Katso mitä laitat viemäriin

Tietävätkö ihmiset, mitä viemäreihin ei pidä laittaa? Mitä tehdä tukoksen tullen? Kasvoiko viemäreiden jätekuorma, kun muovinkeräys tuli pakolliseksi 1.7.2021 vähintään 5 huoneiston kiinteistöissä, ja suositus on huuhdella muovipakkaukset ennen kierrätystä?

Kiinteistöliitto Uusimaan LVIasiantuntija Janne Laksola tiivistää kursailematta: Viemäreistä löytyy sitä mitä ihminen sinne laittaa. Onneksi kuitenkin joulukinkkujen ja rasvakeitinten rasvat osataan jo sulkea vanhaan maitopurkkiin, jäähdyttää ja laittaa bio- tai sekajätteisiin kunkin paikkakunnan jätelaitoksen ohjeiden mukaan.

Laksola ei ota kantaa siihen, lisääkö muovinkeräys jätekuormaa, mutta antaa muutaman vinkin varmuuden vuoksi:

- Kaupan muovirasioiden ruokajäämät ja marinointiliemet pyyhitään talouspaperiin, rasia huuhtaistaan kylmällä vedellä ja vasta sitten laitetaan kierrätykseen.

- Ruoantähteitä ei pidä laittaa viemäriin, mutta ei myöskään vessanpyttyyn. Oikea osoite on biojäteroskis.

- Astioita ei tarvitse enää huuhdella ennen astianpesukoneeseen laittoa, koneet ovat nykyisin niin tehokkaita, että huuhtelu on energiantuhlausta.

- Paistinpannua ja muita rasvaisia astioita ei pidä huuhdella kuumalla vedellä, vaan pyyhkäistään talouspaperilla, ja sen jälkeen huuhdellaan kylmällä vedellä, energiasyistä.

Myös kylpyhuoneiden viemärit ja lattiakaivot voivat tukkeutua. Vessanpyttyihin saa laittaa vain ihmisperäistä materiaalia, ei mitään muuta. Vessa ei ole roskis, sinne eivät kuulu siivousliinat, terveyssiteet, kondomit, vanupuikot, lääkkeet.

Hajulukkoa ei tarvitse enää itse putsata

Kun keittiön tai kylpyhuoneen viemäri alkaa vetää huonosti, osakkaan pitää heti kutsua huoltoyhtiö tarkistamaan ja puhdistamaan viemärin hajulukko, sillä tukkeutuminen voi johtaa taloyhtiölle kalliiseen vesivahinkoon. Hajulukkoa avaamatta ei voi tietää, onko tukoksen syy siinä vai onko viemärit huuhdeltava.

Hajulukkoa ei tarvitse enää vuonna 2019 voimaan tulleiden suositusten mukaan yrittää itse putsata, koska viemärit hajulukkoineen kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Osakkaalla ei tarvitse olla taitoa ja työkaluja huolellisuutta vaativiin putkitöihin.

Kosteiden tilojen lattiakaivojen putsaaminen sen sijaan kuuluu osakkaalle, ja hyvä rutiini olisi puhdistaa kaivot viikoittain. - Kumihanska vain käteen, käsi kaivoon ja tavara sieltä roskiin, mutta ei wc-pyttyyn, Laksola opastaa.

Kaupoissa on lattiakaivosuodattimia, ”kaivokieloja”, jotka auttavat kylpyhuoneen lattiakaivoa pysymään puhtaana, mutta eivät Laksolan mukaan korvaa manuaalista puhdistusta. Taloyhtiöt eivät yleensä tee hajulukkojen putsauskierroksia, mutta jos huoltomies käy asunnossa muusta syystä, voisiko hän samalla tarkastaa hajulukon, ehdottaa Laksola. Hänestä hajulukko tulisi puhdistaa jo ennen tukkoon menoa. Näin vältytään kalliilta hätätöiltä.

Kodeissa käytettyjä kemiallisia aineita ei Laksola tukosten aukaisuun suosittele, koska tukoksen perussyy jää selvittämättä: Onko vaikkapa viemäri liikkunut kannakoinniltaan tai viemärinlasku ei ole riittävä.

huolehdi yhtiöstä –tee viemärikuvaus

Laksola suosittelee taloyhtiöille tietyin ajoin tehtävää viemärikuvausta, joka on varmin tapa selvittää viemärijärjestelmän kunto. Huoltomies pääsee käsirassillaan vain pienen pätkän eikä pystyosuuksia ollenkaan.

Viemäriverkoston käyttöikä on noin 50 vuotta. Kun ikää alkaa olla 35—40 vuotta, säännölliset viemärikuvaukset kannattaa aloittaa jo varmuuden vuoksi. Vaikka se maksaakin, on se halvempaa kuin vaurioiden korjaukset. Työn tuntihinta on hyötyyn nähden kohtuullinen ja yhdessä päivässä kuvataan jo isohko järjestelmä. - Toistuva viemärikuvaus antaa vertailukohteen aiempaan tilanteeseen. Esimerkiksi 70-luvun muoviviemärit ovat jo voineet lasittua, ja niihin on ehkä tullut jo hiushalkeamia, Laksola muistuttaa. Kuvaus kannattaa tehdä esimerkiksi kerran 10 vuodessa, ellei mitään erityisiä ongelmia ole. Jos on seurattavaa, sitten useammin.

Kirjoitus Anna-Liisa Pekkarinen