haitallisten vieraslajien torjunta taloyhtiöiden pihoilla

Piha-alueilla kasvavat haitalliset vieraslajit voivat aiheuttaa monenlaista päänvaivaa taloyhtiöille. Haitalliset vieraslajit valtaavat alaa muilta kasveilta sekä virkistystoiminnalta ja heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Etenkin jättiputket aiheuttavat terveysriskin polttavalla kasvinesteellään ja laajat kasvustot voivat jopa laskea kiinteistön arvoa. Myös torjuntakustannukset voivat kasvaa mittaviksi, joten torjuntaan kannattaakin ryhtyä heti, ennen kasvustojen laajempaa leviämistä.

mitä ovat haitalliset vieraslajit?

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolelle ihmisen toiminnan seurauksena. Haitalliseksi vieraslaji luokitellaan, kun se leviää erityisen hyvin ja aiheuttaa esimerkiksi ekologista tai sosiaalista haittaa. Sekä EU että Suomen valtioneuvosto ovat säätäneet haitallisista vieraslajeista listat, jotka ovat nähtävissä osoitteessa vieraslaji.fi/ lajit. Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito on vieraslajilain nojalla kielletty. Maanomistajalla on velvollisuus hävittää maallaan kasvavat haitalliset vieraslajit.

Jokamiehenoikeudet eivät koske vieraslajien hävitystä, eli taloyhtiön tontin ulkopuolella ei torjuntatoimiin voida ilman maanomistajan lupaa ryhtyä. Haitallisista vieraslajeista kannattaa kuitenkin vinkata naapureille ja torjuntaan ryhtyä esimerkiksi naapuruston yhteisillä talkoilla. Näin haitalliset vieraslajit saadaan mahdollisimman tehokkaasti torjuttua. Tonttien ulkopuolella kasvavista haitallisista vieraslajeista kannattaa tehdä havaintoilmoitus osoitteessa vieraslajit.fi/ilmoita, sekä olla tarvittaessa yhteydessä paikalliseen ELY- keskukseen. ELY-keskuksesta voi myös kysyä neuvoja vieraslajien torjuntaan.

Haitallisten Vieraslajien Torjunta

Torjuntatapa valitaan torjuttavan lajin, sen laajuuden sekä kasvupaikan perusteella. Paras tulos saadaan yleensä useita tapoja yhdistelemällä. Torjunnassa tärkeää on huomioida, että kasvien siemenet ja juurakoiden palat kulkeutuvat helposti esimerkiksi kenkien pohjissa tai työkalujen mukana. Työvälineiden huolellinen puhdistaminen onkin aina tärkeää. Torjunnasta syntyvä kasvijäte on pakattava huolellisesti ja hävitettävä oikein. Alueelliset vieraslajijätteen käsittelyohjeet kannattaa tarkistaa paikalliselta jäteyhtiöltä.

Torjunnan jälkeen aluetta on tarkkailtava usean vuoden ajan ja tarvittaessa toistettava torjunta. Myöhemmin haitallisten vieraslajien tilalle kannattaa istuttaa kotimaista alkuperää olevia perinne- ja luonnonkasveja sekä FinE®-merkittyjä kasveja. Jos puutarhaan halutaan ulkomaalaista alkuperää olevia kasveja, kannattaa valita jalostettuja lajikkeita, jotka eivät tuota itäviä siemeniä. Istutukset kannattaa rajata ja kasvien leviämistä tarkkailla.

Torjuntatavat

Kitkennällä voidaan helposti hävittää pienijuurisia lajeja (jättipalsami), taimia sekä yksittäisiä kasviyksilöitä. Voimakasjuurisilla kasveilla (jättiputket, komealupiini) käsin kitkemisen sijaan kasvi kaivetaan lapiolla juurineen ylös. Juurakon palasista leviävien lajien (kurtturuusu, tattaret, keltamajavankaali, hamppuvillakko) ylös kaivamisessa on oltava erityisen huolellinen, jotta juurakon palasia ei jää maaperään.

teksti: annika jääskeläinen, puutarhaneuvonnan harjoittelija, VieKas liFe -hanke (2018–2023), marttaliitto

Niittäminen, alas leikkaaminen ja näivettäminen toimivat laajoille kasvustoille parhaiten yhdistettynä muihin torjuntakeinoihin. Jatkuva maan tasolle leikkaaminen kuluttaa kasvin voimavaroja ja lopulta näivettää kasvin (pois lukien jättiputki, keltamajavankaali). Siemenistä leviävillä kasveilla (jättipalsami, komealupiini, jättiputki, hamppuvillakko, kurtturuusu) leikkaaminen tulee tehdä ennen siementen kehittymistä.

Peittäminen yhdistettynä niittämiseen on myös toimiva torjuntakeino. Niitetty kasvusto peitetään valoa ja vettä läpäisemättömällä peitteellä, joka kiinnitetään tukevasti paikalleen usean vuoden ajaksi. Peitteen päälle voidaan rakentaa esimerkiksi väliaikainen terassirakenne, mutta peitteen kunto on tarkistettava säännöllisesti.

Jos siemeniä tuottavat kasvit ovat ehtineet kukkimaan, voidaan sie- lähteet ja lisätietoa vieraslajeista: martat.fi/vieraslajit vieraslajit.fi sll.fi/viekas-life

Yleisimmät haitalliset vieraslajit:

• Jättiputki-ryhmä (kaukasianjättiputki, armenianjättiputki, persianjättiputki)

• Jättipalsami

• Komealupiini

• Kurtturuusu

• Tattaret (japanintatar, sahalinintatar, tarhatatar)

• Hamppuvillakko

• Keltamajavankaali

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 2-2023 menien muodostuminen estää katkaisemalla kukinto aivan kukinnon juuresta ja näin köyhdyttää maaperän siemenpankkia. Joskus kasvit kasvattavat uuden kukinnon, joten seuranta on tarpeen. Pehmeävartisia kasveja (jättipalsami, komealupiini) ja pieniä taimia voidaan myös tuhota kiehuvalla vedellä sumuttamalla. Kemiallinen torjunta ei ole sallittua vesistöjen läheisyydessä ja sitä tulee välttää myös piha-alueilla. www.kukkohovipalvelut.fi info@kukkohovipalvelut.fi kukkohovipalvelut.fi www.kukkohovipalvelut.fi info@kukkohovipalvelut.fi

KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUT

KONEURAKOINTI

• Kiinteistöhuolto

• Koneurakointi

• Traktoreilla ja kiinteistönhuoltokoneilla tapahtuva koneurakointi • Lumen aurausta ja liukkauden torjuntaa • Harjausta

• Pienremontit

SIIVOUSPALVELUT

SIIVOUS

• Siivous

• Kotisiivoukset

• Ruoanlaitto

• Kaupassakäynti

• Remontti/muuttosiivoukset

• Kiinteistö- ja liiketilasiivoukset

Kiinteistö- ja koneurakointipalvelut

Siivous- ja kotipalvelut

KIINTEISTÖHUOLTO 045 113 7929 info@kukkohovipalvelut

Remonttipalvelut

✆ 0400 685 302

✆ 040 588 7850

SIIVOUS 040 588 7850 siivous@kukkohovipalvelut

Toimisto ✆ 045 113 7929

24 H/VRK ✆ 0400 685 302