Taloyhtiö.Nyt - Varsinais-Suomi

Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on yli 2.800 taloyhtiötä. Jäsenkentästä yli 92 % on asunto-osakeyhtiöitä koko maakunnan alueelta.

■ Jäsenyys tuo taloyhtiön päättäjille tietoa, varmuutta ja mielenrauhaa

■ Tarjoamme jäsenillemme neuvontaa lakiasioissa sekä teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä

■ Tarjoamme tutkittua tietoa rakennusten energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä

■ Järjestämme ajankohtaista koulutusta

■ Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.

Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 32.000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi

Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi

puh 02 277 5150

Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaistu 11.10.2023.

Päätoimittaja: Juuso Kallio

Julkaisija ja kustantaja: Kiinteistöliitto

Varsinais-Suomi ry

Taitto: Turun Sanomat

Painopaikka: Salon Lehtitehdas

PÄÄKIRJOITUS

Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi

SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ

Sähköautolla tarkoitetaan akkusähköautoja, joiden ajamiseen tarvittava sähköenergia on varastoitu autossa oleviin akkuihin. Sähköauton energian varastoinnissa ei ole päästy ihan niin pitkälle, että sähköautoa voisi käyttää täysin samalla tavalla kuin polttomoottoriautoa. Kuluttaja voi arvioida, että onko vastaavalle tavalle tarvetta. Sähköautoilija voi joutua tottumaan polttomoottoriautoa lyhyempään toimintasäteeseen akkujen vaatiman latausajan vuoksi. Toisaalta pidemmillä matkoilla pysähdytään muutenkin ja näin tauon voi käyttää lataamiseen, kunhan latauspisteitä on riittävästi tarjolla.

Sähköautoautojen osuus uusien autojen ensirekisteröinnistä on kasvanut. Autoalan tilastojen mukaan vuonna 2022 täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 17,8 %, ladattavia hybridejä 19,8 %, ja ei-ladattavia hybridejä 31,5 %. Bensiiniautoja rekisteröitiin 23,6 % ja dieselautoja 6,6 %.

Sähköautojen määrän kasvu näkyy taloyhtiöissä. Kiinteistöliitto selvittää kaksi kertaa vuodessa taloyhtiöiden korjausrakentamisen näkymiä. Viimeisen viiden vuoden aikana on latauspisteitä toteuttanut jo kolmannes kerrostaloyhtiöistä. Alkavalla viisivuotiskaudella kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat selkeästi yleisin hanke, 36 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Rivita-

loyhtiöissäkin sähköautojen latauspaikat ovat kärjessä 38 % osuudella kaikista vastaajista. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden hankkeita ilmoitti noin joka neljäs vastaajista. Taloyhtiössä ongelmallisimmassa asemassa ovat vanhemmat taloyhtiöt, jossa yhtiön nykyinen sähköverkko ei mahdollista yhdenkään tai vain muutaman latauspisteen rakentamisen.

Tällöin kertakustannus sähköverkon uusimisesta voi nousta kynnyskysymykseksi. Sähköautoa hankkivan asukkaan kannattaa ennen auton ostopäätöstä varmistaa oman taloyhtiön tilanne sähköautojen latauspisteiden osalta. Taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta toteuttaa latauspistettä osakkaan pyynnöstä ja sähköverkon kunto voi tehdä osakasmuutostyön sallimisen osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta haastavaksi. Jos silti välttämättä haluaa ostaa sähköauton kannattaa selvittää muut asumisen läheltä löytyvät latauspisteet. Riittävät latauspisteet mahdollistavat sähköautojen määrän kasvun. Tässä julkisella latauspisteverkostolla on suuri rooli. Julkinen verkosto poistaa painetta yksittäisten kiinteistöjen yksittäisratkaisuilta. Yksittäisiin kiinteistöihin latauspisteet tulevat kyllä sitä mukaa, kun asukkailta ja remontit maksavilta osakkailta siihen tulee painetta ja tahtotilaa. Taloyhtiössä päätökset tehdään enemmistön voimin.

Sähköisen liikkumisen kasvaminen vaikuttaa yhteiskunnan eri tasoilla. Millä keinoin varaudutaan sähköautojen määrän lisääntymiseen?

Toimitusjohtaja Tomi Toivonen Turku Energia Sähköverkot Sähköisen liikenteen ja puhtaan energian tuomien muutosten uskotaan aiheuttavan vain maltillisesti investointitarpeita Turussa. Verkon mitoituksen uskotaan riittävän jo nykyisellään, mutta verkkoa tullaan joka tapauksessa vahvistamaan pitkällä tähtäimellä tuplaamalla kapasiteetti keskijänniteverkon osalta.

Tällä parannamme kapasiteetin nousun lisäksi luotettavuutta varsinkin erilaisissa poikkeustilanteissa. Verkkoyhtiön näkökulmasta ratkaisuja pohdittaessa on hyvä huomioida, että lähtökohtaisesti tehojen tulisi olla mitoitettuna kiinteistön nykyiseen liittymään. Toimitusvarmuutta edistää älykkyys, eli liittymäkohtaisen huipun rajoittaminen tiettyyn tehorajaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistössä on tehonrajoitus huipputeholle ja älykäs ohjaus jakaa lataustehoa kapasiteetin rajoissa. Liittymän koko kasvattamalla saadaan tehoa liittymässä tarvittaessa kasvatettua, tämä tosin aiheuttaa usein kustannuksia kiinteistön sisäverkkoon. Älykkäällä ratkaisulla tämä olisi jopa kokonaan vältettävissä.

Kansanedustaja Ville Valkonen (kok) Liikenteen sähköistyminen edellyttää laajaa sopeutumista. Sähkön tuotantoa pitää lisätä huomattavasti. Orpon hallitus tähtääkin tuotannon tuplaamiseen. Latausinfrastruktuuria on kehitettävä. Latauspisteitä tarvitaan julkisiin paikkoihin kuten huoltoasemille, kauppakeskuksiin ja työpaikoille ja tietenkin asuinkiinteistöille. Uusien pisteiden lisäksi vanhat lämmitystolpat voidaan osittain päivittää latausasemiksi. Suuremmassa kuvassa sähköistyminen vaikuttaa autoteollisuuteen, toimitusketjuihin ja ulottuu myös raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseen. Keskeisiä ovat akkumineraalit kuten litium, koboltti, nikkeli, grafiitti ja

mangaani. Sähköautojen koko elinkaari pitää ottaa huomioon, joten tarvitsemme esimerkiksi korjaamoja ja kierrätysjärjestelmät vanhoille autoille ja akuille.

Apulaispormestari Elina

Rantanen, Turun Kaupunki

Turku varautuu sähköautojen määrän lisääntymiseen laatimalla suunnitelman ja toteuttamalla julkisten latauspisteiden verkoston osana kaupungin ilmastotyötä. Vuoden 2023 lopussa valmistuva sähkölatauksen yleissuunnitelma kertoo, millä kaupungin alueilla latauspisteille on suurin tarve. Julkiset latauspisteet täydentävät kauppojen ja huoltoasemien yhteydessä olevia latauspisteitä. Turku haluaa edistää liikenteen sähköistymistä, mihin tarvitaan mukaan eri toimijoita; kaupunki on ollut mukana tekemässä latauspisteiden hankintaopasta, joka helpottaa latauspisteiden hankintaa esimerkiksi yritykseen tai taloyhtiöön.

Riskienhallintapäällikkö

Petri Tassila, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Sähköajoneuvojen määrän lisääntyminen näkyy yhteydenotoissa Pelastusviranomaisille. Lähtökohtaisesti sähköajoneuvojen latauspaikaksi suositellaan ulkoaluetta. Sijoitettaessa latauspisteet sisätiloihin pysäköintilaitokseen, on suositeltavaa sijoittaa latauspisteet maantasokerrokseen tai kerroksissa ulos- ja sisäänajoreittien läheisyyteen. Näin sähköajoneuvo on tarvittaessa helpompi hinata ulos. Jyrkät ajoluiskat, matalat kerroskorkeudet, hidasteet ja ahtaat tilat vaikeuttavat myös osaltaan uloshinausta. Tällä pyritään estämään usean sähköauton samanaikaisen palon syntyminen. Kiinteistön tarkempiin paloturvallisuusjärjestelyihin saa neuvoja paikalliselta pelastusviranomaiselta.

VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 11.10.2023

Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi tarjoaa jäsentaloyhtiöille sekä lakineuvontaa, että teknistä neuvontaa. Neuvonnan yhteystiedot: lakineuvonta 02 – 277 5151 ja tekninen neuvonta 02 – 277 5153.

Lisätietoja

www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi Kiinteistöliitto on julkaissut ohjeen taloyhtiöille sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi. Ohjeen tarkoitus on selventää niitä toimia, mitä taloyhtiössä vaaditaan sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi taloyhtiön hankkeena, yksittäisen osakkaan muutostyönä tai osakasvähemmistön hankkeena www.kiinteistoliitto.fi/ taloyhtio/ajassa/latauspiste/

SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ

Mistä liikkeelle?

Suurin osa Turun seudulla sijaitsevista taloyhtiöistä on rakennettu 1960-1980 luvulla. On rakennuksia, jotka ovat valmistuneet 1900 luvun alussa tai lopussa. Eri ikäisten taloyhtiöiden sähköverkkojen kunto ja kapasiteetti vaihtelevat. Tämä liittyy olennaisesti kysymykseen toteutettavien latauspisteiden määrästä, sekä valittavasta tekniikasta ja ratkaisuista. Ensimmäisenä askeleena tulee selvittää yhtiön sähköverkon kunto erityisesti autopaikkojen osalta ja sähköjärjestelmän kapasiteetti. Tämä kartoitus voidaan päättää teettää hallituksen toimesta ja kattaa kustannukset hoitovastikkeilla. Kustannus on noin 500 euron luokkaa.

Laki velvoittaa latauspistevalmiuden toteuttamiseen laajan korjaushankkeen yhteydessä

Latauspistelain (Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä, 733/2020) mukaan asuinrakennukseen, jonka yhteydessä on enemmän kuin neljä pysäköintipaikkaa, on laajamittaisen korjauksen yhteydessä asennettava latauspistevalmius siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan voidaan myöhemmin asentaa latauspiste. Velvoite koskee myös yhden tai useamman asuinrakennuksen pysäköinnin järjestämiseen tarkoitettua pysäköintitaloa.

Latauspistevalmiudella tarkoitetaan lain mukaan putkitusta tai muita johtoteitä, joihin voidaan myöhemmin asentaa tarvittava kaapelointi sähköajoneuvojen latauspisteitä varten. Valmius voidaan toteuttaa myös asentamalla valmis kaapelointi sähköajoneuvojen latauspisteitä varten.

Turvalliset latausratkaisut

Valittavien ratkaisujen tulee olla turvallisia. Sähköä lataukseen ei koskaan saa ottaa jatkojohdolla. Mitä vanhempi pysäköintialue, sen epätodennäköisempää on, että lämpötolpasta tai muusta kotitalouspistorasiasta lataaminen muutoinkaan olisi turvallista. Kotitalouspistorasioiden ja lämpötolppien tavalliset schuko-pistokkeet soveltuvat joka tapauksessa vain tilapäiseen lataukseen. Hitaasta latausvirrasta johtuen ne soveltuvat tilapäisenä ratkaisunakin käytännössä lähinnä lataushybridien lataukseen. Ladattavassa hybridissä on yleensä 10–15 kWh:n ajoakku, jonka täyteen lataamalla sähköistä ajoa on käytössä noin 50 kilometrin matkalle.

Päätöksentekomenettely sähköautojen

latauspisteitä toteutettaessa

Sovellettavien asunto-osakeyhtiölain normien ja menettelyn kannalta on merkitystä seuraavilla seikoilla:

1. Ovatko autopaikat, joille latauslaitteita asennetaan yhtiön vain osakkaan hallinnassa

2. Toteutetaanko hanke yhtiön hankkeena, osakasvähemmistön hankkeena vai osakkeenomistajanmuutostyönä

3. Lisäksi päätöksenteossa tulee huomioida osakkeenomistajien yhdenvertaisuus (AOYL 1:10) Autopaikkoja voidaan siis muuttaa latauspisteiksi asennuttamalla autopaikoille latauslaitteet joko taloyhtiön hankkeena, yksittäisen osakkaan muutostyönä tai osakasvähemmistön hankkeena. Osakasvähemmistön hankkeen ja osakkeenomistajan muutostyön ero on, että ns. osakasvähemmistön hankkeen toteuttajana on taloyhtiö ja mukana olevat osakkaat maksavat vastikkeena hankkeen kustannukset. Osakkeenomistajan muutostyö on sen sijaan osakkeenomistajan oma hanke ja osakas maksaa hankkeen kustannukset suoraan latauspisteen rakentavalle sopijakumppanilleen, eivätkä hankkeen kustannukset siis kulje yhtiön kirjanpidon kautta.

Sähkönkulutuksen korvaaminen

Sähköauton lataamisen kuluttaman sähkön kustannukset kuuluvat ajoneuvon lataajan korvattaviksi. Korvauksen perusteen tulee olla mitattu sähkön kulutus ja latauslaite on varustettava

sähkönkulutuksen mittauslaitteella, joka täyttää mittauslainsäädännön asettamat vaatimukset.

Ladatun sähkön korvaaminen voi perustua yhtiön ja osakkeenomistajan väliseen autopaikan vuokrasopimukseen tai yhtiöjärjestykseen otettavaan latausvastikkeeseen. Sopimuksen ja yhtiöjärjestysmuutoksen ero on, että sopimus sitoo vain osapuoliaan, kun taas yhtiöjärjestyksessä määrätty vastikkeenmaksuvelvollisuus velvoittaa automaattisesti myös osakkeen mahdollisia uusia omistajia.

Kun kyse on osakepaikoista, suosittelemme yhtiöjärjestyksen muuttamista siten, että yhtiöjärjestykseen otetaan määräys latausvastikkeesta, jota ko. osakkeiden omistaja on velvollinen maksamaan mitatun kulutuksen mukaan. Muutos tehdään yhtiöjärjestykseen yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöksellä (kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista), ellei yhtiöjärjestys määrää tiukempaa menettelyä.

Yhdenvertaisen kohtelun periaate Osakkeenomistajia on kohdeltava yhdenvertaisesti (AOYL 1:10). Autopaikkaratkaisut vaihtelevat, mutta riippumatta siitä, miten autopaikkojen hallinta on yhtiössä ratkaistu, yhtiön on kohdeltava samassa asemassa olevia osakkaita samalla tavalla. Latauspisteiden osalta yhdenvertaisen kohtelun peri-

aate on huomioitava esimerkiksi muutostyölupia annettaessa sekä yhtiön hallinnassa olevia latauspisteitä osakkaille vuokrattaessa.

Jos autopaikat ovat yhtiön hallinnassa ja paikkoja on vähemmän kuin paikan tarvitsijoita, voidaan latauspisteiksi muutetuille paikoille muodostaa oma autopaikkajono (vrt. joissakin yhtiöissä erilliset autopaikkajonot katospaikoille, pihapaikoille, autotalleille). Näkemyksemme mukaan tämä ei ole yhdenvertaisen kohtelun vastaista. Jos autopaikkoja halutaan muuttaa latauspisteiksi osakkaiden muutostöinä tai osakasvähemmistön hankkeina, latauspisteitä voidaan toteuttaa, vaikka kaikkia autopaikkoja ei pystyttäisikään muuttamaan latauspisteiksi olemassa olevan sähkökapasiteetin puitteissa. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta seuraa velvollisuus selvittää, ketkä kaikki haluavat latauspisteitä toteuttaa. Jos muutostyölupa kaikille halukkaille voidaan myöntää, yhdenvertaisen kohtelun periaate ei ole este hankkeen toteuttamiselle. Lisäksi kuitenkin edellytetään, että myös nämä osakkaat maksavat vastiketta (kuten muutkin osakkaat) myöhemmin latauspisteiden toteuttamiseksi yhtiössä mahdollisesti tarvittavan sähköjärjestelmän uusimisesta ja sähkökapasiteetin lisäämisestä syntyvien kulujen kattamiseksi.

Avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen

ARA myöntää avustuksia asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutoksiin. Avustusta voidaan myöntää myös pysäköintiyhtiöille, jos ne toteuttavat asemakaavassa määriteltyä asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella ja avustuksella toteutettava latausinfra on tarkoitettu asukaspysäköinnin käyttöön.

Avustuksella edistetään sähköautojen kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä ja siten sähköautokannan kas-

vua kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti. Avustus on 35 % hakemuksella avustettavaksi hyväksyttävistä arvonlisäverollisista kustannuksista, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohden. Avustuksen määrää laskettaessa kustannuksia huomioidaan enintään 4 000 euroa latausvalmiutta kohden.

Edellytyksenä avustukselle on, että yhteisö rakentaa toiminnallisen latausvalmiuden vähintään viidelle latauspisteelle tai kaikille autopaikoille, jos taloyhtiössä on alle viisi autopaikkaa. Avustusta voi saada myös latauslaitteiden hankintaan, jos ne tulevat taloyhtiön omistukseen. Avustettava minimitoteutus on sähkökeskukselta viidelle autopaikalle saakka tulevat, vähintään 11 kW tehon kestävät sähkönjohtimet. Latauslaitteet voivat sisältyä tuen piiriin vain, jos ne ovat tuen saajan omistuksessa. Lisätietoja: www.ara.fi

Avustuksen määrärahatilanne ja saapuneiden hakemusten käsittely ARAan jo toimitettujen hakemusten arvo ylittää käytössä olevat määrärahat elokuun lopussa. Aran mukaan uusia hakemuksia saa edelleen toimittaa, mutta avustuksen saanti ei ole varmaa, koska avustukselle ei ole päätettyä lisämäärärahaa kuluvalle vuodelle eikä jatkoa ensi vuodelle. Avustuksen jatkosta ja ehdoista vuodelle 2024 sekä mahdollisesta lisämäärärahasta kuluvalle vuodelle päättää hallitus. Hallituksen budjettiriihen syyskuun päätöksissä on kuitenkin kirjaus 9,5 miljoonaa euron määrärahasta asuinrakennusten latausinfra-avustuksiin.

Jos avustukselle myönnetään lisää määrärahaa tälle vuodelle tai jos avustus jatkuu ensi vuonna, jatkamme hakemusten käsittelyä siinä järjestyksessä mitä ne on toimitettu ARAlle. Hakemukset, jotka nyt toimitetaan jäävät siis jonoon odottamaan sitä, että avustukselle mahdollisesti myönnetään lisää määrärahaa tälle tai ensi vuodelle.

SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTEISTÄ PÄÄTTÄMINEN OSAKASHALLINTAISILLE PAIKOILLE

Kiinteistöliiton lakineuvontaan tänä keväänä tulleiden puheluiden perusteella oma kokemukseni on, että sähköautojen lataamiseen liittyvä päätöksenteko on todella pinnalla oleva aihe yhtiökokouksissa. Ajattelinkin, että olisi hyvä kerrata vielä tähän väliin muutama pääsääntö siitä, miten latauspisteistä päätetään, kun kyse on osakashallintaisista autopaikoista. Tarkoituksena ei ole nyt esitellä kaikkia mahdollisia skenaarioita, vaan omasta mielestäni yleisimmät tilanteet, kun lähdetään yhtiön hankkeena toteuttamaan latausvalmiutta/latauspisteitä. Oma tuntuma aiheeseen on se, että yhtiön hankkeena toteutetaan usein vain latausvalmius ja itse latauslaitteen hankkiminen jätetään osakaan omaksi muutostyöksi. Tämä mahdollistaa tietenkin sen, että infran ollessa valmiina, osakkaat voivat hankkia latauslaitteita sitä mukaa kun tarvetta tulee.

Aivan ensimmäiseksi ennen kuin mitään päätöksiä tehdään, tulee selvittää yhtiön sähköverkon kunto autopaikkojen osalta ja nykyisen sähköjärjestelmän kapasiteetti. Vasta tämän jälkeen tiedetään, että mitä eri vaihtoehtoja yhtiöllä on ”töpseliautojen” latauksen toteuttamiseksi.

Mikäli yhtiön kaikki osakkeet tuottavat oikeuden hallita myös autopaikkaa, päätetään latausinfran/latauspisteiden toteutuksesta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Tällöin kaikki osakkaat osallistuvat kuluihin yhtiöjärjestyksessä määrätyn vastikeperusteen mukaisesti. Tyyppiesimerkki voisi olla sellainen tilanne, että rivitaloyhtiön yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä on määritelty jokaiselle huoneistolle autopaikka. Läheskään aina ei kuitenkaan kaikille yhtiön huoneistoille kuulu autopaikkaa, vaan autopaikat voivat olla esimerkiksi omina autopaikkaosakkeinaan. Tällöin näiden kaikkien autopaikkojen sähköistämisestä päätetään ns. tuplaenemmistöllä, eli sähköistämistä tulee kannattaa enemmistö kaikista yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista sekä enemmistö autopaikkaosakkaista. Kustannuksista vastaavat tällöin autopaikkaosakkaat.

Osakashallintaisten paikkojen osalta voi tulla kysymykseen myös ns. osakasvähemmistön hanke. Tällöin yhtiökokouksessa päätetään 2/3 määräenemmistöllä siitä, että tietyt osakkaat saavat toteuttaa latausvalmiuden/latauslaitteiden hankinnan yhtiön hankkeena. Tällöin kulut menevät vain niille osakkeenomistajille, jotka hankkeeseen suostuvat. Mikäli yhtiössä on esimerkiksi 15 autopaikkaa osakkeina, ja vain 5 osakasta haluaa lähteä toteuttamaan latausvalmiutta, vain nämä 5 vastaavat hankkeen kuluista. Osakasvähemmistön hankkeen osalta on huomioitava osakkaiden yhdenvertaisuus, eli tällöin hankkeesta ulkopuolelle jättäytyvillä autopaikkaosakkailla tulee olla mahdollisuus liittyä järjestelmään myöhemmin. Käytännössä tässä yhteydessä tulee määritellä ns. jälkiliittymisehdot (jälkiliittymismaksu ja sen käyttäminen), jotta järjestelmään voidaan liittyä myös myöhemmin.

Tässä kirjoituksessa oli tarkoitus käydä läpi omasta mielestäni tyypillisimmät tilanteet ”töpseliautojen” lataamisen toteuttamiseksi yhtiön hankkeena osakashallintaisille autopaikoille. Toteutustapoja on myös muita, joista ehkä tärkeimpänä syytä mainita osakkaan oma muutostyö. Siihen ja esimerkiksi yhtiön hallinnassa olevien paikkojen sähköistämiseen liittyvään päätöksentekoon voi tutustua tarkemmin lukemalla Kiinteistöliiton julkaiseman sähköautojen latauspisteohjeen.

Jaakko Lindfors Kirjoittaja on Kiinteistöliiton vanhempi lakimies.

Toivottu ja kaivattu opas on täällä!

Mika Artesolan laatima Opas taloyhtiön asukkaalle auttaa taloyhtiön hallitusta ja isännöintiä viestimään asukkaille tärkeimmistä asumiseen liittyvistä asioista.

Oppaan hauska kuvitus keventää asioiden käsittelyä. Saatavana myös verkkokirjana.

ovh. 11,90 €

(Kiinteistöliiton jäsenet: 9,52 €)

WWW.KIINTEISTOMEDIA.FI

Tarjous taloyhtiölle: tommi.vienonen@kiinteistomedia.fi

Tilaa itsellesi tai koko taloyhtiölle!

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JÄSEN, MEILTÄ SAAT APUA TEHTÄVIISI!

Tulitko yhtiökokouksessa valituksi taloyhtiösi hallitukseen? Etkö oikein tiedä, mistä pitäisi lähteä liikkeelle? Kiinteistöliitto on koonnut taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarkastuslistan ja muita hallitustyön kannalta hyödyllisiä työkaluja. Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöillä on käytössään myös kattavat neuvonta- ja koulutuspalvelut.

Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tarjoama maksuton lakineuvonta palvelee hallitusten jäseniä ja isännöitsijöitä sekä tilin- ja toiminnantarkastajia viitenä päivänä viikossa. Neuvontaa on saatavilla lakiasioiden lisäksi myös korjausrakentamisessa ja energia-asioissa sekä talouteen ja verotukseen liittyvissä asioissa. Lisäksi Kiinteistöliitto ja sen alueelliset jäsenyhdistykset järjestävät runsaasti koulutustilaisuuksia verkon välityksellä ja perinteisinä luentosalikoulutuksina.

Hallitus huolehtii yhteisestä omaisuudesta

Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan on tärkeää perehtyä huolellisesti oman yhtiönsä tilanteeseen ja keskeisiin asiakirjoihin. Tärkeitä asiakirjoja ovat esimerkiksi isännöintitoimiston kanssa solmittu isännöintisopimus sekä huoltoyhtiön kanssa tehty sopimus kiinteistönhuollosta. Hallituksen on tärkeää myös pitää silmällä taloyhtiön taloudellista tilannetta.

”Taloyhtiön hallitus huolehtii osakkaiden yhteisestä omaisuudesta. Hallituksen jäsenten on hyvä ottaa tehtävänsä vakavasti ja perehtyä aluksi kaikkiin hallitustyöskentelyn kannalta oleellisiin asioihin. Pelätä ei kuitenkaan tarvitse, sillä normaali huolellisuus riittää, ja asiantuntija-apuakin on meiltä helposti saatavilla”, sanoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen lakimies Heli Launto Taloyhtiöillä on tarvetta energiankäyttöön liittyvälle luotettavalle ja riippumattomalle tiedolle. Moni taloyhtiöpäättä kokee, ettei

välttämättä tiedä, miten lähteä liikkeelle esimerkiksi energiansäästöön tai lämmitystavan vaihtamiseen liittyvissä asioissa. ”Taloyhtiöiden energianeuvonnassa ovat painottuneet erityisesti erilaiset lämpöpumppu- ja aurinkosähköjärjestelmiin liittyvät kysymykset”, sanoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen neuvontainsinööri Matts Almgrén Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tarjoama maksuton lakineuvonta palvelee hallitusten jäseniä ja isännöitsijöitä sekä tilin- ja toiminnantarkastajia viitenä päivänä viikossa. Neuvontaa on saatavilla lakiasioiden lisäksi myös korjausrakentamisessa ja energia-asioissa sekä talouteen ja verotukseen liittyvissä asioissa. Lisäksi taloyhtiöille järjestetään runsaasti koulutustilaisuuksia.

KUTSU

VARSINAIS-SUOMEN

Keskiviikkona 1.11.2023 klo 15.30–20.00

Turun Messukeskuksessa

Maksuton messutapahtuma taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, jäsenille ja taloyhtiöiden hallinnosta kiinnostuneille.

Taloyhtiöpäivässä saat tietoa asiantuntijoiden luennoilta mm. hallituksen tehtävistä ja vastuista, energiaremonteista, lakimuutoksista, kiinteistönpidosta ja hankkeiden rahoituksesta. Lisäksi osallistujia palvelee laaja näyttelyosasto, jossa palveluntarjoajat vastaavat kysymyksiisi. Mukana myös Kiinteistöliiton lakiklinikka

Tervetuloa!

Tulevaisuuden taloyhtiö - miten ja missä ympäristössä toimitaan?

Puheenvuoro klo 19.00

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava

Liittymistarjous uusille jäsenille, loppuvuosi 2023 veloituksetta!

Liittyminen on helppoa: Täytä jäsenhakemus netissä https://varsinais-suomi.kiinteistoliitto.fi/liityjaseneksi/

Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat vastuussa huomattavasta omaisuudesta. Riittävät tiedot ja taidot auttavat selviytymään tehtävässä, sekä tekemään oikeita päätöksiä.

• Taloyhtiöllenne maksuttomat kotisivut www.taloyhtiosivut.fi

• Maksutonta koulutusta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille

• Jäsenalennuksia mm. Kiinteistömedian tuotteista

• Pienimuotoiset maksulliset juridiset ja tekniset toimeksiannot vain jäsenyhtiöille

95% Kiinteistöliiton jäsenistä suosittelee jäsenyyttä

www.kiinteistoliitto.fi/vstaloyhtiopaiva

KIINTEISTÖALAN AMMATTILAISET OVAT APUNANNE:

• Maksuton puhelinneuvonta, sekä neuvonta toimistolla juridiikassa-, teknisissä-, energia- ja talouskysymyksissä.

• Kattavat jäsensivut www.kiinteistoliitto.fi/ jasensivut

• Lakihelppi palvelee jäsensivuilla 24/7

• Tiedotusta: Jäsentiedote postissa, sekä sähköiset uutiskirjeet, Suomen Kiinteistölehden vuosikerta 10 krt/vuosi sisältäen alueellisen Kiinteistölehti Lounais-Suomen 4 krt/vuosi