Savonlinna korjaa infraa ja satsaa matkailuun

Savonlinnassa on noin 25 kaupunginosaa. Lisäksi Savonlinnaan kuuluvat liitoskunnat Sääminki, Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta. Kerrostalovaltaisimmat lähiöt ovat kaupungin itäosassa ja ydinkeskustassa, muualla on tasaisesti kerros-, rivi- ja omakotitaloja.

Kaupunkien kehittäminen keskittyy usein keskustoihin, niin Savonlinnassakin, mutta lähiöissä asuviakin kiinnostaa, onko kaupungilla heidän asuinalueensa kehittämis- tai muita suunnitelmia.

investointeihin rahat tiukassa

- Lähiöiden kehittämishankkeita ei Savonlinnassa ole, mutta sivistystoimi tarkastelee päiväkoti- ja kouluverkoston kattavuutta, kertoo maisema-arkkitehti Päivi Behm. Kouluihin Savonlinna on halunnut satsata. Nätkin koulu valmistui viime vuonna ja uusi koulu valmistuu Punkaharjullekin lähiaikoina. Lähes kaikki koulut on remontoitu 10 vuoden aikana. Päiväkotiverkkoa on tiivistetty mutta uusiakin rakennettu.

Muuttotappiosta kärsivässä Savonlinnassa on vaikea nostaa investointitasoa. Paha isku kaupungin väestönkehitykselle oli opettajankoulutuksen siirtyminen Joensuuhun. Siksi kaupungista on purettu tarpeettomina yhteensä jo noin kymmenen kerrostaloa, ja lisää puretaan.

Infraomaisuuden korjausvelan taittamiseen on reagoitu ajoissa. - Savonlinnan kaupunkirakenne on haastava pitkien etäisyyksien ja saaristoisuuden vuoksi. Kolmen pääsaaren muodostama nauhamainen keskustaajama on noin 14 kilometriä pitkä. Kun katuverkostoa kertyy 233 kilometriä, kevyen liikenteen väyliä 63 kilometriä ja valaistua katuverkkoa noin 300 kilometriä, kunnossapidettävää riittää.

Kaupunki rakentaa parhaillaan uusia pohjavedenottamoita, jotta veden laatu säilyy hyvänä ja pintavedestä ei oltaisi niin riippuvaisia. Lisäksi Savonlinna on mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa, ja tekee kiinteistöissään energiansäästötoimia.

lähiöissä tehdään mikä pystytään Savonlinna julkaisi uuden kaupunkistrategiansa tänä syksynä ja siinä yhteydessä kuuli myös eräitä isännöitsijöitä. Heitä huolettaa taloyhtiöiden korjausvelka. - On kaupungin edun mukaista miettiä lähiöiden kehittämistä ja houkuttavuutta, muuten ne eivät uudistu, valitettavasti rahaa on vain akuutteihin korjauksiin ja pieniin parannuksiin, Behm toteaa.

Lähiöiden puistoalueita hoidetaan vähennetyillä resursseilla hoitoluokituksensa mukaan, leikkipuistojen määrä on edelleen kohtuullinen verrattuna vastaavan

kokoisiin kaupunkeihin. Liikenneturvallisuutta on parannettu, ja kuntoportaita ja ulkoilureittejä kohennettu. Kaupunkilaisilla on useita mahdollisuukSavonlinnan kaupuki- sia palautteen antoon, esirakenne on haastava merkiksi kunpitkien etäisyyksien ja talaisaloite.fi -palvelun sekä saaristoisuuden vuoksi. kaupungin palautepalvelun kautta (www. savonlinna.fi/asiointi/palaute/). Käytössä oleva lähidemokratiamalli tarjoaa palautefoorumin kumppanuuspöytäkokoontumisissa Savonlinnan keskusta-alueella, Kerimäellä, Säämingissä, Punkaharjulla ja Savonrannalla. Ennen koronaa järjestettiin avoimia yleisötilaisuuksia, ideapajoja ja suunnittelukokouksia kaava- ja muissa suunnitteluhankkeissa, nyt ne järjestetään verkossa. Myös kaupunkikävelyjä ja maastokäyntejä on tehty asukkaiden kanssa. uusi yleiskaava valmistumassa Savonlinnan uusi strateginen yleiskaava vuoteen 2040 saakka on työn alla. Sen on tarkoitus olla aiempaa sallivampi niin, että kaavamääräykset ohjaisivat asemakaavoitusta strategisesti eivätkä kiinteistörajojen mukaisina aluevarauksina. Kerimäellä on alkamassa taajamaalueiden asemakaavojen päivitys, Savonrannalla ja Punkaharjulla taajamakaavat on tehty.

- Uskaltavatko taloyhtiöt tässä ajassa lähteä remontintekoon, vaikka korjausvelkaa olisikin, Behm miettii.

Keskustaan kaavoitetut uudet kerrostalot eivät ole ennakkomarkkinoinnissa herättäneet riittävästi kiinnostusta, jotta rakennusliikkeet uskaltautuisivat rakentamaan. Viimeisin uudiskohde on vuodelta 2015, ensi vuonna käynnistynee keskustan vuokrakerrostalon rakentaminen.

Vaikka Savonlinna on Kiinteistöliiton indeksitaloselvityksessä yksi Suomen kalleimpia asuinpaikkakuntia, loma-asuntojen kysynnässä se ei näy. Ne käyvät kaupaksi ja niille haetaan rakennuslupia jonoksi asti. Laskevasta väestönkehityksestä huolimatta muuttovoitto on kasvanut parin viime vuoden aikana. Kaupunki onkin investoimassa katuverkkoon, jotta uusia rantatontteja saataisiin myyntiin keskustan läheisyydestä.

Valmistelussa oleva uusi kaupunkistrategia vuosille 2022— 2025 nostaa kärkeen matkailun, luonnon ja ympäristön. Savonlinna esimerkiksi hakee kansalli-

sen kaupunkiympäristön statusta ympäristöministeriöltä. Saimaan rannan kaupunkina laajoine ulkoilualueineen ja metsiensuojeKaupunkistrategia nostaa kärkeen luohjelmineen se soveltuu hyvin osaksi Itä-Suomen merkittävintä matkailuhanketta: tehdä Saimaan matkailun, luonnon ja ympäristön. järvialueesta norppineen Unescon maailmanperintökohde. Kaupungin matkailullista kehitystä tukevat myös merkittävien yksityishenkilöiden viime vuosina rahoittamat jättisatsaukset Taideluolasto Retrettiin ja Lehtiniemen Rauhanlinnaan.