KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 16.10.2019 PÄÄKIRJOITUS Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi
Asumismenojen kAsvu jAtkuu
Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on noin 2.500 yhtiötä. Jäsenkentästä yli 90 % on asunto-osakeyhtiöitä koko maakunnan alueelta. ■
■
■
■ ■
Jäsenyys tuo taloyhtiön päättäjille tietoa, varmuutta ja mielenrauhaa Tarjoamme jäsenillemme neuvontaa, lakiasioissa sekä teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä Tarjoamme tutkittua tietoa rakennusten energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä Järjestämme ajankohtaista koulutusta Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.
Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 28 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi puh 02 277 5150 Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaisu 16.10.2019 Julkaisija ja kustantaja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry, Päätoimittaja Juuso Kallio, Taitto: Turun Sanomat Painopaikka: Salon Lehtitehdas
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet Varsinais-Suomessa tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran. Vertailussa mukana olleista 59 kunnasta hieman runsaalla kymmenellä kustannukset nousivat runsaat neljä prosenttia. Eniten kustannukset nousivat Salossa, jossa nousua oli miltei yhdeksän prosenttia. Tätä selittävät lämmityksen ja sähkön kallistuminen tuntuvasti. Turussa sekä Raisiossa kustannukset nousivat 3,3 prosenttia, Kaarinassa noin 4 prosenttia ja Uudessakaupungissa kulut pysyivät ennallaan. Myös nämä kustannusten nousut johtuvat pääosin lämmitys- ja sähkökulujen kallistumisesta. Indeksitalo selvitys katsoo nykyhetkeä ja historiaa. Elokuussa julkaistu Asumismenoselvitys pyrkii ennustamaan tulevaa kehitystä. PTT:n mukaan asumismenojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5 - 2,5 prosenttia. Energiamarkkinoiden toiminta ja kustannusten nousupaineet huolettavat kiinteistönomistajia monissa kaupungeissa. Kiinteistöliiton pääekonomisti herätteli päättäjiä toteamalla, että taloyhtiöitä ajetaan nyt käytännössä kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi. Samaan aikaan sähkömarkkinoilla ostajien asema on muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi, ja maassam-
me on pitkällä aikavälillä kysymysmerkkejä sähkön tarjonnan riittävyydestä. Tätä energiapolitiikan kokonaisuutta on syytä miettiä. Maalämmöllä kannattaa korvata fossiilisia polttoaineita, mutta sillä ei välttämättä kannata korvata puunjalostuksen sivuvirroilla tuotettua lämpöä ja sähköä. Rinteen hallitusohjelman mukaan energiaverotusta uudistetaan alentamalla yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea ja korottamalla lämmityspolttoaineiden verotasoa siten, että verotulot kasvavat 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Hallituksen on määrä tuoda myös kevään 2020 kehysriiheen ns. kestävän verotuksen tiekartan ensimmäinen versio. Toimenpiteet tarkoittavat sitä, että lämmityskustannusten nousu jatkuu verrattain ripeästi. Kaupunkikohtaiset erot voivat olla kuitenkin merkittäviä polttoainekoostumuksen vaihtelun ja valittavan verorakenteen mukaisesti. Ilmastonmuutos on asia, joka myös kiinteistöalan, taloyhtiöiden ja osakkeenomistajien tulee ottaa vakavasti. Vauhti pitää olla kuitenkin sellainen, että kaikki pysyvät kyydissä. Jos taloustilanne pysyy edes kohtalaisena, asumismenojen nousu jatkuu voimakkaana. Asumismenojen kasvulle on löydettävä myös jarruja, jotka eivät välttämättä löydy pelkästään tukien tai sääntelyn lisäämisestä. Suomi on maa, jossa puolet vuodesta on kylmää, pimeää ja märkää. Rakennuksemme tarvitset terveinä pysyäkseen hyvää hoitoa, eli mm. tarkoituksenmukaista lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Vanhoissa rakennuksissa näitä modernisoimalla voidaan saa myös säästöä aikaiseksi. Muistetaan, että jokaisessa kodissa asuu ihminen, joita varten rakennukset ovat olemassa.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi yhteiskunnaksi. Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- toimintavarmuusnäkökulmat huomioiden. Kysyimme kansanedustajilta miten tähän tavoitteeseen päästään niin, ettei asukkaiden maksurasite nouse kohtuuttomasti? Katja Taimela, SDP Antti Rinteen hallitus on ryhtynyt kunnianhimoisiin toimenpiteisiin, jotta Suomen ilmastopäästöjä vähennetään nopealla aikataululla. Hallituksen ilmastopolitiikan yksi peruspilari on oikeudenmukaisuus. Kenenkään ei kuulu maksaa vähennystoimista kohtuuttomasti vaan kustannusten on jakauduttava maksukyvyn mukaan. Asumisen kustannusten ytimessä on energian hinta. Taloyhtiöille luodaan energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Hallitus aikoo puuttua myös sähkönsiirtohintoihin niissä raameissa, missä se on mahdollista. Muutoksia on tulossa ensi keväänä. Esko Kiviranta, Kesk Pyrkimys siirtyä pois fossiilisista polttoaineista ei sinänsä tarkoita energiakustannusten nousua. Asiaan voidaan vaikuttaa lisäämällä hakkeen käyttöä ja pitkällä aikavälillä ydinvoiman lisärakentamisella. Nopeampaa on vaikuttaa esimerkiksi kiinteistöverotukseen. Kiinteistöveron tulee hallitusohjelman mukaan perustua kiinteistön todelliseen markkina-arvoon eikä esimerkiksi tätä korkeampiin kuvitteellisiin rakentamiskustannuksiin. Myös maksukyvyn huomioimista kiinteistöverotuksessa selvitetään.
Saara-Sofia Siren, Kok Keskeistä on tehdä päästöttömien ratkaisuiden valinta jatkuvasti helpommaksi ensisijaisesti päästöjen hinnoittelulla. Fossiilisen energian ja turpeen käytön väheneminen johtaa erikokoisten lämpöpumppujen lisääntymiseen. Nykyaikaisilla pumpuilla lämmön varastointi, talteenotto sekä tehokas keräys esimerkiksi jätevesistä ja kiinteistöjen viilennysjärjestelmistä mahdollistuu. Lämpöpumpuilla tuotettu energia korvaa polttamalla tuotetun energian. Sähköntuotannostamme noin 80% on päästötöntä ja tulevaisuudessa lämmöntuotanto voi nojata yhä enemmän sähköön. Samalla kehitetään kulutusjoustoja ja varastointia, jolloin sähkön tuotannon- ja kulutushuippujen erot tasaantuvat.
Taloyhtiö.nyt liitteessä ajankohtaista asiaa, sekä hallitusten jäsenille, että osakkeenomistajille. Mitä osakkaan pitää ilmoittaa remontista ja kenelle? Yhtiöjärjestys on taloyhtiön sisäinen laki. Onko yhtiöjärjestyksenne ajan tasalla? Mitä osakeluettelon siirto sähköiseen rekisteriin tarkoittaa ja milloin siihen siirrytään?
Liity Kiinteistöliiton jäseneksi, asiantuntijat yhtiön käytettävissä!
2
YhtiöjärjestYkset kuntoon Asunto-osakeyhtiölaki antaa raamit taloyhtiön toiminnalle. Laista ei kuitenkaan löydy vastausta kaikkiin taloyhtiön arjessa esiintyviin tilanteisiin. Lain mukaan asunto-osakeyhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys, jonka vähimmäissisällön laki samalla määrittää. Usein yhtiöjärjestykset ovat kuitenkin sisällöltään huomattavasti kattavampia. Jotta yhtiöjärjestys vastaisi taloyhtiön tarpeita, kannattaa se pitää ajan tasalla. Aika ajoin on hyvä tarkastella mahdollisia muutostarpeita.
yhtiöjärjestysmääräykset sellaisinaan kokouskutsuun. Yhtiöjärjestyksen muutoksesta päätetään pääsääntöisesti 2/3 määräenemmistöpäätöksellä, mikä tarkoittaa sitä, että muutosta kannattaa 2/3 yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestysmuutos voi edellyttää lisäksi tiettyjen tai kaikkien osakkaiden suostumuksen. Suostumus tarvitaan esimerkiksi osakkeenomistajan maksuvelvoitetta lisättäessä.
Jos osakkeenomistaja on hyväksynyt päätöksen yhtiökokouksessa, hänen katsotaan suostuneen siihen. Osakkeenomistaja voi suostua päätökseen myös ennen yhtiökokousta tai sen jälkeen. Yhtiökokouksen päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on asunto-osakeyhtiölain mukaan viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). Muutettua yhtiöjärjestystä noudatetaan vasta sen rekisteröinnistä alkaen.
vinkkejä YhtiöjärjestYksen päivittämiseen
Usein yhtiöjärjestystä lähdetään muuttamaan yksittäisen määräyksen muutoksen takia, kun esim. vesimaksua tai kunnossapitovastuuta koskeva määräys halutaan lisätä yhtiöjärjestykseen. Yhtiössä voi olla käsillä myös jonkin uuden ajankohtaisen ja yhtiössä keskustelua herättäneen tilanteen aiheuttama muutostarve yhtiöjärjestykseen. Tällainen voi olla esimerkiksi tietoliikennevastikkeen, yhteisten
YhtiöjärjestYs – Yhtiön sisäinen laki
Yhtiöjärjestystä voidaan luonnehtia taloyhtiön sisäiseksi laiksi. Sen avulla taloyhtiössä voidaan määrittää tarkemmat pelisäännöt niitä tilanteita varten, joihin laki ei anna yksityiskohtaista vastausta. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös laista poikkeavalla tavalla esimerkiksi kunnossapitovastuusta. Laissa todetaan, että vastikeperusteista on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Jos taloyhtiössä halutaan periä vesimaksua, tietoliikennevastiketta tai muuta erityisvastiketta, on myös perusteesta näin ollen määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöjärjestyksessä tulee myös määrittää osakkeiden tuottaman hallintaoikeuden ulottuvuus. Jos esimerkiksi rivitaloyhtiössä pihojen halutaan olevan osakashallinnassa, tulee tämä määrittää yhtiöjärjestyksessä.
YhtiöjärjestYsmuutoksen läpivienti käYtännössä
Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään aina yhtiökokouksessa. Muutoksen pääasiallinen sisältö on lain mukaan mainittava kokouskutsussa. Suositeltavaa on liittää ehdotetut
Neuvontalakimies Tapio Haltia
maanmittauslaitos: ensimmäinen paperinen osakekirja mitätöitY ja omistus rekisteröit Maanmittauslaitos on rekisteröinyt ensimmäisen paperiseen osakekirjaan perustuvan omistuksen huoneistotietojärjestelmään. Samalla tehtiin ensimmäinen paperisen osakekirjan mitätöinti Suomessa. Osakekirjan mitätöinti ja omistuksen rekisteröinti tehtiin Maanmittauslaitoksen Pasilan palvelupisteessä 10.9.2019. Sähköinen omistajamerkintä rekisteröitiin huoneistolle ja autopaikalle, jotka sijaitsevat pienehkössä taloyhtiössä Helsingin Oulunkylässä.
odota ensin taloyhtiön ilmoitusta
Tietojen siirtäminen huoneistotietojärjestelmään tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisenä taloyhtiö siirtää yhtiön osakeluettelon
Maanmittauslaitokselle. Vasta osakeluettelon siirron jälkeen yksittäinen osakas voi hakea omistuksensa rekisteröintiä ja paperisen osakekirjan mitätöintiä. Taloyhtiö ilmoittaa osakeluettelon siirrosta osakkaille. Siirron jälkeen osakeluettelon ylläpidosta vastaa Maanmittauslaitos. Ensimmäisen mitätöidyn osakekirjan omistaja Jouko Räsänen kuuli huoneistotietojärjestelmästä ensimmäisen kerran Kiinteistölehdestä. Hän muistaa lukeneensa juttuja aiheesta myös muista lehdistä. Räsänen on vauhdittanut osakeluettelon siirtoa omassa taloyhtiössään. Hänen taloyhtiössään asia eteni siten, että taloyhtiön hallitus teki ensin päätöksen osakeluettelon siirtämisestä. Päätöksen jälkeen kesällä osake-
luettelo toimitettiin Maanmittauslaitokselle, joka teki osakeluettelon siirron. Taloyhtiöille tarkoitettu osakeluettelon siirtopalvelu otetaan käyttöön lokakuun lopulla. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti niille yhtiöille, joilla ei ole käytössä isännöintijärjestelmää. Niiden yhtiöiden, joilla on käytössään isännöintijärjestelmä, kannattaa vielä odottaa. Rajapintapalvelut tietojen tuomiseksi isännöintijärjestelmistä huoneistotietojärjestelmään avataan loppuvuonna 2019. Omistuksen rekisteröinti tehdään osakeluettelon siirron jälkeen Räsänen kertoo hakeneensa omistuksensa rekisteröintiä huoneistotietojärjestelmään, koska osakekirja oli säilytyksessä itsellä.
HTHJ-VERKKOKURSSISARJA
TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO 2019
Taloyhtiön hallituksessa tarvitaan tietoa monelta alalta. HTHJ ja sitä täydentävät HTHJPLUS-verkkokurssit tarjoavat tukevat eväät taloyhtiön hallituksessa toimimiseen.
–Osakkaalle ja asukkaalle
Kurssisarja sisältyy Kiinteistöliiton jäsenmaksuun!
Se oikea Taloyhtiön vastuunjakotaulukko! Oppaassa on huomioitu uudet Kiinteistöliiton tulkinnat sekä uudet kunnossapitovastuun jakoon liittyvät ilmiöt. 26., uudistettu painos, 2019, tuotenro 130, 64 s.
19,50 € TILAA:
www.kiinkust.fi
075 757 8591
asiakaspalvelu@kiinkust.fi
– Ajattelin, että saa sen heti pois alta ja menee tässä näppärästi, hän kertoo. Sähköisestä omistajamerkinnästä on myös käytännön hyötyä: tiedot löytyvät jatkossa aina viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä eikä riskiä paperisen osakekirjan katoamisesta tai tuhoutumisesta enää ole. Omistuksen rekisteröinti maksaa 58 €, mutta mitään säännöllisiä kuluja ei ole. Lisäksi poistuvat myös mahdolliset kulut paperisen osakekirjan säilyttämisestä. – Käytännössä homma toimii niin, että huoneiston omistaja toimittaa meille alkuperäisen paperisen osakekirjan hakemuksen liitteenä ja me mitätöimme sen leimalla, selittää Maanmittauslaitoksen kirjaamispäällikkö Kai Andersin. Osakehuoneistolle on haettava omistuksen rekisteröintiä viimeistään 10 vuoden
TILAA:
HTHJ Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen
HTHJPLUS Toiminnantarkastuksen perusteet
HTHJPLUS Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä
179 €
89 €
89 €
www.kiinkust.fi
075 757 8591
asiakaspalvelu@kiinkust.fi
3
taloYhtiöissä tilojen käyttötarkoituksen muutos tai tupakointikiellon lisääminen. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen yhden määräyksen osalta aiheuttaa koko yhtiöjärjestyksen päivitystarpeen, jos yhtiön voimassa oleva yhtiöjärjestys on rekisteröity ennen uuden AOYL voimaantuloa (1.7.2010). Yhtiöjärjestysmuutoksen valmistelussa on hyvä käyttää asiantuntija-apua jo hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta, jossa on tarkoitus muutoksesta päättää, jotta yhtiöjärjestyksen
muutosluonnos saadaan kokouskutsun liitteeksi ja käsiteltyä yhtiökokouksessa onnistuneesti. Kiinteistöliiton lakimiehet tekevät tarvittaessa toimeksiannosta yhtiöjärjestyksen päivityksiä. Jäsentaloyhtiöt voivat tilata yhtiöjärjestyksen päivityksen osoitteesta toimeksiannot@kiinteistoliitto.fi. Neuvontalakimies Tapio Haltia, Kiinteistöliitto
Käykää läpi ainakin nämä ennen yhtiöjärjestyksen muutokseen ryhtymistä: • Milloin nykyinen voimassa oleva yhtiöjärjestys on rekisteröity? • Pitääkö koko yhtiöjärjestys päivittää? • Mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään kokouskutsusta ja kutsuajoista? • Mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään vesimaksusta? • Mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään tilin- tai toiminnantarkastajista sekä niiden määrästä? • Onko jotain ajankohtaista, mikä yhtiössä on tullut keskusteluun kuten tupakointikielto tai lyhytaikaisen vuokrauksen kielto tai sähköautot? • Onko jokin määräys aiheuttanut tulkintaongelmia yhtiössä?
osakkaan muutostYöstä tulee ilmoittaa taloYhtiölle Huoneiston omistava osakas ei saa omin päin lähteä toteuttamaan asunnossaan remontteja. Taloyhtiölle on tehtävä muutostyöilmoitus, kun tehdään muutoksia taloyhtiön rakenteisiin ja perusjärjestelmiin tai jos muutos vaikuttaa toisen osakkaan huoneiston käyttämiseen. Osakas omistaa loppupeleissä vain huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, ja taloyhtiö omistaa kiinteistön ja rakennukset huoneistoineen. Siksi isompia korjauksia tehdessä taloyhtiöltä täytyy pyytää lupa remonttien toteuttamiseen.
Kenelle remontti-ilmoitus tehdään ja mitä tietoja siihen tulee?
Osakkaan on tehtävä ilmoitus suunnittelemastaan remontista joko taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle. Käytännöt vaihtelevat taloyhtiöissä. Isännöitsijältä voi aina kysyä, miten taloyhtiössä toimitaan. Remontti-ilmoituksen tulee olla selvityksien ja liitteiden osalta niin yksityiskohtainen, että taloyhtiön hallitus voi sen perusteella arvioida, mitä osakas aikoo asunnossaan tehdä, noudatetaanko työssä hyvää rakennustapaa ja voiko työstä tul-
la haittaa tai vahinkoa yhtiölle tai toiselle osakkaalle.
remonttia ei saa aloittaa ilman lupaa
Remontti-ilmoitukset käsittelee aina hallitus. Varsinkin kesäaikaan on hyvä varautua siihen, että käsittelyaika voi olla pitkä. Myös remontin laajuus vaikuttaa käsittelyaikaan. Taloyhtiön tulee ilmoittaa osakkaalle kantansa remonttiin aina kirjallisesti.
mistä lisätietoa, Kun remonttihanKetta aletaan suunnitella?
Osakas voi tiedustella isännöitsijältä hyvissä ajoin, mitä hänen tulee ottaa huomioon remonttihankkeessa ja mistä eri remonteista taloyhtiössä ilmoitus vaaditaan. Esimerkiksi seinien maalaamiseen lupaa ei tarvita. Osakkaan remontit taloyhtiössä -opas (Kiinteistöalan Kustannus Oy) on hyvä opaskirja osakkaalle remonttia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lisätietoja saat myös Taloyhtio.Netin artikkelista: www.kiinteistolehti.fi/osakkaan-remontit/. Mervi Ala-Prinkkilä Kirjoittaja toimii kustannustoimittajana Kiinteistöalan Kustannus Oy:ssä.
keittiöt
x
Vesi- ja sähköasennukset
x
• Teemmekö muutosta, johon tarvitsemme suostumuksia? • Tarvitsemmeko asiantuntija-apua?
Liesikuvun tai liesituulettimen asennus ilmanvaihto-järjestelmään Keittiön kaapistojen vaihtaminen, kun ei kajota LVIS-järjestelmiin
kuluessa osakeluettelon siirrosta. Pakollista omistuksen rekisteröinti on silloin, kun huoneisto ensimmäisen kerran vaihtaa omistajaa osakeluettelon siirron jälkeen.
miKä huoneistotietojärjestelmä?
Tämän vuoden alusta otettiin käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä, jonne kootaan tiedot taloyhtiöistä, osakehuoneistoista sekä niiden omistajista ja panttauksista. Huoneistotietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Maanmittauslaitos. Ensimmäisenä huoneistotietojärjestelmän piiriin tulivat uudet, 1.1.2019 jälkeen perustetut taloyhtiöt. Ne perustetaan sähköisesti Patentti- ja rekisterihallituksen palvelussa, josta tiedot siirtyvät suoraan
huoneistotietojärjestelmään. Paperisia osakekirjoja ei enää näiden yhtiöiden osakehuoneistoille paineta, vaan omistaja- ja panttausmerkinnät näkyvät huoneistotietojärjestelmässä. Vanhojen, ennen vuotta 2019 perustettujen yhtiöiden siirtyminen huoneistotietojärjestelmään alkoi toukokuussa 2019. Vuoden 2022 loppuun mennessä kaikkien noin 90 000 taloyhtiön osakeluetteloiden pitäisi olla siirrettynä huoneistotietojärjestelmään, ja vuoden 2032 loppuun mennessä kaikilla osakehuoneistoilla tulisi olla sähköinen omistajamerkintä. Lisätietoja: www.osakehuoneistorekisteri.fi
kylpyhuoneet ja muut märkätilat
x x x ei tarvitse ilmoittaa
x
Uuden saunan rakentaminen asuntoon
x
Vesiputkien ja viemäreiden asennus
x
Pesukoneen hanan ja vesihanan irrotus ja vaihto
x
Wc-istuimen uusiminen
x
Laatoituksen poisto tai vaihto ja vedeneristeen asennus
x
Laatoitus muovimaton päälle
x
Katon maalaus ja muut muutos- ja kunnossapitotyöt, jos ei vaikuta ilmanvaihtoon
x
Saniteettisilikonisaumojen uusiminen
x
Sähkösaunan kiukaan uusiminen (voimavirta) Saunan lauteiden uusiminen
x x ei tarvitse ilmoittaa
ilmoita taloyhtiölle
x
Kantavien väliseinien muutokset
x
Väliseinien muutokset, jos seinässä on sähkötai tietoliikenneasennuksia
x
Kattokorkeuden laskeminen, jos se ei vaikuta ilmanvaihtokanaviin tai sähköjohtoihin
x
Parketin tai laminaatin asentaminen muovimaton tilalle
x
Vältä ikävät yllätykset huoltamalla kotiasi säännöllisesti! Oppaaseen on koottu kaikki tärkeimmät asukkaan vastuulle kuuluvat huoltotyöt.
Lattialaatoituksen tai klinkkerin asentaminen
6., uudistettu painos,2019, tuotenro 240, 40 s.
Ulkoikkunoihin kajoaminen
x
Ulko-oven lukituksen, ovisilmän, postiluukun sekä saranatappien ja murtoraudan asentaminen
x
Parvekkeen sisäpuolisen seinämän sekä lattian pinnoitteen korjaaminen tai vaihtaminen
x
Kiinteä asennus parvekkeen seinämään (esim. lautasantenni)
x
Kiinteän parvekelämmittimen asentaminen
x
Ilmalämpöpumpun asentaminen
x
19,50 € TILAA:
ilmoita taloyhtiölle
Kylpyhuoneen tai märkätilan sijainnin muutos
Seinien pinnoitus eli maalaus, tapetointi tai panelointi
–Asukkaan opas
x
Astian- ja pyykinpesukoneen liitäntävalmiuden asentaminen
asuinhuoneet ja muut sisätilat
KODIN HUOLTOTYÖT
ilmoita taloyhtiölle
Keittiön sijainnin muutos Astian- ja pyykinpesukoneen asentaminen, kun veden tulo- ja poistoliitännät sekä sähköliitännät ovat olemassa
tY sähköiseen huoneistotietojärjestelmään
ei tarvitse ilmoittaa
www.kiinkust.fi
075 757 8591
asiakaspalvelu@kiinkust.fi
Parketin, laminaatin tai muovimaton uusiminen muut tilat
x x ei tarvitse ilmoittaa
ilmoita taloyhtiölle
4
OsakeluettelOn siirtOpalvelu avautuu lOkakuussa Ennen vuotta 2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden on siirrettävä osakeluettelon ylläpito Maanmittauslaitokselle vuoden 2022 loppuun mennessä. Sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avautuu lokakuussa ja helpottaa ja nopeuttaa siirron tekemistä. Siirtopalvelu tarjoaa yhtiölle esitäytettyjä tietoja yhtiöstä, sen huoneistoista ja osakkaista. Siirtopalvelusta hyötyvät erityisesti sellaiset pienet yhtiöt, joiden käytössä ei ole isännöintijärjestelmää. Päätöksen osakeluettelon siirtämisestä tekee yhtiön hallitus. Osakeluetteloa siirrettäessä tulee tarkistaa, että siirrettävät tiedot (huoneistojen, osakeryhmien ja hallintaoikeuden osalta) vastaavat yhtiön yhtiöjärjestystä. Muutoinkin osakeluettelon ylläpidon siirto tulee tehdä huolellisesti. Esitäytetyt tiedot on tarkistettava ja tarvittaessa täydennettävä sekä virheelliset tiedot korjattava. Ilmoitettavia tietoja ovat muun muassa: kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin, huoneistot, joiden hallintaan osakkeet tuottavat oikeuden, osakkeenomistajien nimet, osoitteet ja syntymäajat. Jos osakkaina on oikeushenkilöitä, ilmoitetaan kotipaikka, rekisterinumero ja rekisteri, johon oikeushenkilö on merkitty. Yhtiön tulee myös ilmoittaa, sisältyykö sen yhtiöjärjestykseen vaihdannanrajoituslauseke, kuten esimerkiksi lunastuspykälä. Jos osakas on ilmoittanut taloyhtiölle sähköpostiosoitteen tai muita tietoliikenneyhteyksiä yhtiökokouskutsun toimittamista varten, tulee yhtiön ilmoittaa
myös nämä tiedot Maanmittauslaitokselle. Myöhemmin, jos osakkaan osoite, yhtiökokouskutsun toimittamista varten ilmoittama sähköpostiosoite tai tietoliikenneyhteys muuttuvat osakeluettelon siirron jälkeen, osakkaan tulee ilmoittaa uusi yhteystietonsa Maanmittauslaitokselle. Ilmoituksen tekeminen on tärkeää, jotta osakas saa jatkossakin esimerkiksi kutsun yhtiökokoukseen asianmukaisesti. Maanmittauslaitos merkitsee uudet yhteystiedot osakehuoneistorekisteriin ja taloyhtiö lähettää kokouskutsut näiden rekisterissä olevien osoitetietojen perusteella. Jos isännöitsijän käytössä on isännöintijärjestelmä, osakeluettelon tietoja ylläpidetään isännöintijärjestelmässä. Näitä isännöintijärjestelmän tietoja voidaan hyödyntää osakeluetteloa siirrettäessä. Niinpä isännöintijärjestelmää hyödyntävien yhtiöiden kannattaakin siirron osalta odottaa, että myös rajapinta osakehuoneis-
torekisterin ja isännöintijärjestelmien välille valmistuu. Maanmittauslaitos tarjoaa rajapinnan isännöintijärjestelmiin arvioidusti loppuvuonna 2019. Kun taloyhtiö siirtää osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle, yhtiön vastuu osakeluettelon ylläpidosta päättyy. Uudet omistajat eivät siis enää siirron jälkeen pyydä osakeluettelomerkintää yhtiöltä. Virpi Hienonen Kirjoittaja on Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija
Kaikille avoin infotilaisuus - asunto-osakkeet sähköiseen rekisteriin 30.10.2019 klo 17.30-19.30 Paikka: Valtion Virastotalon auditorio, 2. krs. Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä. Lue lisää ja ilmoittaudu www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi
Liittymistarjous uusille jäsenille, loppuvuosi 2019 veloituksetta! Liittyminen on helppoa: Täytä jäsenhakemus netissä https://varsinais-suomi.kiinteistoliitto.fi/liityjaseneksi/ Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat vastuussa huomattavasta omaisuudesta. Riittävät tiedot ja taidot auttavat selviytymään tehtävässä, sekä tekemään oikeita päätöksiä. • Taloyhtiöllenne maksuttomat kotisivut www.taloyhtiosivut.fi • Maksutonta koulutusta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille
98% Kiinteistöliiton
jäsenistä suosittelee jäsenyyttä
Kiinteistöalan ammattilaiset ovat apunanne: • Maksuton puhelinneuvonta, sekä neuvonta toimistolla juridiikassa-, teknisissä-, energia- ja talouskysymyksissä. • Kattavat jäsensivut www.kiinteistoliitto.fi/ jasensivut • Lakihelppi palvelee jäsensivuilla 24/7 • Tiedotusta: Jäsentiedote postissa, sekä sähköiset uutiskirjeet, Suomen Kiinteistölehden vuosikerta 10 krt/vuosi, Lounais-Suomen Kiinteistöviesti 4 krt/vuosi
• Jäsenalennuksia mm. Kiinteistöalan Kustannuksen tuotteista • Pienimuotoiset maksulliset juridiset ja tekniset toimeksiannot vain jäsenyhtiöille
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry, Puolalankatu 1 D 4krs. 20100 Turku