Joni Sorjonen Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen

Joni Sorjonen Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen

Joni Sorjonen valittiin keväällä Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen. Sorjonen toimii Joensuun kaupungilla tilakeskuksen johtajana. Hänellä on vankka osaaminen korjausrakentamisesta ja hän on myös rakennusterveyden asiantuntija.

Sorjonen asuu asunto-osakeyhtiössä Joensuun ruutukaavakeskustassa. Hän on kotoisin Joensuusta, jossa asunut kaupungissa ikänsä. - Ei ole tullut tarvetta lähteä pois Joensuusta esimerkiksi töiden perässä. Tämä on niin kompakti kaupunki, vaikka onkin maantieteellisesti isohko; polkupyörällä saavuttaa lähes kaiken. Arjen toimivuuteen satsataan ja ympäröivä luonto antaa voimaa.

Sorjosen mukaan Joensuu pyrkii olemaan Itä-Suomen houkuttelevin kaupunki ja tuomaan esille useita tapoja olla joensuulainen.

Taloyhtiöt antavat näkemystä omaan työhön

Sorjosen korjausrakentamis- ja rakennusterveysosaaminen sekä liike-elämän ja kuntasektorin laajat verkostot antavat hyvän taustan toimia kiinteistöyhdistyksen hallituksessa. - Ja jos en itse tiedä jotain, tiedän varmasti alueellisesti ja valtakunnallisesti ihmisen, joka tietää.

Sorjoselle Kiinteistöliitto on tuttu, mutta sen paikallisyhdistys toimijana ei ole tuttu. Hänen edeltäjänsä, Ari Korhonen, oli pitkään toiminnassa mukana. - Kun Ari jäi eläkkeelle, hänen perintönään tämä luottamustehtävä jäi minulle.

Hän kokee, että on hyvä päästä näkemään myös taloyhtiöpuoltakin, kun työskentelee päivät pitkät toimitilapuolella. - Eivät toimitilat yksinään tee viihtyisyyttä kaupunkiin, asunto-osakeyhtiöt rakentavat sitä yhtä lailla.

Hän on toiminut eräissä muissakin luottamustehtävissä, mutta haluaa keskittyä kerralla vain yhteen. - Haluan toimia aktiivisesti siellä, minne menen mukaan.

Ei hanskoja tiskiin vaikka korjausvelkaa olisi

Taloyhtiöiden korjausvelka häntä huolettaa. Rakennuksia olisi pitänyt korjata jo vuosikymmeniä sitten. Pintojen sipistely ei riitä, jos perustekniikka hajoaa.

- Ensiksi taloyhtiö tulisi saada teettämään kuntoarviot ja niihin perustuvat PTS:ät. Vasta sen jälkeen päästään aloittamaan suunnitelmallisesti korjaukset. Vaikka korjausvelkaa olisi jäänyt, ei hanskoja pidä lyödä tiskiin, vaan priorisoida, mistä korjaukset aloitetaan, mikä on yhtiön arvon kannalta tärkeintä, jotta käytettävyys säilyy.

- Suomalaiset huolehtivat kyllä autoistaan, mutta eivät kodeistaan. Ajatus siitä, että kodit kuluvat samalla tavalla kuin muutkin käyttöhyödykkeet, on monelle vieras. Asunto-osakeyhtiön ongelma on se, että jos yli puolelle osakkaista korjaukset ovat yhdentekeviä, ei päätöstä korjauksista saada tehdyksi.

Taloyhtiö kokeilemaan ilmaisella jäsenvuodella

Kiinteistöliiton tunnettuutta Joensuussa voisi Sorjosen mukaan lisätä niin, että eri tapahtumin ja infoin osoitetaan ihmisille, miksi Liitto ja sen paikallisyhdistys ovat olemassa. Ei siksi, että jäsenmaksulla kerättäisiin rahaa, vaan että taloyhtiöt ymmärtäisivät jäsenyyden hyödyn.

- Pohjois-Karjalassa onkin tänä vuonna ollut käynnissä koejäsenkampanja, jossa uudet jäsenet ovat voineet kokeilla jäsenyyttä vuoden ajan veloituksetta, ja saaneet kokemuksen, että jäsenyyden kautta saa oikeaa tietoa. Kokeilu voisi ehkä olla kahdenkin vuoden mittainen, hän aprikoi.

Omassa 20-vuotiaassa taloyhtiössään, johon hän muutti hiljattain, hän aikoo vaikuttaa niin, että yhtiöstä pidetään huolta ja ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään tarvittaessa. - Yksin ei kannata yrittää pitää yhtiötä hyvässä kuosissa. Kysyvä ei tieltä eksy.