ltä-Suomen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti
nro 4/2021
Savonlinna korjaa infraa ja satsaa matkailuun Liperin Kirkkoharjussa on elämä kohdallaan Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen 125-vuotisjuhlat
12 14 23
Tässä lehdessä 3 Pääkirjoitus 4 Tapahtumat ja tilaisuudet 6 Taloyhtiön talous pähkinänkuoressa 9 Puheenjohtajaklubi aloitti Kuopiossa 12 Savonlinna korjaa infraa ja satsaa matkailuun 14 Liperin Kirkkoharjussa on elämä kohdallaan 16 Vaivaton putkiremontti - ei pakkoa muuttaa pois 18 Öljylämmittäjien näkemyksiä lämmitysjärjestelmänsä korvaamisesta selvitettiin 20 Ennakkotietoa sähköautojen latausinfra-avustuksesta vuonna 2022 22 Verkkokurssit uudessa oppimisympäristössä 23 Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen 125-vuotisjuhlat yleisömenestys 26 Vieraskynä 27 Jäsenpalvelut
Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2300 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön. Jäsenneuvonta Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) puh. 010 667 6670 (Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala)
2
Kiinteistöviesti 4/2021
Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa Painos: 2 470 kpl Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger Taitto: Viestitär Ky Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky Kannen kuva: Anna-Liisa Pekkarinen
Pääkirjoitus Elämä kallistuu, mutta kyllä täällä pärjätään Sekä Pellervon taloustutkimus PTT:n asumismenoselvitys että
Kiinteistöliiton Indeksitaloselvitys karua kieltä siitä, että Mitä tarkoittaa laadukaskertovat isännöinti?
asumismenot ja kiinteistökustannukset jatkavat nousuaan. PTT:n Mitäselvityksen tarkoitamme silloin,vuosittainen kun puhumme hyvästä tai huonosta isänmukaan nousu on asuinpaikasta, asumisnöinnistä? Onkojaisännöitsijä hyväntuulinen ja helposti muodosta kotitalouden tyypistä riippuen noinlähestyttävä 1,5 – 2,5 prokiinteistöalan ammattilainen? Vai asumismenojen onko hän aina kiireinen ja puhesenttia. Selvityksen mukaan kasvu on kuitenkin limen ulottumattomissa? Jäävätkö sovitut työt tekemättä vai onko hitaampaa kuin edellisvuosina. Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvitykisännöitsijä yhden askeleen edellä mietittäessä esimerkiksi taloyhsen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tiön tänä tulevia korjaushankkeita? vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Kustannukset nousikeskimäärin prosenttia edellisvuodesta, nousua Aika vat hyviä kysymyksiä2,6siitä, mistä kaikesta laadukas jolloin isännöinti voi oli noin prosentin verran. PTT:n selvityksessä tutkitaan suomalaisten koostua. Isännöintipalvelujen laadun mittaaminen on tähän saakka käyttämän rahan määrää sen tai suhdetta ollutasumiseen vaikeaa. On voitu määritellä tiettyjä ja hyvän huononnettotuloiisänhin ruokakunnittain. Mukana on erikokoisia esimerkkikotitalouknöinnin tunnusmerkkejä, mutta laadun konkreettinen mittaaminen siaollut kerrosja omakotitaloista 21 kaupungissa. Indeksitalo-selvitys ei ole käytäntönä samaan tapaan kuin vaikkapa kiinteistönpohjautuu vakiomuotoisen ns. Indeksitaloon, selvitetään huollossa. Tilanteeseen on tulossa muutos vastikäänjossa päättyneen kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannukPalke-hankkeen myötä. Isännöintipalvelujen laatumittareiden ja sia 59perustuvien kaupungissapalkitsemiskäytäntöjen ja kunnassa. Veronmaksajat puolestaantähselvittilaatuun kehittämiseen vät kuinka paljon korkeakouluopiskelijoilla jää rahaa käytettäväksi dänneessä hankkeessa olivat mukana muun muassa KiinteistöliitSuomen korkeakoulukaupungeissa vuonna 2018. Kenties vastoin to, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä Kiinteistöalan yleistä olettamaa, Helsinki on opiskelijalle edullisin kaupunki, tosin koulutussäätiö Kiinko.välillä Hankkeen syntyi käsikirja, jossa halerot kaupunkien olivat tuloksena yllättävän pieniä. Itä-Suomessa käydään läpi laadun mittaamisen periaatteita ja mittausjärjestelvimmillaan opiskelija pärjää Joensuussa (5. sija), toisena on Mikkeli män(7. kehittämistä yhteistyössä isännöitsijän kanssa. sija). Kuopio sijoittui valtakunnallisessa selvityksessä sijalle 13.
Käsikirjassa on esitetty käytännönläheinen malli isännöintipalveTutkimuksia on varmasti vielä tusinanmm. verran muitakin. Kaikkien lun laadun mittaamiselle ottaen huomioon palvelun tekninen sanoma lienee sama - elämä kallistuu. Vaikka Indeksitalo-selvitys laatu sekä hallituksen, osakkaiden ja asukkaiden tyytyväisyys isänkertoo kiinteistökustannusten nousseen Itä-Suomessa keskimäärin nöintipalveluun. Käsikirjassa on valmiit lomakemallit enemmän kuin muualla Suomessa, pärjäämme täällä silti. Tämä laatuauditointia ja tyytyväisyyskyselyitä varten. positiivinen asenne huokuu myös joensuulaisen Karjalan TilipalveIsännöintipalvelujen lu Oy:n isännöitsijälaadun Tuomasmittaamisen Holopaisen haastattelussa sivulla 16. käsikirja löytyy jäsensivuiltamme ja se on taloyhtiöiden vuotuisia kusJutussa Holopainen summaa alueensa Isännöintikaikkien jäsentemme käytettävissä veloitannuksia Indeksitalo-selvitykseen peilaten ja päättää haastattelun palvelujen laadun tuksetta. ”Kyllä täällä pärjätään” sanoihin. mittaamisen käsikirja Tämä pääkirjoitus ja jäsenlehti on täYK:n toimesta tehdyn World Happiness Report 2018 -tutkimuksen män vuoden viimeisiä töitäni. Toivolöytyy jäsensivuiltamme mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa. Harmi, tankin teille kaikille jäsenillemme ja ettei alueellisia tutkimuksia Suomen sisällä ole juuri tehty, mutta ja se on jäsentemme lehden lukijoille olisi rauhallista jou- kärkisijoilla. jos muille olisi, Itä-Suomi tutkimuksen Olemme saaneet lunaikaa sekä ihanaa alkavaa vuotta – maidossa käytettävissä veloionnellisuuteen johtavia eväitä jo äidin (korkea yhteisöllipysytään kuulolla! syys, selviytymisen taito ja kyky nähdä asioissa valoisa puoli), tuksetta.myös puhdas luonto ja toimivat perusasiat lisäävät ihmisten onnellisuutta. Joten, vaikka elämä kallistuu, kyllä täällä pärjätään! Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi Piia Moilanen, toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Itä-Suomi piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi Twitter.com/piia_moilanen piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi Twitter.com/piia_moilanen facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi
Kiinteistöviesti 4/2021 Kiinteistöviesti 3/2019 3
Tapahtumat ja tilaisuudet
Kevään webinaarit 18.1 3.2. 17.2. 28.2. 17.3. 28.3. 29.3. 12.4. 28.4. 10.5. 23.5. 9.6.
Märkätilakorjaus taloyhtiössä Onnistu etäyhtiökokouksissa – juridiikka haltuun Taloyhtiön tilinpäätös tutuksi Yhtiökokousasioiden ”tupailta” Korjaushankkeen hankesuunnittelu Osakaswebinaari yhtiökokousasioista Aurinkosähkö taloyhtiöissä Kulutusseuranta ja energianhallinta Hallitus ja asumisen arki Taloyhtiön vakuutukset kuntoon ”Tupailta” ajankohtaisaiheesta, joka valitaan myöhemmin Osakaswebinaari
Puheenjohtajatapaamiset Kuopion osalta puheenjohtajaklubin ajankohdat on päätetty. Puheenjohtajaklubi kokoontuu kevään aikana seuraavasti: 19.1. 24.2. 31.3. 27.4.
Aihe: Älykäs lämmönsäätö taloyhtiössä, Kuopion Energia Aihe: Sähkön puitesopimus, Väre Aihe: Sähköinen lukitus taloyhtiössä, BLC Aihe: avoin
Joensuun ja Savonlinnan puheenjohtajatapaamisista ilmoitamme erikseen sähköpostitse.
Rakenna ja Asu -messut 26.–27.2.2022 Kuopio-hallissa Olemme mukana Rakenna ja Asu -messuilla. Paikalla on myös Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.
4
Kiinteistöviesti 4/2021
Kiinteistöillat Sähköautojen latauspisteet taloyhtiöissä Mitä taloyhtiön on hyvä tietää latauspisteistä päätettäessä? Pitääkö asiasta päättää yhtiökokouksessa ja miten päätösprosessit etenevät? Tilaisuudessa on mukana myös teknisiä ratkaisumalleja latauspisteiden toteuttamiseksi sekä mahdollisesti puheenvuoro avustuksista ja/tai paloturvallisuudesta latauspisteisiin liittyen. Illan ohjelma täsmentyy tammikuun aikana. 7.2. 8.2. 9.2.
Kuopio Joensuu (vahvistamatta) Mikkeli (vahvistamatta)
Kunnossapitovastuut haltuun Hallitsetko kunnossapitovastuunjaon pelisäännöt? Tiedätkö, miten toimia osakkaan kunnossapito- tai muutostyön yhteydessä? Miten ratkaistaan kunnossapitovastuujaon yleisiä ongelmatilanteita? Asioiden käsittelytapa on osin ongelmalähtöinen ja pulmatilanteita sekä niiden ratkaisemisen työkaluja pohditaan yhdessä. 14.2. 15.2. 16.2. 4.4. 5.4. 5.5.
Iisalmi Varkaus Savonlinna Kuopio Joensuu Mikkeli
Tapahtumakalenteri päivittyy kevään edetessä. Ilmoitamme alkavan kuukauden webinaarit jäsentalojen hallituksen jäsenille sähköpostitse edellisen kuukauden lopussa. Katso lisää ja ilmoittaudu ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/ tapahtumat/
Tavoittaako sähköpostimme koko taloyhtiösi hallituksen? Hallituksen jäsenten yhteystiedot voit ilmoittaa sähköpostitse anne.verger@kiinteistoliitto.fi osoitteeseen tai tehdä päivityksen jäsensivuillamme www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut/omattiedot
Kiinteistöviesti 4/2021
5
6
Kiinteistöviesti 4/2021 kuva: KIINTEISTÖLIITTO / Rousi Visions
Kirjoittaja Juho Järvinen talous- ja veroasiaintuntija Kiinteistöliitto
Taloyhtiön talous pähkinänkuoressa
K
aikkien taloyhtiöiden tulee aina, yhtiön koosta riippumatta, laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä talousarvio yhtiökokouksessa käsiteltäväksi. Mitä taloyhtiön tilinpäätöksestä tulisi sitten katsoa? Mihin kiinnittää erityistä huomiota? Miten tulevaisuuteen varaudutaan suunnitelmallisesti? Jo sillä pääsee pitkälle, kun osaa katsoa tilinpäätöksestä ne muutamat, oleellisimmat asiat. Tilinpäätösasiakirjoista löytyy tietoa tilikauden tapahtumien lisäksi yhtiön taloudellisesta tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Suunnitelmallisuudessa katse tulee taas olla useamman vuoden päässä tulevaisuudessa ja päätösten seurauksissa.
Tuloslaskelma ja tase Tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta, toimintakertomuksesta sekä liitetiedoista. Tuloslaskelma on selkeälukuinen yhteenveto siitä, miten taloyhtiön tilikauden tulos on muodostunut eli mitä tuloja ja menoja yhtiöllä on ollut. Lukujen vierellä on aina vertailutietona edellisen tilikauden vastaava luku, jolloin tilikausien väliset erot ovat helposti nähtävissä. Mikäli esimerkiksi hoitokulujen puolella on tapahtunut merkittäviä muutoksia, on muutosten
ta lukuun ottamatta valitut tuloksentasauskeinot näkyvät tilikauden tuloslaskelmassa, tulosta pienentävinä erinä. Ta s e kertoo taloyhtiön taloudellisen tilanteen tilinpäätöspäivänä, eli yhtiön varat ja velat kyseisenä hetkenä. Tase koostuu kahdesta puolesta, joita kutsutaan nimillä Vastaavaa ja Vastattavaa. Vastaavaapuolella näkyvät taloyhtiön varat. Vastattavaa-puolelta löytyvät puolestaan yhtiön oman ja vieraan pääoman rahoitus. Taseesta nähdään esimerkiksi rahastojen muutokset vertailutietoja apuna käyttäen sekä rakennuksien ja rakennelmien tasearvo. Rakennuksien ja rakennelmien tasearvo on oleellinen tieto, koska se määrittelee minkä suuruisen poiston yhtiö voi tulos-
Hyvän taloudenpidon tunnusmerkki on, kun taloyhtiön tilillä on rahaa noin kahden kuukauden vastikekertymän verran. taustat hyvä selvittää. On hyvä muistaa, että tuloslaskelma on verotuksellinen laskelma eli sen laadinnassa on taloyhtiön tarkoituksenmukaista pyrkiä näyttämään nollatulosta, taloyhtiöiden tehtävänähän ei ole tehdä voittoa. Tähän tavoitteeseen päästään käyttämällä tuloksentasauskeinoja, joita taloyhtiöillä ovat vanhat tappiot, poistot, asuintalovaraus, korjauskulujen käsittely sekä vastiketulojen rahastointi. Vanhoja tappioi-
Tuloslaskelma on verotuksellinen laskelma, jossa taloyhtiön pyrkii nollatulokseen
Kiinteistöviesti 4/2021
7
ta tasatakseen tehdä. Maksimipoisto on 4 prosenttia tuosta arvosta. Taseesta on helposti nähtävissä myös yhtiön velan määrä, on kuitenkin muistettava laskea lyhytaikainen ja pitkäaikainen velka yhteen, jotta kokonaissumma tulee huomioitua. Oleellista on kiinnittää huomiota myös saamisiin kiinteistön tuotoista, sillä siitä pystytään näkemään kyseisellä hetkellä rästissä olevien suoritusten määrä.
Tutki toimintakertomus ja vastikejälkilaskelmat Numeroita vieroksuvalle toimintakertomus on hyvä tapa perehtyä yhtiön talouteen. Toimintakertomus on sanallinen selvitys yhtiön tilikaudesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä asioista, jotka eivät suoraan käy ilmi tilinpäätöksestä. Se on monelle taloyhtiön osakkaalle, ja monesti myös toiminnantarkastajalle, tärkein informaation lähde taloyhtiön toiminnasta. Vastikkeiden määrittelyn onnistuminen näkyy vastikejälkilaskelmasta. Laskelma kertoo, onko taloyhtiön hoitoon kerätty riittävästi, liikaa vai liian vähän rahaa. Laskelmalla varmistetaan, että raha käytetään oikeaan tarkoitukseensa. Kustakin yhtiössä perittävästä vastikkeesta on laadittava oma jälkilaskelmansa. Laskelmien lopputuloksena muodostuu vastikekohtainen yli- tai alijäämä, joka tulee huomioida seuraavan tilikauden talousarviota laadittaessa. Hyvän taloudenpidon tunnusmerkki on, kun taloyhtiön tilillä on rahaa noin kahden kuukauden vastikekertymän verran.
Suunnitelmallisuutta tarvitaan entistä enemmän Pelkkä kahden kuukauden maksuvara ei kuitenkaan riitä suunnitelmalliseen toimintaan. Talousarvion huolellinen laadinta on kuitenkin taloyhtiön taloudenhoidon kannalta ehkäpä tärkein yksittäinen laskelma ja se on mukana taloyhtiön toiminnassa alusta lähtien. Talousarvio on taloyhtiön euromääräinen toimintasuunnitelma kyseiselle tilikaudelle, joten siihen on syytä paneutua tarkasti. Sen perusteella yhtiön hallitus ja isännöitsijä arvioivat tilikaudelle kohdistuvien kustannusten määrän ja mitoittavat tarvittavan rahoituksen, ennen muuta vastikkeet, kattamaan nämä kulut. Talousarvion laadinnassa tehdään samalla päätöksiä kiinteistön ylläpidon ja kehittämisen suhteen, mihin varoja kohdistetaan. Vuosittainen talousarvion laadinta ei kuitenkaan yksittäisenä toimenpiteenä ole taloudellista suunnitelmallisuutta. Kiinteistö tekninen elinkaari, tulevat korjaustarpeet on huomioitava myös pidemmällä aikavälillä. Teknisen käyttöiän arviointiin on olemassa menetelmiä, joilla pystytään aikatauluttamaan tulevia korjaustarpeita. Kun tämä arvio on kerran olemassa, on sitä syytä myös hyödyntää tulevia rahoitustarpeita ja -keinoja mietittäessä.
Toimintakertomus kertoo yhtiön tilikaudesta ja taloudellisesta tilanteesta
8
Kiinteistöviesti 4/2021
Tulevia vastiketasoja määriteltäessä on huomioitava samalla sekä yhtiön maksukyvyn riittävyys, että osakkaille syntyvä maksutaakka. Toisaalta kasvavat asumiskustannukset ja mahdolliset suuret remontit voivat koetella osakkaiden maksukykyä. Olisikin tärkeää käydä keskusteluja, esimerkiksi yhtiökokouksissa, siitä missä menee vastikkeen kipuraja juuri meidän taloyhtiössämme. Eli milloin vastiketaso (hoito- ja rahoitusvastike yhteensä) alkaa aiheuttamaan maksuvaikeuksia osakkaille. Näin voi käydä, jos monet hankkeet kasautuvat samanaikaisesti maksettaviksi. Ratkaisut kustannusten kasautumiseen löytyvät ennakkovarautumisesta ja hankkeiden aikatauluttamisesta. Yhtiössä voidaan kerätä vaikkapa erillistä korjausvastiketta, jolloin maksurasitus jakautuvat useammalle vuodelle eikä kuukausittainen vastike pääse nousemaan yli kipurajan. Taloyhtiössä tulisi vähintään käydä keskusteluja tulevista hankkeista ja niiden kustannuksista, jotta osakkaat osaisivat varautua ainakin henkisesti tuleviin asumiskustannusten korotuksiin ja miettiä omaa maksukykyään. Toisaalta tulevia hankkeita olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan aikatauluttaa niin, että suuria hankkeita ei kasaannu lyhyelle aikavälille. Varautumalla ja huolellisella suunnitellulla voidaan mahdollistaa tarpeellisten remonttien toteuttaminen ylikuormittamatta osakkaan ja yhtiön taloutta.
Korjauksiin kannattaa varautua ennalta ja aikatauluttaa hankkeet huolellisesti
KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
Puheenjohtajaklubi aloitti Kuopiossa – tervetuloa mukaan
K
uopiossa alkoivat syyskuun lopulla puheenjohtajaklubit, vapaamuotoiset keskustelu- ja verkostoitumistilaisuudet taloyhtiöiden puheenjohtajille. Vastaavia suosituiksi osoittautuneita tilaisuuksia on järjestetty jo pitkään paikallisten kiinteistöyhdistysten toimesta muun muassa Joensuussa ja Savonlinnassa.
6—8 kertaa vuodessa järjestettäviin puolitoistatuntisiin iltatilaisuuksiin voivat osallistua kaikki kiinnostuneet jäsentaloyhtiöiden puheenjohtajat ilmoittautumalla etukäteen Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimistolle. Tilaisuuden alussa on aina asiantuntijapuheenvuoro jostain ajankohtaisesta aiheesta, jonka jälkeen käydään yleistä keskustelua.
Kuopion lähivuosien asumisnäkymät Ensimmäisen tilaisuuden aluksi Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Simpanen kertoi Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnasta ja kannusti osallistujia levittämään tietoa puheenjohtajaklubista. - Vinkatkaa tutuille puheenjoh-
Kiinteistöviesti 4/2021
9
tajille, että ilmoittautuvat sähköpostilla Anne Vergerille, jos haluavat mukaan. Ensimmäisen tilaisuuden aiheena oli Kuopion kaavoitus ja asuntotuotanto. Kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy kertoi, että kaupungin väkiluku kasvaa ja mittava uudisasuntotuotanto seuraa mukana erilaisine asumismuotoineen, kärkihankkeita ovat Asemanseutu, Savilahti ja Mölymäki. Kaupunki satsaa myös infraan; katuverkostoa ja kunnallistekniikkaa parannetaan. Oppilaitoskeskittymäksi muodostuvan Savilahden rakentaminen jatkuu vielä useita vuosia. Mölymäen asuntorakentaminen on jo käynnissä, stadionhanke alkaa ensi vuonna. Asemanpihan tornitalot ovat lähes valmiit, mutta ratapihan toteutus vielä odotuttaa, se valmistunee vuonna 2023. Yksi osa rakentamista on täydennysrakentaminen. Täyden-
nysrakentamisen kohteita on eri puolilla kaupunkia, mutta suurin kiinnostus on viime vuosina kohdistunut keskustan kortteleihin. Täydennysrakentamiseen tarvitaan asemakaavamuutos, ja se prosessi kestää vähintään vuoden. Siksi, jos taloyhtiö haluaa rakentaa vaikkapa lisäkerroksen, on oltava hyvissä ajoin liikkeellä, Lytsy ohjeistaa.
Kaavatyöhön toivotaan asukasmielipiteitä Lytsy kehotti kuulijoita osallistumaan antamalla mielipiteitä kaavoitukseen. - Kuopio jakaa koteihin Kaavoituskatsauksen, josta näkee, mitä omille asuinalueille ollaan suunnittelemassa. Seuraamalla lehtien kaavoituskuulutuksia ja kaupungin verkkosivuja tiedätte, milloin on oikea hetki jättää mielipiteitä. Katsauksissa on myös vas-
tuuhenkilöiden yhteystiedot. Erinomainen väline ovat Kuopion karttapalvelun verkkosivut kartta.kuopio.fi. Karttapalvelun kautta saa käyttöönsä laajan kartta- ja ilmakuva-aineiston sekä niihin liitetyn tietosisällön. - Sähköisiltä kartoilta voi seurata suunnittelutyön etenemistä. Pienet katukohtaiset kaavatyötkin löytyvät sivuilta, myös liitoskuntien osalta. Alueita voi katsoa ilmakuvina, niitä voi tarkentaa ja niillä voi liikkua. Uusi kaavoitus- ja rakentamislaki on ollut pitkään tekeillä ympäristöministeriössä. Lakiuudistuksessa tavoitellaan muun muassa rakentamisen laadun parantamista, digitalisaation edistämistä, kaavoituksen sujuvoittamista ja osallistumismahdollisuuksien parantamista. Lakiehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella.
Kysymyksiä heräsi Puijonlaaksolainen kysyjä kyseenalaisti asukkaiden osallistumismahdollisuuden kaavaprosessiin. Puijonlaaksoon tuli tornitaloja, vaikka väljän 4-kerroksisuuden toivottiin säilyvän. Ja parkkipaikkoja on liian vähän. - Tarjosimme autohalleja ja -kansia, mutta asukkaat eivät niitä halunneet, siksi ne jäivät kaavasta pois. Aivan kaikkea ei pystytä huomioimaan, Lytsy pahoitteli lisäten, että täydennysrakentaminen jakaa aina mielipiteitä, mutta palvelut säilyvät paremmin, jos uutta rakennetaan. Erästä kuulijaa mietitytti, onko kaavamuistutuksella vaikutusta. – Mitä aikaisemmassa vaiheessa kaavaa kommentoi, sen parempi, vastasi Lytsy. On seurattava aktiivisesti kaavoituksen etenemistä ja reagoitava ajoissa. Toinen kuulija kritisoi kaavoituksen hitautta, sillä taloyhtiö voi joutua odottamaan kaavamuutoksen valmis-
10
Kiinteistöviesti 4/2021
tumista kolmekin vuotta. Onko syy henkilöresurssien vähyydessä? Lytsy myönsi näin olleen, mutta nyt on henkilövajaus korjaantumassa. Lisäksi ruuhkautunutta tilannetta yritetään parantaa konsulttikaavoitusta kehittämällä ja hyödyntämällä. Ullakkorakentamiskysymykseen Lytsy totesi, että ullakon ottaminen asuntokäyttöön saattaa onnistua myös poikkeamisluvalla, jolloin kaavamuutosta ei tarvita. Eräs kuulija kehui karttapalvelujen verkkosivuja, joskin hänestä liitetiedostoja on lähes sekoittavan paljon. Kritiikkiä hän antoi kävely- ja pyöräteiden kehnosta valaistuksesta teiden ylitysten ja tunneleiden kohdalla. Lytsy sanoi, että kevyen ja joukkoliikenteen kehittämiseen panostetaan kaupungissa, ja erityisesti tämä on keskiössä Savilahden kehittämisessä.
Kiinteistöveropotti asukkaiden hyväksi
”Hyvä tapa verkostoitua” Päivi Kainulainen on Asunto Oy Kuopion Asuntolan hallituksen puheenjohtaja ja Tiina Koistinen Asunto Oy Minnanpihan. He pitivät Lytsyn esitystä hyödyllisenä, samoin puheenjohtaja Simpasen yhteenvetoa. Puheenjohtajat arvelivat osallistuvansa seuraaviinkin tilaisuuksiin. - Pidän tätä tehokkaana tapana verkostoitua, sanoo Kainulainen. Hän on yhtiössään uusi puheenjohtaja ja kertoo ”imevänsä tietoa kuin sieni”. Korona-aikana hän kuunteli live-koulutusten puuttuessa webinaareja ahkerasti. Koistisella on puheenjohtajuutta takana vuoden verran ja hallitusjäsenyyttä kuusi vuotta. Yksi käsiteltävä aihe kerrallaan puheenjohtajatilaisuutta kohden oli heistä hyvä, mutta oli heillä yksi kehitysehdotuskin: - Voisiko alussa olla aina nopea katsaus Usein kysyttyihin kysymyksiin, joihin Kiinteistöliiton toimistolla on annettu vastauksia edellisen tilaisuuden jälkeen. Se varmasti kiinnostaisi kaikkia. Samalla tulisivat toimihenkilöt ja heidän tehtäväkenttänsä tutuiksi.
KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN
KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN
Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,3 on Kuopiossa maltillinen ja keskitasoa on vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöprosenttikin 0,62. Kiinteistöveroina kaupunki keräsi 37,1 miljoonaa vuonna 2020. Mitä sillä sitten saadaan? - Potista 15 miljoonaa käytetään yleisten alueiden hoitoon, lopulla pidetään yllä hyvää palvelutasoa. Tyytyväisyysmittaukset kertovatkin kansalaisten mielipiteen kehittymisestä positiiviseen suuntaan. Yksittäisiä taloyhtiöitä kiinnostavana asiana hän muistutti merkittävistä hissiavustuksista, joita kaupungin asuntotoimi koordinoi. Valtio antaa 45 prosenttia avustusta hissin rakentamiskustannuksiin hissittömään taloon, ja kaupunki 15 prosenttia. - Hissihankkeita kannattaisi aloittaa enemmänkin, vinkkasi Lytsy.
Kiinteistöviesti 4/2021
11
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
Savonlinna korjaa infraa ja satsaa matkailuun
S
avonlinnassa on noin 25 kaupunginosaa. Lisäksi Savonlinnaan kuuluvat liitoskunnat Sääminki, Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta. Kerrostalovaltaisimmat lähiöt ovat kaupungin itäosassa ja ydinkeskustassa, muualla on tasaisesti kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Kaupunkien kehittäminen keskittyy usein keskustoihin, niin Savonlinnassakin, mutta lähiöissä asuviakin kiinnostaa, onko kaupungilla heidän asuinalueensa kehittämis- tai muita suunnitelmia.
Investointeihin rahat tiukassa - Lähiöiden kehittämishankkeita ei Savonlinnassa ole, mutta sivistystoimi tarkastelee päiväkoti- ja kouluverkoston kattavuutta, kertoo maisema-arkkitehti Päivi Behm. Kouluihin Savonlinna on halunnut satsata. Nätkin koulu valmistui viime vuonna ja uusi koulu valmistuu Punkaharjullekin lähiaikoina. Lähes kaikki koulut on remontoitu 10 vuoden aikana. Päiväkotiverkkoa on tiivistetty mutta uusiakin rakennettu. Muuttotappiosta kärsivässä Savonlinnassa on vaikea nostaa investointitasoa. Paha isku kaupungin väestönkehitykselle oli opettajankoulutuksen siirtyminen Joensuuhun. Siksi kaupungista on purettu tarpeettomina yhteensä jo noin kymmenen kerrostaloa, ja lisää puretaan. Infraomaisuuden korjausvelan taittamiseen on reagoitu ajois-
12
Kiinteistöviesti 4/2021
sa. - Savonlinnan kaupunkirakenne on haastava pitkien etäisyyksien ja saaristoisuuden vuoksi. Kolmen pääsaaren muodostama nauhamainen keskustaajama on noin 14 kilometriä pitkä. Kun katuverkostoa kertyy 233 kilometriä, kevyen liikenteen väyliä 63 kilometriä ja valaistua katuverkkoa noin 300 kilometriä, kunnossapidettävää riittää. Kaupunki rakentaa parhaillaan uusia pohjavedenottamoita, jotta veden laatu säilyy hyvänä ja pintavedestä ei oltaisi niin riippuvaisia. Lisäksi Savonlinna on mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa, ja tekee kiinteistöissään energiansäästötoimia.
kokoisiin kaupunkeihin. Liikenneturvallisuutta on parannettu, ja kuntoportaita ja ulkoilureittejä kohennettu. Kaupunkilaisilla on useita mahdollisuuksia palautteen antoon, esimerkiksi kuntalaisaloite.fi -palvelun sekä kaupungin palautepalvelun kautta (www. savonlinna.fi/asiointi/palaute/). Käytössä oleva lähidemokratiamalli tarjoaa palautefoorumin kumppanuuspöytäkokoontumisissa Savonlinnan keskusta-alueella, Kerimäellä, Säämingissä, Punkaharjulla ja Savonrannalla. Ennen koronaa järjestettiin avoimia yleisötilaisuuksia, ideapajoja ja suunnittelukokouksia kaava- ja muissa suunnitteluhankkeissa, nyt ne järjestetään verkossa. Myös kaupunkikävelyjä ja maastokäyntejä on tehty asukkaiden kanssa.
Savonlinnan kaupukirakenne on haastava pitkien etäisyyksien ja saaristoisuuden vuoksi.
Lähiöissä tehdään mikä pystytään Savonlinna julkaisi uuden kaupunkistrategiansa tänä syksynä ja siinä yhteydessä kuuli myös eräitä isännöitsijöitä. Heitä huolettaa taloyhtiöiden korjausvelka. - On kaupungin edun mukaista miettiä lähiöiden kehittämistä ja houkuttavuutta, muuten ne eivät uudistu, valitettavasti rahaa on vain akuutteihin korjauksiin ja pieniin parannuksiin, Behm toteaa. Lähiöiden puistoalueita hoidetaan vähennetyillä resursseilla hoitoluokituksensa mukaan, leikkipuistojen määrä on edelleen kohtuullinen verrattuna vastaavan
Uusi yleiskaava valmistumassa Savonlinnan uusi strateginen yleiskaava vuoteen 2040 saakka on työn alla. Sen on tarkoitus olla aiempaa sallivampi niin, että kaavamääräykset ohjaisivat asemakaavoitusta strategisesti eivätkä kiinteistörajojen mukaisina aluevarauksina. Kerimäellä on alkamassa taajamaalueiden asemakaavojen päivitys, Savonrannalla ja Punkaharjulla taajamakaavat on tehty.
KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN
- Uskaltavatko taloyhtiöt tässä ajassa lähteä remontintekoon, vaikka korjausvelkaa olisikin, Behm miettii.
Keskustaan kaavoitetut uudet kerrostalot eivät ole ennakkomarkkinoinnissa herättäneet riittävästi kiinnostusta, jotta rakennusliikkeet uskaltautuisivat rakentamaan. Viimeisin uudiskohde on vuodelta 2015, ensi vuonna käynnistynee keskustan vuokrakerrostalon rakentaminen. Vaikka Savonlinna on Kiinteistöliiton indeksitaloselvityksessä yksi Suomen kalleimpia asuinpaikkakuntia, loma-asuntojen kysynnässä se ei näy. Ne käyvät
kaupaksi ja niille haetaan rakennuslupia jonoksi asti. Laskevasta väestönkehityksestä huolimatta muuttovoitto on kasvanut parin viime vuoden aikana. Kaupunki onkin investoimassa katuverkkoon, jotta uusia rantatontteja saataisiin myyntiin keskustan läheisyydestä. Valmistelussa oleva uusi kaupunkistrategia vuosille 2022— 2025 nostaa kärkeen matkailun, luonnon ja ympäristön. Savonlinna esimerkiksi hakee kansalli-
Kaupunkistrategia nostaa kärkeen matkailun, luonnon ja ympäristön.
sen kaupunkiympäristön statusta ympäristöministeriöltä. Saimaan rannan kaupunkina laajoine ulkoilualueineen ja metsiensuojeluohjelmineen se soveltuu hyvin osaksi Itä-Suomen merkittävintä matkailuhanketta: tehdä Saimaan järvialueesta norppineen Unescon maailmanperintökohde. Kaupungin matkailullista kehitystä tukevat myös merkittävien yksityishenkilöiden viime vuosina rahoittamat jättisatsaukset Taideluolasto Retrettiin ja Lehtiniemen Rauhanlinnaan.
Kiinteistöviesti 4/2021
13
Liperin Kirkkoharjussa on elämä kohdallaan
14
Kiinteistöviesti 4/2021
KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
A
sunto Oy Liperin Kirkkoharjussa eletään kuin ”herrankukkarossa”, sillä 11 asunnon ja kahden rivitalon yhteisö kirkonkylän keskustan liepeillä on oikea rauhan tyyssija. Yhtiö koostuu kahdesta punatiilisestä harjakattoisesta vuonna 1985 valmistuneesta rivitalosta. Vieressä on kaksi täysin samanlaista, saman rakentajan rakentamaa taloyhtiötä. Kolmessa taloyhtiössä on yhteensä 25 asuntoa. Yhtäläisyydestään huolimatta yhtiöt eivät tee yhteishankintoja tai käytä yhteistä isännöitsijää ja huoltoyhtiötä, vain lumityöurakoitsija on sama kaikilla.
Taloyhtiö siirtyi ostopalveluihin Ossi Makkonen on ollut puheenjohtajana vuodesta 2009 alkaen, lisäksi hallitukseen kuuluvat hänen puolisonsa Arja Soininen, ja Kirsti Immonen, joka ”joutui” jo rakennusaikaiseen hallitukseen ja on siitä pitäen tehtävää hoitanut ja tuntee siis hyvin talon historian. - Voisin jo luopua, mutta kuka tilalle, hän pukee sanoiksi monien taloyhtiöiden kärsimän ongelman. Hallitukseen ei ole tulijoita, sillä asukkaat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ikäväkeä ja asukasvaihtuvuus on pientä.
Viime vuoteen asti asukkaat tekivät itse kiinteistönhuoltotyöt, mutta sitten huolto päätettiin ulkoistaa; talonmiesvuoroihin ei ollut enää asukkailla voimia ja talkoot jäivät muutaman kontolle. - Ei huoltoyhtiössä ole valittamista, mutta se ymmärrettävästi tekee juuri sen, mitä sopimuksessa lukee, Makkonen kuvaa. Talonmiesvuorolaisille oli kunnia-asia tehdä tarkkaa työtä. Isännöinti kilpailutettiin kymmenkunta vuotta sitten ja paikkakuntalainen yritys tuli valituksi. Yhtiö on halunnut käyttää vastuuntuntoisen, asiat viipymättä hoitavan isännöitsijän palveluja, vaikka tietävät joidenkin rivitaloyhtiöiden säästävän kustannuksiaan omaisännöinnillä.
Paluu etelästä kotikonnuille Immonen on elänyt ikänsä näillä samoilla seuduilla, Soininenkin Pohjois-Karjalassa. Makkonen sen sijaan teki pitkän työuransa etelässä ja asui Tuusulassa ja Espoon Tapiolan puistokaupungissa. Eläkkeelle jäätyään hän palasi kotikonnuille vuonna 2009, lähelle lapsia ja lapsenlapsiaan. Hänelle ”rupesi kiire ja hälinä riittämään.” - Työkaverit ihmettelivät, että mitä sinä sinne korpeen lähdet.
Mutta missä muualla on melkein vieressä lentokenttä, rautatie, valtatie ja vesitie, hautuumaakin selän takana. Kuin myös terveyspalvelut, kaupat sekä mahtavat liikunta- ja ulkoilumaastot, uimahallikin, hän vastasi ihmettelijöille. Heti taloon muutettuaan hänet pyydettiin puheenjohtajaksi, ja taloyhtiö on ollut tyytyväinen aktiiviseen puheenjohtajaansa.
Sopivan tiivis yhteisö Taloyhtiön suurin korjaus on ollut pihojen asfaltointi, muut korjaukset ovat olleet pieniä, ikkunanpokien ja aitojen maalausten tasoisia. Taloista huolella hoidettuine pihoineen saa laadukkaan vaikutelman, ja ainakin paikkakuntalaiset tietävät ne taidolla rakennetuiksi. Asunnot käyvät suuremmitta vaikeuksitta kaupaksi. Nykyostajalle isona plussana on valokuituyhteys, jonka yhtiö on hankkinut. Makkosesta rivitalo asumismuotona on juuri siksi hyvä, koska yhteisö on tiivis, muttei liian. - Ainakin maaseudulla. Täällä vastaantulijaa moikataan, vaikkei tunnetakaan.
Joulun ajan kylätapahtumaa odotetaan Liperin noin 12000 asukkaan kunta muodostuu kolmesta taajamasta, keskusten välimatka on noin kymmenen kilometriä. Hallinnollinen keskus on kirkonkylä, toinen on Viinijärvi ja kolmas vetovoimaansa kovasti lisännyt entinen varuskunta-alue Ylämylly, kaksi viimeisintä ovat valtatie 9:n varrella. - Ylämylly kasvaa ja on nykyisin suurin kuntakeskuksemme. Sinne on tullut uusia taloja, kauppakeskus palveluineen ja ravintoloineen, ja uusi koulu avasi ovensa tänä syksynä, Makkonen kertoo. Ylämylly houkuttaa asukkai-
ta, jotka haluavat asua kaupungin vaikutuspiirissä palvelujen lähellä, mutta silti maaseudulla. Liperin kirkonkylällä on terveyskeskus ja monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Entinen alakoulu lopetti toimintansa, mutta sai vuosi sitten uuden elämän yhdistysten yhteisötalona. Haastateltavat osallistuvat sen lukuisiin tapahtumiin ja harrastuspiireihin. Joulun ajan kylätapahtumaa monine järjestäjineen he kertovat odottavansa.
Kiinteistöviesti 4/2021
15
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
Vaivaton putkiremontti - ei pakkoa muuttaa pois
U
lla-Riitta Hämäläisellä kävi tuuri, kun hän etsi kesällä väliaikaisasuntoa putkiremontin ajaksi. - Ystävät lähtivät matkalle ja minä sain jäädä talonmieheksi heidän kotiinsa, Hämäläinen kertoo. Vuonna 1981 rakennetun joensuulaisen, 15 huoneiston 3-kerroksisen Asunto Oy Louhelanpuiston käyttövesiputkien uusiminen ja muuttaminen pintavetoisiksi, ja porraskäytävien ja muiden yleisten tilojen siistimismaalaukset olivat sen verran nopea manööveri, että Hämäläisen tarvitsi olla ”evakossa” vain kolme viikkoa, senkin oman kylpyhuoneensa remontoinnin vuoksi. Remontti alkoi 19.7.2021 ja oli valmis syyskuun loppupuolella, parisen viikkoa etuajassa. Poismuuttoa ei edellytetty, koska vesikatkot jäivät vähäisiksi ja urakoitsijat työskentelivät vain arkisin päiväaikaan. Moni jäikin kotiinsa. - En minäkään ehkä olisi muualle muuttanut, mutta omakustanteisen kylpyhuoneremonttini takia vesikalusteet olivat osan aikaa pois käytöstä.
Jos melun sieti kotona voi asua Putkiremonttipäätös tehtiin talossa yhteisymmärryksessä, olihan siitä ollut puhetta jo useita vuosia. - Meillä on kiva taloyhtiö, tunnemme toisemme. Koska putkivuotoja oli jo ollut, yhtiökokouksessa 2020 päätimme, ettei enää korjata, vaan uusitaan putket. Hämäläinen ihmettelee, miten nopeasti ja vaivatta putkiremont-
16
Kiinteistöviesti 4/2021
ti meni. Oliko heillä kenties niin osaava tekijä vai niin helppo toteutus? - Toki melua riitti, kun seinää alettiin jyystää jo aamuseitsemältä, mutta jos melun ja porraskäytävästä kantautuvan pölyn sieti, hyvin pystyi olemaan kotona. Putkiurakoitsija tiedotti kattavasti koko remontin ajan. Porraskäytävässä oli iso ilmoitustaulu, jolla urakoitsija ilmoitti, mitä milloinkin tapahtuu. Lisäksi taloyhtiöllä on isännöintitoimiston palveluna sähköinen Asumisinfo, johon asukkaat saivat omat tunnuksensa. Isännöitsijä hoiti tiedotuksen ennen urakan alkua ja muutostyöluvan, sehän tarvittiin omaan kylpyhuoneremonttiin.
Urakoitsijat limittivät työnsä Oman remonttinsa tiimoilta Hämäläisen piti vain tyhjentää kylpyhuone ja vessa tavaroista. Remonttimies muovitti oviaukot tiiviiksi ja käytti alipaineistettua, pölyt poisvetävää putkea, jotta pöly ei kulkeutunut muualle asuntoon. Remontintekijäänsä, jonka löysi suositusten perusteella, hän on hyvin tyytyväinen. Putkiurakoitsijan ja remonttimiehen välinen yhteistyö näytti sujuvan. - He sopivat töitään siten, että kumpikaan ei aiheuttanut toiselle viivettä. Muutama muukin teki omia remonttejaan putkiremontin yhteydessä. - Pohdimme, että olisimme
Missä asun putkiremontin ajan?
teettäneet kaikki omat remontit yhteishankintana. Siinä hinta kuitenkin nousi korkeaksi ja aikataulut oli vaikea sovittaa yhteen, niin päädyimme kukin omiin ratkaisuihimme. Isännöitsijä Juha Peltosen mukaan yhteistyö hallituksen, osakkaiden ja asukkaiden kanssa sujui mainiosti urakan suunnitteluvaiheesta lähtien. Kustannukset alittuivat arvioidusta, vaikka myös porraskäytävä maalattiin ja siistittiin lattiasta kattoon. - Tiedottamisella sähköisesti ja postitse sekä avoimella keskustelulla oli iso merkitys sujuvasti hoituneessa urakassa.
Hinnat Itä-Suomessa kohtuullisemmat Hämäläisen osuus käyttövesiputkiremontista ilman kylpyhuoneremonttiaan oli noin 10 000 euroa. Pankkialan ammattilaisena hän tuntee remonttien hintatason Itä-Suomessa ja pitää ainakin oman talonsa remontin hintaa kohtuullisena. Hän tietää, että myös väliaikaisasuntojen vuokrat ovat kohtuullisia verrattuna pääkaupunkiseutuun. - Ystäväperhe maksoi Helsingin Kalasataman asunnostaan vuokraa 1800 euroa kuukaudessa puolen vuoden ajan, hän kertoo. Se on melkoinen rasite jo muutenkin kalliiden putkiremonttikulujen päälle. Väliaikaisasuntoja Joensuussa löytyy, sillä vuokra-asuntotarjonta on yliopistokaupungissa hyvä. Ja monilla on vapaa-ajanasunto, jonne pystyy muuttamaan.
Monia huolettaa, minne muuttaa (putki)remontin ajaksi, kun omassa kodissa ei voi asua ehkä kuukausiin. Asunnotta jäämistä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä vuokra-asuntojen tarjonta on suurta. Kannattaakin harkita vuokranantajien kilpailuttamista, sillä ehdot ja kuukausivuokrat vaihtelevat, ja hyvä vuokralainen on vuokranantajalle arvokas. Alle on listattu vuokra-asunnon tarjoajia Itä-Suomessa. Useat toimivat myös koko valtakunnan alueella.
Kalustetut asunnot vuokrattavaksi lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa
Yksityisten vuokratalojen rakennuttajat ja -omistajat
airbnb.fi forenom.com kotimaailma.com hvcasunnot.fi
lumo.fi avara.fi lakea.fi
Vuokra-asuntojen verkkopalvelut vuokraovi.com asunnot.oikotie.fi kodisto.fi rentola.fi vuokra-asuntojen hakukone
Asunnonvuokraustoimistot OVV Asuntopalvelut: ovv.com Kuopion Vuokrakonsultti: vuokrakonsultti. com vuokramestarit.net
Kunnalliset ja muut yleishyödylliset vuokra-asunnot Niiralan Kulma Oy: niiralankulma.fi M2-kodit: m2kodit.fi A-kruunu: a-kruunu.fi Kuopas: kuopas.fi (opiskelija-asuntoja) Joensuun Elli: www.joensuunelli.fi (opiskelija-asuntoja) Joensuun Kodit: www.joensuunkodit.fi Mikalo: www.mikalo.fi MOAS: www.moas.fi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta: www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi
Vakuutusyhtiöiden omistamat vuokratalot Rakennusliikkeiden omistamat vuokra-asunnot Facebookin ryhmät Vuokra-asunnot -ryhmiä eri paikkakunnilla Asuntoja vuokrataan ja myydään Puskaradiot eri paikkakunnilla: tarjotaan vuokra-asuntojakin Marketplace: tarjoaa vuokra-asuntojakin
Tori, internetissä toimiva kauppapaikka: tori.fi Asunnotosastolla myös vuokra-asuntoja Kiinteistönvälitysliikkeiden välittämät vuokra-asunnot Mökkivuokraus: Mökkejäkin vuokrataan pitkäaikaiseen majoitukseen Hotelleilla on pitkäaikaisia majoitustarjouksia.
Entäs se muuttoruljanssi? Jos haluat päästä muutossa helpolla, osta avaimet käteen -paketti. Silloin muuttofirma myös pakkaa ja purkaa tavarasi. Hintoja voi vertailla kilpailuttamalla muuttofirmat osoitteessa muuttomaailma.fi. Muuttoja tekevät myös kolmannen sektorin toimijat ja eräät urheiluseurat; kannattaa kysäistä, samalla tukee heidän toimintaansa.
Kiinteistöviesti 4/2021
17
Kirjoittajat Raghu KC ja Jarno Föhr LUT-yliopistosta, ”LUT-yliopisto tutkii”
Öljylämmittäjien näkemyksiä lämmitysjärjestelmänsä korvaamisesta selvitettiin
E
U:n strategiana on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Pelkästään Etelä-Savon maakunnassa on edelleen noin 8 000 öljylämmitysjärjestelmää, joissa käytetään fossiilista kevyttä polttoöljyä. Nämä vielä käytössä olevat öljylämmitysjärjestelmät voivat muodostua esteeksi EU:n kunnianhimoiselle tavoitteelle. Erityisesti pientalojen omistajia kannustetaan öljylämmityksen vaihtamiseen tarjoamalla vaihtoehtoisia tukia. ELY-keskukselta voi hakea avustusta 4 000 € tai 2 500 € uudesta lämmitysmuodosta riippuen. Vaihtoehtoisesti avustusta voi hakea ARA:lta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus). LUTyliopisto on tutkinut käynnissä olevassa LähiLämpö-hankkeessa öljylämmityksen korvausmahdollisuuksia kiinteistöissä ja selvittänyt taustoja sekä mielipiteitä lämmitysasioista suoraan eteläsavolaisille öljylämmittäjille suunnatun kyselytutkimuksen avulla.
Kyselytutkimus öljylämmittäjille Keväällä 2020 selvitettiin öljylämmittäjien näkemyksiä fossiilisten polttoaineiden ympäristönäkökohdista ja kestävyysasioista. Öljyllä lämmittäjiltä kysyttiin myös uusista investointisuunnitelmista lämmitysjärjestelmään liittyen sekä mahdollisista tukitoiveista muut-
18
Kiinteistöviesti 4/2021
taa lämmitysmuoto kestävämmäksi ratkaisuksi. Lisäksi selvitettiin muita relevantteja asioita lämmitysjärjestelmiin liittyen. Kysely lähetettiin noin 1 600 öljylämmittäjälle Lämmöllä-lehden liitteenä Etelä-Savon alueella. Kyseinen lehti on suunnattu öljylämmittäjille. Lisäksi suoritimme saman kyselyn sähköisesti hyödyntäen erilaisia julkisia kanavia, projektitutkija Jarno Föhr LUT-yliopistosta kertoo.
Vastauksien perkaamista Kyselytutkimukseen saatiin 133 vastausta, joka oli määrältään erinomainen tulos. Kyselyssä ei erikseen kysytty, että oliko kyseessä ta-
loyhtiö. Eniten vastauksia saatiin Mikkelin alueelta, mutta myös Savonlinnasta ja Pieksämäeltä. Yksi pääkysymys oli, haluaako hyödyntää ELY-keskuksen lanseeraaman avustuksen lämmitysjärjestelmän vaihtamiseksi. Vastaajista 27 % vastasi ”kyllä”, 22 % vastasi ”ei” ja 50 % vastasi ”en tiedä”. Ainoastaan murto-osa vastaajista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Lisäksi 10 % vastaajista ilmoitti, että he eivät tienneet avustuksesta, joten tällä kyselyllä lisättiin ihmisten tietoisuutta avustusmahdollisuudesta. Tärkeänä pidettiin myös kysymystä siitä, olisiko halukas vaihtamaan olemassa olevan öljylämmitysjärjestelmän uusiutuvaa energiaa käyttävään lämmitysjär-
Kiinteistöviesti 4/2021
19
jestelmään. Vastaajista 54 % vastasi ”kyllä”, 33 % vastasi ”ei” ja 13 % vastasi ”en tiedä”. Tämän osalta tulokset esitettiin ikäryhmän mukaisesti, jolloin havaittiin eri ikäisten ihmisten suhtautuminen öljylämmitysjärjestelmän korvaamiseen toisella lämmitysjärjestelmällä. Huomattavaa oli, että nuoremmat ikäryhmät olivat suhteellisesti paljon myönteisempiä lämmitysjärjestelmän muutokselle kuin vanhemmat ikäryhmät, hankkeen projektipäällikkö Raghu KC LUTyliopistosta sanoo. Öljylämmitysjärjestelmän vaihtohalukkuus esitettiin tuloksissa myös henkilön koulutustason mukaisesti. Tämän näkökulman perusteella korkeammin koulutetut olivat paljon halukkaampia vaihtamaan öljylämmitysjärjestelmänsä uusiutuvaa energiaa käyttäväksi lämmitysmuodoksi.
20
Kiinteistöviesti 4/2021
Kestävyysasiat vastaajien näkökulmasta
LähiLämpö-hanke lyhyesti
Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös kestävyyteen liittyviä mielipiteitä. Kestävyyden aihealueista merkittävimmiksi nousivat talous 36 % ja ympäristö 35 % melko samoilla painotuksilla, yhteiskunta 15 % ja teknologia 14 %. Jos paneudutaan talouden aihealueeseen, suurin painotus oli edullisuudessa. Ympäristön aihealueessa suurin painotus oli luonnon monimuotoisuudessa, Raghu KC jatkaa. LähiLämpö-hankkeen toimenpiteillä ja tuloksilla pyritään auttamaan tutkimusympäristönä olevan Etelä-Savon maakuntaa pääsemään irti fossiilisista polttoaineista ja saavuttamaan kestävän kehityksen periaatteet lämmityssektorilla.
LähiLämpö - Lämmityssektorin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Etelä-Savossa –hanke toteutetaan LUT-yliopiston Mikkelissä sijaitsevan Bioenergian laboratorion tutkimusryhmän toimesta. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta ja Suur-Savon Energiasäätiö. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Kiinteistöliitto Itä-Suomi, ProAgria ja Lämpösi Oy. Hanke päättyy 31.12.2021.
Lisätietoja: LähiLämpö-hankkeen nettisivu: www.lut.fi/lahilampo Raghu KC, LUT-yliopisto, raghu.kc@lut.fi Jarno Föhr, LUT-yliopisto, jarno.fohr@lut.fi
Lähde: Ara.fi: (Tiedot perustuvat hallituksen esitykseen ja ovat vahvistamattomia, muutokset ovat mahdollisia.)
Ennakkotietoa sähköautojen latausinfra-avustuksesta vuonna 2022
V
altioneuvoston hyväksymän fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti sähköautojen latausinfraavustusta myönnetään asuinrakennuksille jatkossakin. Vuosille 2022 ja 2023 on vuosittain varattu avustusmäärärahaa 8,5 miljoona euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoista. Vuoden 2022 määrärahasta avustusta myönnetään kaikille hankkeille 35 % päätöksellä avustettavaksi hyväksytyistä kustannuksista. Lisäksi avustettaville kustannuksille tulee latausvalmiuskohtainen yläraja, joka on 4 000 euroa. Sen ylittävät kustannukset eivät vaikuta avustuksen määrään.
Esimerkki avustuksen enimmäismäärästä: 10 latausvalmiuden hanke, joka maksaa 52 000 euroa saa avustusta 10 * 4 000 * 0,35 = 14 000 euroa. 10 latausvalmiuden hanke, jossa kulut ovat 28 000 euroa, saa avustusta 28 000 * 0,35 = 9 800 euroa. Jatkossa avustuskelpoisuusvaatimuksissa huomioidaan EU:n sähkömarkkinadirektiivin vaatimukset koskien sähköautojen latausjärjestelmiä, SESKO ry:n lataussuositusta ja kiinteistön sähköjärjestelmän pitkää käyttöikää. Tavoitteena on, että avustuksella toteutettava järjestelmä palvelee taloyhtiötä vielä 20 vuoden kuluttuakin, kun suurin osa autoista vaatii latausta.
ARA julkaisee sähköautojen latausinfran avustuksesta uuden päivitetyn hakuohjeen joulukuussa 2021 tai viimeistään heti vuoden 2022 alussa. Lisätietoja: Kari Lappalainen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), p. 029 525 0801 tai sähköposti: kari.lappalainen@ara.fi
Latausinfra-avustukseen on tulossa useita muutoksia vuonna 2022, tässä tärkeimmät: •
•
• • • • •
Sähkökaapelointi aina 11 kW / 3 vaihetta mukaan kaikille valmiuksille, muu sähköjärjestelmä tarpeen mukaan. Eli käytännön latausteho voi aluksi olla alhaisempi ja sitä voi kasvattaa tarvittaessa myöhemmin. Tällä varaudutaan myös tulevaisuuden sähkömarkkinoiden joustomekanismeihin osallistumiseen riittävällä autopaikkakohtaisella sähkönsiirtokapasiteetilla. Avustusprosentti on 35 %. Avustuslaskennassa huomioidaan kulut enintään 4000 euroon asti per latausvalmius. Hankkeet voi jaksottaa, kuitenkin vähintään viisi latausvalmiutta per toteutuskerta. Alle viisipaikkaiset taloyhtiöt voivat saada avustusta, jos tekevät valmiudet kaikille autopaikoilleen. Pysäköintiyhtiöt ovat avustuskelpoisia, jos ne toteuttavat asemakaavan mukaista asukaspysäköintiä
•
• •
•
omakustanne periaatteella. Pysäköintiyhtiö voi toteuttaa latausinfraa käyttäjien tarpeen mukaan. Pysäköintiyhtiön ei siis tarvitse enää olla asuinrakennuksen omistavien yhteisöjen hallussa ja osakasyhteisökohtainen vähimmäispaikkamäärävaatimus poistuu. Latauslaitteisiin saa edelleen avustusta. Jatkossa vain vähintään 11 kW tehoa tukeva tyypin 2 koskettimella varustettu latauslaite on avustuskelpoinen, tämä vaikuttaa myös aiemmin myöntävän päätöksen saaneiden hankkeiden jälkihankintoihin. Suositellaan, että hankkeen suunnitteluvaiheessa selvitetään tarve kuormanhallinnalle ja että laitteet tukevat latauskuorman hallintaa. Kuormanhallinta mahdollistaa parhaan palvelutason kaikille järjestelmän käyttäjille.
Kiinteistöviesti 4/2021
21
Verkkokurssit uudessa oppimisympäristössä
J
äsentalojen hallitukset pääsevät suorittamaan maksuttomia verkkokursseja Kiinteistöliiton jäsensivujen kautta sinipohjaisen valikon kohdasta Videot ja verkkokurssit. Uusi verkko-oppimisympäristö otettiin käyttöön lokakuun alussa ja alkuun sinne siirrettiin jo aiemmin jäsenten käytettävissä olleet verkkokurssit, joiden sisältöä on päivitetty siirron yhteydessä. Verkkokurssit sisältävät tekstin lisäksi kuvia, videoita ja erilaisia tehtäviä. Uusi verkko-oppimisympäristö ei edellytä erillistä rekisteröitymistä, sillä verkkokurssien suorittaminen onnistuu sujuvasti jäsensivujen kautta. Kun menet uuteen verkko-oppimisympäristöön ensimmäistä kertaa, palvelu opastaa sinua ja näyttää sinulle ohjatusti mitä eri kohdista näkyvistä painikkeista tapahtuu. Tämä opastus kannattaa katsoa aluksi ja toki siihen voi palata myöhemmin, jos jokin unohtuu. Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen HTHJ-verkkokurssikokonaisuuden lisäksi jäsentaloilla on uudessa verkko-oppimisympäristössä käytössään seuraavat verkkokurssit: • Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä HTHJPLUS • Toiminnantarkastuksen perusteet • Taloyhtiön pelastussuunnitelma (TaPe)
22
Kiinteistöviesti 4/2021
Verkkokursseja voi jokainen taloyhtiön hallituksen jäsen opiskella itsenäisesti omaan tahtiin verkossa. Verkkokursseja ja niiden osioita voi suorittaa yksi kerrallaan tai useamman peräkkäin omaan tahtiin silloin kun itsellä on aikaa.
Kesken jäänyttä kurssia tai sen osiota voi jatkaa siitä kohdasta, johon kurssin suorittaminen on jäänyt ennen keskeytystä. Kannattaa rekisteröityä jäsensivujen käyttäjäksi, ellet vielä ole niin tehnyt!
TEKSTI JA KUVAT ANNA-LIISA PEKKARINEN
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen 125-vuotisjuhlat yleisömenestys Uusin James Bond-elokuva lienee ollut vetonaula, joka sai taloyhtiöväen sankoin joukoin saapumaan juhlaan. Kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet mukaan.
S
cala-elokuvateatterin juhlatila Kuopiossa pursusi taloyhtiöväkeä marraskuun 25. päivän iltana, kun vietettiin Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen 125-vuotisjuhlia. Edes talven ensimmäinen lumimyräkkä ei vähentänyt juhlatunnelmaa. Juhlan erilainen sisältö lienee kiinnostanut, sillä vieraat saivat nauttia uusimmasta James Bond-leffasta alun ohjelmallisen cocktail-tilaisuuden jälkeen. - Tilaisuus varattiin loppuun ennätysajassa, kertoo toiminnanjohtaja Piia Moilanen. Etukäteen häntä jännitti, lähtevätkö ihmiset liikkeelle, koska koronatilanne vaikuttaa edelleen. Pelko oli turha, sillä mielenkiinto tilaisuutta kohtaan yllätti järjestäjät todella positiivisesti. - Vaikka vaihdoimme elokuvasalin ”lennosta” isompaan, 250-paikkaiseen, täyttyivät paikat alle viikossa. Jäsensihteeri Anne Verger joutui ikäväkseen myymään ei-oota jo viikkoja ennen tilaisuutta. Myös koulutukset ja puheenjohtajatilaisuudet ovat tänä syksynä vetäneet hyvin väkeä. Toki tilaisuuksia on voinut seurata myös verkkoyhteyksien kautta.
Juhlaväki jonossa nauttimaan juhlatarjoiluista, samalla vaihdettiin kuulumisia.
Kiinteistöviesti 4/2021
23
1. As Oy Malminkartanon Sisko Peuhkuri (oikealla) ja Virpi Ikonen tulivat Joroisista asti juhlaan. Taloyhtiö on uusi jäsen ja liittynyt jäseneksi hiljattain isännöitsijän suosituksesta. - Koulutukset ovat olleet hyviä, sillä aina tulee asioita, joista pitäisi tietää, kertoi puheenjohtaja Peuhkuri. Hän on siirtämässä puheenjohtajuutta Ikoselle, joka lähti mukaan ”ajamaan itseään sisään.” - Koulutuksissa kiinnostaa erityisesti tietää, mitkä asiat kuuluvat taloyhtiölle ja mitkä asukkaalle, Ikonen sanoi.
1.
2.
2. As Oy Tattirinteen puheenjohtaja Seppo Paananen Maijuvaimoineen oli myös noudattanut kutsua. He arvelivat tilaisuuden suuren suosion yhdeksi syyksi, että pitkän koronakarenssin jälkeen ihmiset haluavat jo nähdä toisiaan. Paananen ensimmäisen kauden puheenjohtajana osallistuu koulutuksiin kehittääkseen ammattitaitoaan ja lisätäkseen tietoaan, sillä talossa on tulossa kattoremontti. Hän kertoo ennättäneensä osallistua jo myös Scandicin talouspainotteiseen koulutusiltaan. 3. As Oy Lengmanninkatu 9:n puheenjohtaja Eero Sutinen Varkaudesta kertoo, että tarkoitus on osallistua koulutustilaisuuksiin aina kun mahdollista, vaikka isännöitsijä hoitaakin asiat hyvin. Hän piti erityisesti Kuopion Rytmi-poikien swingtahdeista, musiikki on hänen tyylistään. Ja myös Bond-leffa kiinnosti häntä, vaikkakin ”hylsyjä saa kerätä muovikassiin jo ensimmäisinä minuutteina”, hän naurahti. Vieressä hallituksen jäsen Raija Tarvainen ja sattumalta juttukumppaniksi osunut Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen Kristiina Lybeck. 4. Puheenjohtaja Juhani Simpanen loi ennen elokuvan alkua katsauksen kiinteistöyhdistyksen pitkään ja kunniakkaaseen historiaan. Hänen mukaansa tulevaisuuden kaksi päähaastetta ovat kaupungistuminen ja ilmastonmuutos, jotka molemmat aiheuttavat isoja muutoksia taloyhtiöissä asuvien elämään. Hän lopetti puheensa Bond-elokuvan No time to die -nimeä siteeraten, ettei yhdistykselläkään ole aikaa kuolla, vaan päinvastoin tehokkaasti ajaa taloyhtiöiden etuja edelleenkin. 5. Kuopion Rytmi-pojat soitti illan aikana svengaavaa varhaisjatsia, dixielandia, 30-luvun foksia ja 40-luvun swingiä alkuperäisellä New Orleans -kokoonpanolla.
3.
6. Toiminnanjohtaja Piia Moilanen näytti esimerkkiä - ja niin skoolattiin yhdistyksen kunniaksi. 7. Iso elokuvasali tuli aivan täyteen Bondista kiinnostutta taloyhtiöväkeä. 8. Kuopion kaupunginteatterin näyttelijä Seija Pitkänen valotti luovalla tavalla taloyhtiöelämää, laululla esitystään ryydittäen.
4.
24
Kiinteistöviesti 4/2021
5.
7.
6.
8.
Kiinteistöviesti 4/2021
25
Vieraskynä
Mitä kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksien sähkön puitesopimukselle?
S
ähköenergian tukkumarkkinaOsittain myös hyödynnämVäreen salkunhinnat heiluvat rajusti markme näkemystä markkikinaympäristön muutosten nan ylihintaisuudesta, jolhoidossa hankintahintaa mukana. Euroopassa on loin jätämme esimerkikostetaan hajautetusti pienissä yleistynyt termi ”energiakriisi”, si Suomen aluehintaeroa jonka taustalla on voimakkaasti erissä jo hyvissä ajoin, jopa vuosia avoimeksi. Tällä hannousseet energiahinnat ja pelko kintastrategialla vältennen varsinaisen toimituksen alkavan talven sähkön ja kaasun tyy mm. määräaikaisten riittävyydestä. Suomen ollessa sopimusten isoilta hinajankohtaa. Näin tavoitellaan jo nyt kiinteästi osa yhteispohtamuutoksilta edellisen joismaista Nord Pool-markkinaa, sopimuksen päättyessä. tasaisempaa ja edullisempaa olemme integroitumassa entistä Pitkäjänteisen salkunsähköenergian hintaa. tiiviimmin myös Keski-Euroopan hoidon merkitys ja tulokset ja UK-markkina-alueisiin valmisturealisoituvat asiakkaillemneiden uusien tehokkaiden siirtokaapeme nyt tukkumarkkinahintojen liyhteyksien kautta. Siten Euroopan alueen noustessa, kun kaikkien salkunhoihintavaihtelut välittyvät myös Suomen sähkötoasiakkaidemme hinnat ovat selvästi markkinoiden hintatasoon aiempaa voimakkaammin. laskevalla trendillä. Pohjois- ja Etelä-Savon KiinteisEnergian hintaa on nostanut globaali vahva ta- töyhdistysten puitesopimuksen vuoden 2021 tammilouskasvu, elvytysrahoitus ja tuotannon kasvu isoilla lokakuun toteutunut keskihinta on ollut 16 % vuoden markkina-alueilla niin USA:ssa, Aasiassa ja Euroopas- 2020 laskutushintaa edullisempaa. Jatkossakin hinta sa. Maakaasun osuus Euroopan sähköntuotannossa on on laskevalla uralla noin 5-10 % verran vuodelle 2022 kasvanut ja kaasun viimeaikaiset hintamuutokset vai- ja edelleenkin ennustamme vuodelle 2023 vastaavaskuttavat sähkön hintaan tuotantokustannusten nous- ti noin 10-20 % hintalaskua. Ennusteet perustuvat jo tessa. Siirtymää fossiilisten polttoaineiden käytös- aiemmin tehtyihin hankinnan systeemisuojauksiin ja tä uusiutuvaan energiaan yritetään vauhdittaa EU:n oletukseen Olkiluoto 3 voimalaitoksen käyttöönotpäästökauppajärjestelmällä ja päästöoikeuksien hin- toon vuoden 2022 aikana TVO:n ilmoittamalla aikanan noustua voimakkaasti yli 160 % viimeisen vuoden taululla. OL3 testikäyttö alkaa näillä näkymin helmiaikana nostaa sähköntuotannon kustannuksia ja siten kuussa sähköntuotannolla Suomen sähköverkkoon ja kuluttajahintoja. laitoksen täysi kaupallinen tuotanto alkaisi kesäkuusVäre Salkunhallinta Oy:n salkunhoidossa olevi- sa 2022. en sopimusten hankintahintaa suojataan eli ostetaan hajautetusti pienissä erissä jo hyvissä ajoin, jopa useiRisto Kinnunen ta vuosia ennen varsinaisen toimituksen ajankohtaa. kirjoittaja toimii salkunhoitajana Näin tavoittelemme tasaisempaa ja tukkumarkkinaa Väre Salkunhallinta Oy:llä edullisempaa sähköenergian hintaa asiakkaillemme.
26
Kiinteistöviesti 4/2021
2022 PUHELINNEUVONTAA
Tarkemman yhteystiedot ja palveluajat lehden takakannessa
Itä-Suomen Kiinteistöviesti
Jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
VERKKONEUVONTAA
Suomen Kiinteistölehti
Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Koulutustilaisuudet
Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalveluiden tilaamisesta.
Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
KIRJALLISIA LAUSUNTOJA kirjalliset lausunnot kiinteistönpidon pulmatilanteissa
Sähköinen uutiskirje
Noin 5 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje ajankohtaisista asioista.
Verkkokurssit
• HTHJ - Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen • HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä • Toiminnantarkastuksen perusteet
Lataa nyt mobiilijäsenkortti. Kannat aina mukanasi jäsennumeroa, tiedon kaikista neuvontapalveluista ja tapahtumista sekä koulutuksista. Mobiilijäsenkorttiin on koottu yhteen sekä valtakunnalliset että paikalliset jäsenedut ja -alennukset. Mobiilijäsenkortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.
Kiinteistöviesti4/2021 4/202027 Kiinteistöviesti
Jäsenneuvonta Puhelimitse ja ajanvarauksella tarjottavat neuvontapalvelut ovat jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenten, isännöitsijöiden ja tilin- sekä toiminnantarkastajien käytössä.
Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi Toiminnanjohtaja Piia Moilanen p. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) p. 010 667 6670 (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)
Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta
Korjaus- ja tekninen neuvonta ti–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6311
Lakineuvonta ma–to klo 9–15 pe klo 10–15 puh. (09) 1667 6300
Yksilöllistä neuvontaa ajanvarauksella http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta
Kaikille avoin lakineuvonta Maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 numerossa 0600 0 1122 Neuvontapalvelun hinta on 1,98 euroa minuutti + paikallisverkkomaksu.
Talous- ja veroneuvonta ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6369
