KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 13.10.2021 PÄÄKIRJOITUS Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi
ASUMISEN JA KORJAAMISEN KUSTANNUSKEHITYSTÄ HILLITTÄVÄ
Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on noin 2.600 yhtiötä. Jäsenkentästä yli 92 % on asunto-osakeyhtiöitä koko maakunnan alueelta. ■
Jäsenyys tuo taloyhtiön päättäjille tietoa, varmuutta ja mielenrauhaa
■
Tarjoamme jäsenillemme neuvontaa, lakiasioissa sekä teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä
■
Tarjoamme tutkittua tietoa rakennusten energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä
■
Järjestämme ajankohtaista koulutusta
■
Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.
Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi puh 02 277 5150 Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaistu 13.10.2021. Päätoimittaja: Juuso Kallio Julkaisija ja kustantaja: Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Taitto: Turun Sanomat Painopaikka: Salon Lehtitehdas
Asumismenoihin kuluu jopa kolmannes kotitalouden tuloista. Kiinteistöliiton, Omakotiliiton ja PTT:n selvitys osoittaa, että vuosina 2021-2023 asumismenot kasvavat asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia. Suurimman osuuden tuloista asuminen lohkaisee keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta. Kiinteistöliiton syyskuussa julkaiseman Indeksitalo-selvitys pureutuu ns. kuntakohtaisiin kustannuksiin, jotka taloyhtiöasukas maksaa vastikkeessa tai vuokrassaan. Turussa nämä kiinteistökustannukset nousivat 1,1 prosenttia. Salossa (-5,1), Raisiossa (-1,0) ja Loimaalla (-0,1) onnistuttiin laskemaan kustannuksia. Liedossa kustannusnousua oli 1,2 prosenttia ja Uudessakaupungissa 0,2 prosenttia. Kaarinassa ja Naantalissa kustannukset pysyivät ennallaan, kuten myös Paraisilla. Alueemme kustannuskehitys on keskimääräistä maltillisempaa, sillä kaikissa vertailun kunnissa kustannukset nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia vuodesta 2020. Näyttää siltä, että erityisesti paikallisilla energiaratkaisuilla on iso merkitys lähivuosien kustannuksiin. Painetta energiatehokkuuteen tulee eri suunnista. Meneillään olevat EU:n ilmasto- ja energiapaketin neuvottelut ovat suomalaisten asumismenojen kannalta tärkeässä roolissa.
Omilla pienilläkin teoilla on merkitystä Taloyhtiön kannattaa viestiä asukkaille lämmitykseen liittyvistä asioista ja kannustaa ottamaan
ongelmatilanteissa yhteyttä isännöitsijään, huoltoyhtiöön tai taloyhtiön hallitukseen. Asuntojen ikkunat ja parvekkeiden ovet tulisi olla tiivistetty oikeaoppisesti ja ilmanvaihdon pitäisi toimia suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi korvausilmareittejä ei saa tukkia kovimmillakaan pakkasilla. Jos huoneistojen välillä on talviaikaan yli kahden asteen eroja huoneilman lämpötiloissa, patteriverkosto voi olla epätasapainossa. Silloin saattaa olla tarvetta ilmanvaihdon ja patteriverkoston perussäädölle. Tilanteen selvittäminen ja korjaaminen kuuluvat aina LVI-alan ammattilaisille. Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa seurata lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutusta vähintään kuukausitasolla.
Vinkit asukkaalle Seuraa asuntosi huoneilman lämpötilaa. Hanki lämpömittari ja sijoita se etäälle esimerkiksi kylmistä ikkunapinnoista ja ulkoseinistä. Jos tuuletat, tee se nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan ristivedolla. Muista kääntää patteritermostaatti kiinni tuuletuksen ajaksi. Älä peitä termostaatilla varustettua patteria huonekaluilla, verhoilla tms. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille, jotta lämpötilan säätö onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos vesikiertoisen patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, on patterissa ilmaa. Älä yritä korjata tilannetta itse, vaan ota yhteyttä taloyhtiöön ongelman ratkaisemiseksi.
Vuokralla asumisen kustannukset, kuten muutkin asumisen kustannukset ovat kasvaneet elinkustannusindeksiä voimakkaammin. Kohtuuhintainen asuminen rinnastetaan usein suppeasti kuntien vuokra-asuntokysymykseksi. Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaiseman katsauksen mukaan asumisen kohtuuhintaisuuden ratkaiseminen edellyttää asuntopolitiikan tavoitteiden selkiyttämistä ja parempaa yhteistyötä. Miten kaupunki mittaa kohtuuhintaisen asumisen toteutumista ja edistää läpinäkyvyyttä asuntopolitiikassa? Kaupunginjohtaja Eero Vainio, Raisio Raisiossa on erittäin monipuoliset asumisen vaihtoehdot ja kaupunkiin nousee koko ajan uusia asuntoja asumisen koko kirjossa. Pyrimme pitämään asuntotuotannon monipuolisena sekä mahdollistamaan asuntoja kaikenlaisille ihmisille ja erilaisissa asunnon hallintamuodoissa. Raision kaupunki seuraa vuokra-asumisen kustannuksia säännöllisesti. Tilastoja raportoidaan vuosittain osana kaupungin elinkeinopoliittista katsausta, jossa on nostettu esille niin vuokra-asumisen keskivuokrien kehitys (ARA-kohteet sekä vapaarahoitteiset) kuin asuntojen hallintaperusteen jakauman seuranta. Kaupunginjohtaja Laura Leppänen, Naantali Naantalilla on asunto-ohjelma, jossa tavoitteena on määrällisesti riittävä ja laadullisesti korkeatasoinen, monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto. Määrälle ja laadulle on asetettu numeeriset tavoitteet ja niitä seurataan. Väestönkasvutavoitteemme edellyttää 150–200 uuden asunnon vuosivauhtia. Tavoitteenamme on, että meillä on kohtuuhintaista ja laadukasta asumista asuntokunnan tuloihin suhteutettuna – tarkoittaa se sitten omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asumista. Edistämme kohtuuhintaista asumista riittävällä kaavaravannolla ja monipuolisen rakentamisen mahdollistavalla tonttitarjonnalla. Tavanomaisten kaavoitusprosessien
ja asunto-ohjelman lisäksi toimimme avoimesti ja aktiivisesti vuoropuhelussa eri toimijoiden kanssa. Kohtuuhintaisen asumisen näkökulmasta tilanteemme on hyvä. Asumisoikeuskohteita on liikkeellä useita ja oma yhtiömme Naantalin Vuokratalot Oy huolehtii kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnasta. Vuokra-asuntokantamme on noin 1000 vuokra-asuntoa ja uutta rakentuu parhaillaan. Seuraamme koko ajan asuntojen täyttöastetta ja kysyntää ja ketteränä toimijana reagoimme tarpeeseen. Pormestari Minna Arve, Turku Asuntopolitiikan ja tähän kytkeytyvän kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen vaikuttaa useat eri tekijät kaupunkitasolla. Tavoitteet asetetaan strategisella tasolla ja strategian toteutukseen kytkeytyvillä ohjausasiakirjoilla. Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteet ovat keskeisin asuntopolitiikkaan ja sitä toteuttavaan asuntotuotantoon liittyvä ohjausasiakirja. Periaatteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesällä 2020. Kohtuuhintaisen asumisen toteuttamisen keskeisin toimenpide on varmistaa riittävä, monipuolinen ja joustava tonttivaranto erityisesti asemakaavoituksen keinoin. Asuntopolitiikan ja siihen liittyvän kohtuuhintaisen asumisen seurantaa ja tätä kautta ohjausta toteutetaan yhdistelemällä eri tietolähteiden datoja sekä niistä laadittuja indikaattoreita, visualisointeja ja analyysejä. Turun kaupunkitutkimusohjelman analyysi asuntopolitiikan tavoitteiden selkeyttämistarpeesta ja tähän liittyvästä roolituksesta on tunnistettu. Tähän liittyvää osaamista ja toiminnallisuutta ollaan vahvistamassa.
2
OSAKKAANA TALOYHTIÖSSÄ – YHTE Suomessa on noin 90.000 asunto-osakeyhtiötä, joissa on yli 600.000 asuntoa ja asuu yli 2 miljoonaa ihmistä. Asunto-osakeyhtiölaki koskettaakin varsin monen ihmisen elämää. Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen lakimies Heli Launto-Koho on koonnut tiiviin infopaketin, mitä kaikkea taloyhtiöasukkaan on hyvä tietää yhteisöasumisesta. Osakeomistuksen kirjauttaminen osakeluetteloon
Kun henkilö saa omistukseensa taloyhtiön osakkeita, kannattaa hänen merkityttää itsensä viipymättä yhtiön osakeluetteloon. Osakeluettelon on tärkeää olla aina ajan tasalla, jotta yhtiökokouskutsut osataan lähettää oikeille omistajille ja samoin vastikkeet periä oikeilta omistajilta. Jotta osakeluettelomerkintä voidaan tehdä, tulee uuden omistajan esittää saannostaan luotettava selvitys. Näin varmistetaan, että omistusoikeus osakkeisiin on varmasti siirtynyt kyseiselle henkilö(i)lle tai muulle taholle. Uudet yhtiöt perustetaan sähköisesti, niihin ei paineta enää paperisia osakekirjoja ja niiden osakeluetteloa ylläpitää Maanmittauslaitos. Myös vanhemmat yhtiöt ovat siirtymässä sähköiseen järjestelmään vaiheittain. Niiden tulee ensin siirtää osakeluettelon ylläpito taloyhtiöltä Maanmittauslaitokselle ja sen jälkeen osakkaat voivat vaihtaa paperiset osakekirjansa sähköisiksi omistajamerkinnöiksi.
Yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestys on taloyhtiön ”sisäinen laki”, jonka pääasiallinen sisältö olisi hyvä olla kaikkien osakkaiden tiedossa. Yhtiöjärjestyksessä määrätään osakkaan kannalta monista tärkeistä asioista ja näin ollen yhtiöjärjestykseen on tärkeää tutustua myös silloin, kun harkitsee osakkeiden hankkimista omistukseensa. Yhtiöjärjestyksessä määrätään esim. siitä, mitä tiloja osakkaalla on osakeomistuksensa perusteella oikeus hallita. Yhtiöjärjestyksessä määrätään myös mm. vastikeperusteista eli siitä, millaisella osuudella kukin osakkeenomistaja on velvollinen ottamaan osaa yhteisiin kustannuksiin. Yhtiöjärjestyksessä voi myös olla kunnossapitovastuuta koskevia määräyksiä, joiden perusteella ratkeaa, kenen vastuulla on korjata esim. kylpyhuoneen rikkoutuneet vedeneristeet tai vuotava wc-istuin.
Vastikkeenmaksuvelvollisuus
Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Harvalla taloyhtiöllä on muita tuloja kuin vastiketulot, joten niillä katetaan käytännössä kaikki yhtiön menot. Vastikevelvollisuus liittyy nimenomaan osakeomistukseen eikä vastike ole samalla tavalla korvausta asumisesta kuin esim. vuokra. Näin ollen osakkaat joutuvat lähtökohtaisesti vastikkeenmaksun kautta osallistumaan muihinkin kuin sellaisiin kustannuksiin, jotka
kohdistuvat tai hyödyttävät heidän osakehuoneistoaan. Esimerkiksi parvekkeettoman huoneiston osakkeenomistaja joutuu ottamaan osaa muiden huoneistojen parvekekorjauksiin. Samoin vesimaksua voi joutua maksamaan koko kesältä, vaikka asuisikin kesällä pääasiassa mökillä ja kävisi osakehuoneistossa lähinnä kastelemassa kukkia ja pesemässä pyykkiä. Vastikeperuste ilmenee aina yhtiöjärjestyksestä, joten oman yhtiön yhtiöjärjestykseen on syytä tutustua huolella. Vastiketta kukin osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan koko omistusajaltaan huolimatta siitä, asuuko hän itse huoneistossa vai onko huoneisto kenties tyhjillään. Mikäli edellinen omistaja on jättänyt maksamatta vastikkeensa, on uusi osakkeenomistaja vastuussa myös niistä. Vastuu ei kuitenkaan ole rajaton, vaan vastuun enimmäismäärä on summa, joka on erääntynyt omistusoikeuden siirtymiskuukautena ja viitenä sitä edeltävänä kuukautena. Uuden omistajan ei kuitenkaan tarvitse olla asiasta huolissaan, koska erääntyneet vastikesaatavat näkyvät isännöitsijäntodistuksesta. Rästit eivät tule ostajalle yllätyksenä, vaan hän tulee isännöitsijäntodistuksen kautta niistä tietoiseksi ja voi ottaa asian huomioon kauppahintaa harkitessaan. Ostajan onkin syytä varmistua siitä, että kaupan yhteydessä käytetään ajantasaista isännöitsijäntodistusta.
Kunnossapitovastuu
Taloyhtiöissä rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jakautuu yhtiön ja osakkaan välillä asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen perusteella. Yhtiöjärjestys menee tältä osin lain edelle, joten kunnossapitovastuuta pohdittaessa on aina ensimmäiseksi tutustuttava yhtiöjärjestyksen sisältöön. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole asiasta mainintoja, noudatetaan asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Lain mukaan yhtiö vastaa rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien kunnossapidosta. Perusjärjestelmiä ovat esimerkiksi viemäröinti ja ilmanvaihto. Mikäli osakas havaitsee puutteita yhtiön vastuulle kuuluvissa rakennusosissa, tulee hänen ilmoittaa havainnoistaan välittömästi yhtiön edustajalle. Osakkeenomistaja vastaa puolestaan huoneiston sisäosien kunnossapidosta sekä siitä, että huoneistoa hoidetaan huolellisesti. Huoneiston huolelliseen hoitoon kuuluu esimerkiksi se, että lämmitystä ja ilmanvaihtoa pidetään päällä normaalilla tavalla. Huoneistoa ei myöskään saa jättää pitkäksi aikaa tyhjilleen ilman asianmukaista seurantaa. Osakkaan tulee tyhjässäkin huoneistossa huolehtia esi-
KODIN HUOLTOTYÖT – Asukkaan opas Vältä ikävät yllätykset huoltamalla kotiasi säännöllisesti! Oppaaseen on koottu kaikki tärkeimmät asukkaan vastuulle kuuluvat huoltotyöt.
19,50 €
Kiinteistöliiton jäsenhinta: 15,60 €
TILAA: www.kiinteistomedia.fi
merkiksi veden laskemisesta vesipisteistä, jotta viemärihajut eivät pääse huoneistoon.
Osakasmuutostyöt
Osakkaalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia hallitsemassaan osakehuoneistossa. Muutosten on oltava huoneiston käyttötarkoituksen mukaisia ja ne on toteutettava hyvän rakennustavan mukaisesti. Muutoksista on ilmoitettava yhtiölle etukäteen kirjallisesti, jos ne voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistöön, rakennukseen tai huoneistoon. Ilmoitusvelvollisuus on laaja ja sen ulkopuolelle jäävät lähinnä tapetointi- ja maalaustyöt. Muutokset on toteutettava yhteistyössä yhtiön kanssa siten, että yhtiöllä on mahdollisuus valvoa hyvän rakentamistavan ja annettujen ehtojen noudattamista.
Osakkaiden toteuttamissa muutostöissä on huomionarvoista mm. se, että muutosten kunnossapitovastuu seuraa aina osakkaalta toiselle. Jos esimerkiksi joku aiempi osakas on rakentanut huoneistoon lisä wc:n, ei kyseisen wc:n kunnossapitovastuu kuulu yhtiölle vaan kulloisellekin osakkaalle. Sen sijaan vahingonkorvausvastuu ei seuraa osakkaalta toiselle. Jos kyseinen tila on toteutettu virheellisesti ja siitä aiheutuu esimerkiksi vesivahinko naapurihuoneistoon, ei uusi osakas ole vastuussa vesivahingon korjauksesta. Vahingonkorvausta vaadittaisiin tällöin virheellisen muutostyön toteuttaneelta osakkaalta tai mahdollisesti hänen käyttämältään urakoitsijalta tilanteesta riippuen.
Muiden huomioon ottaminen
Yhteisöasumisessa on hyvä muistaa, että samassa yhteisössä voi asua hyvinkin erilaisia
TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO – Osakkaalle ja asukkaalle Se oikea Taloyhtiön vastuunjakotaulukko! Selvitä yhdellä vilkaisulla, kenelle kunnossapitovastuu kuuluu!
19,50 €
Kiinteistöliiton jäsenhinta: 15,60 €
TILAA: www.kiinteistomedia.fi
3
EISÖASUMISEN ABC
HYVÄ KYSYMYS Kuka valitsee taloyhtiölle isännöitsijän? Kevät on yhtiökokousten aikaa ja tällöin yhtiökokouksissa tehdään monia taloyhtiölle tärkeitä päätöksiä. Välillä saattaa olla edessä tilanne, että osa osakkaista on tyytymättömiä esimerkiksi isännöintiin ja ovat sitä mieltä, että taloyhtiön pitäisi vaihtaa isännöitsijää. Osakkaillahan on oikeus vaatia esittämäänsä asiaa yhtiökokouksen käsiteltäväksi, kunhan asiassa on kyse yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvasta asiasta ja kirjallinen vaatimus on esitetty niin hyvissä ajoin, että asia ehditään sisällyttää kokouskutsuun. Voisiko osakkaat näin ollen vaatia isännöitsijän vaihtamista nykyisestä johonkin toiseen? Vaikka yhtiökokouksella on paljon valtaa yhtiössä tehtävien päätösten osalta, ei se voi kuitenkaan tehdä päätöstä sellaisesta asiasta, joka kuuluu yksinomaan hallituksen toimivaltaan. Isännöitsijän valinta on yksi tällainen yksinomaan hallituksen toimivaltaan kuuluva asia. Hallituksen toimivaltaan kuuluu näin ollen myös isännöintisopimuksen laadinta ja sen ehdoista sopiminen. Edes yhtiöjärjestyksessä ei voida määrätä, että isännöitsijän valinta kuuluisi muulle toimielimelle kuin hallitukselle. Näin ollen yhtiökokous ei voi valita isännöitsijää, vaikka osakkaat haluaisivatkin vaihtaa isännöitsijää. Kuka sitten voi toimia isännöitsijänä? Lain mukaan isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö, eli käytännössä isännöintiyritys. Mikäli isännöitsijäksi valitaan isännöintiyritys ja kyseinen yritys merkitään kaupparekisteriin asunto-osakeyhtiön isännöitsijäksi, on isännöintiyrityksen ilmoitettava asiakkaalleen, eli asunto-osakeyhtiölle, kenellä on päävastuu isännöinnistä. Tällöin puhutaan päävastuullisesta isännöitsijästä. Lakimies Jaakko Lindfors, Kiinteistöliitto
Milloin ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä? ihmisiä ja perheitä, joilla on toisistaan poikkeavia asumistottumuksia ja -tarpeita. Yhteisöasuminen on kaikille mukavampaa, kun nämä erilaisuudet hyväksytään ja niitä kunnioitetaan. Asumisesta voi ja saa tulla erilaisia ääniä, joita naapureiden on siedettävä kohtuullisessa määrin. Esimerkiksi yövuorosta tuleva asukas saa käydä suihkussa yöllä tai valmistaa itselleen ruokaa. Sekin on hyväksyttävä, että naapurin koira saattaa silloin tällöin haukahdella ilosta isännän tullessa kotiin tai että lapset saattavat kiljahdella riemusta leikkiessään. Häiriökäyttäytymistä ei toki tarvitse sietää. Häiriökäyttäytymistä on esimerkiksi toistuva kovaääninen riehuminen, juhlinta ja musiikin kuunteleminen öisin tai aggressiivinen häiriökäytös yhteisissä tiloissa. Järjestyssääntöjen avulla taloyhtiöön luodaan yhteisesti sovitut pelisäännöt.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuudesta puhutaan taloyhtiöissä hyvin paljon. Yhdenvertaisuus tarkoittaa tiivistäen sitä, että samassa asemassa olevia osakkaita on kohdeltava samalla tavalla. Jos esimerkiksi yhdelle osakkaalle annetaan lupa rakentaa vaikkapa terassi pihamaalle tai asentaa ilmalämpöpumppu, muille osakkaille on annettava vastaava lupa vastaavin ehdoin. Autopaikkojen osalta yhdenvertaisuus taas tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
kaikilla autopaikkaa tarvitsevilla asukkailla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet saada itselleen autopaikka tai päästä autopaikkajonoon.
Yhtiökokous
Yhtiökokous on taloyhtiön korkein päättävä elin. Yhtiökokouksessa päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat. Yhtiökokouksessa päätetään mm. yhtiövastikkeen määrästä ja talousarviosta sekä korjaushankkeista, valitaan yhtiölle hallitus ja vahvistetaan tilinpäätös. Jokaisen osakkaan kannattaa osallistua yhtiökokoukseen, koska siellä saa tietoa yhtiön asioista ja pääsee vaikuttamaan siihen, millainen oma taloyhtiö on ja kuinka se toimii. Osakas voi myös itse ehdottaa asioita yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Yhtiökokoukset on perinteisesti pidetty ns. fyysisessä kokouspaikassa, mutta maailmassa vallitsevan pandemian aikana on jouduttu ja saatu ottaa käyttöön enenevässä määrin etäosallistumismahdollisuutta. Se tarkoittaa mahdollisuutta ilmoittaa mielipiteensä postitse ennen kokousta tai ns. liveosallistumista teknisen välineen avulla. Mikäli etäosallistuminen on tavalla tai toisella mahdollista, on siitä tieto kokouskutsussa. Lisätietoja ja -ohjeita kannattaa kysyä isännöitsijältä. Teksti: Heli Launto-Koho
Asunto-osakeyhtiölain mukaan ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään, yhtiökokous tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos osakkeenomistaja, tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja sitä vaatii. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos vaatimuksen takana on osakkeenomistajat, joilla on vähintään 1/10 tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista. Kaikkien ylimääräistä yhtiökokousta vaativien osakkaiden on allekirjoitettava vaatimus. Osakkeenomistajien lisäksi tilintarkastajalla ja toiminnantarkastajalla on yksinkin oikeus vaatia ylimääräistä yhtiökokousta. Vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen pitämiseksi tulee tehdä kirjallisesti ja ylimääräistä yhtiökokousta tulee vaatia tietyn asian käsittelemistä varten. Asian tulee olla sellainen, joka kuuluu yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Hallitus voi kieltäytyä yhtiökokouksen koollekutsumisesta, mikäli asia ei ole yhtiökokousasia. Kokouskutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen tulee toimittaa kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta. Osakkaiden vaatimus on suositeltavaa laittaa kokouskutsun liitteeksi. Lakimies Pauliina Haapsaari, Kiinteistöliitto
4
KUTSU
VARSINAIS-SUOMEN
Syksyllä toiminta taloyhtiöiden hallituksissa vilkastuu, ja mukana hallituksessa voi nyt olla kevään yhtiökokouksessa valittuja tuoreita toimijoita. Uusille hallituksen jäsenille taloyhtiön asiat eivät välttämättä ole ennestään tuttuja. Myös poikkeuksellinen korona-aika on tuonut taloyhtiöille uudenlaisia haasteita, jotka vaativat perehtymistä. Syyskauden käynnistyminen ja koronan aiheuttamat hankaluudet esimerkiksi yhtiökokousten järjestämisessä ovat näkyneet Kiinteistöliiton lakineuvontaan eri puolilta maata tulevissa puheluissa. ”Lisäksi esimerkiksi sähköautojen latauspisteistä ja niihin liittyvästä päätöksenteosta kysytään nyt kovasti”, sanoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen lakimies Heli Launto-Koho. Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tarjoama maksuton lakineuvonta palvelee hallitusten jäseniä ja isännöitsijöitä sekä tilin- ja toiminnantarkastajia viitenä päivänä viikossa. Neuvontaa on saatavilla lakiasioiden lisäksi myös korjausrakentamisessa ja energia-asioissa sekä talouteen ja verotukseen liittyvissä asioissa. Lisäksi Kiinteistöliitto ja sen alueelliset jäsenyhdistykset järjestävät runsaasti koulutustilaisuuksia verkon välityksellä sekä koronatilanteen salliessa myös perinteisinä koulutuksina.
Tiistaina 26.10.2021 klo 15.30–20.00 Turun Messukeskuksessa Maksuton messutapahtuma taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille, jäsenille ja taloyhtiöiden hallinnosta kiinnostuneille.
Työkaluja taloyhtiöiden hallituksille kaikille avoimilta verkkosivuilta
Kiinteistöliitto on koonnut verkkosivuilleen taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarkoitetun tarkastuslistan ja muita hallitustyön kannalta hyödyllisiä työkaluja. Jäsentaloyhtiöiden edustajilla on pääsy myös Kiinteistöliiton jäsensivuille, josta löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa muun muassa oppaiden, lomakkeiden ja videoiden muodossa. ”Taloyhtiön hallitus huolehtii osakkaiden yhteisestä omaisuudesta. Hallituksen jäsenten on hyvä ottaa tehtävänsä vakavasti ja ensi alkuun perehtyä kaikkiin hallitustyöskentelyn kannalta oleellisiin asioihin. Pelätä ei kuitenkaan tarvitse, sillä normaali huolellisuus riittää, ja asiantuntija-apuakin on meiltä helposti saatavilla”, Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio muistuttaa.
TALOYHTIÖN HALLITUSJÄSENILLE
2021
TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE TARJOLLA TUKEA UUDENLAISTEN HAASTEIDEN RATKOMISEEN
Taloyhtiöpäivässä saat tietoa asiantuntijoiden luennoilta mm. hallituksen tehtävistä ja vastuista, palvelujen hankkimisesta, korjausrakentamisesta, kiinteistönpidosta ja hankkeiden rahoituksesta. Lisäksi osallistujia palvelee laaja näyttelyosasto, jossa palveluntarjoajat vastaavat kysymyksiisi. Mukana myös Kiinteistöliiton lakimiehen lakiklinikka.
Tervetuloa! Isännöintipalvelujen vertailu – vinkit ja välineet hallituksille Puheenvuoro klo 19.00 Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen
Tapahtuman järjestävät:
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.kiinteistoliitto.fi/vstaloyhtiopaiva
Liittymistarjous uusille jäsenille, loppuvuosi 2021 veloituksetta! Liittyminen on helppoa: Täytä jäsenhakemus netissä https://varsinais-suomi.kiinteistoliitto.fi/liityjaseneksi/ Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat vastuussa huomattavasta omaisuudesta. Riittävät tiedot ja taidot auttavat selviytymään tehtävässä, sekä tekemään oikeita päätöksiä.
95% Kiinteistöliiton
jäsenistä suosittelee jäsenyyttä • Taloyhtiöllenne maksuttomat kotisivut www.taloyhtiosivut.fi • Maksutonta koulutusta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille
KIINTEISTÖALAN AMMATTILAISET OVAT APUNANNE: • Maksuton puhelinneuvonta, sekä neuvonta toimistolla juridiikassa-, teknisissä-, energia- ja talouskysymyksissä. • Kattavat jäsensivut www.kiinteistoliitto.fi/ jasensivut • Lakihelppi palvelee jäsensivuilla 24/7 • Tiedotusta: Jäsentiedote postissa, sekä sähköiset uutiskirjeet, Suomen Kiinteistölehden vuosikerta 10 krt/vuosi sisältäen alueellisen Kiinteistölehti LounaisSuomen 4 krt/vuosi
• Jäsenalennuksia mm. Kiinteistömedian tuotteista • Pienimuotoiset maksulliset juridiset ja tekniset toimeksiannot vain jäsenyhtiöille
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry, Puolalankatu 1 D 4krs. 20100 Turku