Itä-Suomen Kiinteistöviesti nro 3/2018 by Kiinteistöliitto

Itä-Suomen

Kiinteistöviesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti

12 18 24

nro 3/2018

Uudistalo haltuun – huomioi ainakin nämä! Sekajätteet hyödynnetään Riikinvoimalla Indeksitalo selvitti – Iisalmessa ja Varkaudessa kalleinta sähköä Kiinteistöviesti 3/2018

Tässä lehdessä 3 Pääkirjoitus 4 Avoimet ovet, glögiä, läksiäiset 5 Tulevat koulutukset – Ilmoittaudu nyt! 6 Seppo Karvinen Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajaksi 8 Henkilövaihdoksia Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallituksessa 10 Antti Kervisestä kiinteistöneuvos 11 Hannu Sormunen Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen 12 Uudistalo haltuun – huomioi ainakin nämä! 15 Koti uudistalosta -kirjauutuus 16 Putkiremontti taloyhtiössä – Jari Virta 17 Lomakkeita jäsentaloille jäsensivuiltamme 18 Riikinvoiman toimitusjohtaja Juha Räsänen kantaa vastuuta taloyhtiöistä koko maapalloon 20 Ensi vuonna entistä kattavampia jätehuoltopalveluja 22 Jäsentyytyväisyys on parantunut edelleen 24 Indeksitalo selvittää – Iisalmessa ja Varkaudessa kalleinta sähköä 26 Avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen 27 Asutko kiinteistössä, jonka kiinteistövero nousee? 28 Uusi toiminnanjohtaja Piia Moilanen 30 Oikeustapauksia

Suosittelisitko jäsenyyttä? En 4 %

Kyllä 96 %

32 Varauduttaisiinko ensi kesän helteisiin ilmalämpöpumppuja asentamalla? 34 Kolumni – Loputonta vääntöä 35 Korjaus- ja tekninen neuvonta laajenee

Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, PohjoisKarjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä 2 230 jäsentä. Kiinteistöliitto ItäSuomi kuuluu Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön yhdessä 22 muun paikallisyhdistyksen kanssa. Jäsenneuvonta Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) puh. 010 667 6670 (Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala)

Kiinteistöviesti 3/2018

Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa Painos: 2 330 kpl Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger Taitto: Viestitär Ky Painopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky

Pääkirjoitus Tulevaisuusfoorumi Osallistuin kesällä Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueyhdistysten yhteiseen tulevaisuusfoorumiin. Luennoitsija Juha Heikkalan johdolla visioimme yhdistystoiminnan tulevaisuutta. Yhteiskuntatieteiden tohtori Heikkala totesi, että yhdistysten ja järjestöjen elinvoimaisuuden tulevaisuudessa ratkaisee se, kuinka ne pystyvät organisoimaan toimintansa uusia sukupolvia houkuttelevalla tavalla. Yhdistystoiminnassa luottamuspaikoilla vaikuttavien henkilöiden työpanoksesta voidaan puhua vapaaehtoistyönä. Vaikka yhteiskunnassa tapahtuukin rakenteellisia muutoksia, on vapaaehtoistyötä tekevien määrä pysynyt ennallaan tai se on jopa noussut. On kuitenkin syytä tietää, että uusia yhdistyksiä perustetaan jopa 1 500 vuodessa. Samoista aktiivisista vapaaehtoistyöntekijöistä kilpaillaan monilla eri tahoilla. Sekin on hyvä tiedostaa, että vapaaehtoistyön laatu ja muodot muuttuvat. Pitkäjänteisen sitoutumisen rinnalle on jo tullut projektimainen ja kertaluontoinen tekeminen. Uusi sukupolvi todella haastaa arvioimaan myös kiinteistöyhdistysten toimintaa uudelleen. Samaan vapaaehtoisten löytämishaasteeseen törmätään usein myös taloyhtiömaailmassa yhtiön luottamuspaikkoja täytettäessä. Vai oletteko olleet tilanteessa, jossa taloyhtiön puheenjohtajan valinnasta päästäisiin äänestämään useamman ehdokkaan välillä? Minä en ole kertaakaan. Yksi oma missioni tässä uudessa työssäni toiminnanjohtajana onkin se, että onnistuisin luomaan taloyhtiöiden luottamuspaikoista houkuttelevia. Ihannetilanne voisi olla esimerkiksi se, että taloyhtiön hallitukseen nousisi yksi uusi jäsen joka toinen vuosi. Näin uusi hallitusjäsen saisi hyvän perehtymisajan taloyhtiön hoitoon ja hallintoon yhdessä vanhojen hallituskonkareiden kanssa. – Nähtäväksi jää, onnistunko tässä tavoitteessani. Käsissäsi on ensimmäinen jäsenlehti, jonka tekemisestä olen vastannut. On ollut hienoa tarttua toimeen, jonka perustukset ovat kunnossa. Lehden sisältö on ollut vahvasti asiapainotteinen asiantuntijalehti – tästä haluan myös pitää jatkossa kiinni. Mikäli sinulle, hyvä jäsenemme, herää ideoita joko jäsenlehden tai muun jäsenviestinnän suhteen olethan yhteydessä. Olisi hienoa kuulla ajatuksiasi ja ideoida tulevaa yhdessä!

Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi Twitter.com/piia_moilanen piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi

Kiinteistöviesti 3/2018

Avoimet ovet – glögiä – Mirjamin iloiset läksiäiset Tervetuloa piipahtamaan iloisiin Mirjamin läksiäisjuhliin, glögilasillisen ääreen toimistoomme Kuopioon – meillä on avoimet ovet!

Tiistaina 13.11.2018 klo 9 – 15 Kiinteistöliitto Itä-Suomi, Kauppakatu 17, Kuopio Saatellaan yhdessä ihana Mirjami ansaituille eläkepäiville, juodaan kupit glögiä ja rupatellaan mukavia. Kiinteistöliitto Itä-Suomi Ei lahjoja eikä huomionosoituksia.

Kiinteistöviesti 3/2018

MARRASKUU

Tulevat koulutustilaisuudet JOENSUU

JOENSUU

Kurssi-ilta nro 9/10 Uudet putkiremonttimenetelmät tiistai 6.11.2018 klo 17.30 – 19.30,

Kurssi-ilta nro 10/10 Taloyhtiön energiatehokas arki tiistai 20.11.2018 klo 17.30 – 19.30,

kahvit klo 17.00 – 17.30 Sokos hotel Kimmel, Itäranta 1 Luennoitsijana Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta viimeinen ilmoittautumispäivä 26.10.2018

kahvit klo 17.00 – 17.30 Sokos hotel Kimmel, Itäranta 1 Luennoitsijana Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy viimeinen ilmoittautumispäivä 12.11.2018

VARKAUS

KUOPIO

Kurssi-ilta nro 9/10 Uudet putkiremonttimenetelmät keskiviikko 7.11.2018 klo 17.00 – 19.00,

Kurssi-ilta nro 10/10 Taloyhtiön energiatehokas arki keskiviikko 21.11.2018 klo 17.30 – 19.30,

kahvit klo 16.30-17.00 Varkauden kaupunginkirjaston auditorio, Osmajoentie 1 Luennoitsijana Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta viimeinen ilmoittautumispäivä 29.10.2018

kahvit klo 17.00 – 17.30 Sokos hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16 Luennoitsijana Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy viimeinen ilmoittautumispäivä 13.11.2018

IISALMI

MIKKELI

Kurssi-ilta nro 9/10 Uudet putkiremonttimenetelmät torstai 8.11.2018 klo 17.30—19.30,

Kurssi-ilta nro 10/10 Taloyhtiön energiatehokas arki torstai 22.11.2018 klo 17.30 – 19.30,

kahvit klo 17.00 – 17.30 Ravintola Raatihuone, Kauppakatu 22 Luennoitsijana Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta viimeinen ilmoittautumispäivä 29.10.2018

kahvit klo 17.00 – 17.30 Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5 Luennoitsijana Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy viimeinen ilmoittautumispäivä 14.11.2018

Tilaisuuksien kutsut ja ohjelmat ovat nettisivuillamme: https://ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/. Voit ilmoittautua tilaisuuksiin nettisivujemme kautta tai sähköpostitse osoitteeseen anne.verger@kiinteistoliitto.fi tai p. 017 262 6633 (Pohjois-Savo), p. 010 667 6670 (EteläSavo, Pohjois-Karjala).

Kiinteistöviesti 3/2018

Kiinteistรถviesti 3/2018

Seppo Karvinen Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajaksi

eppo Karvinen on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen uusi puheenjohtaja. Hänet valittiin tehtäväänsä keväällä äkillisesti menehtyneen Veijo Hyvärisen tilalle. Karvinen on asianajaja, joka on perehtynyt muun muassa kiinteistöjuridiikkaan. Kiinteistöalan yhdistystoimintaan hänellä on vahvaa näkemystä, koska hän on toiminut pitkään kauppakamarin tavarantarkastuslautakunnassa sen varapuheenjohtajana ja Kuopion keskustan kehittämisyhdistyksen puheenjohtajana. Mutta mitä Karvinen katsoo voivansa puheenjohtajana antaa juuri kiinteistöyhdistykselle? ”Tärkeä tehtäväni on huolehtia, että yhdistyksen toimihenkilöt jaksavat tehtävissään, sillä he ovat toiminnan sydän”, hän toteaa. Taloyhtiöiden keskinäistä yhteistyötä Karvinen pitää tärkeänä ja pyrkii keksimään siihen lisää työvälineitä. Hänestä taloyhtiöiden kannattaisi tulevina remonttivuosikymmeninä tehdä isoja remonttejaan yhdessä, jolloin alueita kunnostettaisiin kokonaisuutena. Näin syntyisi viihtyisämpiä ympäristöjä, joiden arvo pysyy. ”Asuntoosakeyhtiöt ovat osa yhdyskuntarakennetta. Niilläkin on mahdollisuus vaikuttaa siihen”, hän muistuttaa. Konkreettisina työvälineinä keskinäiseen yhteistyöhön hän mainitsee taloyhtiökoulutukset, ehkä aloitettavan puheenjohtajaverkoston ja sosiaalisen median hyödyntämisen.

Kiinteistöalan hankalimpana haasteena Karvinen pitää asumisen kalleutta. Yli neljännes talouksien tuloista kuluu asumiseen, ja luku kasvaa. Pelkällä asumisen tuella tai maapolitiikalla ei ongelmaa ratkaista. ”Jos Itä-Suomen houkuttavuutta asuinpaikkana saataisiin lisätyksi, muuttoliike kääntyisi pääkaupunkiseudulta meille päin. Jos asuntokysyntä pääkaupunkiseudulla pienenisi, se voisi tasata kustannuksia ja hidastaa niiden nousua. Hiljattain eräs tutkimus myös kertoi, että Kuopiossa asuvat Suomen onnellisimmat ihmiset. Jos Kuopiossa kaikki sitoutuisivat Hyvän Elämän Pääkaupunki -strategiaan, se generoisi rakentamista, kasvattaisi varallisuutta ja lisäisi yhteisöjen syntymistä. Kuopion vaikutuspiirissä asuu 250 000 asukasta, yhteisö on riittävän suuri ollakseen tuottava”, visioi Karvinen. ”Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen pitää näkyä ja kuulua, koska se on keskeinen toimija puhuttaessa ihmisten kodeista”, korostaa puheenjohtaja Karvinen. Hän ja toiminnanjohtaja ovat laatimassa kiinteistöyhdistykselle uutta strategiaa, jossa etsitään toimivia väyliä näkyvyyden saamiseksi. Ratkaistavaksi tulee yhdistyksen rooli verkostojen luojana, koulutusjärjestönä ja taloyhtiöiden edunvalvojana, sekä mietittävänä on palvelujen ja etujen lisääminen tai vahvistaminen. ”Jäsenet kaipaavat erittäin konk-

reettisia hyötyjä, se on jäsenyyttä harkitsevan ensimmäinen kysymys. Myös tiedottamisen määrää ja tapaa on edelleen pohdittava”, Karvinen sanoo. Hänelle on aina ollut selvää kuulua niihin ryhmiin, joiden keskuudessa elää. Suurin osa suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiöissä, niin Karvinenkin. Hän näkee, että yhteisiä intressejä pitää vaalia. Taloyhtiöiden omaan edunvalvontajärjestöön kuuluminen on yksi sellainen. ”En pysty kuvittelemaan asunto-osakeyhtiöjärjestelmää ilman Kiinteistöliittoa. Mikä muu taho huolehtisi koulutuksesta ja neuvonnasta, puhumattakaan taloyhtiöiden intresseistä suhteessa valtiovaltaan, veroista alkaen.” – alp –

MINÄ Seppo Karvinen Ikä: 68 vuotta. Perhesuhteet: Kahden aikuisen juristin perhe. Kolme poikaa ja kaksi lapsenlasta. Ammatti: Asianajaja. Asumismuoto: Pieni asuntoosakeyhtiö Kuopion keskustassa. Harrastukset: Tekniset käsityöt (kellosepän sorvi ja puusorvi), veneily ja hiihto. Motto: Iloinen katse eteenpäin.

Kiinteistöviesti 3/2018

Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallituksessa henkilövaihdoksia

ohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallitus sai kaksi uutta jäsentä, kun Iiri Laurila ja Anne Vänskä valittiin hallitukseen poisjääneiden Kaisa Salmisen ja Kalevi Hämäläisen tilalle. Iiri Laurila on Kiinteistö Oy Joensuun Yhdyslinnan hallituksen puheenjohtaja ja Anne Vänskä Joensuun kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja. Puheenjohtaja Kaisa Salmisen tilalle uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Timo Tiainen Asunto Oy Joensuun Joonatanista. ”Lähdin kiinteistöyhdistyksen hallitukseen, koska toivon voivani vaikuttaa kaupungin kehitykseen tätäkin kautta”, Vänskä sanoo. Kaupunkikeskustayhdistyksen runsaan 250 jäsenen, joista viidesosa kiinteistöyhtiöitä, edustajana hänen mielipiteillään lienee painoarvoa. Joensuu on nyt hyvässä vireessä, sillä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO ja kaupunki ovat saamassa valmiiksi odotetun uuden kauppatorin pysäköintilaitoksineen. Ilman osuuskaupan jättisatsausta pysäköintilaitos olisi jäänyt saamatta, myöntää hallitus. Kaupungin strategiassa on nyt muun muassa sähköautojen latauspisteiden rakentaminen, kaupunkipyörien hankinta ja yleisesti polkupyöräilyn suosiminen. ”Joensuu on selkeästi maakunnan keskuskaupunki. Joensuun keskusta on päämatkailutuotteemme”, Vänskä jatkaa. Hänestä kaupungin vetovoima muodostuu kokonaiskuvasta, hoidetuista taloista ja täysistä

Kiinteistöviesti 3/2018

liiketiloista. Kun Iiri Laurila muutti Joensuuhun Kotkasta elokuussa 2018, hän kiinnitti heti huomionsa asuintalojen korjattuihin julkisivuihin.

Sijoitusasuntojen suuri määrä riski taloyhtiölle? Kiinteistöyhdistyksen hallituksella on huoli suuresta sijoitusasuntojen määrästä taloyhtiöissä. Jos sama sijoittaja omistaa paljon huoneistoja, viivästyvätkö taloyhtiöiden korjaukset. Asukkailla ei ole intressejä myöntyä hallituksen jäseneksi, jos asunnoista puolet on sijoittajaosakkailla, sillä yksittäisen osakkaan mielipiteen painoarvo häviää. ”Voi olla, että jossain vaiheessa taloyhtiöiden hallituksissa istuu entistä enemmän hallitusammattilaisia”, miettii Tiainen. Iiri Laurila pitää taloyhtiölainojen kasvua uhkana taloyhtiöille. ”Jokaisen asunnonostajan pitäisi tehdä rahoituslaskelmansa ennakoivasti. Jos omarahoitusosuuteen on jo ottanut lainaa, miten sitten aikoo lyhennyksistä suoriutua, jos taloyhtiölainojen osuus kasvaa. Tämä ongelma tulee työllistämään isännöitsijöitä, sillä ostajat eivät välttämättä ole sisäistäneet riskiä.” Tiaisen mielestä asuntosijoittaminen kärsii ainakin uudistuotantopuolella korkeista myyntihinnoista, jotka vaikuttavat merkittävästi tuottoprosenttiin. Markkinat määräävät vuokratasot, eikä yhtälö oikein kestä

sitä, että asunto on osan vuotta tyhjillään, olkoonkin että Joensuussa joka neljäs vastaantulija on opiskelija. Tiaisesta uusien asuntojen rakentamisbuumi on Joensuussa hiljennyt, eivätkä vanhat käy kaupaksi. Laurila näkee asian toisin: Hyvin pidetyn talon asunnot kelpaavat vuokramarkkinoilla edelleen, sillä osa vuokralaisista arvostaa vanhaa taloa.

Uusia jäsenhankintamagneetteja? Tiainen puheenjohtajana miettii, millä tavoin saisi kiinteistöyhdistyksen jäsenistön aktivoitua. Puheenjohtajien aamukahvitilaisuuksissa käy pääsääntöisesti samaa porukkaa. ”Voisihan niitä jatkossa järjestää vaikka ilta- tai viikonlopputilaisuuksina, niin voitaisiin saada myös uusia puheenjohtajia mukaan. Jäsenhankinnassa isännöitsijät ovat avainasemassa, koska he saavat niin halutessaan kiinteistöliiton jäsenyyden asunto-osakeyhtiöiden hallitusten käsiteltäväksi. Ja vaikka suorapostituskampanjoita taloyhtiöille on aika ajoin toteutettu, on niiden teho ollut aika vaatimaton.” Koska Joensuun alueyhdistys on osa Kiinteistöliitto Itä-Suomea, hallitus pohtii kuinka yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa voisi kehittää. ”Tunnettuuden puute on ongelmamme. Vaikka kampanjoita on tehty, eivät taloyhtiöt tunnu tietävän jäsenyyden etuja. Kiinteistöliiton pitäisikin ottaa tästä koppi ja laatia

5800 merk

MINÄ Anne Vänskä

Timo Tiainen (keskellä takana) on Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen uusi puheenjohtaja. Hän yhdessä hallituksen kanssa pyrkii lisäämään yhdistyksen tunnettuutta alueellaan, sillä taloyhtiöiden kannattaa kuulua maan ainoaan taloyhtiöiden etuja ajavaan järjestöön. Takana vasemmalla hallituksen jäsen Pekka Makkonen ja oikealla varapuheenjohtaja Hannu Hautanen. Edessä uudet hallituksen jäsenet Iiri Laurila ja Anne Vänskä.

onnistuneen yhdistyksen toiminnasta uusasiakashankinnassa konsepti muille. Ei meidän laariin mitään varise, jos emme osaa pyytää.” Jäsenneuvonta on Tiaisen mukaan tärkein palvelu, jäsenyyden hintahan tulee takaisin jo yhdellä soitolla juristille. Alueyhteistyötä hallitus miettii lisättäväksi. ”Vain pari kertaa ollaan tavattu muiden yhdistysten kesken. Tapaamiset saisivat olla säännöllisiä.” Siinä kohtaa he katsovat Kiinteistöliitto Itä-Suomen uutta toiminnanjohtajaa, jonka visioita uteliaana odottavat. – alp –

Ikä: 47. Ammatti: Toiminnanjohtaja. Asumismuoto: Omakotitalo. Perhesuhteet: Tytär ja poika sekä havannankoiria. Harrastukset: Havannankoirien kasvatus. Lyhyt motto: Kaikkihan voi mennä ihan hyvinkin.

MINÄ Iiri Laurila Ikä: 47. Ammatti: Toimitusjohtaja. Asumismuoto: Paritalo. Perhesuhteet: Puoliso ja kaksi lasta. Harrastukset: Liikunta eri muodoissa. Lukeminen. Huilunsoitto. Motto: Kultainen keskitie.

MINÄ Timo Tiainen Ikä: 59. Ammatti: Kiinteistösijoittaja, As Oy hallitusaktiivi. Asumismuoto: Kerrostalo ja mökki. Perhesuhteet: Avoliitto, aikuinen tytär. Harrastukset: Ruoanlaitto, kävely, sanaristikot, musiikin kuuntelu. Lyhyt motto: Ilo irti ja hymyä huuleen.

Kiinteistöviesti 3/2018

Antti Kervisestä kiinteistöneuvos

asavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi 27.6.2018 kiinteistöneuvoksen arvonimen Antti Kerviselle. Pieksämäkeläinen Kervinen on ollut Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsenenä vuodesta 1998 lähtien. Hän on tehnyt lähes neljän vuosikymmenen pituisen, edelleen jatkuvan uran Suomen Kirkon Sisälähetysseuran ry:n ja sen työtä jatkavan Kirkkopalvelut ry:n kiinteistöpäällikkönä. Kervinen on kehittänyt, rakennuttanut ja peruskorjannut useita kymmeniä hallinnoimiaan kiinteistöjä ympäri Suomen, jotka palvelevat päiväkotilapsia, lastensuojelun nuoria ja heidän perheitään, päih-

Kirkkopalvelut ry on suomenkielisten luterilaisten seurakuntien ja kristillisten organisaatioiden keskusjärjestö, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. Sen tehtäviin kuuluvat seurakuntien ja järjestöjen tukeminen, koulutuksen järjestäminen sekä diakonisten hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen tuottaminen. Kirkkopalvelut-Kotimaan yhteensä noin 430 työntekijää toimivat pääosin Helsingissä, Pieksämäellä, Järvenpäässä, Ruokolahdella ja Lapualla.

Kiinteistöviesti 3/2018

dekuntoutujia, vanhuksia, kehitysvammaisia, maahanmuuttajia ja opiskelijoita. Kervisen näkemyksellisyys on kantanut kirkoista oppilaitoksiin, vanhusten palvelutaloista leirikeskuksiin, lastenkodista päiväkotiin, päihdekuntoutusyksiköstä liike- ja teollisuuskiinteistöihin sekä asunto-osakkeisiin. Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksessa Kervisen näkemyksiä ja laajaa osaamista on arvostettu, sillä hallituksen jäsenistä muut työskentelevät lähinnä asumisen parissa. ”Kaksi isoa asiaa puhuttavat meitä hallituksessa nykyisin: Asumisen hinta ja ikääntyvän asuntokannan myötä tulevat peruskorjaukset ja

LVIS-remontit. Itseäni mietityttää eniten se, kun kaikki elämä keskittyy kasvukeskuksiin. Kun miettii Etelä-Savoa, Pohjois- Karjalaa ja Pohjois-Savoa, väki täällä vähenee. Mitä teemme tyhjiksi jääville tiloille? Niitä myydään nimellisillä summilla, jos vain ostaja löytyy. Elämme parhaillaan keskellä rajua rakennemuutosta, jonka tulokset näkyvät jo 10 vuoden päästä”, Kervinen ennustaa. Kiinteistöneuvoksen arvonimi ei tullut hänelle täytenä yllätyksenä, työnantaja oli siitä ”varoitellut”, mutta suuri ilonaihe se oli. Lämmin onnittelumme kiinteistöneuvos Antti Kerviselle! – alp –

Hannu Sormunen Etelä-SavonKiinteistöyhdistyksen hallitukseen

annu Sormunen tuli keväällä Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäseneksi Esa Nordmanin jäätyä ansaituille eläkepäivilleen. Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalon toimitusjohtajalla on vuosikymmenten näkemys kiinteistöalaan ja tietotaitoa erityisesti vuokratalosektorilta. ”Kohtuuhintainen asuminen on suurin haaste tänä päivänä. Liian suuri osa ihmisten tuloista menee asumiskustannuksiin”, hän toteaa. Valtiovallalla on iso rooli asumisen kustannusten muodostumisessa. ”Nykyisin yli 2 miljardia euroa menee kysynnän tukeen, mutta vain murto-osa tästä korkotuettuun tuotantoon. Uskon, että asumisen hinta kohtuullistuisi, jos tuettaisiin enemmän ARA-asuntotuotantoa eli kunnallisten vuokrataloyhtiöiden asukkaiden, pienituloisimpien ihmisten, asuntorakentamista.” Aluepolitiikassa tulisi politiikkojen toimia yhdessä pyrkien alueelliseen tasapainoon. ”Vaikka kehäkolmosen sisällä kaupaksi meneekin kaikki mitä rakennetaan, niin meillä täällä ei ole korkotukilainoituksesta iloa. Kasvukeskusten ulkopuolella seisovat kerrostalot tyhjinä jo nyt. Kiinteistönomistajalle ne ovat kiviriippoja, joista tulo jää saamatta. Ne on kuitenkin aikoinaan rakennettu tietyn lainanlyhennyssopimuksen ja kulurakenteen mukaan. Erityispiirre on, että 1990-luvulla tehtiin

runsaasti 3h + keittiön asuntoja, ja nyt ne jäävät käsiin. Kysyntä kohdistuu yksiöihin ja pieniin kaksioihin palveluiden läheisyydessä. Kiinteistönomistajalle jää vain kaksi vaihtoehtoa: myynti tai purku”, huokaa Sormunen. ”Vaikka Mikkelissä onkin pöhinää, niin silti meidän pitäisi saada tänne lisää yrityksiä ja työpaikkoja, ja sitä kautta asiakkaita. Mutta samat ne on ongelmat Kemijärveltä kehäkolmosen tänne puolen, joskin eri mittakaavassa.” Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys on asumisen edunajaja Etelä-Savossa. ”Kiinteistöyhdistys järjestää koulutuksia, ja niissä minäkin käyn ehtimisen mukaan. Saan niistä uutta myös omaan työhöni. Ei kunnallisen vuokratalon kustannusrakenne niin paljoa asunto-osakeyhtiöstä eroa, samalla lailla etsimme yhteisiä ratkaisuja vaikkapa energiansäästöasioihin.” Sormunen näkee, että ajankohtaiset kiinteistöalan uutiset houkuttavat taloyhtiöiden asukkaita tulemaan koulutuksiin, kun järjestäjänä on luotettava taho, kiinteistöalan edelläkävijäyhdistys. ”Taloyhtiön kannattaa olla kiinteistöyhdistyksen jäsen. Olemme yhteisellä asialla ja tarvitsemme puolueetonta tietoa. Kiinteistöliitosta ja sen paikallisyhdistyksistä sitä saamme. Kuka muukaan miettisi asukkaiden ja asumisen kohtaloa.” – alp –

MINÄ Hannu Sormunen Ikä: 57 Ammatti: Mikalo Oy:n toimitusjohtaja, DI Asumismuoto: Omakotitalossa. Perhesuhteet: Naimisissa, kaksi aikuista lasta, kaksi lastenlasta Harrastukset: Hyötyliikunta; pihatyöt, metsänhoito. Lyhyt motto: Tältä pohjalta

Kiinteistöviesti 3/2018 11

Uudistalo haltuun Uudisrakennuskohteessa sovelletaan moneen taloyhtiön kannalta tärkeään kysymykseen asuntokauppalain säännöksiä. Taloyhtiössä koetaan usein, että uudiskohteiden terminologia on monimutkainen ja joskus jopa vaikeaselkoinenkin. Seuraavaksi selvitetään muutamia uudistaloon liittyviä peruskäsitteitä, mm. sitä, mikä tai kuka on rakennuttaja. Kun uudistaloon liittyvät perusteet ja asiat ovat hallussa, sujuu kommunikointi rakennuttajankin kanssa samalla kielellä ja turhilta kiistoilta voidaan välttyä, korjaukset sujuvat oikein ja oikeaaikaisesti ja osakkaat pääsevät tyytyväisinä asumaan uuteen kotiin.

Kirjoittaja: Kristel Pynnönen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Hän luennoi uudistaloista syyskuussa Itä-Suomessa.

Kiinteistöviesti 3/2018

Mikä tai kuka on rakennuttaja

Hallinnon luovutuskokous

Rakennuttaja (grynderi, perustajaosakas) on taho, joka on perustanut asunto-osakeyhtiön, laatinut urakkasopimuksen asunto-osakeyhtiön puolesta ja myynyt yhtiön osakkeet rakennusaikana.

Hallinnon luovutuskokouksen kutsuu koolle taloyhtiön rakennusaikainen hallitus. Kokous on kutsuttava koolle ilman aiheetonta viivästystä sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kaikki yhtiön rakennukset käyttöönotettaviksi.

Rakennuttaja voi olla perustajaurakoitsija, jolloin rakennuttaja toteuttaa rakennushankkeen itse tai aliurakoitsijoita käyttämällä ja tekee asunto-osakeyhtiön puolesta itsensä kanssa urakkasopimuksen.

Hallinnon luovutuskokouksessa on esitettävä yhtiön välitilinpäätös ja selvitys yhtiön taloussuunnitelman toteuttamisesta sekä tilintarkastajien, mukaanlukien ostajien mahdollisesti valitseman tilintarkastajan, antamat lausunnot.

Rakennuttaja voi olla myös perustajarakennuttaja, jolloin rakennuttaja omistaa asunto-osakeyhtiön ja myy sen osakkeet. Tällöin rakennustyöt suorittaa ulkopuolinen (pää)urakoitsija, joka tekee urakkasopimuksen asunto-osakeyhtiön tai perustajarakennuttajan kanssa.

Hallinnon luovutuskokouksessa valitaan yhtiölle asumisaikainen hallitus ja tarvittaessa tilintarkastaja. Uudelle hallitukselle pitää rakennuttajan luovuttaa kaikki yhtiölle kuuluvat asiakirjat. Hallinnonluovutuskokouksen yhteydessä katsotaan yhtiön rakentamisvaiheen päättyneen.

Vakuuksien automaattinen vapautuminen Asuntokauppalain mukaan perustajaosakkaalla on velvollisuus asettaa vakuuksia osakkeenomistajan aseman turvaamiseksi (mm. rakentamisvaiheen ja rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus). Taloyhtiön ja osakkaiden tulee huomioida, että vakuudet vapautuvat automaattisesti, ilman suostumuksiakin, viimeistään 12 kuukauden päästä siitä, kun kaikkien yhtiön rakennusten osalta on pidetty vuositarkastus ja kun yhtiöllä on jo asumisaikainen hallitus. Silloin, kun vakuus halutaan pidättää, asia on ensin vietävä joko yksittäisen osakkaan tai yhtiön toimesta kuluttajariitalautakuntaan (KRIL) tai tuomioistuimeen. Vakuus tai osa siitä voidaan pidättää kuluttajariitalautakunnalta ja/tai tuomioistuimelta saadun päätöksen perusteella. Vapautusta vastustavan on ilmoitettava vastustuksesta vakuuden antajalle ja toimitettava kuluttajariitalautakunnan tai käräjäoikeuden antama todistus asian vireille saattamisesta ennen edellä mainittua 12 kuukauden määräaikaa.

Kiinteistöviesti 3/2018 13

Vuositarkastus Myyjän eli rakennuttajan on järjestettävä vuositarkastus, jossa todetaan asunnoissa ja kiinteistön muissa osissa ilmenneet virheet. Vuositarkastus tarkoittaa osakkaiden ja yhtiön tekemää konkreettista tarkastusta. Vuositarkastuskokous on pidettävä aikaisintaan 12 kuukautta ja viimeistään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi. Vuositarkastukseen osallistuvat rakennuttaja, ostaja ja taloyhtiö sekä mahdollisesti vakuutusyhtiön edustaja. Myyjän on laadittava vuositarkastuksesta pöytäkirja, johon merkitään ostajan ja taloyhtiön ilmoittamat virheet sekä tarkastuksessa mahdollisesti havaittavat virheet. Pöytäkirjalle ei ole laissa mitään erityisiä muotovaatimuksia. Ostajalle, taloyhtiölle ja suorituskyvyttömyysvakuuden antajalle (eli käytännössä vakuutusyhtiölle) on varattava tilaisuus tarkastaa pöytäkirja ja esittää sitä koskevat huomautuksensa kohtuullisessa, vähintään kolmen viikon pituisessa ajassa pöytäkirjan tiedoksisaannista. Ostajalla ja taloyhtiöllä on oikeus kirjata tai kirjauttaa pöytäkirjaan kaikki virheinä pitämänsä asiat. Usein myyjä kirjaa samaan pöytäkirjaan oman näkemyksensä ostajan tai taloyhtiön ilmoittamasta virheestä, eli katsooko myyjä ilmoitetun asian vastuulleen kuuluvaksi virheeksi vai ei. Mikäli ostaja tai taloyhtiö ja myyjä ovat eri mieltä virheen olemassaolosta, voi tästä syntyä mahdollinen asuntokauppariita. Ostajan ja taloyhtiön on ilmoitettava rakennuttajalle kaikki ne virheet ja puutteet, jotka on havaittu vuositarkastukseen mennessä. Ostajan ja yhtiön kannattaa siis huolellisesti käydä rakennukset ja huoneistot läpi ja pyrkiä mahdollisimman yksityiskohtaisesti listaamaan havaitut virheet. Yhtiön ja osakkaan kannattaa harkita asiantuntijan käyttämistä, kun suorittavat tarkistuksen. Niihin virheisiin, jotka tuohon mennessä olisi pitänyt havaita, ei enää voi vedota vuositarkastuksen jälkeen. Aikaa ennen vuositarkastusta kutsutaan usein virheellisesti takuuajaksi, vaikkei asuntokauppalaki tätä termiä tunnekaan.

Ns. kymmenvuotisvastuu Vuositarkastuksen pitäminen ei kuitenkaan vapauta myyjää vastuusta niiden piilevien virheiden osalta, joita ostajan tai taloyhtiön ei vuositarkastuksen mennessä ole ollut mahdollista havaita. Oikeuskäytännössä on katsottu, että rakennuttajan vastuu on ns. kymmenenvuotisvastuu. Ostaja ja taloyhtiö voivat kuitenkin menettää oikeutensa vedota virheeseen, vaikka vastuuaikaa olisi vielä jäljellä. Asuntokauppalain 4 luvun 19 §:ssä todetaan, että ostaja tai yhtiö menettää oikeutensa vedota virheeseen, jollei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Arvioitaessa, milloin virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita, ratkaisevana on pidettävä ajankohtaa, jona ostaja on päässyt tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä. Kohtuulliseksi ajaksi on kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä katsottu 3-4 kuukautta siitä, kun ostaja tuli virheestä tietoiseksi. Käytännössä reklamaatio kannattaa tehdä välittömästi, sillä sen viivyttäminen ei millään tavoin paranna virheestä kärsivän asemaa. Reklamaatiolle ei ole asetettu lainsäädännössä muotomääräyksiä, mutta todistelun vuoksi se on syytä tehdä kirjallisesti.

Kiinteistöviesti 3/2018

Kuka reklamoi ja mistä Taloyhtiön hallitus reklamoi virheestä silloin, kun virhe ilmenee taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvassa rakennuksen osassa. Ostajat eli osakkaat taas reklamoivat osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvista virheistä. Kunnossapitovastuuta selventämään voidaan käyttää esimerkiksi Kiinteistöliiton ja Kiinteistöalan Kustannuksen julkaisemaa kunnossapitovastuutaulukkoa. Osakkaiden kannattaa myös viipymättä ilmoittaa taloyhtiölle heidän havaituista virheistä niin, että taloyhtiöllä on kokonaiskuva tilanteesta. Ostajalla on kuitenkin oikeus vaatia virheen oikaisua myös taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvassa rakennuksen osassa aina siihen saakka, kun taloyhtiölle on hallinnon luovutuskokouksessa valittu asumisaikainen hallitus. Hallinnon luovutuskokouksen jälkeen ostaja saa vedota virheeseen yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvassa rakennuksen osassa, mikäli virheellä on suoria haitallisia vaikutuksia ostajan hallinnassa olevaan asuntoon. Tällaisia virheitä voivat olla esimerkiksi puutteellinen äänieristys tai rakenteiden kosteusvaurio. Taloyhtiöllä ei ole suoranaista lakiin perustuvaa oikeutta vaatia virheen oikaisua ostajan lukuun, jollei virheen korjaaminen ole välttämätöntä. Mikäli samanlaisia, merkittäviä virheitä ilmenee useammassa asunnossa, on kuitenkin yhtiöllä, ostajien valtuutuksesta, oikeus esittää vaatimus ostajien puolesta.

Reklamaation sisältö ja muoto Lainsäädännössä reklamaatiolle ei ole asetettu muotomääräyksiä. Suositeltavaa on, että reklamaatio tehdään kirjallisesti niin, että sen tekeminen voidaan tarvittaessa myöhemmin todistaa. Teoriassa suulliseenkin reklamaation voidaan vedota, mutta sen toteennäyttäminen on hankalaa. Reklamaatiosta tulee käydä tarkasti ilmi, missä ja millainen vika on. Reklamaatiosta tulee myös selvitä, mitä vaaditaan ja mihin vaatimus perustuu. Mikäli syy virheeseen ei ole reklamaation tekohetkellä selvillä, voidaan ensin reklamoida vain virheen seuraamukset. Reklamaatiota voidaan täydentää myöhemmin, kun tarkempi syy on saatu selville. Yhtiö voi myös mainita reklamaatiossa pidättävänsä puheoikeuden keskeneräisessä asiassa. Reklamaatiossa on syytä kuvata paitsi vaatimuksen peruste, myös se, mitä vaaditaan: virheen oikaisua, hinnanalennusta vai vahingonkorvausta. Mikäli vaatimuksia ei ole mahdollista tässä vaiheessa yksilöidä, vaatimuksia voidaan myöhemmin tarvittaessa tarkentaa. Jos esimerkiksi rahallisen korvauksen suuruutta ei tiedetä, voidaan se tarkastuttaa pyytämällä tarjous kyseisestä työstä ulkopuoliselta urakoitsijalta.

Koti uudistalosta - Osakkaan ja taloyhtiön hallituksen opas Selkeä opas uuden taloyhtiön osakkaalle, hallituksen jäsenelle, isännöitsijälle, kiinteistönvälittäjälle ja rakennuttajalle! Koti uudistalosta -opas selvittää uuden asunnon kauppaan ja uuden taloyhtiön hallinnointiin liittyvät vastuut, käytännöt ja sovellettavan juridiikan. Oppaassa käydään läpi asuntokaupan jälkeiset käytännön toimenpiteet (mm. hallinnon luovutuskokous, hallituksen järjestäytyminen, taloyhtiön pelisääntöjen laatiminen ja huollon järjestäminen) sekä perusasiat uudiskohteen talouden suunnittelusta ja vastikkeiden ja maksujen määrittämisestä. Lisäksi

kerrotaan, mitä ovat rakennusaikainen ja rakennusajan jälkeinen vakuus ja missä vaiheessa ne voidaan vapauttaa tai pidättää. Rakennuttajan vastuun kannalta uudistalossa keskeinen etappi on asuntokauppalain mukainen vuositarkastus. Opas antaakin ohjeet asunnon ja rakennuksen tarkastamiseen sekä asianmukaiseen ja oikeaaikaiseen reklamointiin. Oppaan ovat kirjoittaneet isännöitsijä, osakas Hannaleena Kuutilo Walttari Oy:stä ja apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Suomen Kiinteistöliitosta. Molemmat ovat työnsä kautta perehtyneet uudistalojen käytäntöihin ja juridiikkaan.

Hinta: 32,00 €, jäsenalennus 20 % Tilaa: www.kiinkust.fi asiakaspalvelu@kiinkust.fi p. 075 757 8591

Kiinteistöviesti 3/2018 15

Putkiremontti taloyhtiössä

utkiremontteja tehdään vuosittain tuhansissa suomalaiskodeissa. Silti putkiremontti on monelle osakkeenomistajalle melkoinen peikko – sitä pelätään ja siitä liikkuu paljon harhaluuloja. Osakkaiden kannattaakin ottaa asioista selvää ennen putkiremonttipäätöksen tekoa. Näin osakkaat pystyvät paremmin osallistumaan putkiremonttia koskevaan päätöksentekoon omassa yhtiössään. Taloyhtiön käyttövesi- ja viemäriputkistot eivät ole ikuisia, vaan ne kestävät käytössä noin 40–60 vuotta. Tämän jälkeen putkistot on korjattava tai uusittava. Hälytyskellojen tulisi alkaa soida, jos putkistossa on jatkuvasti vuotoja ja tukkeumia. Toisinaan taloyhtiöt lykkäävät putkiremonttia viimeiseen asti. Tällöin on hyvä ymmärtää, millaista riskipeliä pelataan. Putkivuoto voi vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksiin ja osakkeiden arvon säilymiseen. Putkiremontti voidaan toteuttaa vaihtamalla rakennukseen uudet putket taikka pinnoittamalla tai sukittamalla vanhat putket. Nykyään on mahdollista myös yhdistellä eri

Kiinteistöviesti 3/2018

menetelmiä; voidaan esimerkiksi vaihtaa näkyvissä olevat viemäriputkiston osat uusiin ja sukittaa rakenteissa olevat viemäriputkiston osat. Näiden niin sanottujen hybridiratkaisujen suosio kasvanee tulevaisuudessa. Ne sopivat moniin taloyhtiöihin ja auttavat säästämään remonttikustannuksissa. Se, miten putkiremontti toteutetaan, riippuu osakkaiden tahdosta ja kiinteistönpidon suunnitelmallisuudesta. Jos tavoitellaan pitkäaikaista lopputulosta, putkiremontti kannattaa toteuttaa uusimalla putkistot joko vanhaan tai uuteen paikkaan tai hybridiratkaisuna. Jos taas

putkiston tarvitsee kestää käytössä vain 10–20 vuotta, voidaan harkita myös pinnoitusta. Putkiremonttia suunniteltaessa selvitetään tavallisesti mahdollisuus tehdä rakennukseen samanaikaisesti myös muita remontteja kuten sähkö- ja tietoliikennejärjestelmien uusiminen. Osakkaiden kannattaa suhtautua avoimesti näihin muihin remontteihin. Remontteja yhdistelemällä voidaan nimittäin vaikuttaa tulevien asumiskustannusten ennustettavuuteen ja osakkeiden arvon säilymiseen. Kirjoittaja on Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta.

Järjestämme marraskuussa vielä kolme Putkiremontti-kurssi-iltaa. Katso paikkakunnat ja ajat tämän lehden s. 3 ja ilmoittaudu mukaan. Järjestimme lokakuussa tilaisuudet samasta aiheesta Kuopiossa, Savonlinnassa ja Mikkelissä.

Lomakkeita jäsentaloille jäsensivuillamme

äsensivuillamme on valmiita lomakkeita, joita taloyhtiössä voidaan hyödyntää sellaisenaan eri tilanteissa. Lomakkeet ovat Kiinteistöliiton laatimia tai liiton eri tahojen kanssa yhteistyönä toteuttamia. Lomake avautuu klikkaamalla sen nimeä. Voit ladata ja tallentaa lomakkeet omalle koneellesi. Käy tutustumassa!

Muokattava muutostyölomake Kiinteistöliiton jäsensivuilta löytyy nyt muutostyölomake osoitteesta https://www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut/lomakkeet/, jota tarvitaan, kun asunnossa suunnitellaan muutostöitä. Käytössä on sekä word-tiedosto, jota pääsee itse muokkaamaan, että täytettävä pdf-lomake.

Rekisteröitymällä pääset käyttämään jäsensivuja Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi täyttämällä nimesi, sähköpostiosoitteesi ja edustamasi jäsentaloyhtiön jäsennumero ( https://www. kiinteistoliitto.fi/kirjautuminen/rekisteroityminen/). Jäsensivujen käyttäjäksi voit rekisteröityä vain, jos rekisteröitymisessä käyttämäsi sähköpostiosoite on tallennettu Kiinteistöliiton jäsenrekisteriin. Ilmoita tarvittaessa sähköpostiosoitteesi Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimistolle osoitteeseen ita-suomi@kiinteistoliitto.fi lisättäväksi jäsenrekisteriin. Voit lähettää tiedot myös osoitteeseen jasentiedot@kiinteistoliitto.fi.

Saat rekisteröitymisen jälkeen antamaasi sähköpostiosoitteeseen vahvistusviestin. Vahvistusviestissä on linkki suojatulle sivulle, jolla luot itsellesi salasanan. Salasanan tulee olla vähintään 8 merkkiä pitkä, ja siinä on oltava vähintään yksi iso kirjain, yksi pieni kirjain ja yksi numero.

Muutost yöilmoit us

PERUSTIE DOT Taloyhti ö Taloyhtiö n nimi Taloyhtiö

n osoite

Osakas / työn tee ttäjä Nimi Huoneisto

n osoite

Puhelin ja

sähköpo sti Yhteyshe nkilö (jos joku muu Nimi kuin Muutostyöilmoitus

Puhelin ja

sähköpo

SUORITE

Taloyhtiö Taloyhtiön nimi

Työn koh

Taloyhtiön osoite

Muutost

de (merk itse kaikki

Makuuh Lyhyt yle is

Huoneiston osoite

äivä

T T AV A T YÖ

Kylpyhuo

Osakas / työn teettäjä Nimi

)

sti

AIKATAU LU Muutost öiden alo itusp PERUSTIEDOT

yllä oleva

ne/WC/m

uone

kohteet,

ärkätila

kuvaus su unnitellu

sta työst

joita rem

ontti kosk ee)

Keittiö Parveke ä (käytä ta

rvittaess

a erillistä

Puhelin ja sähköposti Yhteyshenkilö (jos joku muu Nimi Puhelin ja sähköposti

öide

kuin yllä oleva)

Kiinteistöviesti 3/2018 17

liitett

Juha Räsänen kantaa vastuuta taloyhtiöistä koko maapalloon

ätteenpolttolaitos Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen haluaa korjata sitkeästi elävän virhekäsityksen. ”Kaikki jätteet eivät mene lopulta siihen samaan sekajätevuoreen, vaan kaikki lajiteltu jäte todella menee hyötykäyttöön. Vain sekajäte poltetaan täällä Riikinvoimalla.” Leppävirralla heinäkuun puolivälissä 2016 aloittanut Riikinvoima polttaa 560 000 asukkaan yhdyskuntajätteet 60 kunnan alueelta. Alue ulottuu Suomussalmelta Karstulaan ja Ilomantsista Mikkeliin. Joka arkipäivä 20—30 rekka-autoa tuo jätekuormia Riikinvoimalle iltakymmeneen asti.

Sama jäteastiamäärä keittiöön ja jätekatokseen Räsäsen mielestä kotitalousjätteen lajittelu pitää tehdä niin helpoksi, että se tulee kodeissa tehdyksi. ”Lajitteluketjua pitäisi ajatella kokonaisuutena. Jos jätekatoksessa on neljä astiaa, niin pitää olla keittiössäkin. Olisimme tosi pitkällä, jos keräisimme metalli-, bio- ja lasijätteet yhtä hyvin kuin paperin ja pahvin. Vanhoissa keittiöissä ei jätelajittelua ole osattu vielä ajatella, kaappitilaa ja jäteastioita ei ole riittävästi. Uusissa keittiöratkaisuissa jätelajittelu on jo huomioitu.” Moniko tietää sitä, että suomalaisten sekajätettä viedään myös Ruotsiin ja Viroon poltettavaksi, koska omat kahdeksan jätteenpolttolaitostamme eivät riitä. ”Lajittelu

Kiinteistöviesti 3/2018

vähentäisi tätä rallia”, huomauttaa Räsänen. ”Ruotsalaiset polttavat muidenkin Euroopan maiden jätteitä ja ovat tehneet tästä tuottavan bisneksen. Ruotsissa ei polttokelpoista jätettä ole mennyt kaatopaikoille pitkään aikaan. Myös saksalaiset ovat erittäin pitkällä jätteenkäsittelyssä.”

Iso laitos äkkiseisokkiin kiuaskivien takia Mutta miten saada lajittelun tärkeys kotitalouksille perille, hän miettii, sillä kaikkein ekologisinta olisi kierrättää metalli ja lasi jo kotitalouksissa, eikä perata sitä sekajätteen joukosta Riikinvoimalla. Silloin laatu olisi täysin erilainen. Erityisesti lasi pitäisi erotella, sillä se menee polttokattilan läpi pohjatuhkaan, vaikka olisi helposti hyödynnettävissä uusiokäytössä. ”Taloyhtiöt ovat avainasemassa. Teillä on tärkeä rooli vastuunkantajana”, Räsänen kannustaa. Muutos alkaa isoista taloyhtiöistä, sillä niistä hyvät käytänteet valuvat pienempiin taloyhtiöihin ja omakotitaloihin. Jos omat roskat eivät mahdu taloyhtiön roska-astioihin, ne on vietävä omalle lajittelu- tai jäteasemalle. Jätekuormissa Riikinvoimalle tulee nyt ihan mitä tahansa; pressua, patjaa, autonrenkaita, laituriponttooneja, soutulaitteita, suksia, käsipainoja, kerran jopa ase. Nyanssina Räsänen mainitsee viime uudenvuodenviikon, jolloin laitoksella tuli kesken pakkasten äkkiseisokki

KIINTEISTÖVAIKUTTAJA ESITTELYSSÄ Kiinteistöviesti jatkaa Kiinteistöalan vaikuttaja -sarjaansa. Tällä kertaa esitellään Suomen uudenaikaisimman jätteenpolttolaitoksen, Riikinvoima Oy:n, toimitusjohtaja Juha Räsänen.

Suoritukseensa pettynyt moukarinheittäjäkö oli asialla, kun moukari löytyi Riikinvoiman sekajätteistä. Tai mistä jätteisiin ilmestyi pätkä ratakiskoa? ihmettelee Juha Räsänen. ”Metalli rikkoo laitteemme ja pahimmillaan aiheuttaa koko ison laitoksen pysähdyksen. Siis ei metallia sekajätteisiin!”

lukuisten jätemassassa olleiden kiuaskivien vuoksi! Joulusaunat oli siivottu ilmeisen huolella. Aina käynnissä olevalla jätteenpolttolaitoksella joudutaan

tekemään korjauksia päivittäin, koska metalli- ja lasijätteen vuoksi laitteet kuluvat nopeasti. Riikinvoima joutuukin pitämään kalliin kahden viikon seisokin keväisin ja syksyisin, jolloin korjataan kerralla kaikki kulumat ja rikkoumat, jotta jätteenpolttoprosessi varmasti toimii häiriöttä.

Varkaudessa kaukolämmön hinta laski Riikinvoiman ansiosta Riikinvoima Oy on Suomen uudenaikaisin jätteenpolttolaitos. Laitos tuottaa jätteenhyödyntämispalveluita osakkaille sekä kaukolämpöä Varkauden Aluelämmölle. Sen omistaa kahdeksan toiminta-alueensa jätehuoltoyhtiötä sekä Varkauden Aluelämpö Oy. Suurin omistusosuus on Varkauden Aluelämmöllä, lähes puolet. Suurin yhtiöosakas suurimmalla jätekiintiöllään on Jätekukko Oy. R i i k i nvo i m a n ekovoimalaitoksessa syntyy jätteenpolton

tuotteena ympäristöystävällistä energiaa kotien lämmitykseen ja valaisemiseen. Riikinvoiman tuottamalla lämmöllä hoidetaan peräti 80 prosenttia varkautelaisten lämmitystarpeesta, sähkö myydään ulkoiseen sähköverkkoon ja kierrätyskelpoiset metallit uusiokäyttöön. ”Riikinvoiman hyötysuhde on erittäin hyvä, sillä meillä on ensimmäisenä Suomessa kiertopetikattila, kun muualla jätteet poltetaan arinatekniikalla. Poikkeuksellinen tekniikkavalinta sisältää kaksivaiheisen murskauksen ja metallin poiston jätteistä ennen polttoa, jonka jälkeen metalli kierrätetään ja tuhka voidaan käyttää maanrakennustarpeisiin.” Varkautelaiset saavat Riikinvoimasta hyötyä sekä sähkön että lämmön hinnassa. Hiljattain Varkauden Aluelämpö poikkeuksellisesti laski kaukolämmön hintaa. Riikinvoiman rakentaminen maksoi 118 miljoonaa euroa. Kustannukset alittuivat suunnitellusta noin viidellä miljoonalla eurolla. ”Minulta on joskus kysytty, että etkö sahaa omaa oksaasi, kun haluat kierrättää kaiken. Mutta eivät minulta työt lopu koskaan; lopulta kaikella kierrätettävällä on päätepisteensä, jolloin se on poltettava”, Räsänen summaa. – alp –

Tutustumaan Riikinvoimalle Järjestämme jäsenillemme tutustumismatkan Riikinvoimalle vuoden 2019 keväällä. Ilmoitamme tästä tarkemmin kevään Kiinteistöviestissä. Kutsut tulevat myös sähköpostitse. Jos et ole saanut meiltä sähköpostia aikaisemmin, ilmoita sähköpostiosoitteesi Annelle, anne.verger@kiinteistoliitto.fi.

Kiinteistöviesti 3/2018 19

Jätekukolta ensi vuonna entistä kattavampia jätehuoltopalveluita

usi jätehuollon palvelutaso hyväksyttiin kesäkuun alussa. Jätehuollon palvelutasossa määritellään se, millaisia jätehuoltopalveluja kuntalaisille tarjotaan alueellisen jätehuoltoviranomaisen, Savo-Pielisen jätelautakunnan ja kunnallisen jäteyhtiön, Jätekukon, toimialueella. Palvelutaso on hyväksytty Savo-Pielisen jätelautakunnassa ja sen toteuttamisesta pääosin vastaa Jätekukko. Ensi vuonna Jätekukko tarjoaa entistä kattavampia jätteiden kuljetus- ja vastaanottopalveluja sekä monipuolisempaa lajitteluneuvontaa.

Muovipakkausten keräys laajenee Erityisesti hyötyjätteiden keräykseen panostetaan. Muovipakkausten keräystä laajennetaan entisestään. Ensi vuoden syksystä alkaen muovipakkausten kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään kaikissa vähintään 300 asukkaan taajamissa. Muovipakkausten keräys asuinkiinteistöiltä aloitettiin viime vuonna suuren suosion saattelemana Kuopiossa, Pieksämäellä ja Siilinjärvellä. Mukaan odotettiin noin 350 taloyhtiötä, mutta odotukset täyt-

tyivät kaksinkertaisesti. Keräykseen liittyneiden kiinteistöjen määrä on jatkanut kasvuaan niin, että tällä hetkellä jo joka toinen keräysalueella taloyhtiössä asuva voi viedä muovipakkaukset keräykseen helposti omalla kiinteistöllään. Jäteastioiden pesut laajenevat ensi vuodesta lähtien. Seka- ja biojäteastioiden pesujen lisäksi pestään kerran vuodessa kaikki taajamissa sijaitsevat taloyhtiöiden pakkausjäteastiat. Pesureitin yhteyteen voi tilata erikseen tehopesun, jossa pestään myös astioiden ulkopinta. - Tehopesut on otettu vastaan hyvin. Osa isoimmista taloyhtiöistä on ottanut tämän vakiopalveluksi, täsmentää Jätekukon palvelupäällikkö Kati Malinen.

Uudet palvelut helpottavat arkea Jätekukko on pyrkinyt helpottamaan vaarallisten jätteiden ja pienten sähkölaitteiden kierrätystä Pop up -lajitteluasemin. Vuosi sitten Kuopion torilla pidetty ensimmäinen Pop up -lajitteluasema sai jatkoa syyskuussa Kuopion Puijonlaaksossa ja Nurmeksessa. Tapahtuman ideana on tuoda päiväksi Pop up -lajitteluasema lähelle asukkaita. Asemat on tuotu paikkoihin, joissa lajitteluasema sijaitsee kauempana, ja tavoitteena on palvella nimenomaan autottomia kotitalouksia. Kävijät

Kiinteistöviesti 3/2018

Ajankohtaistietoa jätehuoltopalveluista

ovat voineet tuoda lajitteluasemalle käsissä kannettavia kodin pienikokoisia sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä. Lavakukko-palvelu tarjoaa ratkaisun isojen jätemäärien asianmukaiseen käsittelyyn ja kuljetukseen. Palvelu on suunniteltu esimerkiksi taloyhtiön talkoita tai remonttia varten. Palvelu sisältää lavan toimituksen, poishaun, tyhjennyksen ja vuokra-ajan, joka on pääsääntöisesti 1-4 vuorokautta. Lavakukko-palvelua on vaivaton käyttää, sillä kokonaishinta on tiedossa jo tilausvaiheessa.

Lajitteluohjeita saatavilla helposti Lajittelu- ja kierrätysohjeita on saatavilla vaivattomasti Jätekukon nettisivuilta sekä sosiaalisesta mediasta. Esimerkiksi Jätekukon nettisivujen Lajittelun ABC tarjoaa kattavasti tietoa yksittäisten tavaroiden ja jätteiden oikeaoppisesta lajittelusta. Lajitteluohjeita on saatavilla Jätekukolta myös painetussa muodossa. Lajitteluohjekylttejä jätekatoksiin voi tilata Jätekukon verkkosivuilta. Isännöitsijöille on oma erillinen uutiskirje, jossa kerrotaan kulloinkin ajankohtaisista lajitteluasioista.

Taloyhtiöt saavat apua myös kiinteistön parhaiden jätehuoltoratkaisujen löytämisessä, esimerkiksi neuvontaa jätekatoksen ja jäteastioiden sijoittelussa. Ensi vuodesta alkaen tarjotaan myös jäteastioiden tyhjennysten seuranta- ja optimointipalvelua.

Hyötyjätteiden tyhjennysmaksut alenemassa Savo-Pielisen jätelautakunnassan ollaan valmistelemassa vuodelle 2019 hyötyjätteiden keräykseen kannustavia taksamuutoksia. - Muutoksilla pyritään ennakoimaan koko EU:n alueella tiukentuvia kierrätystavoitteita, kertoo jätelautakunnan palvelupäällikkö Saija Pöntinen. Perusmaksut ja sekajäteastian tyhjennysmaksut ovat säilymässä ennallaan, mutta biojätteen sekä kartonki- ja muovipakkausten tyhjennysmaksua aiotaan laskea. Lasipakkausten ja metallin keräys on säilymässä veloituksettomana. Lajittelu ja kierrättäminen siis kannattaa.

Kommentti Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Uusittujen jätedirektiivien takia Suomessa joudutaan lähivuosina lisäämään entisestään lajittelua ja kierrätystä. Kiertotalouden huumassa on muistettava, ettei tarvita sellaista kierrätystä, joka ei paranna kokonaisuutena, kun huomioon otetaan ympäristö- ja kustannusvaikutukset. Lähtökohtana pitäisi olla se, etteivät taloyhtiöt ja kuluttajat ole pelkästään maksumiehenä kiertotalouden materiaalivirrassa. Kiinteistöliitossa ollaan oltu huolissaan siitä, miten koko ajan taloyhtiöissä tiukkenevat erilliskeräysvaatimukset kuormittavat paitsi taloyhtiöiden kukkaroa, myös entisestään ahtaita jätetiloja. Samaan aikaan toki ymmärrämme kierrätyksen ja lajittelun tärkeyden. Savo-Pielisen jätelautakunnassa valmisteilla oleva taksamuutos on loistava esimerkki siitä, miten lajitteluun voidaan kannustaa taloudellisesti. Vielä kun jäteyhtiöt panostaisivat siihen, että tarjoaisivat ratkaisuja ahtaaksi käyviin jätetiloihin, olisi muutokset helpompia ottaa vastaan.

teksti yhteistyössä: Jätekukko, Savo-Pielisen jätelautakunta

Kiinteistöviesti 3/2018 21

Jäsentyytyväisyys on parantunut edelleen Suomen Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely 2018

Kiinteistöliiton tuore jäsentyytyväisyyskysely kertoo liiton ja jäsenyhdistyksien toiminnan ja palveluiden parantuneen entisestään kolmessa vuodessa. Jäsenemme antoivat edelleen hyvät arvosanat toiminnastamme kehittämistä unohtamatta. Jäsentyytyväisyyskysely toteutettiin sähköpostikyselynä touko-kesäkuussa 2018.

äsenten antama palaute on tärkeää Kiinteistöliitto ItäSuomen toiminnassa. Näihin tuloksiin perustuen pystymme suuntaamaan ja kehittämään jäsenpalveluitamme vastaamaan jäsenten tarpeita entistä enemmän. Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely on toteutettu jäsentahoille kolmen vuoden välein vuodesta 2006 lukien. Miten kävi Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja PohjoisSavossa? Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyyn Etelä-Savossa vastasi

81 henkilöä, Pohjois-Karjalassa 53 ja Pohjois-Savossa 160 henkilöä. Enemmistö Etelä- ja Pohjois-Savon vastaajista oli yli 60-vuotiaita hallituksen puheenjohtajia, jotka ovat joko opistoasteen tai akateemisen tutkinnon suorittaneita. PohjoisKarjalassa opistotason jälkeen toiseksi yleisin koulutus oli ammattikoulu. Etelä-Savossa jäsentalojen hallituksen puheenjohtajista, hallituksen jäsenistä ja ammatti-isännöitsijöistä peräti 98 prosenttia (edellisen kerran 95 %) on valmis suosittelemaan jäsenyyttä omien

Nettosuositteluindeksi, NPS (aktiivisista suosittelijoita on vähennetty kriittiset) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

v -Sa

stö

ei int

tys

is hd

lä

Ete

Kiinteistöviesti 3/2018

töy

i hjo

s-K

an jal

is nte

t dis

töy

Kii

hjo

v -Sa

is nte

set

tys

is hd

Kii

sk Ke

o arv

u ki S

lu na

yk ist

Nettosuositteluindeksi on kaikissa yhdistyksissä hyvä. Pohjois-Karjalassa indeksiluku nousi edelliskerrasta 10 yksikköä, ollen nyt 37.

kokemustensa perusteella. Kun aktiivisista suosittelijoista vähennetään kriittiset, niin ns. nettosuositteluindeksi NPS on 46, kun se kolme vuotta sitten oli 48. Keskimäärin luku alueyhdistyksissä on 42. Liiton ja yhdistyksen kaikkein tärkeimpänä palveluna pidettiin Etelä-Savossa koulutustilaisuuksia. Tämän jälkeen tärkeysjärjestyksessä olivat Suomen Kiinteistölehti, neuvontapalvelut sekä viestintä ja tiedottaminen. Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin neuvonta- ja koulutuspalveluihin. Myös Pohjois-Karjalassa jäsentalojen hallituksen puheenjohtajista, hallituksen jäsenistä ja ammatti-isännöitsijöistä peräti 98 prosenttia on valmis suosittelemaan jäsenyyttä omien kokemustensa perusteella. Edellisessä kyselyssä luku oli 89 %. Kun aktiivisista suosittelijoista vähennetään kriittiset, niin ns. nettosuositteluindeksi-luvuksi

tuli 37, kun se kolme vuotta sitten oli 27. Liiton ja yhdistyksen tärkeimpinä palveluina pidettiin PohjoisKarjalassa Suomen Kiinteistölehteä, koulutustilaisuuksia ja neuvontapalveluita. Tyytyväisimpiä oltiin Kiinteistölehteen, neuvontapalveluihin ja koulutustilaisuuksiin. Pohjois-Savossa kaikista vastaajista 97 % on valmis suosittelemaan jäsenyyttä omien kokemustensa perusteella. Edellisessä kyselyssä luku oli 98 %. Kun aktiivisista suosittelijoista vähennetään kriittiset, niin ns. nettosuositteluindeksi NPS on 45, kun se kolme vuotta sitten oli 43. Pohjois-Savossa arvioitiin Liiton ja yhdistyksen palveluina tärkeimmiksi koulutustilaisuuksia ja muita tapahtumia, ja niihin oltiin kaikkein tyytyväisimpiä. Myös Suomen Kiinteistölehteä sekä viestintää ja tiedottamista pidettiin tärkeänä,

ja niihin oltiin tyytyväisiä. Jäsenpalvelut vastasivat alueillamme hyvin taloyhtiöiden odotuksia ja niiden katsottiin myös kehittyneen parempaan suuntaan erityisesti Etelä- ja Pohjois-Savossa viimeisen kolmen vuoden aikana. Kiinteistöyhdistyksen jäseneksi voivat liittyä asuntoja kiinteistöosakeyhtiöt. Jäsenmaksu perustuu taloyhtiön kokoon. Hyvin pieni osa vastaajista pitää jäsenmaksua suhteessa saataviin palveluihin korkeana. Erittäin paljon kiitoksia teille kaikille, jotka vastasitte Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyyn. Seuraavan kerran vastaava kysely toteutetaan kolmen vuoden päästä. Mirjami Kauppinen Lähde: KTI Kiinteistötieto Oy

Palvelut ja niiden tärkeys yhdistyksissä 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10%

Ve rkk

alv

leh stö tei Su

en K

iin

ity ja ke h Tu

tki mu s-

elu t

im int sto

nv alv o Ed u

ied ja t ntä sti Vie

nta

n ott am ine

ud isu tila tus ulu Ko

Ne u

nta pa

lve

lut

Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys

Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys

Keskiarvo kaikki Suomen alueyhdistykset

Kaikissa kolmessa yhdistyksissä tärkeimpänä palveluna pidettiin koulutustilaisuuksia.

Kiinteistöviesti 3/2018 23

Indeksitalo 2018 -selvitys

Iisalmessa ja Varkaudessa kalleinta sähköä Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Indeksitalo 2018 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 51 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Tiedot ovat syyskuun 2018 mukaisia.

untakohtaiset kiinteistöverot ja muut kiinteistökustannukset nousevat kuluvana vuonna edellisvuotta maltillisemmin. Tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuodesta.

Kiinteistösähkön kustannukset nousivat eniten Valtakunnallisesti kustannukset nousevat tänä vuonna eniten kiinteistösähkössä, joka kallistui keskimäärin 4,5 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Sähkön siirtomaksut nousivat keskimäärin 6,7 prosenttia. Sähkön myyntihinta nousi keskimäärin 4,7 prosenttia, ja sähkön kokonaiskustannus kes-

Kiinteistöviesti 3/2018

kimäärin 4,5 prosenttia. Eniten sähkökustannus nousi Iisalmessa ja Varkaudessa, joissa molemmissa vertailukustannus nousi 13,3 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan Mikkelissä vertailuhinta laski miltei neljä prosenttia. Kaikkein isoin Indeksitalokustannus, kaukolämpö, nousi erittäin merkittävästi pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa ja eräissä muissa sisämaan kaupungeissa. Kaikkein eniten oli kuitenkin kaupunkeja, joissa kaukolämmön hinta pysyi ennallaan. Itä-Suomessa kaukolämpö nousi Joensuussa ja Mikkelissä n. 2 %, Iisalmessa ja Varkaudessa kaukolämmön kustannus laski. Vesikustannukset nousivat vertailukaupungeissa keskimäärin prosentin 1,2 prosenttia. Itä-Suomessa eniten nousi vesikustannus Iisalmessa n. +5 %. Kiinteistöveron muutokset ovat poikkeuksellisen

vähäisiä vuonna 2018, kun kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostosta luovuttiin. Itä-Suomen kunnista Savonlinna laski sekä yleistä että vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia. Jätehuollon kustannukset pysyivät Kuopiossa ja Varkaudessa ennallaan, Joensuussa ja Iisalmessa jätehuollon kustannukset nousivat, sen sijaan Mikkelissä ja Savonlinnassa jätehuollon kulut laskivat. Kaiken kaikkiaan kaupunkikohtaiset erot kustannusten kehityksessä ovat tänäkin vuonna huomattavia. Kaikissa tarkastelluissa kaupungeissa kiinteistöveroja ja tariffeja maksetaan Indeksitalossa keskimäärin 2,65 euroa/m2/kk (2,62 vuonna 2017). Tämä tekee 90neliöisessä kerrostalohuoneistossa 2862 euroa vuodessa.

Indeksitalon kulut 2014 - 2018 Itä-Suomi

EUR/m2/kk 3,20

Iisalmi Joensuu Kuopio Mikkeli Savonlinna Varkaus Suomi/keskiarvo

3,00 2,80 2,60 2,40 2,20

Itä-Suomessa edullisimmat kuntakohtaiset kiinteistömaksut ovat Joensuussa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Korkeimmat taas ovat Savonlinna, Mikkeli ja Iisalmi.

2,00 1,80 1,60

2014

EUR/m2/kk

2015

2016

2017

2018

Indeksitalon kiinteistösähkön kulut Itä-Suomessa 2009 - 2018

0,30

Iisalmi Joensuu Kuopio Mikkeli Savonlinna Varkaus Suomi/keskiarvo

0,25

0,20

0,15

0,10

Suurin kiinteistösähkön nousu oli Iisalmessa ja Varkaudessa n. +13 %. Mikkelissä sähkön hinta laski edellisvuodesta n. -4 %.

0,05

0,00

2009

2010

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Indeksitalon kulukertymä 2018 Itä-Suomi Kertymä

EUR/m2/kk 3,20 3,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00

2011

Jätehuolto 0,18 0,24 0,58

0,20 0,17

0,15 0,17

0,65

0,68

1,38

1,23

0,27 0,07

0,22 0,13

Iisalmi

Joensuu

1,09

0,23 0,17

0,25

0,78

0,74

0,17 0,24

1,25

0,29

0,26

0,18

Mikkeli

1,28

0,28 0,16

Savonlinna

Vesi ja jätevesi Kaukolämpö Rakenn. kiint.vero

0,68

0,26

Kuopio

0,23

Kiinteistösähkö

1,20

0,25 0,10

Tontin kiint.vero

Itä-Suomessa indeksitalon vuosikustannus on kalleimmillaan Savonlinnassa 3 164 euroa, halvimmillaan Joensuussa 2 819 euroa.

Varkaus

Kiinteistöviesti 3/2018 25

KUVA: TEEMU KUUSIMURTO, YMPÄRISTÖMINISTERIÖN KUVAPANKKI

Avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen

adattavien sähköautojen (täyssähköautojen ja ladattavien hybridien) määrä on kasvussa. Useissa taloyhtiöissä suunnitellaan latauspisteiden toteuttamista lähivuosien aikana. ARA myöntää avustusta vuoden 2018 aikana asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin. Avustuksiin on varattu valtion talousarviossa yhteensä 1,5 miljoonan euron määrärahat. Avustuksella edistetään sähköautojen kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä ja siten sähköautokannan kasvua kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti.

Kuka voi hakea? Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat yhteisöt (esim. ta-

Kiinteistöviesti 3/2018

loyhtiöt, vuokrataloyhteisöt). Avustukseen sovelletaan de minimis -asetusta, jolloin yhden tuensaajan kumulatiivinen tuki voisi olla 3 vuoden aikana enintään 200 000 euroa. Tämä koskee taloudellisia toimijoita, kuten vuokrataloyhtiöitä.

Paljonko avustusta ja mihin? Avustus on 35 % toteutuneista kustannuksista (sis. alv.), kuitenkin enintään 90 000 euroa. Edellytyksenä avustukselle on, että yhteisö rakentaa latauspisteen vähintään viidelle autopaikalle. Avustettavia kustannuksia ovat tarvekartoitus ja hankesuunnittelu, mikäli hanke toteutuu, sähköpääkeskukseen tarvittavat muutostyöt, putkitukset ja kaapeloinnit sekä niihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt.

Latauslaitteet voivat sisältyä tuen piiriin vain, jos ne ovat tuen saajan omistuksessa.

Miten avustusta haetaan? Avustuksen myöntää ARA. Sitä haetaan ARAn verkkoasioinnin kautta.

Milloin voi hakea? Avustuksella ei ole määritettyä hakuaikaa, vaan sen hakuaika on jatkuva.

Tutustu avustuksen hakuohjeeseen: www.ara.fi > Lainat ja avustukset > Sähköautojen latausinfra-avustus

Asutko kiinteistössä, jonka kiinteistövero nousee vuonna 2019?

erohallinto on julkaissut 15.8.2018 päivätyn ohjeen Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa (dnro: A62/200/2018). Ohjeessa käsitellään kiinteistöjen arvostamista kiinteistöverotuksessa. Aikaisempaa ohjetta on päivitetty korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2018:45 perusteella. Päätös muuttaa aiempaa maapohjan verotusarvon laskentaa koskevaa oikeuskäytäntöä niin sanotuissa kaksitasokaavakiinteistöissä, joissa käytetty rakennusoikeus ylittää voimassa olevan asemakaavan salliman rakennusoikeuden. Muutos lisää maapohjan arvostamisen perusteena huomioon otettavan rakennusoikeuden määrää ja sitä kautta nostaa verotusarvoja verrattuna aikaisempaan oikeuskäytäntöön. Uutta arvostamisohjetta sovelletaan verovuodesta 2019 alkaen tilanteissa, joissa voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on ylitetty. Tämä koskee erityisesti Helsingin, Tampereen ja Turun keskusta-alueen vanhoja kerrostaloyhtiöitä. Nykyisen kaavan ylittäviä kiinteistöjä löytynee muualtakin, missä vanhaa rakennuskantaa on jäljellä, joten oman kiinteistön tilanne on nyt syytä tarkistaa. Mahdolliset omaan kiinteis-

töösi kohdistuvat muutokset on hyvä tarkistaa jo hyvissä ajoin, jotta mahdollinen maapohjan kiinteistöveron korotus tulee huomioitua ensi vuoden budjettia laadittaessa. •Tarkista vuoden 2018 kiinteistöverotuspäätöksestä maapohjan kiinteistöveron arvostamisperusteet. •Mikäli laskennassa on käytetty voimassa olevan kaavan mukaista rakennusoikeutta, eikä käytettyä rakennusoikeutta, on syytä varautua korotukseen vuoden 2019 osalta.

•Ensi vuoden maapohjan kiinteistöveron määrää voit arvioida laskemalla kuinka paljon laskennassa käytetty rakennusoikeuden määrä kasvaa suhteessa vuoden 2018 tietoihin. •Korotuksen lopullinen suuruus riippuu kunnan veroprosenttien mahdollisista muutoksista, jotka vahvistetaan marraskuun 2018 lopussa. Kirjoittaja on Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Kiinteistöviesti 3/2018 27

Uusi toiminnanjohtaja Piia Moilanen:

”Nuoria, energisyyttä ja aktiivisuutta lisää”

iia Moilanen aloitti Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtajana elokuun alussa. Pitkään Kiinteistöliitto Itä-Suomea luotsannut Mirjami Kauppinen jää vuosilomalle 16.11.2018 ja eläkkeelle 1.4.2019 ollen osa-aikaisesti käytettävissä eläköitymiseensä saakka. (Kaup-

pisen lähtöhaastattelu seuraavassa lehdessä). Moilasella on kiinteistöalasta pitkä kokemus Jätekukko Oy:n palvelupäällikkönä. Jätekukossa yksi hänen isoimmista asiakasryhmistä olivat nimenomaan taloyhtiöt ja isännöitsijät. Taloyhtiömaailma on hänelle

henkilökohtaisesta elämästä tuttu. Asumismuodokseen Moilanen on valinnut taloyhtiön, yhtä omakotitalovuotta lukuun ottamatta. Hän on pitänyt tärkeänä osallistua yhtiökokouksiin, olla niissä aktiivinen ja olla mukana taloyhtiön toiminnassa. Edellisessä taloyhtiössään hän oli toiminnantarkastajana.

MINÄ Piia Moilanen Ikä: 41. Perhesuhteet: 13- ja 16-vuotiaat tyttäret, puoliso työskentelee viikot Mikkelissä. Kotoisin: Suomussalmelta, yrittäjäperheen lapsi. Asumismuoto: Kuopiossa rivitalo, Mikkelissä paritalo Harrastukset: Kuntosali ja lenkkeily. Koulutus: taloushallinnon tradenomi. Motto: Asioilla on tapana järjestyä.

Kiinteistöviesti 3/2018

Kiinteistöliitosta saa oikeaa tietoa Jätekukolla työskennellessään Moilanen koki Kiinteistöliiton paikallisyhdistykset hyödylliseksi yhteistyökumppaniksi. Ne ovat osa asumisen vaikuttajaorganisaatiota, Suomen Kiinteistöliittoa. Kiinteistöliiton asiantuntijat näkyvät ja kuuluvat monessa eri mediassa, niin painetuissa lehdissä ja televisiossa kuin myös sosiaalisen median eri kanavissa. Valtakunnallisuus tuo vaikuttavuutta. ”On taloyhtiöiden etu olla osa isoa, asiantuntevaa ja näkyvää kokonaisuutta. Kiinteistöliitto taloyhtiöiden valtakunnallisena edunvalvontajärjestönä tekee työtä, johon paikallisyhdistysten rahkeet yksinään eivät riittäisi. Liitto edustaa taloyhtiöitä lakivalmisteluissa, antaen lausuntoja valmisteilla oleviin asumisen laki- ja säädösasioihin. Liitosta me saamme laki-, talousja korjausneuvontaa, joka on oikeaa ja tuoretta. Netistä ja sosiaalisesta mediasta saatuun tietoon pitää aina suhtautua lähdekriittisesti.” Moilanen uskoo, että asukkaat suostuisivat nykyistä helpommin hallituksiin, kun he tietäisivät, että puolueetonta opastusta ja neuvontaa on helposti saatavissa. Erityisesti nuoria hän toivoisi hallituksiin, sillä juuri heille asunto on usein taloudellisesti suurin yksittäinen sijoitus. ”Ottakaa luottamustehtävä vastaan ilman turhaa stressiä ja käyttäkää tarpeen tullen palveluitamme. Olisi myös hyvä, jos vanhemmat hallituskonkarit ohjeistaisi ja sparraisi nuorempia tehtävässä alkuun.”

Taloyhtiössä kiva asua Uusi toiminnanjohtaja haluaa nähdä taloyhtiöt yhteisöllisenä paikkana, jossa naapurit tunnetaan ja asumi-

nen on turvallista. ”Silti jokaisella on oikeus olla olematta aktiivinen, olla osallistumatta esimerkiksi talkoisiin. Kaikki eivät kaipaa yhteisöllisyyttä. Tervehdys pihalla riittää, jos ei ole tarvetta jäädä juttelemaan”, Moilanen korostaa. Hänen unelmataloyhtiönsä on kerran konkretisoitunut. Kun hänen lapsensa olivat pieniä, hän asui sellaisessa (lue Moilasen blogi www-sivuiltamme). ”Me kotiäidit kokoonnuimme pihalle lastemme kanssa leikkimään, satoi tai paistoi. Kaikista huoneistosta tuli joku yhtiökokoukseen – nuoret lapsiperheet olivat aktiivisia. Talkoita oli jos jonkinlaisia, pihatkin hoidettiin talkoilla. Ehkä yhteiselon helppous johtui siitä, kun olimme kaikki samassa elämäntilanteessa.” Sen uudisrivitalon hyvä hoito näkyi ulospäinkin siisteytenä ja viihtyisyytenä. Tällä hetkellä Moilanen asuu niin ikään uudisrivitalossa. Omien lasten kasvettua teineiksi ei samanlaista perheverkostoa synny enää niin helpolla. ”Toisaalta on ihanaa, kun pihalla naapurin kohdatessa riittää tervehtiminen. Jos jotain apua kuitenkin kaipaa, tietää, että sitä voi kysyä läheltä.”

Entinen säilyy ja uuttakin tulee Moilanen aikoo tulevaisuudessa panostaa lisää siihen, että Kiinteistöliitto Itä-Suomi tunnettaisiin paremmin. Uuden työpaikan vastaanottamisen myötä hän teki pienen kaveripiiriotannan ja sai todeta, että heistä vain yksi tunsi Kiinteistöliitto-organisaation. ”Kaikkien taloyhtiöissä asuvien pitäisi tietää, että me valvomme heidän etujaan, olemme heidän kotejaan ja taloyhtiötä varten, autamme ja opastamme. ” Mietintämyssy on jo täyttynyt uusista ajatuksista ja ideoista. Vanhat hyväksi ja hyödylliseksi koetut

jäsenpalvelut kuitenkin säilyvät, esimerkiksi koulutustilaisuudet jatkuvat ennallaan, ajankohtaisilla aiheilla ja laadukkailla luennoitsijoilla. Myös sosiaalisen median hyödyntäminen on ohjelmassa, toiminnanjohtajana Moilanen on itse jo twitterissä keskustelemassa. ”Jatkossa Kiinteistöliitto Itä-Suomen voi tavoittaa ehkä myös Facebookista ja Instagramista”, Moilanen maalaa tulevaa.

Arvostammeko toisiamme? Yhden asian hän mainitsee, johon toivoo kykenevänsä myös vaikuttamaan. ”Isännöitsijät ja taloyhtiöt pitää saada arvostamaan toisiaan yhteistyökumppaneina. Isännöitsijä ei ole taloyhtiön renki, mutta ei myöskään toimitusjohtaja. Kumpikin käsitys on mielestäni outo. Kuvaisin yhteistyötä mieluummin kumppanuutena, se on se, mihin yhdessä pyritään.” Kysyttäessä sitä, miten jäsenet ovat ottaneet uuden toiminnanjohtajan vastaan, vastaa Moilanen ilahtuneena, että kaikki ovat ottaneet hänen mielenkiinnolla vastaan. ”On ollut aitoja kohtaamisia ja hyviä keskusteluja. Neuvontatilanteissa joudun vielä etsimään tietoa, mutta kyllä työ tekijäänsä opettaa.” Jäsenille uudella toiminnanjohtajalla on vaatimaton toive: ”Tarttukaa rohkeasti asioihin omassa taloyhtiössänne, ja olkaa aktiivisia. Aina saa soittaa ja laittaa sähköpostia, etsitään yhdessä ratkaisuja ongelmiin.” – alp –

Kiinteistöviesti 3/2018 29

Oikeustapauksia Helsingin HO 20.6.2018, tuomio nro 788, dnro S 18/1274 (Vailla lainvoimaa 21.6.2018) Hovioikeus ei myöntänyt asunnon omistajalle jatkokäsittelylupaa asiassa, jossa oli kyse huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan. Huoneiston väitetty alilämpö ei ollut peruste jättää yhtiövastikkeita maksamatta. A oli jättänyt yhtiövastikkeet maksamatta marraskuusta 2016 alkaen maaliskuulle 2018 saakka niin, että vastikerästien määrä oli noin 5500 euroa. A oli perustellut maksamattomuutta sillä, että huoneiston lämpötila oli ollut hädin tuskin +20 °C, vaikka hänen olisi pitänyt voida säätää huonelämpötila välille +18 °C - +26 °C. Käräjäoikeus oli todennut, että sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleske-

lutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 6 § 2 momentin mukaan lämpötilojen tulee täyttää asetuksen liitetaulukon mukaiset toimenpiderajat, jotka asetuksen 2 §:n kohdan 1 mukaan määrittävät sen, milloin vastuullisen tahon tulee ryhtyä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Taloyhtiön mukaan lämpötilat olivat olleet edellä mainitun asetuksen liitteessä sallitulla vaihteluvälillä eivätkä ne A:nkaan kertoman mukaan olleet olleet vaihteluvälin alarajan alapuolella. Hallintaanottopäätöstä tehtäessä

vastikkeita oli ollut maksamatta puolelta vuodelta. Näin pitkä aika ei oikeuta pitämään laiminlyöntiä vähäisenä aivan siitä riippumatta, mikä merkitys maksamattomilla vastikkeilla on asunto-osakeyhtiön taloudenpidon kannalta kokonaisuutena. Käräjäoikeus katsoi, että Asunto Oy:llä oli ollut asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitettu peruste ottaa yhtiön rakennuksessa sijaitseva asunto yhtiön hallintaan. Hovioikeus ei myöntänyt asialle jatkokäsittelylupaa ja käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi.

Turun HO 29.8.2018, tuomio nro 667, dnro S 17/1333 (Vailla lainvoimaa 30.8.2018) Hovioikeus katsoi, että Kiinteistö Oy oli velvollinen korvaamaan A:lle vahingonkorvausta A:n ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta. Tapauksessa A:n pakoputkisto ja takapuskuri olivat vaurioituneet ajettaessa kiinteistön ajoluiskaa pitkin kohti vuokrattua pysäköintipaikkaa rakennuksen kellaritiloissa. Kantajan mukaan auton pakoputkisto tarttui kiinni ajorampilla olevan huoltoluukun etureunaan siten, että pakoputkisto ja takapuskuri vaurioituivat. Hovioikeus katsoi, että antaessaan

Kiinteistöviesti 3/2018

vuokralle autopaikan Kiinteistö Oy oli velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokralaiset pystyvät käyttämään autopaikkaa. Tähän oli kuulunut myös huolehtiminen ajoreitin turvallisuudesta, mistä yhtiö olisi kiinteistön omistajana muutoinkin vastuussa. Yhtiö oli rikkonut tekemäänsä vuokrasopimusta, koska reitti ei ollut turvallinen. Yhtiö oli asiassa mainituin perustein toiminut huolimattomasti laiminlyödessään varmistua kiinteistön käyttöturvallisuudesta. Hovioikeus katsoi

vuokralaisen saattaneen riittävän todennäköiseksi, että auton jääminen kiinni luukkuun oli aiheutunut yhtiön puolella olevasta syystä. Näin ollen vahingon syy-yhteys yhtiön huolimattomuuteen oli näytetty riittävissä määrin toteen. Kiinteistö Oy velvoitettiin suorittamaan vuokralaiselle vahingonkorvausta ajoneuvon korjauskuluista.

Helsingin HO 6.9.2018,

tuomio nro 1121, dnro S 17/2276 (Vailla lainvoimaa 6.9.2018) Hovioikeus katsoi, että asunto-osakeyhtiön oikeus saada vakuutusyhtiöltä korvausta suorituskyvyttömyysvakuutuksen perusteella oli vanhentunut. Vakuutusehtojen mukaan korvauksen maksamisen edellytyksenä on se, että vahingosta ilmoitetaan vakuutusyhtiölle sen vastuuajan kuluessa. Vakuutus on voimassa kymmenen vuotta siitä,

kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi. Asunto-osakeyhtiö oli vaatinut vakuutuskorvausta vakuutusyhtiöltä yli 10 vuoden kuluttua siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen oli hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi, eli vakuutuksen päättymisen jälkeen. Hovioikeus katsoi, että suoritusky-

vyttömyysvakuutuksen vakuutusehdoissa on voitu määrätä korvauksen maksamisen edellytykseksi se, että vahingosta ilmoitetaan vakuutusyhtiölle vakuutuksen voimassaoloaikana. Asunto-osakeyhtiön oikeus saada vakuutusyhtiöltä korvausta suorituskyvyttömyysvakuutuksen perusteella oli vanhentunut.

Helsingin HO 29.6.2018, tuomio nro 882, dnro S 17/2171 (Vailla lainvoimaa 29.6.2018) Hovioikeus katsoi, että huoneisto voitiin ottaa määräajaksi asuntoosakeyhtiön hallintaan huonon hoidon vuoksi. A:n huoneiston tavanomaista suurempi tavaramäärä on tuottanut erilaista haittaa yhtiölle jo useiden vuosien ajan. Tammikuussa 2015 tavaraa on ollut niin paljon, ettei liikkuminen asunnossa ole ollut mahdollista kiipeämättä tavaroiden yli. Paloviranomainen oli määrännyt asunto-osakeyhtiön ryhtymään toi-

menpiteisiin palokuorman määrän vähentämiseksi. Kun A ei yhtiön hänelle varaamista tilaisuuksista huolimatta riittävästi vähentänyt tavarakuormaa huoneistossa, yhtiön keinot saada A:n huoneisto viranomaisten vaatimaan kuntoon olivat olleet hyvin rajalliset. Samat ongelmat huoneiston hoidossa olivat jatkuneet useiden vuosien ajan ja niitä oli yritetty hoitaa A:n kanssa eri tavoin, mutta tilanne ei korjaantunut.

Hovioikeus katsoi, että huoneiston huonolla hoidolla oli sen laadun, toistuvuuden ja keston vuoksi ollut suurempi kuin vähäinen merkitys. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että asunto-osakeyhtiöllä oli peruste ottaa A:n huoneisto määräajaksi hallintaansa.

Helsingin HO 20.9.2018, tuomio nro 1198, dnro S 18/1910 (Vailla lainvoimaa 20.9.2018) Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa asiassa, jossa oli kyse huoneiston vuokrasopimuksen irtisanomisesta. A oli asunut vuokralla kaupungin Asunnot Oy:n omistamassa huoneistossa. A:n vuokrasopimus oli irtisanottu häiritsevän ja järjestyssääntöjen vastaisen elämän perusteella. Häiriöilmoitusten mukaan A oli huutanut pihalla ja porraskäytävässä muille asukkaille ja lapsille uhkaavasti ja syytellyt heitä. A oli myös syljeskellyt porraskäy-

tävässä sekä pihakalusteiden päälle. Huoneistossaan A oli hakannut lattiaa ja paiskonut ovia. A:lle oli annettu aiemmin kaksi varoitusta, toinen häiritsevän elämän seurauksena ja toinen jatkuvasta väärästä pysäköinnistä kiinteistön alueella. Käräjäoikeus katsoi, että A:n aiheuttamat häiriöt sekä järjestyssääntöjen vastainen pysäköinti ovat olleet siinä määrin laajakantoisia ja pitkäkestoisia, että ne ovat riittävä peruste vuokrasopimuksen irtisa-

nomiselle. Käräjäoikeus hylkäsi A: n vaatimuksen irtisanomisen julistamisesta tehottomaksi, muuttopäivän siirtämisestä ja vahingonkorvauksesta. A velvoitettiin heti häädön uhalla muuttamaan huoneistosta ja jättämään se vuokranantajan vapaaseen hallintaan. Hovioikeus ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa.

Kiinteistöviesti 3/2018 31

Varauduttaisiinko ensi kesän helteisiin ilmalämpöpumppuja asentamalla?

uluneen kesän pitkä hellejakso sai monet pohtimaan ilmalämpöpumpun asentamista. Joissakin taloyhtiöissä osakkaiden aikeet ilmalämpöpumpun hankinnasta törmäsivät taloyhtiön päätöksentekoon ja sen aikatauluihin. Paikoin puheet ilmalämpöpumpuista herättivät myös naapureissa huolta niiden aiheuttamasta metelistä ja muista mahdollisista ongelmista.

Asentaminen taloyhtiön päätöksellä Ilmalämpöpumpun asentaminen vaati aina myös osakashallinnassa olevan huoneiston ulkopuolelle tehtäviä muutoksia, ja sen vuoksi muutokselle on saatava taloyhtiön suostumus. ”Jos taloyhtiössä ei ole ennestään asennettu ilmalämpöpumppuja, eikä asiasta ole yhtiökokouksen ns. periaatepäätöstä, olisi hyvä saada ensin yhtiökokouksen näkemys

ilmalämpöpumpun asentamiseen”, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Yhtiökokouksessa päätetään asiasta yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä. Yhtiökokouksen kannanoton jälkeen riittää hallituksen antama lupa, mutta taloyhtiö voi myös asettaa ehtoja asennettavan laitteen ominaisuuksille ja asennukselle. Osakas toimittaa hallitukselle tai isännöitsijälle muutostyöilmoituksen, minkä jälkeen hallitus antaa luvan ilmalämpöpumpun asentamiseen. Jos periaatepäätöstä ei ole aiemmin tehty, vie päätöksentekoprosessi taloyhtiössä oman aikansa. Sen vuoksi asia olisi hyvä laittaa vireille jo nyt, vaikka tämän vuoden helteet ovat jo takana ja seuraavat edessä aikaisintaan ensi kesänä. ”Jos koemme tulevaisuudessa yhtä kuumia kesiä, olisi hyvä, että yhtiön näkemys ilmalämpöpumpun asentamiseen olisi valmiiksi olemassa. Silloin osakkaat saavat nopeallakin aikataululla ilmalämpöpumpun asennettua”, Pynnönen sanoo.

Kirjoittajat: Petri Pysy Kiinteistöliiton johtava asiantuntija (energia ja ilmasto) Kristel Pynnönen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies

Kiinteistöviesti 3/2018

Oikein asennettuna ei aiheuta ongelmia Päättyneen kesän aikana on käynyt ilmi tapauksia, joissa taloyhtiö on kieltänyt ilmalämpöpumpun asentamisen. Kieltojen taustalla on ollut pelko pumppujen aiheuttamasta meluhaitasta ja kondenssiveden aiheuttamista ongelmista. ”Usein pelko on turha. Hiljaisilla koneilla ja oikeaoppisella asennuksella vältetään meluongelmat, jolloin ääni tuskin kuuluu naapurihuoneistoihin. Hallitulla kondenssiveden poistamisella ehkäistään kosteusvaurioiden syntymistä”, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy. Pylsy ja Pynnönen pitävät tärkeänä, että taloyhtiöt perehtyvät ilmalämpöpumppuihin ja niiden ominaisuuksiin, jotta osakkaat eivät jäisi ilman laitteen tuomaa helpotusta helteeseen ainakaan tietämättömyyden takia.

KUVAT: KIINTEISÃ&#x2013;LIITTO

Kolumni Loputonta vääntöä

aloyhtiömme asukkaat valitsivat minut edelleen puheenjohtajaksi kevään yhtiökokouksessa. Kolmas vuosi puheenjohtajana lähti käyntiin. Olenko siitä hyvilläni vai pahoillani? Pohdin sitä tässä ja nyt, koska melko harva siihen pestiin pyrkii, useimmat joutuvat. Hyvilläni olen siksi, että 43vuotias 50 asunnon taloyhtiömme vaatii reipasta ylläpidollista otetta ja ottautuvaa hallitusta, isännöitsijää ja huoltoa. Ne meillä nyt on. Hyvilläni olen myös siksi, että meillä asuu mukavia ihmisiä, joiden kanssa on helppo elää taloyhtiöelämää. Pahoillani en varsinaisesti ole, mutta toisinaan muoto mustana ja ”loputtomaan vääntämiseen” uupunut. Hallituksemme neuvottelee päivittäin WhatsApp-ryhmässään, niin ikään isännöitsijän kanssa olen lähes yhtä usein sähköposti- ja puhelinyhteydessä. Katselmuksia, palavereja ja kokouksia urakoitsijoiden kanssa on tuon tuostakin. Jos en olisi niin tottunut käyttämään kaikkia digiviestintämuotoja, tehtävän hoito veisi vieläkin enemmän aikaa. Suostuin puheenjohtajaksi, koska haluan pitää talomme kunnossa. Sivutuotteena saamme kasvaneen asumisviihtyisyyden. Itsekkäänä pyrkimyksenäni on pitää asuntoni arvo edes ennallaan, siinä samalla näin käy muillekin. Arvonnousua ei ole realistista odottaa 1970-luvun lähiökerrostalossa. Meillä ei tänä vuonna aloitettu isoja remontteja, koska kattoremontti ja porraskäytäväremontti on tehty viime vuosina. Pienempiin korjauksiin budjetoimme sen sijaan

Kiinteistöviesti 3/2018

varoja suhteellisen väljästi. Onneksi, sillä teettämässämme kylpyhuoneiden ja vessojen, yleisten tilojen ja julkisivujen kuntotarkastuksessa löytyi kahdesta asunnosta kosteusvaurio. Korjaus piti käynnistää heti. Ikävä kyllä korjaustyö viivästyi niin pahasti, että jouduimme vaihtamaan urakoitsijaa työn loppuun saattamiseksi ja asukkaille tuli asumishaittaa kohtuuttomasti. Ainoa hyvä puoli tässä on se, että kosteusvaurioiden syy ei ollut putkissamme, putkiremontti meille lienee tulossa vasta 5—10 vuoden päästä. Muut pienemmät taloyhtiön vastuulle kuuluvat korjaukset teki uusi keväällä valittu huoltoyhtiömme tehokkaasti ja nopeasti. Huoltoyhtiömme asentaa vielä jokaiseen asuntoon palovaroittimet, vaihtaa ikkunasuodattimet ja tiivistää käytäväovet. Paloturvallisuus paranee, ja äänet ja käryt toivottavasti vaimenevat. Nyt meillä ällistellään, että näköjään kannattaa maksaa palvelusta enemmän, kun se on hyvää! Myös kattoremonttimme 2vuotistakuutarkastuksessa löytyi korjattavaa. Korjaukset ovat nyt käynnissä, tiukan ”kenen on vastuu” -neuvottelun jälkeen. Urakoitsija oli suoraselkäinen ja halusi palvella. Sen sijaan viimesyksyisen porraskäytäväremonttimme jäljiltä epäonnistunut hissimaalaus ei ole vieläkään uusittu. Monien neuvottelujen ja sähköpostien jälkeen on saatu vastuukysymykset sovituksi ja urakoitsija lupautunut uusimaan työn. Mutta milloin? Sitä odotamme nyt. Se minua on hämmästyttänyt, että urakkaerien pidättäminen ja vakuuksien vapauttamatta jättämi-

nen eivät näy riittävän neuvotteluaseeksi. Ne ovat niin vähäpätöisiä summia, että ennemmin voi 3—4 isopalkkaista ammattilaista kinastella tästä kuukausitolkulla. Vääjäämättä on hallituksellemme tullut mieleen, että väsytystaktiikalla meidät koetetaan saada luopumaan vaatimuksistamme. Mehän olemme vain maallikoita, emme ammattirakennuttajia. Isännöitsijän ja valvojan asiantuntemus ja peräänantamattomuus sekä yhteistyö hallituksen kanssa korostuvat tällaisissa tilanteissa. Pidimme palaverin, eräänlaisen kehityskeskustelun, jossa keskustelimme isännöitsijän ja valvojan tehtävien rajapinnoista, tiedottamisesta, ja erityisesti siitä, miten nopeasti on reagoitava, jos asiat eivät mene kuin Strömsössä. Sovimme toimintaperiaatteista ja mitä toivomme toisiltamme, he meiltä ja me heiltä. Se oli avartava ja kehittävä keskustelu, josta jäi hyvä mieli kaikille osapuolille. Suosittelen tätä muillekin. Anna-liisa Pekkarinen, Kiinteistöviestin toimittaja annaliisapekkarinen@gmail.com www.annaliisapekkarinen.net

Kolmatta vuotta puheenjohtajana

Korjaus- ja tekninen neuvonta laajenee – uudet palveluajat ovat jo käytössä Valtakunnallinen korjausrakentamisneuvonta muuttui lokakuun alusta korjausja tekniseksi neuvonnaksi, joka on jäsenten käytettävissä ma-to klo 10-12. Neuvontapalvelun puhelinnumero (09) 1667 6311 pysyy ennallaan. Jäsenet saavat korjausja teknistä neuvontaa neljänä päivänä viikossa aiemman kahden päivän sijaan. Neuvontapalvelun aukioloaika kasvoi kuudesta viikkotunnista kahdeksaan. Laajemmat palveluajat parantavat palvelujen saatavuutta jäsenten kannalta.

Korjaus- ja tekninen neuvonta ma-to 10-12 puh. 09 1667 6311

n i teistö i K n e l

iitt m o u istöliitto Itä-Su te n i

LAKINEUVONTA

ilanen

nn e

Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys

Verger

JÄSENTALOYHTIÖ

KORJAUSJA TEKNINEN NEUVONTA

ri A

Pii a

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys

ht i s äse n

taj j oh Toiminnan

Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys

ENERGIANEUVONTA

Kiinteistöliitto Kotisi asialla

Korjaus- ja tekninen neuvonta palvelee puhelimitse jäsentalojen hallituksia ja isännöitsijöitä sekä vuokratalojen johtoa. Kiinteistön jäsennumero kysytään palvelussa ennen puhelun yhdistämistä asiantuntijalle, kuten muissakin valtakunnallisissa neuvontapalveluissa.

TALOUSJA VERONEUVONTA

Kiinteistöviesti 3/2018 35

Jäsenneuvonta Puhelimitse ja ajanvarauksella tarjottavat neuvontapalvelut ovat jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenten, isännöitsijöiden ja tilin- sekä toiminnantarkastajien käytössä.

Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi Toiminnanjohtaja Piia Moilanen p. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) p. 010 667 6670 (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)

Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta

Korjaus- ja tekninen neuvonta ma-to klo 10-12 puh. 09 1667 6311

Lakineuvonta ma-to klo 9-15 ja pe klo 10-15 puh. 09 1667 6300

Talous- ja veroneuvonta ma-to klo 13-16 puh. 09 1667 6369

Yksilöllistä neuvontaa ajanvarauksella http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

Kaikille avoin lakineuvonta Ma-to klo 12-16 numerossa 0600 0 1122 Neuvontapalvelun hinta on 1,98 euroa minuutti + paikallisverkkomaksu.

Kiinteistöviesti 3/2018