KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 25.10.2017 PÄÄKIRJOITUS Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi
RAKENTAMISEN TUULET TALOYHTIÖISSÄ
Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on yli 2250 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä. Jäsenkentästä yli 90 % on asunto-osakeyhtiöitä maakunnan alueelta.
■ Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän
tukiverkko Tutkittua tietoa rakennusten energia tehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä Ajankohtaista koulutusta taloyhtiöpäättäjille Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.
■ ■ ■
Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 27 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi puh 02 277 5150 Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaisu 25.10.2017 Julkaisija ja kustantaja: Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Päätoimittaja: Juuso Kallio Taitto: Mediasepät Oy Painopaikka: Hämeen Lehtipaino, Hämeenlinna
Turun seudulla rakennetaan tänä vuonna lähes 4.000 uutta asuntoa. Määrä on huomattava, sillä se on noin kaksinkertainen verrattuna aikaisempien vuosien tasoon. Käynnissä olevassa ilmiössä on nähtävillä samoja piirteitä, kuin lähiörakentamisen aikaan. Asuntotuotannon pääpaino on erityisesti pienissä kerrostaloasunnoissa. Aluerakentamiseen nähden poikkeavaa on, että olemassa olevaa rakennuskantaa tiivistetään ja iso osa asunnoista myydään asuntosijoittajille. Tuetun asuntotuotannon osuus uudistuotannosta on kohtalaisen vähäinen. Noususuhdanteen aikana tämä vaikuttaakin järkevältä, sillä rakentajat rakentavat vapaarahoitteisia asuntoja niin paljon kuin niitä menee kaupaksi. Lisääntyvän tarjonnan pitäisi tutkijoiden mukaan myös vaikuttaa asumisen hintaan sitä laskevasti. Ainakaan toistaiseksi näin ei ole käynyt, koska erityisesti kaupunkikeskustoissa asunnoilla on entistä enemmän kysyntää. Monet taloyhtiöt ovat huomanneet rakentamisen kysynnän nousun. Osa alan toimijoista on kiinni uudisrakentamisessa. Tämän vuoksi tilaajan eli taloyhtiön on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota korjausrakentamishankkeiden suunnitteluun ja aikataulutukseen. Korjaushanke tuo myös mahdollisuuksia osakkaille uudistaa kotiaan. Taloyhtiössä kannattaa nähdä vaivaa omistajien ja asukkaiden näkemysten selvittämiseksi ja käsitellä kokonaisuutta avoimesti. Omistajien tahtotilan kartoittamisen lisäksi on tärkeää selvittää riittävillä ja tarkoituksenmukaisilla tutkimuksilla rakennuksen teknistä kuntoa. Tämä tarkoittaa käytännössä useimmiten kuntoarviota ja huonoimmassa kunnossa olevien rakennusosien kuntotutkimuksia. Tyypillisimpiä kuntotutkimuskohteita ovat julkisivut, märkätilat, putkistot ja parvekkeet. Tulevien korjaushankkeiden ajoituksiin on aina kiinnitettävä huomiota, jotta asumiskustannukset saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla. Hankkeiden lykkääminen voi johtaa tilanteeseen, jossa hankkeet ajautuvat päällekkäin. Rakennuskannan
ikärakenne, kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset ja väestön ikääntyminen haastavat meitä suunnittelemaan hankkeet huolellisesti. Hankkeiden valmistelu ja liikkeellelähtö ovat aina kriittisiä vaiheita. Erityisen haastavia nämä ovat epävarmalle kertarakennuttajalle, kuten taloyhtiölle. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on hankittava pätevä rakennuttamisesta vastaava projektipäällikkö. Vaikka yhtiö siirtää rakennuttamistehtävät projektipäällikön hoidettavaksi, on vastuu edelleen hankkeeseen ryhtyvällä. Korjausrakentamisen palveluprosessissa olisi vielä kehitettävää. Palveluntuottajan eli rakentajan näkökulmasta tämä olisi kannattavaa koska asiakkaat lopulta määrittävät yrityksen imagon. Hyvästä palvelusta hyötyvät myös taloyhtiöt jolloin taloyhtiön odotukset ja käytännön kokemukset kohtaavat todennäköisemmin. Palveluntuottajien on panostettava teknisen laadun lisäksi tuotannollisen ja toiminnallisen laadun kehittämiseen. Toiminnallisella laadulla tarkoitetaan palveluntuottajien toimintaa korjaustyön aikana. Tähän vaikuttavat palveluntuottajien asenteet, käyttäytyminen, toiminnan täsmällisyys, aikataululupausten pitävyys, viestintä ja sen oikeellisuus, työmaajärjestelyissä onnistuminen ja niin edelleen. Toiminnallisen laadun kokeminen on osin subjektiivista, mutta kokonaisuuden kannalta merkittävää. Vaikka korjaustyön tekninen laatu olisi hyvä, heikko toiminnallinen laatu saattaa johtaa siihen, että palvelu koetaan kokonaisuutena epäonnistuneeksi. Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan siis taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä.
Kysyimme seudun 4 suurimman kaupungin edustajilta kysymyksen kaupunkien kasvaessa:
MILLÄ TAVALLA OLEMASSA OLEVA ASUTUS OTETAAN HUOMIOON, KUN KAUPUNKIRAKENNETTA TIIVISTETÄÄN? Turussa keskeisenä linjauksena kaupunkirakenteen tiivistämisessä on tehdä asioita avoimesti ja yhdessä asukkaiden kanssa. Rakentamisesta päätettäessä kaikkien mielipiteiden tulee olla päättäjien tiedossa ja yhtenä näkökulmana on aina rakentamisen vaikutuksen arviointi olemassa olevien asukkaiden kannalta. Kaupunki myös perustelee selkeästi kulloisetkin täydennysrakentamistarpeet. Yleispiirteiset lupaukset esimerkiksi palvelujen säilymisestä eivät yleensä riitä ainoana perusteena. Pyrimme siihen, että täydentäminen toisi aina konkreettisia hyötyjä myös olemassa olevalle asutukselle.
Kaarinan strategian yhtenä päämääränä on ekologisesti viihtyisä ympäristö, mikä tarkoittaa olemassa olevan taajaman kehittymistä tukevaa alueiden rakentamista. Kaupunkirakenteen kehittäminen pohjautuu selvityksiin väestörakenteesta. Täydentävä rakentaminen turvaa palvelujen saatavuuden, avaa joukkoliikenteen yhteyksiä sekä usein kohentaa ympäristön laatua. Varsinkin keskustassa lisärakentaminen on sujunut hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Avainsanoina ovat tiedottaminen ja avoin keskustelu.
Jarkko Virtanen,
Harri Virta,
Naantalin tavoitteena on kasvaa noin 200 asukkaan vuosivauhtia. Uudisrakentamisesta suurin osa on täydennysrakentamista ja sijoittuu keskustaan tai sen tuntumaan. Joukkoliikenteen varteen ja palvelujen lähelle rakentamalla edistetään parhaiten julkisten ja kaupallisten palvelujen kehittymistä. Valmiin kunnallistekniikan lähelle rakentaminen on järkevää taloudellisesti ja ekologisesti. Manner-Naantalin uutta osayleiskaavaa valmisteltaessa täydennysrakentamisen mahdollisuuksia lisättiin. Uusi yleiskaava ohjaa hallitusti täydennysrakentamisen asemakaavoitusta. Täydennysrakentamista kaavoitettaessa lähiasukkaiden kuuleminen on tärkeää. Naantalissa on viime aikoina pidetty yleisötilaisuuksia jokaista asumisen täydennysrakennuskaavaa valmisteltaessa. Jouni Mutanen,
Raisiossa kaavoitetaan uutta rakennuskantaa tukeutuen olemassa olevaan infrastruktuuriin. Erityisen tärkeänä pidämme hyvää työmatkaliikenneyhteyttä, palveluverkon läheisyyttä sekä viihtyisää asuinympäristöä. Kaavoituksessa huomioidaan aiempi asutus myös kaupunki-ilmeen ja asumisviihtyvyyden kannalta. Raisio on esimerkiksi kaavoittanut lisärakennusoikeutta Lumparlaan kerrostaloyhtiöiden tonteille. Asuntoyhtiöt voivat halutessaan hyödyntää rakennusoikeuden lisääntymisestä saatavat tulot, mikäli hankkeita toteutetaan. Näin myös vanhempi asuntokanta saa kipeästi tarvitsemiaan korjauseuroja samalla kun kaupunkirakenne tiivistyy.
Turun apulaiskaupunginjohtaja
Naantalin kaupunginjohtaja
Kaarinan kaupunginjohtaja
Ari Korhonen,
Raision kaupunginjohtaja
2 Kuvat: Matts Almgrén
UUDISTALO HALTUUN
Uudisrakennuskohteessa sovelletaan moneen taloyhtiön kannalta tärkeään kysymykseen asuntokauppalain säännöksiä. Taloyhtiössä koetaan usein, että uudiskohteiden terminologia on monimutkainen ja joskus jopa vaikeaselkoinenkin. Seuraavaksi selvitetään muutamia uudistaloon liittyviä peruskäsitteitä, mm. sitä, mikä tai kuka on rakennuttaja. Kun uudistaloon liittyvät perusteet ja asiat ovat hallussa, sujuu kommunikointi rakennuttajankin kanssa samalla kielellä ja turhilta kiistoilta voidaan välttyä, korjaukset sujuvat oikein ja oikea-aikaisesti ja osakkaat pääsevät tyytyväisinä asumaan uuteen kotiin.
Mikä tai kuka on rakennuttaja Rakennuttaja (grynderi, perustajaosakas) on taho, joka on perustanut asunto-osakeyhtiön, laatinut urakkasopimuksen asunto-osakeyhtiön puolesta ja myynyt yhtiön osakkeet rakennusaikana. Rakennuttaja voi olla perustajaurakoitsija, jolloin rakennuttaja toteuttaa rakennushankkeen itse tai aliurakoitsijoita käyttämällä ja tekee asunto-osakeyhtiön puolesta itsensä kanssa urakkasopimuksen. Rakennuttaja voi olla myös perustajarakennuttaja, jolloin rakennuttaja omistaa asunto-osakeyhtiön ja myy sen osakkeet. Tällöin rakennustyöt suorittaa ulkopuolinen (pää)urakoitsija, joka tekee urakkasopimuksen asunto-osakeyhtiön tai perustajarakennuttajan kanssa.
Hallinnon luovutuskokous Hallinnon luovutuskokouksen kutsuu koolle taloyhtiön rakennusaikainen hallitus. Kokous on kutsuttava koolle ilman aiheetonta viivästystä sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kaikki yhtiön rakennukset käyttöönotettaviksi. Hallinnon luovutuskokouksessa on esitettävä yhtiön välitilinpäätös ja selvitys yhtiön taloussuunnitelman toteuttamisesta sekä tilintarkastajien, mukaanlukien ostajien mahdollisesti valitseman tilintarkastajan, antamat lausunnot.
Hallinnon luovutuskokouksessa valitaan yhtiölle asumisaikainen hallitus ja tarvittaessa tilintarkastaja. Uudelle hallitukselle pitää rakennuttajan luovuttaa kaikki yhtiölle kuuluvat asiakirjat. Hallinnonluovutuskokouksen yhteydessä katsotaan yhtiön rakentamisvaiheen päättyneen.
Vakuuksien automaattinen vapautuminen Asuntokauppalain mukaan perustajaosakkaalla on velvollisuus asettaa vakuuksia osakkeenomistajan aseman turvaamiseksi (mm. rakentamisvaiheen ja rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus). Taloyhtiön ja osakkaiden tulee huomioida, että vakuudet vapautuvat automaattisesti, ilman suostumuksiakin, viimeistään 12 kuukauden päästä siitä, kun kaikkien yhtiön rakennusten osalta on pidetty vuositarkastus ja kun yhtiöllä on jo asumisaikainen hallitus. Silloin, kun vakuus halutaan pidättää, asia on ensin vietävä joko yksittäisen osakkaan tai yhtiön toimesta kuluttajariitalautakuntaan (KRIL) tai tuomioistuimeen. Vakuus tai osa siitä voidaan pidättää kuluttajariitalautakunnalta ja/tai tuomioistuimelta saadun päätöksen perusteella. Vapautusta vastustavan on ilmoitettava vastustuksesta vakuuden antajalle ja toimitettava kuluttajariitalautakunnan tai käräjäoikeuden antama todistus asian vireille saattamisesta ennen edellä mainittua 12 kuukauden määräaikaa.
Vuositarkastus Myyjän eli rakennuttajan on järjestettävä vuositarkastus, jossa todetaan asunnoissa ja kiinteistön muissa osissa ilmenneet virheet. Vuositarkastus tarkoittaa osakkaiden ja yhtiön tekemää konkreettista tarkastusta. Vuositarkastuskokous on pidettävä aikaisintaan 12 kuukautta ja viimeistään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi. Vuositarkastukseen osallistuvat rakennuttaja, ostaja ja taloyhtiö sekä mahdollisesti vakuutusyhtiön edustaja. Myyjän on laadittava vuositarkastuksesta pöytäkirja, johon
merkitään ostajan ja taloyhtiön ilmoittamat virheet sekä tarkastuksessa mahdollisesti havaittavat virheet. Pöytäkirjalle ei ole laissa mitään erityisiä muotovaatimuksia. Ostajalle, taloyhtiölle ja suorituskyvyttömyysvakuuden antajalle (eli käytännössä vakuutusyhtiölle) on varattava tilaisuus tarkastaa pöytäkirja ja esittää sitä koskevat huomautuksensa kohtuullisessa, vähintään kolmen viikon pituisessa ajassa pöytäkirjan tiedoksisaannista. Ostajalla ja taloyhtiöllä on oikeus kirjata tai kirjauttaa pöytäkirjaan kaikki virheinä pitämänsä asiat. Usein myyjä kirjaa samaan pöytäkirjaan oman näkemyksensä ostajan tai taloyhtiön ilmoittamasta virheestä, eli katsooko myyjä ilmoitetun asian vastuulleen kuuluvaksi virheeksi vai ei. Mikäli ostaja tai taloyhtiö ja myyjä ovat eri mieltä virheen olemassaolosta, voi tästä syntyä mahdollinen asuntokauppariita. Ostajan ja taloyhtiön on ilmoitettava rakennuttajalle kaikki ne virheet ja puutteet, jotka on havaittu vuositarkastukseen mennessä. Ostajan ja yhtiön kannattaa siis huolellisesti käydä rakennukset ja huoneistot läpi ja pyrkiä mahdollisimman yksityiskohtaisesti listaamaan havaitut virheet. Yhtiön ja osakkaan kannattaa harkita asiantuntijan käyttämistä, kun suorittavat tarkistuksen. Niihin virheisiin, jotka tuohon mennessä olisi pitänyt havaita, ei enää voi vedota vuositarkastuksen jälkeen. Aikaa ennen vuositarkastusta kutsutaan usein virheellisesti takuuajaksi, vaikkei asuntokauppalaki tätä termiä tunnekaan.
Ns. kymmenvuotisvastuu Vuositarkastuksen pitäminen ei kuitenkaan vapauta myyjää vastuusta niiden piilevien virheiden osalta, joita ostajan tai taloyhtiön ei vuositarkastuksen mennessä ole ollut mahdollista havaita. Oikeuskäytännössä on katsottu, että rakennuttajan vastuu on ns. kymmenenvuotisvastuu. Ostaja ja taloyhtiö voivat kuitenkin menettää oikeutensa vedota virheeseen, vaikka vastuuaikaa olisi vielä jäljellä. Asuntokauppalain 4 luvun 19 §:ssä todetaan, että ostaja tai yhtiö menettää oikeutensa vedota virheeseen, jollei hän ilmoita
Uusi HTHJ-verkkokurssikokonaisuus antaa eväät hallitustyöskentelyyn
TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO 2017
Taloyhtiön hallituksessa tarvitaan tietoa monelta alalta. Uusi verkkokurssikokonaisuus HTHJ* – Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen antaa mainiot eväät taloyhtiön hallituksessa toimimiseen. Uuteen kurssikokonaisuuteen on koottu tärkeää tietoa taloyhtiön toiminnan eri alueilta hallituksen vastuista ja taloudenpidosta kiinteistön ylläpitoon saakka.
Ota selvää, miltä osin asunnon korjauksista vastaa taloyhtiö ja miltä osin osakas! Opas perustuu asunto-osakeyhtiölakiin. 21. painos, 2017, tuotenro 210, 56 s.
Kurssikokonaisuus on maksuton Kiinteistöliiton yli 26 000:n jäsentaloyhtiön hallitusten jäsenille ja puheenjohtajille. Taloyhtiölle, joka ei vielä ole Kiinteistöliiton jäsen, kurssi maksaa 199 euroa.
Suorita HTHJ-verkkokurssi: https://www.kiinkust.fi/tuote/hthj
18,00 € TILAA:
www.kiinkust.fi
075 757 8591
kirjamyynti@kiinkust.fi
3 Kuva: Juuso Kallio
virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Arvioitaessa, milloin virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita, ratkaisevana on pidettävä ajankohtaa, jona ostaja on päässyt tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä. Kohtuulliseksi ajaksi on kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä katsottu 3-4 kuukautta siitä, kun ostaja tuli virheestä tietoiseksi. Käytännössä reklamaatio kannattaa tehdä välittömästi, sillä sen viivyttäminen ei millään tavoin paranna virheestä kärsivän asemaa. Reklamaatiolle ei ole asetettu lainsäädännössä muotomääräyksiä, mutta todistelun vuoksi se on syytä tehdä kirjallisesti.
Kuka reklamoi ja mistä Taloyhtiön hallitus reklamoi virheestä silloin, kun virhe ilmenee taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvassa rakennuksen osassa. Ostajat eli osakkaat taas reklamoivat osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvista virheistä. Kunnossapitovastuuta selventämään voidaan käyttää esimerkiksi Kiinteistöliiton ja Kiinteistöalan Kustannuksen julkaisemaa kunnossapitovastuutaulukkoa. Osakkaiden kannattaa myös viipymättä ilmoittaa taloyhtiölle heidän havaitsemistaan virheistä niin, että taloyhtiöllä on kokonaiskuva tilanteesta. Ostajalla on kuitenkin oikeus vaatia virheen oikaisua myös taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvassa rakennuksen osassa aina siihen saakka, kun taloyhtiölle on hallinnon luovutuskokouksessa valittu asumisaikainen hallitus. Hallinnon luovutuskokouksen jälkeen ostaja saa vedota virheeseen yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvassa rakennuksen osassa, mikäli virheellä on suoria haitallisia vaikutuksia ostajan hallinnassa olevaan asuntoon. Tällaisia virheitä voivat olla esimerkiksi puutteellinen äänieristys tai rakenteiden kosteusvaurio. Taloyhtiöllä ei ole suoranaista lakiin perustuvaa oikeutta vaatia virheen oikaisua ostajan lukuun, jollei virheen korjaaminen ole välttämätöntä. Mikäli samanlaisia, merkittäviä virheitä ilmenee useammassa asunnossa, on kuitenkin yhtiöllä, ostajien valtuutuksesta, oikeus esittää vaatimus ostajien puolesta.
Reklamaation sisältö ja muoto Lainsäädännössä reklamaatiolle ei ole asetettu muotomääräyksiä. Suositeltavaa on, että reklamaatio tehdään kirjallisesti niin, että sen tekeminen voidaan tarvittaessa myöhemmin todistaa. Teoriassa suulliseenkin reklamaation voidaan vedota, mutta sen toteennäyttäminen on hankalaa. Reklamaatiosta tulee käydä tarkasti ilmi, missä ja millainen vika on. Reklamaatiosta tulee myös selvitä, mitä vaaditaan ja mihin vaatimus perustuu. Mikäli syy virheeseen ei ole reklamaation tekohetkellä selvillä, voidaan ensin reklamoida vain virheen seuraamukset. Reklamaatiota voidaan täydentää myöhemmin, kun tarkempi syy on saatu selville. Yhtiö voi myös mainita reklamaatiossa pidättävänsä puheoikeuden keskeneräisessä asiassa. Reklamaatiossa on syytä kuvata paitsi vaatimuksen peruste, myös se, mitä vaaditaan: virheen oikaisua, hinnanalennusta vai vahingonkorvausta. Mikäli vaatimuksia ei ole mahdollista tässä vaiheessa yksilöidä, vaatimuksia voidaan myöhemmin tarvittaessa tarkentaa. Jos esimerkiksi rahallisen korvauksen suuruutta ei tiedetä, voidaan se tarkastuttaa pyytämällä tarjous kyseiApulaispäälakimies sestä työstä ulkopuoliselta Kristel Pynnönen, Suomen Kiinteistöliitto urakoitsijalta.
Asunto-Oy Kastaripuiston hallitusaktiivi Sinikka Lehtinen ja puheenjohtaja Pertti Kiihamäki ovat tyytyväisiä käyttämiinsä jäsenpalveluihin.
MIELENRAUHAA JA TIETOA TALOYHTIÖN HALLITUSTYÖSKENTELYYN Asunto-Oy Kastaripuisto on valmistunut Turun Uittamolle vuonna 1965. Asuinhuoneistoja kahden rakennuksen kerrostalosta muodostuvassa yhtiössä on 51 kpl. Kiinteistöliittoon taloyhtiö on liittynyt lähes heti valmistumisensa jälkeen vuonna 1966. Pertti Kiihamäki on toiminut yhtiön hallituksessa noin viiden vuoden ajan, joista viimeisimmät puheenjohtajana. -Parasta yhtiössämme on hyvä yhdessä tekemisen henki, niin asukkaiden, kuin taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän näkökulmasta katsottuna, hän kertoo. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi tarjoaa jäsentaloyhtiöilleen neuvontapalveluja, jotka kattavat niin kiinteistöalan juridiikan, tekniikan, kuin talouden osa-alueet. Kiihamäki on ollut jäsenpalveluihin tyytyväinen. - Olemme käyttäneet neuvontapalveluita aktiivisesti. Sen avulla olemme saaneet vahvistusta hallitustyöskentelyymme ja käytännössä jopa säästäneet pitkän pennin, kun olemme onnistuneet ennaltaehkäisemään erimielisyyksiä. Tästä kiitos erityisesti Kiinteistöliiton tarjoamalle lakineuvonalle. Tieto siitä, että taloyhtiöllä on oma kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut juristi langan päässä neuvomassa tuo turvaa taloyhtiön asioiden hoitamiseen. Taloyhtiössä on hiljattain valmistunut putkiremontti, jonka myötä uusittiin myös saunatila. Sauna ja pesuhuone modernisoitiin. Puku- ja pesuhuoneet uudelleen järjesteltiin, niin että viihtyisässä saunakamarissa voi aidosti oleskella ja viihtyä saunomisen lomassa. ”Hallitustyöskentelystä saa joskus myös kiitosta ja saunatila on sellainen, josta moni on kiitellyt,” kertoo Sinikka Lehtinen. Sinikka on ollut hallituksen toiminnassa mukana lähes 10 vuotta. Asumisen kenttä on jatkuvassa muutoksessa. Digitalisaatio, korjausrakentaminen ja lainsäädännön muutosten myötä uutta tietoa nousee esiin säännöllisesti. ”Hallituksemme osallistuu säännöllisesti Kiinteistöliiton pitämiin koulutuksiin ja olemme saaneet sieltä hyödyllistä tietoa korjaushankkeiden läpivientiin, sekä myös omaan hallitustyöskentelyymme, sekä vastuukysymyksiin.” Kiihamäki huomauttaa. Isännöitsijän ja hallituksen välinen toimiva yhteistyö on hallinnon kulmakivi. Taloyhtiön isännöitsijä Tiia Granberg kiittelee hallitusta aktiivisuudesta ja arvostaa heidän haluaan ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan taloyhtiön hyväksi. – Taloyhtiön kannattaa kuulua Kiinteistöliittoon. Jäsenmaksu
KOTI UUDESTA TALOYHTIÖSTÄ
– Osakkaan ja taloyhtiön hallituksen opas
Hanna Kuutilo & Kristel Pynnönen
Opas kertoo, miten uuden taloyhtiön hallinto, talous ja huolto järjestetään ja miten tekniset tarkastukset tehdään. 1. painos, 2017, tuotenro 201, 100 s.
29,00 € TILAA:
www.kiinkust.fi
075 757 8591
kirjamyynti@kiinkust.fi
on pieni raha verrattuna palveluihin, jotka jäsenyyden myötä ovat hallituksen käytössä. Hallituksen jäsenillä, isännöitsijällä ja sitä kautta myös asukkailla on ajankohtainen tieto saatavilla. Pertti Kiihamäki kannustaa ihmisiä osallistumaan oman yhtiön toimintaan. Hallitustyöskentely vie aikaa, mutta se on samalla myös omaisuuden hoitoa. - On tärkeää, että uskalletaan katsoa myös eteenpäin ja tunnetaan vastuuta edessä olevien korjauksien suunnittelusta ja toteuttamisesta ajallaan, jotta omaisuuden arvo säilyy. Hallitusjäsenyyttä ei kannata pelätä. Tukipalveluja on saatavilla, ja niitä kannattaa käyttää.
Kuva: Katri Kurkela
Kuvassa vasemmalta: Yhdistyksen toimistolla jäseniä palvelevat neuvontainsinööri Matts Almgrén, talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen, vs. lakimies Sanna-Mari Mannila ja toiminnanjohtaja Juuso Kallio.
97%
Kiinteistöliitön jäsenistä suosittelee jäsenyyttä
4
MAHDOLLISUUKSIEN REMONTTI -KIERTUE TUO TALOYHTIÖILLE TYÖKALUJA KORJAUSHANKKEIDEN TOTEUTTAMISEEN
Kuva: Juuso Kallio
Varsinaissuomalaisissa taloyhtiöissä on meneillään isoja korjaushankkeita, joiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että taloyhtiön johdolla on rakennuttamiseen liittyvää ymmärrystä. Avainasemassa taloyhtiön kiinteistönpidossa on suunnitelmallisuus.
MAHDOLLISUUKSIEN REMONTTI
MAHDOLLISUUKSIEN REMONTTI KOULUTUSILTA 25.1.2018
Yhteinen tahtotila taloyhtiön kehittämiseen Taloyhtiön suunnitelmallisuus on laaja kokonaisuus. Asunto Oy Sokerinrannassa on tehty työtä kiinteistöomaisuuden säilymisen ja arvonnousun hyväksi. Teknisten kunnossapitotarveselvitysten lisäksi taloyhtiö on laatinut strategian. ”Taloyhtiötä ei voi johtaa mutu-tuntumalla. Osakkailla ja hallinnolla on hyvä olla yhteinen tavoite taloyhtiön kehittämiseen ja siksi laadimme arvonnousun strategian. Tämän pohjana oli laaja osakaskysely. Tehtyjen selvitysten perusteella pyrimme ajoittamaan tulevia peruskorjaushankkeita niin, että ne jakautuvat mahdollisimman tasaisesti myös taloudellisesta näkökulmasta.”, kertoo taloyhtiön puheenjohtaja Pekka Aava. ”Strategiatyön parasta antia on ollut se, että saimme aidosti osakkaiden mielipiteet kartoitettua. Meillä on kartoitettuna taloyhtiön tekninen ja henkinen tila. Lisäksi esiin nousi ajateltavaa yhtiön turvallisuuden kehittämisestä, sekä oman talonmiehen roolista, jota pidettiin tärkeänä”, miettii Aava.
Korjaushanke on taloyhtiön hallinnolle haastava tehtävä. Korjaushankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että taloyhtiön hallituksella ja isännöinnillä on riittävästi osaamista hankekokonaisuuden läpiviemiseen ja ulkopuolisen asiantuntemuksen hankkimiseen.
MAHDOLLISUUKSIEN REMONTTI
Suunnitelmallisuus auttaa ennakoimaan korjaustarpeet Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen neuvontainsinööri Matts Almgrénin mukaan kiinteistönpidon suunnitelmallisuus auttaa ennakoimaan korjaustarpeita, tuo vaihtoehtoja korjaushankkeiden toteutukseen ja vaikuttaa näin asumisen kustannuksiin tulevaisuudessa. Suunnitelmallinen kiinteistönpito vaikuttaa myös korjaushankkeen rahoituksen saatavuuteen. ”Pankit kiinnittävät yhä enemmän huomiota siihen, mitä korjauksia yhtiössä on tehty ja mitä on vielä tekemättä. Sijainnilla on toki suuri merkitys kiinteistön arvon kannalta, mutta arvoon voi myös itse vaikuttaa tekemällä korjaukset ajallaan”, Almgrén toteaa.
Kaikille avoimesta koulutusillasta eväitä korjaushankkeiden toteuttamiseen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n järjestämä, kaikille avoin Mahdollisuuksien remontti -kiertue tuo
Aika: torstai 25.1.2018 klo 16:00 - 20:30, luennot alkavat klo 16:45 Paikka: Messukeskus, Messukentänkatu 9 - 13, Turku. Koulutusilta on kaikille avoin ja maksuton ja suunnattu erityisesti hallituksille, osakkaille, asukkaille ja toiminnantarkastajille.
As Oy Sokerinranta sijaitsee Turun jokirannassa. taloyhtiöiden hallituksille ja isännöinnille tietoa kiinteistön ylläpidon ja korjausrakentamisen kokonaisuudesta. Kouluttajina tilaisuudessa toimivat Kiinteistöliiton asiantuntijat, joiden luennoille pääsevät yleensä vain Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden edustajat. Lappeenrannasta lokakuun alussa käynnistyneen valtakunnallisen kiertueen koulutusilta järjestetään 25.1. Turussa. Matts Almgrén pitää tärkeänä, että alueen taloyhtiöt saavat ajantasaista tietoa kiinteistönpitoon ja korjausrakentamiseen liittyvistä kysymyksistä. ”Korjausrakentamiseen liittyvälle koulutukselle on tarvetta, koska hallinnon näkökulmasta iso korjaushanke osuu usein kohdalle vain sen yhden kerran. Sitä tärkeämpää on olla tietoinen korjaushankkeen sopimuksista, vastuista ja toteutusmuodoista”, Almgrén sanoo.
Ohjelma jakautuu kahteen osioon: Ylläpito ja korjaus, joita molempia tarkastellaan tekniseltä, juridiselta ja taloudellista kannalta. Kouluttajana toimivat Kiinteistöliiton asiantuntijat. Tilaisuuksissa täydentävät alan ratkaisuja tarjoavien yritysten näyttelyosastot.
Ilmoittautumiset:
http://www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi/57286.aspx
Tulevat jäsentilaisuudet: Laitila 1.11.
Märkätilan korjaus taloyhtiössä
Loimaa 2.11.
Märkätilan korjaus taloyhtiössä
Turku 7.11.
Taloyhtiön talouskurssi ja talousarvion laadinta
Salo
Taloyhtiön talouskurssi ja talousarvion laadinta
28.11.
Lue lisää: www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi
Liittymistarjous uusille jäsenille, loppuvuosi 2017 veloituksetta!
Jäsenyys kannattaa Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat vastuussa huomattavasta omaisuudesta. Riittävät tiedot ja taidot auttavat selviytymään tehtävässä, sekä tekemään oikeita päätöksiä: Kiinteistöalan ammattilaiset ovat apunasi:
■ Ilmainen puhelinneuvonta, sekä neuvonta
toimistolla laki-, talous- ja energiakysymyksissä ■ Korjausrakentamisen neuvontapalvelu ■ Jäsentiedote postissa (6 krt/v), sekä sähköinen uutiskirje ■ Suomen Kiinteistölehden vuosikerta (10 krt/v) ■ Lounais-Suomen Kiinteistöviestin vuosikerta (6 krt/v) ■ Kattavat jäsensivut www.taloyhtio.net ■ Taloyhtiöllenne ilmaiset kotisivut www.taloyhtiosivut.fi ■ Maksutonta koulutusta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille ■ Jäsenalennuksia mm. Kiinteistöalan Kustannuksen tuotteista ■ Pienimuotoiset maksulliset tekniset ja juridiset toimeksiannot vain jäsenyhtiöille
JÄSENYYS HELPOTTAA PÄÄTÖKSENTEKOA
97%
Kiinteistöliiton jäsenistä suosittelee jäsenyyttä
✁ ☐ Haluamme liittyä jäseneksi ☐ Haluamme lisää tietoa jäsenyydestä (täytä vain yhteystietosi)
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Jäsenhakemus Voit täyttää hakemuksen osoitteessa kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi/jaseneksi Jäsenmaksu määräytyy kiinteistön kuutiotilavuuden mukaan ja yleisin jäsenmaksu taloyhtiöille on 200-250 euron välillä. Yhtiön nimi Yhtiön osoite Kuutiotilavuus ☐ Kerrostalo ☐ Rivitalo Hallituksen puheenjohtaja Nimi Osoite Sähköposti Puhelin Isännöitsijä Nimi Toimisto Osoite Sähköposti Puhelin Paikka ja aika Allekirjoitus
m3 ☐ Paritalo
Mottagaren betalar portot
☐ Muu
KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMI Tunnus 5005669 00003 VASTAUSLÄHETYS