T loyhtiö.Nyt HYÖTYTIETOA SINUN KOTISI PARHAAKSI
KIINTEISTÖLIITON TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE
2/2019
Suomalaisen asumisen kivijalka 2 Kun naapurin elämöinti häiritsee
3 Askarruttaako Airbnb?
5 Vuosikello muistuttaa ajankohtaisista toimista
Kuva: Bigstock
Kuva: Bigstock
• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
2•
PÄÄKIRJOITUS Taloyhtiö.Nyt on Kiinteistöliiton julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Uudenmaan alueella ilmestyvässä lehdessä käsitellään taloyhtiöiden ja asumisen ajankohtaisia asioita. Lehti on luettavissa myös pdf-muotoisena verkkoversiona osoitteissa www.kiinteistolehti.fi/taloyhtionyt ja https://issuu.com/kiinteistoliitto Teemalehti rakentuu Kiinteistöliittoyhteisön ammattilaisten artikkeleista, vinkeistä ja muusta sisällöstä. Julkaisu: Syyskuu 2019 Julkaisija: Suomen Kiinteistöliitto ry Kustantaja: Kiinteistöalan Kustannus Oy Painopaikka: Lehtisepät Päätoimittaja: Asko Sirkiä Toimituspäällikkö: Jukka Siren Toimitussihteeri: Marjo Parkkinen Graafinen toteutus: Graafinen palvelu Lippo Seuraava Taloyhtiö.Nyt ilmestyy huhtikuussa 2020.
Kansainvälisestä vinkkelistä katsottuna suomalainen asunto-osakeyhtiö on erikoinen tapaus, sillä juuri missään muualla kerros- ja rivitaloasumisen hallintamuotona osakeyhtiömalli ei ole yhtä vallitseva. On esitetty arvioita, että tällä on ollut jopa yhteiskuntaa vakauttavia vaikutuksia. Looginen päättely menee siihen tapaan, että jos omistat asuntosi hallintaan oikeuttavat osakkeet ja olet vielä maksanut ne velkarahalla, et ole ensimmäisen kuohuttavan mielenliikkeen takia valmis nousemaan barrikadille. Tämän logiikan mukaan asunto-osakeyhtiöissä asuu pitkälti omistamiseen sitoutunutta, omaisuutensa arvon kehittämisestä kiinnostunutta ja yhteiskunnan vakaita oloja arvostavia kansalaisia. Jokainen heistä on kuitenkin yksilö ja niinpä kunkin painotukset niin yhteiskunnasta kuin oman omaisuutensa suhteesta siihen vaihtelevat – kuten suomalaisessa demokratiassa on luvallista. Taloyhtiöissä näiden yksilöiden keskuudesta valitaan yhtiön asioista päätöksiä tekevä hallinto. Tätä taustaa vasten ei olekaan mikään ihme, että näin myös jokainen asunto-osakeyhtiö on hyvin
yksilöllinen. Samalla alueella kaksi hyvin samanoloista kerrostaloa voi lähemmässä tarkastelussa poiketa toisistaan paljonkin. Tämän päivän maailmassa taloyhtiöt kohtaavat niin monia ja muuttuvia haasteita, että myös vahva yksilö voi tarvita selkänojaa. Taloyhtiöille sellaisen tarjoaa Kiinteistöliitto, niiden etujen valvoja, kiinteistöalan asiantuntija ja alan johtava vaikuttaja. Tähän kasvavaan liittoon kuuluu jo yli 28 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä liki kaksi miljoonaa ihmistä. Jäsenilleen, yksittäisten taloyhtiöiden käyttöön, se tarjoaa alan tuoreimman tiedon ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Kiinteistöliiton sanaa onkin kuultu jo vuodesta 1907 – kautta Suomen. Liiton muodostavat 23 aktiivista alueellista yhdistystä sekä valtakunnallinen Suomen Vuokranantajat ry. Yhdistyksistä suurimman, Kiinteistöliitto Uusimaan asiantuntijoiden kynästä lähtöisin olevia artikkeleita voit lukea tämänkin julkaisun sivuilta. Yhdessä yksilötkin ovat vahvempia.
Asko Sirkiä
Kuva: Bigstock
ISSN 2242-5209 (painettu) ISSN 2242-5217 (verkkolehti)
Yksilöllinen suomalainen erikoisuus
Elämää, ääniä ja asumista Taloyhtiössä asuminen pääsääntöisesti sujuu rauhallisesti ja ilman sen suurempaa häiriötä naapureiden tahoilta. Joskus taloyhtiöissä kuitenkin kohdataan tilanne, jossa yksittäinen asukas aiheuttaa muille asukkaille häiriötä omalla toiminnallaan. Muiden asukkaiden ei onneksi tarvitse sietää häiritsevää elämää loputtomiin, koska taloyhtiöllä on keinot puuttua tilanteeseen. Teksti: Ville Hopsu
Häiritsevän elämän määrittely ei ole aivan yksiselitteistä. Jokin asia tai toiminta saattaa ärsyttää yhtä asukasta huomattavasti enemmän kuin muita asukkaita taloyhtiössä. Arvioitaessa häiritsevää elämää, tulee muita asukkaita häiritsevän toiminnan yleensä olla jatkuvaa tai toistuvaa, mutta myös häirinnän laadulle ja ajankohdalle an-
netaan painoarvoa arvioitaessa häiriön merkitystä muille asukkaille. Esimerkiksi lapsista ja lasten leikeistä syntyvät äänet ovat pääsääntöisesti normaalia elämää. Lapsista lähtee aina ääntä enemmän tai vähemmän eikä sitä katsota häiritseväksi elämäksi, vaikka huutaminen tapahtuu yöaikaan.
Lemmikit ja erityisesti koirat ovat hyvin yleisiä kotieläimiä taloyhtiöissä. Koirat saavat vapaasti haukkua asunnossa, mutta jatkuva haukkuminen voi täyttää häiritsevän elämän tunnusmerkit.
Mitä taloyhtiö voi tehdä, jos asukkaan toiminta koetaan häiritseväksi? Ensimmäiseksi taloyhtiön on hyvä ottaa yhteyttä osapuoliin häiritsevän elämän selvittämiseksi ja toiminnan laadun arvioimiseksi. Kun todetaan häiritsevän elämän olevan todellista ja jatkuvaa, on yhtiön ryhdyttävä toimenpiteisiin. Hyvä tapa on aluksi keskustella asiasta ja pyrkiä ratkaisemaan asia yhteistyöllä. Voi olla, että häiriötä aiheuttava asukas ei ole itse tietoinen esim. koiriensa haukkumisesta. Jos keskustelu ei auta, yhtiön on otettava seuraava askel häiriön lopettamiseksi. Kun
Häiritsevän elämän ajankohdalle annetaan painoarvoa, kun arvioidaan häiriön merkitystä muille asukkaille.
asukas on yhtiön vuokralainen, yhtiö voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen sekä antaa varoituksen vuokrasuhteen purkamisesta. Kun häiritsevää elämää viettää yhtiön osakas tai osakkaan vuokralainen, tulee hallituksen antaa osakkaalle sekä osakkaan vuokralaiselle varoitus huoneiston hallintaanottamisesta. Aina keskustelu ja varoituksen antaminen eivät kuitenkaan riitä häiritsevän elämän loppumiseksi, jolloin yhtiön on ryhdyttävä toimenpiteisiin asukkaan poistamisesta huoneistosta. Yhtiön vuokralaisen vuokrasopimus voidaan purkaa, ja yhtiö voi hakea vuokralaiselle viime kädessä häätöä käräjäoikeudesta. Kun häiritsevää elämää viettää osakas omassa asunnossaan, yhtiön on varoituksen jälkeen järjestettävä yhtiökokous, jossa päätetään huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi. Taloyhtiön on tärkeää muistaa, että näyttövelvollisuus häiritsevästä elämästä on taloyhtiöllä. Taloyhtiön ei tule ryhtyä toimenpiteisiin puutteellisen näytön perusteella, vaan näyttöä ja todistajia on syytä haalia pidemmältä ajalta. Taloyhtiön ja osakkaiden etu on, että häiritsevään elämään puututtaessa yhtiöllä on valmiiksi riittävä näyttö siltä varalta, että asiaa joudutaan käsittelemään paikallisessa käräjäoikeudessa. Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontalakimies.
Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille •
Airbnb
Aiheesta esitelmöi Ville Hopsu torstaina 3.10. klo 13:30 Kiinteistömessujen Arenalla. Kuva: Bigstock
– askelmerkkejä taloyhtiölle AirBed & Breakfast syntyi Yhdysvaltojen Piilaaksossa 2008. Yhtiön perustajilla ei ollut varaa tulevaan vuokraan ja niinpä he keksivät tarjota ilmapatjamajoitusta vuokra-asunnossaan kaupungissa järjestettävän konferenssin vieraille. Mikä mahtava idea! Teksti: Katriina Sarekoski
Avoimuutta ja pelisäännöistä sopimista tarvitaan kaikilta osapuolilta, myös lainsäätäjän taholta.
Vai oliko sittenkään? Riippuu, keneltä kysytään ja mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Suomessa haasteena on ollut, ettei tämäntyyppiseen toimintaan ole olemassa valmiiksi sovellettavaa lainsäädäntöä.
Omaan asuntoon saa majoittaa Omistamansa asunnon tai osan siitä voi käytännössä aina vuokrata kenelle vaan, myös matkailijalle, niin lyhyt- kuin pitkäaikaisestikin. Ilmoitusta taloyhtiölle ei tarvitse tehdä. Vuokraamisen voi estää ainoastaan taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä oleva määräys, joka kieltää tai rajoittaa huoneiston vuokraamista. Hyvin harvassa yhtiöjärjestyksessä tällaisia kieltoja on. Tilanne on toinen, jos itse asuu asunnossa vuokralaisena. Vuokralaisella on oikeus alivuokrata enintään puolet asunnosta ilman vuokranantajan lupaa. Muutoin kyse on jälleenvuokrauksesta, johon tarvitaan aina vuokranantajan lupa. Jos siis epäilee naapuriasunnon vuokralaisen välittävän asuntoa eteenpäin asunnon omistajan tietä-
mättä, voi asiasta kertoa omistajalle suoraan tai isännöitsijälle, joka voi tarvittaessa olla yhteydessä asunnon omistajaan.
Taloyhtiön huolenaiheet Airbnb-tyyppinen lyhytaikainen vuokraustoiminta on aiheuttanut jonkin verran ongelmia taloyhtiöissä häiritsevänä elämänä. Suurimpana negatiivisena vaikutuksena on koettu asumis- ja avainturvallisuuden heikentyminen. Myös lisääntynyt vedenkulutus on ymmärrettävästi aiheuttanut harmitusta. Yhtiössä, jossa vesivastiketta maksetaan huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaisesti, jää ”vieraiden” kuluttama vesi kaikkien osakkaiden maksettavaksi. Lyhytaikaisesti majoittuvia ei oikein voida katsoa huoneistossa vakituisesti asuviksi. Lyhytaikaisesti yhtiössä majoittuvat saattavat myös käyttää yhtiön yhteisiä tiloja, ja aina heillä ei ole intressiä huolehtia tilojen siisteydestä. Jos ilkivalta- tms. tilanteissa yhtiön omaisuudelle vahinkoa aiheuttanutta ei
saada selville tai vastuuseen, jäävät myös nämä kustannukset yhtiön kaikkien osakkaiden maksettavaksi siltä osin kuin vakuutus ei niitä mahdollisesti korvaa.
Voidaanko puuttua ja miten? Ratkaisun avain tulisi mielestäni olla avoimuus ja pelisäännöistä sopiminen sekä mahdollisten häiriötilanteiden läpikäyminen asunnon omistajan kanssa. Myös lyhytaikaisesti majoittuvaa tulee informoida yhtiön järjestyssäännöistä ja asumisrauhasta. Airbnb perustuu siihen, että osapuolet antavat toisilleen julkista palautetta siitä, miten vuokraus on sujunut. Tämäkin osaltaan karsii häiriökäyttäytymistä. Vesivastikkeen osalta kannattaa yrittää sopia osakkaan kanssa, että vastiketta maksettaisiin niin monesta henkilöstä kuin asunnossa keskimäärin majoittuu. Avainturvallisuudesta on puolestaan joissakin yhtiöissä huolehdittu sopimalla majoitusta tarjoavan osakkaan kanssa sähkölukosta osakkaan muutostyönä. Yhteisten tilojen,
kuten sauna- ja uima-allastilan tai pesutuvan käytön yhtiö voi halutessaan kieltää satunnaisilta vierailta sillä perusteella, että he eivät ole talon asukkaita. Ääritilanteessa asunto-osakeyhtiö voi päättää huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan seurauksena huoneistossa vietettävästä häiritsevästä elämästä tai järjestysrikkomuksista. Kynnys sille, että ongelmia pystyttäisiin ratkaisemaan hallintaanottomenettelyn avulla, on kuitenkin korkealla. Hallintaanottoperusteeksi ei yleensä käy myöskään huoneiston käyttötarkoituksen vastainen käyttö, koska vallitsevan tulkinnan mukaan myös lyhytaikaisesti huoneistoa vuokrattaessa kyseessä on yleensä huoneiston käyttö asumistarkoitukseen. Tapauskohtaisella olosuhteiden arvioinnilla on ratkaistava, käytetäänkö huoneistoa joissain tilanteissa asumistarkoituksen vastaisesti. Jotkut yhtiöt ovatkin nähneet tarpeelliseksi muuttaa yhtiöjärjestystään siten, että yhtiöjärjestykseen on lisätty lyhytaikaisen vuokrauksen kieltävä määräys. Tällaisen määräyksen lisääminen yhtiöjärjestykseen vaatii kaikkien niiden osakkeenomistajien suostumukset, joiden huoneistoa rajoitus koskee. Monessa yhtiössä tarvittavia suostumuksia ei kuitenkaan saada ja yhtiöjärjestysmuutos kaatuu siihen. Aina ristiriitojen ennaltaehkäisy ja asioista sopiminen ei ole mahdollista. Häiriöihin ja väärinkäytöksiin tulee voida puuttua tehokkaasti, jotta taloyhtiön asukkaiden kotirauha ja turvallisuus voidaan taata. Myös yhtiölle aiheutuvat maksut ja mahdolliset vahingot tulee voida kanavoida kotimajoitusta harjoittavalle osakkeenomistajalle. Pelisääntöjä tarvitaan siten selvästi myös lainsäätäjän taholta. Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies, varatuomari.
Keskity huoletta hallitustyöhön,
me tuemme lakiasioissa. Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Meiltä saat lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon liittyvissä kysymyksissä. Juristimme avulla varmistat myös korjaus- tai lisärakentamishankkeen menestyksekkään läpiviennin. Olemme Suomen suurin kiinteistöalaan erikoistunut asianajotoimisto. Voit luottaa jokaisen juristimme ammattitaitoon ja näkemykseen. Ota yhteyttä, keskustellaan taloyhtiönne tilanteesta ja tarpeista.
Helsinki, Unioninkatu 13, puh. 029 360 1100
Tampere, Koskikatu 7 A 1, puh. 029 360 1200
•3
Apu löytyy osoitteesta www.kak-laki.fi
Loppuu se turha säätäminen
Kiinteistövahdilla säästät jopa 10 % taloyhtiön lämmityskuluissa Kiinteistövahti optimoi kiinteistön lämmitystä vaivattomasti. Se on ehkä maailman helpoin tapa parantaa asuinmukavuutta, säästää energiakuluissa ja tehdä asumisesta ilmastoystävällisempää. Lue lisää helen.fi/kiinteistovahti
Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille •
•5
Taloyhtiön vuosikello tukee toiminnan suunnittelua Syksyllä taloyhtiössä pidetään talkoita, tarkastetaan lämmitysjärjestelmän toiminta talvea varten ja valmistaudutaan mahdolliseen syysyhtiökokoukseen. Myös taloyhtiön strategian tarkasteluun syksy on sopiva ajankohta.
Kokosimme Kiinteistöliiton verkkosivuille taloyhtiön vuosikellon, jonka avulla kuka tahansa taloyhtiön asioiden hoitamisesta kiinnostunut voi pysyä kärryillä siitä, millaisia asioita eri vuodenaikoina on taloyhtiössä syytä huomioida. –Halusimme tarjota taloyhtiöasioista kiinnostuneille, kuten taloyhtiöiden hallitusten jäsenille, tukea toiminnan suunnitteluun ja tulevien tapahtumien ennakoimiseen, kertoo Kiinteistöliiton viestintäsuunnittelija Eeva-Leena Honkanen. Vaikka suurin osa Kiinteistöliiton palveluista on suunnattu jäsentaloille, yleiselle taloyhtiötietoudelle on käyttöä kaikissa suomalaisissa taloyhtiöissä, joita on yhteensä noin 88 000. Kaikkiaan taloyhtiöissä asuu noin 2,6 miljoonaa ihmistä, joten tietoa tarvitsee jokseenkin joka toinen suomalainen.
Kutsu syystalkoot koolle hyvissä ajoin Talkooperinne on taloyhtiöissä vielä voimissaan. Jotta talkoot mahtuisivat mahdollisimman monen asukkaan ja osakkaan kalenteriin, ne on syytä kutsua koolle heti, kun ajankohta on hallituksen kesken sovittu. Ja jotta tekeminen talkoissa säilyy mielekkäänä, tehtävät on hyvä suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Taloyhtiön talkoovälineet käydään läpi ja katsotaan, millaisia tarvikkeita on tarpeen hankkia. Etukäteen kannattaa sopia myös tarjoiluista ja työnjaosta niiden teke-
misessä tai hankkimisessa. Kiinteistöliitto suosittelee myös, että taloyhtiö varautuu mahdollisiin tapaturmiin vakuuttamalla talkooväkensä asianmukaisesti.
Räystäskourut tyhjiksi lehdistä ja neulasista Syksyn ulkotöihin kuuluu taloyhtiössä myös salaojajärjestelmien tarkastus. Niiden lisäksi on hyvä katsastaa myös rännien, kattokaivojen sekä räystäskourujen kunto. Puhdistustoimet kannattaa tehdä vasta lehtien pudottua, mutta ennen pakkasia. Energiansäästöasioita kannattaa pitää esillä lokakuussa, jolloin vietetään vuosittain valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Tänä vuonna teemaviikkoa vietetään 7.–13.10. Viimeistään marraskuussa on aika varmistua siitä, että taloyhtiön huoltoyhtiön kanssa solmimat sopimukset ovat ajan tasalla koskien myös talvikunnossapitoa eli esimerkiksi lumitöitä ja hiekoitusta. Myös valaistuksen kunto on hyvä tutkia, jotta piha ja porraskäytävät ovat riittävästi valaistuja talven pimeinä iltoina. Marraskuussa hallitus varautuu seuraavaan vuoteen aloittamalla talousarvion valmistelun. Nämä ja muut taloyhtiössä vuoden aikana ajankohtaiset toimet löydät Kiinteistöliiton verkkosivuilta osoitteesta www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtionvuosi
Kiinteistömessuilla vahva anti ajankohtaista taloyhtiöasiaa
Ilmoittaudu mukaan n maksuttomaaaan! tapahtum
Oletko kiinnostunut taloyhtiöasioista, kiinteistöjen ylläpidosta ja korjausrakentamisesta? Näistä aiheista on tarjolla runsas kattaus asiantuntijatietoa sekä alan palveluntarjoajia maksuttomassa Kiinteistö 2019 -tapahtumassa 2.–3.10.Helsingin Messukeskuksessa. Esillä on ajankohtaisia taloyhtiömaailman aiheita, kuten asunto-osakkeiden sähköinen rekisteri, sähköautojen lataaminen taloyhtiössä, nykyaikainen lukitusturvallisuus sekä isännöinnin hankkimiseen liittyvät seikat. Ensimmäisen messupäivän päättää Kiinteistö after work, jonka esiintyjänä on Vesala.
Yhtiöjärjestys kuntoon Toinen messupäivä käynnistyy asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen liittyvällä kavalkadilla, jossa Kiinteistöliiton lakimiehet Laura Lithenius, Pauliina Haapsaari ja Tapio Haltia kertovat yhtiöjärjestyksen merkityksestä sekä siitä, miten tämä taloyhtiön tärkein asiakirja saatetaan ajan tasalle.
Ilmalämpöpumppu vireille jo syksyllä Päätitkö viime kesän helteillä, että ensi kesänä kotiasi viilentää ilmalämpöpumppu? Taloyhtiössä asuvan on hankittava ilmalämpö-
pumpulle taloyhtiön lupa. Kuinka lupa hankitaan ja mitä kaikkea muuta taloyhtiössä on hyvä aiheesta tietää, selviää neuvontalakimies Tapio Haltian puheenvuorosta. Lisäksi toisena messupäivänä on tarjolla asiaa muun muassa Airbnb:n pelisäännöistä, sähköpyörien säilyttämisestä ja lataamisesta, toimivasta asukasviestinnästä sekä asuntosijoittajista taloyhtiössä.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu osoitteessa
www.kiinteistomessut.fi
6•
• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
Sisäpuoliset kosteusvaurion Märkätilan elinkaari on noin 20–25 vuotta, jonka jälkeen se tulee hallitusti ja suunnitelmallisesti peruskorjata tai -parantaa, mielellään ennen vesivaurion syntyä. Teksti: Jari Hännikäinen
Piirros: Marjo Parkkinen
Aiemman työhistoriani aikana tutustuin vesi- ja kosteusvaurioiden aiheuttajien selvitystyöhön, vahingon laajuuden määrittelyihin, purku- ja kuivaustyön määrän selvittämiseen sekä tilanteen palauttamiseen vahinkoa edeltävään asuun. Jos käyttövesiverkosto alkaa vuotaa, sen verkoston paineen ansiosta vuoto huomataan yleensä nopeasti, koska vettä tulee ja PALJON (jopa suihkuamalla). Jos aiheuttaja on lämpöjohtoverkosto, se yleensä saa vuotaa rakenteisiin paljon pidempään ennen kuin joku ymmärtää syy-yhteyden viikoittaisen vedenlisäämistarpeen ja vuodon välillä. Samoin viemärivesivuoto on useimmiten hidas, niin sanottu tihkuvuoto. Näin valitettavasti, sillä viemärivesi saastuttaa rakenteet ja aikaansaa kerrannaisvahinkoja huomattavasti enemmän kuin puhtaan veden vuoto.
Edellä mainituista vuodoista osa on selkeitä työvirheitä, eli rakennusvirheitä, mutta toteutuksen ollessa yleensä yli 10 vuotta vanha, ei niistä saada tekijää vastuuseen. Sen sijaan useimmiten vakuutus kyllä ottaa osaa kinkereihin, toki ikävähennykset huomioiden. Ja lopulta kustannuksista osa jää asunto-osakeyhtiön kontolle. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä vesi- ja kosteusvaurion aiheuttajana ovat sitten märkätilat. Olen koko urani ajan ihmetellyt sitä, miksi ihmiset eivät ymmärrä, että kaikilla teknisillä asioilla on olemassa suunnitelmallinen elinkaari ja pituus. Elinkaaren pituuden ulosmittaus, eli ylitys lisää potentiaalisen vaurion riskiä vuosi kerrallaan toisen asteen potenssin käyrän tavoin, i.e. riski kasvaa koko ajan… Tämä pätee niin edellä mainittuihin käyttövesi-,
lämpö-, ja viemäriverkostoihin kuin märkätiloihinkin. Kun kerron jäsenyhtiöiden edustajille metaforan autolla ajamisesta ja auton renkaiden kulumisesta, tai kirveen käytöstä ja sen terän tylsymisestä, kaikki ymmärtävät, ja ovat samaa mieltä, mutta kun puheen siirtää asuinkiinteistöön ja sen järjestelmiin/rakenteisiin, ymmärtäminen on vaikeampaa. Itseäni harmittaa valtavasti kunnossapitotarveselvityksen ja PTS:n kanssa pelleily – suljetaan silmät totuudelta ja pistetään pää puskaan järjestelmän/rakenteen jäljellä olevan elinkaaren suhteen. On erittäin paljon viisaampaa ja älykkäämpää korjata ajoissa kuin myöhässä, koska vesi- ja kosteusvaurioissa uusimisen lykkäämisellä saadaan kympin säästöllä satasen vahinko. Tämä siksi, että kuivauskustannukset näytte-
Sopivasti kuivaa Esteri ilmankuivaaja tekee pyykistäsi sopivasti kuivaa. Valitset vain mieleisesi kuivuusasteen ja Esteri tietää kun pyykki on valmista mankeliin tai suoraan kaappiin. Sähköä säästyy, kun kone ei käy turhaan. Katso lisää www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme.
Esteri Pesulakoneet Oy Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com
Uusimaa
OLEMME MUKANA os. 6H60
Kim Karling, 040-501 1235 Harri Karling, 0400-447 828 Jyrki Haatainen, 040-566 6687 Kaakkois-Suomi Petri Tulkki, 044-752 3575 Lounais-Suomi Jukka-Pekka Leppiaho, 0400-179 059
Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Pohjois-Suomi
Jan Lehtonen, 03-233 3236 Kari Tiihonen, 040-730 0077 Arto Kuparinen, 0400-663 484 Risto Ollila, 0500-543 099 Pekka Kurttila, 040-527 5871
Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille •
aiheuttajat levät usein erittäin merkittävää osaa vaurioiden kokonaiskorjauskustannuksista, puhumattakaan kuivaamiseen kuluvan aikataulun venymisestä, vesi- ja kosteusvaurion aiheuttamista sisäilmaongelmista sekä terveysongelmista. Ja viimeiseksi, muttei suinkaan vähäisimmäksi, en ole sellaiseen kiinteistövakuutukseen tai kotivakuutukseen törmännyt missä korvausperusteissa ei lukisi vahingon aiheuttajan kohdalla äkillinen ja ennalta arvaamaton, joka näin POISSULKEE suihkuvesivahingot ja märkätilojen rakenteissa olevan kosteus- ja vesieristeen elinkaaren pituuden tietoisen ulosmittaamisen/ylittämisen. Eli summa summarum. Sisäistetään se tosiasia, että märkätilan elinkaari on noin 20–25 vuotta, jonka jälkeen se tulee hallitusti ja suunnitelmallisesti peruskorjata/-parantaa, mielellään ennen vesivaurion syntyä. Sitten seuraava peruskorjaus/-parannus osuukin syklisesti yhtiön putkirempan kanssa samaan kohtaan, eli noin 50 vuoden kohdalle.
Huoneistotietojärjestelmä on mukana Kiinteistömessuilla 2. – 3.10. Messukeskuksessa! Sähköiseen huoneistotietojärjestelmään kerätään tiedot osakehuoneistoista, niiden omistuksista ja panttauksista. Samalla paperisista osakekirjoista luovutaan vähitellen. Tule tutustumaan huoneistotietojärjestelmään ja kuulemaan, miten se vaikuttaa eri toimijoihin. Osastollamme 6h40 voit keskustella Maanmittauslaitoksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen asiantuntijoiden kanssa. Lue lisää huoneistotietojärjestelmästä: osakehuoneistorekisteri.fi
LINJASANEERAUKSESSA MUKANA SUOMEN JOHTAVA KEITTIÖTOIMITTAJA, JONKA KONSEPTI ON TODISTETTU TOIMIVAKSI JO LUKUISISSA KOHTEISSA.
WWW.PUUSTELLI.FI
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan rakenne- ja rakennustekniikan insinööri.
WWW.KIINTEISTOLEHTI.FI
PUUSTELLI PRO. LINJASANEERAUSTEN KEITTIÖTOIMITTAJA.
PUUSTELLI PRO - PARASTA ASIANTUNTIJAPALVELUA! RUNEBERGINKATU 43 B 9, 3. krs 00100 HELSINKI p. 010 277 7426 saneerausprojektit@ puustelli.com
KUMPPANINA AMMATTILAINEN, JOLLA ON KOKONAISVALTAINEN YMMÄRRYS LINJASANEERAUKSEN JA KEITTIÖREMONTIN YHTEENSOVITTAMISESTA.
Niin tiedät
Haasteita taloyhtiössä – Onhan taloyhtiösi jo jäsen? Tärkeimmät palvelumme jäsentaloyhtiöille ovat • Maksuton puhelinneuvonta • Laadukas koulutus • Ajankohtainen tiedotus
KIINTEISTÖLIITTO Uusimaa Paikallinen palveleva yhdistys taloyhtiön vastuuhenkilöille
Tutustu toimintaamme www.ukl.fi
•7
8•
• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
KIINTEISTÖ 2.–3.10.2019 Messukeskus Helsinki
Kiinteistömessut kokoaa isännöitsijät ja muut kiinteistönhoidon ammattilaiset, päättäjät sekä korjausrakentamisesta vastaavat saman katon alle. Monipuolisessa ohjelmassa kuulet mm. kustannustehokkaasta putkiremontista, älykkäistä kiinteistöistä, isännöinnin ostamisesta sekä ilmastoviisaista taloyhtiöistä. Tapahtuman aukioloajat: 2.10. klo 9–19 ja 3.10. klo 9–17 Tutustu tapahtumakokonaisuuteen: kiinteistomessut.fi #kiinteistömessut2019 Yhteistyössä:
REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI: KIINTEISTOMESSUT.FI
Samanaikaisesti Messukeskuksessa:
2.10. klo 16–19 Afterwork, jossa lavalle nousee Vesala!
Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille •
•9
Jäsenyys Kiinteistöliitto Uusimaassa tukee hallituksen työtä Suomessa on noin 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa asuu yli 2,5 miljoonaa ihmistä. Aina ei tule ajatelleeksi, että taloyhtiö on yhtiö siinä missä pörssiyrityksetkin. Selvä ero verrattuna pörssiyrityksiin löytyy hallituksesta, joka taloyhtiöissä koostuu usein tavallisista asukkaista ilman erityistä kiinteistöalan koulutusta tai syvällistä kokemusta. Taloyhtiöissä on kuitenkin kiinni huomattava omaisuus. Voidaan jopa sanoa siinä olevan tavallisten suomalaisten koko omaisuus kiinni. Siksi olisikin tärkeää olla kiinnostunut oman taloyhtiönsä asioista. On myös kaikkien etu, että taloyhtiön hallitukseen saadaan osaava hallitus. Monessa taloyhtiössä tuskaillaan mistä
löytää vapaaehtoisia yhtiön hallitukseen. Hallituksen tehtävät koetaan usein kyllä tärkeiksi, mutta aikaa tai halukkuutta niiden hoitamiseen ei löydy. Entäpä, jos taloyhtiön hallitustyön brändäisi mielekkääksi? Voisiko sen esitellä paikkana, jossa pääsee vaikuttamaan ja päättämään ja jonka työskentelyyn saa tukea? Yhtä lailla kuin työelämässä monet ihmiset haluavat haasteita ja oppia monenlaisia uusia taitoja. Tähän kaikkeen antaa toiminta taloyhtiön hallituksessa mahdollisuuden. Ja mikä tär-
Mistä tukea ja tietoa hallitustyöskentelyyn Kiinteistöliitto Uusimaa on taloyhtiöiden paikallinen ja puolueeton palvelu- ja edunvalvontajärjestö. Sen jäseniä ovat yksittäiset asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt. Tällä hetkellä jäseniä on jo yli 11 500 aina pienistä taloyhtiöistä isoihin ja paritaloista kerrostaloihin. Mikä parasta, kun taloyhtiö on jäsen, voivat kaikki sen hallituksessa käyttää järjestön palveluita, joista tärkeimpiä ovat maksuton puhelinneuvonta, laadukas koulutus ja ajankohtainen tiedotus. Jäsenyys takaa oikea-aikaisen tiedon ja asiantuntijoiden neuvot sekä hallitukselle että isännöitsijälle.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että hallitusten jäsenten ei tarvitse jäädä pohtimaan esimerkiksi juridista asiaa yksin, vaan he voivat aina soittaa maksuttomaan laki-, rakennustekniseen tai LVIneuvontaan. Puhelinneuvonta on yksi jäsenten eniten arvostamista ja käyttämistä palveluista. Monelta ongelmalta voidaan välttyä myös silloin, kun hallitus valveutuu kouluttautumisen kautta. Ajankohtaiset ja hyvin laaditut taloyhtiömaailmaan pureutuvat täsmäkoulutukset kuuluvat myös Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenpalveluihin. Kaikki koulutukset ovat lisäksi maksuttomia jäsenille. Kannattaa siis pikaisesti tarkistaa oman yhtiön jäsenyys ja ottaa monipuoliset palvelut käyttöön! www.ukl.fi
Piirros: Bigstock
Mitäpä jos taloyhtiön hallitustyö brändättäisiin mielenkiintoiseksi?
keintä, kaikkea ei tarvitse osata eikä tehdä yksin. Neuvoja, koulutusta ja apuja on saatavilla! Hyvän turvan hallitustyöhön antaa Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenyys, joka toimii ikään kuin eräänlaisena mentorina uudelle hallituksen jäsenelle sekä tukipilarina vanhalle hallitukselle.
Gårdsarbeten i husbolagen Löven börjar falla och trädgårdsväxterna vissnar, det är alltså höst igen, och med hösten följer lite extra gårdsarbeten. Text: Niklas Lindberg
Det kan i bästa fall vara trevligt och terapeutiskt med gårdsarbeten, men i värsta fall kan gårdarnas skötsel orsaka onödiga stridigheter i husbolagen, om man inte är överens om ansvarsfördelningen. Juridiskt sett kan underhållsansvaret för gårdarna i husbolagen i vissa fall vara lite knepigt, eftersom bestämmelserna om underhållsansvaret i bostadsaktiebolagslagen är skrivna med tanke på bostadslägenheter, fastän samma bestämmelser även tillämpas på husbolagsgårdar och andra utrymmen i bolaget. Vem som ansvarar för vad beror dessutom i sista hand på vad som stadgas i husbolagets bolagsordning. Det är oerhört viktigt att man inom bolaget vet vem som har gården i sin juridiska besittning, och vet hur underhållsansvaret fördelas mellan bolaget och aktionären, eftersom dessa bl.a. inverkar på bolagets möjlighet att förbjuda aktionärens ändrings- eller renoveringsarbeten i lägenheten och även på gården. För
dem som vill bekanta sig närmare med hur aktionärernas ändrings- och renoveringsarbeten i husbolag sköts smidigt och rätt i praktiken, rekommenderar jag att anskaffa boken Renovera rätt – guide för aktieägare, som kommer att publiceras av Kiinteistöalan Kustannus Oy på svenska under höstens lopp. Eventuella frågor om boken kan riktas till Finlands Svenska Fastighetsförening (www.ukl.fi/fsf).
Den som krattar sist Rent juridiskt sett är gårdarna i husbolagets besittning, om inte annat stadgas i bolagsordningen. Om det inte stadgas något alls om bolagets gårdar i bolagsordningen, är gårdarna alltså juridiskt sett i bolagets besittning. I dessa fall ansvarar bolaget i huvudsak om gårdarnas underhåll och skötsel, dvs. ser till att löven krattas, gräsmattan klipps och trasiga staket repareras. Så brukar det vara i höghusbolag
som ofta endast har en gemensam gård.
I radhusbolag är det däremot tämligen vanligt att det enligt bolagsordningen tillhör en skild bakgård till varje aktielägenhet. Bakgårdarnas gränser är då ofta försedda med staket eller diverse planteringar för att markera var aktionärernas gårdar börjar och slutar. I sådana fall är bakgårdarna juridiskt sett i aktionärernas besittning, och aktionärerna ansvarar därmed om gårdarnas underhåll och skötsel på motsvarande sätt som aktionärerna ansvarar om underhållet och skötseln av sin bostad. Om löven ska krattas eller insidan av staketet på gården målas, är det aktionären som är ansvarig för arbetet.
Regeln och undantagen Underhållsansvaret för de ovannämnda typerna av husbolagsgårdar bildar huvudregeln, dvs. att underhållsansvaret beror på gårdens juridiska besittning. Rätt så enkelt än så länge, men tyvärr finns det alltid undantag till huvudregeln, och undantagen brukar oftast vara lite knepigare. Undantagen till huvudregeln är de husbolagsgårdarna, som enligt bolagsordningen är i bolagets besittning, men som i praktiken tillhör en viss lägenhet och används exklusivt av
de som bor i lägenheten. Gårdarnas gränser är i dessa fall ofta försedda med staket eller planteringar, så att man i praktiken endast har tillträde till gården via en viss aktionärens lägenhet. Ett typiskt exempel är bakgårdarna i sådana radhusbolag, var det inte stadgas något om gårdarna i bolagsordningen. I dessa undantagsfall ansvarar aktionären om sedvanliga skötselåtgärderna på gården, som. t.ex. att kratta löv, klippa gräsmattan eller vattna trädgårdsväxterna, och bolaget har däremot ansvaret för större underhållsåtgärderna, som t.ex. reparation av staket eller gårdsförråd. Aktionärerna kan såklart även komma överens om att ansvaret för gårdsarbeten ska fördelas på något annat sätt mellan bolaget och aktionärerna. Det är då viktigt att komma ihåg att ett avtal endast binder dem som har godkänt avtalet. En bestämmelse i bolagsordning är däremot bindande för alla aktionärerna i bolaget. Författaren är vicehäradshövding och arbetar som jurist vid Finlands Svenska Fastighetsförening.
10 •
• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
Kiinteistöliitto Uusimaa – puhelinneuvonta on jäsentemme maksuton etu
Tässä muutama poiminta langalla esitetyistä kysymyksistä ja annetuista neuvoista. Vastaajana on neuvontalakimies Ville Hopsu.
Piirros: Bigstock
Yhdistyksen asiantuntijat kohtaavat hyvin erilaisia kysymyksiä ja tilanteita arkisessa neuvontatyössä. Osaava taloyhtiön hallitus sekä asioihin perehtyminen, ovat taloyhtiön kannalta todella tärkeitä asioita. Suurimmassa osassa taloyhtiöitä asiat ovat hyvin – yhtiö on hyvin hoidettu ja asiat ovat järjestyksessä. Tällaisia taloyhtiöitä yhdistää suunnitelmallisuus. Kunnossapitotarpeet on selvitetty ja tilanteet ennakoitu, tarvittaviin remontteihin on ryhdytty ajoissa ja asiantuntevien toimijoiden kanssa. Mutta usein kiire on virhe numero yksi, josta ongelmavyyhti saa alkunsa. Kun esimerkiksi korjausurakkaan lähdetään liian myöhään, myös suunnittelussa ja toteutuksessa tulee liian kiire. Kiire tulee kalliiksi ja voi pahimmillaan kostautua vielä monta kertaa remontin jälkeenkin. Seuraamme yhdistyksessä hieman huolestuneina uudisrakentamisen tiimoilta käytävää keskustelua rakentamisen laadusta. Tämä näkyy myös neuvontapuhelimessamme, kun uudet jäsentaloyhtiöt kaipaavat apua. Onkin hyvä muistaa uudiskohteiden ollessa kyseessä, että laatuvirheistä reklamointi kannattaa tehdä heti eikä odottaa 10-vuotistarkastukseen saakka. Vanha sanonta ”ei kysyvä tieltä eksy”, pitää edelleen paikkaansa. Kaikissa taloyhtiöön liittyvissä isommissa ja pienemmissä hankkeissa kannattaa aina kääntyä Kiinteistöliitto Uusimaan puoleen. Kysyä voi vaikka ihan varmuuden vuoksi, koska puhelinneuvonta on jäsenillemme maksutonta. Meidän puolueettomat neuvomme tekniikassa sekä juridiikassa voi säästää monelta murheelta ja virheiden korjaaminen on paljon vaikeampaa kuin niiden ehkäisy. Jos kuitenkin seinään on jo törmätty ja virheisiin päädytty, voi ohjeidemme avulla minimoida seurauksen seuraukset.
Asiantuntijoita kannattaa käyttää aina tarpeen tullen ja hyvissä ajoin.
Taloyhtiön osakkaiden mielestä vuokralaisilla on liikaa oikeuksia, ja he käyttävät niitä osakkeenomistajia enemmän. Saako hallitus päättää siitä, että vuokralaiset eivät voisi käyttää yhtiön yhteisiä tiloja esim. saunaa, pesutupaa? – Voihan hallitus päättää vaikka mistä, mutta tässä asiassa ei päätös olisi juridisesti pätevä. Vuokralaisella tulee olla samat oikeudet kuin osakkeenomistajalla, eli heitä ei voida laittaa eriarvoiseen asemaan. Entäpä sitten autopaikat. Yhtiö on vuokrannut pihalta autopaikan ulkopuoliselle, kun talossa ei ollut ketään jonossa sitä ottamassa. Nyt taloon on muuttanut uusia asukas, joka kaipaisi autolleen paikkaa. Voidaanko ulkopuolisen sopimus irtisanoa tässä tapauksessa? – Kyllä voidaan. Kyseessä on taloyhtiön paikat ja oman käytön tarve on riittävä peruste irtisanomiselle, oli sitten kyseessä osakas tai vuokralainen. Heillä molemmilla on yhtäläiset oikeudet tässä tilanteessa. Yhtiöissä olisi hyvä olla omat autopaikkasäännöt, jonka mukaan toimitaan ja jossa huomioidaan yhdenvertaisuusperiaate. Kiinteistöliitto Uusimaa on ollut mukana tekemässä Autopaikat taloyhtiössä -kirjaa, josta löytyvät mm. selkeät autopaikkasäännöt. Kirjaa myy www.kiinkust.fi
Husbolagets styrelse ocH disponent Gör beslutsfattandet lättare genom • gratis telefonrådgivning • mångsidig information och utbildning
det lönar sig att vara medlem.
Läs mer www.ukl.fi/fsf
Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille •
• 11
Piirros: Bigstock
ISÄNNÖINTIPALVELUT
Laajasalon
ISÄNNÖINTI Oy
Luotettavaa isännöintiä, lähellä ihmistä – jo 30 vuotta
Pyydä tarjous: www.laajasalonisannointi.fi
Eiran Isännöitsijätoimisto Oy
Asiantuntijan käynti voi ratkaista pulman Kiinteistöliitto Uusimaa tarjoaa maksullisia toimeksiantoja jäsenkunnalleen esimerkiksi lausuntojen, neuvotteluiden ja kokouksen puheenjohtajuuden muodossa. Eräs tällainen toimeksianto oli taannoin juristimme tekemä sovittelu-/neuvottelukäynti. Pitkään taloyhtiössä yksin asunut vanhempi henkilö koki, että naapuriin muuttanut lapsiperhe häiritsee hänen elämistään ja asumistaan. Kuului lasten huutoa ja pianon pimputusta. Muutos aiemman naapurin aiheuttamiin ääniin oli suuri. Kun kyseessä oli vanha talo, kuuluivat äänet hyvin. Tilanne kärjistyi asukkaiden väliseksi keskinäiseksi metelöinniksi. Kun toiselta puolelta kuului ääntä, teki toinen vastaavasti kovempaa ääntä. Tilannetta ei saatu hallituksenkaan puolelta rauhoittumaan. Hallitus koki, että jos ulkopuolinen taho osallistuu keskusteluihin, rauha saattaisi laskeutua taloon. Lakimiehemme lähti sovittelukäynnille yhtiöön. Paikalla oli isännöitsijä, hallituksen jäseniä sekä riitelevät vastapuolet. Keskustelussa lakimiehemme kertoi mikä on normaalia elämää taloyhtiössä ja mikä ei. Molemmat osapuolet kertoivat omat näkemyksensä tapahtuneesta, eli tulivat kuulluiksi. Tapaamisesta lakimies teki sovittelumuistion, joka toimitettiin kaikille osapuolille ja sovittiin, että asiaan palataan, jos tilanne ei muutu. Lopputulema oli se, että tähän mennessä yhtiöstä ei ole kuulunut mitään. Voidaan siis olettaa, että puolueettoman asiantuntijan käynti rauhoitti metelöivät naapurit kuuntelemaan tosiseikkoja ja elämään yhtiössä vallitsevien sääntöjen mukaan. Lopuksi asiantuntijamme toteaa, että asian esittäminen puhelimitse voi monesti näyttäytyä paikan päällä ihan erilaisena tilanteena. Tässäkin etukäteen annetut lähtötiedot olivat erilaisen, kuin asukkaan todellinen ongelma. Ja ongelma selvisi kuulemalla asukasta, ei puhelimen päässä olevaa taloyhtiön vastuuhenkilöä. Ja kun todellinen ongelma oli selvillä, asia oli helpompi ratkaista. Tilanne siis raukesi itse neuvottelussa.
6 000
vuosittaista kouluttautujaa, joilta erinomaista palautetta
järkevä vastiketaso kiinteistömanagement vaativat peruskorjaukset kiinteistön arvon säilyttäminen
Viihtyisää, turvallista ja terveellistä asumista!
Elimäenkatu 20 A 5. kerros, 00510 Helsinki Puhelin 0600 01250 etunimi.sukunimi@2727350.fi l www.2727350.fi
ARVOSI MUKAISTA ISÄNNÖINTIÄ
espoo@isarvo.fi
Helsinki, Kamppi 0400 153 789 helsinki@isarvo.fi
Helsinki, Töölö, 044 765 8858 toolo@isarvo.fi
Hyvinkää, 044 765 5961 hyvinkaa@isarvo.fi
400
Riihimäki, 040 189 9868 riihimaki@isarvo.fi
alan parasta asiantuntijaa kouluttajina
200
Tutustu koulutuksiimme www.kiinko.fi
vuosittaista koulutustapahtumaa
Varmista, että omaisuutesi on ammattilaisten hoidossa. Koulutetulla isännöitsijällä ja kiinteistön välittäjällä on aina todistus osaamisestaan.
40
vuoden kokemuksella
Kiinko on alan johtava kouluttaja. www.kiinko.fi
Espoo, 044 765 5975
Paras omalla tontillaan Kiinko on edelläkävijä, joka tukee kiinteistö- ja rakennusalan yritysten sekä ammattilaisten menestymistä. Viemme eteenpäin koko kiinteistöalan osaamista ja tuomme alalle uusimman tietotaidon sekä kiinnostavat näkemykset. Omien huippuosaajiemme sekä kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa tuemme vahvasti alan kehitystä.
Osaava isännöitsijä
IStupa
www.isarvo.fi Helsinki puh. 0400 153 789 info@istupa.fi
www.istupa.fi
12 •
• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
KIINTEISTÖLEHTI
apuna taloyhtiön arjessa
HYÖDYLLISTÄ TALOYHTIÖASIAA JUURI SINULLE!
SUOMEN KIINTEISTÖLEHTI on taloyhtiöiden oma lehti. Se on oiva neuvonantaja vaikkapa silloin, kun tarvitset ajankohtaista tietoa, kun olet menossa osallistumaan taloyhtiösi yhtiökokoukseen. Eikä vain silloin, koska myös muulloin Kiinteistölehti käy samassa ajassa kuin taloyhtiön vuosikello. NYT 4 NUMEROA UUSILLE TILAAJILLE TUTUSTUMISHINTAAN 20 € Tilaa osoitteessa www.kiinteistolehti.fi/tilaa-kiinteistolehti/
TALOYHTIÖIDEN OMA LEHTI
Suomen.Kiinteistolehti
suomen_kiinteistolehti
www.kiinteistolehti.fi
Kiinteistolehti
Vastuut selviksi taloyhtiössä – Tilaa uutuusoppaat nyt!
HALLITUKSELLE JA ISÄNNÖITSIJÄLLE
OSAKKAALLE JA ASUKKAALLE
12,00 €
KODIN VASTUUNJAKOTAULUKKO 2019
TILAA:
19,50 €
TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO 2019 – Osakkaalle ja asukkaalle
www.kiinkust.fi
49,00 €
TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO PLUS 2019 – Hallitukselle ja isännöitsijälle
075 757 8591
19,50 €
PUTKIREMONTIN VASTUUNJAKO TALOYHTIÖSSÄ
asiakaspalvelu@kiinkust.fi