Keski-Suomen Kiinteistöviesti 4/2019 by Kiinteistöliitto

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti 4/2019

JÄTELAKI KIRISTYY YMPÄRISTÖN HYVÄKSI

Taloyhtiöt voivat säästää rahaa jätteiden lajittelulla 17–19

Remonttiin oli pakko ottaa henkilökohtainen laina

Sovittelu on taloyhtiöiden vaihtoehto pitkille oikeudenkäynneille

DNA on isännöitsijän ja koko taloyhtiön luotettava kumppani DNA Netti taloyhtiöille helpottaa isännöitsijän arkea ja saa asukkaat viihtymään. Laita taloyhtiön netti- ja TV-asiat kerralla kuntoon osaavien ammattilaisten kanssa. Meiltä saat käyttöösi paikallisen alueesi tuntevan yhteyshenkilön sekä oman erillisen taloyhtiöpalvelun. Voit luottaa, että kaikki tilatut asiat toimitetaan ajallaan ja sopimukset pitävät. Taloon hankitut palvelut toimivat varmasti ja käyttöönotto on mutkatonta.

käyttöön. Valitse esimerkiksi sähköiseen asukasviestintään kehitetty Kodinportti-palvelu tai taloyhtiön tietoturvan hallintaan luotu TOSIBOX® -teknologia. Ota yhteyttä, niin laitetaan hommat alulle: Mika Vilkuna Myyntipäällikkö DNA Taloyhtiömyynti 044 044 5009 mika.vilkuna@dna.fi

Fiksu sijoitus tulevaisuuteen DNA Netillä viimeisimmätkin tekniset ratkaisut on helppo ottaa

Lue lisää: dna.fi/isannoitsijalle

96 % DNA:n tekemässä kyselyssä 96 %:lla taloyhtiöiden ammattilaisista oli erittäin positiivinen tai vähintäänkin neutraali kokemus DNA:n taloyhtiöille tarjoamista palveluista.

SISÄLLYSLUETTELO

TALOUS Taloyhtiön remonttiin oli pakko ottaa henkilökohtainen laina . . . . . . . 6–8 Hallitusohjelma nostaa asumisen kustannuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Sisäinen valvonta taloyhtiöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Jätelaki kiristyy ympäristön hyväksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17–19 Tilintarkastus taloyhtiöissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Talousarvio-ohje . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 MUUTA Hallituksen tarkistuslista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Sovittelu on taloyhtiöiden vaihtoehto pitkille oikeudenkäynneille . . . . . 12–14 Yhteistyöllä parempaa asumista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Kiinteistön energia ja tulevaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Lyhyesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Kadonneen asunto-osakeyhtiön osakekirjan jäljillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 YHDISTYKSELTÄ Kiinteistöyhdistys tiedottaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Me olemme nyt Kiinteistöliitto Keski-Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Tulevia jäsentapahtumia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Jäsenpalvelut käytössänne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 JOKA LEHDESSÄ Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Oikeustapauksia 2019 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Jäsentaloyhtiön esittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Palveluhakemisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33–34

• 4/2019 Julkaisija Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 014 459 1557 keski-suomi.kiinteistoliitto.fi Päätoimittaja Hannu Mähönen p. 045 110 6333 hannu.mahonen@k-sky.fi Kustantaja KKY-Palvelu Oy, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 014 459 1557 Toimitus Kamua Oy, Titta Airo, p. 040 513 9464 Jaana Larsson, p. 040 013 4154 Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Ulkoasu Kamua Oy

18. VUOSIKERTA Ilmoitusvalmistus Mediasepät Oy kiinteistoviesti@mediasepat.fi Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy, Pirkkalaistori 1, 37100 Nokia Leena Kolehmainen-Naaralainen, p. 041 501 9902, leena.kolehmainen@dorimedia.fi Erja Joentausta, p. 050 374 9444, erja.joentausta@dorimedia.fi Timo Hyvönen, p. 050 468 2290, timo.hyvonen@dorimedia.fi Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä 2019 Painosmäärä 5 700 kpl Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri ja osoiterekisterit Osoitteenmuutokset Kiinteistöliitto Keski-Suomi, p. 045 208 6560 toimisto@k-sky.fi Kannen kuva Ville Keto Numero 1/2020 ilmestyy vk 8, aineistopäivä 20.1.2020

Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan kaikille jäsentaloyhtiöidemme hallituksen jäsenille ja sidosryhmille.

MARRASKUUSSA 2019

Asunto ei ole enää varma sijoitus kaikkialla Suomessa on totuttu ajattelemaan, että asunto on aina varma sijoitus, koska sen arvo jatkuvasti nousee tai ainakaan ei laske. Tilanne on kuitenkin muuttunut viime aikoina. Mielikuva asunnosta varmana sijoituksena ei enää pidäkään paikkaansa kaikkialla. Tällä hetkellä asunto on suhteellisen varma sijoituskohde enää vain pääkaupunkiseudulla ja ehkä Turussa ja Tampereella. Muissa maakuntakeskuksissa ja pienemmissä kaupungeissa asuntojen hinnat ovat pysyneet pitkään entisellään tai laskeneet. Tilastojen mukaan Jyväskylässäkin hinnat ovat laskussa ehkä aivan parhaita keskustan paikkoja lukuunottamatta. Haja-asutusalueiden muuttotappiokunnissa asuntojen hinnat eivät tule käytännössä enää koskaan nousemaan. Jatkuva asukasluvun lasku on aiheuttanut asuntojen pysyvän ylitarjonnan. Näin myös suuressa osassa Keski-Suomea. Maaseudulla joka neljännessä kerros- ja rivitaloasunnossa ei asu enää ketään vakituisesti ja omakotitaloista

tyhjillään on joka kuudes. Samoin liiketiloja on paljon tyhjillään, mikä korostaa monen kirkonkylän hiljentymistä. Joillakin paikkakunnilla on jo purettu vuokrataloja, koska niihin ei ole enää löytynyt asukkaita eikä niitä ole kannattanut enää korjata. Lähivuosina tullaan varmasti purkamaan myös taloyhtiöiden rakennuksia, jotka ovat käyneet tarpeettomaksi tai niiden ylläpito on laiminlyöty. Kasvukeskuksissa niiden tilalle rakennetaan yleensä uusia taloja. Joissakin tapauksissa myös käyttötarkoituksen muutos voi olla mahdollinen. Asunto on suurelle osalle kansalaisista hankinta, johon pitää nykyisin suhtautua samalla tavalla kuin auton ostoon: todennäköisesti siitä ei saa enää koskaan omiaan takaisin. Talo vaatii myös koko ajan kunnon tarkkailua, huoltoa ja korjauksia, mutta kun niistä huolehditaan ajallaan, asunnot säilyttävät paremmin arvonsa ja asukkaat viihtyvät kodeissaan paremmin ja pidempään. Ja sehän on lopulta kaikkein tärkeintä.

Hannu Mähönen päätoimittaja, toiminnanjohtaja

twitter.com/mahonen

YHDISTYS TIEDOTTAA

Ehdotukset Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n hallituksen jäseniksi 2020 Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n varsinainen kokous 2020 valitsee yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten jäsenten tilalle. Yhdistyksen hallitus on päättänyt asettaa vaalivaliokunnan, jonka tehtävänä on etsiä ehdokkaita yhdistyksen hallitukseen ja tiedottaa ehdolla olevista henkilöistä yhdistyksen jäsenistölle. Vaalivaliokunnan

jäsenet nimetään myöhemmin. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu yhdistyksen varsinaisen kokouksen päättämä määrä jäseniä, kuitenkin vähintään 8 ja enintään 16 jäsentä sekä vähintään 2 ja enintään 4 varajäsentä. Erovuorossa on kulloinkin puolet jäsenistä. Hallitukseen ei voida valita henkilöä, joka valintahetkellä on jo täyttänyt 67 vuotta. Kaikilla äänioikeutetuilla yhdis-

tyksen jäsenillä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia uusiksi hallituksen jäseniksi. Tehtävään voi ehdottaa vain henkilöä, joka on antanut suostumuksensa siihen. Ehdotukset tulee toimittaa yhdistykselle kirjallisesti joko sähköpostilla osoitteeseen vaalivaliokunta@k-sky.fi tai postitse osoitteeseen Vaalivaliokunta, Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry, Sepänkatu 4 C, 40100

Jyväskylä. Ehdotuksen tulee sisältää ehdokkaan ansioluettelo sekä ehdotuksen tehneen jäsenen hallituksen kokouksen pöytäkirjanote. Asettumalla ehdolle henkilö antaa suostumuksensa siihen, että hänen ansioluettelonsa julkaistaan Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenille Kiinteistöliiton jäsensivuilla.

Keski-Suomen Kiinteistöviestin lukijasuhdetutkimus Keski-Suomen Kiinteistöviesti -lehden lukijasuhdetutkimus toteutettiin syys–lokakuun vaihteessa. Tutkimukseen vastasi 367 henkilöä (vastausprosentti 8,6 %). Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen Oy.

80 % vastaajista haluaa lukea lehden mieluimmin nykyisen mallisena, kotiin kannettuna paperilehtenä.

Tutkimuksessa havaittiin, että yleensä lehtemme lukevat tarkimmin 61–70-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat, naiset ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajat. Lähes kolmasosa vastaajista

oli lukenut viikolla 38 ilmestyneen lehden kokonaan tai lähes kokonaan ja kaikkiaan lähes puolet vastaajista oli lukenut lehdestä yli puolet. Lähes kolmasosa vastaajista oli puolestaan lukenut lehdestä muutaman kiinnostavan artikkelin. Yhtä lehteä lukee keskimäärin 1,6 henkilöä. Vastaajat kiittelivät erityisesti lehden kiinnostavia juttuja, asiantuntevuutta, ajankohtaisuutta ja paikallisuutta. Lehden käsittelemistä aiheista eniten kiinnostavat taloyhtiön hallinto ja talous, lakiasiat, korjaukset ja remontoinnit sekä taloyhtiöissä toteutetut hankkeet. Jatkossa lehden toivottiin käsittelevän enemmän aiheita, jotka liittyvät muun muassa energian säästöön, sähköautojen lataukseen ja taloyhtiön hallitustyöskentelyyn.

Toivotamme sinut, jäsenemme sekä yhteistyökumppanimme tervetulleeksi

JOULUGLÖGILLE ke 11.12.2019 klo 15–17

välisenä aikana Wanhalla Fredalla, Yliopistonkatu 11, Jyväskylä Ilmoittautumiset su 8.12. mennessä tarjoilujen järjestämiseksi. www.lyyti.in/glogikutsu2019 Lämpimästi tervetuloa!

TEEMANA TALOUS

TALOYHTIÖN REMONTTIIN OLI PAKKO OTTAA HENKILÖKOHTAINEN LAINA Jyväskyläläinen kolmen asunnon taloyhtiö ei saanut remontteihin taloyhtiölainaa. Pienten taloyhtiöiden kohdalla lainansaantia on tiukennettu. TEKSTI JA KUVAT: JAANA LARSSON

Jyväskyläläinen pientaloyhtiö teki syksyllä yhtiön suurimman remontin. Kolmen asunnon rivitalon vesikaton uusimisen yhteydessä kattoa korotettiin ja katto sai lisäeristyksen. Rivitalo sai myös uuden modernimman ulkoverhouksen, lisäeristyksen ja maalauksen. Lisäksi taloyhtiössä haaveiltiin uudesta roska- ja pyöräkatoksesta sekä takapihan teras-

seille lasikatoksista. Nämä jouduttiin lopulta karsimaan suunnitelmista, sillä taloyhtiö ei saanut remonttiin lainarahoitusta pankeilta. Kokonaistarve oli yli 160 000 euroa ja karsittujen suunnitelmienkin jälkeen vielä 130 000 euroa. Muita remontteja ei haluttu enää lykätä, sillä taloyhtiöstä haluttiin modernin näköinen, ja eristysten huono laatu vaikutti

jo asumismukavuuteen. – Halusimme tehdä laadukkaita ratkaisuja ja jälkeä, joka kestää aikaa, sanoo taloyhtiön hallituksen jäsen Eetu Manner. Lopulta taloyhtiö rahoitti remontin henkilökohtaisilla lainoilla. APV Isännöintipalvelu Ky:n isännöitsijä Ari Vaskelainen on taloyhtiön tuore isännöitsijä. Ensimmäinen tapaaminen alkoi

suoraan julkisivu- ja kattoremonttikokouksella. – Tämä oli ensimmäinen kerta minullekin, kun alle viiden huoneiston taloyhtiö ei saanut lainaa. Ohjeistusten mukaisesti rahahanoja taloyhtiöille on tiukennettu. Kyselimme lähes kymmenestä pankista, jokaisesta tuli ohjeeksi hakea henkilökohtaista lainaa. Vaskelainen muistuttaa, että

”Taloyhtiöiden remonttilainan saaminen on vaikeutunut. Tämä pitkittää taloyhtiöissä remonttien suunnittelua. Taloyhtiö voi päätyä helpompaan ratkaisuun tekemällä väliaikaisia korjauksia. Kun remonttiin ryhdytään, kannattaisi se tehdä kunnolla. Esimerkiksi kattoremontissa reikien paikkaamisen sijaan kannattaisi uusia katto. Samalla tulisi hoidettua kuntoon tuuletukset, aluskate, ilmanvaihto ja lisäeristykset. Perusteellinen remontti takaa katon toimivuuden ja on pitkäikäisempi ratkaisu”, sanoo Prima-Rakentajat Oy:n alueedustaja Kari Rentola. Taustalla kattoa viimeistelemässä Manu Mattila.

Kolmen perheen taloyhtiössä syksyllä tehty katto- ja julkisivuremontti rahoitettiin osakkaiden henkilökohtaisilla lainoilla. Eetu Manner sanoo, että nuorempien asukkaiden lainanottokyky ei aina riitä isoihin remontteihin, vaikka maksukykyä olisi.

”Taloyhtiön olisi hyvä vaatia kirjallinen vahvistus, että osakkeenomistajalla on lainarahoitus olemassa. taloyhtiön olisi hyvä vaatia kirjallinen vahvistus, että jokaisella osakkeenomistajalla on lainarahoitus olemassa. Remonttihankkeiden rahoittamiseksi taloyhtiön taseen tulisi olla vahva ja remontteihin pitäisi myös säästää etukäteen. – 1970–80-luvun taloyhtiöiden ongelma on usein se, että vakuusarvo on heikko, mutta tämä taloyhtiö sijaitsee Jyväs-

kylässä hyvällä alueella. Eetu Manner sanoo ymmärtävänsä pankkien huolen. Mannerkin sanoo huomanneensa pankkien kiristyneet otteet. Edelliskesän mökkiostos hoitui henkilötakauksella, nyt remontin takeeksi vaadittiin fyysistä omaisuutta. – Tämä voi aiheuttaa ongelmia pienille taloyhtiöille ja paritaloille, jos asukkaina on nuoria

ihmisiä, joille omaisuutta ei ole vielä kertynyt. Jos vakuuksia ei ole, koko taloyhtiö on vaikeuksissa ja pahimmillaan tarvittavat remontit jäävät hoitamatta, Manner huomauttaa. Myös Hypon pankinjohtaja Sami Vallinkoski kehottaa pieniä taloyhtiöitä suunnitelmallisempaan kiinteistönhoitoon, ennakointiin ja säästämiseen. – Taloyhtiöiden ongelmana

tällä hetkellä on, että ei ole hyvää tapaa kohdistaa säästöjä taloyhtiössä yhdelle asunnolle, vaan kertyneet varat ovat taloyhtiön omaisuutta. Jos muutat, et saa rahoja takaisin. Suunnitelmallista toimintaa auttaisi, jos taloyhtiöissä voisi kohdistaa säästöjä fiksummin.

tiesitkö?

Taloyhtiölainoja nostetaan euromääräisesti vähemmän kuin aikaisemmin Asuntoyhteisöjen (vuokranvälitystoimijat ja taloyhtiöt) uusien lainojen euromääräinen kasvu on tasoittunut, niitä nostetaan Tilastokeskuksen mukaan viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitaloudet maksavat noin 60 prosenttia asuntoyhteisöjen lainoista, joita on vuoden alusta nostettu 1,9 miljardia euroa.

€

Pankeilta pakkeja remonttilainoille – pienten maksukykyyn ei luottoa Taloyhtiölainojen kasvuvauhti on karkeasti noin kymmenen prosentin rivakkaa luokkaa. Varsinkin uudiskohteissa taloyhtiölainojen käyttö asunnonoston rahoituksessa on Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykäsestä huolestuttavaa. Sen sijaan taloyhtiöiden remonttilainoissa Nykänen ei näe samanlaisia riskejä. Suomalaisten lainoista kolme neljäsosaa liittyy asumiseen, suurin osa varallisuudesta on myös kiinni asuntovarallisuudessa. – Remonttilaina otetaan kiinteistön kunnossapitoon, siinä hoidetaan suomalaisen kiinteistövarallisuuden arvoa. Nykänen muistuttaa, että asuntomarkkinat eriytyvät Suomessa. Pankkien luottopolitiikka kasvukeskuksien ja staattisen hintakehityksen paikkakunnilla on erilaista, samoin pienten ja isompien taloyhtiöiden kohdalla. – Myös ikääntyneiden tai nuorten asukkaiden voi olla vaikeampaa saada henkilökohtaista lainaa. Tämä johtaa siihen, että taloyhtiössä korostuu hyvän taloudenpidon ja suunnitelmal-

pankin johtaja Antti Varila kertoo, että pankilla ei ole kiveen hakattua sääntöä taloyhtiöiden remonttilainoista. – Rahoitamme tapauskohtaisesti esimerkiksi asunto-osakeyhtiömuotoisia paritalojakin. Tietysti jos omistus on taloyhtiössä hajautettua, ovat riskit kaikille pienempiä. Lainansaantiin vaikuttaa muun muassa lainoitusaste suhteessa kiinteistön käypään arvoon, kiinteistön ikä ja sijainti sekä korjausvelan aste. Meiltä kysytään selvästi vähemmän pienten, muutaman huoneiston asunto-osakeyhtiöiden lainoja, Varila kertoo.

lisuuden tarve. Se varmistaa osaltaan, että lainaneuvotteluissa taloyhtiöillä on riittävät edellytykset lainansaantiin, Nykänen sanoo. HYPON PANKINJOHTAJA Sami Vallinkoski toteaa, että pienessä taloyhtiössä riski kohdistuu pankin lisäksi myös taloyhtiön muihin osakkaisiin, sillä kolmen asunnon rivitaloyhtiön maksukyky on kiinni jokaisessa osakkaassa. – Vaikka osakkailla olisi lainaa hankittaessa hyvä maksukyky, voi taloyhtiöön muuttaa osakas, jonka maksukyky ei riitä lainanhoitoon tai nykyisen asukkaan lainanmaksukyky voi muuttua, jos yksittäinen asukas joutuu maksuvaikeuksiin. Isännöitsijä ja hallitus voivat tarkastaa Hypon verkkosivujen lainalaskurilla, voiko yhtiö rahoittaa remonttinsa pankkilainalla. – Hypolta saa kuuden asunnon asunto-osakeyhtiöihin pääsääntöisesti lainaa, ja jos osakkaita on yli kymmenen, silloin se on taloyhtiön kannalta vielä varmempaa. Oma Säästöpankki yritys-

NORDEASSA VIISI huoneistoa on taloyhtiölainojen rajana. Rajaa on tiukennettu parin viimeisen vuoden aikana. – Haluamme varmistaa, että yksittäiselle taloyhtiön osakkaalle ei synny liian suurta vastuuta. Vaikka joku osakas maksaisi oman osuutensa pois, kaikki ovat edelleen vastuussa taloyhtiön yhteisestä velasta. Pääsääntöisesti suosittelemme pienissä taloyhtiöissä aina osakkaille henkilökohtaista lainaa, jolloin kukin osakas vastaa vain omasta osuudestaan, Head of Business Banking Iiro Korander sanoo.

”Kotitalouksien velkaantumisaste oli alkuvuonna noin 130 prosenttia, velasta taloyhtiölainojen osuus oli 14 prosenttia.

TEEMANA TALOUS

ASIANTUNTIJALTA

HARRI HILTUNEN, TOIMITUSJOHTAJA, KIINTEISTÖLIITTO

HALLITUSOHJELMA NOSTAA ASUMISEN KUSTANNUKSIA Eduskuntavaalikampanjoissa puolueet halusivat alentaa asumisen hintaa. Antti Rinteen hallitusohjelmasta tätä halua on vaikea löytää. Hallituksen verolinjaukset nostavat taloyhtiöiden osakkaiden vastikkeita muun muassa jäteveron korotuksen, yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotuen alennuksen ja lämmityspolttoaineiden verotuksen kiristämisen seurauksena. Myös kiinteistöhoidon työkoneiden polttoaineverojen korotukset nostavat hoitokuluja. ASUNTOLAINOJEN KORKOVÄHENNYSTEN poistaminen ja kotitalousvähennyksen heikentäminen lisäävät välillisesti asuntovelkaisen ja asuntoaan korjaavan osakkaan verorasitusta. Onneksi matalana pysyttelevä markkinakorkotaso laimentaa vähennysleikkauksen vaikutusta. SIJAINNILTAAN JA kooltaan kysytyimpien omistus- ja vuokra-asuntojen hintataso suurimmissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, hidastavat työvoiman liikkuvuutta. Asuntotarjonnassa monipuolinen markkinaehtoinen tarjonta omistus- ja vuokra-asumisessa on ratkaisevassa asemassa. Kysytyimpien eli pienten asuntojen hintoja ja vuokria nostaa kysyntään nähden riittämätön tarjonta. Näin siitä huolimatta, että uusia asuntoja valmistuu ennätysmäärä neljännesvuosisataan. Asuntotuotannon pullonkaulana on yhä pula rakennuskelpoisista tonteista. Muutamat kaupungit ovat myös halunneet hidastaa kasvuaan jarruttamalla tonttitarjontaa, mikä on nostanut asuntojen hintoja. HALLITUKSEN TYÖLISTALLA on maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Pitää toivoa, et-

tä uudistuksen avulla kaavoitusta voidaan vauhdittaa tonttitarjonnan lisäämiseksi, ja tonttipula saada historiaan 2020-luvun loppupuoliskolla. Hallitus kohdentaa veronmaksajien varoja niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin myös asuntosektorilla, vuosina 2020–2023 yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Pääosa rahoista kohdennetaan tukina ARA-asunnoille. Taloyhtiöille tukia on tarkoitus myöntää muun muassa sähköautojen latausinfran rakentamiseen, energia(korjaus)avustuksiin ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseen. Suomessa on yli 88 000 taloyhtiötä, joten kaikkien hankkeisiin tukieurot eivät tule riittämään. Nopeat syövät hitaat. VALTIOLLA ON ollut asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen maksullinen takausjärjestelmä vuodesta 2015 lähtien, ja takausvaltuus on ollut vuosittain 100 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa takauksen piiriin ei ole hyväksytty yhtään lainaa. Ohjelmansa mukaisesti hallituksen on syytä pikaisesti uudistaa takausjärjestelmä toimivaksi tukimalliksi korjausrahoituksen turvaamiseksi. TÄLLÄ VUOSIKYMMENELLÄ markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa asuvien määrä on lisääntynyt noin 40 prosenttia eli noin 250 000 ihmisellä. Tampereen väestöä vastaava määrä on saanut asunnon markkinaehtoisesta vuokra-asunnosta. Uusi hallitus valitsi viisaasti, kun se ei lähtenyt vuokrasääntelyn palauttamisen tielle, vaikka sellaisiakin haluja Säätytalon pöydissä taisi olla. Sääntelyn palauttaminen tai edes sen vakavasti otettava poliittinen pohdiskelu olisi tuhoisaa vuokra-asumiselle.

OSA 4/4

Aikaisemmin esitelty taloyhtiön check-lista > Lakiasiat ja yhtiön hallinto lehdessä 1/2019 > Sopimukset ja talous lehdessä 2/2019 > Taloyhtiön tekninen kunto lehdessä 3/2019

TALOYHTIÖN VIESTINTÄ Hallituksen jäsen ja etenkin puheenjohtaja hoitavat taloyhtiössä vastuullista ja laaja-alaista tehtävää. Kiinteistöliitto on koonnut hallitukselle työkaluksi tarkistuslistan, jonka avulla voit tarkistaa oman taloyhtiösi tilan sekä perehtyä hallituksen jäsenen kannalta tärkeisiin asioihin.

Asukkaille tiedottaminen Onko taloyhtiöllä suunnitelma asukasviestinnän hoitamiseksi? Saavatko asukkaat säännöllisesti tiedotteita taloyhtiön asioista? Onko asukkaille tiedotettu vastuunjakautumisesta taloyhtiön ja osakkaiden kesken (esim. Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukko)? Onko taloyhtiöllä omat kotisivut, Facebook- tai WhatsApp-ryhmä? Onko asukkaita ohjeistettu palovaroittimien hankinnasta/huollosta? Onko asukkaille jaettu ohjeet lattiakaivojen puhdistamisesta? Onko asukkaita ohjeistettu poistoilmaventtiilien puhdistamisesta? Taloyhtiön hallituksen tiedonsaanti ja tietopalvelut Saatko taloyhtiön hallituksen jäsenenä Suomen Kiinteistölehden? Tuleeko hallitukselle Kiinteistöliiton/-yhdistyksen jäsentiedote? Oletko hallituksen jäsenenä rekisteröitynyt jäsennumeroa käyttäen Kiinteistöliiton jäsensivuille? Tiedätkö, että hallituksen jäsenillä on oikeus käyttää Suomen Kiinteistöliiton ja kiinteistöyhdistyksen neuvontapalveluja? Onko hallituksella olemassa kouluttautumissuunnitelma ja kannustetaanko taloyhtiössä hallitusta asioiden oppimiseen? Oletko suorittanut Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen -verkkokurssin (HTHJ), joka on maksuton Kiinteistöliiton jäsentalojen hallituksille? Valitseehan taloyhtiösi hallitus yhtiön edustajan Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksen vuosikokoukseen?

Lopputulosten arviointi ja johtopäätökset Millaisia tuloksia tarkistuslistan läpikäyminen tuotti taloyhtiössäsi? Jos vastaukset painottuivat merkittävästi kyllä-vastauksiin, olette hyvässä tilanteessa. Mikäli ei-vastuksia oli monta, on syytä selvittää kyseiset kohdat yhdessä isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan kanssa. Yksi hyvä tapa on käydä tarkistuslista läpi yhdessä koko hallituksen kanssa ja käsitellä tarvittavat asiat hallituksen kokouksessa.

Kiinteistön ratkaisut energiansäästöön Poistoilman lämmön talteenotto Ilma-vesilämpöpumput Maalämpöpumput

Kuinka paljon sinun taloyhtiösi säästäisi vuodessa? Ota yhteyttä, niin lasketaan.

Lämpöpalvelu Sami Päijänen Oy p. 0440 775515 - Säynätsalo 11

”Monesti etua on siitä, että sovittelija tulee nimenomaan konfliktin ulkopuolelta.

Sovittelu on taloyhtiöiden vaihtoehto pitkille oikeudenkäynneille Käräjätuomari Topi Kilpeläinen työskentelee tällä hetkellä väistötilassa Jyväskylän oikeustalon sisäilmaongelmien vuoksi. Sisäilma- ja homeongelmat voivat olla kiistan aiheita myös taloyhtiöiden, osakkaiden ja asukkaiden välillä. Joskus kiistat muuttuvat riidoiksi ja tällöin oikeutta haetaan tuomioistuimesta. TEKSTI JA KUVAT: ESA LINNA

Topi Kilpeläinen on tehnyt sovittelutyötä yhdeksän vuoden ajan ja takanaan hänellä on noin puoli tuhatta sovittelutapausta. Pitkien ja kalliiden oikeustaisteluiden sijaan Kilpeläinen suosittelee taloyhtiöillekin sovittelua, joka on yleistä esimerkiksi huoltajuusriitojen selvittelyssä.

stressaa kaikkia osapuolia. Kun kaikki ovat tulleet kuulluksi ja ymmärretyksi, ruvetaan miettimään seuraavaa askelta. Se voi olla myös oikeudenkäynti, joka saattaa kestää vuosia ja maksaa kymmeniä tuhansia euroja. KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDESSA taloyhtiöriitoja ei ole kovin usein soviteltu. Kilpeläisellä on kokemusta alle kymmenestä tapauksesta. Yleisimmin sovitteluun päädytään sen jälkeen, kun osakas haastaa taloyhtiön oikeuteen. Tuomari voi tällöin ehdottaa sovittelua asian ratkaisemiseksi. – Osakas ei esimerkiksi ole tyytyväinen johonkin hallituksen päätökseen ja hän kokee epäoikeudenmukaisuutta, Kilpeläinen kertoo yleisestä sovitteluun päätymisen syystä taloyhtiöiden kanssa. – Sovittelut voivat koskea myös osakkaiden välisiä riitoja, jotka heijastuvat taloyhtiön hal-

SOVITTELUISSA KIISTOJEN osapuolet tapaavat käräjäoikeudessa yleensä lakimiestensä kanssa. Heidän lisäkseen paikalle tulee sovittelijana toimiva tuomari. Sovittelu kestää yleensä kahdesta tunnista kokonaiseen työpäivään. – Sovittelussa on tarkoitus keskustella ongelmasta ja sopia siitä, että miten asiat voisivat olla paremmin tulevaisuudessa, Kilpeläinen valaisee. – Tarkoituksena ei ole löytää sitä, että kumpi on enemmän oikeassa ja kumpi enemmän väärässä. Sovittelussa käsitellään ikävää konfliktia, joka

litukseen. Lisäksi meillä on ollut huoneiston hallintaanottoriitoja, häiritsevää elämää koskevia kiistoja ja häätöasioita, jotka koskevat niin ikään taloyhtiön hallitusta. SOVITTELUUN VOI hakea myös suoraan ilman oikeudenkäyntiä. – Meille pääsee sovitteluun erillisellä, vapaamuotoisella sovitteluhakemuksella, joka löytyy nettisivuiltamme. Sen voi kuka tahansa tehdä, esimerkiksi taloyhtiö tai osakas. Maksu on 260 euroa, joka on aika halpa hinta, Kilpeläinen neuvoo ja jatkaa: – Ensin kannattaa ottaa yhteyttä tuttuun lakimieheen. Aina on parempi, jos sovinto syntyy ennen sovittelua. MITÄ MUITA vaihtoehtoja sovittelulle sitten on, jos ei oteta oikeudenkäyntejä huomioon? – Monesti osapuolet ymmärtävät neuvotella aivan keskenään. Meille tulee käräjäoikeu-

ISÄNNÖITSIJÖIDENKIN KANNATTAA pyrkiä sovittelevaan työotteeseen, mutta jos ratkaisua ei synny, kehottaa Kilpeläinen tekemään sovitteluhakemuksen.

– Suosittelen ehdottomasti ottamaan yhteyttä ensiksi isännöitsijään, mutta jos konfliktissa joku osapuoli kokee epäluottamusta isännöitsijää kohtaan, silloin hän ei välttämättä ole oikea ihminen sovittelemaan. – Monesti etua on siitä, että sovittelija tulee nimenomaan konfliktin ulkopuolelta, Kilpeläinen pohtii. Esimerkkinä taloyhtiöön liittyvästä sovittelutapauksesta Kilpeläinen mainitsee vuosien takaisen kiistan kosteusvahingosta, jonka remontin alku viivästyi useita vuosia vahingon tapahtumisesta. Asuntoa ei pystytty käyttämään näiden vuosien aikana, koska omistaja ei suostunut taloyhtiön ehdotukseen korjaustavasta. Pahimmillaan kiistat voivat siis venyä vuosien mittaisiksi. Topi Kilpeläinen kehottaa taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä kuuntelemaan ja ymmärtämään. – Vaikka kiistan alussa on varmasti hankalaa ja kaikilla on varmasti kiirettä, niin yrittäkää kuunnella ja ymmärtää kaikkia osapuolia. Asiasta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta varsin usein on niin, että ihmiset kaipaavat nimenomaan sitä, että joku kuuntelee ja ymmärtää myös heidänkin näkökulmansa.

Sovitteluun hakeminen pähkinänkuoressa: •

• •

tiesitkö?

teen eskaloituneemmat konfliktit, joissa lakimiehet ovat mukana. Lakimiehetkään eivät siis ole saaneet sovintoa hierottua. Topi Kilpeläinen kuitenkin uskoo, että sovintoja tehdään niin paljon etukäteen, että käräjäoikeuteen tulevat tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Jos sovittelu ei auta, asian käsittely jatkuu oikeudenkäynnissä. – Meillä on sellainen havainto, että sovittelu auttaa. Sovinto saattaa syntyä sovittelun jälkeisen oikeudenkäynnin aikana. Lähes poikkeuksetta sovittelu helpottaa riitaa, vaikka sovintoa ei tulisikaan sovittelun aikana. Kilpeläinen on huomannut, että osapuolet alkavat ymmärtää toisiaan sovittelun aikana, jolloin he pääsevät ensimmäistä kertaa kunnolla kuulemaan vastapuolen näkökulman. Sovittelusta saatava palaute osapuolilta on Kilpeläisen mukaan ollut jopa 90 prosenttisesti positiivista. – Ihmiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä sovitteluun, myös silloin kun sovintoa ei tulisikaan.

•

Pyrkikää järjestämään rauhallinen neuvottelutilanne ja sopimaan kiista mahdollisimman pian etukäteen itsenäisesti tai lakimiehen kanssa. Kuunnelkaa toisianne ja yrittäkää ymmärtää kaikkia näkökulmia. Jos sovintoa ei synny, tehkää vapaamuotoinen hakemus käräjäoikeuteen: https:// oikeus.fi/karajaoikeudet/keski-suomenkarajaoikeus/fi/index/riita-asioidentuomioistuinsovittelu.html Jos asia on jo edennyt oikeuteen, on sieltä mahdollista siirtyä sovitteluun tuomarin suosituksella.

Kiinteistöliiton jäsenpalvelut

Kirjalliset lausunnot ja toimeksiannot

Myös Kiinteistöliitto Keski-Suomi tarjoaa sovittelua jäsenille

Jäsentaloyhtiöt voivat epäselvissä ja kiistanalaisissa asioissa pyytää kirjallista lausuntoa Kiinteistöliitolta. Kirjallisen lausunnon perusteella varsin usein saadaan asia ratkaistua ilman kallista, raskasta ja riskialtista oikeusprosessia. Kirjallinen lausunto on maksullinen jäsenpalvelu, joka hinnoitellaan työmäärän mukaan.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja auttaa jäsentaloyhtiön edustajia ja riidan toista osapuolta löytämään sovintoratkaisun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jäsenet ovat käyttäneet yhdistyksen sovitteluapua 2-4 kertaa vuodessa.

Yhteistyöllä parempaa asumista TEKSTI: MIA KORO-KANERVA, SUOMEN ISÄNNÖINTILIITTO RY:N TOIMITUSJOHTAJA

Isännöintiliiton jäseninä on 23 yhdistystä, joihin kuuluu yhteensä yli 1 600 isännöintialan ammattilaista. Oma yhdistys tarjoaa monelle ainutlaatuisen ammatillisen verkoston, jonka kanssa tavataan, opitaan uutta ja rentoudutaan. Liiton strategiatyö on käynnissä syksyn ja talven 2019 aikana ja sen myötä mietitään myös, miten paikallistoimijoita voitaisiin kannustaa monipuoliseen toimintaan ja miten yhteistyöllä voitaisiin saada uusia ideoita ja onnistumisia aikaan. Erilaisia esimerkkejä on jo nyt ollut eri puolella Suomea siitä, miten isännöitsijäyhdistykset tekevät aktiivista yhteistyötä alueensa kiinteistöyhdistyksen kanssa. Yhteistyö on ollut hedelmällistä. Yksi loistava esimerkki ovat paikallisen isännöitsijäyhdistyksen ja Kiinteistöliiton paikallisyhdistyksen järjestämät vuosittaiset Taloyhtiöpäivät, joita on tähän mennessä järjestetty ainakin Jyväskylässä ja Turussa. Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry on jo 30 kertaa järjestänyt vuosittaisen Kiinteistögolf-kisan yhdessä Kiinteistöliiton kanssa. Pirkanmaan Isännöitsijät ry on yhdes-

sä Kiinteistöliitto Pirkanmaan kanssa ollut vuosittain mukana yhteisellä osastolla kiinteistöalan tamperelaisissa messutapahtumissa, kuten ASTA Rakentaja -messuilla ja pari viimeistä vuotta Real Estate Expossa, jossa yhdistyksistä oli edustajat myös messujen ohjausryhmässä. Lisäksi HAI ry:llä on yhteistyöryhmä Kiinteistöliitto Uusimaan kanssa. Siihen kuuluvat yhdistysten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Ryhmän tarkoitus on keskustella taloyhtiöiden kipupisteistä, löytää hyviä käytäntöjä ja vaikuttaa niihin. Esillä ovat olleet esimerkiksi vakuutukset ja talvikunnossapito. Paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa on lisäksi sovittu työnjako, että isännöitsijäyhdistys toimittaa puhujia kouluun ja kiinteistöyhdistys kutsuu opiskelijoita tilaisuuksiinsa. Isännöintiliitto täyttää tänä vuonna 15 vuotta ja on nimennyt juhlavuotensa yhteistyön vuodeksi. Isännöintiliitolla on jo pari vuotta toiminut yhdistystyön kehittämistä miettivä työryhmä, johon kuuluu jäsenyhdistysten aktiiveja. Työryhmä on myös ideoinut, miten yhteistyö-

tä paikallisten kiinteistöyhdistysten kanssa voisi lisätä. Paikallisyhdistysten hallitukset voisivat esimerkiksi tavata silloin tällöin/pari kertaa vuodessa. Isännöitsijä- ja kiinteistöyhdistykset voisivat myös yhdistää voimiaan esimerkiksi kutsumalla ja tarjoamalla asiantuntijoitaan ristiin puhumaan toistensa koulutuksiin ja tilaisuuksiin.

Kannustan lämpimästi toteuttamaan jo olemassa olevia ja ideoimaan rohkeasti uusia ajatuksia, miten yhteistyötä voitaisiin tehdä entistä enemmän. Parasta olisi se, että voimia voitaisiin yhdistää niin, että koko alan osaaminen ja arvostus nousevat. Isännöintiliitolla ja Kiinteistöliitolla on yhteinen agenda: parempi asuminen.

Keski-Suomessa yhteistyö toimii Keski-Suomen Ammatti-Isännöitsijät ry:hyn kuuluu 110 isännöitsijää. Yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Hakala näkee, että paikallinen kiinteistöalan järjestöjen yhteistyö lisää osaamista niin taloyhtiöiden kuin isännöinninkin puolella. Yhdistys on tehnyt pitkään yhteistyötä Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen eli Kiinteistöliitto Keski-Suomen kanssa.

Yhteistyössä on suunniteltu kiinteistöalan ammattilaisten koulutuksia ja kahdesti järjestetty Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä. – Kun tieto ja osaaminen kasvaa, se sataa yhteiseen laariin. Molempien yhdistysten ja niiden jäsenten etu on, että taloyhtiöistä ja niiden kiinteistöistä osataan pitää hyvää huolta, Hakala toteaa.

TEEMANA TALOUS

ASIANTUNTIJALTA

KIRSI MARJAKOSKI, KTM, LIIKETALOUDEN LEHTORI, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

SISÄINEN VALVONTA TALOYHTIÖSSÄ TALOYHTIÖN TOIMINTA on asukkaidensa näköistä – niin hyvässä kuin pahassa. Asunto-osakkeiden omistajat ovat kirjava seurakunta toki ammatillisesti, mutta ennen kaikkea omine periaatteineen ja näkemyksineen siitä, kuinka yhteistä yhtiötä tulisi hoitaa. Monelle taloyhtiössä osallisuus on lähinnä kuukausittainen kulu vastikkeiden muodossa, jonka nousu saattaa johtaa hetkelliseen aktiivisuuspiikkiin. Suuri osa ei edes hahmota olevansa osakkeenomistajia yhtiössä, jonka toiminnalla on normaalit toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, mutta myös yritystoimintaan liittyvät riskit. Kun suomalaisten kotitalouksien omaisuus on pääsääntöisesti kiinni seinissä, onkin mielenkiintoista, miten moni osakas seuraa kyllä aktiivisesti pörssiyhtiöstä tihkuvaa taloudellista tietoa, mutta yleensä suurimman sijoituksensa, taloyhtiön, mapissa lojuva ja laahaava kirjanpito ei hikeä kirvoita.

TALOYHTIÖN HALLITUKSEEN on harvemmin suoranaista tunkua, samat nimet pyörivät pöytäkirjoissa pahimmillaan vuosikymmeniä. Hallitus tai pitkäaikainen isännöitsijä nauttivat taloyhtiössä lähtökohtaisesti korkeaa luottamusta. Tämä luo varsin hedelmällisen maaperän väärinkäytöksen riskille toki talon sisällä, mutta myös taloyhtiön isännöitsijän toimesta. Kun toisen osapuolen kiinnostus on vähäinen, ymmärrys heikko ja luottamus kova, ja toisella kyvyt ja tilaisuus kohtaavat, riski väärinkäytökselle ja sen toteuttamiselle syntyy. Pahimmillaan selvittelyyn menee enemmän rahaa kuin rikoshyöty on ollut, ja varoja saadaan harvoin takaisin. Päättävässä tai päätöstä valmistelevassa asemassa olevan henkilön väärinkäytös piiloutuu kuitenkin kavalluksen sijaan monesti taloudellisesti paljon merkittävämpiin asioihin kuten urakoiden kilpailutukseen. Sisäinen valvonta loistaa poissaolollaan.

”Reaaliaikainen sähköinen talousraportointi hallituksen jäsenille ilmentää hyvää taloyhtiön hoitoa.

MYYNTI-ILMOITUKSISSA NÄKEE mainittavan, kuinka asunto-osake on hyvin hoidetussa yhtiössä. Mitä tuolla hyvin hoidetulla sitten tarkoitetaan? Yhdelle riittää se, että yhteiset tilat ovat siistit, toiselle raportoinnin lakisääteisyyden täyttyminen. Valveutuneempi ostaja analysoi taloyhtiön taloudellista asemaa ja toiminnan kannattavuutta. Yhä enemmän taloyhtiön reaaliaikainen sähköinen talousraportointi hallituksen jäsenille ja kontrollit ilmentävät hyvää taloyhtiön hoitoa ja antavat yhtiöstä hyvin hoidetun kuvan. Tällä on usein ollut aktivoiva ja osallistava vaikutus, lisäten valvontaa.

TARKOITUKSENA EI ole leimata tai yleistää isännöintipalveluiden kenttää väärinkäytösten kultakaivokseksi, vaan nostaa valvonnan merkitystä luottamuksen rakentajana taloyhtiön osakkaiden ja isännöitsijän välille. Näissä hallituksen ja isännöitsijän välinen vastuunjako, informaation reaaliaikaisuus, avoimuus ja useamman silmäparin muodostama valvontaympäristö edesauttavat taloyhtiön strategisten, toiminnallisten, raportoinnin sekä vaatimustenmukaisten tavoitteiden saavuttamisessa, jolloin hyöty on molemminpuolinen.

TEEMANA TALOUS

Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen uskoo, että hyvällä viestinnällä ihmisiä saadaan innostumaan ympäristöllemme tärkeästä jätteiden lajittelusta.

Jätelaki kiristyy ympäristön hyväksi

TALOYHTIÖT VOIVAT SÄÄSTÄÄ RAHAA JÄTTEIDEN LAJITTELULLA EU:n jätedirektiivi laajentaa biojätteiden lajitteluvelvollisuuden jatkossa kaikkiin yli 10 000 asukkaan taajamiin. Myös muovinkeräysastiat tulevat pakolliseksi suurimmalle osalle taloyhtiöistä. TEKSTI: TITTA AIRO, KUVAT: VILLE KETO

Kesällä 2018 voimaan tullut EU:n jätedirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteidensä kierrätystä. Tämän seurauksena kaikki yli 10 000 asukkaan taajamat joutuvat jatkossa lajittelemaan biojätteensä. Jyväskyläs-

sä direktiivi ei tältä osin tuo mukanaan käytännön muutoksia. Jyväskyläläiset ja lähikuntienkin asukkaat ovat lajitelleet biojätteensä kaikilla kiinteistöillä jo yli kaksikymmentä vuotta joko erilliseen biojäteastiaan tai omaan

kompostoriin, sen jälkeen kun biojätteiden lajitteluvelvollisuus otettiin käyttöön vuonna 1996. Tutkimuksesta riippuen jyväskyläläisten sekajätteen joukossa on biojätettä kuitenkin vielä 20– 25 prosenttia, joten petratta-

vaakin vielä on. Lajitteluvelvoitteen ansiosta biojätteen osuutta on kuitenkin saatu vähennettyä yli puolet. Lopun biojätteen karsiminen sekajätteen joukosta voi olla vaikeaa, sillä kaikkia ihmisiä ei ehkä koskaan saada in-

Kun biojäte saadaan pois sekajätteestä, säästetään sekä luontoa että rahaa, muistuttaa jäteyhtiö Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen.

nostumaan jätteiden lajittelusta, sanoo jäteyhtiö Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen. – Kesällä 2020 voimaan tuleva jätelaki, joka perustuu EU:n jätedirektiiviin, velvoittaa lajittelemaan biojätteet, mutta tätä on vaikea valvoa, eikä ketään voida sen vuoksi pakottaa lajittelemaan. Onneksi yhä useampi on kuitenkin huolissaan ympäristöstään ja koko ajan mennään parempaan suuntaan, Martikainen uskoo. Taloyhtiön näkökulmasta EU:n jätedirektiivi on hyvä asia, sillä painavan sekajätteen kuljetus jätekeskukseen ja sieltä edelleen Tampereelle poltettavaksi jätevoimalaan on aina taloyhtiölle kalleinta. Mitä vähemmän biojätettä siis päätyy sekajätteen joukkoon, sitä edullisemmaksi jätteen käsittely tu-

lee taloyhtiölle. Kaikki lajiteltu biojäte pystytään Martikaisen mukaan hyödyntämään täysimääräisesti Mustankorkealla. Biojätteestä tehdään liikennepolttoaineena käytettävää biokaasua sekä multatuotteita ja

muoville omat keräysastiat. Jätehuoltoviranomainen, Jyväskylän seudun jätelautakunta, on päätymässä Martikaisen mukaan siihen, että ensi keväänä voimaanastuvissa päivitetyissä jätehuoltomääräyksissä vel-

”Mitä vähemmän biojätettä siis päätyy sekajätteen joukkoon, sitä edullisemmaksi jätteen käsittely tulee taloyhtiölle. lannoitevalmisteita. – Kun biojäte saadaan pois sekajätteestä, säästetään sekä luontoa että rahaa, Martikainen muistuttaa. EU:n jätedirektiivi velvoittaa kiinteistöjä hankkimaan myös

voitetaan direktiivin mukaisesti vähintään viiden huoneiston kiinteistöt hankkimaan myös muovinkeräysastiat. Tätä tulee edellyttämään myös EU:n jä tedirektiiviin perustuva jätelain uudistus ensi kesänä.

– Siirtymäaika ei ole vielä tiedossa, mutta lain ja uusien jätehuoltomääräysten voimaantultua kiinteistöillä on yleensä vähintään vuosi aikaa hankkia muovienkeräysastiat, Martikainen arvelee. Martikaisen mukaan myös pienkiinteistöille tarkoitetuille ekopisteille lisätään muovinkeräysastioita. Muovinkeräyksestä ei Martikaisen mukaan todennäköisesti tule taloyhtiöille lisäkustannuksia. – Itseasiassa muovinkeräysastian tyhjentäminen on edullisempaa kuin sekajäteastioiden. Ja kun sekajäteastioista vähennetään yksi ja tilalle tuodaan muovinkeräysastia, niin kustannukset todennäköisesti laskevat, Martikainen sanoo. Martikainen muistuttaa, että muovinkeräysvelvoite koskee vain pakkausmuovia. Jätteiden

lajittelijalle ei ole kuitenkaan läheskään aina selvää, mikä lasketaan pakkausmuoviksi. – Esimerkiksi pakasterasia on muovia, mutta se ei ole pak kausmuovia. Sen ympärillä oleva mahdollinen suojamuovi sen sijaan on. Voi olla, että pakasterasiakin olisi keräykseen sopivaa muovia, mutta sen tuottajalta ei ole kerätty varoja tuotteen käsittelykustannuksiin. Pakkausmuovin tuottaja taas on maksanut siitä, että muovi kierrätetään aikanaan, Martikainen kertoo. Tällä hetkellä Suomessa kaikki kierrätetty pakkausmuovi viedään Fortumin muovijalostamoon Riihimäelle. Siellä muovilaadut erotetaan toisistaan ja pestään. Sen jälkeen niistä tehdään muovituotteiden raaka-ainetta, josta puolestaan tehdään uusia muovivalmisteita. Jyväskylässä muovinkeräyk-

sestä on jo hyviä kokemuksia, sillä 220 kerrostalokiinteistöä lähti vapaaehtoisesti mukaan muovijätteenkeräys-pilottiin jo vuonna 2018. Martikaisen mukaan kokeilu on sujunut hyvin ja talteen kerätty muovi on ollut laadultaan hyvää. EU-direktiivin tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään puolet vuoteen 2020 mennessä, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Muoville, puulle ja kartongille on lisäksi asetettu omat tavoitteensa. Kuinka todennäköisesti EU-direktiiviin tavoitteet pystytään täyttämään? – Se miten hyvin pääsemme tavoitteisiin, on kiinni siitä, miten hyvin ihmiset lajittelevat omat jätteensä. Infrasta tai tekniikasta se ei ole kiinni, Martikainen sanoo.

Biojätteestä tehdään liikennepolttoaineena käytettävää biokaasua sekä multatuotteita ja lannoitevalmisteita.

ASIANTUNTIJALTA

JOUNI JÄRVINEN, ENERGIA-ASIANTUNTIJA, SOLARTUKKU OY

KIINTEISTÖN ENERGIA JA TULEVAISUUS LÄMMITYSKAUSI ALKOI, kuten joka vuosi. Onko kiinteistönne teknisessä tilassa kaikki kunnossa, tekniikka säädetty ja huollettu, niin voidaan huolettomina odotella pakkasia? RAKENNUKSET KULUTTAVAT Suomen energiasta 40 prosenttia. Se miten kulutusta seurataan, vaikuttaa suoraan kiinteistön energiataseeseen. Lämmitysjärjestelmästä riippumatta voidaan ilmanvaihdon ja lämmitysverkoston säädöillä saada merkittäviä säästöjä ilman suuria investointeja. Mutta on myös muita keinoja pienentää kiinteistön energian kulutusta ja hiilijalanjälkeä. SUURIA YRITYKSIÄ velvoitetaan tekemään energiakatselmus. Katselmuksessa tarkastellaan yrityksen energian kulutusta ja mahdollisesti niistä saatavia säästöjä sekä mahdollisuutta pienentää päästöjä. Vastaava pienimuotoisempi tarkastelu, ”energiakatsastus”, on mahdollista tehdä kaikille kiinteistöille. JO NYT säästöjä energiankulutuksesta saadaan säädöillä ja huolloilla sekä ottamalla käyttöön uutta talotekniikkaa, joka seuraa kiinteistössä tapahtuvaa toimintaa. Tekniikkaa käytetään jo julkisessa ja liikerakentamisessa. Kiinteistöön asennetut tunnistimet ohjaavat valoja ja tilojen lämpötilaa käytön mukaan. Ilmanvaihto seuraa muun muassa tilojen CO2 -tasoa ja käyttäjien määriä. Uudet kiinteistöt varustetaan näillä tekniikoilla ja niiden energiatehokkuus on huippuluokkaa. USEIN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ kiinteistön sähkönkulutus on suhteellisesti pientä ja siitä ei uskota saatavan säästöjä. Näinhän asia ei ole. Vanhat IV-koneet, puhaltimet ja pumput kuluttavat sähköä tuhansia kilowattitunteja enemmän kuin uudet. Käytännössä pelkät poistopuhaltimet ilman lämmöntalteenottoa puhaltavat lämmönjakohuoneeseen tuodusta lämpöenergiasta 30–40 prosenttia suoraan ulos.

KESKUSTELU ILMASTONMUUTOKSESTA on lisännyt keskustelua päästöttömästä energiatuotannosta. YHTENÄ VAIHTOEHTONA yksittäisille kiinteistöille on aurinkoenergian hyödyntäminen. Aurinkoenergiaa on hyödynnetty jo vuosia ja viime aikoina sen kannattavuus on parantunut laitteiden hintojen laskun myötä. Parhainta kannattavuus on kohteissa, jotka pystyvät kuluttamaan kaiken tuotetun sähkön itse. Sähkön myynti sähköyhtiöille on mahdollista, mutta ei taloudellisesti kovin kannattavaa. Tulokset riippuvat laitteiston oikeasta mitoituksesta suhteessa kiinteistön kulutukseen. Tuotetun sähkön jakaminen osakkaille törmää toistaiseksi lakipykäliin, mutta toivottavasti tähän on tulossa parannuksia lähivuosina. MARKKINOILLA OLEVAT sähkövarastot ovat muutamista uuteen akkuteknologiaan perustuvia varastoja, joiden käyttöikä on 15–20 vuotta ja kapasiteetti kilowateista kymmeniin kilowatteihin. Tätä kehitystyötä on edistänyt autoteollisuus. Sähkövarastot yleistyvät Euroopassa, mutta sähkön hinta sanelee vielä niiden kannattavuuden. Suomessa sähköenergian hinta on vielä alhainen, jotta takaisinmaksuaika sähkövarastolle saataisiin kohtuulliseksi. Sähkön hinta on kuitenkin noussut ja nousu jatkuu. TULEVAISUUDESSA ÄLYKKÄÄT sähköverkot, kysyntäjoustot, kulutuksen ohjaus, sähköautojen akut ja kiinteistökohtaiset sähkövarastot ovat osa kiinteistöjen energiataloutta. Niiden avulla taloyhtiötkin voivat päästä tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen sähkön kulutukseen. OMAVARAISUUTTA LISÄÄ huomattavasti sähkövarasto ja siihen liitetty aurinkovoimala, kun varastoidaan päivällä tuotettua sähköä ja kulutetaan sitä yöllä.

”Toimiva automatiikka, turvalliset ulkoalueet sekä edustava ja viihtyisä ympäristö. Sen me osaamme”

Turvallinen ja viihtyisä ympäristö on meille kunnia-asia Etsitkö kiinteistöpalveluillesi uutta kumppania? Meille RTK-Palvelussa toimiva taloautomatiikka, turvalliset ulkoalueet sekä edustava ja viihtyisä ympäristö on ydinosaamista. Sen me osaamme. Olemme palvelleet kiinteistöhuollossa ja siivouksessa jo yli 40 vuoden ajan. Vastuullamme on asiakkaidemme kiinteistöt, joiden kunto on meille kunnia-asia. Kiinnostuitko palveluistamme? Tulen kertomaan mielelläni niistä lisää.

Hannu Ojala Tomi Purho Yksikönpäällikkö Myyntipäällikkö RTK-Palvelu Oy Puh. 029 029 3901 5275 Email: Email. hannu.ojala@rtkpalvelu.fi tomi.purho@rtkpalvelu.fi Mietitkö palveluiden ulkoistamista vaiko etsitkö kiinteistöpalveluillesi uutta kumppania? Tavoitteenamme on ottaa kokonaisvastuu asiakkaamme tukipalveluista, jotka ovat meille ydinliiketoimintaamme ja siten kaiken keskiössä. Asiakkaillemme tämä välittyy selkeinä kustannussäästöinä, joustavuutena ja jatkuvasti kehittyvänä palveluna.

RTK-Palvelu Oy I Onkapannu 2 I 40700 Jyväskylä asiakaspalvelu.jyvaskyla@rtkpalvelu.fi I 029 029 3900 21

lyhyesti VAHINKOASIANTUNTIJAPALVELUT SANEERAUKSEN KOSTEUDENHALLINTA ERIKOISYKSIKKÖ KORJAUSRAKENTAMINEN

Korjauksia Keski-Suomen indeksitalovertailuun Keski-Suomen Kiinteistöviestissä 3/2019 Keski-Suomen indeksitalovertailun tuloksissa (s. 26–29) Jyväskylän ja Vaajakosken jätehuollon kustannuksissa oli virhe. Jätehuollon kustannukset niiden indeksitaloissa eivät olleet 0,122 euroa vaan 0,107 euroa asuinneliömetriltä kuukaudessa. Siten niiden jätehuollon kustannukset eivät nousseet vuoden aikana 30 prosenttia vaan 13,7 prosenttia.

PALVELUKSESSANNE!

TOIMISTO 020 110 7400 | www.staari.fi

Indeksitalovertailussa oli jäänyt huomioimatta elokuun 2019 alussa voimaan tullut Keuruun kaukolämmön hinnan muutos. Kun se huomioidaan, Keuruulla kaukolämmön kustannukset eivät olleet 1,731 euroa vaan 1,677 euroa asuinneliömetriltä kuukaudessa. Siten Keuruu olikin vasta kolmanneksi kallein Laukaan ja Vaajakosken jälkeen.

020STAARIN 110 7410AMMATTILAISET | www.staari.fi OLEPäivystys HUOLETTA, TURVAAVAT SELUSTASI!

Staari on Keski-Suomen alueella toimiva vahinkosaneeraukseen erikoistunut yritys. Vahinkosaneerauksen lisäksi kartoitamme, kuivaamme ja korjaamme kohteita yli 30:n ammattilaisemme voimin. Yhteistyökumppaneitamme ovat mm. taloyhtiöt ja vakuutusyhtiöt.

PALVELUMME:

• Vahinkokartoitukset • Rakenteiden kuivaustyöt / kosteusmittaukset • JVT-työt (=jälkivahinkojen torjunta) • Vahinkosaneeraus • Asbestipurkutyöt • Korjausrakentaminen • Uudiskohteiden kosteudenhallinta • Kalma-asuntojen saneeraus

Jämsä sijoittui hyvin valtakunnallisessa vertailussa Kiinteistöliiton syyskuussa julkistetun valtakunnallisen Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen.

Staarin vahinkopäivystys 24/7 numerosta 020 110 7410 Olli Konttinen

Keski-Suomesta mukana selvityksessä oli Jyväskylä ja nyt ensimmäistä kertaa myös Jämsä. Jyväskylässä kustannukset olivat yhteensä 2,85 euroa ja Jämsässä 2,46 euroa asuinneliömetriltä kuukaudessa. Kaikkien 59 tarkastellun kunnan joukossa Jämsä oli yhdeksänneksi edullisin. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Jyväskylä on kolmanneksi kallein Helsingin ja Turun jälkeen.

Vahinkokartoittaja 020 110 7403 olli.konttinen@staari.fi

Mikko lsohanni

Perttu Silvennoinen

Työnjohtaja/ JKL Työnjohtaja/ ÄKI 020 110 7409 020110 7408 mikko.isohanni@staari.fi perttu.silvennoinen@staari.fi

Lakineuvontaa 15.1. toimistollamme Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen on tavattavissa ajan varanneille toimistollamme Jyväskylässä

keskiviikkona 15.1.2020 klo 13.00–15.00.

Tietosuojavaltuutetulta ohjeistus taloyhtiöille Tietosuojavaltuutettu on julkaissut ohjeistuksen henkilötietojen käsittelystä taloyhtiöissä. Ohjeistukseen on koottu vastauksia tyypillisimpiin taloyhtiön tietosuojaa koskeviin kysymyksiin. Kiinteistöliiton ja Isännöinti-

Jäsenkiinteistön edustaja voi varata maksuttoman 20 minuutin neuvonta-ajan numerostamme 045 110 6333.

liiton aiemmat tulkinnat ovat linjassa tietosuojavaltuutetun tuoreen ohjeistuksen kanssa. Tietosuojavaltuuteun ohjeistus löytyy osoitteesta https://tietosuoja.fi/usein-kysyttya-taloyhtiot

Aikoja on rajoitetusti ja ne täytetään varausjärjestyksessä.

lyhyesti 0

02 11.11.2 kerran n a v a ! a Seur än taas Nähdä

Alle puolet 30-vuotiaista asuu omistusasunnossa Tilastokeskuksen mukaan omistusasuminen on vähentynyt kaikissa nuorissa ikäluokissa, mutta erityisesti 30–34-vuotiaiden keskuudessa. Kun vielä kymmenen vuotta sitten sellaisista asuntokunnista 58 prosenttia asui omistusasunnossa, viime vuoden lopussa enää alle puolet. Kaikista

asuntokunnista 63 prosenttia asui omistus-asunnoissa vuoden 2018 lopussa. Vuokra-asuminen onkin yleistynyt erityisesti alle 40-vuotiaiden keskuudessa. Suhteellisesti eniten on kasvanut asuminen vapaarahoitteisissa eli ilman valtion tukea rakennetuissa vuokra-asunnoissa.

Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä 5.11.2019

Vahvasti paikallinen tapahtuma Keski-Suomen taloyhtiöille Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä keräsi taas suuren joukon taloyhtiöiden päättäjiä, asiantuntijoita ja palveluntarjoajia Jyväskylän Paviljonkiin 5.11. Tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Näytteilleasettajia oli 74, lähinnä yrityksiä, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita keskisuomalaisille taloyhtiöille, mutta myös järjestöjä, kuten Sisäilmayhdistys ry, Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta ry ja Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry. Maanmittauslaitos esitteli omalla osastollaan huoneistotietojärjestelmää, jonka myötä paperiset asunto-osakekirjat katoavat lähivuosina. Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä on yksi maan suurimmis-

Tuki sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseen jatkuu Maan hallitus on päättänyt jatkaa sähköautojen kotilatauksen mahdollistavaa tukea. Se on tarkoitettu taloyhtiöille ja muille asuinrakennuksia omistaville yhteisöille. Tälläkin hetkellä käytössä olevaa tukea voi hakea latauspisteiden edellyttämiin muutoksiin rakennusten

sähköjärjestelmissä. Tukea voi saada enimmillään 35 prosenttia niin suunnitteluun, toteutukseen kuin latauslaitteisiinkin. Tänä vuonna tukiin varattu määräraha on ollut 1,5 miljoonaa euroa. Vuosina 2020 ja 2021 määräraha on 5,5 miljoonaa euroa.

ta nimenomaan taloyhtiöille suunnatuista tapahtumista. Sen järjestävät yhteistyössä Keski-Suomen Ammatti-isännöitsijät ry ja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistykset ovat halunneet tarjota maksuttoman, vahvasti paikallisen tapahtuman, jossa taloyhtiöiden päättäjät, asiantuntijat ja palveluntarjoajat voivat kohdata. Tapahtuma sai tänäkin vuonna kiitosta erityisesti monipuolisuudestaan ja hyvistä järjestelyistä. Vierailta ja näytteilleasettajilta on kerätty palautetta, jonka avulla tapahtumaa kehitetään jatkossa. Ensi vuonna Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä järjestetään 11.11.2020.

Taloyhtiöille suunnitteilla energia-avustuksia Asunnon korjaamiseen energiatehokkaammaksi suunnitellaan uutta avustusta, kertoo ympäristöministeriö. Tavoitteena on vähentää asumisen ilmastopäästöjä. Asetusluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Avustusta voisivat hakea kerros- ja rivitaloyhtiöt, omakoti- ja paritalojen omistajat sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt,

joille myönnetään perusparannuskorkotukilainaa. Avustuksen määrä olisi enintään 20 prosenttia korjaustyön arvonlisäverottomista kustannuksista. Korjaustöitä voisivat olla esimerkiksi rakennuksen eristysten parantaminen, aurinkopaneelien asentaminen tai öljylämmityksestä luopuminen. Yhteensä rahaa olisi jaossa 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022.

Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia antoi lakineuvontaa Kiinteistöliitto Keski-Suomen osastolla.

Vaihtelevia säitä ei tarvitse tuoda sisälle!

Graffitien poistot • Julkisivupesut puh. 0400 973 423 jouni.saajamaa@gracon.fi www.gracon.fi

Vaihtelevat säät säät vaikuttavat vaikuttavat mattojen mattojen vaihtoväliin vaihtoväliin Vaihtelevat

- onhan taloyhtiösi mattopalvelu optimoitu käyttöön sopivaksi?

Asiakkaanamme Asiakkaanamme voit voit muuttaa muuttaa mattojen mattojen vaihtoväliä vaihtoväliä vaikka jokaiseen sesonkiin vaikka jokaiseen sesonkiin sopivaksi. sopivaksi. Oikea mattoratkaisu mattoratkaisu oikealla oikealla vaihtovälillä vaihtovälillä mahdollistaa mahdollistaa Oikea huomattavat huomattavat säästöt säästöt siivouskustannuksissa siivouskustannuksissa ja ja luo luo viihtyisyyttä taloyhtiöihin. viihtyisyyttä taloyhtiöihin.

Mattilanniemi 6-8

Kiinnostuitko? Kiinnostuitko? Lue Lue lisää lisää ja ja ota ota yhteyttä! yhteyttä!

010 759 2499

www.lindstromgroup.com/fi p. 020 111 600 www.lindstromgroup.com/fi www.lindstromgroup.com/fi p.p.020 020111 111600 6363

Taloyhtiönne arjesta.

Isännöinti ja vuokravälitys

Paikallisesti, kahdeksalla paikkakunnalla

Yli 200 ammattilaista

40 vuoden kokemuksella

Jyväskylässä uudessa osoitteessa: Vapaaherrankatu tervetuloa! Vapaaherrantie 2,2,tervetuloa!

Pyydä tarjous • 0207 488 360 • kiinteistotahkola.fi

Lankapuhelin 8,21 snt/puh. + 6,90 snt/min (alv 24%) Matkapuhelin 8,21 snt/puh. + 14,90 snt/min (alv 24%)

Huolehdimme.

OIKEUSTAPAUKSIA 2019

Reklamaatio urakoitsijalle 24.10.2019 Korkein oikeus, dnro S2018/377 Lainvoimainen Asunto-osakeyhtiön rakennuksessa oli havaittu vesivahinko 27.12.2012. Yhtiön oli esittänyt 8.3.2013 pidetyssä katselmuksessa, että vahinko liittyi aikaisemmassa korjausurakassa virheellisesti tehtyyn putkiliitokseen, ja ilmoittanut urakoitsijalle ja putkityön tehneelle aliurakoitsijalle esittävänsä mahdolliset korvausvaatiuksensa myöhemmin. Yhtiö oli vaatinut vahingonkorvausta osapuolten neuvottelussa 29.4.2014 aliurakoitsijalta. Yhtiö oli esittänyt korvausvaatimuksen urakoitsijalle vasta 30.3.2015. Urakoitsijan mukaan yhtiö oli menettänyt oikeuden vaatia vahingonkorvausta urakoitsijalta, koska se ei ollut ajoissa ilmoittanut väitetystä vir-

heestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan urakoitsijalle. Korkeimman oikeuden mukaan asunto-osakeyhtiö oli katselmuksessa tekemällään ilmoituksella täyttänyt ajoissa reklamaatiovelvollisuutensa. Kokonaisuutena arvioiden yhtiön menettelyn ei voitu arvioida olleen sellaista, että urakoitsija olisi voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että yhtiö olisi luopunut suoritusvirheeseen perustuvista vaatimuksistaan. Asunto-osakeyhtiö ei ollut menettänyt oikeuttaan vaatia vahingonkorvausta. Hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden välituomio kumottiin.

”Vahinko liittyi aikaisemmassa korjausurakassa virheellisesti tehtyyn putkiliitokseen.

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestysmääräyksen tulkinta hissiremontin kustannusten kattamisesta 14.5.2019 Helsingin HO, nro 596, dnro S 17/977 Vailla lainvoimaa 14.5.2019 Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan hoitovastikekerroin oli autotallien osalta 0,4, kun taas rahoitus- eli pääomavastike oli yhtä suuri osakkeita kohdin myös autotallien osalta. Tapaus koski asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestysmääräyksen tulkintaa ja sitä, tulisiko hissiremontin kustannukset kattaa hoitovastikkeella vai pääomavastikkeella. Yhtiö oli päättänyt hissiremontin kustannusten kattamisesta pääomavastikkeella. Autotallin omistava osakas A vaati käräjäja hovioikeudessa, että oikeus julistaa yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi ja vahvistaa autotallipaikkojen rahoitusosuuden suuruuden määräytyvän kerrointa 0,4 käyttäen verrattuna asuinhuoneistojen rahoitusosuuteen. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johto-

päätöksen asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 3 §:n 2 momentin olettamasäännöksen soveltamisesta sekä siitä, että kysymyksessä on asunto-osakeyhtiön kokoon nähden suuri sekä tekniseltä ja taloudelliselta kannalta laaja peruskorjaus, minkä vuoksi remontin kustannukset tulee kattaa pääomavastikeperusteella. Hovioikeus katsoi, että yhtiöjärjestys ei ole tulkinnanvarainen siltä osin kuin siinä on määrätty, että autotalleista on suoritettava jyvittämätöntä rahoitusvastiketta. Hovioikeus katsoi, että A on voinut jo osakkeet hankkiessaan ennakoida, että hänellä on osakkaana velvollisuus osallistua yhtiön tarpeellisista kunnossapitotöistä aiheutuviin kustannuksiin maksamalla rahoitusvastiketta yhtiöjärjestyksessä säädetyin perustein. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.

Lisää tuoreita kiinteistöalan oikeustapauksia Kiinteistöliiton jäsensivuilla osoitteessa: www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut/laki/oikeustapaukset

”Yhtiö oli päättänyt hissiremontin kustannusten kattamisesta pääomavastikkeella.

TEEMANA TALOUS

ASIANTUNTIJALTA

TONI RAMU, AUKTORISOITU TILINTARKASTAJA, HT, KPMG OY AB

TILINTARKASTAJAN ROOLI ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ OMA ASUNTO on usein elämän suurin yksittäinen sijoitus. Asunto on toki muutakin kuin sijoitus, mutta usein se on kuitenkin yksittäisen ihmisen merkittävin omaisuuserä ja elämän suurin hankinta. Siksi jokaisen meistä tulisi olla kiinnostuneita siitä, kuinka oman taloyhtiön asioita hoidetaan ja mitä tilinpäätöksessä esiintyvät luvut kertovat yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja asemasta. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TILINTARKASTUS käsittää kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastuksen. Suoritettu tilintarkastus antaa omalta osaltaan varmuutta osakkeenomistajalle siitä, että yhtiön asioita on hoidettu asianmukaisesti. Toisaalta hallituksen jäsen saa varmuutta siitä, että hallitus on toiminut asianmukaisesti yhtiön päätöksentekoa ohjaavien lakien puitteissa.

pitoon ja tuotot sekä kulut on jaksotettu oikeille tilikausille. TILINPÄÄTÖS JA toimintakertomus sisältävät myös paljon muuta tietoa yhtiöstä ja sen tilanteesta kuin pelkästään päättyneen tilikauden kirjanpidon luvut. Niissä on esitettävä muun muassa yhtiötä koskevat vastuut, rasitteet, olennaiset riita-asiat ja muut velvoitteet. Tilintarkastajan tehtävänä on varmistaa, että tilinpäätöksessä esitetyt tiedot ovat oikein, tilinpäätöksen laatimista ohjaavien lakien velvoittamat asiat tulevat asianmukaisesti esitettyä sekä se, että ne antavat oikean ja riittävän kuvan yhtiön tilanteesta. OIKEAN JA riittävän kuvan määritelmän osalta tilinpäätöksen laatijan ja allekirjoittajien olisi hyvä miettiä, mitkä tahot käyttävät tilinpäätösinformaatiota. Näitä ovat lähtökohtaisesti ainakin asunto-osakeyhtiön nykyiset osakkeenomistajat, tulevat omistajat, verottaja ja mahdollisesti pankit. Yhtiön asioista kiinnostuneella nykyisellä osakkeenomistajalla tai hallituksen jäsenellä saattaa olla riittävästi tietoa yhtiön tilanteesta ilman asianmukaista tilinpäätöstäkin ja verottajankin rooli asunto-osakeyhtiöiden maailmassa on rajallinen. Tulevan osakkeenomistajan osalta tilanne on toinen. Hän saattaa käyttää tilinpäätösinformaatiota hyödykseen tehdessään päätöstä elämänsä merkittävimmästä sijoituksesta.

”Tilintarkastaja tarkastaa yhtiön tilinpäätöksen ja varmistaa, että se antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

YLEISIMMIN LAKISÄÄTEINEN tilintarkastus tulee pakolliseksi, kun yhtiön rakennuksissa on yli 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa tai tilanteessa, jossa yhtiöjärjestyksessä määrätään erikseen tilintarkastajasta. Yhtiökokous voi toki valita tilintarkastajan, vaikka siihen ei olisikaan lakisääteistä pakkoa. TILINTARKASTAJA TARKASTAA yhtiön tilinpäätöksen ja varmistaa, että se antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jotta tästä voidaan varmistua, tilintarkastajan on käytävä läpi yhtiön kirjanpitoa ja varmistettava, että tilinpäätöksen luvut perustuvat asianmukaisesti hoidettuun kirjan-

MONI SUOMALAINEN tekee arvokasta työtä asunto-osakeyhtiön hallituksessa. Usein hal-

ASIANTUNTIJALTA

JUHO JÄRVINEN, TALOUS- JA VEROASIANTUNTIJA, KIINTEISTÖLIITTO

lituksen jäsen toimii tässä tehtävässä maallikkona. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asunto-osakeyhtiön hallituksella ja hallituksen jäsenillä olisi vastuuta tekemisistään ja tekemättömistä päätöksistä. Hallituksen vastuulla on esimerkiksi huolehtia hallinnon, kirjanpidon sekä varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Isännöitsijä puolestaan vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Edellä mainitut asiat nousevat esiin myös lakisääteisessä tilintarkastuksessa. YHTIÖKOKOUS, HALLITUS tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle taholle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Tilintarkastajan tehtävänä onkin käydä läpi hallinnon tarkastuksen yhteydessä, että yhtiön päätöksenteko on ollut lainmukaista ja osakkaita on kohdeltu yhtiöoikeudellisessa mielessä yhdenvertaisesti. OSAKKAIDEN YHDENVERTAISUUS nousee usein myös esiin vastikkeiden, laina- ja hankeosuuksien tarkastuksen yhteydessä. Asunto-osakeyhtiössä on usein eri tarkoituksiin perittyjä vastikkeita. Vastikkeiden osalta on oltava tarkkana, etteivät eri tarkoituksiin perityt vastikkeet mene sekaisin ja että niillä katetaan vain menoja, joita varten niitä on peritty. Lisäksi on huomioitava, että vastikeperusteet ovat yhtiöjärjestyksen mukaisia ja mahdolliset osakekohtaiset jyvityskertoimet on huomioitu. Sama periaate koskee myös laina- ja hankeosuuksia. Jotta osakkaiden yhdenvertaisuus voidaan näiden osalta varmentaa, yhtiön vastuulla on asianmukaisten ja ajantasaisten laskelmien laatiminen. Tilintarkastaja on aina osakkeenomistajien valitsema. Yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään on varmistaa, että yksittäisen osakkeenomistajan yhdenvertaisuutta ei ole loukattu.

OHJEITA TALOUSARVION LAADINTAAN VUODELLE 2020 TALOUSARVION HUOLELLINEN laadinta on taloyhtiön taloudenhoidon kannalta ehkäpä tärkein yksittäinen laskelma. Talousarvio on taloyhtiön toimintasuunnitelma kyseiselle tilikaudelle. Sen perusteella yhtiö arvioi tilikaudelle kohdistuvien kustannusten määrän ja mitoittavat taloyhtiön rahoituksen, ennen muuta vastikkeet, kattamaan nämä kulut. TALOUSARVION LAADINNAN lähtökohtana tulee aina olla edellisen tilikauden toteutuneet kustannukset, mutta siinä on huomioitava myös odotettavissa olevat muutokset. Talousarvion laadinnassa ja vastikkeita määriteltäessä on myös huomioitava siirtyvä vastikeali- tai ylijäämä eli onko tähän asti kerätty vastikkeita riittävästi vaiko liian vähän. Hoitokulujen kasvu tulee näillä näkymin olemaan maltillista vuonna 2020, mutta paikkakuntakohtaiset erot voivat olla suuria. Mikäli taloyhtiöllä on suunnitteilla korjauksia kannattaa niiden osalta tarkistaa saatavilla olevat avustukset vuoden 2020 osalta. Vuodelle 2020 valtiontaloudesta tulevat veronkorotuspaineet ovat maltillisia.

LÄMMITYS VIE selkeästi suurimman osuuden hoitokuluista, lämmitystavasta riippuen karkeasti noin neljänneksen. Lämmityskuluja arvioitaessa on huomioitava edellisen vuoden lämmitystarve ja mitoitettava kulut normaalin vuoden mukaisesti. Vuosi 2019 on muodostumassa Keski-Suomessa edellisvuosien kaltaiseksi, mutta jonkin verran pitkän ajan keskiarvoa lämpimämmäksi Paikallisen lämpöyhtiön taksamuutokset on syytä tarkistaa viimeistään vuoden vaihteessa samoin kuin oman kunnan veden hintojen mahdolliset muutokset sekä marraskuussa julkistettavat kiinteistöveroprosentit. VALTION VUODEN 2020 budjetissa ei ollut sähkön verotukseen liittyviä muutoksia. Markkinahintojen sekä siirtohintojen kehitys ratkaisevat lopullisen hintakehityksen. Talousarvioita vuodelle 2020 laadittaessa on syytä varata kiinteistösähköön hieman vuonna 2019 toteutunutta määrää enemmän. Jos yhtiön lämmityksessä lämpöpumpuilla on merkittävä osa, niiden sähkönkäyttö heijastaa sähkön hinnan ohella myös lämmitystarpeen vaihteluita.

Kiinteistöliitto Keski-Suomi laatii alueellisen ohjeen 2020 talousarvion laatimista varten. Ohje löytyy jäsensivuilta vuoden 2019 loppuun mennessä.

MAKSUTONTA KOULUTUSTA TALOYHTIÖILLE

Ilmoittautuminen ke 8.1.2020 mennessä

https://keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat

AJANKOHTAISTA KIINTEISTÖJURIDIIKASTA HALLITUKSILLE Keskiviikkona 15.1.2020 klo 17.00–19.30 Jyväskylän kaupunginkirjasto, Unonsali Taloyhtiöiden hallituksien puheenjohtajille ja jäsenille suunnatussa koulutuksessa perehdytään ajankohtaisiin kiinteistöjuridiikan kysymyksiin. Luennolta saat vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: • Mitä taloyhtiön hallituksen tulee tietää uudesta osakehuoneistorekisteristä? • Mitkä ovat askelmerkit sähköautojen latauspisteisiin liittyvässä päätöksenteossa? • Mitä tarkoittaa purkavan uusrakentamisen lakimuutos? • Kuinka huolehtia taloyhtiön tietoturvasta ja tietosuojasta? Halutessasi voit klo 19.30–20.00 esim. päivittää taloyhtiösi jäsenrekisteritietoja ja kysyä yhdistyksen toiminnasta. Tilaisuus on jäsenille maksuton. Mukaan mahtuu sata ensin ilmoittautunutta. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Voit esittää aiheesta kysymyksiä ennakkoon ilmoittautumisen yhteydessä.

Luennoitsija Kristel Pynnönen apulaispäälakimies Kiinteistöliitto

ASIANTUNTIJALTA

HEIDI NORDSTRÖM, LAKIMIES, KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA

KADONNEEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN OSAKEKIRJAN JÄLJILLÄ MITÄ TEHDÄ, jos osakekirja katoaa? Pitääkö paperinen osakekirja vielä antaa, vaikka osakekirja voidaan pian korvata sähköisellä merkinnällä Maanmittauslaitoksen rekisteriin? JOSKUS KÄY niin, että osakekirja katoaa. Katoaminen huomataan usein esimerkiksi siinä yhteydessä, kun kuolinpesän osakkaat ryhtyvät myymään perimäänsä huoneistoa, mutta perittävä onkin piilottanut osakekirjan turhan varmaan talteen. ENNEN KUIN uusi osakekirja voidaan antaa kadonneen tilalle, tulee kadonnut osakekirja kuolettaa. Osakekirjan kuolettamista haetaan käräjäoikeudelta ja hakemuksen tekee huoneiston osakas. Kun kuolettamispäätös käräjäoikeudelta on saatu, voi osakas hakea yhtiöltä uutta osakekirjaa. Uudessa osakekirjassa on mainittava se, että se on annettu kuoletetun osakekirjan sijaan. Lisäksi siihen tulee päätösvaltaisen hallituksen allekirjoitus ja päivämäärä. Kadonneen osakekirjan uusimisen kustannuksista vastaa osakas. PAPERISTEN OSAKEKIRJOJEN painattamisesta ja säilyttämisestä on tähän asti aiheutunut kustannuksia. Nämä tulevat jatkossa olemaan vähenevä ongelma, sillä paperiset osakekirjat ovat pian historiaa. Tämän vuoden alusta tuli voimaan laki huoneistotietojärjestelmästä, jonka myötä uudet asunto-osakeyhtiöt perustetaan sähköisesti. Uusille yhtiöille ei enää painateta paperisia osakekirjoja, vaan ne korvataan sähköisillä omistajamerkinnöillä Maanmittauslaitoksen ylläpitämään rekisteriin. Vanhojen, ennen vuotta 2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden tulee puolestaan siirtää osakeluettelon ylläpito Maanmittauslaitokselle viimeistään 31.12.2022. Vasta kun osakeluettelon ylläpito on siirretty, voivat osakkaat luopua paperisista osakekirjoista.

PITÄÄKÖ UUSI paperinen osakekirja siis edelleen antaa kadonneen tilalle? Niin kauan kuin osakeluettelon ylläpitoa ei ole siirretty Maanmittauslaitokselle, menetellään kadonneiden osakekirjojen kanssa samalla tavalla kuin tähänkin asti. Senkin jälkeen, kun yhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle, on kadonnut paperinen osakekirja aina ensin kuoletettava. Osakkaan on siis haettava kuolettamispäätöstä käräjäoikeudelta kuten tähänkin asti, mutta paperisen osakekirjan sijaan osakkaan omistusoikeus kirjataan osakkaan hakemuksesta Maanmittauslaitoksen rekisteriin. Osakeluettelon ylläpidon siirron jälkeen uutta paperista osakekirjaa ei siis enää anneta kadonneen tilalle. VAIKKA YHTIÖLLÄ olisi jo kova halu siirtää osakeluettelon ylläpito ja osakkailla halu luopua paperisista osakekirjoista, ei asian kanssa kannata ihan vielä kiirehtiä. Aikaa osakeluettelon ylläpidon siirtoon on vuoden 2022 loppuun eli vielä runsaasti. MAANMITTAUSLAITOKSEN SÄHKÖINEN osakeluettelon siirtopalvelu oli tarkoitus ottaa käyttöön lokakuussa, mutta sen käyttöönotto on viivästynyt. Maanmittauslaitos suosittelee, että taloyhtiöt tekevät osakeluettelon siirron aikaisintaan vuonna 2020, jolloin saadaan käyttöön sekä osakeluettelon siirtopalvelu että rajapinnat isännöintijärjestelmiä varten.

Lisätietoja huoneistotietojärjestelmästä osoitteesta: https://osakehuoneistorekisteri.fi/etusivu

ESITTELYSSÄ Kiinteistöyhdistyksen jäsentaloyhtiöitä

As Oy Lounaisrinne Asuntomessut järjestettiin Jyväskylässä ensimmäisen kerran vuonna 1985. Asuntomessualue rakennettiin Yrttisuon perhepuiston ympärille, keskelle Kuokkalaa. Messualue muodostuu Kekkolantien varren rivitaloista ja Muurarintien ja Takkapolun pientaloja rivitalokaduista. Arkkitehtuuriltaan ja materiaalivalinnoiltaan keskenään erilaiset rakennukset muodostavat vaihtelevan ja moni-ilmeisen kokonaisuuden rinnemaastoon. Alueen asemakaavan laati arkkitehti Juhani Boman. Modernia rakennusperintöä edustava, yhdenmukai-

nen 1980-luvun lähiörakentamisen aluekokonaisuus on rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä kokonaisuus. As Oy Lounaisrinne (1985) osoitteessa Kekkolantie 15 on Arkkitehtitoimisto Järvinen & Valjakka suunnitelmin toteutettu. Pihapiiri koostuu kuudesta, kuutiomaisesta kolmikerroksisesta rakennuksesta. Lähteet: Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 ja Jyväskylän arkkitehtuurikartta

TARKKA TAPAHT ILE U KALENT MAERIA!

TULEVIA JÄSENTAPAHTUMIA 2020 2020 lehtien teemat

Tapahtumakalenteri, josta löytyy ohjelma ja ilmoittautuminen

keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat/

Lehtien teemat: Lämpö 1/2020 Vesi 2/2020 Ilmanvaihto 3/2020 Sähkö ja automatisaatio 4/2020

Kohdekäynti taloyhtiössä, Jyväskylä 22.1.2020 klo 17.00–19.00 Tutustumiskäynti kohteessa, jossa on vesijohto-kylpyhuonesaneeraushanke. Hankkeessa toteutetaan vuoden 1985 asuntomessuille rakennetun arkkitehtoonisesti mielenkiintoisen kiinteistön vesijohtojen sekä kylpyhuoneiden saneeraus. Lisäksi taloyhtiön kerho- ja pesulatiloihin rakennetaan uusi asunto myytäväksi.

• Tästä lehdestä yrityksesi huomataan • Painos minimissään 5 700 kappaletta • Lehti, jota lukevat keskisuomalaiset taloyhtiöiden päättäjät • Ilmoittamalla yrityksesi tavoittaa 40 % Jyväskylän taloyhtiöistä, 33 % keskisuomalaista taloyhtiöistä

Taloyhtiöiden puheenjohtajailta, Jyväskylä 28.1.2020 klo 17.00–19.00 Illassa saat tietoa ja käytännön vinkkejä isännöintipalvelun ostamiseen. Luennoitsijana Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.

Kunnossapitovastuu taloyhtiössä, Jämsä

Tuhti tietopaketti taloyhtiösi tarpeisiin neljä kertaa vuodessa!

12.3.2020 klo 17.00–19.30 Tiedätkö, millä perusteella vastuu syntyy eri vahinkotilanteissa ja kuinka vahinkotapauksissa kannattaa toimia? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastaukset ja konkreettisia toimintaohjeita. Luennoitsijana Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.

Lisäksi on tulossa koulutusta teemoista Airbnb, lämpö & lämmitysratkaisut ja turvallisuus. Webinaarina tarjoamme koulutusta yhtiökokous haltuun ja hyvä hallintotapa.

Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa viikolla 8. Aineistot viimeistään 20.1.2020

Kokous • KOSTEUSMITTAUKSET • KUNTOTUTKIMUKSET • LÄMPÖKUVAUKSET

0500 635 622

pentti@janhonenoy.com Hytösenkuja 4, 40250 Jyväskylä

viihtyisässä Viherniekassa

Tarvetta kokoustilalle? Varaa Viherlandian Viherniekka! • 70-paikkainen kokoustila • Kokoustarjoilut kätevästi Eedenistä • Ilmainen pysäköintialue, helppo tulla • Puutarhurin tietoisku (30 min.) kokouksen yhteyteen Kysy tarjous! Puh. 010 617 1902 tai kokouspalvelut@viherlandia.fi Puheluhinnat: 8,35 snt/puhelu + 12,09 snt/min.

Onnella on juuret Kammintie 6, 40520 Jyväskylä

• 15 vuoden kokemuksella • yli 250 pestyä ja pinnoitettua As Oy kohdetta • yli 500 000 m2 valmista pintaa

Pyydä tarjous: www.kattopatrol.fi

tai soita 0400 866 067

Kiinteistöt kuntoon! ME MATOTAMME • tuulikaapit • käytävät • saunatilat • terassit

NYKYAIKAISET PESULAKONEET JA -VARUSTEET

Tuotannosta n. 70% valmistetaan Suomessa.

LIKAA KERÄÄVÄT MATOT MITTOJEN MUKAAN. HUOLTOSOPIMUS TAI PESUT VAIN TARVITTAESSA.

viherlandia.fi

Julkisivurakentamisen ammattilainen Kari Niskakangas p. 0400-665 088 Pasi Peltokangas p. 0400-865 735 Juha-Pekka Keisala p. 0400-565 913

www.kenike.fi ONKO TÄSSÄ YRITYKSESI ILMOITUSPAIKKA? Varaa oma ilmoitustilasi:

Leena Kolehmainen–Naaralainen, 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Erja Joentausta, 050 374 9444 erja.joentausta@dorimedia.fi Timo Hyvönen, 050 468 2290 timo.hyvonen@dorimedia.fi

Me olemme nyt Kiinteistöliitto Keski-Suomi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n hallitus on päättänyt, että yhdistys käyttää viestinnässään Kiinteistöliitto Keski-Suomi -nimeä ja -logoa. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys on kuulunut Suomen Kiinteistöliittoon vuodesta 1931. Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista jäsenyhdistystä. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys on niistä viidenneksi suurin jäsenmäärältään. Käyttämällä Kiinteistöliitto Keski-Suomi -nimeä

viestinnässä, yhdistys pystyy hyödyntämään Suomen Kiinteistöliiton vahvan brändin, näkyvyyden ja tunnettuuden entistä paremmin. Nimi myös ilmaisee selkeästi sen, että Kiinteistöliittoon kuulutaan alueellisen jäsenyhdistyksen kautta. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys on itsenäinen rekisteröity yhdistys ja sen virallinen nimi on edelleen Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry.

PALVELUHAKEMISTO ISÄNNÖINTIÄ

ILMASTOINTIHUOLTOA Luotettavasti ja ammattitaidolla Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt ja lämpökameratarkastukset palvellen jo 35 vuoden ajan

Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 e-mail: harriyjraty2@luukku.com • www.nuohousjailmastointipalveluraty.fi

Kauppakatu 16, 40100 Jyväskylä Postiosoite: PL 274, 40101 Jyväskylä • Ilmanvaihtokanavien puhdistukset • Ilmanvaihtokoneiden huollot. Kaikki merkit! • Ilmamäärien mittaukset • Desinﬁoinnit

www.isannointitiimi.fi

P. 050 555 7848 • www.tekuﬁx.ﬁ ■ asunto-osakeyhtiöt pienistä suuriin ■ liike- ja toimitilakiinteistöt

ISÄNNÖINTIÄ

Puh. 044 555 3302

Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä toimisto@disponentti.ﬁ

Reim Jyväskylä Oy

www.disponentti.fi

Ahjokatu 18, 40320 Jyväskylä Puh. 0207 438 540

MEILTÄ LÖYTYY KOKENEITA ISÄNNÖINNIN AMMATTILAISIA TALOYHTIÖSI KÄYTTÖÖN. PYYDÄ TARJOUS!

asiakaspalvelu.jyvaskyla@reim.fi

REALIA ISÄNNÖINTI OY Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä puh. 010 228 7600, jyvaskyla.isp@realia.fi www.realiaisannointi.fi

www.reim.fi APV Isännöintipalvelu Ky tuottaa ammattiisännöitsijä palveluja pienille asuntoosakeyhtiöille Jyvässeudun alueella.

Ari Vaskelainen ari.vaskelainen@apv-isannointi.fi p. 040 565 9461 www.apv-isannointi.fi

Päätöksiä tehdään arvailemalla ja järkeilemällä - vastaamme jälkimmäisestä.

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

- Isännöintipalvelut

Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti Oy Alasinkatu 1-3 • 40320 Jyväskylä p. 044 737 2250 • isannointi@yrityskonsultit.com Y-tunnus: 2263118-8 • www.yrityskonsultit.com

Isännöinti-, siivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973 Betonitie 4 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi

PALVELUHAKEMISTO ISÄNNÖINTIÄ

LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

ISÄNNÖINTIPALVELU Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi

Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky Kauppakatu 6, 40100 JKL • puh. 0403 400 110 • mestarit@kiinteistomestarit.com

sstalotekniikka.fi PESULAKONEITA JA HUOLTOA

Puh. 040 777 0161

Laadukasta

ISÄNNÖINTIÄ kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.

SÄHKÖNSUUNNITTELUA JA -ASENNUKSIA

Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi

LASITUSLIIKKEITÄ JYVÄSKYLÄN LASIHUOLTO OY Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä

• lasit, eristyslasit, turvalasit, peilit • ikkuna-ja ovilasien korjaukset

• sisustuslasit ja -peilit • autojen ja työkoneiden lasitukset • lasituslistat, alumiinilistat

TILINTARKASTUKSIA

Puh. 014 217 332 • info@lasihuolto.fi • www.lasihuolto.fi

TILINTARKASTUSYHTEISÖ

Yliopistonkatu 28 B (3. krs), 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 010 420 2250 etunimi.sukunimi@sysaudit.fi • www.sysaudit.fi

LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

JYVÄSKYLÄN AUTOMATIIKKA

KHT KHT KHT KHT HT HT HT HT HT HT

40 v.

• LVI-säätölaitteet • Rakennusautomaatio Puh. 0400 640 501 • jkl.automatiikka@gmail.com

Lauri Heinonen Tanja Pajulampi Jukka Sorjonen Anssi Tikkanen Anni Kilpinen Sami Kiviluoma Tapani Kärkkäinen Teemu Laitinen Piia Pennanen Seppo Saarnio

045 671 6767 040 543 9024 040 197 8078 044 355 8255 040 064 8281 045 678 4633 050 355 6620 050 385 0192 050 370 8638 044 532 2141

• tilintarkastus • veroneuvonta • yrityksen perustamiset • yritysjärjestelyt

Jäsenpalvelut käytössänne Maksuttomat asiantuntijoiden palvelut hallitukselle, isännöitsijälle ja toiminnantarkastajille. Ohjaamme toimimaan vastuullisesti ja yhtiön edun mukaisesti.

NEUVONTA

JÄSENLEHTI

KOULUTUS

VERKOSTOITUMINEN

EDUNVALVONTA

Korjaus- ja tekninen neuvonta ti, to klo 9-13 09 1667 6311 Talous- ja veroneuvonta ma–to klo 13–16 09 1667 6369

UUTISKIRJE

TUTKIMUS JA KEHITYS

JÄSENSIVUT

JÄSENEDUT

Lakineuvonta ma–to klo 9–15, pe klo 10–15 09 1667 6300 ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta Energianeuvonta ajanvaraus.kiinteistöliitto.fi/energianeuvonta

Paikallinen neuvonta Hannu Mähönen toiminnanjohtaja 045 110 6333 hannu.mahonen@k-sky.fi

Jäsenyysasiat Tarja Båga järjestöassistentti 045 208 6560 toimisto@k-sky.fi

Kiinteistöliitto Keski-Suomi Voimala Business Park, Sepänkatu 4 C, 40100 Jyväskylä Käynti Yrjönkadun puolelta. Avoinna ma–pe klo 9–16.

keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

Keskisuomalaisten taloyhtiöiden asialla jo vuodesta 1903

Mainioita palveluita taloyhtiöille

JYVÄSKYLÄN ENERGIA ON NYT

ALVA.FI