5 minute read
Jo 70-vuotias, ei uskoisi!
Asunto Oy Seilasenmäki on yksi Kuopion vanhimmista taloyhtiöistä. Se sijaitsee aivan keskustassa, Hatsalassa. Yhtiö juhli 70-vuotisiaan lokakuun alussa, isolla joukolla entisiä ja nykyisiä asukkaita, ja muutamia vierailijoitakin.
Valpuri Korpela muutti taloon 5-vuotiaana, heti sen valmistuttua vuonna 1953, ja asui talossa nuoreksi aikuiseksi asti, muutti sitten muualle, kunnes palasi juurilleen vuonna 2015. Leena Häyrynen muutti 1955, ja talon ikänestori, 94-vuotias Anja Räsänen, muistaa Seilasenmäen elämää vuodesta 1967 alkaen. - Tänne muutimme perheenä ja tänne syntyi kolmas lapsemme.
Korpelan mukaan talossa oli paljon lapsia, hänenkin rapussaan 14, ja äidit huutelivat ikkunoista jälkikasvuaan. Piha oli silloinkin pieni, mutta silloin lasten iloksi aitaamaton, mahtui hyvin pelaamaan pesäpalloa ja polttopalloa.
- Kerran eräs asukas oli häiriintynyt pallon paukkeesta autotallin oviin niin, että heitti sangollisen vettä meluavien poikien niskaan, Korpela kertoo.
Asunnoissa oli tiivis tunnelma, sillä perheet olivat isoja ja asuipa niissä usein vielä kotiapulainenkin. Oli sensaatio, että talon kaikissa asunnoissa oli oma kylpyhuone ja amme. Parvekkeet olivat silloisiksi suuria.
Ikävä jäi talonmiestä
Talonmiehet olivat korvaamattomia. Seilasenmäen viimeisin talonmies oli Veikko Tirkkonen, hän osallistui juhlaankin. Kun hän jäi eläkkeelle vuonna 2010, yhtenä viimeisimmistä talonmiehistä Kuopiossa, talon hengestä hävisi jotain. - Toki huoltoyhtiö hoitaa asiat, mutta ikävä jäi Tirkkosta, Häyrynen toteaa.
Koska Seilasenmäkeä pidettiin 50-luvulla lämpimänä puilla, sai talonmies viskoa valtavaan uuniin pakkasilla metrin halkoja yötä päivää. Kun Tirkkonen tuli taloon 70-luvulla, hän oli oikea joka paikan höylä; huolehti muun muassa saunojen lämmittämisestä, maalaamisesta ja vahauksista, lattioiden pesuista. Lasten keskinäisissä kärhämissä Tirkkonen kuulemma asettui aina oman talon lasten puolelle. Talonmiehet auttoivat asukkaita kaikin tavoin, pesivät ikkunoitakin. Jos avain oli joltain unohtunut, talonmieheltä pyydettiin ovenavausta. Hän avasi, vaikkei siitä eri korvausta saanut.
- Kun talonmies asui talossa, kierteli ja katseli, ei isoja vikoja päässyt syntymään, paikat pysyivät kunnossa. Hänen ovikelloaan sai mennä pimputtamaan niin isoissa kuin pienissäkin asioissa, kiteyttää Ulla Virtanen
Mutta ajanhenki muuttui, ja niin piti muuttua Seilasenmäenkin. Talonmiehiä ei enää saanut, eikä taloyhtiöiden ollut järkeä hankkia omia työkoneita ja -välineitä. Syntyi kiinteistönhuoltoala. Eron huomasi; kun oma talonmies oli tuiskuaamuina varhain kolan varressa, ei monesta taloyhtiöstä vastuussa oleva huoltoyhtiö voinut ehtiä joka paikkaan samaan aikaan.
Entinen talonmiehen asunto on tänä päivänä vuokrakäytössä, turvaamassa taloyhtiön taloutta – joka onkin erinomaisella tolalla, kiitos talon kolmen liiketilan sekä huolellisen ylläpidon. - Koko 70 vuoden ajan on talossa tehty jatkuvaa kunnostusta, on ollut esimerkiksi isot julkisivu-, kattoja ikkunaremontit sekä suuri LVIS-remontti vuonna 2014 sekä viimeisimpänä tänä vuonna sokkeli-, parveke- ja oviremontti, huomauttaa hallituksen jäsen Varpu Puskala Hän muutti Seilasenmäkeen vuonna 2009, koska hänestä 50-luvun talossa on tunnelmaa ja charmia.
Yhdessäolo luo hengen
Talon lupsakas henki on monien tarmokkaiden henkilöiden ansiota, erityisesti Marjatta ja Erkki Lehtisen, kiittää Puskala. Kun kellarikerroksesta vapautui tiloja suuressa LVIS-remontissa, ja muun muassa mankeli- ja lämmityshuoneet kävivät tarpeettomiksi, raivasi pitkäaikainen puheenjohtaja Erkki Lehtinen tiloihin remonttihuoneen työkaluineen ja kuntosalin laitteineen.
- Vahvasta sitoutumisesta kertoo, että Erkki vielä sairaalavuoteeltaankin ennen kuolemaansa soitti kevätyhtiökokoukseen ja toivotti hyvää jatkoa, Puskala kertoo. Rouva Lehtinen entisenä erityisopettajana toi askartelutarvikkeensa yhteen tyhjentyneeseen kellarikerroksen huoneeseen koko taloyhtiön käyttöön. Samalla hän alkoi vetää taloyhtiön asukkaiden keskustelukerho Huuhkajia taloyhtiöön perustetussa kerhohuoneessa. Keskusteluteemat vaihtelevat maan ja taivaan välillä. Mukaan pääsee myös rollaattorilla, koska hissi tuo kellariin asti. Kerho päättyy aina yhteislauluun, jota Kalevi Tikkala säestää haitarillaan. Kerhotilaan voi tulla rauhassa lueskelemaan tai pitää vaikka pienet perhejuhlat, kun yhdellä seinämällä on keittiökin.
Virtasesta naapureiden kanssa kannattaisi ujuttautua tuttaviksi. - Siksi, ettei kukaan jäisi yksin.
Lehtisten ja Leena Häyrysen kättentyötä oli pihojen kukkaloisto, ja sama puuhakas porukka järjesti kaikille joulu- ja muita juhlia.
- Tällainen yhteiseksi hyväksi puuhailu vaatii aikaa. Se toimii vain, jos ihmiset tekevät sitä omasta innostaan, työltä se ei saa tuntua, Lehtinen sanoo.
- Olisi hyvä, ettei kaikki olisi aina samojen harteilla, mutta mistä tulisi tilalle uusia, huolehtii Puskala. Sama ongelma vaivaa hallitustakin, sinnekin tarvittaisiin uusia tekijöitä, etenkin nuoria.
Seilasenmäen hieno historia
Kuopion Suokadun, Mäkikadun, hapelähteenkadun ja hatsalankadun välisen alueen tontit, Seilasenmäki mukaan lukien, omisti 1800-luvun puolivälistä lähtien Robert Seilasen suku.
Gustav Raninin laivoilla seilannut merimies Seilanen onnistui yhteistyössä Raninin kanssa kasvattamaan varallisuuttaan huomattavasti. Seilasenmäen lisäksi hän osti läheltä lisää maata ja rakensi Mäkikadun varteen 40 metriä pitkän rivistön taloja, joissa piti vuokralaisia. Lisäksi hänellä oli vossikkahevosia ja lautatarha. Seilanen oli myös Raninin viinatehtaan ensimmäisen kaupan hoitaja. hän sai kuorma-ajurin oikeudet ja rahtasi viinaa eri kohteisiin. hän kuoli 1903 varakkaana miehenä. Perikunta myi maansa kerrostalotonteiksi 1940—50-luvuilla.
Kun Asunto Oy Seilasenmäki valmistui vuonna 1953, se oli Kuopion suurin asuinkerrostalo ja kaupungin ensimmäisiä aravataloja. Talon rakensi Rakennustoimisto Martti Pasanen Oy. Talossa on 73 asuntoa, 3 liiketilaa ja 4 autotallia.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova, koska taloja oli tuhoutunut ja 400 000 evakkoa piti asuttaa, mutta uudisrakentamista hidasti varojen ja rakennustarvikkeiden puute ja tiukka rakentamissäätely. Aravajärjestelmän piti taata edullista ja pitkäaikaista lainaa vähävaraisille asunnontarvitsijoille, mutta vaatimus 60 prosentin omarahoitusosuudesta ohjasi asunnot hyvätuloisille.
Seilasenmäestä tulikin alussa herrasväen talo, joka edusti aikansa luksusta; talossa oli keskuslämmitys ja kuuma vesi, isoissa asunnoissa takka, kaikissa oma kylpyhuone ja amme sekä pohjakerroksessa saunat, pesutupa, kuivaushuoneet, mankelihuone ja lukuisat varastotilat. Kellarissa on toimiva lähde vieläkin.
Taloyhtiötä on alusta asti ylläpidetty hyvin. Sama jatkuu tänäkin päivänä, ja korjauksia tehdään vuosittain. Asuntojen arvo on keskustan taloyhtiössä säilynyt, vaikka vuodet vierivät.
Hallituksen puheenjohtajana on Henna Pisto, isännöitsijänä Samu Koskinen Kuopion Talokeskuksesta ja huoltoyhtiönä Kallaveden Talohuolto Oy.
Kirjoittaja Anna-Liisa Pekkarinen
