Keski-Suomen Kiinteistöviesti 1/2021 by Kiinteistöliitto

JÄSENLEHTI

1 • 2021

SAMASSA TALOSSA

Pienistäkin asioista voi toisinaan kasvaa suuri riita. Taloyhtiöiden kannattaa aktiivisesti edistää yhteisöllisyyttä, jolla luodaan pohja sopuisalle elämälle. s. 6–9

1 • 2021

Jätekustannuksissa kuntakohtaiset erot ovat suuria

Hallituksen palkkio on aiheellinen korvaus vastuunkannosta

Tunnetko taloyhtiötykkääjän? Ilmianna hänet!

TILAA TALOYHTIÖLAAJAKAISTA Valokuidulla alk 3€ /kk/as Nopeudet 50/100/1000 Mbit/s

Asko 045 328 6801

myynti@seltimil.fi • www.seltimil.fi

Pertti 050 591 9305

Tulemme mielellämme taloyhtiön kokoukseen kertomaan laajakaistapalveluistamme. Ota yhteyttä! Pertti Salmijärvi p. 050 591 9305. Seltimil Oy, Konttisentie 8, 40800 Jyväskylä Seltimil Oy on jyväskyläläinen ICT-palveluyritys. Tarjoamme taloyhtiöille ja yrityksille tietoliikenneyhteyksiä ja muita operaattoripalveluja. Seltimilillä on oma runkoverkko, jota kehitämme jatkuvasti. Teemme yhteistyötä kaikkien suurimpien operaattoreiden kanssa ja toimimme valtakunnallisesti. Valttimme on avoimuus ja asiakaspalvelu. Olemme kumppani johon saa helposti yhteyttä. Kokemus, ammattitaito ja ahkeruus takaavat hyvän lopputuloksen haastavimmissakin tilanteissa.

HUOLTOA HUOLTOA TALOLLESI TALOLLESI H UHOULOT LOT POAPLAVL EVLEUL TU T

PUHTAUTTA PUHTAUTTA TILOIHISI TILOIHISI I VUOSUP SAPLAVLEVLEUL TU T S I I SVI O

Pihoille ilmettä Pihoille ilmettä ja ja huolto- ja siivouspalvelut kuntoon. huolto- ja siivouspalvelut kuntoon. Ota yhteyttä ! Ota yhteyttä ! Tuomo Trög Tuomo Trög toimitusjohtaja

ILMETTÄ ILMETTÄ PIHALLESI PIHALLESI VIHERPALVELUT VIHERPALVELUT

toimitusjohtaja

hs@huoltosilta.fi ֎ 0400 917 722 hs@huoltosilta.fi ֎ 0400 917 722 2

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

TÄSSÄ LEHDESSÄ Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti 20. vuosikerta

1 • 2021 Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä 045 208 6560 keski-suomi.kiinteistoliitto.fi Päätoimittaja Hannu Mähönen 045 110 6333 hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi Kustantaja KKY-Palvelu Oy

Toimitus Viestintä-Paprico Oy Kiinteistöliitto Keski-Suomi info@paprico.fi

Timo Järvinen tyhjentää jäteastioita Säynätsalossa ja Korpilahdella. Taloyhtiöille hän lähettää toivomuksen, että lumityöt ja hiekoitukset olisi tehtynä.

Hannu Mähönen: Pääkirjoitus

Ennakkotieto yhdistyksen kokouksista

Kyllä sopu sijaa antaa – taloyhtiöissäkin

Yhdenvertaisuus asunto-osakeyhtiöissä

Katsaus vuoden 2020 toimintaan

Tulevia jäsentapahtumia: Osallistu webinaareihin!

Taloyhtiökampanja kannustaa energiatehokkuuteen

Kerhohuone – vinkkejä ja ohjeita

Jäteauton kyydissä

Vertailu: Mitä jätehuolto Keski-Suomen kunnissa maksaa

Kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen

Pitääkö taloyhtiön hallitustyöskentelystä maksaa?

Asiantuntijalta: Näin voit osallistua yhtiökokoukseen korona-aikana

4 tapaa kieltää tupakointi taloyhtiössä

Taloyhtiöille avustuksia tarjolla

Haussa hallituksen jäseniä ja #taloyhtiötykkääjiä

Palveluhakemisto

Johanna Ylä-Mononen: ”Osakkeenomistajalla on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että hänen osakkeensa tuottavat samat oikeudet kuin muutkin osakkeet, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.”

1 • 2021

Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy leena.kolehmainen@dorimedia.fi 041 501 9902 Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä Painosmäärä 6 100 kpl Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri ja osoiterekisterit Osoitteenmuutokset Kiinteistöliitto Keski-Suomi 045 208 6560 keski-suomi@kiinteistoliitto.fi Kannen kuva Petteri Kivimäki Numero 2/2021 Ilmestyy viikolla 17 Aineistopäivä 29.3.2021 Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.

PÄÄKIRJOITUS

Kehitämme jäsenlehteä jatkuvasti Alkanut vuosi 2021 on Keski-Suomen Kiinteistöviestin 20. vuosikerta. Kiinteistöyhdistys alkoi julkaista lehteä vuonna 2002. Silloin aloitti toimintansa myös yhdistyksen omistama KKY-Palvelu Oy, joka toimi lehden kustantajana. Vuonna 2009 lehti muuttui yhdistyksen jäsenlehdeksi, joka postitetaan kaikille yhdistykseen kuuluvien taloyhtiöiden hallitusjäsenille ja isännöitsijöille, yhdistyksen ja lehden yhteistyökumppaneille sekä joukolle keskisuomalaisia päättäjiä. Lehden kustantaminen perustuu ilmoitusmyynnistä saatavaan tuloon ja monet yritykset ovat vuosien ajan säännöllisellä ilmoittelullaan taanneet lehden ilmestymisen. Kiinteistöyhdistys on koettu luotettavaksi lehden julkaisijaksi, ja lehden tavoitteena ei olekaan voiton tekeminen vaan asiantuntevan, luotettavan ja puolueettoman tiedon välittäminen yhdistyksen jäsenille ja laajemminkin. Lehti onkin tänään johtava kiinteistöalan julkaisu Keski-Suomessa. Vuonna 2019 tehdyn lukijasuhdetutkimuksen mukaan lehti luetaan tarkasti läpi. Erityisesti kiitosta saavat lehden asiantuntevuus, ajankohtaisuus ja paikallisuus sekä tietysti mielenkiintoiset jutut. Myös ilmoitukset kiinnostavat ja lukijat hyödyntävät lehdestä saamiaan ideoita taloyhtiössään. Tutkimuksen mukaan lehti halutaan nykyisen mallisena kotiin kannettuna paperilehtenä jatkossakin, vaikka sen rinnalle tulee myös uusia tapoja lukea lehteä. Jäsenlehtemme sisältöä ja ulkoasua on kehitetty jatkuvasti. Lehden raikas ilme onkin saanut kiitosta. Ansio tästä kuuluu viestintä- ja painoalan ammattilaisille, jotka ovat tehneet lehteä kanssamme. Uusin yhteistyökumppanimme on jyväskyläläinen Viestintä-Paprico Oy, joka vastedes huolehtii lehden toimituksesta ja taitosta. Uudet ihmiset tuovat taas uusia ideoita ja näkökulmia, joilla lehtemme viedään seuraavalle vuosikymmenelle. Teille lukijoille me kuitenkin tätä lehteä teemme. Siksi toivon, että jatkossakin vinkkaatte teitä kiinnostavista aiheista ja annatte meille palautetta. Hyviä lukuhetkiä!

Hannu Mähönen päätoimittaja, toiminnanjohtaja

twitter.com/mahonen

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

LYHYESTI Jyväskylän taloyhtiöille opas täydennysrakentamiseen Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelun ja maankäytön yksikkö ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi ovat yhteistyössä laatineet taloyhtiöille oppaan lisä- ja täydennysrakentamisesta Jyväskylässä. Tiiviin oppaan tarkoitus on antaa asunto-osakeyhtiön osakkaille, hallitukselle ja isännöinnille perehdytys siitä, mitä taloyhtiön lisärakentaminen tarkoittaa ja miten ne pääsevät alkuun mahdollisessa lisärakentamishankkeessa. Opas löytyy sähköisenä Jyväskylän kaupungin ja Kiinteistöliitto Keski-Suomen verkkosivuilta. – Kaupunki haluaa kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamaan. Taloudellisten hyötyjen lisäksi täydennys- ja lisärakentamisen hankkeilla voidaan lisätä elinvoimaa ja vireyttä sekä parantaa kaupunkikuvaa. Jo tähän mennessä Jyväskylään on toteutunut useita onnistuneita kohteita, toteaa kaupunginarkkitehti Leila Strömberg. ARKKITEHTIPALVELU

ENNAKKOTIETO JÄSENILLE

YHDISTYKSEN KOKOUKSET 2021 Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n hallitus on päättänyt kutsua koolle sääntömääräisen varsinaisen yhdistyksen kokouksen Jyväskylässä tiistaina 20.4.2021 klo 16.30. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 §:n määräämät asiat. Yhdistyksen kokouksissa noudatetaan voimassa olevaa lakia väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (677/2020). Kutsu varsinaiseen yhdistyksen kokoukseen julkaistaan sanomalehti Keskisuomalaisessa maaliskuun aikana. Silloin avautuu myös ilmoittautuminen kokoukseen ja kokousasiakirjat löytyvät jäsensivuiltamme. Kokouksen järjestelyistä tullaan kertomaan tarkemmin yhdistyksen jäsenkirjeessä ja verkkosivuilla. Kokoukseen osallistuvilta edellytetään ilmoittautumista ennakkoon viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta. Myös valtakirjat on toimitettava tarkistettavaksi yhdistyksen toimistolle viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta.

Havainnekuva lisärakentamisesta Puutarhakadulle.

Koko hallitus voi lukea Suomen Kiinteistölehden näköislehden verkossa

Kokouksen järjestelyissä noudatetaan voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja viranomaisten määräyksiä. Odotamme kaikilta kokoukseen osallistuvilta vastuullisuutta ja kehotamme osallistumaan kokoukseen tarjottua etäyhteyttä käyttäen.

Jokainen yhdistykseen kuuluva taloyhtiö saa veloituksetta yhden Suomen Kiinteistölehden vuosikerran (10 numeroa). Lehti toimitetaan kotiin kannettuna paperilehtenä taloyhtiön nimeämälle henkilölle, joka on yleensä puheenjohtaja. Kaikki hallituksen jäsenet saavat veloituksetKorona auttoi tekemään TALOYHTIÖISTÄ ta käyttöönsä Suomen KiinteistöDIGINATIIVEJA lehden näköislehden kirjautumalla Kiinteistöliiton jäsensivuille. Luettavissa ovat näköislehdet vuodesta 2015 alkaen. Suomen Kiinteistölehti on kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen valtakunnallinen ammattilehti, jota julkaisee Kiinteistöliitto. TALOYHTIÖ IDEN

OMA LEHTI 7/2020 • 10 €

Palveluhakemisto s.77

Levikki 38 313

(LT 17/2017)

TEEMU LEHTINEN

1 • 2021

Tämä vuosi toi kiinteistöill e menojen hitaamman nousun ja epävarmemmat tulot

Putkiremonttiin on monta menetelmää ja vähän testattua tietoa

Taloyhtiö voi yhä päättää pysäköinnistä kotipihallaan

Ylimääräinen yhdistyksen kokous järjestetään Jyväskylässä myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana, kuitenkin 30.6.2021 mennessä. Kokouksessa käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta. Lisätietoja yhdistyksen kokouksista antaa toiminnanjohtaja Hannu Mähönen, puh. 045 110 6333, sähköposti hannu.mahonen@ kiinteistoliitto.fi

TEEMANA SOPUISA TALOYHTIÖ

”Meillä on hyvä yhteishenki Vapaudenkadulla sijaitsevassa taloyhtiössämme”, kertoo Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Kari Kallio (etualalla oikealla). Kallion vieressä hänen vaimonsa Jaana ja vauhdissa perheen kääpiövillakoira Toddy. Vasemmalla takarivissä taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Rauni Puttonen, hallituksen jäsen Janne Sillanpää sekä hänen lapsensa Emilia, Ilona ja Aapo.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Kyllä sopu sijaa antaa Pienistä erimielisyyksistä voi kasvaa taloyhtiöissä asukkaiden välille niin suuria riitoja, että niitä joudutaan ratkomaan käräjäoikeudessa asti. Pienilläkin keinoilla voidaan luoda yhteisöllisyyttä, joka vähentää eripuran riskiä. n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI, TIMO SILLANPÄÄ

hmisten käsitykset elämisen äänistä saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Rakenteiden läpi kantautuvat askelten äänet tai vedenlorina voivat olla yhdelle melua, toiselle vain merkkejä normaaleista arjen askareista. Melun lisäksi närää voivat aiheuttaa monet muut arkiset asiat. – Ilmoitus häiritseväksi koetusta asumisesta tehdään tavallisesti isännöitsijälle, mutta toisinaan myös taloyhtiön hallitukselle, Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Kari Kallio kertoo. Jyväskylän Kiinteistöpalvelussa työskentelee kymmenen isännöitsijää, joille ihmisten väliset kiistat ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi. – Kysymme ilmoittajalta ensimmäisenä, onko hän keskustellut kokemastaan häiriöstä naapurinsa kanssa. Jos keskustelun aloittamiseen ei liity uhkaa, asia kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi. Voihan olla niinkin, että musiikkia äänekkäästi kuunteleva asukas ei itse oivalla, miten kauas ääni kantautuu, Kallio pohtii. Kallion mukaan toisinaan omakotitalosta kerrostaloon muuttanut ei edes tiedä, miten herkästi äänet voivat kantautua läheisiin asuntoihin. – Rakentavalla keskustelulla voi päästä pitkälle. Keskustelu asukkaan elämäntavoista vaatii pelisilmää, oli keskustelun aloittaja sitten naapuri tai isännöitsijä. Keskustelutilanteessa pitää varoa sitä, ettei itse provosoidu. Vaikeistakin asioista pitäisi kyetä keskustelemaan siten, ettei yksikään osapuolista menetä kasvojaan. Kallio huomauttaa, että isännöitsijän on kyettävä olemaan puolueeton, kun erimielisyyksiä selvitellään.

Suora puhe on tehokasta Isännöitsijät pyrkivät puuttumaan ilmoituksiin häiritsevästä elämästä mahdolli-

1 • 2021

simman nopeasti. Jos tilanteeseen ei puututa, häiriöt voivat jatkua. Pahimmassa tapauksessa muutkin asukkaat saattavat omaksua järjestyssääntöjen vastaisia käytöstapoja. – Ketään ei pidä lähteä puhuttamaan summanmutikassa, vaan tarvitaan tarkka tieto häiriön luonteesta, aiheuttajasta ja ajankohdasta. Häiriöilmoitukset tulee aina toimittaa kirjallisesti, jotta niistä jää dokumentti hallitukselle mahdollisia jatkotoimenpiteitä, kuten hallituksen haltuunottovaroitusta, varten. Kari Kallion mukaan keskustelu häiriöitä aiheuttaneen kanssa on usein paras ja nopein tapa vaikuttaa tilanteeseen. Suurin osa häiriön aiheuttajista myöntää keskusteluissa toimineensa väärällä tavalla. – Jos häiriötä ei keskustelun jälkeen enää ilmene, asia on loppuun käsitelty. Käyn keskustelussa läpi taloyhtiön järjestyssääntöjä, muiden huomioon ottamista sekä toimenpiteitä, joita voi seurata häiriön jatkumisesta, Kallio sanoo Kallion mukaan avoin keskustelu ja ulkopuolisen sovittelijan käyttö ovat parempia keinoja kuin riitelyn jatkaminen ja sen käsittely lopulta käräjäoikeudessa. – Käräjäoikeudessa riidalle voi tulla melkoinen hintalappu, ja prosessi voi kestää todella pitkään. Keskeneräinen oikeusprosessi ei liioin ole asunnon myyntitilanteessa hintaa nostava tekijä. Suomalaiset ovat varsin fiksua porukkaa ja ymmärtävät sen, ettei käräjöinti paranna tilannetta. Siksi asiat tavallisimmin sovitaan ennen kuin lähdetään tuomarin puheille.

Yhteisöllisyyttä tarvitaan enemmän Taloyhtiöt voivat Merja Skopa-Taipaluksen mielestä tehdä paljon sen eteen, ettei asukkaiden välille syntyisi repiviä riitoja. Vuoden alussa eläkkeelle jäänyt SkopaTaipalus on Keski-Suomen Kiinteistöyh- uu

Merja Skopa-Taipalus on yksi Keski-Suomen sovittelutoimiston vapaaehtoisista sovittelijoista. ”Sovittelutilanteessa on läsnä riidan osapuolten lisäksi kaksi sovittelijaa, joiden tehtävänä on auttaa löytämään sopua osapuolten välille. Sovittelijat ovat täysin puolueettomia”, SkopaTaipalus kertoo.

uu distyksen hallituksen jäsen ja työskennellyt pankkitoimihenkilönä, kiinteistönvälittäjänä ja isännöitsijänä. Eläkkeellä hän jatkaa vapaaehtoistyötään Keski-Suomen sovittelutoimiston sovittelijana. – Ihmiset ovat kautta aikojen riidelleet milloin mistäkin. Erimielisyydet eivät ole vain kerrostalojen ilmiö: rivitaloissakin voidaan vääntää kättä esimerkiksi siitä, kenen puolella jokin puu tai pensas on, hän pohtii. Skopa-Taipalus kannustaa taloyhtiöitä

lisäämään yhteisöllisyyttä, jolla voidaan ainakin vähentää erimielisyyksiä ja luoda pohjaa hyvälle yhteishengelle. – Taloyhtiöiden hallitukset voivat aktiivisesti lähteä rakentamaan yhteisöllisyyttä järjestämällä esimerkiksi vapaamuotoisia asukasiltoja. Kun ihmiset oppivat tuntemaan toisensa, he myös ymmärtävät toisiaan paremmin ja sietävät erilaisia tapoja elää. Asukasilloissa myös talon uudet asukkaat pääsevät osaksi yhteisöä, Skopa-Taipalus uskoo. Jokainen asukas voi ehkäistä erimielisyyksiä avoimella tiedottamisella. Jos joku hankkii koiranpennun, siitä on hyvä kertoa naapureille vaikkapa laittamalla ilmoitustaululle viestin.

– Avoimuus vähentää konflikteja. Kun järjestää tuparit, kannattaa naapureille kertoa, milloin ne päättyvät. Tilapäistä melua siedetään paremmin, kun sen lähde ja kesto ovat tiedossa. Myös huoneistossa tehtävistä remonteista on syytä tiedottaa muita asukkaita, Kari Kallio huomauttaa.

Entä jos puhe ei auta? Taloyhtiön hallitus on tiukan paikan edessä, jos asukkaan häiritsevä elämä jatkuu asiasta käydyn keskustelun jälkeen. Häiritsevän elämän tunnusmerkit täyttyvät, jos se on jatkuvaa tai toistuvaa, siitä aiheutuu häiriöitä muille asukkaille eikä kyse ole normaaleista asumisen äänistä. Asumisen äänet sen sijaan eivät aiheuta toimenpiteitä, koska ne lähtökohtaisesti kuuluvat normaaliin elämään. – Hankalissa tilanteissa hallituksen tukena ovat ammatti-isännöitsijät. Lisäksi Kiinteistöliitosta saa neuvontaa ja koulutusta, mutta monimutkaisissa tapauksissa on harkittava asianajajan palkkaamista, Kari Kallio sanoo. Häiriötä aiheuttavalle voidaan antaa haastemiehen välityksellä kirjallinen varoitus huoneiston hallintaanotosta. Jos kyseessä on vuokralainen, siinä vaihees-

sa viimeistään asunnon omistaja aktivoituu korjaamaan tilannetta.

Vuosikausien riidat hankalia Hankalimpia selvitettäviä ovat vuosikausia kestäneet naapurusten väliset riidat, jotka alkujaan ovat voineet syntyä miltei olemattomasta asiasta. – Poliisin tutkittavaksi päätyy muun muassa pitkään kestäneitä ristiriitatilanteita, joissa asukas on kokenut, ettei ole saanut apua isännöitsijältä tai taloyhtiön

hallitukselta, kertoo rikoskomisario Antti Turpeinen Sisä-Suomen poliisilaitokselta. Turpeisen mukaan tavallisimmin epäiltävä rikos riitatilanteissa on kunnianloukkaus. Osapuolet ovat saattaneet esimerkiksi rappukäytävässä tai muussa yhteydessä arvostella toistensa toimintatapoja esittämällä toisesta tietoja, jotka tämä kokee hänen kunniaansa loukkaaviksi. – Myös kotirauhan rikkominen ja laiton uhkaus nousevat toisinaan esille. Pitkittynyt erimielisyys saattaa kärjistyä suullisesti esitettyyn laittomaan uhkaukseen. Laiton uhkaus on sanallisesti tai aseen välityksellä tapahtuva toisen ihmisen henkeen tai terveyteen kohdistuva rikoksella uhkaus, jonka perusteella uhatulla on syy-

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

TIESITKÖ? Riidasta sopuun, mutta miten? • Elämä on häiritsevää, mikäli se on jatkuvaa tai toistuvaa, siitä aiheutuu häiriöitä muille taloyhtiön asukkaille eikä kyse ole normaaleista asumisen äänistä. • Häiritsevästä elämästä taloyhtiön hallitus voi antaa kirjallisen varoituksen. Ellei se tehoa, voidaan turvautua huoneiston hallintaanottoon. • Riitoja voidaan ratkaista avoimen keskustelun lisäksi sovittelulla tuomioistuimessa tai sovittelutoimistossa, välimiesmenettelyllä ja käräjäoikeudessa. • Lisätietoja riita- ja rikosasioiden sovittelusta Keski-Suomessa: www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/rikos-jariita-asioiden-sovittelu, sovittelu@jkl.fi • Tietoa ja tukea taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä saavat myös Kiinteistöliitosta. • Lukemista: Taloyhtiöriidat – Vinkkejä erimielisyyksien hallintaan (Kiinteistöalan kustannus 2017)

tä pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. – Myös nimettöminä ilmoitustauluille jätetyt ”heippalaput” voivat olla sisällöltään sellaisia, että ne pahentavat ja pitävät yllä tulehtuneita välejä, Turpeinen sanoo. Pitkään jatkuneet riidat tulevat poliisin tutkittaviksi yleensä toisen osapuolen tekemän rikosilmoitusten välityksellä. - Poliisin näkökulmasta kaikkien edun kannalta olisi parasta, jos pitkittyneissä riitatilanteissa löydettäisiin sopu osa-

puolten välille. Toisinaan tilanne voi kuitenkin olla niin tulehtunut, että jos sopua ei osapuolten välillä synny ja tapaus täyttää rikoksen tunnusmerkistön, asia siirtyy esitutkinnan jälkeen syyteharkintaan. Käräjäoikeus ei ole silti paras vaihtoehto näiden tilanteiden selvittämiseen, Turpeinen sanoo. Sovittelija Merja Skopa-Taipaluksen mukaan Keski-Suomen sovittelutoimisto tarjoaa yhden väylän löytää sopu riitojen osapuolille. Sovittelu on vapaaehtoista, maksutonta, puolueetonta ja luottamuksellista. Aloitteen sovitteluun voi tehdä poliisi, syyttäjä, sosiaaliviranomainen tai vaikkapa isännöitsijä. Myös asukas itse voi esittää sovittelua.

1 • 2021

Häiritsevä asuminen kuormittaa yhteisöä Kiinteistöliiton puhelinneuvontaan tulee Keski-Suomesta vuosittain 10–20 puhelua, joissa aiheena on häiritsevä asuminen. Soittaja on yleensä taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä. – Aihepiiriä käsittelevät neuvontapuhelut ovat Keski-Suomessa vain 2–3 prosenttia kaikista puheluista eli lukumääräisesti kyse ei ole suuresta ilmiöstä. Mutta tällaiset tapaukset ovat meillekin niitä kaikkein vaikeimpia, Kiinteistöliitto Keski-Suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen kertoo. Asukkaiden väliset riidat ja häiritsevä asuminen kuormittavat erityisesti samassa yhteisössä asuvia hallituksen jäseniä, puheenjohtajia ja asukasisännöitsijöitä. – Kiinteistöliitto tarjoaa pulmatilanteisiin lakineuvontaa, mutta usein yksittäistä hallituksen jäsentä helpottaa sekin, että hän saa keskustella aiheesta kanssam-

Poliisi ei anna tietoa häiriöistä taloyhtiöille Taloyhtiöt eivät saa poliisilta raporttia häiriöitä koskevista käynneistä taloyhtiössä. Aiemmin taloyhtiöillä oli mahdollisuus saada kyseiset poliisin raportit käyttöönsä, mutta vuonna 2011 apulaisoikeus asiamiehen päätöksen jälkeen tulkintaa muutettiin. Taloyhtiöllä tai vuokranantajalla ei ole enää oikeutta saada poliisilta tietoa siitä, milloin, montako kertaa ja mistä syystä poliisi on naapureiden ilmoituksen perusteella huoneistossa käynyt. Tulkinnan mukaan taloyhtiöllä ja vuokranantajalla ei ole asianosaisasemaa. Painoarvoa annetaan sen sijaan häiriöitä aiheuttaneen asukkaan kotirauhan ja yksityiselämän suojalle, mistä syystä poliisi ei voi tietoja antaa. Muun muassa Kiinteistöliitto on kritisoinut tätä tulkintaa. Oikeusministeriö selvittää parhaillaan asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita.

me. Olemme tarjonneet myös sovitteluapua, Mähönen kertoo. Mähösen mukaan riitatilanteissa kannattaa sitkeästi hakea ratkaisua keskustelemalla riidan osapuolten tai häiriötä aiheuttavan asukkaan kanssa. Joskus pelkkä keskustelu ei auta, vaan tarvitaan järeämpiä keinoja. Niiden käyttöönottoa Mähönen ei kiirehtisi. Taloyhtiön hallitus voi antaa osakkaalle varoituksen huoneiston hallintaanotosta. Jos varoitus ei tehoa, yhtiökokous voi päättää huoneiston ottamisesta taloyhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi, mikä käytännössä tarkoittaa häiriötä aiheuttaneen asukkaan häätöä asunnostaan. – Häiriöiden osalta rajanveto on aina tapauskohtaista. Häiritsevää elämää on vaikeampi mitata ja osoittaa todeksi kuin esimerkiksi vastikerästejä.

Yhteiseloa – vastuuta ja vapautta Täällä yhdessä asutaan ja tiloista vastuuta kannetaan. On nuorta ja vanhaa, kyllähän sopu sijaa antaa. Lähellä on palvelu moni, lähinnä kuitenkin naapurin ovi. Siivoaja rapussa häärää, vaikka hallitus käyttökorvaukset määrää. Ruoho kun kasvaa tai liukas on piha, sielläpä vilkkuu jo talkkarin hiha. Isännöitsijä laskee ja hallinnoi, kunnes lopulta yhtiökokous vastuuvapauden myöntää voi. Suihkussa joku on keskellä yötä, taisipa hänellä illalla olla työtä. Remonttiin menee taas lisää rahaa, mutta eipä se talon arvolle tee pahaa. Mikäpä meidän on ollessa täällä, kun kaikki sujuu myös sadesäällä. Virpi Ruotsalainen As Oy Saarijärven Salokoto hallituksen puheenjohtaja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen

Keskity huoletta hallitustyöhön,

me tuemme lakiasioissa. Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Meiltä saat lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon liittyvissä kysymyksissä. Juristimme avulla varmistat myös korjaus- tai lisärakentamishankkeen menestyksekkään läpiviennin. Olemme Suomen suurin kiinteistöalaan erikoistunut asianajotoimisto. Voit luottaa jokaisen juristimme ammattitaitoon ja näkemykseen. Palvelujamme ovat mm. • yhtiökokoukset • yhtiöjärjestysmuutokset • korjaus- ja täydennysrakentamisen sopimukset • rakennus- ja toimenpideluvat Ota yhteyttä, keskustellaan taloyhtiönne tilanteesta ja tarpeista. Tilaa kiinteistöjuridiikan kuukausittainen juttupaketti sähköpostiisi osoitteessa kak-laki.fi/uutiskirjeemme

TAMPERE puh. 029 360 1200 Koskikatu 7 A 1

HELSINKI puh. 029 360 1100 Unioninkatu 13

Tarvitset vain yhden osoitteen kak-laki.fi

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

ASIANTUNTIJALTA JOHANNA YLÄ-MONONEN, KIINTEISTÖLIITON LAKIMIES

Yhdenvertaisuus asunto-osakeyhtiössä Osakkaiden yhdenvertaisuutta käytetään asunto-osakeyhtiöissä mitä erilaisimpien vaatimusten perusteena. Varsin usein yhdenvertaisuusperiaatteeseen vedotaan nykyisin myös asunto-osakeyhtiön lisärakentamishankkeita suunniteltaessa. Mitä osakkaiden yhdenvertaisuus asunto-osakeyhtiössä tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita? Asunto-osakeyhtiölain (1:10 §) mukaan ”kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”. Tämä tarkoittaa, että yhtiön on kohdeltava päätöksenteossaan samassa asemassa olevia osakkaita samalla tavalla. Yhdenvertaisuutta loukkaa päätös, joka voi tuottaa epäoikeutettua etua osakkeenomistajalle tai muulle yhtiön tai toisen osakkaan kustannuksella. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on edellä mainitun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Asunto-osakeyhtiölain esitöiden mukaan yhdenvertaisuusperiaate soveltuu tyypillisesti, muttei yksinomaan, yhtiön tilojen käyttöoikeuksien jakamista, yhtiön uudistustoimenpiteiden vastikerahoitusta ja yhtiön varojen jakamista koskeviin tilanteisiin. Osakkeenomistajalla on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että hänen osakkeensa tuottavat samat oikeudet kuin muutkin osakkeet, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista arvioitaessa on tärkeää huomata se, että säännöksen tarkoitus ei kuitenkaan ole taata, että kaikki yhtiön päätökset vaikuttaisivat kaikkiin osakkeenomistajiin täsmälleen samalla tavalla. Kiellettyä säännöksen mukaan on vain se, että päätös tuottaa joillekin osakkeenomistajille epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Myös yhtiön lisärakentamishankkeita vastustetaan usein yhdenvertaisuusperiaatteeseen vedoten esimerkiksi, jos suunniteltu uusi rakennus

peittää joidenkin huoneistojen näköalaa, tai tontin osan luovutuksen yhteydessä jotkut osakkaat menettävät yhtiöltä vuokraamansa autopaikan. Lisä- ja täydennysrakentamiseen liittyy usein maiseman muutos. Tämä on luonnollinen seuraamus kaupunkirakenteen tiivistyessä, eikä se lähtökohtaisesti estä maa-alueen luovuttamista enemmistöpäätöksellä. Yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista olisi kuitenkin esimerkiksi selkeän taloudellista vaikutusta omaavan oikeushyvän, kuten järvinäköalan, menetys tai muu vastaava kiistatta objektiivisestikin asunnon arvoa merkittävästi laskeva muutos ilman kyseisen huoneiston osakkeenomistajan suostumusta. Yhtiön hallinnassa olevien pysäköintipaikkojen sijainti luovutettavalla maa-alueella ei estä alueen luovutusta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. On tyypillistä, että lisä- ja täydennysrakentamista kaavaillaan sijoitettavaksi esimerkiksi yhtiön hallinnassa oleville pihapaikoille ja pysäköintivelvoitteet joudutaan järjestämään muutoin. Tämä ei kuitenkaan ole yhdenvertaisuuden vastaista, jos paikat eivät ole osakkeina tai muuten yhtiöjärjestyksen perusteella osakashallinnassa.

1 • 2021

KORONA HUOMIOIDAAN VUODEN 2021 TOIMINNASSA Pitkittynyt koronapandemia vaikuttaa Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaan ainakin alkuvuoden 2021 ajan. Yhdistys ei järjestä lähitapahtumia vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Sen sijaan suositut Kiinteistöliiton asiantuntijoiden webinaarit jatkuvat lähes viikoittain ja yhdistys järjestää myös omia webinaareja. Asiakkaiden vierailuja yhdistyksen toimistolla rajoitetaan ja niistä pitää aina sopia ennakkoon. Puhelinneuvonnan lisäksi yhdistys tarjoaa jäsenille neuvontaa ja ohjausta video neuvottelulla. Esimerkiksi taloyhtiön osakeluettelon siirto on mahdollista suorittaa siten,

että toiminnanjohtaja avustaa siinä etäyhteydellä. Koronan vaikutuksia taloyhtiöihin käsitellään Keski-Suomen Kiinteistöviesti -jäsenlehdessä, uutiskirjeissä ja tiedotteissa sekä yhdistyksen verkkosivuilla ja jäsensivuillamme. Kiinteistöliiton koronasivuilta taloyhtiöt saavat toimintaohjeita esimerkiksi yhtiökokouksen järjestämiseen poikkeusoloissa. Kevään kuntavaaleissa pyrimme tuomaan esiin yhdistykselle tärkeitä teemoja sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä. Tärkeitä teemoja ovat muun muassa asumiskustannukset ja ikääntyneiden asuminen.

Toivomme, että viime vuodelta siirtynyt kolmas Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä -messutapahtuma voidaan järjestää 3.11. ja pystyisimme loppuvuodesta järjestämään muitakin lähitapahtumia viranomaisten määräyk set ja suositukset huomioiden. Yhdistyksen hallitus kokoontuu edelleen videoneuvottelua käyttäen. Myös yhdistyksen kokouksiin on tänä vuonna mahdollista osallistua etäyhteydellä. Tänä vuonna yhdistyksen toiminnan keskeisiä teemoja ovat asumisen arki, kestävä kehitys ja digitaalisuus. Yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2021 hyväksytään yhdistyksen vuosikokouksessa huhtikuussa.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

TULEVIA JÄSENTAPAHTUMIA 2021

TAPAHTUM AKALENTER I PÄIVITT YY VIIKOTTAIN !

OSALLISTU WEBINAAREIHIN! Jäsentaloyhtiöiden hallinnolle on tarjolla runsaasti maksutonta koulutusta.

4.3.

Onnistu etäyhtiökokouksissa – juridiikka haltuun Kouluttajana Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

23.3.

Yhtiökokous haltuun Kouluttajina Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia, talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen sekä rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen.

9.3.

Meteliä ja maksuhäiriöitä – huoneiston hallintaanotto taloyhtiössä Kouluttajana Kiinteistöliiton lakimies Tiina Räsänen.

24.3.

Taloyhtiöiden energiatehokas arki ja ylläpito Kouluttajana Kiinteistöliiton johtava asiantuntija (energia ja ilmasto) Petri Pylsy.

11.3.

Treenataan yhdessä etäkokousta Teamsillä Kouluttajana Kiinteistöliitto Keski-Suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen.

29.3.

Toiminnantarkastus taloyhtiössä Kouluttajana Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

17.3.

Vahingonkorvausvastuut taloyhtiössä Kouluttajana Kiinteistöliiton lakimies Jaakko Lindfors

13.4.

Kylppärit kuntoon - kolme yleisintä vauriotilannetta Kouluttajana Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.

Katso tapahtumakalenteri, josta löytyy ohjelma ja ilmoittautuminen keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat

1 • 2021

Motivan Taloyhtiökampanja kannustaa

ENERGIATEHOKKAASEEN ASUMISEEN n TEKSTI: JOUNI JÄRVINEN, ENERGIA-ASIANTUNTIJA, BENET OY n KUVAT: SATU KAJOSMÄKI, PEXELS

uosi on vaihtunut jälleen kerran, mutta tällä kertaa hyvin poikkeuk sellisissa oloissa. Erikoisesta tilanteesta huolimatta kiinteistöissä kuluu energiaa ja vettä jopa normaalia enemmän. Toisaalta viime vuosi oli lämmin ja energiaa säästyi, mikä kulutuksen kannalta on tietenkin positiivista. Ihmisten oma hiilijalanjälki kiinnostaa yhä useampia ja sitä voi pienentää seuraamalla energian- ja vedenkulutustaan sekä tekemällä kulutusta vähentäviä toimenpiteitä. Kustannusten pienentämiseen löytyy keinoja ilman suuria energiaremontteja. Motiva aloitti ”Taloyhtiökampanjan”, joka on valtakunnallisesti kaikille taloyhtiöille kevään kestävä kampanja. Sen tarkoituksena on jakaa tietoa energiankulutuksesta ja keinoista energian säästämiseen sekä uusiutuvalla tuotetun energian käytön lisäämisestä taloyhtiöissä. Keski-Suomessa kampanjaa koordinoi Motivan ja Energiaviraston toimeksiannosta alueellisena energianeuvojana toimiva Benet Solutions Oy, joka tekee myös muuta maksutonta energianeuvontaa kaikille alueen asukkaille, kunnille ja yrityksille.

Eroon kiinteistöjen hukkaenergiasta Taloyhtiöfoorumit ovat osa kampanjaa. Alueelliset energianeuvojat käynnistävät foorumeita maakunnissa kevään aikana.

Niiden tarkoituksena on yhdistää taloyhtiöiden hallitusten jäseniä jakamaan tietoa ja kokemuksia sekä ratkomaan energiankulutukseen liittyviä haasteita. Taloyhtiöt voivat myös suunnitella energiaremontteihin liittyviä yhteishankintoja. Keski-Suomen energianeuvojat ovat mukana aloittamassa foorumien toimintaa, joten kaikki kiinnostuneet ottakaa yhteyttä. www.motiva.fi/taloyhtiofoorumi Asunto-osakeyhtiöiden energiakulutus vaihtelee paljon ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Jopa aivan samanlaisten talojen kulutukset voivat poiketa toisistaan kymmeniä prosentteja. Tavallisesti taloyhtiön hoitokuluista energia- ja vesikustannusten osuus 30– 40 prosenttia ja hukkaenergiaa tästä voi olla jopa liki kolmannes. Taloyhtiöissä on usein toimittu samalla kaavalla vuosia ja saattaa jäädä huomaamatta kulutusta lisääviä ”pikkujuttuja”. Ammattilaisen tekemä kevyt energiatarkastus voi vuositasolla vähentää kustannuksia sadoilla, jopa tuhansilla euroilla.

ta ja ehdotuksia jatkotoimenpiteistä. Tarkastuksen perusteella asioita on myös helpompi käsitellä yhtiökokouksessa ja tehdä päätöksiä. Energiatarkastuksia tekevät useat yritykset, ja taloyhtiöt voivat tilata sellaisen haluamaltaan yritykseltä. Tarkastuksen kustannukset saadaan takaisin hyvinkin nopeasti säästyneillä energiakustannuksilla. www.motiva.fi/taloyhtion-energiatarkastus Vuokratalojen asukkaille ensisijaisesti on kohdennettu energiatehokkuuden asukaskampanja, mutta sen tavoitteet toki sopivat kaikille. Suomalaisista 25 prosenttia asuu vuokralla, ja määrä on kasvussa. Asuttaessa vuokralla ei aina ajatella energian tai veden säästöllä olevan merkitystä, mutta kaikki ylimääräistä kulutusta li-

säävä käyttö siirtyy maksuihin tai vuokriin. Asukkaiden omat energiatehokkuustoimet vähentävät myös asumisen päästöjä.

▶▶ www.benet.fi ▶▶ www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/ta-

loyhtiofoorumi

Energiatarkastuksesta alku muutokselle Taloyhtiön energiatarkastus on kevyt energiaselvitys, joka perustuu LVI-asiantuntijan kiinteistössä tekemään kiinteistökierrokseen, mittauksiin ja toimintakokeisiin sekä energiankulutuksen analysointiin kulutusseurannan pohjalta. Taloyhtiö saa raportin tehdyistä havainnois-

Benet Oy:n energia-asiantuntija Jouni Järvinen.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

1 • 2021

KERHOHUONE Tarjalta usein kysyttyä Mitä teen taloyhtiön jäsennumerolla ja mistä löydän sen? Jäsennumeroa tarvitset jäsensivuille kirjautumiseen ja soittaessasi puhelinneuvontaan. Muistathan, että nämä ovat sinulle maksuttomia palveluja. Jäsennumeron löydät helposti, katso tämän lehden takakansi – se on aina osoitekentän ylimmällä rivillä. Toinen helppo keino saada jäsennumero, on kysyä se minulta puhelimitse tai sähköpostilla. Kolmas keino on katsoa se mobiilijäsenkortistasi – onhan se jo käytössäsi?

Olethan minuun yhteydessä, jos kaipaat lisätietoja – autan mielelläni. Tarja Båga, p. 045 208 6560, sähköposti tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Taloyhtiön vuosikello Jos taloyhtiössä pidetään yksi yhtiökokous vuodessa, hallitus viimeistelee siihen liittyvät kokousasiat ja kutsuu kokouksen koolle. Hallitus laatii toimintakertomuksen edelliseltä vuodelta, allekirjoittaa tilinpäätöksen, laatii selvityksen tehdyistä kunnossapito- ja muutostöistä ja kunnossapitotarpeesta seuraavan 5–10 vuoden aikana sekä valmistelee alkaneen vuoden talousarvion.

Maaliskuu Kiinteistöliiton suosituksen mukaan taloyhtiön yhtiökokous pidetään maaliskuussa. Vaikka laki mahdollistaa yhtiökokouksen pitämisen vielä kesäkuussakin, ei kuluvan tilikauden aikana tehtävien asioiden päätöksentekoa kannata viivyttää liian pitkälle. Yhtiökokouksen päätöksistä viestitään osakkaille.

Huhtikuu Hallitus järjestäytyy. Hallituksen työskentelyä varten laaditaan työjärjestys ja kokoussuunnitelma, perehdytys- ja koulutussuunnitelma sekä suunnitelma siitä, miten yhtiökokouksen päätökset toteutetaan käytännössä. Se on hyvä tiedottaa myös osakkaille. Muutokset hallituksen kokoonpanossa tulee ilmoittaa kaupparekisteriin ja Kiinteistöliiton jäsenrekisteriin. ▶▶ Taloyhtiön koko vuosikello löytyy

jäsensivuiltamme osoitteessa kiinteistoliitto.fi/vuosikello

Termit tutuiksi Kiinteistö Kiinteistö on itsenäinen maanomistuksen yksikkö, esimerkiksi tila tai tontti, joka on merkitty kiinteistörekisteriin. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset ja kiinteät laitteet. Puhekielessä sanaa kiinteistö käytetään yleisesti pelkästä rakennuksesta. Kiinteistörekisteri on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä luettelo kiinteistöistä, niiden sijainnista ja ominaisuuksista. Kullakin kiinteistöllä on yksilöllinen kiinteistötunnus.

Kiinteistötunnukset ja -rajat löytyvät kuntien karttapalveluista ja esimerkiksi Maanmittauslaitoksen karttapaikasta osoitteesta asionti.maanmittauslaitos.fi/ karttapaikka.

Testaa tietosi 1. Isännöitsijän valitsee a) yhtiökokous b) puheenjohtaja c) hallitus 2. Taloyhtiön vastikkeista päättää a) isännöitsijä b) hallitus c) yhtiökokous

3. Hallituksen jäsen voi itse erota hallituksesta a) tilikauden lopussa b) milloin tahansa c) seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa

Vastaukset: 1c, 2c, 3b

Helmikuu

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Vinkkejä Mikä on normaalia asumista? Marina Furuhjelm: Nyt tuli lähtö – hallintaanotto ja häätö taloyhtiöissä. Kiinteistömedia Oy 2018, 104 s. Kirjassa kerrotaan, mikä on taloyhtiössä normaalia asumista ja mitä asunnossa saa tehdä. Millaisissa tilanteissa häätöön ja hallintaanottoon voidaan yhtiössä turvautua ja miten kyseiset menettelyt hoidetaan. Kirjan liitteinä on mallit hallituksen varoituksesta asukkaalle, muuttokehotuksesta ja häätöhakemuksesta.

Kun talous askarruttaa Matti Heinonen: Taloyhtiön talous – hallituksen opas. Kiinteistömedia Oy 2020, 224 s. Kirja antaa hallituksen jäsenelle tarvittavat tiedot taloyhtiön taloudenpidosta ja tilinpäätöksestä. Mistä dokumenteista taloyhtiön tilinpäätös koostuu, mitä tietoja niistä selviää ja miten eri laskelmat laaditaan. Kirja kertoo myös, miten osakkailta kerätään varoja esimerkiksi korjaushankkeisiin ja miten varoja voidaan käsitellä yhtiön tilinpäätöksessä. Lisäksi tarkastellaan taloyhtiön kirjanpitoa ja arvonlisäverotusta.

JULKISIVUELEMENTTIEN JULKISIVUELEMENTTIEN JULKISIVUELEMENTTIEN SAUMAUKSET, SAUMAUKSET, SAUMAUKSET,JA KUNTOARVIOT KUNTOARVIOT JA KUNTOARVIOT JA KUNTOTUTKIMUKSET KUNTOTUTKIMUKSET KUNTOTUTKIMUKSET JULKISIVUJEN

JULKISIVUJEN JULKISIVUJEN KUNNOSTUKSET KUNNOSTUKSET KUNNOSTUKSET JA MAALAUKSET JA JAMAALAUKSET MAALAUKSET

Vasara ja nauloja... Kodin huoltotyöt – asukkaan opas. Useita tekijöitä. Kiinteistömedia Oy 2020, 40 s. Oppaaseen on koottu kaikki tärkeimmät huoltotyöt, joista taloyhtiössä asuvan tulee itse kotona huolehtia. Oppaassa annetaan selkeät ohjeet huoltotöiden tekemiseen sekä kerrotaan, keneen tulee olla yhteydessä ongelmatilanteissa. Oppaassa on huomioitu Kiinteistöliiton viimeisimmät kunnossapitovastuutulkinnat.

1 • 2021

PYYDÄ TARJOUS! PYYDÄ TARJOUS! 045 609 5831 045 609 5831 jesse.saumauskymppi@gmail.com

PYYDÄ TARJOUS!

saumauskymppi.com jesse.saumauskymppi@gmail.com 045 609 5831 saumauskymppi.com

UUSIMAA | HELSINKI | ESPOO | VANTAA17

Jäteauton kuljettajan työ on ennen kaikkea kohteesta toiseen ajamista ja jäteastioiden siirtämistä auton nostolaitteen luo. Työtä helpottaa, jos jätekatoksen luo on helppo päästä.

Karttasovellus auttaa pysymään reitillä, mutta Timo Järvinen sanoo reittien tulleen nopeasti niin tutuiksi, ettei karttaa juuri tarvitse katsoa.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Jätteet sujuvasti kyytiin Timo Järvinen tyhjentää työpäivän aikana noin 150–200 jäteastiaa. Toivomuslistalla on esteetön pääsy jätekatoksen lähelle sekä ehjät jäteastiat, joita on helppo liikutella. n TEKSTI JA KUVAT: ISMO MYLLYLÄ

orstai 21.1.2021 muistetaan lumimyräkästä, joka ulottui suurimpaan osaan Suomea. Jäteauton kuljettaja Timo Järviselle se oli normaali työpäivä tavallista lumisemmissa olosuhteissa. – Onneksi lumisade alkoi täällä Jyväskylän seudulla vasta iltapäivällä, eikä lunta ehtinyt kertyä illallakaan oman työvuoron aikana niin paljon, että se olisi estänyt pääsyn jätekatosten luo tai tukkinut teitä Säynätsalossa, hän sanoo.

Kaikkiaan Järvinen ehtii iltapäivän ja illan aikana tyhjentää Säynätsalossa noin 80 kiinteistön sekajäte- ja biojäteastiat – yhteensä noin 150 jäteastiaa. Tyhjiä hetkiä työvuoroon ei juuri jää. Kerta toisensa jälkeen Järvinen ajaa roska-auton lähelle jätekatosta, vetää biojäteastian auton vierelle ja kippaa sen kyytiin. Sen jälkeen vuorossa ovat sekajätteet, jotka nostetaan toiseen lokeroon auton perältä. Ja sitten matka jatkuu kohti seuraavaa kohdetta. – Keskimäärin kuljettaja ehtii käydä 20 kohteessa tunnissa. Paljon riippuu tietenkin siitä, kuinka kaukana kohteet ovat toisistaan ja miten paljon on tyhjennettävää, kertoo kuljetusesimies Tero Savolainen Urbaser Oy:stä, jonka urakka-alueeseen Säynätsalo kuuluu. – Täällä Säynätsalossa työ etenee yleensä joutuisasti, sillä matkat kohteesta toiseen ovat lyhyitä ja suurin osa jätekatoksista on hyvin saavutettavissa. Näin talvisin tietenkin toivoo, että lumityöt on tehty ja hiekoituksesta huolehdittu, jotta jäteastioiden tyhjentäminen onnistuu. Joskus käy nimittäin niin, ettei jätekatoksen luo pääse tai astioiden liikuttaminen syvässä lumessa on mahdotonta. Silloin astiat jäävät tyhjentä-

mättä, ja joudumme tekemään ilmoituksen hukkakäynnistä, Järvinen kertoo. Haittaa tuottavat välillä myös taloyhtiöiden jäteastioiden ympärille jätetyt suuret esineet kuten huonekalut. Jos niitä ei pysty siirtämään, pääsy jäteastialle saattaa estyä, jolloin astiaa ei voida tyhjentää. Ylimääräisiä esineitä ei myöskään oteta jäteauton kyytiin, vaan kuljetus jätekeskukseen on hoidettava muuten. – Vielä yksi asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, on jätesäiliöiden kunto. Niiden pitää olla ehjiä ja pyörien pyöriä. Jäteauton kuljettajan näkökulmasta uudet, isopyöräiset astiat ovat tietenkin parhaita. Ne ovat kevyitä liikutella ja kulkevat pienessä hangessakin, Järvinen huomauttaa

Lajittelussa on eroja Jätteiden lisääntyvä kierrätys ja lajittelu on lisännyt jäteastioiden määrää taloyhtiöiden jätekatoksissa ja se vaikuttaa myös jätteiden keruuseen. Kaikkia jätejakeita ei yleensä viedä pois yhdellä kerralla, vaan paikalla joudutaan käymään useammin. – Meillä on käytössä kaksilokeroauto, joten otamme kyytiin kerrallaan kaksi jätejaetta. Ne kerätään tietyn rytmin uu

Timo Järvinen tyhjentää jätesäiliöitä yleensä Säynätsalossa ja välillä Korpilahdella, jotka ovat Urbaser Oy:n urakka-aluetta. Kuvauspäivänä työvuoro sattui lumipyryn keskelle.

1 • 2021

Jos se on pakkaus, sinne vaan

Muovipakkausten keräysastiat ovat keltaisia. Piia Aho kertoo, että myös vanhoja muussa käytössä olleita keräysastioita voi siirtää muovinkeräykseen, kun ne merkitään selkeästi keltaisilla tarroilla, joita saa Mustankorkealta.

uu mukaan. Useimpina päivinä kerätään seka- ja biojätettä. Muoville, kartongille sekä lasille ja metallille on sitten omat päivänsä, Järvinen kertoo. Jäteauton kuljettaja on etulinjassa seuraamassa myös sitä, miten lajittelu käytännössä toteutuu. Järvisen mukaan tässä on isojakin vaihteluja. – Sen olemme huomanneet, että pienemmissä taloyhtiöissä lajittelua tehdään usein huolellisemmin kuin suurissa, ja joskus näyttää, etteivät kaikki piittaa siitä lainkaan. Se joskus vähän harmittaakin, kun kyse ei ole kuitenkaan isosta vaivasta.

Vuoden 2021 alussa monien taloyhtiöiden jätekatoksiin ilmestyi uusi astia, kun niissä käynnistyi muovipakkausten erilliskeräys. Mustankorkean alueella keräykseen lähti tässä vaiheessa vapaaehtoisesti mukaan 1 700 taloyhtiötä. Se on lähes puolet alueen noin 3 600:sta vähintään viiden huoneiston taloyhtiöstä, joita muovinkeräys koskee. – Lopuissa taloyhtiöissä muovinkeräys alkaa heinäkuun 2021 alussa. Ohjeita ja muuta tietoa keräyksen käynnistymisestä levitämme ennen kaikkea isännöitsijöiden kautta ennen sitä, ja helmikuussa starttaa neuvontakampanja kaikille asiakkaille, viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Piia Aho Mustankorkeasta sanoo. Tammikuun lopulla ei ollut vielä tarkkoja tietoja siitä, miten kotitalouksista on alkanut muovia kertyä ja onko keräysastiaan tullut oikeaa tavaraa. Taloyhtiöiden kiinnostus lähteä mukaan vapaaehtoisesti muovipakkausten keräykseen on Ahon mielestä kuitenkin positiivinen merkki. – Parhaimmillaanhan muovin erottelu sekajätteestä säästää taloyhtiön jätehuol-

tokustannuksia ja samalla muovipakkaukset päätyvät kiertoon. Eikä lajittelu ole vaikeaa. Itsekin noudatan nyrkkisääntöä, jonka olemme antaneet eli ”Jos se on pakkaus, sinne vaan”, hän toteaa

Biojätteiden lajittelu tärkeää Muovipakkausten keräämisen aloittaminen taloyhtiöissä on jätehuollon isoja uusia asioita tänä vuonna. Aho kuitenkin muistuttaa, että jätehuollon näkökulmasta kaikkein tärkein asia on biojätteiden lajittelu. Sekajätteen seassa on vieläkin, yli 20 vuotta jatkuneen erilliskeräyksen jälkeen, paljon painavaa biojätettä. – Tällä hetkellä määrä vaihtelee 20 ja 27 prosentin välillä, joka on todella paljon. Sehän tarkoittaa, että poltettavaksi Tampereelle menee paljon materiaalia, joka voitaisiin kierrättää ja hyödyntää paikallisesti polttoaineeksi ja kasvualustaksi täällä Keski-Suomessa. Tulemmekin tänä vuonna kiinnittämään asiaan erityistä huomiota ja kampanjoimaan osuuden pienentämiseksi, hän sanoo.

TIESITKÖ? Jätteiden keräys ja kuljetus Mustankorkean alueella • Mustankorkea Oy on Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan omistama jäteyhtiö, joka vastaa jätehuollosta näiden kuntien alueella. Mustankorkean vastuulla on jätteiden keräys, kuljetus, vastaanotto, käsittely ja hyödyntäminen sekä asiakaspalvelu, jäteneuvonta ja laskutus. • Mustankorkea Oy:n palveluksessa on noin 40 henkilöä ja liikevaihto oli 18,6 miljoonaa euroa vuonna 2019. • Yhtiö huolehtii yli 174 000 asukkaan päivittäisistä jätehuoltopalveluista. • Mustankorkea Oy:llä ei ole omia jäteautoja, vaan jätteiden keräys ja kuljetus kilpailutetaan urakka-alueittain, joita on 9 pinta-astioiden tyhjennykseen. Lisäksi etukuormaussäiliöiden ja syväkeräyssäiliöiden tyhjennyksistä on omat koko Mustankorkean alueen kattavat urakat. Tällä hetkellä kuljetuksia toteuttaa 4 eri yhtiötä. • Jätteidenkuljetuksesta huolehtii noin 20 jäteautoa ja 35 kuljettajaa. • Vuonna 2020 jäteastioiden tyhjennyksiä oli noin 1,5 miljoonaa.

Työssä viehättää säännöllisyys Timo Järvisen ura jäteauton kuljettajana on vielä varsin uusi, sillä hän tuli Urbaserille töihin vasta puolisen vuotta sitten. Sitä ennen hän ehti ajaa kymmenkunta vuotta kuorma-autoa jakeluliikenteessä. – Isolla autolla liikkuminen ahtaissakin paikoissa oli siten tuttua entuudes-

”

Keskimäärin kuljettaja ehtii käydä noin 20 kohteessa tunnissa.

taan. Kaiken muunkin oppi varsin nopeasti ja nyt jäteastioiden siirtely ja tyhjentäminen tapahtuu jo nopeasti ja ilman suurta miettimistä. – Alussa ehkä eniten huoletti reitillä ja aikataulussa pysyminen, vaikka meillä onkin käytössä karttasovellus, josta näkee, missä milloinkin pitää käydä. Tosin reitit painuivat mieleen nopeasti, eikä karttaa enää tarvitse pahemmin vilkuilla, hän sanoo. Verrattuna aikaisempaan jakelukuljettajan työhön nykyisessä työssä parasta on Järvisen mielestä työn säännöllisyys. Vaikka työtä tehdäänkin kahdessa vuorossa, työajat ovat säännölliset, ja ne tietää pit-

källe eteenpäin. Hän kehuu myös työnantajaansa. – Urbaserillä asiat hoituvat hyvin, työntekijää kuunnellaan oikeasti ja työkalut ovat kunnossa. Sellaiset asiat parantavat työssä viihtymistä huomattavasti. Varsinaisia huonoja puolia Järvinen ei työssä näe. Hän ei pidä sitä erityisen raskaanakaan, vaikka iso osa työstä on jäteastioiden siirtelyä. – Jos astiat ja niiden renkaat ovat ehjiä, niitä kyllä siirtelee. Tietynlaista luonnetta tämä työ kyllä vaatii, sillä sitä tehdään yksin. Työkavereitakin tapaa lähinnä silloin, kun työvuoro vaihtuu.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Päivitä veden mittaus nykyaikaan Me pidämme huolen, että taloyhtiösi vesimittaukset toimivat nykyvaatimusten mukaisesti. Kun taloyhtiössäsi on huoneistokohtainen veden etäluenta, perustuu laskutus tarkkoihin kulutustietoihin ja kannustaa vedensäästöön. Palvelusta kiittävät niin kukkaro kuin luontokin. Tutustu palveluun sivuillamme ja ota yhteyttä!

alva.fi/taloyhtioille

1 • 2021

Kun taloyhtiön vuotuiset kustannukset ovat alimmillaan noin 1 600 euroa Jyväskylässä, samanlainen taloyhtiö Saarijärvellä tai Äänekoskella maksaa jätehuollostaan tuhat euroa enemmän.

JÄTEHUOLTO 2021 Kiinteistöliitto Keski-Suomi on kerännyt tiedot taloyhtiöiden jätehuollon maksuista maakunnan suurimmilla paikkakunnilla. Vertailussa on käytetty keskikokoista 20 asunnon taloyhtiötä kunnan keskustaajamassa. Jäteastioiden määrä, koko ja tyhjennysvälit on valittu olettaen, että taloyhtiön asukkaat lajittelevat jätteensä huolellisesti.

Jätelaji Sekajäte, 660 l (sis. käsittely) Biojäte, 240 l (sis. käsittely) Kartonki, 660 l Muovi, 660 l Lasi, 240 l Metalli, 240 l Paperi, 660 l (ei maksuja) Jätehuollon perusmaksu / asuinhuoneisto / vuosi Kaikki jätehuollon maksut yhteensä / vuosi

tyhjennysten väli (vkoa)

tyhjennyksiä vuodessa (kpl)

1 viikko 1 viikko 1 viikko 2 viikkoa 4 viikkoa 4 viikkoa

52 52 52 26 13 13

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Taloyhtiöiden jätekustannuksissa on isoja kuntakohtaisia eroja n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n KUVA: ISMO MYLLYLÄ

unta perii järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Niitä aiheuttavat esimerkiksi jätteiden kerääminen, kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus, valistus sekä jätehuollon kehittäminen. Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Jätemaksun perusteista määrätään kunnan jätetaksassa, ja kunnan jätehuoltoviranomainen hyväksyy taksan ja määrää jätemaksut. Monissa kunnissa jätehuollon palvelutehtävät on siirretty kuntien omistamille yhtiöille, jotka huolehtivat myös jätemaksujen laskutuksesta. Tällaisia yhtiöitä ovat Mustankorkea Jyväskylän seudulla ja Sammakkokangas pohjoisessa Keski-Suomessa.

Paljonko taloyhtiö maksaa? Taloyhtiö maksaa jätteen kuljetusmaksuja sekä sekajätteen ja biojätteen käsittelymaksuja. Joissakin kunnissa on lisäksi käytössä jätehuollon perusmaksu, joka perustuu asuinhuoneistojen lukumäärään. Kiinteistöliitto Keski-Suomen laatima

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

”

Useimmissa KeskiSuomen kunnissa jätteenkuljetukset kilpailutetaan keskitetysti kunnan toimesta. laskelma osoittaa, että taloyhtiöiden kustannuksissa on varsin isoja eroja. Kun taloyhtiön vuotuiset kustannukset ovat alimmillaan noin 1 600 euroa Jyväskylässä, samanlainen taloyhtiö Saarijärvellä tai Äänekoskella maksaa jätehuollostaan tuhat euroa enemmän. Useimmissa Keski-Suomen kunnissa jätteenkuljetukset kilpailutetaan keskitetysti kunnan toimesta. Viimeksi tähän malliin siirtyivät Laukaa ja Äänekoski viime vuoden aikana. Tällaisissa kunnissa kaikki jätehuollon maksut selviävät kunnan jätetaksasta. Keuruulla, Jämsässä ja Viitasaarella taloyhtiöt sopivat jätteiden kuljetuksesta suoraan kuljetusyrityksen kanssa. Kulje-

Saarijärvi

Mustankorkea

Äänekoski

Sammakkokangas

Jämsä

tushinnoissa voi olla isoja eroja, joten taloyhtiön kannattaa kilpailuttaa kuljetus säännöllisesti. Kuljetushinnat neuvotellaan aina erikseen jokaiselle kiinteistölle ja ne voivat poiketa huomattavasti paikkakunnan yleisestä hinnastosta, jota vertailussamme on käytetty.

Jätelain uudistus etenee Maan hallitus pääsi marraskuussa 2020 sopimukseen niin sanotun jätesäädöspaketin sisällöstä. Hallituksen esityksellä Suomi panee täytäntöön useita EU-direktiivien edellyttämiä muutoksia. Kierrätysaste aiotaan nostaa seuraavan 15 vuoden aikana reilusta 40 prosentista 65 prosenttiin. Hallituksen esitys on tarkoitus käsitellä eduskunnassa vuoden 2021 alkupuolella. Hallituksen esityksen mukaan kuntien olisi jatkossa kilpailutettava keskitetysti kaikkien erilliskerättävien jätteiden kuljetukset. Sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuksen kunta voisi jatkossakin siirtää taloyhtiön järjestettäväksi. Tiedotamme jätelain uudistuksen etenemisestä uutiskirjeissämme ja verkkosivuillamme.

Keuruu

Viitasaari

Kuljetukset Erkki Salminen

Kuljetukset Linlog Oy

Kuljetukset L&T Oy

Kuljetukset Ympäristöhuolto Kotilainen Oy

€

8,48 5,59 3,50 6,79 3,50 3,50 19,84 1 578

9,65 5,57 7,90 7,72 7,90 7,90 19,84 2 005

9,04 6,58 6,00 7,23 6,00 6,00 19,84 1 865

14,98 9,59 6,06 14,98 9,15 8,80 18,61 2 588

15,42 7,75 7,74 7,48 3,87 4,43 18,10 2 272

13,48 11,12 13,20 6,88 6,42 7,37 2 324

12,96 10,89 7,50 6,50 7,75 7,32 1 995

20,12 13,55 6,41 5,24 6,11 5,56 2 372

15,67 10,53 4,90 8,06 4,80 4,80 1 952

1 • 2021

Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti on nyt NOSTE Isännöinti.

”Noste Isännöinti toimii taloyhtiömme parhaaksi.”

Näin on. Tarjoamme kokonaisvaltaista isännöintiä ja kokeneet ammattilaiset, jotka auttavat johtamaan taloyhtiötä fiksusti.

Sulun Kiinteistönhoito Oy tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon palveluja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

Alasinkatu 1–3 • 40320 Jyväskylä • nosteisannointi.fi

www.sulunkh.fi KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Huoliilmoitus on välittämisen työkalu Kunnallisten sosiaalipalveluiden huoliilmoitus tunnetaan yhä huonosti. Kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen, kun lapsen, aikuisen tai iäkkään henkilön huolenpidosta, terveydestä tai turvallisuudesta herää huoli. Ilmoituksen tarkoitus on varmistaa, että henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon, kun hän itse ei sitä osaa tai ymmärrä pyytää. n TEKSTI: TARJA BÅGA n KUVA: PEXELS

rjessa tulee toisinaan vastaan tilanteita, jotka herättävät huolen tutun tai tuntemattoman ihmisen pärjäämisestä, esimerkiksi itsenäisestä asumisesta, turvallisuudesta, kaltoinkohtelusta tai elämänhallinnan haasteista. Aina ei kuitenkaan ole selvää, mistä apua voi tällaisessa tilanteessa pyytää. Moni ei tiedä mitä tehdä, kun esimerkiksi muistisairas ihminen liikkuu yöpaita päällä pihalla tai päihteiden käyttö aiheuttaa epäilystä perheen hyvinvoinnista. Hetkessä auttaminen on tärkeää ja tieto huolestuttavasta tilanteesta pitää saada välitettyä eteenpäin. Apua voi löytyä huoli-ilmoituksen avulla. Ilmoituksen voi tehdä matalalla kynnyksellä, kun on epäilys toisen ihmisen pärjäämisestä.

Monta nimeä samalle asialle Ilmoittajan kannalta voi olla haastavaa, että huolen ilmoittamisesta käytetään useita eri nimiä. Ilmoituksen nimi voi asiayhteydestä riippuen olla ”yhteydenotto so-

1 • 2021

siaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi”, ”ilmoitus palvelutarpeen arvioimiseksi” tai ”huoli-ilmoitus”. Tärkeintä on tarttua toimeen ja ottaa yhteyttä omaan kuntaan, vaikka puhelimitse. Pääasia on saattaa tieto huolesta jollekin viranomaiselle, jos ei itse pysty auttamaan ja tilanne ei ole akuutti. Viranomaiset kyllä sitten varmistavat, että tieto kulkee oikeaan paikkaan. Helpointa ilmoituksen tekeminen on, jos kunnan verkkosivuilta löytyy valmis lomake ilmoituksen tekemiseen.

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa Normaalin käytöksen ja huolta herättävän käytöksen raja voi olla häilyvä. Moni myös kokee, ettei halua puuttua toisen ihmisen elämään. Huoli-ilmoituksen tekemistä ei kuitenkaan tarvitse arastella, sillä menettelyn tarkoituksena on ensisijaisesti vain selvittää, onko ilmoituksessa mainitulla henkilöllä tarve avulle. Laki määrää, että kuntien on tutkittava kaikki huoli-ilmoitukset. Ilmoituksen

voi tehdä kuka tahansa yksityishenkilö, joka on vilpittömästi huolestunut toisen ihmisen tilanteesta. Se voi olla esimerkiksi naapuri, ystävä, taloyhtiön hallituksen jäsen tai isännöitsijä. Joissakin tilanteissa voi olla ensin järkevää keskustella ilmoituksen tekemisestä huolta herättäneen henkilön kanssa, jotta

ilmoitus ei tule hänelle yllätyksenä. Ilmoituksen tekeminen on mahdollista myös ilman henkilön suostumusta. Ilmoituksen voi tehdä pysyen itse nimettömänä, mutta on kuitenkin suositeltavaa jättää omat yhteystiedot, jotta viranomaiset voivat tarvittaessa kysyä lisätietoja. Ilmoituksen perusteella sosiaalityön ammattilaiset ovat yhteydessä asianosaisiin. He selvittävät tilanteen ja kartoittavat avuntarpeen. Viranomaisilla on aina vaitiolovelvollisuus. Huoli-ilmoituksen tekemisen käytännöt vaihtelevat eri kunnissa. Voit ottaa selvää huoli-ilmoituksesta ja sen tekemisestä oman kuntasi verkkosivuilta tai neuvonnasta.

Taloyhtiön yhteisiä asioita hoitavat ovat palkkionsa ansainneeet Suomessa on paljon taloyhtiöitä, joissa osakkaat käyttävät omaa aikaansa taloyhtiön hallitustyöskentelyyn ilman palkkiota. Taloyhtiön hyvä hallintotapa suosittelee, että hallituksen jäsenille ja puheenjohtajalle maksetaan riittävä ja kohtuullinen palkkio hallitustyöskentelystä. n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

yväskyläläiselle Miika Lahdelle oli selvää, että osallistuminen taloyhtiön hallitukseen on mahdollisuus vaikuttaa oman varallisuuden hoitoon, kun hän nelisen vuotta sitten hankki asuntoosakkeen Tellervonkatu 19:ssa sijaitsevasta kerrostalosta. 1940-luvun loppupuolella valmistuneessa talossa on yhteensä 27 asuntoa. – Aluksi olin hallituksessa rivijäsenenä. Viime vuodesta lähtien olen hoitanut hallituksen puheenjohtajan tehtävää, Lahti kertoo. Puheenjohtajan lisäksi Asunto-osakeyhtiö Tellervonkatu 19:n hallituksessa on neljä jäsentä. Kokouksia pidetään vuosittain 6–8, mutta hallituksen jäsenet pitävät jatkuvasti yhteyttä pikaviestisovelluksen kautta. Hallitustyöskentelystä maksetaan vuosipalkkio. – Palkkiotaso edustaa suuruusluokaltaan Kiinteistöliiton vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä esille noussutta tasoa, Lahti kertoo. Lahden mukaan hallituspalkkiolla on tärkeä merkitys. Se on korvaus vastuunotosta, sillä hallituksen jäsenet huolehtivat kymmenien taloyhtiön osakkaiden varallisuudesta. – Olisi aika erikoista, että vastuullista tehtävää hoidettaisiin vapaaehtoispohjalta. Lisäksi uskon, että palkkio lisää hallitustyöskentelyn kiinnostavuutta, mikä edistää vaihtuvuutta hallituksen kokoonpanossa. Lahden mukaan itse kokoukset ovat vain pieni osa hallituksen ajankäyttöä. Taustatyötä ja selvittelyjä tehdään runsaasti kokousten ulkopuolella. – Vanhoissa taloissa riittää aina tulevien korjausten suunnittelua. Hallituksen rooli

kasvaa merkittävästi mittavien peruskorjausten aikana, Lahti huomauttaa.

Osa tekee vapaaehtoistyötä Vuonna 2018 tehdyssä Kiinteistöliiton kyselyssä kävi ilmi, että noin 40 prosenttia taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajista ja lähes puolet jäsenistä ei saa luottamustehtävästään minkäänlaista palkkiota. Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen uskoo tuloksen selittyvän osittain sillä, että Suomessa on paljon pieniä asunto-osakeyhtiöitä. – Pienissä yhtiöissä valtaosa osakkaista saattaa olla hallituksessa, jolloin palkkioita ei niinkään kaivata. Kerrostaloissa palkkioiden maksaminen on selvästi yleisempää kuin rivitaloissa, Järvinen sanoo. Jyväskyläläisen Noste Isännöinti Oy:n isännöitsijä Hanna Reponen puolestaan näkee, että palkkiokäytäntöön vaikuttaa yhtiössä vuosien saatossa syntynyt toimintakulttuuri. – On monia suuriakin taloyhtiöitä, joissa

hallituksen jäsenet eivät halua kokous- tai vuosipalkkiota. Taustalla saattaa olla se, että kaikki kulut on päätetty pitää alhaisi-

”

Toivoisin, että taloyhtiöiden osakkaat näkisivät hallitustyöskentelyn mahdollisuutena vaikuttaa yhteisiin asioihin. Juho Järvinen

na, eivätkä osakkaat halua rasittaa taloutta palkkioillaan, Reponen pohtii. Kiinteistöliiton kyselyssä kävi ilmi, että kokouskohtainen palkkio on selkeästi yleisempi kuin vuosipalkkio. Puheenjohtajan kokouspalkkion mediaani oli 100 euroa ja vuosipalkkion 300 euroa. Hallitusjäsenten vastaavat summat olivat 60 ja 150 euroa. – Yleisimmin palkkioita maksettiin Uudellamaalla, jossa myös palkkiotaso oli muuta maata korkeampi, Järvinen kertoo.

Lisää kiinnostusta hallitustyöhön Taloyhtiön hyvä hallintotapa -oppaan mukaan kohtuullisilla palkkioilla voidaan lisätä kiinnostusta hallitustyöskentelyyn. Järvinen ja Reponen näkevät palkkiot myös keinoksi lisätä hallitustyön arvostusta. – Palkkiot nousevat yhtiökokouksessa esille usein siinä vaiheessa, kun hallituksen muodostaminen on hankalaa. Ja aika useinhan se on: vapaaehtoisia ei tehtävään tahdo löytyä, Hanna Reponen pohtii. Järvisen mielestä hallitustyöskentelys-

tä tulisi maksaa kohtuullinen palkkio, jolla osoitetaan tehtävän arvostusta ja omalta osaltaan lisätään houkuttelevuutta. Lisäksi hän korostaa hallitustyön mahdollisuuksia. – Toivoisin, että taloyhtiöiden osakkaat näkisivät hallitustyöskentelyn mahdollisuutena vaikuttaa yhteisiin asioihin. Hallitustyöskentelyä ei tarvitse vältellä siinäkään tapauksessa, ettei ole perehtynyt taloyhtiöiden toimintaan. Esimerkiksi Kiinteistöliitto tarjoaa aiheeseen liittyvää koulutusta ja neuvoja uusille hallituksen jäsenille, Järvinen sanoo. Reposen mukaan hallitusten jäsenten työmäärää tulisi pohtia viimeistään siinä vaiheessa, kun taloyhtiössä suunnitellaan

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Maksetaanko yhtiössänne hallituksen puheenjohtajalle palkkio?

Hallituspalkkioiden mediaani Puheenjohtajat Kokous Kuukausi Vuosi

Ei (41 %) Kyllä (59 %)

Jäsenet Kokous Kuukausi Vuosi

Maksetaanko yhtiössänne hallituksen jäsenelle palkkio? 100 e 73 e 300 e Ei (47 %)

60 e 50 e 150 e

Kyllä (53 %)

Hallitusammattilaiset Vuosi 900 e LÄHDE: TALOYHTIÖIDEN HALLITUSKYSELY 2018 – HALLITUSPALKKIOT JA HALLITUSAMMATTILAISTEN KÄYTTÖ (KIINTEISTÖLIITTO)

mittavia peruskorjauksia. – Hallituksen jäsenet osallistuvat urakkakokouksiin, ja mielestäni myös niistä on asianmukaista maksaa varsinaisten kokousten lisäksi. Näissä tilanteissa voi kertyä jopa 15 kokousta vuodessa, eli aikaa kuluu melkoisesti. Onneksi yhtiökokouksissa ymmärretään hyvin se, että hallituksen jäsenten on syytä edustaa taloyhtiötä urakkakokouksissa, Reponen pohtii. Kun palkkiosummaa mietitään yhtiökokouksessa, katse kohdistuu usein paikalla olevaan ammatti-isännöitsijään.

1 • 2021

– Kysytään, että mitenkäs muissa taloyhtiöissä. Toisaalta esimerkiksi Jyväskylässä on paljon osakkaita, joilla on omistuksia useissa yhtiöissä. Heille on selvää, että hallitustyöskentelystä maksetaan ja kohtuullinen palkkiotasokin on yleensä tiedossa, Reponen kertoo.

Tulorekisteri huomioitava Tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa, mikä on pitänyt huomioida myös taloyhtiöiden kokouspalkkioissa. Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat

tehdystä työstä maksetut palkat, palkkiot, luontoisedut, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava rekisteriin. – Varsinkin alkuvaiheessa Kiinteistöliittoon tuli runsaasti kyselyitä tulorekisterin vaikutuksesta, mutta tällä hetkellä käytäntö lienee jo yleisesti tiedossa. Uskoisin, että ainakin ammatti-isännöitsijöitä käyttävissä taloyhtiöissä kokouspalkkoihin liittyvät käytännöt ovat verotuksen suhteen ajan tasalla, Juho Järvinen sanoo.

ASIANTUNTIJALTA HANNU MÄHÖNEN, KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMEN TOIMINNANJOHTAJA

Yhtiökokoukseen voi osallistua eri tavoin Yhä jatkuva koronapandemia pitää edelleen huomioida kevään yhtiökokouksissa. Taloyhtiöiden yhtiökokoukset luetaan yleisötilaisuuksiin ja niissä pitää noudattaa viranomaisten määräämiä kokoontumisrajoituksia. Kokouksissa pitää huolehtia turvaväleistä, käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Taloyhtiön hallituksen päätöksellä osakkaat voivat osallistua yhtiökokoukseen myös kokouspaikan ulkopuolelta joko ilmoittamalla kantansa kirjallisesti ennakkoon tai etäyhteydellä, jos yhtiöjärjestys ei sitä erikseen kiellä. Kokouskutsussa on mainittava kaikista vaihtoehtoisista osallistumistavoista. Havaintojen mukaan uudet osallistumisen tavat lisäävät kokouksiin osallistuvien määrää, kun kaikkien ei tarvitse olla paikalla kokoustilassa. Kokoukselle pitää joka tapauksessa aina määritellä jokin paikka, jonne osakkailla on mahdollisuus tulla halutessaan. Jos kokouspaikalle pyrkii paljon osallistujia, osa voidaan ohjata toiseen kokoustilaan, josta on etäyhteys varsinaiseen kokoustilaan.

Toisen henkilön valtuuttaminen Osakas voi aina valtuuttaa toisen henkilön osallistumaan yhtiökokoukseen puolestaan antamalla hänelle valtakirjan. Se on helppo tehdä käyttämällä yhtiökokouskutsun mukana toimitettua valtakirjapohjaa, mutta valtuutus voidaan osoittaa myös vaikka tekstiviestillä tai sähköpostilla. Useampi osakas voi antaa valtuutuksen samalle henkilölle.

Kannan ilmaiseminen ennakkoon Osakkaat voivat ilmoittaa kantansa yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin myös ilman, että he osallistuvat kokoukseen. Tällöin kokouskutsun mukana toimitetaan lomake, jonka osakas palauttaa täytettynä ennen kokousta. Vaikka osakas olisi tällä tavalla ilmoittanut kantansa ennakkoon, hän voi silti osallistua kokoukseen ja voi myös muuttaa ennakkoon ilmoittamansa kannan.

Osallistuminen etäyhteydellä Osakkaat voivat osallistua yhtiökokoukseen myös saapumatta kokouspaikalle. Tällöin osallistuminen tapahtuu esimerkiksi puhelimen tai videopuhelusovelluksen, kuten Teams tai Zoom, avulla. Osakkaita tulee ohjeistaa käytettävästä tekniikasta sekä siitä, miten kokouskäytännöt, kuten tunnistautuminen, äänestäminen ja puheenvuorojen jakaminen, tapahtuvat. Hyvä käytäntö on tarjota osakkaille mahdollisuus harjoitella etäyhteyden käyttöä ennen kokousta.

Päättäminen ilman yhtiökokousta

▶▶ Ohjeet taloyhtiön yhtiökokouksen erilaisiin kokouskäytäntöihin löytyvät osoitteesta kiinteistoliitto.fi/korona

Osakkaat voivat tehdä päätöksiä myös yhtiökokousta pitämättä. Osakkaiden on oltava yksimielisiä varsinaisesta päätettävästä asiasta sekä siitä, että päätös tehdään ilman yhtiökokousta. Kaikkien osakkaiden on osallistuttava päätöksen tekemiseen. Päätös, joka tehdään yhtiökokousta pitämättä, on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja kaikkien osakkaiden on se allekirjoitettava. KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

T:mi Jani Ylönen

• Puiden kaadot ja pilkonta, • Kantojen jyrsintä, • Oksien haketus • Konelumityöt www.pihapalveluylonen.fi pihapalveluylonen@gmail.com P. 0400 627 799

Graffitien poistot • Julkisivupesut puh. 0400 973 423 jouni.saajamaa@gracon.fi www.gracon.fi

KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN WWW.RENEVO.FI

Kiinteistöt kuntoon! ME MATOTAMME • tuulikaapit • käytävät • saunatilat • terassit

NYKYAIKAISET PESULAKONEET JA -VARUSTEET

Tuotannosta n. 70% valmistetaan Suomessa.

LIKAA KERÄÄVÄT MATOT MITTOJEN MUKAAN. HUOLTOSOPIMUS TAI PESUT VAIN TARVITTAESSA.

Apurahoja ja stipendejä Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n juhlarahasto on perustettu vuonna 2003. Sen tarkoituksena on tukea kiinteistöalan koulutus-, kehitys- ja tutkimustoimintaa Keski-Suomessa. Juhlarahasto myöntää stipendejä kiinteistöalan tutkinnon suorittaneille henkilöille sekä apurahoja tutkimus- ja kehityshankkeille. Juhlarahasto myöntää stipendejä AIT- ja ITS-tutkinnosta, isännöinnin erikoisammattitutkinnosta ja vastaavista vaativista kiinteistöalan tutkinnoista sekä Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:lle tehdyistä opinnäytetöistä. Stipendi- tai apurahahakemusta varten ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon, sähköposti keski-suomi@kiinteistoliitto.fi, puhelin 045 208 6560. 1 • 2021

Tupakoinnin kieltäminen taloyhtiöissä Tupakointia on mahdollista rajoittaa taloyhtiössä useammalla eri tavalla. n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

Kunnan tupakointikielto taloyhtiöön

Tupakkalakia (2017) valvova kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta määrätä tupakointikiellon huoneisto-

parvekkeille, huoneistojen käytössä oleville pihoille sekä sisälle huoneistoihin. Taloyhtiön yhtiökokous voi päättää kiellon hakemisesta yksinkertaisella enemmistöllä. Ennen yhtiökokousta taloyhtiön tulee kuulla osakkeenomistajia ja asukkaita asiasta. Edellytykset tupakoinnin kieltämiseksi huoneistojen sisällä on asetettu laissa erittäin korkealle; kielto edellyttää muun muassa sitä, että savun kulkeutumista huoneistoista on ensin yritetty ehkäistä rakenteita korjaamalla. Jos tupakointikieltoa rikotaan, kunta voi asettaa uhkasakon kieltopäätöksen tueksi. Mikäli päätöstä edelleen rikotaan, kunta voi määrätä uhkasakon täytäntöön eli

kieltoa rikkovan huoneiston haltijan maksettavaksi. Vuoden 2020 loppuun mennessä parveketupakoinnin kielto oli määrätty 34 taloyhtiöön Jyväskylässä ja yhteen Muuramessa. Muissa Keski-Suomen kunnissa ei ole vielä määrätty tupakointikieltoja.

Tupakoinnin kieltäminen järjestysmääräyksissä

Tupakointi taloyhtiön hallinnassa olevissa tiloissa on mahdollista kieltää yhtiön jär-

jestysmääräyksissä. Tällä tavoin voidaan kieltää tupakointi esimerkiksi rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä tuuletusparvekkeilla. Yhtiökokous voi tehdä päätöksen tupakointikiellon lisäämisestä järjestysmääräyksiin yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Tupakoinnin kieltäminen yhtiöjärjestyksessä

Tupakointi voidaan kieltää myös yhtiöjärjestykseen lisättävällä määräyksellä. Mikäli tupakointikielto ulotetaan koskemaan osakashallinnassa olevia tiloja, kuten huoneiston parveketta, piha-aluetta tai sisäti-

loja, kirjallinen suostumus vaaditaan taloyhtiön kaikilta osakkeenomistajilta. Joissakin uusissa taloyhtiöissä tupakointikielto on sisällytetty yhtiöjärjestykseen taloyhtiön perustamisvaiheessa. Tupakointikiellon rikkomiseen ja ylipäänsä tupakoinnin aiheuttamiin mahdollisiin asumishaittoihin taloyhtiö voi puuttua asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn hallintaanottomenettelyn avulla.

Tupakoinnin kieltäminen vuokrasopimuksessa

Tupakointi asuinhuoneistossa sekä siihen kuuluvalla parvekkeella tai piha-alueella voidaan kieltää huoneiston vuokrasopimuksessa. Vuokranantajan kannattaa sisällyttää tupakoinnin kieltävä ehto sopimukseen jo vuokrasuhdetta solmittaessa. Ehto voidaan lisätä vuokrasopimukseen myös vuokrasuhteen kestäessä, mutta tällainen muutos edellyttää vuokralaisen hyväksyntää. Vuokrasopimuksessa olevan tupakointikiellon rikkominen oikeuttaa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasuhteen päättämisen ja voi johtaa jopa vahingonkorvausvastuuseen, jos huoneisto on tupakoinnin vuoksi vahingoittunut.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Avustuksia tarjolla Korjaushankkeisiin ja perusparannuksiin on tänä vuonna saatavissa avustuksia viime vuotta enemmän.

• ARA:n avustus asuinrakennusten ener-

giatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Avustus on 4 000 tai 6 000 euroa, mutta kuitenkin enintään 50 prosenttia avustettavaksi hyväksytyistä, rakennuskohtaisista kustannuksista.

• ARA:n avustus kosteus- ja mikrobivaurioituneiden sekä sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin sekä tällaisten rakennusten perusparannuksen suunnittelukustannuksiin.

• ARA:n esteettömyysavustus on tarkoitettu liikkumisesteiden poistoon, jotta liikuntarajoitteisten pääsy asuinrakennukseen, asuntoihin ja taloyhtiön muihin tiloihin mahdollistuu. Avustettavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi ulko-ovien leventäminen, kulkuluiskien, kaiteiden ja porrashissin rakentaminen. Avustus voi olla 45 prosenttia korjauskustannuksista. • ARA:n hissiavustus on tarkoitettu uuden henkilöhissin rakentamiseen hissittömään kerrostaloon. Avustus voi olla 45 prosenttia kustannuksista.

• ARA:n avustus sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutoksiin on 35 prosenttia tai tehokannusteella 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enin▶▶ ▶▶ ▶▶ ▶▶

TIESITKÖ? Sellaiset kotitaloudet, joissa on 65 vuotta täyttänyt tai vammainen henkilö, voivat hakea ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustusta ARA:lta. Avustuksessa on tulorajat ja varallisuus vaikuttaa avustuksen saantiin.

tään 90 000 euroa. Avustuksen edellytyksenä on, että valmius rakennetaan vähintään viidelle latauspisteelle.

• Jotkut kunnat myöntävät omaa hissi- ja

esteettömyysavustusta sellaisille taloyhtiöille, joille ARA on jo myöntänyt vastaavan valtion avustuksen. Esimerkiksi Jyväskylässä kummankin avustuksen määrä voi olla 10 prosenttia kustannuksista.

• Vanhemmat kerrostalot voivat saada

ELY-keskukselta avustusta rakennusperinnön hoitoon. Tuki on tarkoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen.

• Jotkin aivan vanhimmat kerrostalot voi-

vat saada Museovirastolta avustusta rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämiseen. Avustus tähtää arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymiseen ja tukee rakennusrestauroinnin työtapojen säilymistä.

www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset www.ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset www.jyvaskyla.fi/asuminen/asumisen-avustukset/hissirakentaminen-ja-esteettomyys

KYSYIMME MARTOILTA: Miten puhdistan uunin näppärästi? Kun käytät uuninpesuun nestemäistä mäntysuopaa, niin et kuormita ympäristöä. Tee näin: 1. Levitä nestemäistä mäntysuopaa astianpesuharjalla uunin pohjalle ja seinille.

1 • 2021

4. Anna jäähtyä hetki. Harjaa pehmeällä harjalla.

2. Kuumenna uuni 50 asteeseen.

5. Pyyhi pesuaine pois puhtaalla kostealla liinalla.

3. Kun seos alkaa kuplia, laita uuni pois päältä.

6. Jos uuniin jäi vielä likapilkkuja, hankaa ne pois sokeripalalla

(kovaa sokeria, esimerkiksi Sirkku). Pyyhi sokeri pois kostealla liinalla. Hanni Kuronen Kotitalousasiantuntija Keski-Suomen Martat ry

Tunnetko #taloyhtiötykkääjän? Ilmianna hänet meille! Taloyhtiöissä monet henkilöt tekevät taustalla paljon sellaista työtä, mitä ei usein edes huomata, kun kaikki on hyvässä järjestyksessä ja hoidettu. #taloyhtiötykkääjä-kampanjalla haluamme nostaa tällaisten henkilöiden työtä näkyvämmäksi, osoittaa heille huomiota ja luoda positiivista sykettä taloyhtiön tehtäviin. Etsimme siis taloyhtiöiden hyviä tekijöitä ja arjen sankareita, jotka ansaitsevat kiitosta. Sellainen voi olla huoltomies, siivooja, isännöitsijä, talkooporukka tai kuka tahansa, joka luo taloyhtiöön eteenpäin vievää asennetta. Keski-Suomessa palkitsemme tällaiset henkilöt kivalla repulla. Kerro meille lyhyesti perustellen, kuka mielestäsi ansaitsee repun. Reppuja on rajallinen määrä. Kampanjaan osallistuminen on maksutonta. Kampanja jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Tee ilmianto: kiinteistoliitto.fi/taloyhtiotykkaaja, sähköpostitse keski-suomi@kiinteistoliitto.fi, puh. 045 208 6560

Asunto-osakeyhtiöt hakevat jälleen

HALLITUKSEN JÄSENIÄ Maamme taloyhtiöiden hallituksissa on 300 000 jäsentä. Lähde mukaan taloyhtiön hallitukseen edustamaan sen osakkaita, valvomaan yhtiön etua ja tekemään päätöksiä, joilla voit vaikuttaa talon asioihin ja arjen sujumiseen. Hallituksen toimikausi on yksi vuosi. Sinulta odotetaan: • Normaalia huolellisuutta, vastuullisuutta ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Ratkaisukeskeisyyttä. • Et ole alaikäinen tai konkurssissa eikä toimintakelpoisuuttasi ole muuten rajoitettu. • Mielellään taloyhtiön tuntemista. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla taloyhtiön asukas tai osakas. • Paneudut tehtävääsi ja toimit rehellisesti. Taloyhtiön ottama hallinnon vastuuvakuutus turvaa hallituksen jäsenten taloudellisen vastuun.

Sinulle tarjotaan: • Mahdollisuus vaikuttaa taloyhtiön asioiden hoitamiseen, asumisviihtyvyyteen ja omaisuuden arvoon. • Mahdollisuus jatkuvaan uuden oppimiseen. Käytössäsi ovat myös Kiinteistöliiton neuvonta, koulutus ja muut maksuttomat jäsenpalvelut. • Yhtiökokouksen vuosittain päättämä palkkio. • Arvostettua kokemusta yhtiön hallinnosta ja johtamisesta, mikä on hyvä lisä ansioluetteloon monissa työtehtävissä.

Lisätietoja taloyhtiön hallituksen jäsenen tehtävästä antaa Kiinteistöliitto Keski-Suomi, puh. 045 110 6333, sähköposti keski-suomi@kiinteistoliitto.fi Ehdolle tehtävään voit ilmoittautua oman taloyhtiösi varsinaisessa yhtiökokouksessa tai ilmoittamalla suostumuksesi ennakkoon.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

PALVELUHAKEMISTO n ILMASTOINTIHUOLTOA

n ISÄNNÖINTIÄ

Luotettavasti ja ammattitaidolla Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt ja lämpökameratarkastukset palvellen jo 40 vuoden ajan

Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 e-mail: harriyjraty2@luukku.com • www.nuohousjailmastointipalveluraty.fi

ISÄNNÖINTIPALVELU Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt! Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky Kauppakatu 6, 40100 JKL • puh. 0403 400 110 • mestarit@kiinteistomestarit.com

• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset • Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset. • IV-kanavien puhdistukset. Perinteiset piipunnuohoukset.

P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi

020 749 5050 • www.nuohousjapuhdistus.fi n ISÄNNÖINTIÄ

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

Me olemme hyvän arjen tekijät!

Laadukasta

ISÄNNÖINTIÄ kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi

Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973. www.sulunkh.fi

puh 0207 412 540 Yliopistonkatu 42 A 67 40100 Jyväskylä www.hulkkonenconsulting.fi

APV Isännöintipalvelu Ky tuottaa ammattiisännöitsijä palveluja pienille asuntoosakeyhtiöille Jyvässeudun alueella.

Ari Vaskelainen ari.vaskelainen@apv-isannointi.fi p. 040 565 9461 www.apv-isannointi.fi

Reim Jyväskylä Oy Ahjokatu 18, 40320 Jyväskylä Puh. 0207 438 540 asiakaspalvelu.jyvaskyla@reim.fi

Puh. 040 777 0161 heikki.valkonen@isannointivalkonen.fi

www.reim.fi 1 • 2021

Vihtiäläntie 159, Leppävesi

PALVELUHAKEMISTO n ISÄNNÖINTIÄ

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

MEILTÄ LÖYTYY KOKENEITA ISÄNNÖINNIN AMMATTILAISIA TALOYHTIÖSI KÄYTTÖÖN. PYYDÄ TARJOUS! REALIA ISÄNNÖINTI Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä puh. 010 228 7600, jyvaskyla.isp@realia.fi REALIA ISÄNNÖINTI I Realia Services Oy

sstalotekniikka.fi

www.realiaisannointi.fi

n PESULAKONEITA JA HUOLTOA

Kauppakatu 16, 40100 Jyväskylä Postiosoite: PL 274, 40101 Jyväskylä www.isannointitiimi.fi

n RAKENNESUUNNITTELUA, SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUKSIA

Onko uusi kumppani haussa? Kokonaisvaltaista ja asiantuntevaa isännöintipalvelua taloyhtiöille ja liikekiinteistöille.

n SÄHKÖSUUNNITTELUA JA -ASENNUKSIA Alasinkatu 1–3 • 40320 Jyväskylä • nosteisannointi.fi

n LASITUSLIIKKEITÄ JYVÄSKYLÄN LASIHUOLTO OY Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä

• lasit, eristyslasit, turvalasit, peilit • ikkuna-ja ovilasien korjaukset

• sisustuslasit ja -peilit • autojen ja työkoneiden lasitukset • lasituslistat, alumiinilistat

n TILINTARKASTUKSIA

Puh. 014 217 332 • info@lasihuolto.fi • www.lasihuolto.fi

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi

TILINTARKASTUSYHTEISÖ

Yliopistonkatu 28 B (3. krs), 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 010 420 2250 etunimi.sukunimi@sysaudit.fi • www.sysaudit.fi KHT KHT HT HT HT HT HT HT HT

Lauri Heinonen Tanja Pajulampi Anni Kilpinen Sami Kiviluoma Tapani Kärkkäinen Teemu Laitinen Samu Kallioinen Tuomas Rantanen Lauri Lehtonen

045 671 6767 040 543 9024 040 064 8281 045 678 4633 050 355 6620 050 385 0192 040 670 5735 050 492 9005 045 124 1462

• tilintarkastus • veroneuvonta • yrityksen perustamiset • yritysjärjestelyt

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Jäsenpalvelut käytössäsi Maksuttomat asiantuntijoiden palvelut hallitukselle, isännöitsijälle sekä tilin- ja toiminnantarkastajille. Ohjaamme toimimaan vastuullisesti ja yhtiön edun mukaisesti.

NEUVONTA

KOULUTUS

VERKOSTOITUMINEN

JÄSENLEHTI

EDUNVALVONTA

UUTISKIRJE

TUTKIMUS JA KEHITYS

JÄSENSIVUT

JÄSENEDUT

Korjaus- ja tekninen neuvonta ti–to klo 9–12 09 1667 6311

Lakineuvonta ma–to klo 9–15, pe klo 10–15 09 1667 6300

Talous- ja veroneuvonta ma–to klo 9–12 09 1667 6369

Energianeuvonta ajanvaraus.kiinteistöliitto.fi/energianeuvonta

Paikallinen neuvonta Hannu Mähönen toiminnanjohtaja 045 110 6333 hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Kiinteistöliitto Keski-Suomi

Jäsenyysasiat Tarja Båga järjestöassistentti 045 208 6560 tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

Voimala Business Park, Sepänkatu 4 C, 40100 Jyväskylä Avoinna ma–pe klo 9–16.

Keskisuomalaisten taloyhtiöiden asialla jo vuodesta 1903.

1 • 2021

Laukaantie 4 36

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI