Puheenjohtajaklubi aloitti Kuopiossa

Puheenjohtajaklubi aloitti Kuopiossa – tervetuloa mukaan

Kuopiossa alkoivat syyskuun lopulla puheenjohtajaklubit, vapaamuotoiset keskustelu- ja verkostoitumistilaisuudet taloyhtiöiden puheenjohtajille. Vastaavia suosituiksi osoittautuneita tilaisuuksia on järjestetty jo pitkään paikallisten kiinteistöyhdistysten toimesta muun muassa Joensuussa ja Savonlinnassa.

6—8 kertaa vuodessa järjestettäviin puolitoistatuntisiin iltatilaisuuksiin voivat osallistua kaikki kiinnostuneet jäsentaloyhtiöiden puheenjohtajat ilmoittautumalla etukäteen Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimistolle. Tilaisuuden alussa on aina asiantuntijapuheenvuoro jostain ajankohtaisesta aiheesta, jonka jälkeen käydään yleistä keskustelua.

Kuopion lähivuosien asumisnäkymät

Ensimmäisen tilaisuuden aluksi Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Simpanen kertoi Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnasta ja kannusti osallistujia levittämään tietoa puheenjohtajaklubista.

- Vinkatkaa tutuille puheenjohtajille, että ilmoittautuvat sähköpostilla Anne Vergerille, jos haluavat mukaan.

Ensimmäisen tilaisuuden aiheena oli Kuopion kaavoitus jaasuntotuotanto. Kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy kertoi, että kaupungin väkiluku kasvaa ja mittava uudisasuntotuotanto seuraa mukana erilaisine asumismuotoineen, kärkihankkeita ovat Asemanseutu, Savilahti ja Mölymäki. Kaupunki satsaa myös infraan; katuverkostoa ja kunnallistekniikkaa parannetaan.

Oppilaitoskeskittymäksi muodostuvan Savilahden rakentaminen jatkuu vielä useita vuosia. Mölymäen asuntorakentaminen on jo käynnissä, stadionhanke alkaa ensi vuonna. Asemanpihan tornitalot ovat lähes valmiit, mutta ratapihan toteutus vielä odotuttaa, se valmistunee vuonna 2023.

Yksi osa rakentamista on täydennysrakentaminen. Täydennysrakentamisen kohteita on eri puolilla kaupunkia, mutta suurin kiinnostus on viime vuosina kohdistunut keskustan kortteleihin.

- Täydennysrakentamiseen tarvitaan asemakaavamuutos, ja se prosessi kestää vähintään vuoden. Siksi, jos taloyhtiö haluaa rakentaa vaikkapa lisäkerroksen, on oltava hyvissä ajoin liikkeellä, Lytsy ohjeistaa.

Kaavatyöhön toivotaan asukasmielipiteitä

Lytsy kehotti kuulijoita osallistumaan antamalla mielipiteitä kaavoitukseen. - Kuopio jakaa koteihin Kaavoituskatsauksen, josta näkee, mitä omille asuinalueille ollaan suunnittelemassa. Seuraamalla lehtien kaavoituskuulutuksia ja kaupungin verkkosivuja tiedätte, milloin on oikea hetki jättää mielipiteitä. Katsauksissa on myös vastuuhenkilöiden yhteystiedot.

Erinomainen väline ovat Kuopion karttapalvelun verkkosivut kartta.kuopio.fi. Karttapalvelun kautta saa käyttöönsä laajan kartta- ja ilmakuva-aineiston sekä niihin liitetyn tietosisällön. - Sähköisiltä kartoilta voi seurata suunnittelutyön etenemistä. Pienet katukohtaiset kaavatyötkin löytyvät sivuilta, myös liitoskuntien osalta. Alueita voi katsoa ilmakuvina, niitä voi tarkentaa ja niillä voi liikkua.

Uusi kaavoitus- ja rakentamislaki on ollut pitkään tekeillä ympäristöministeriössä. Lakiuudistuksessa tavoitellaan muun muassa rakentamisen laadun parantamista, digitalisaation edistämistä, kaavoituksen sujuvoittamista ja osallistumismahdollisuuksien parantamista.

Lakiehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella.

Kysymyksiä heräsi

Puijonlaaksolainen kysyjä kyseenalaisti asukkaiden osallistumismahdollisuuden kaavaprosessiin. Puijonlaaksoon tuli tornitaloja, vaikka väljän 4-kerroksisuuden toivottiin säilyvän. Ja parkkipaikkoja on liian vähän. - Tarjosimme autohalleja ja -kansia, mutta asukkaat eivät niitä halunneet, siksi ne jäivät kaavasta pois. Aivan kaikkea ei pystytä huomioimaan, Lytsy pahoitteli lisäten, että täydennysrakentaminen jakaa aina mielipiteitä, mutta palvelut säilyvät paremmin, jos uutta rakennetaan. Erästä kuulijaa mietitytti, onko kaavamuistutuksella vaikutusta. – Mitä aikaisemmassa vaiheessa kaavaa kommentoi, sen parempi, vastasi Lytsy. On seurattava aktiivisesti kaavoituksen etenemistä ja reagoitava ajoissa. Toinen kuulija kritisoi kaavoituksen hitautta, sillä taloyhtiö voi joutua odottamaan kaavamuutoksen valmistumista

kolmekin vuotta. Onko syy henkilöresurssien vähyydessä? Lytsy myönsi näin olleen, mutta nyt on henkilövajaus korjaantumassa. Lisäksi ruuhkautunutta tilannetta yritetään parantaa konsulttikaavoitusta kehittämällä ja hyödyntämällä. Ullakkorakentamiskysymykseen Lytsy totesi, että ullakon ottaminen asuntokäyttöön saattaa onnistua myös poikkeamisluvalla, jolloin kaavamuutosta ei tarvita. Eräs kuulija kehui karttapalvelujen verkkosivuja, joskin hänestä liitetiedostoja on lähes sekoittavan paljon. Kritiikkiä hän antoi kävely- ja pyöräteiden kehnosta valaistuksesta teiden ylitysten ja tunneleiden kohdalla. Lytsy sanoi, että kevyen ja joukkoliikenteen kehittämiseen panostetaan kaupungissa, ja erityisesti tämä on keskiössä Savilahden kehittämisessä.

Kiinteistöveropotti asukkaiden hyväksi

Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,3 on Kuopiossa maltillinen ja keskitasoa on vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöprosenttikin 0,62. Kiinteistöveroina kaupunki keräsi 37,1 miljoonaa vuonna 2020. Mitä sillä sitten saadaan? - Potista 15 miljoonaa käytetään yleisten alueiden hoitoon, lopulla pidetään yllä hyvää palvelutasoa. Tyytyväisyysmittaukset kertovatkin kansalaisten mielipiteen kehittymisestä positiiviseen suuntaan.

Yksittäisiä taloyhtiöitä kiinnostavana asiana hän muistutti merkittävistä hissiavustuksista, joita kaupungin asuntotoimi koordinoi. Valtio antaa 45 prosenttia avustusta hissin rakentamiskustannuksiin hissittömään taloon, ja kaupunki 15 prosenttia. - Hissihankkeita kannattaisi aloittaa enemmänkin, vinkkasi Lytsy.

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

”hyvä tapa verkostoitua”

Päivi Kainulainen on Asunto Oy Kuopion Asuntolan hallituksen puheenjohtaja ja Tiina Koistinen Asunto Oy Minnanpihan. He pitivät Lytsyn esitystä hyödyllisenä, samoin puheenjohtaja Simpasen yhteenvetoa. Puheenjohtajat arvelivat osallistuvansa seuraaviinkin tilaisuuksiin. - Pidän tätä tehokkaana tapana verkostoitua, sanoo Kainulainen. Hän on yhtiössään uusi puheenjohtaja ja kertoo ”imevänsä tietoa kuin sieni”. Korona-aikana hän kuunteli live-koulutusten puuttuessa webinaareja ahkerasti. Koistisella on puheenjohtajuutta takana vuoden verran ja hallitusjäsenyyttä kuusi vuotta.

Yksi käsiteltävä aihe kerrallaan puheenjohtajatilaisuutta kohden oli heistä hyvä, mutta oli heillä yksi kehitysehdotuskin:

- Voisiko alussa olla aina nopea katsaus usein kysyttyihin kysymyksiin, joihin Kiinteistöliiton toimistolla on annettu vastauksia edellisen tilaisuuden jälkeen. Se varmasti kiinnostaisi kaikkia. Samalla tulisivat toimihenkilöt ja heidän tehtäväkenttänsä tutuiksi.

KUVA: ANNA-lIISA PEKKARINEN

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN