta.
Määräaikaistarkastuksissa eniten puutteita
Kattoturvatuotteet on jaettu kahteen luokkaan, luokan 1 ja 2 tuotteisiin. Luokan 2 tuotteisiin saa kiinnittää turvaköyden, näihin vaaditaan myös määräaikaistarkastus vuosittain. Tärkeimmät kehityskohteet taloyhtiöissä liittyvätkin nimenomaan säännöllisiin tarkastuksiin, tiedon puutteeseen sekä itse turvavarusteluun. Yli puolet kyselyyn vastanneista toivoisikin lisätietoa kattoturvasta, myös isännöitsijät puhuvat tiedon tarpeen puolesta. Isännöitsijöiden mukaan, etenkin pienemmillä paikkakunnilla kiinnostus ja tietämys katto-
turvasta on erittäin heikkoa. Vänttisen mukaan valistus olisikin kattoturvan kohentamiseen ehdoton ensi askel. Kun tiedostetaan, kuinka tärkeästä asiasta on kyse, on vaikea perustella turvallisuuden laiminlyöntiä katoilla. Kyse on kuitenkin työ- ja asumisturvallisuudesta, ja on asialla taloudellinenkin puoli. Kun kattoturva on kunnossa, kaikki tarvittavat huollot pystytään tekemään turvallisesti ja ajallaan, näin voidaan välttyä yllätyksiltä. Keväisin ammattilaisen tekemät tarkastuskierrokset ovat hyvä tapa varmistaa, että kaikki on kunnossa.
Mitä yksittäinen taloyhtiö voi tehdä
Keskustelkaa taloyhtiössänne kattoturvasta. Pohtikaa yhdessä, milloin viimeksi ammattilainen on käynyt katollanne, tai mihin lumet putoavat keväisin. Olkaa yhteydessä isännöitsijäänne, hän tuntee alan asiantuntijat ja osaa ohjata oikean avun piiriin. Pyytäkää esimerkiksi, että seuraavaan yhtiökokouksen yhteydessä järjestetään lyhyt koulutus, tai puheenvuoro kattoturvallisuudesta.
Onko kattoturv allisuus tarkastattu vuosittain?
Valmistajan valtuutettutarkastaja
Taloyhtiön tai huoltoyhtiön tarkastaja jolla on valmistajan valtuutus tarkastuksiin
Ei tehdä vuosittaisia tarkastuksia
Ei tiedetä tarkastuksista
PUHELINNEUVONTAA
Tarkemmat yhteystiedot
VERKKONEUVONTAA
KIR JALLISIA LAUSUNTOJA
Kirjalliset lausunnot k iinteistönpidon pulmatilanteissa
LähiöidenPäiväniammatti-isännöitsijänä vetovoimaJoensuussa Päätöksentekojakustannuksetlatauspistehankkeissa 8
Itä-S uomen Kiinteistöviesti
Jäsenlehti ilmestyy neljä ker taa vuodessa.
S uomen Kiinteistölehti
Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 ker taa vuodessa.
Koulutustilaisuudet
kääntöpuolella Isännöinnin ostaminen
S ähköinen uutiskirje
Noin 5 ker taa vuodessa ilmestyvä uutisk irje ajankohtaisista asioista.
Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalvelujen tilaamisesta.
Verkkokurssit
• HTHJ - Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen
• HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä
• Toiminnantark astuksen perusteet
•
Taloyhtiön pelastussuunnitelma
•
Asiantuntijamme ovat muk ana kymmenissä kehityshank keissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sek ä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
Lataa nyt mobiilijäsenkor tti. K annat aina muk anasi jäsennumeroa, tiedon k aik ista neuvontapalveluista ja tapahtumista sek ä koulutuksista. Mobiilijäsenkor ttiin on koottu yhteen sek ä valtakunnalliset että paik alliset jäsenedut ja -alennukset Mobiilijäsenkor tti löytyy puhelimesi sovellusk aupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkor tti.
Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta
KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA
ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6311
IKÄÄNTYVIEN ASUMISNEUVONTA
ma-pe klo 9–15 Puh. (02) 724 9203
Ikä- ja muisti ystävällinen taloyhtiö -hanke 2024–25
LAKINEUVONTA
ma–to klo 9–15, pe klo 10–15 puh. (09) 1667 6300
TALOUS- JA VERONEUVONTA
ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6369
LAKINEUVONTA
ma ja to klo 12–15 puh. 0600 0 1122
Neuvontapalvelun hinta on 1,98 € / min. + paikallisverkkomaksu.
Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi
PAIKALLINEN
NEUVONTA
Piia Moilanen toiminnanjohtaja 044 355 5707 piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi
KORJAUS- JA
TEKNINEN
NEUVONTA
Kimmo Malinen neuvontainsinööri 044 491 4478 kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
JÄSENYYSASIAT
Anne Verger jäsensihteeri
044 355 5909 anne.verger@kiinteistoliitto.fi
Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio 017 262 6633