Turvallinen taloyhtiö -kiertue by Kiinteistöliitto

Turvallinen taloyhtiรถ

Turvallinen taloyhtiö -kiertue 2016 - 2017 Kiinteistöliitto jäsenyhdistyksineen ja yhteistyökumppaneineen järjestää Turvallinen taloyhtiö -kiertueen syyskuusta 2016 tammikuuhun 2017. Tapahtumakiertue kattaa kahdeksan kaupunkia, ja sen tavoitteena on edistää asuintalojen turvallisuutta ja riskeihin varautumista. Tapahtumakiertue sisältää seminaariohjelman lisäksi yritysten näyttelyn. Seminaaripäivä jakaantuu ammattilaisiltapäivään ja taloyhtiöiden hallituksille suunnattuun iltatilaisuuteen.

Taloyhtiö turvalliseksi! Puhuttaessa taloyhtiön turvallisuudesta mieleen nousee usein ensimmäisenä esimerkiksi liukastuminen taloyhtiön pihalla tai katolla vaaniva lumi. Turvallisuus taloyhtiössä on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, josta jokaisen taloyhtiön vastuuhenkilön ja asukkaan olisi hyvä hallita ainakin perusasiat. Turvallinen taloyhtiö -kiertueen tarkoituksena on parantaa taloyhtiöiden turvallisuusosaamista sekä antaa käytännön vinkkejä siihen, miten jokainen voi itse omalta osaltaan edistää turvallisuutta. Vastauksia tarjotaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on pelastussuunnitelma ja miten se kannattaa laatia? Miten parantaa taloyhtiön taloudellista turvallisuutta sekä pitää huolta riittävästä vakuutusturvasta? Entä miten olikaan kameravalvonnan laita – missä saa kuvata ja missä ei? Kädessäsi on Turvallinen taloyhtiö -kiertueopas, josta löytyy paljon aiheeseen liittyvää hyödyllistä ja ajankohtaista materiaalia, johon on hyvä palata myös myöhemmin. Voit seurata luentojen aineistoja kirjasta, ja tehdä samalla itsellesi muistiinpanoja. Hyvää matkaa kohti turvallista taloyhtiötä!

Jukka Kero pääekonomisti Kiinteistöliitto

Kaisu Terkki lakimies Kiinteistöliitto

Turvallinen taloyhtiö

Sisältö

Luentojen esitysmateriaalit Askelmerkkejä turvalliseen taloyhtiöön Sanasto Tietoa pelastussuunnitelmasta Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa -opas Kiertuekumppaneiden tarjontaa Lisää tuotteita ja palveluita Kiinteistöliiton palvelut Kirjan toteutus

s. 5 s. 40 s. 42 s. 48 s. 70 s. 86 s. 106 s. 114 s.128

Turvallinen taloyhtiö

Luentojen esitysmateriaalit Seuraavilta sivuilta lรถytyy Turvallinen taloyhtiรถ -luentojen esitysmateriaalit. Voit seurata luentoa ja kirjoittaa itsellesi muistiinpanoja!

Turvallinen taloyhtiรถ

Sisältö

Pelastussuunnitelma ja turvallinen asuminen

s. 6

Dokumentit ja tiedottaminen omavalvonnan tukena

s. 14

Taloudellinen turvallisuus taloyhtiössä

s. 16

Taloyhtiön vakuutukset

s. 26

Taloyhtiö turvalliseksi

s. 34

Turvallinen taloyhtiö

Pelastussuunnitelma • Lakisääteinen minimi • Riskien arviointi • Onnettomuuksien ennaltaehkäisy • Toiminta ja turvallisuusjärjestelyt vaaratilanteissa • Asukkaille annettavat ohjeet

• Tavoitteena viedä suunnitelmat käytäntöön eli asumisen turvallisuuden lisääminen • Laaditaan kohteen asukkaiden tarpeisiin, ei viranomaiselle • Vastuu taloyhtiön hallituksella

Turvallinen taloyhtiö

Vastuut ja velvollisuudet • Asukas • Osakkeenomistaja • Vuokralainen • Asukastoimikunta

• Turvallisuustiimi • Taloyhtiön hallitus • Isännöitsijä • Huoltoyhtiö • Viranomainen

Taloyhtiö vastaa... • … mm. ettei lumi ja jää aiheuta vaaraa kiinteistön alueella. • Kiinteistön huoltosopimus • Lumi- ja jäätilanteen valvonta pihalla ja katolla • Kuka varoittaa vaarasta (sisällä ja ulkona)? • Miten toimitaan vaaran poistamiseksi?

• Tarkkailu, että huoltoyhtiö hoitaa velvoitteensa • Kirjallinen ilmoitus laiminlyönneistä välittömästi • Tarvittaessa varoitukset hoidettava itse

Turvallinen taloyhtiö

Riskien tunnistaminen

Kuva: SPEK

Tunnistatko vaaroja? • piha-alue: leikkikenttä, puut, ulkovalaistus, kulkuväylät, pysäköinti, liittymä tielle, roskakatos, osoitemerkinnät • lähialueella: vesistö, ranta, teollisuus, kemikaalit, liikenne (juna, raskas liikenne), yläkoulu, pubit, päiväkoti jne. • sää ja luonnonilmiöt • ihmisten toiminta (grillaus, tupakointi)

Turvallinen taloyhtiö

Tapaturmat • Kotitapaturmissa kuolee vuosittain noin 2 500 ja loukkaantuu 320 000 henkilöä • tapaturmia sattuu kaikenikäisille.

• Tyypillisimpiä tapaturmia ovat • liukastuminen, kaatuminen tai kompastuminen ulkona (kulkuväylät) • liukastuminen, kaatuminen tai kompastuminen sisällä (porraskäytävässä, käytävillä, pesutiloissa) • putoaminen

• Yhteisten tilojen ja pihan turvallisuudesta vastaa taloyhtiö

Turvallinen taloyhtiö

Paloturvallisuus Palokuolemat 2008 - 2010

Vuonna 2014 syttyi asuintaloissa 3 200 tulipaloa, joista:

Kuolleiden määrä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna

• 1 400 kerrostaloissa • 300 rivitaloissa • 1 500 omakotitaloissa

• Suomi 2,03 • Romania 1,76 • Barbados 1,65 • Unkari 1,53 • Puola 1,52 • Japani 1,51 • Ruotsi 1,49 • Tanska 1,36 • Tsekki 1,35 • Belgia 1,21 • Irlanti 1,17 • Norja 1,14 • Yhdysvallat 1,11 • Kreikka 1,05 • Ranska 0,96 • Kanada 0,77 • Uusi-Seelanti 0,77 • Britannia 0.75 • Australia 0,73 • Saksa 0,6 • Portugali 0,57 • Espanja 0,52 • Slovenia 0,49 • Itävalta 0,47 • Hollanti 0,46 • Italia 0,45 • Sveitsi 0,34 • Singapore 0,02

• Rakennuspalot aiheuttivat yhteensä noin 141 miljoonan euron omaisuusvahingot. Lähde: Pronto

PS/HS, lähde: World fire statistics

Turvallinen taloyhtiö

Paloturvallisuus Toimiiko palovaroitin? • Vähintään yksi varoitin tason alkavaa 60 m2 kohti • Asukas vastaa toimintakunnosta • Sähköverkkoon kytketyistä palovaroittimista vastaa omistaja.

Toiminta tulipalotilanteissa jossain muualla palaa • Soita 112. • Älä mene savuun. Turvallisin paikka on oma huoneistosi, joka on oma palo-osastonsa. Porraskäytävä voi täyttyä savusta hetkessä, mikäli palavan huoneiston ovi avataan. • Sulje ovet ja odota pelastushenkilökuntaa rauhassa. Tarvittaessa tiivistä rakoja esimerkiksi kosteilla pyyhkeillä. • Jos savua tulee asuntoon tämän jälkeen, liiku matalana. Siirry parvekkeelle tai avoimen ikkunan ääreen. • Huuda apua, heiluta vaatteita tai vilkuta. Älä hyppää!

Turvallinen taloyhtiö

Varautuminen Sähkökatkot • Sähköinen tiedonkulku ei toimi • Kaupat, pankit suljetaan, myös bensa-asemat

• Lämmitys katkeaa, vain puulämmitys toimii • Jääkaapit ja pakastimet alkavat lämmetä • Lämmin vesi loppuu, kun vesi jäähtyy • Vesi loppuu tornista 2–48 h kuluessa • Jätevesiviemärit voivat tukkeutua tai jätevesi voi valua maastoon

Turvallinen taloyhtiö

Varautuminen LÄMPÖHUOLLON HÄIRIINTYMINEN VESI- TAI JÄTEHUOLLON HÄIRIINTYMINEN • Jos vettä ei tule • Jos vesi on saastunutta • Jätehuollon häiriintyminen ml. jätevesihuolto

VAARALLISET JÄTTEET TULVAVESI

Turvallinen taloyhtiö

Numerotietoa turvallisuusongelmista • 16 tulipaloa päivässä – puolet taloyhtiöissä • Suomi Euroopan kärjessä palokuolematilastoissa • Aineelliset vahingot vuosittain 126M€ • Joka kolmannessa kerrostalopalossa puuttui palovaroitin • 66 % asukkaista ei tunne kotitalonsa pelastussuunnitelmaa

Turvallinen taloyhtiö

Nyt päättäjät turvallisuustöihin! • Tarkista pelastussuunnitelman oikeellisuus ja ylläpito • Varmista tiedottaminen asukkaille • Varmista, että turva- ja tonttiopasteet on asennettu, ja että ne ovat ajan tasalla • Huolehdi vuosittaisesta omavalvonnan tarkastuksesta • Järjestä yhtiöllesi turvakävelyjä sekä alkusammutusharjoituksia

Turvallinen taloyhtiö

Suunnitelmallinen kiinteistönpito

KIPI-kortit, Taloyhtio.net-palvelussa: www.taloyhtio.net/kiinteistonpito

Parantava Taloyhtiön strategia?

Ylläpitävä Alasajava

Turvallinen taloyhtiö

Suunnitelmallinen kiinteistönpito • Korjaustarpeiden kasvu • Suuret korjaukset – suuret menot • Haasteellinen taloustilanne • Tulevaisuus?

• Rahoituksen saatavuus ja ehdot • Toimintakyvyn ylläpito • Reagointi

Ilman suunnitelmallisuutta yllätykset ikäviä

Turvallinen taloyhtiö

Taloyhtiön arvo • Mistä muodostuu? • Mitä riskejä arvossa on? • Miten riskejä hallitaan?

Taloyhtiön arvon muodostuminen • Tekijöitä esim… • Osoite/Sijainti • Rakennusten, tonttialueen ja huoneistojen kunto • Tulevaisuuden näkymät • Tontin omistus-/hallintamuoto • Talous • Raporttien ja hallinnon läpinäkyvyys • Maine • Sosiaaliset asiat • Ensivaikutelma

Turvallinen taloyhtiö

Riskejä arvossa Mitä riskejä arvossa lähivuosina? • Korjaustarpeet • Yhtiön taloudellinen asema • Rahoituksen saatavuus ja sen ehdot – rahoitusalan sääntely tuo lisää haasteita • Osakkaiden taloudelliset asemat • Korjaamisen kustannukset • Tontin vuokrasopimuksen mahd. päivitys • Rakennusmääräykset, ml. energiatehokkuuslainsäädäntö • Energiamarkkinoiden murros & energia- ja ilmastopolitiikan vaikutukset • Kaupunki- ja aluekohtaiset erot kehitystrendeissä

Miten taloudellisia riskejä hallitaan? • Suunnitelmallinen kiinteistönpito kaikilla tasoilla! • Ammattimaiset isännöinti- ja kiinteistöpalvelut • Aktiivinen työ yhtiön osakkaiden, hallituksen ja isännöinnin kesken • Seurataan aikaa, sen tarjoamia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia! • Keskitytään niihin asioihin, joihin voidaan itse vaikuttaa ja sopeudutaan niihin, jotka pitää ottaa annettuina.

Turvallinen taloyhtiö

Taloyhtiön taloudenpito • Taloyhtiön taloudenpito on kokonaisuus • Taloyhtiön taloudenpidosta vastaa yhtiön johto • Taloyhtiön hallitus on vastuussa siitä, että yhtiön kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. • Hallitus ei kuitenkaan toimi yksin! • Tilintarkastus ja toiminnantarkastus ovat osa hyvää taloudellista johtamista • Vähintään jokin tarkastus!

Turvallinen taloyhtiö

Talouden suunnittelu ja seuranta • Taloyhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa • Turvattava toimintansa riittävällä rahoituksella

• Yksi suunnittelun työkalu on talousarvio • Talousarvion laadinnan tavoitteena on arvioida taloyhtiön tulot ja menot tulevalle budjettijaksolle. • Vertailu tilikauden aikana!

• Laadinnan lähtökohtana käytetään edellisen vuoden toteutuneita tietoja sekä kuluvan vuoden kehitystä • Talousarvion laadinnasta vastaa taloyhtiön hallitus, mutta sen toteuttaa yleensä isännöitsijä • Pitkän aikavälin (vähintään 10 vuotta) suunnittelu tärkeää!

• Taloyhtiön hallituksen tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa yhtiön taloudenpitoa, vaikka isännöitsijä tai kirjanpitäjä hoitaisikin käytännön kirjanpidon. • Hallituksella on myös oikeus tarkastaa yhtiön kirjanpitoa tilikauden aikana ja tutustua tilikauden tositteisiin. • Verrataan toteutuneita kuluja talousarvioon / vastikevalvonta • Reagoidaan eroavaisuuksiin • Maksuvalmiuden säilyttäminen, esim. kahden kk vastikkeita vastaava summa kassassa • Sovitaan isännöitsijän kanssa raporteista tietyin aikavälein • Toimenpiteistä esimerkiksi vastikerästien suhteen on hyvä sopia jo etukäteen

Turvallinen taloyhtiö

Taloyhtiöiden tuloksentasauskeinot

• Vanhat tappiot • Poistot • Asuintalovaraus • Korjauskulujen kirjanpitokäsittely • Rahastointi • Tapauskohtainen tarkastelu!

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushankkeet ja niiden talous • Suunnitelmallisuus – hankkeiden ajoitus • Rahoituksen varmistaminen • Ennakkovarautumisen merkitys • Riskit?

• Verotuksellinen näkökulma • Kulut • Osakassuoritukset • Tuloksentasauskeinot

Talon ”arvo” Tase

31.12.2015

31.12.2014

Maa-alueet

50 000

Rakennukset ja rakennelmat

1 200 000

1 150 000

Koneet ja kalusto

12 000

16 000

Muut aineelliset hyödykkeet

7 500

Ennakkomaksut

10 000

5 000

VASTAAVAA Aineelliset hyödykkeet

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushankkeiden rahoitus • Ennakkosäästäminen ja sen vaihtoehdot • Hankeosuussuoritukset • Lainarahoitus • Mahdolliset tuet (ja takaukset) • Miksi ennakkorahoitus on (jopa) aiempaa tärkeämpää?

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Korjaushankkeen menojen kirjanpito- ja verokäsittely 2.1 Perusparannusmenot ja niiden vähentäminen poistoina 2.2 Vuosikorjausmenot ja niiden vähentäminen 2.3 Perusparannusta vai vuosikorjausta? 2.4 Keskeneräinen hanke tilinpäätöksessä 2.5 Kirjanpitokäsittelyn vaikutus omaan pääomaan 2.6 Verotuksen tappiontasausjärjestelmä 3. Hankkeen rahoituksen kirjanpitokäsittely 3.1 Ennakkosäästäminen 3.2 Osakkeenomistajien kertasuoritukset - hankeosuudet 3.3 Pääomavastikkeet ja lainaosuussuoritukset 4. Vaikutus osakkaan verotukseen 4.1 Omaan asuntoon liittyvät suoritukset 4.2 Sijoitusasuntoon liittyvät suoritukset 5. Yhteenveto

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa -opas löytyy sivulta 70. Aineiston saa ladattua myös Taloyhtio.net-palvelusta osoitteesta www.taloyhtio.net/omaetusivu/oppaat (vaatii rekisteröitymisen)

Turvallinen taloyhtiö

Vakuutukset taloyhtiöissä

Vahinkojen jakautuma taloyhtiöissä 2014 Vahinkotyyppi Lkm Prosenttiosuus Vuoto, yhteensä1 5576 71,0 Murto, ilkivalta 674 8,6 Vastuu 407 5,2 Konerikko 351 4,5 Muut vahingot2 286 3,6 Oikeusturva 242 3,1 Palo 182 2,3 Luonnonilmiö 120 1,5 Hallinnonvastuu 20 0,3 Talkoo 1 0,0 1) Putkistovuodot, käyttölaitevuodot ja konerikkovuodot yhteensä 2) Muut vahingot ja luokittelemattomat Lähde: Taloyhtiöiden vahinkotilasto 2014 / Vakuutusmeklari Howden Finland Oy (Colemont)

Turvallinen taloyhtiö

Vakuutukset taloyhtiöissä

Turvallinen taloyhtiö

Vakuutukset taloyhtiöissä • Keskeinen taloudellisen riskienhallinnan väline • Sisällön säännöllinen arviointi • Vakuutustuotteiden kehityksen arviointi • Riskienhallinnassa paljon muutakin huomioitavaa • Suunnitelmallinen kiinteistönpito • Tekninen… • Taloudellinen… • Juridis-hallinnollinen… • Taktinen/strateginen johtaminen

• Kiinteistövakuutus • Omaisuusvakuutus • Kiinteistönomistajan- ja hallinnon vastuuvakuutus • Oikeusturvavakuutus

• Lakisääteinen tapaturmavakuutus (jos palkattu työntekijä) • Ajoneuvon liikennevakuutus • Urakoitsijan vastuuvakuutus ja rakennustyövakuutus • Talkoovakuutus tai ryhmätapaturmavakuutus (jompikumpi) • Kotivakuutus

Turvallinen taloyhtiö

Vakuutusmeklarin merkitys • Vakuutusturvan kattavuuden tarkistaminen ja varmistaminen • Kilpailutus • Muutostarpeiden arviointi • Vahinkotapausten hoito, ml. korvausten hakeminen • Lisätietoja: www.suomenvakuutusmeklariliitto.fi

Turvallinen taloyhtiö

Vakuuttamisen muistilista 1) Vakuutusturva arvioitava säännöllisesti • Laajuus ja muutokset ja eri vakuuttamistarpeet sekä korjaushankkeiden aikaiset vakuutukset

2) Henkilöturvallisuus varmistettava • Osakkaat, hallitus, sivulliset, urakoitsijat jne.

3) Tuhopolttojen torjunta oltava aktiivista • Syttyvän materiaalin säilytys, jätekatokset ja pelastussuunnitelma

4) Lisävakuutusturvaa asukkaille ja hallitukselle • Talkoo- ja ryhmätapaturmavakuutukset, vastuuvakuutukset

5) Avainturvallisuus pohdittava • Yleisavainten säilytys suojeluohjeiden mukaisesti

Turvallinen taloyhtiö

Vakuuttamisen muistilista 6) Vesieristeiden kunto märkätiloissa oltava seurannassa • Syytä pitää hyvää huolta ja kunnostaa tarvittaessa

7) Altaiden poistoputkien ja lattiakaivojen toimivuus varmistettava • Pidettävä kunnossa ja tarkkailtava säännöllisesti

8) Vesikaton ja sadevesiohjauksen kunto huolehdittava • Sade- ja sulamisvedet eivät pääsääntöisesti kuulu korvausten piiriin

9) Tuhoeläintorjunta varmistettava • Yleisesti ottaen villieläinten tuhot korvataan, mutta tuhoeläinten tuhoja ei

10) Yhteistyökumppaneiden ja urakoitsijoiden vakuutusturva syytä myös huomioida

Turvallinen taloyhtiö

Uudelleenkäsittely ja muutoksenhaku • Kielteisen korvauspäätöksen jälkeen: tarkista korvauspäätös • Mahdollinen muutoksenhaku vakuutusyhtiöltä • Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n vakuutus- ja rahoitusneuvontaan kääntyminen (Lausuntopyyntö, Ratkaisusuositukset): www.fine.fi/ratkaisutietokannat • Huom! Päätöksen vahingon korvattavuudesta tekee aina vakuutusyhtiö • Muutoksenhaku käräjäoikeudelta.

Turvallinen taloyhtiö

Turvallinen taloyhtiรถ

Yleinen kiinteistöturvallisuus • Kiinteistön omistaja / hallinnassa pitävä vastaa kiinteistön turvallisuudesta • Kiinteistöön kuuluu paitsi maapohja, myös rakennukset ja rakennelmat, erilaiset katu- ja piha-alueet sekä laitteet, koneet ja telineet jne.

• Taloyhtiön vastuu kiinteistön turvallisuudesta perustuu mm. • Maankäyttö- ja rakennuslakiin (166 §) • Järjestyslakiin (5 §) • Lakiin katujen kunnossa- ja puhtaanpidosta (4 §) • Vahingonkorvauslakiin (2 luku) • Asunto-osakeyhtiölakiin (24 luku) • Oikeuskäytäntöön

Turvallinen taloyhtiö

Yleinen kiinteistöturvallisuus • Erityisiä huomion kohteita mm. • Portaikot (siisteys, valaistus, talvikunnossapito) • Hissit (opasteet, ovet) • Leikkialueet (laitteiden kunto) • Parkkialueet (mahdolliset katvealueet) • Puut ja muu kasvusto (lahot, roikkuvat oksat) • Pihat ja jalkakäytävät (esteettömyys/estäminen, liukkauden torjunta) • Katot (lumikuormat)

Yleinen kiinteistöturvallisuus: OI-OI-OI • Tavanomaisesti taloyhtiö siirtää osan tai kaikki turvalliseen kiinteistöön tähtäävät toimet ulkopuoliselle • sallittua ja suositeltavaa • talkoot edelleen mahdollisia, mutta omiin resursseihin ja kykyihin tulee suhtautua realistisesti • ennakointi

• Osa johdon (hallitus ja isännöitsijä) huolellista toimintaa on paitsi tarvittaessa ulkoistaa, myös huolehtia töiden tekemisen riittävästä seurannasta • kontrollointi

• Puutteisiin puututtava välittömästi • virheisiin/puutteisiin puuttuminen on paitsi oikeus, myös velvollisuus • reklamointi

• ennakOI, kontrollOI, reklamOI 37

Turvallinen taloyhtiö

Kameravalvonta • Valvonta sallittua, mutta kotirauha ja yksityisyydensuoja huomioitava • Olennaista on, mitä aluetta tai alueita kameralla valvotaan • PÄÄSÄÄNTÖ: Ei kameravalvontaa kotirauhan suojaamalle alueelle

• Kotirauhan piiriin kuuluvat mm. (RL 24:11) • asunnot • porraskäytävät • osakeryhmän hallintaan kuuluvat tai muuten selkeästi huoneiston käyttöön tarkoitetut pihat • rakennukset, jotka välittömästi liittyvät asukkaiden yksityisaluetta oleviin pihoihin

• Kotirauhan piiriin eivät lähtökohtaisesti kuulu • taloyhtiön piha/rappukäytävien edustat • roskakatokset • varastot • pysäköintitila

• PÄÄSÄÄNTÖ: mikäli tila on kotirauhan piirissa, tarvitaan kameravalvontaan kotirauhan suojaaman osakkaan suostumus Turvallinen taloyhtiö

Kameravalvonta • Haasteena • Reaktiivisuus: nauha näyttää, mutta ehkäiseekö kamera? • Mitä kameralla halutaan saavuttaa? Voidaanko sama asia saavuttaa jollain muulla keinolla?

• Suostumukset • kaikki osakkeenomistajat suostuvat porraskäytävän valvontaan -> kamera asennetaan • osakeryhmä vaihtaa omistajaa ja uusi kieltää valvonnan -> tuleeko kamera poistaa?

• Tulkintatilanteet • osakkeilla hallittujen varastotilojen valvonta (2h+k+ullakkokomero)? • vaatiiko em. ullakon valvonta suostumuksen, koska se mainitaan huoneistoselitelmässä?

• Asentamisessa huomioitava paitsi oma yhtiö, myös naapureiden (yhtiöt ja omakotitalot) kotirauhan suojaamat alueet

Turvallinen taloyhtiö

Avainturvallisuus • Monitahoinen asia • Mitä on avainturvallisuus • arkisessa elämässä? • rakennusurakan aikana? • avainten katoamistilanteissa?

• Avainturvallisuus ja kameravalvonta: toisiaan täydentävät vai toisensa poissulkevat?

Turvallinen taloyhtiö

Avainturvallisuus • Arjessa • avainhallinnasta vastaa käytännössä isännöitsijä • lukitussuunnitelma ja laajojen avainsarjojen välttäminen • yleisavain on arvoesine; kaikki avaimet säilytettävä ja merkittävä siten, ettei niitä voi yhdistää tiettyyn kohteeseen • tallentavasta lukitusjärjestelmästä tiedotettava asukkaita

• Urakassa • ei yleisavainta urakoitsijalle, mutta kulkumahdollisuudet turvattava • urakkasopimuksen merkitys / aliurakkaketjut • Onko yhtiölle palautettava a) sama määrä avaimia kuin annettu? b) samat avaimet mitkä annettu?

• Avainten huolellinen säilyttäminen avainta käyttävän (osakas / asukas) vastuulla • Huoneiston huolellinen hoitaminen sisältää velvoitteen säilyttää avaimet huolellisesti

• Huolellista vai huolimatonta? • tapauskohtainen ja objektiivinen arviointi • tunnistetiedot avaimessa: huolimatonta • avain (tai takki/reppu, jossa avaimet olleet) varastettu: ei lähtökohtaisesti huolimatonta

• Avaimen kadotessa: teetetäänkö uusi avain vai sarjoitetaanko uusiksi? • sarjoituksen tulee olosuhteet huomioiden tarpeellista ja edellyttää konkreettista uhkaa siitä, että kadonnutta avainta tullaan käyttämään väärin • yleisin katoamispaikka: Päijänne tai Saaristomeri

Turvallinen taloyhtiö

Askelmerkkejä turvalliseen taloyhtiöön Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla.

Palovaroittimia on tarpeeksi, ja ne ovat toimintakunnossa.

Taloyhtiö on varautunut erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten esim. sähkökatkot.

Hallinnon ja talouden tarkastus on järjestetty. Talouden suunnitelmallisuus ja ennakointi on huomioitu. Vakuutukset ovat ajan tasalla. Kiinteistövakutuukset hoidetaan ammattimaisesti.

Taloyhtiön johto seuraa kiinteistön yleistä turvallisuutta.

Turvallinen taloyhtiö

Askelmerkkejä turvalliseen taloyhtiöön

Turvallinen taloyhtiö

Sanasto Aktivointi

Korjausmenon kirjaaminen taseeseen osaksi rakennuksen tai rakennuksen osan tasearvoa.

Asuintalovaraus

Tuloksentasauskeino asunto-osakeyhtiöille. Asuintalovarauksen avulla yhtiö voi kerätä ennakkoon osakkailta varoja tulevia korjauksia varten. On luonteeltaan ennenaikainen kulukirjaus.

Esinevakuutus

Kiinteistövakuutuksen osa, jolla korvataan esineisiin kohdistuneet vahingot, jotka on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, FINE. FINE neuvoo asiakkaita vakuutus-, pankki- ja arvopaperiasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa.

Hallinnon/johdon vastuuvakuutus

Kiinteistövakuutuksen osa, jolla korvataan kiinteistön hallinnossa tehdyn virheen tai laiminlyönnin aiheuttamat varallisuusvahingot, joista vakuutetut ovat voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan korvausvastuussa.

Ikävähennys

Vahinkojen korvauksissa sovellettava vakuutettavan omaisuuden iästä riippuva korvauksen leikkausmenettely. Mitä vanhempi korvattava kohde on, sitä suurempi on korvauksen ikävähennys.

Kiinteistövakuutus

Taloyhtiön tai muun kiinteistön rakennuksille tai toiminnalle haetaan tyypillisesti ns. laaja kiinteistön täysarvovakuutus. Vakuutuskirjassa määritellään, mitä turvaa kiinteistölle on hankittu vakuutusyhtiöltä.

KIPI-kortit

Suunnitelmallisen kiinteistönpidon mallikortit, jotka toimivat apuvälineinä taloyhtiön asioiden hoidossa.

Turvallinen taloyhtiö

Kotirauha

Jokaiselle on Suomessa taattu perustuslain suojaama oikeus olla toisten häirinnättä sellaisessa piirissä, joka voidaan katsoa hänen kodikseen (kuten asunto, loma-asunto ja asuintalojen porraskäytävät).

Kotivakuutus

Omistajan tai vuokralaisen käytössä olevan huoneiston/tilan irtaimiston vakuutus, joka tilan haltijan tulee ottaa.

Lukitussuunnitelma

Suunnitelmasta selviävät kaikki rakennuksen lukot, avainmäärät sekä millaiset lukot mihinkin oveen on asennettu.

Oikeusturvavakuutus

Kiinteistövakuutuksen osa, jolla korvataan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä korvattavien vahinkotapahtumien riita-, rikos- ja hakemusasioissa.

Turvallinen taloyhtiö

Sanasto Omatoiminen varautuminen

Vaaratilanteiden syntymisen ennaltaehkäisemistä sekä varautumista henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen kaikenlaisissa vaaratilanteissa.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy

Toimet, joilla pyritään pienentämään mahdollisimman paljon vaaran/onnettomuuden todennäköisyyttä sekä lisäksi pyritään minimoimaan vaarasta aiheutuvan vahingon suuruutta.

Palo-osasto

Rakennusmääräysten mukaan rakennus tulee jakaa paloosastoihin, mm. kerrostalossa jokainen asunto muodostaa oman palo-osastonsa, samoin porraskäytävä. Osastoinnin tarkoituksena on estää palon ja haitallisten savukaasujen leviäminen palo-osastosta toiseen sekä turvata henkilöiden turvallisuus, rakennuksesta poistuminen, rajoittaa omaisuusvahinkoja, suojata naapuria sekä helpottaa pelastus- ja sammutustoimia.

Pelastussuunnitelma

Asukkaille ja muiden kiinteistöjen käyttäjille laadittu lakisääteinen yhteenveto kiinteistön vaaranpaikoista, niiden ennaltaehkäisykeinoista sekä toimintaohjeista mahdollisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa.

Turvallinen taloyhtiö

Rahastointi

Osakassuoritus kirjataan pääomansijoituksena taseeseen. Vuokranantaja ei saa vähentää suoritusta verotuksessaan, vaan se lisätään osaksi huoneiston hankintahintaa. Ei veronalaista tuloa yhtiölle.

Rakennustyövakuutus

Korjaushankkeen yhteydessä hankittu vakuutus, jolla korvataan rakennustyön aikaisia vahinkoja, jotka eivät kuulu tavanomaisen kiinteistövakuutuksen piiriin.

Ryhmätapaturmavakuutus

Ryhmätapaturvavakuutuksen kohteena on tyypillisesti talkootöiden lisäksi ns. omatoimisen kiinteistönhuollon yhteydessä toteutuneet vahingot.

Talkoovakuutus

Taloyhtiön talkootöissä tapahtuvien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuote.

Talousarvio

Tilikauden budjetti, josta nähdään taloyhtiön toimintasuunnitelma euromääräisenä.

Taloyhtiön johto

Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä muodostavat yhdessä taloyhtiön johdon.

Toimintakertomus

Asunto-osakeyhtiölle pakollinen tilinpäätöksen osa. Kirjallinen selvitys taloyhtiön tilanteesta ja tilikaudesta.

Turvallinen taloyhtiö

Sanasto Tuloutus

Osakkaan osakassuoritus kirjataan tuloksi tuloslaskelmaan. Vuokranantajaosakas saa vähentää tuloutetut suorituksensa vuokratulojen verotuksessaan. Yhtiölle veronalaista tuloa, mutta yhtiö maksaa veroa vain, jos tilikausi on voitollinen.

Turvallisuusjärjestelyt

Turvallisuutta parantavia järjestelyitä ovat mm. vaarojen arviointi ja turvallisuusohjeet (=pelastussuunnitelma), turvallisuushenkilöiden nimeäminen ja heidän kouluttautuminen, kiinteistön turvallisuutta parantavat tekniset ratkaisut, laitteet ja välineet (väestönsuoja, käsisammutin, palo-osastointi jne.).

Turvallisuuskoulutus

Asuinkiinteistön turvallisuuden aihealueeseen on tarjolla erilaisia turvallisuusaiheisia koulutuksia. Hyvään alkuun pääsee mm. Asuinkiinteistön turvallisuus -koulutuksella (Spek ry). Koulutukset eivät ole pakollisia, mutta usein helpottavat työtä kiinteistön turvallisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Turvallisuusosaaminen

Jokaiselle kiinteistössä toimivalla ja asukkaalla tulisi olla osaamista ja tietoa siitä, mitä vaaroja kiinteistössä on ja miten niitä vältetään/ennaltaehkäistään ja miten onnettomuus- ja hätätilanteessa toimitaan. Tunnistamatonta vaaraa ei voida hallita.

Turvallinen taloyhtiö

Turvallisuustiimi

Turvallisuustiimiksi kutsutaan ryhmää, johon on kerätty kiinteistön turvallisuusasioita hoitavia henkilöitä, mm. turvallisuuspäällikkö, rappu/ talovastaava, ensiaputaitoinen, alkusammutustaitoinen, väestönsuojan hoitaja.

Vakuutusmeklari

Vakuutuksenottajan toimeksiannosta vakuutusturvan hankintaan, vakuutusten ylläpitoon ja korvausten hakuun liittyvien toimintojen tarjoava asiantuntija.

Vastuuvakuutus

Kiinteistövakuutuksen osa, jolla korvataan toiselle osapuolelle koituvia esine- ja henkilövahinkoja.

Vaarojen tunnistaminen / riskien arviointi

Pelastussuunnitelman laatiminen aloitetaan tunnistamalla kiinteistön ja alueen vaarat. Vain tunnistettuja vaaroja voidaan ennaltaehkäistä.

Turvallinen taloyhtiö

Seuraavilta sivuilta löydät Suomen pelastusalan keskusjärjestön koostamaa tietoa pelastussuunnitelmasta ja turvallisesta asumisesta. Teksti kokonaisuudessaan löytyy SPEKin laatimasta Talon turvaoppaasta, joka on luettavissa osoitteessa www.spek.fi.

Turvallinen taloyhtiö

Turvallinen taloyhtiรถ

Tietoa pelastussuunnitelmasta... PELASTUSSUUNNITELMA Asuinkiinteistön turvallisuudesta vastaavat asukkaat yhdessä. Monet syntyvistä vaaratilanteista johtuvat tietämättömyydestä. Pelastussuunnitelma on erinomainen työkalu asumisen turvallisuuden parantamiseksi. Se on yhteenveto asuinkiinteistön vaaranpaikoista, niiden ennaltaehkäisykeinoista sekä toimintaohjeista mahdollisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Ensisijaisesti turvallisuuden kehittämisellä pyritään estämään vaaratilanteiden syntyminen. Suunnitelmaa ei laadita tai ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan asuinkiinteistön ja sen asukkaiden tarpeisiin. Vähintään kolmen asuinhuoneiston asuinkiinteistöissä on pelastuslain 15 §:n velvoittamana laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus vähintään seuraavista asioista:

1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä 2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä 3. asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi 4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että asuinkiinteistöllä on ajantasainen pelastussuunnitelma ja hyväksyy sen. Pelastussuunnitelman laatimiseen on kuitenkin syytä nimetä yksi vastuuhenkilö, esim. turvallisuuspäällikkö ja hänelle avuksi muutamia henkilöitä, turvallisuushenkilöstö. Ryhmä laatii yhdessä pelastussuunnitelman ja pyytää tarvittavia lisätietoja isännöitsijältä ja taloyhtiön hallitukselta. Taloyhtiön hallitus päättää käytettävissä olevat resurssit, priorisoi toimenpiteet ja vastaa toimenpiteiden seurannasta.

Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta

Turvallinen taloyhtiรถ

Tietoa pelastussuunnitelmasta... VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Kuka vastaa asuinkiinteistön omatoimisesta varautumisesta? Yleisesti näistä velvoitteista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyiden osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta. Taloyhtiö vastaa mm. siitä, etteivät lumi ja jää aiheuta vaaraa kiinteistön alueella. Tämän hoitamiseksi tehtäviä voi ja kannattaakin ulkoistaa. Tällöin kiinteistön huoltoyhtiön kanssa tehtävässä sopimuksessa tulee huolella määrittää mm. lumi- ja jäätilanteen valvonta pihalla ja katolla, kuka varoittaa huoltotilanteissa vaarasta (sisällä ja ulkona) sekä miten toimitaan vaaran (esim. jääpuikot räystäällä) poistamiseksi. Usein lumien tai jääpuikkojen poistamiseksi katolta huoltoyhtiö pyytää erillisen tilausvahvistuksen taloyhtiöltä. Taloyhtiölle jää edelleenkin tarkkailuvastuu siitä, että huoltoyhtiö hoitaa velvoitteensa sopimuksen mukaan noudattaen myös turvallisuuteen liittyviä määräyksiä. Mikäli asioiden hoidossa ilmenee ongelmia, tulee laiminlyönneistä ilmoittaa välittömästi kirjallisesti. Mikäli ilmoituksen tai keskusteluiden jälkeen huoltoyhtiön toiminta ei korjaannu sopimuksen mukaiseksi, tulee ryhtyä toimenpiteisiin asian korjaantumiseksi tai vaihtaa huoltoyhtiötä. Jokaisen ihmisen vastuulla on estää onnettomuuden tai vahinkojen syntyminen varoittamalla vaarasta ja estämällä tai rajoittamalla kulkemista, laitteen käyttöä tms. Huoltoyhtiö toimittaa usein etukäteen asiakkaan pyynnöstä taloyhtiöön, jossa tiedetään katolta putoavien lumien aiheuttavan vaaraa, varoitusnauhaa, lippusiimaa, puomeja ja kylttejä. Asukkaat voivat tällöin itse välittömästi vaaran todettuaan laittaa varoituskyltit ja estää kulun vaara-alueelle Tämän lisäksi pitää siis vielä tehdä toimenpiteitä vaaran poistamiseksi. Pelkkä varoitus ei poista kokonaan vastuuta, jos jotain kuitenkin sattuu. Tavoitteena on vahinkojen syntymisen estäminen poistamalla tai korjaamalla vaaranpaikka. Ellei sitä ole mahdollista tehdä itse saman tien, tulee asiasta ilmoittaa vastuuhenkilölle tai asian korjaavalle taholle. Vaaranpaikan vakavuus vaikuttaa asian kiireellisyyteen.

Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta Pelastussuunnitelman ja siihen liittyvän omatoimisen varautumisen tarkoituksena on kehittää asukkaiden turvallisuutta asuinyhteisön omin voimin. Turvallisuudesta ja siihen kuuluvista toimenpiteistä vastaa ja niitä johtaa kiinteistön omistaja ja haltija. He ovat tähän velvollisia asemansa perusteella. Käytännössä vastuu on asunto-osakeyhtiön hallituksella ja viime kädessä yhtiökokouksella, joka hyväksyy talousarvion. Turvallisuusasioiden johtamiseen kuuluu mm. tehtävät päätökset taloudellisista ja toiminnallisista resursseista, toimenpiteiden priorisointi ja niiden valvonta turvallisuutta koskevissa asioissa. Turvallisuushenkilöstöllä on sama vastuu kuin jokaisella asukkaalla eli viedä tietoa eteenpäin ja varoittaa vaarassa olevia. Turvallisuushenkilöstölle ei tule tehtävän myötä lisää juridista vastuuta. Isännöitsijän tehtävänä on yleensä valvoa, että viranomaisten antamia turvallisuusmääräyksiä talossa noudatetaan. Asukkailla on oikeus vaatia, että hallitus hoitaa turvallisuuteen ja omatoimiseen varautumiseen liittyvät järjestelyt vähintään säädösten mukaisesti. Toisaalta asukkaalla on velvollisuus ilmoittaa taloyhtiön hallitukselle tai turvallisuushenkilöstölle havaitsemistaan vaaroista asuinkiinteistön alueella. Pelastusviranomaiset ohjaavat ja valvovat pelastussuunnittelua ja muita varautumisjärjestelyjä. Pelastusalan liitot järjestävät Asuinkiinteistön turvallisuus -koulutuksia. Taloyhtiö ohjaa turvallisuushenkilöstöä kursseille ja vastaa mahdollisista kustannuksista. Myös isännöitsijän, hallituksen jäsenten ja kiinteistönhoitajan on syytä perehtyä omatoimiseen varautumiseen osallistumalla kursseille. Kurssilta saa avaintietoja omatoimisesta varautumisesta ja sen käytännön toteuttamisesta. Kursseilla saa käytännön vinkkejä ja tietoa, kuinka pelastussuunnitelma laaditaan ja miten siinä huomioidaan oman asuinkiinteistön vaarat. Kursseilta ja kirjoista saadun tiedon lisäksi kokemus ja asuinyhteisön arkielämässä havaitut ongelmat ovat käyttökelpoisia tietolähteitä asuinkiinteistön turvallisuutta kehitettäessä.

Turvallinen taloyhtiö

Tietoa pelastussuunnitelmasta... Mitä kukin tekee asuinkiinteistön turvallisuusjärjestelyihin liittyen Asukas • varautuu talouskohtaisesti häiriötilanteisiin muutamien päivien varalta • tunnistaa asuinkiinteistön vaaranpaikat sekä osaa ennaltaehkäistä tai poistaa niitä • osaa toimia oikein onnettomuus- ja häiriötilanteissa • noudattaa kiinteistökohtaisia ja yleisiä turvallisuusohjeita • ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista turvallisuushenkilöstölle, hallitukselle tai isännöitsijälle • kysyy tarvittaessa selvitystä turvallisuuteen liittyvissä asioissa turvallisuushenkilöstöltä tai isännöitsijältä • osallistuu tarvittaessa turvallisuustoimenpiteisiin ja auttaa hätätilanteissa apua tarvitsevia. Turvallisuushenkilöstö • asuinkiinteistön turvallisuuskoulutus auttaa alkuun tehtävien hoitamisessa • pyrkii kehittämään turvallisuusosaamistaan säännöllisesti • laatii ja pitää ajan tasalla pelastussuunnitelman, ohjeita www.spek.fi • tiedottaa turvallisuusjärjestelyistä asukkaille ja tarvittaessa opastaa asukkaita • raportoi asuinkiinteistön hallitukselle turvallisuusjärjestelyistä ja tekee esityksiä turvallisuuden parantamiseksi • huolehtii, että väestönsuojaa pidetään kunnossa • osallistuu palotarkastuksiin isännöitsijän kanssa • johtaa kiinteistön turvallisuustoimia tarvittaessa • tämän tehtävän myötä ei tule juridista lisävastuuta.

Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta Isännöitsijä • tietää kiinteistön turvallisuusjärjestelyihin liittyvät velvoitteet • toteuttaa toimenpiteitä turvallisuushenkilöstön kanssa • valvoo turvallisuusmääräysten noudattamista • opastaa tarvittaessa asukkaita, turvallisuushenkilöstöä ja taloyhtiön hallitusta kiinteistön turvallisuusasioissa • toimii hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Taloyhtiön hallitus tai talon omistaja • tietää omatoimisen varautumisen ja muut asuinkiinteistön turvallisuuteen liittyvät velvoitteet • vastaa asuinkiinteistön turvallisuudesta ja johtaa sen kehittämistä • varmistaa taloudelliset edellytykset talon turvallisuusjärjestelyjen toteuttamiselle • voi nimetä kiinteistölle turvallisuushenkilöstöä ml. turvallisuuspäällikön kehittämään kiinteistön turvallisuutta • vastaa asukkaille tiedottamisesta • ottaa vastaan asukkaiden ja turvallisuushenkilöstön esitykset talon turvallisuuden kehittämiseksi sekä tekee päätöksiä. Pelastusviranomainen • ohjaa, neuvoo ja valistaa kiinteistön pelastussuunnitelmiin ja muihin turvallisuusjärjestelyihin liittyviä toimia • valvoo asuinkiinteistön turvallisuustasoa ja sen riittävyyttä mm. tarkastuksin ja asiakirjavalvonnalla.

Turvallinen taloyhtiö

Tietoa pelastussuunnitelmasta... VAAROJEN TUNNISTAMINEN Pelastussuunnitelmassa huomioonotettavat vaaratilanteet kohdistuvat taloon sekä sen ulkopuolelta että sisältä. Suunnittelutyö aloitetaan pyrkimällä tunnistamaan asuinkiinteistöä koskevat riskit ja vaaranpaikat. Tunnistettaessa vaarat suunnitellaan, kuinka kutakin vaaraa saadaan pienennettyä tai mahdollisesti kokonaan poistettua. Suomen pelastusalan keskusjärjestön kotisivuilta www.spek.fi löytyy valmiiksi laadittu lista asuinkiinteistön tyypillisimmistä vaaroista sekä vihjeitä ennaltaehkäisykeinoista. Valmiita listoja voi käyttää apuna aloittaessa pelastussuunnitelman laatimista. Tärkeintä olisi löytää lisäksi kiinteistökohtaiset vaaranpaikat, joita vastaavia ei välttämättä löydy muista asuinkiinteistöstä. Näitä kiinteistökohtaisia vaaroja ei voi mitenkään löytyä valmiista malleista tai muiden tekemistä pelastussuunnitelmista. Naapuritalojen tai lähialueen kiinteistöjen turvallisuushenkilöstöltä saattaa kuitenkin saada ajatuksia riskeistä, joita itse ei ole tullut ajatelleeksi tai ideoita samankaltaisten ongelmien ratkaisuista. Yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa ei ole kiellettyä, vaan jopa suositeltavaa. Jokainen riski tai ongelmanratkaisu on kuitenkin arvioitava erikseen ja varmistettava, kuinka se on sovellettavissa kyseiseen kiinteistöön. Vaarojen tunnistamiseen kuuluvat muun muassa tapaturmien ehkäisy, paloturvallisuus, ensiapuvalmius, murtosuojaus ja lukitus, avun hälyttäminen, pelastusajoneuvojen pääsyn varmistaminen, suojautuminen säteily- ja kaasuvaaratilanteessa sekä poikkeusolojen vaaroissa, vaaralliset jätteet sekä toiminta vesivahingon sattuessa tai sähkön- ja lämmönjakelun katketessa. Kunkin vaara- ja häiriötilanteiden varalle laaditaan lopuksi toimintaohjeet, jotta jokainen osaa toimia oikein kyseisessä asuinkiinteistössä. Pääkohdat suunnitelmassa esitetyistä vaaranpaikoista, vaarojen ennaltaehkäisykeinoista sekä toimintamalleista vaara- ja häiriötilanteista on tiedotettava asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville. Esimerkiksi kemikaalivaaratilanteissa tulee jokaisen asukkaan tietää, kuinka ilmanvaihto pysäytetään. Tiedottamisesta vastaa viime kädessä taloyhtiön hallitus.

Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta Mikäli pelastussuunnitelman laatiminen ei ole mahdollista kiinteistön käyttäjien toimesta ja suunnitelman laatiminen on ulkoistettu, on silti pelastussuunnitelman sisällön vastaavuus oman kiinteistön haasteisiin ja mahdollisuuksiin varmistettava. Taloyhtiön hallitus vastaa näissäkin tilanteissa pelastussuunnitelman oikeellisuudesta ja soveltuvuudesta kyseiseen kiinteistöön sekä asukkaiden tiedottamisesta. On hyvä tiedostaa, että pelastussuunnitelman laatimisessa tärkein anti on itse prosessi eli riskien tunnistaminen ja vaaranpaikkojen poistaminen tai pienentäminen sekä kiinteistökohtaisten toimintamallien oivaltaminen. Varsinaisessa vaara- tai hätätilanteessa pelastussuunnitelmasta ei ole hyötyä ellei asioita ole oikeasti pohdittu etukäteen ja perehdytetty niihin asukkaiden kanssa. Ensisijaisesti turvallisuuden kehittämisellä pyritään kuitenkin ennaltaehkäisemään vaaratilanteiden syntyminen

Turvallinen taloyhtiö

Tietoa pelastussuunnitelmasta... TAPATURMAT Valtaosa tapaturmista sattuu kotona tai vapaa-ajan vietossa. Vuonna 2009 kotitapaturmissa loukkaantui fyysisesti 321 000 henkeä. Kotitapaturmissa kuolee vuosittain yli 2 500 ihmistä. Näissä luvuissa ei ole mukana liikenteen tai väkivallan aiheuttamat tapaturmat tai kuolemat. Vakavia ja kuolemaan johtavia tapaturmia sattuu kaikenikäisille, myös työikäisille sekä lapsille ja nuorille. Suomessa kuolee vuosittain myös muutamia kymmeniä lapsia tapaturmaisesti. Alle kouluikäisten tapaturmat sattuvat usein kotona tai pihalla ja kouluikäisten vapaaajan ympäristössä. Kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat eniten vammautumisia ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Myös kaatumisia ja liukastumisia sattuu jokaisissa ikäluokissa. Luulo siitä, ettei minulle mitään voi sattua, voi estää vaaranpaikkojen ja tapaturmariskien tunnistamisen. Jos ei tunnista riskiä, mahdollisuus tapaturman sattumiseen on luonnollisesti suurempi kuin tunnistettaessa vaara. Valtaosa tapaturmassa loukkaantuneista on jälkikäteen sitä mieltä, että tapaturma olisi ollut ennaltaehkäistävissä. Usein tapaturmissa on ainakin yhtenä osatekijänä huolimattomuus, välipitämättömyys tai kiire.

Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta PALOTURVALLISUUS Asuinkiinteistöissä syttyy noin kymmenen tulipaloa päivässä. Tulipalot eivät tapahdu sattumalta. Paloturvallisuudesta huolehtiminen on asuintalon jokapäiväisen turvallisuuden kannalta tärkeimpiä asioita. Viranomaisten tekemien palotarkastusten väli vaihtelee kohteen riskien mukaan yhdestä kymmeneen vuoteen. Vastuu paloturvallisuudesta on kiinteistön omistajalla ja käyttäjillä itsellään. Suurin osa asuntopaloista liittyy avotulen, tulisijojen ja sähkölaitteiden käyttövirheisiin, huolimattomaan tupakointiin, runsaaseen alkoholin käyttöön tai keittiöaskareisiin. Tulipalon syihin voidaan puuttua ja tulipalot ovat torjuttavissa ja vältettävissä. Tulipalon vaaratekijät ja vaaratilanteet voidaan usein poistaa oma-aloitteisesti tottumusten muutoksilla ja pienilläkin toimenpiteillä. Tärkeää on myös oivaltaa, että oma riskinotto vaikuttaa paloturvallisuuteen. Tulipaloissa aiheutuu lukematon määrä inhimillistä kärsimystä, aineellisia vahinkoja, vammautumisia, kuolemia ja myös ympäristöhaittoja. Jokainen tulipalo voisi jäädä syttymättä. Pienikin palo voi aiheuttaa merkittäviä omaisuusvahinkoja tai ainakin vaivaa, harmia ja suuria tunteita. Pienetkin savuvahingot voivat aiheuttaa mittavia purku- ja kunnostustöitä sekä pilata kalusteita, vaatteita, astioita ja kaiken muun savulle altistuneen. Asuntopalossa savu ja palokaasut täyttävät asunnon muutamassa minuutissa. Tulipalo voi edetä huomaamattomasti ja hyvin nopeasti. Esimerkiksi tyhjillään olevassa huoneessa tai saunatiloissa palo voi edetä rauhassa, ennen kuin kukaan huomaa mitään. Tämän jälkeen palon leviäminen on hyvin voimakasta. Tulipalot ovat erityisen vaarallisia silloin, kun asukkaat nukkuvat, eivätkä havaitse paloa ajoissa. Toimivat palovaroittimet pelastavatkin ihmishenkiä, kun ihminen ei itse ajoissa havaitse paloa.

Turvallinen taloyhtiö

Tietoa pelastussuunnitelmasta... Tiesitkö, että… • palavasta huoneesta on itse pystyttävä poistumaan nopeasti – viimeistään 2 – 3 minuutin kuluttua palon havaitsemisesta • sisätiloissa savu ei häviä taivaalle, vaan laskeutuu ylhäältä alas ja lopulta palavassa tilassa on täysin pimeää • tulipalossa savupatjan alla on aluksi jonkin verran näkyvyyttä, joten silloin pystyy vielä ryömimällä löytämään ulos palavasta tilasta • ihmiseltä katoaa suuntavaisto, kun näkyvyys on alle yhden metrin – ulospääsy vaikeutuu • keuhkorakkula tuhoutuu 150 °C lämmössä • tulipaloissa kuolleista valtaosa kuolee palossa syntyvien myrkyllisten savukaasujen hengittämiseen • palokunta ei ehdi pelastamaan palavasta tilasta – on pystyttävä itse poistumaan • ovien sulkeminen poistuttaessa palavasta tilasta estää tulipaloa leviämistä • palovaroitin tunnistaa savun herkästi ja varoittaa kovalla hälytysäänellä.

PALOVAROITIN Kahdessa tapauksessa kolmesta palokuoleman syynä on savukaasumyrkytys. Nukkuva ihminen ei tutkimusten mukaan havaitse palossa syntyvää myrkyllistä savua. Palossa ei alkuvaiheessa myöskään synny voimakasta ääntä, johon nukkuva ihminen saattaisi herätä. Tulipalo alkaa usein huomaamatta tai yöllä, jolloin nukkuva on ilman palovaroitinta suuressa vaarassa menehtyä savuun heräämättä. Palovaroitin on kodin turvalaite, joka reagoi nopeasti palossa aiheutuvaan savuun, herättää nukkuvan ihmisen ja antaa hänelle aikaa pelastautua tulipalosta. Palovaroittimen soidessa on aikaa pelastautua noin 2-3 minuuttia.

Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta Pelastuslaki edellyttää, että tilat, joissa nukutaan on varustettava palovaroittimella. Tämä koskee siis niin asuinhuoneistoja kuin kesäasuntoja ja asuntovaunujakin. Asunnon jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden tulee olla palovaroitin. Se sijoitetaan makuuhuoneiden ja muiden tilojen väliin ja ylemmissä kerroksissa portaikon yläpuolelle. Turvallisinta on varustaa palovaroittimet kaikkiin makuuhuoneisiin sekä reitille, jota pitkin pääse ulos. Tärkeintä on, että hälytysääni kiinnittää asukkaiden huomion ja herättää nukkuvat. On suositeltavaa asentaa palovaroittimet myös rakennuksen yleisiin tiloihin, kuten ullakolle, kellariin ja porrashuoneisiin. Taloyhtiö hankkii ja pitää toimintakunnossa yleisten tilojen palovaroittimet. Yhteisissä tiloissa on järkevää käyttää toisiinsa kytkettäviä palovaroittimia, jolloin hälytys yhdessä palovaroittimessa aiheuttaa yleishälytyksen myös muissa ryhmän palovaroittimissa. Esimerkiksi kellarikerroksen palovaroittimet voi kytkeä yhteen porraskäytävän varoittimiin, jolloin hälytysääni kuuluu paremmin myös huoneistoihin. Vuoden 2009 helmikuun jälkeen rakennusluvan hakeneissa asunnoissa tulee olla sähköverkkoon kytketty palovaroitin, jossa on paristo- tai akkuvarmennus sähkökatkojen varalta. Niiden paristojen vaihto kuuluu rakennuksen omistajalle. Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asennustyöt kuuluvat sähköalan ammattilaiselle. Muutoin palovaroittimen hankinta ja sen jatkuvasta toimintakunnosta huolehtiminen ovat asukkaan tehtäviä. Taloyhtiöissä on kuitenkin suositeltavaa hankkia ja kiinnittää palovaroittimet yhteisostona kaikkiin asuntoihin sekä porraskäytäviin ja muihin yhteisiin tiloihin. Palovaroittimen “elinikä” on noin kymmenen vuotta, jonka jälkeen hankitaan uusi laite. Vanha palovaroitin ei välttämättä tunnista savua, vaikka sen testiääni toimii. Erityisesti keittiössä ja pölyisissä tiloissa olevat varoittimet on hyvä vaihtaa viiden tai seitsemän vuoden välein. Toimiva palovaroitin pelastaa tulipalon sattuessa ihmishenkiä.

Turvallinen taloyhtiö

Tietoa pelastussuunnitelmasta... Toimi näin, jos palovaroitin hälyttää Oma asuntosi palaa Asunnossasi on savua • Pelasta kaikki asunnossa olevat. • Sammuta palon alku itse, jos voit. Älä vaaranna omaa turvallisuuttasi. Älä hengitä savua, sillä savu on tappavan myrkyllistä. • Poistu huoneistosta. Sulje kaikki ovet ja ikkunat perässäsi. Sulje ehdottomasti porraskäytävään johtava ovi. Näin rajoitat palon etenemistä. Mene alas rappuja pitkin. • Varoita muita asukkaita huutamalla tai ovikelloja soittamalla. Ilmoita tulipalosta hätänumeroon 112 vasta turvallisesta paikasta. • Opasta pelastuslaitos paikalle. • Mene taloyhtiössä etukäteen sovitulle kokoontumispaikalle. Asunnossasi ei näy savua • Avaa ikkunat ja tuuleta palovaroittimen ympäriltä esimerkiksi sanomalehdellä. Älä poista paristoa, sillä voit unohtaa asettaa sen takaisin. Jos varoitin ei hiljene, se saattaa olla vioittunut, jolloin se on vaihdettava uuteen.

Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta Jossakin muualla palaa Porraskäytävässä on savua • Älä mene savuiseen porraskäytävään! • Pysy omassa asunnossasi. Asunnot on rakennettu niin, ettei palo pääse helposti leviämään asunnosta toiseen. • Soita hätänumeroon 112 ja kerro, missä asunnossa olet. • Sulje kaikki ovet, myös väliovet. Tiivistä rakoja tarvittaessa esim. kosteilla pyyhkeillä. Jos savua tulee sisään toimenpiteistä huolimatta, tuuleta ikkunasta tai parvekkeen ovesta ja liiku matalalla. Mene parvekkeelle tai avoimen ikkunan ääreen. • Huuda apua, heiluta vaatetta tai vilkuta valoa, jotta pelastajat huomaavat sinut. Älä hyppää! Porraskäytävässä ei ole savua • Soita hätänumeroon 112. • Turvallisin paikka on oma huoneistosi, joka on oma palo-osastonsa. Porraskäytävä voi täyttyä savusta hetkessä, mikäli palavan huoneiston ovi avataan.

Turvallinen taloyhtiö

Tietoa pelastussuunnitelmasta... VARAUTUMINEN Sähkökatko tuo ongelmia tullessaan: • Sähköinen tiedonkulku ei toimi –– Tele- ja tietoliikenneverkot toimivat varavirralla n. 3 h • Lämmitys katkeaa, vain puulämmitys toimii. –– Jos lämpötila laskee, odotettavissa myös putkivaurioita. • Vesi loppuu tornista 2-48 h kuluessa –– wc:n voi vetää sen jälkeen vain kerran • Jätevesi voi valua maastoon –– juomaveden puhtaus on vaarassa • Kaupat, pankit suljetaan, myös ruokakaupat. –– Kortilla maksaminen loppuu • Kaupunkien liikenne ruuhkautuu –– Sadevettä voi kertyä kaduille –– Julkinen liikenne saattaa lopettaa toimintansa • Junaliikenne häiriintyy tai jopa pysähtyy. • Kerrostaloissa voi jätevesiviemärit kuivua tai tukkeutua • Lämmin vesi loppuu, kun vesi jäähtyy. • Jääkaapit ja pakastimet alkavat lämmetä. • Osa ihmisistä jää töistä kotiin • Kouluja ja päiväkoteja suljetaan • Polttoaine loppuu

Lähde: Puolustusministeriö, Pitkä sähkökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

• Elintarvikkeet vähenevät Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta

Turvallinen taloyhtiรถ

Tietoa pelastussuunnitelmasta... Ennakoi ja toimi Soita hätäkeskukseen vain, jos tarvitset ambulanssin, poliisin, sosiaalipäivystyksen tai palokunnan kiireellistä apua. Kaikki eivät selviä uusista, yllättävistä tilanteista omin avuin. Esimerkiksi lapset, vanhukset tai sairaat voivat tarvita apua tai tukea. Käy esimerkiksi katsomassa, miten iäkäs naapuri pärjää tai tarjoa apua, jos näet eksyneen lapsen liikenteessä. Jos häiriötilanne pitkittyy, naapurusto, asukasyhdistykset tai kylätoimikunnat voivat koota voimansa. Yhdessä on hyvä sopia, mitä kukin tekee, kuka mahdollisesti tarvitsee apua ja kuka keskittyy hankkimaan tietoa.

Sähkökatko • Säilytä erityisesti sähkökatkoissa tarvittavia tavaroita aina samassa paikassa, jotta ne löytyvät myös pilkkopimeässä. • Pidä varastossa varasulakkeita: tarkista sulakkeet sähkökatkon sattuessa. • Huolehdi, että kodistasi löytyy aina otsa- tai muita taskulamppuja sekä varaparistoja. Hyödynnä myös irrotettavat pyöränlamput. • Varaa kynttilöitä ja tulitikkuja. Kynttilät tuottavat sekä valoa että lämpöä. Noudata kynttilöiden kanssa varovaisuutta, äläkä jätä niitä koskaan valvomatta. • Sammuta ilmanvaihto ja tuki raitisilmaventtiilit (seinän pyöreät ja ikkunan karmien venttiilit). • Tulisija toimii varalämmönlähteenä ja sitä voi hyödyntää ruoan valmistuksessa. • Jos pääset Internetiin, katso löytyykö katkosta jo tietoa sähköyhtiön sivuilta. • Paristokäyttöisestä radiosta saat tietoa sähkökatkojen aikana. Myös auton radio toimii sähkökatkojen aikana. Radio kuuluu lisäksi monissa matkapuhelimissa ja kannettavissa musiikkilaitteissa. • Myös TV lähettää ohjelmaa katkon aikana. Yleisradiolla on velvollisuus lähettää ohjelmaa kaikissa oloissa. TV:tä voi seurata tietokoneella ja matkapuhelimella. Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta • Matkapuhelinta voi ladata autossa. Huomaa, että matkapuhelinverkot voivat lakata toimimasta jo muutaman tunnin kuluttua sähkökatkosta. • Retkikeittimellä voi valmistaa ruokaa hätätilanteissa kaupunkiasunnoissakin. Käsittele keitintä suurta varovaisuutta noudattaen sekä huolehdi tuuletuksesta käytön aikana ja sen jälkeen. Pidä sammutuspeite lähellä. • Kytke virta pois kodinkoneista ja laitteista, jotka eivät normaalisti ole päällä jatkuvasti. Tarkista, että liesi on kytketty pois päältä. • Vältä pakastimen ja jääkaapin avaamista. Sähkökatkon pitkityttyä harkitse ruokien vaihtoehtoista säilytyspaikkaa tai kypsentämistä. • Kun sähköt palaavat, ota sähkölaitteita käyttöön vähitellen. Veden tulo ei välttämättä ala heti, kun sähköt palaavat. Kun vettä alkaa tulla, siinä voi olla sakkaa. Juoksuta vettä, kunnes se kirkastuu. Ota kodin sähkölaitteita käyttöön maltillisesti, jotta äkillinen kuormituspiikki ei katkaise sähköjä uudelleen. Laita sähköpatterit päälle eri huoneissa puolen tunnin välein.

Lämmitä sauna vasta seuraavana päivänä. Valmista ruokaa mikroaaltouunilla. Tutki pakastimen sisältö. Jäiset ruoat voit jättää pakastumaan uudestaan. Arvioi sulaneiden tuotteiden tila. Sulaneet, mutta vielä kylmät ruoat (esimerkiksi liha, kala, äyriäiset ja marjat) kannattaa laittaa ruoaksi. Älä syö sulaneita ruokia, joiden pakkaus on mennyt rikki.

Turvallinen taloyhtiö

Tietoa pelastussuunnitelmasta... Lämpökatko • Yritä pitää yksi tila asunnosta lämpimänä. Sulje ulompien huoneiden ja kulmahuoneiden ovet ja tuki kylmän ilman pääsy niistä matoilla tai pyyhkeillä. • Peitä ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä. Tuo lattialle lisää mattoja. • Pue päälle lämpimät, hengittävät, mielellään villaiset vaatteet. Lisää jalkaan sukkia tai kengät, vedä tarvittaessa pipo päähän ja hanskat käteen. • Kanna sängyt asunnon lämpimimpään tilaan. Kaiva esiin kaikki täkit ja viltit. Hyvässä makuupussissa tarkenet hyvin. • Nuku vierekkäin perheenjäsenten kanssa yhteisten peittojen alla. Yksi ihminen tuottaa yhtä paljon lämpöä kuin 70-wattinen hehkulamppu. • Pysyt lämpimänä paremmin, jos teet vilteistä teltan pöydän ympärille ja nukut siellä. Vesihuollon häiriöt Vettä ei tule • Jos tiedät vesikatkosta etukäteen, varaa vettä ennakoiduksi katkon ajaksi kannellisiin astioihin. • Sulje vesihanat. Sulje myös pesukoneen vesihana ja keskeytä pesuohjelma. • Vessan voi vetää vain kerran, jos vettä ei tule. Wc-istuimen säiliö ei enää täyty vedellä. Vessanpöntön saa huuhdeltua kaatamalla sinne vähintään puoli ämpärillistä vettä. Siihen kelpaavat myös sulatettu lumi sekä kura- ja sadevesi. • Pidemmissä katkoissa voi käyttää väestönsuojassa olevia wc-astioita, joihin laitetaan sisäpussit. Käytetyt pussit suljetaan tiiviisti solmulla ja viedään kaatopaikka- tai polttojätteen keräysastiaan. Jäteastia ei saa olla auringossa ja se pitää tyhjentää viikon sisällä. Ulosteita ei saa laittaa biojätteisiin edes biojätepussissa. • Säännöstele veden käyttöä. Jos katko pitkittyy, viranomaiset aloittavat veden jakelun. • Varaa kynttilöitä ja tulitikkuja. Kynttilät tuottavat sekä valoa että lämpöä. Noudata kynttilöiden kanssa varovaisuutta, äläkä jätä niitä koskaan valvomatta.

Turvallinen taloyhtiö

... ja turvallisesta asumisesta Vesi on saastunutta • Tiedota välittömästi saastuneesta vedestä kaikkia asukkaita joko henkilökohtaisesti viemällä viesti jokaiseen huoneistoon tai tiedotteilla ulko-ovissa. Veden käyttämisen vahingossa voi estää laittamalla juomavesihanan päälle astian muistuttamaan käyttökiellosta. • Selvitä radiosta, TV:stä, teksti-TV:stä tai kunnan internetsivuilta, voiko vettä käyttää johonkin tarkoitukseen ja miten. • Selvitä, mihin on järjestetty puhtaan veden jakelu. Veden noutamisen voi organisoida koko taloon yhdellä kertaa. Kerää veden noutamiseen kannellisia astioita. • Tiedota asukkaita, kun vettä voi turvallisesti käyttää ja anna tarvittaessa lisää ohjeita veden käyttämiseksi. Jätehuollon häiriöt • Kehota asukkaita välittömästi kiinnittämään huomioita lajitteluun ja jätemäärän minimointiin, kun saat tiedot jätehuollon häiriöistä. Jos tieto jätehuollon katkoksesta tulee etukäteen, lajittelu ja jätteiden minimointi voidaan aloittaa etukäteen. • Käytä jätteiden keräilyastioita vain pilaantuville jätteille, jotta astioiden täyttyminen kestää mahdollisimman pitkään. • Jäteastioiden kansien tulee olla tiiviisti kiinni, jotta eläimet eivät pääse levittämään jätteitä. Tiivistä jätteitä tarvittaessa. Kun astia on täysi, tulee käyttää muita jätteen keräilyastioita. • Tarvittaessa pyri löytämään lisää kannellisia astioita jätteen säilytykseen, esimerkiksi väestönsuojan jäteastiat. • Muut kuin pilaantuvat jätteet voidaan kerätä esim. jätesäkkeihin ja säilyttää väliaikaisesti esimerkiksi pyörävarastossa, kunnes jätteen keräily jälleen toimii. • Jätevesihuollon katkoksissa tiedota asukkaita, ettei wc:tä voi käyttää ja ettei muihinkaan viemäriin saa laskea mitään. Viemäreiden käytön vahingossa voi estää laittamalla viemärin päälle astian tai muistilapun, joka muistuttaa katkoksesta. Kerro asukkaille myös mahdollisesta väliaikaisesta paikasta käyttää wc:tä tai suihkua, esimerkiksi naapuritalon saunatiloissa tai lähistöllä olevan koulun, seurakuntakeskuksen tai muiden julkisten tilojen wc:t. 71

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa -oppaan on laatinut Kiinteistöliitto.

Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Korjaushankkeen menojen kirjanpito- ja verokäsittely 2.1 Perusparannusmenot ja niiden vähentäminen poistoina 2.2 Vuosikorjausmenot ja niiden vähentäminen 2.3 Perusparannusta vai vuosikorjausta? 2.4 Keskeneräinen hanke tilinpäätöksessä 2.5 Kirjanpitokäsittelyn vaikutus omaan pääomaan 2.6 Verotuksen tappiontasausjärjestelmä 3. Hankkeen rahoituksen kirjanpitokäsittely 3.1 Ennakkosäästäminen 3.2 Osakkeenomistajien kertasuoritukset - hankeosuudet 3.3 Pääomavastikkeet ja lainaosuussuoritukset 4. Vaikutus osakkaan verotukseen 4.1 Omaan asuntoon liittyvät suoritukset 4.2 Sijoitusasuntoon liittyvät suoritukset 5. Yhteenveto

Turvallinen taloyhtiö

1. Johdanto Tässä ohjeessa käsitellään asunto-osakeyhtiöiden suurten korjaushankkeiden menojen käsittelyä kirjanpidossa ja verotuksessa. Suurilla korjaushankkeilla tarkoitetaan tässä yhteydessä erityisesti kiinteistön elinkaaren aikana harvoin tehtäviä, kustannuksiltaan merkittäviä korjaustoimia, esimerkiksi putkistoja julkisivuremontteja tai merkittäviä uudistustoimia, esimerkiksi hissin jälkiasentamista hissittömään porrashuoneeseen. Ohjeessa huomioidaan myös asuntoosakeyhtiön valitseman kirjanpitokäsittelyn mahdollinen merkitys yhtiön osakkeenomistajien verotuksessa. Mitä tässä ohjeessa todetaan asunto-osakeyhtiöistä, koskee myös niitä keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia. Ohjeen tarkoituksena on lisätä tietoa korjaushankkeen kirjanpidollisesta käsittelystä ja korjaushankkeisiin liittyvästä verotuksesta. Tarkoituksena on lisäksi auttaa erityisesti asunto-osakeyhtiöiden hallintoa ja kirjanpitoa hoitavia henkilöitä korjaushankkeisiin liittyvissä kirjanpidon hoidossa, taloudellisessa suunnittelussa sekä päätöksenteossa. Teknisen suunnittelun lisäksi korjaushankkeen yhteydessä tulee aina tehdä taloudellinen hankesuunnitelma mm. hankkeen rahoituksesta. Ohjeen lopussa on yhteenveto kunkin luvun keskeisimmistä asioista.

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa 2. Korjaushankkeen menojen kirjanpito- ja verokäsittely Asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeet voidaan kirjanpidollisesti jakaa kahteen pääryhmään, perusparannuksiin ja vuosikorjauksiin. Jaottelulla on merkitystä lähinnä korjaushankkeen menojen vähentämisajankohtaan, toisin sanoen silloin, kun korjauskuluja vähennetään asuntoosakeyhtiön kirjanpidossa ja verotuksessa korjauskuluina ja/tai poistoina. Korjaushankkeen menot on tarkoituksenmukaista käsitellä sekä kirjanpidossa että verotuksessa samalla tavalla. Tällöin vältytään siltä, että saman menon vähentämistä kirjanpidossa ja verotuksessa eriaikaisesti pitäisi seurata kummassakin erikseen tai että yhtäältä kirjanpidossa ja toisaalta verotuksessa vaadittavat poistot poikkeaisivat toisistaan. 2.1 Perusparannusmenot ja niiden vähentäminen poistoina Perusparannusmenot on aina aktivoitava kirjanpidossa. Aktivoinnilla tarkoitetaan sitä, että syntynyttä menoa ei vähennetä sen syntyvuonna tuloslaskelman kuluna vaan meno kirjataan taseeseen osaksi sen hyödykkeen hankintamenoa, johon perusparannustoimet ovat kohdistuneet. Näin esimerkiksi asunto-osakeyhtiön asuinrakennukseen kohdistunut perusparannusremontti kirjataan taseeseen rakennuksen kirjanpitoarvon lisäykseksi. Rakennuksen poistamatta olevasta arvosta voidaan normaalien poistosääntöjen ja -käytäntöjen puitteissa kirjata tilinpäätöksissä poistoja ja näin perusparannusmenokin tulee vähennettyä poistoina osana rakennuksen hankintamenosta tehtäviä poistoja. Kirjanpitolainsäädäntö sallii myös sen, että perusparannushankkeen menoista muodostetaan oma erillinen poistokohde, josta voidaan kirjata poistoja eri tavalla (eri poistoprosentilla ja/tai poistoajalla) kuin varsinaisesta hyödykkeestä, esimerkiksi siis asuinrakennuksesta. Verolainsäädäntö ei kuitenkaan salli tällaista erillisenä eränä poistamista, joten tarkoituksenmukaista on käsitellä perusparannushankkeiden menoja ja niistä tehtäviä poistoja myös kirjanpidossa verosäännösten mukaisesti. Tällöin perusparannusmenojen vähentäminen tapahtuu edellä kuvatulla tavalla osana varsinaisen hyödykkeen, esimerkiksi asuinrakennuksen poistoja. Turvallinen taloyhtiö

Verotuksessa hyväksyttävien poistojen enimmäismääriä ovat mm. (verovuosi 2015): • asuinrakennukset 4 % poistamatta olevasta määrästä • kevyet rakennelmat 20 % poistamatta olevasta määrästä • rakennuksen tekniset laitteet (hissit, lämpökeskuksen laitteet yms.) 25 % menojäännöksestä • koneet ja kalusto 25 % menojäännöksestä

2.2 Vuosikorjausmenot ja niiden vähentäminen Vuosikorjauksia ovat korjaushankkeet, joiden kustannukset voidaan vähentää tuloslaskelmassa korjauskuluina. Tällöin kulu vähennetään sinä vuonna, kun korjausurakka valmistuu tai työ on suoritettu. Korjauskulun vähentämisestä vuosikuluna tulee päättää kyseisen tilikauden tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Menettely, jossa aiemmalla tilikaudella jo taseeseen aktivoitua korjausmenoa vähennettäisiinkin myöhemmin vuosikuluna ”uuden harkinnan jälkeen”, ei ole mahdollinen. Myös vuosikorjausmenot on mahdollista aktivoida taseeseen, jos kyseessä on laajempi korjaushanke. Kirjanpitolainsäädäntö sallii menon aktivoinnin silloin, kun se pidentää hyödykkeen taloudellista käyttöikää. Korjaushankkeiden osalta näin yleensä onkin ja toteutettu korjaushanke pidentää rakennuksen käyttöaikaa. Vuosikuluna pakollisesti vähennettäväksi jäävätkin lähinnä korjausmenot, jotka liittyvät vaurioituneen omaisuuden ennalleen saattamiseen, esimerkiksi vauriokorjaukset vesivahingoissa tai muut niitä vastaavat korjausmenot. Myös verolainsäädäntö sallii suurehkojen korjausmenojen lukemisen omaisuuden hankintamenoon (eli aktivoimisen) verovelvollisen niin vaatiessa. Tulee kuitenkin huomata, tämä on vapaaehtoista. Lähtökohtana on, että tällainen korjausmeno vähennetään vuosikuluna.

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa Suurten vuosikorjauksena pidettävien korjausmenojen osalta sekä kirjanpito- että verolainsäädäntö on siis joustava: asunto-osakeyhtiö voi itse päättää aktivoidaanko korjausmenot taseeseen, vähennetäänkö ne vuosikuluna vai jaetaanko ne näiden kahden erän välillä. Tämä valintamahdollisuus onkin yksi keskeisistä asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätösten joustokohdista. 2.3 Perusparannusta vai vuosikorjausta? Perusparannuksen ja vuosikorjauksen rajaa ei ole kirjanpito- tai verolainsäädännössä tarkemmin määritelty. Vakiintuneesti perusparannuksena pidetään korjausmenoja, joilla rakennuksen laatutasoa nostetaan aiempaa korkeammaksi. Selvää on, että uudisrakentaminen tai muu siihen rinnastettava rakentaminen, esimerkiksi rakennuksen laajentaminen tai tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen, on aktivoitava kirjanpidossa. Usein laajemmissa korjaushankkeissa on kyse sekä perusparannuksesta että vuosikorjaamisesta. Tällöin on arvioitava em. osuudet koko hankkeesta, jotta voidaan varmistua oikeasta kirjanpitokäsittelystä eli siitä, että vähintäänkin aktivointipakon alaiset perusparannusmenot tulevat kirjanpidossa aktivoiduksi taseeseen. Arviointi voi perustua mm. teknisten asiantuntijoiden arvioon ja/tai saatuihin urakkatarjouksiin. Esimerkiksi, jos urakkatarjoukset on pyydetty vaihtoehtoisina siten, että toinen tarjous koskee urakan toteutusta aiemmalla laatutasolla tai toinen sisältää myös tiettyjä tasonnostotoimia, voidaan perusparannuksen osuus kustannuksista arvioida näiden kahden tarjouksen erotuksesta. Esimerkkinä edellä mainitusta erilaisesta toteutuksesta on julkisivu- ja parvekeurakan toteutus joko entisen tasoisena tai toteutus siten, että urakan yhteydessä suoritetaan energiatehokkuuden parantamiseksi ulkoseinien lisäeristystä ja parvekkeet lasitetaan. Korjaushankkeen menojen jakoperusteet eri osiin tulee dokumentoida esimerkiksi hallinnon hanketta tai tilinpäätöksen laadintaa käsitteleviin pöytäkirjoihin.

Turvallinen taloyhtiö

2.4 Keskeneräinen hanke tilinpäätöksessä Korjausmenot kirjataan menoksi/kuluksi lähtökohtaisesti kirjanpidollisen suoriteperiaatteen mukaisesti. Suorite katsotaan vastaanotetuksi vasta silloin, kun työ on vastaanotettu. Jos korjaushankkeessa on kyse kokonaisurakasta, menon kirjaushetkenä voidaan tällöin pitää korjausurakan hyväksymistä vastaanottotarkastuksessa. Jos korjaushanke on keskeneräinen tilinpäätöshetkellä, ei sitä voida vielä tällöin kirjata (vuosi)kuluksi tuloslaskelmaan tai aktivoida poistokelpoisena menona rakennuksen arvoon. Keskeneräisestä hankkeesta urakoitsijalle urakkasopimuksen mukaisesti maksetut rahasuoritukset ovat tällöin hankemenoja/ ennakkomaksuja, jotka esitetään taseessa tähän tarkoitetussa omassa tase-erässä. Hyvää kirjanpitotapaa ohjaava kirjanpitolautakunta on kuitenkin antanut mahdollisuuden myös vaihtoehtoiseen kirjaustapaan. Lautakunnan mukaan hyväksyttävää on myös menojen jaksottaminen kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana vastaava työsuorite on tapahtunut. Korjausurakoita koskevien urakan maksuerien osalta tätä vaihtoehtoista tapaa voidaan käyttää, mikäli jaksotettavien menojen määrä on tilinpäätöshetkellä olennainen ja urakasta tehty osuus on tilinpäätöshetkellä luotettavasti arvioitavissa. Selvityksenä suoritetusta urakkaosuudesta voidaan ilman erillistä vastaanottotarkastustakin pitää esimerkiksi korjausurakan valvojan arvioita urakan hyväksyttävästä valmistumisasteesta tilinpäätöshetkellä.

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa 2.5 Kirjanpitokäsittelyn vaikutus omaan pääomaan Korjaushankkeen menojen vähentäminen tuloslaskelmassa vuosikuluna tai vaihtoehtoisesti menojen aktivoiminen taseeseen vaikuttaa myös yhtiön oman pääoman määrään. Jos suuren korjaushankkeen menoja vähennetään vuosikuluina tilanteessa, jossa menot on rahoitettu vieraalla pääomalla (pankkilainalla), muodostuu ko. tilikaudesta yleensä tappiollinen. Jos oman pääoman määrä on pieni suhteessa syntyvään tappioon, tällöin tulee huomata asuntoosakeyhtiölain säännökset oman pääoman määrän vähenemisestä. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että oman pääoman muodostuessa negatiiviseksi hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Perustellulla selvityksellä voidaan kuitenkin osoittaa, että osakepääomaa ei ole menetetty. Selvitys on esitettävä toimintakertomuksessa. Tämä vakavaraisuusselvitys annetaan yleensä erillisellä laskelmalla, jossa yhtiön omaa pääomaa lisäävänä eränä voidaan huomioida mm. yhtiön omistaman kiinteistön käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus. Jos oma pääoma on oikaisueristä huolimatta negatiivinen, tulee hallituksen tehdä oman pääoman menettämisestä rekisteröintiilmoitus kaupparekisteriin. Aktivoiduilla korjausmenoilla ei ole välitöntä vaikutusta tilikauden tulokseen. Jos aktivoiduista menoista tehdään poistoja, nämä luonnollisesti pienentävät tilikauden tuloslaskelman osoittamaa tulosta. 2.6 Verotuksen tappiontasausjärjestelmä Yksi keskeinen verotuksessa vaikuttava tekijä on verotuksen tappiotasausjärjestelmä ja sen määräysten huomioonottaminen esimerkiksi päätettäessä siitä, mikä osa laajasta korjaushankkeesta vähennetään vuosikuluna ja mikä osa aktivoidaan rakennuksen hankintamenoon taseessa. Ei ole järkevää synnyttää korjausmenoista sellaista tappiota, jota ei pystytä tappiontasausjärjestelmän käyttöaikana kokonaan hyödyntämään. Jos korjaushanke on rahoitettu lainarahalla ja sen menot vähennetään vuosikorjauskuluna, syntyy korjaustilikaudelle tällöin yleensä siis tappiota, koska kuluja on tuottoja enemmän. Syntynyttä tappiota voidaan verotuksen tappiontasausjärjestelmässä vähentää enintään kymmenen seuraavan verovuoden tulosta sitä mukaa kun tuloa syntyy. Jos korjaushanketta varten otetun pankkilainan takaisinmaksuaika on esimerkiksi 15 vuotta, ei remonttivuoden Turvallinen taloyhtiö

vuosikorjauskuluksi kirjatuista menoista syntynyt tappio ole käytettävissä enää vuosina 11-15, vaikka taloyhtiö perii näinäkin vuosina edelleen velallisilta huoneistoilta rahoitusvastiketta lainanlyhennyksiä ja korkokuluja varten. Tarkoituksenmukaista onkin kirjata korjaushankkeesta vuosikuluksi korkeintaan se määrä, jota vastaavan tulon (lainanlyhennyksiin käytettävät rahoitusvastikkeet ja lainaosuussuoritukset) arvioidaan kertyvän tappion hyödyntämisajan eli enintään seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Vaikka tappion käyttöaikaa olisi vielä jäljellä, tappion vähennysoikeus menetetään, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet yhtiön osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa. Omistuksenvaihdoksen laskenta alkaa tappiovuoden alusta lukien. Tappio on siten vähennyskelpoinen, jos vähintään puolet osakeomistuksesta on säilynyt ennallaan tappiovuoden alun tilanteesta laskettuna kulloiseenkin tappion käyttöhetkeen saakka. Jos tappion vähennysoikeus menetetään omistuksenvaihdoksesta johtuen, Verohallinnolta voi kuitenkin hakea maksullista poikkeuslupaa tappion vähentämiselle. Asunto-osakeyhtiöille poikkeuslupa on yleensä myös myönnetty jo yhtiön luonteesta johtuen. Tappion vähennysoikeuden rajoituksilla on lähinnä pyritty estämään tappiollisten liikeyritysten muodostuminen kauppatavaraksi.

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa 3. Hankkeen rahoituksen kirjanpitokäsittely 3.1 Ennakkosäästäminen Asunto-osakeyhtiö voi yleensä kerätä varoja tulevaa korjaushanketta varten etukäteen verovapaasti. Keskeiset verotukselliset keinot verovapaalle varojen kartuttamiselle ovat asuintalovaraus ja rahastointimenettely, joita on käsitelty lyhyesti seuraavissa kappaleissa. Asuintalovaraus Asuintalovaraus on yksi tuloverolain mukaan verotettavien asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätöksen järjestelykeinoista. Varaus on luonteeltaan ennenaikainen kulukirjaus tulevia menoja varten. Asuintalovarauksen saa muodostaa asuinrakennuksen rakentamisesta, käytöstä, huollosta ja korjausrakentamisesta sekä asuinrakennukseen liittyvän tontin huollosta ja käytöstä johtuvia verotuksessa vähennyskelpoisia menoja varten. Varauksen käyttökohteet ovat laajat, korjaushankkeiden osalta varausta voidaan käyttää sekä vuosikuluna vähennettäviin että taseeseen aktivoitaviin hankkeisiin. Asuintalovarauksen voi muodostaa asunto-osakeyhtiön omistamista, asuinrakennuksina pidettävistä rakennuksista. Varauksen määrä saa verovuonna olla enintään 68 euroa asuinrakennuksen tai -rakennusten pinta-alaneliömetriä kohden. Verotuksen pinta-alatiedot selviävät yhtiön kiinteistöveropäätöksistä. Varauksen määrän on oltava vuosittain vähintään 3 500 euroa. Tätä pienempää varausta ei hyväksytä verotuksessa. Aivan pienet taloyhtiöt eivät voi varausta käyttää, sillä myöskään alle 200 neliömetrin pinta-alaa vastaavalta osalta ei varausta voida muodostaa. Varauksella ei tule kerryttää tappioita, koska varauksen käyttämisen osalta syntynyttä tappiota ei hyväksytä verotuksessa. Asuintalovaraus on aina tehtävä yhtiön kirjanpidossa. Asuintalovarauksen muodostaminen ei edellytä erillistä yhtiökokouksen päätöstä tilikauden aikana, vaan varaus voidaan ottaa käyttöön tuloksen järjestelykeinona vasta tilinpäätöstä laadittaessa. Rahastointimenettely Rahastointimenettely on yleisesti käytetty tuloksenjärjestelykeino asunto-osakeyhtiöissä. Rahastoinnilla tarkoitetaan sitä, että osakkailta perittyjä varoja ei käsitellä vastiketuloina tuloslaskelmassa vaan osakkaiden suorittamina pääomasijoituksina. Tällöin ne merkitään Turvallinen taloyhtiö

kirjanpidossa yhtiön oman pääoman lisäykseksi taseeseen. Osakkailta perittyjä varoja rahastoitaessa tulee noudattaa tiettyjä oikeus- ja verotuskäytännössä syntyneitä muotomääräyksiä, jotta niiden rahastointi on yhtiölle verovapaata tuloa. Rahastointipäätöksen eli päätöksen lisäpääoman perimisestä tekee aina yhtiökokous. Hallitus voi tehdä rahastointipäätöksen vain, mikäli yhtiökokous on sen siihen valtuuttanut, ellei asiasta ole poikkeuksellisesti säädetty yhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokouskin voi tehdä rahastointipäätöksen vain, jos asiasta päättäminen on mainittu kokouskutsussa. Rahastointipäätös on verotuskäytännön perusteella tehtävä sen tilikauden aikana, jona rahastointi suoritetaan. Rahastoinnista ei siis voida päättää jälkikäteen tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Rahastoituja varoja tulee verotuskäytännön mukaan käyttää aktivoitavien uudishankintojen, aktivoitavien perusparannusten ja aktivoitavien suurehkojen korjausten menoihin sekä tällaiseen tarkoitukseen otettujen lainojen pääoman takaisinmaksuun. Jotta rahastoidut varat ovat yhtiölle tuloverovapaita, aktivoitujen menojen kattamiseksi perityt rahasto-osuudet tai yhtiövastikkeista rahastoidut määrät eivät saa ylittää aktivoitavien menojen määrää. Ennakkorahastoinnilla kerätään varoja yhtiön tulevia perusparannuksia tai suurehkoja korjaushankkeita varten. Varoja voidaan vakiintuneen verotuskäytännön mukaan rahastoida etukäteen 3-5 vuotta, jonka jälkeen varat on käytettävä taseen aktivoitavaan hankkeeseen. Mikäli varoja ei käytetä tässä ajassa mainittuihin menoihin, rahastoidut suoritukset voidaan verotuksessa katsoa jälkikäteen veronalaiseksi tuloksi, jolloin verotusta oikaistaan yhtiön vahingoksi. Varauksen ja rahastoinnin vertailua Kun osakkailta peritään varoja tulevia korjaushankkeita varten, asuintalovaraus on rahastointimenettelyä joustavampi tuloksenjärjestelykeino. Asuintalovarauksen käyttöaika on pidempi, käyttökohteet ovat laajemmat eikä erillisiä hallinnollisia päätöksiä, esimerkiksi yhtiökokouspäätöstä tilikauden aikana tarvita. Asuintalovarauksen käyttäminen tuloksenjärjestelykeinona yhtiön kerätessä varoja ennakkoon on myös sijoittajaosakkaiden kannalta houkuttelevampi vaihtoehto, koska varojen kerääminen osakkailta tapahtuu vastikkeina, jotka sijoittajaosakas saa vähentää omassa verotuksessaan vuokraustoiminnan menoina. 81

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa 3.2 Osakkeenomistajien kertasuoritukset – hankeosuudet Osakkaille voidaan antaa mahdollisuus maksaa osuutensa tietystä suuresta perusparannus- tai korjaushankkeesta etukäteen ennen hankkeen aloittamista tai sen aikana siten, ettei asuntoosakeyhtiö rahoita vieraalla pääomalla kyseisen osakkaan laskennallista osuutta hankkeesta. Tällöin on kyse hankeosuudesta ja sen poismaksamisesta. Hankeosuudet ilmoitetaan yhtiön tulona, jos niiden osalta ei ole yhtiössä tehty rahastointipäätöstä. Hankeosuussuoritusten mahdolliseen rahastoimiseen sovelletaan edellä kuvattuja normaaleja rahastointeja koskevia menettelyjä. Jos hankeosuussuoritukset aiotaan tulouttaa, tulee varmistua siitä, että kyseisellä tilikaudella on riittävästi vuosikuluna vähennettäviä menoja (esimerkiksi korjaushankkeen kustannuksia), muita tuloksenjärjestelykeinoja tai verotuksessa vähennyskelpoisia edellisten tilikausien tappiota. Korjaushankkeiden rahoituksen osalta on asunto-osakeyhtiössä yleistynyt käytäntö, jossa korjaushankkeen toteutusaikana rahoitus tapahtuu pankin myöntämällä luottolimiitillä. Korjaushankkeen valmistuttua limiittiluotto muuttuu tavanomaiseksi pankkilainaksi. Tällöin osakkaille tarjotaan ensimmäinen mahdollisuus maksaa osuutensa limiittiluotosta pois. Kirjanpidollisesti näissä suorituksissa on kyse lainaosuussuorituksista. Ne tuloutetaan tai rahastoidaan yhtiön kirjanpidossa yhtiössä päätetyllä tavalla. Rahastointi on mahdollista samoilla periaatteilla kuin aiemmin on kuvattu ennakkorahastoinnin tai edellä hankeosuuksien rahastoinnin osalta. Ehdoton edellytys rahastoinnille on näissäkin tilanteissa se, että korjausmenoja on aktivoitu vähintään se määrä, joka osakkaitten suorituksista aiotaan rahastoida omaan pääomaan. Jos suoritukset tuloutetaan, on varmistuttava ko. tilikauden riittävästä kuluvarastosta verotettavan tulon syntymisen välttämiseksi.

Turvallinen taloyhtiö

3.3 Pääomavastikkeet ja lainaosuussuoritukset Jos korjaushankkeen kustannukset on vähennetty vuosikorjauskuluna, tulee korjausta varten otetun pankkilainan takaisinmaksua varten perittävät pääomavastikkeet ja osakkaiden mahdollisesti maksamat lainaosuussuoritukset tulouttaa tuloslaskelmassa. Mikäli lainalla rahoitetun korjaushankkeen menot on osin tai kokonaan aktivoitu kirjanpidossa taseeseen, voidaan lainanlyhennyksiä varten osakkailta perittyjä rahoitus/pääomavastikkeita rahastoida asianmukaisin päätöksentekomenettelyin. Lainalyhennysrahastoinnissa peritään tilikauden aikana yleensä normaalia pääomavastiketta ja näitä vastikkeita rahastoidaan yhtiökokouksen tekemän päätöksen tai sen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla tilikauden lopussa. Jos osakkaalla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus maksaa pois oma osuutensa yhtiön pitkäaikaisista veloista eli lainaosuutensa, yhtiöllä on usein myös lainanlyhennysrahasto, johon osakkaiden lainaosuuksien suoritukset kirjataan. Harvoin yhtiöjärjestyksessä on kuitenkaan määräyksiä lainaosuussuoritusten kirjanpitokäsittelystä. Lainanlyhennysrahastoinnista tulee yhtiöjärjestyksen nimenomaisen rahastointimääräyksen puuttuessa aina päättää yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi päätöksellään valtuuttaa myös hallituksen päättämään lainanlyhennysrahastoon kirjattavasta määrästä. Rahastoitaessa tulee tässäkin tilanteessa huomioida se perussääntö, että enempää osakkaiden maksamia suorituksia ei voida rahastoida kuin mitä hankkeen menoja on aikanaan aktivoitu taseeseen. Vakiintuneen verotuskäytännön mukaan lainanlyhennysrahastoon ei myöskään voida tietyllä tilikaudella rahastoida suurempaa määrää pääomavastikkeista ja/tai lainaosuussuorituksista kuin samalla tilikaudella on kyseistä lainaa tosiasiassa lyhennetty.

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa 4. Vaikutus osakkaan verotukseen 4.1 Omaan asuntoon liittyvät suoritukset Omaan asuntoon liittyvät kustannukset ovat verotuksessa elantokustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että olipa kyse tavanomaisista asunto-osakeyhtiön hoitokuluista ja/tai remontin rahoituskuluista, osakkaan asunto-osakeyhtiölle tätä tarkoitusta varten maksamat vastikkeet eivät ole osakkaan verotuksessa vähennyskelpoisia. Osakas ei voi omassa verotuksessaan saada myöskään esimerkiksi kotitalousvähennystä asunto-osakeyhtiön teettämistä remonteista. Osakkaan remonttiosuuden poismaksua varten ottamaa henkilökohtaista pankkilainaa pidetään verotuksessa yleensä asuntovelkana, koska asuntovelka voi asunnon hankkimisen lisäksi liittyä myös oman asunnon peruskorjaukseen. Asuntovelan korkomenot ovat verotuksessa osittain vähennyskelpoisia, vuonna 2015 vähennyskelpoista on 65 % koron määrästä. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan asuntovelan koron vähennyskelpoinen määrä tulee alenemaan 50 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Vähennys tehdään pääomatuloista ja/ tai alijäämähyvityksenä ansiotulojen verosta. Verohyöty vähennyskelpoisen koron osalta on käytännössä pääomatuloverokannan suuruinen. Jos oman huoneiston remonttiosuutta ei maksa pois, asunto-osakeyhtiölle maksetusta rahoitusvastikkeesta, jolla asunto-osakeyhtiö kattaa lainansa korkokuluja, ei osakkaan verotuksessa saa verovähennyksiä.

Turvallinen taloyhtiö

4.2 Sijoitusasuntoon liittyvät suoritukset Sijoitusasuntoihin tai osakkeenomistajan muussa tulonhankkimiskäytössä, esimerkiksi ammattitoiminnan toimitiloina käytettyjen huoneistojen osalta, asunto-osakeyhtiölle maksettujen vastike- tai pääomasuoritusten verovähennysoikeus osakkaan verotuksessa riippuu maksetun suorituksen kirjanpitokäsittelystä asunto-osakeyhtiössä. Suoritukset, jotka asunto-osakeyhtiö tulouttaa kirjanpidossaan ja siten myös verotuksessaan, ovat osakkaalle tulonhankkimistoiminnan vähennyskelpoisia menoja. Tämä koskee sekä tavanomaisia kuukausivastikkeita että asunto-osakeyhtiölle maksettuja suurempia kertasuorituksia. Ensin mainittuja ovat mm. hoito- ja pääomavastikkeet ja viimeksi mainittuja hanke- ja lainaosuussuoritukset. Keskeistä on siis asunto-osakeyhtiön päättämä suorituksen kirjanpitokäsittely, ei se, minkä niminen maksettu suoritus on. Asunto-osakeyhtiön tulouttamat suoritukset ovat vähennyskelpoisia siitä huolimatta, vaikka osakkaan vuokraustoiminta muodostuisi suuren remonttiosuussuorituksen takia kyseisenä vuonna tappiolliseksi. Jos asunto-osakeyhtiössä on päätetty käsitellä osakkaiden maksamat suoritukset pääomasijoituksina eli edellä kuvatulla tavalla rahastoida suoritukset, ovat nämä osakkeenomistajille heidän verotuksessaan osa asunto-osakkeen hankintamenoa. Tämä hankintameno vaikuttaa verotuksessa vasta mahdollisessa myyntitilanteessa, kun lasketaan luovutuksesta syntyvää voittoa/tappiota.

Turvallinen taloyhtiö

Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa 5. Yhteenveto Korjaushankkeen menojen kirjanpito- ja verokäsittely: • Korjaushankkeet voidaan kirjanpidollisesti jakaa vuosikorjaus- ja perusparannushankkeisiin • Suurissa korjaushankkeissa on usein kyse kummastakin • Vuosikorjaushankkeen menot voidaan vähentää vuosikuluina, aktivoida taseeseen tai jakaa näiden välillä • Perusparannushankkeen menot on aktivoitava taseeseen • Taseeseen aktivoidut menot vähennetään poistoina vaikutusaikanaan • Tilinpäätöshetkellä keskeneräisenä olevan hankkeen menoja ei pääsääntöisesti voi vielä vähentää kuluina ja/tai poistoina • Yhdenmukainen käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa on tarkoituksenmukaista asuntoosakeyhtiöissä

Hankkeen rahoituksen kirjanpitokäsittely: • Asunto-osakeyhtiö voi kerätä varoja etukäteen verovapaasti • Keskeiset välineet ovat asuintalovaraus ja rahastointimenettely • Asuintalovarauksen käyttökohteet ovat laajat ja käyttöaika 10 vuotta • Varauksen minimimäärä on 3 500 euroa ja enimmäismäärä 68 €/asuinrakennuksen pinta-alam2 • Rahastointimenettelyn käytölle on oikeus- ja verotuskäytännössä vakiintunut tietyt muotomääräykset, joita verotuksellisista syistä on syytä noudattaa • Rahastointimenettelyä voidaan käyttää taseeseen aktivoitavien menojen rahoittamiseen tai tällaisiin menoihin kohdistuvien lainojen takaisinmaksuun

Turvallinen taloyhtiö

Vaikutus osakkaan verotukseen: • Omaan asuntoon liittyvät kustannukset ovat verotuksessa vähennyskelvottomia elantokustannuksia • Asunto-osakeyhtiön teettämästä korjaushankkeesta ei osakas voi saada kotitalousvähennystä • Remonttiosuuden poismaksuun otettua osakkaan henkilökohtaista lainaa voidaan verotuksessa pitää asuntovelkana • Asuntovelan korot ovat osittain vähennyskelpoisia verotuksessa • Sijoitusosakkaiden asunto-osakeyhtiölle maksamien suoritusten vähennysoikeus vuokratulosta riippuu suorituksen kirjanpitokäsittelystä asunto-osakeyhtiössä • Tuloutetut suoritukset voi vähentää tulonhankkimistoiminnan menoina • Rahastoidut eli pääomasijoituksina käsitellyt suoritukset ovat verotuksessa osa asunto-osakkeen hankintamenoa.

Turvallinen taloyhtiö

• •

Esim. taloyhtiön viisivuotissuunnitelmissa määriteltyihin remontteihin kannattaa valmistautua jo etukäteen lukituksen uudistamisella. Näin taataan hallittu urakoitsijoiden liikkuminen kiinteistössä sekä avainturvallisuus remontin aikana. Lukituksen uudistamisen kustannus on halvimmillaan per asunto jopa edullisempi kuin ravintolaillallinen. Putkiremontin mediaanikustannus pääkaupunkiseudulla on 700 €/neliö. Taloyhtiön ei siis välttämättä tarvitse ottaa lainaa kun lukitus uudistetaan.

järkisyytä valita Bauer-vedenkäsittelylaite

1. Lisää putkiston käyttöikää

ete

ellisesti

U T T I K TUT Ti

2. Suojaa putkistojärjestelmää 3. Vähentää energiankulutusta 4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun 5. Tuo merkittävää kustannussäästöä

t od i s t e t t

Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com email: info@bauer-wt.com

Calcus Kiinteistöratkaisut 22.4.2016 ”Vedenkäsittelylaitteisto pysäytti syöpymisen, kolme vuotta asentamisen jälkeen vuodot ovat loppuneet ja putkille on saatu lisää käyttöikää” KITA Kiinteistö ja Talotekniikka 3/2016 ”Jo pari kuukautta laitteistoasennuksen jälkeen hanoista alettiin saada pelkästään kirkasta vettä”

Kiinteistöratkaisut Keski-Suomi vuosikirja 2016 ”Jo 15 vuotta on Bauer pitänyt patterit tasaisen lämpiminä kaikissa asunnoissa.” KITA Kiinteistö ja Talotekniikka 6-7/2015 ”Uskon, että putkiremontti siirtyi ainakin kymmenellä vuodella, jollei enemmälläkin. Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja” Suomen Kiinteistölehti 9/2014 ”Pistesyöpymiä ei ole enää tullut niihin taloihin, joissa on Bauer-vedenkäsittelylaite.” Itä-Savo 2.4.2013 ”Muissa taloyhtiöissä on jouduttu vastikkeita jatkuvasti nostamaan, meillä laskettiin.” Aamulehti 6.9.2013 ”Veden magneettikäsittely lopetti termostaattihuolet. Energialasku putosi, kun lämmitysvettä ryhdyttiin johtamaan magneettikentän läpi.” Savon Sanomat 29.1.2012 ”Taloyhtiö pudotti roimasti energiakustannuksiaan uudella tekniikalla.” Kiinteistöviesti Pohjois-Savo 10/2011 ”Särkiniemen Hakalle kymmenien tuhansien vuosittaiset energiasäästöt.” KunnallisSuomi 2/2011 ”Putkiston elinkaari pitenee Bauerin vedenkäsittelyratkaisulla. Konkreettisia tuloksia nähtävissä.” Kauppalehti 14.10.2010 ”Putkistot puhtaaksi ilman kemikaaleja.” Rakennussanomat 2/2010 ”Asuntoyhtiön putkivuodot loppuivat. Koettu juttu – Bauerin vedenkäsittely toiminnassa.” Lisää asiakkaidemme kokemuksia löydät sivuiltamme www.bauer-wt.com

Katon säännöllinen huolto säästää suurilta vahingoilta - Hyvä huolto ja Tulvavahti pitävät kattovuotovahingot loitolla

Katon säännöllinen, ammattitaitoisesti toteutettu huolto on ainut keino varmistaa, että katto ja myös sen alla olevat rakenteet ovat kunnossa ja turvassa myös syyssateilla. Näin kallista ja hankalasti korjattavaa vuotovahinkoa ei edes pääse syntymään. Kiinteistön omistajan kannattaakin varmistaa, että kiinteistöllä on katonhuoltosopimus ja että kattoa myös sen mukaisesti huolletaan. Olosuhteet eivät myöskään pysy ennallaan ikuisesti. Tuoteryhmäpäällikkö Miina Merisalo KerabitPro Oy:stä neuvoo käymään huoltosopimuksen aika ajoin läpi, jotta selviää, onko se vielä riittävällä tasolla. – Tasaisen katon tarkastus ja kattokaivojen puhdistaminen kaksi kertaa vuodessa on saattanut riittää, kun ympäristön puut olivat pieniä. Vuosien jälkeen puustoisessa paikassa kattokaivot onkin ehkä puhdistettava useammin ja aina rankkasateiden jälkeen, hän neuvoo.

Hyvä huolto säästää

jopa kaksinkertaistua. Epäsäännöllinen hoito puolestaan laskee katteen käyttöikää kymmenellä vuodella ja huollon laiminlyöminen kokonaan pudottaa sen jopa puoleen, KerabitPro Oy:n tekninen johtaja Jari Suuronen summaa tutkimustuloksia. Toimiva katon huoltosopimus takaa, että ongelmatilanteessa apu on nopeasti saatavilla ja piilevätkin ongelmat havaitaan ajoissa. Ennakoiden toimimalla pienikin toimenpide, kuten vaikkapa läpivientitiivisteen klemmarin kiristys, saattaa estää kalliin vesivahingon synnyn. Erillisen kattohuoltosopimuksen solmiminen on järkevää, sillä kaikilla huoltoyhtiöillä ei ole kokemusta katoilla toimimisesta. – On myös hyvä muistaa, että kiinteistön omistaja on työturvallisuuslain mukaan henkilökohtaisesti vastuussa turvallisesti ja oikeaoppisesti hoidetusta käyttö- ja huoltoturvallisuudesta – koko ka-

Säännöllinen huolto ei pelkästään ehkäise vahinkoja, vaan myös pidentää katon ja sen rakenteiden käyttöikää. – Katon säännöllisellä huollolla ja ennakoivilla korjaustoimenpiteillä voidaan säästää jopa yli 30% kiinteistön elinkaaren aikana syntyvistä kustannuksista. Säännöllisellä huollolla vesikaton ikä voi

Kauniit syksyn lehdet kertyvät tasaiselle kattopinnalle ja tukkivat helposti kattokaivot. Tuulisella säällä kattokaivo voi tukkeutua piankin puhdistuksen jälkeen. Kuva: Miina Merisalo.

tolla on päästävä liikkumaan turvallisesti. Kattohuollon turvallisuusriskit liittyvät useimmiten lumen tai huoltovälineiden putoamiseen sekä henkilövahinkoihin. Kerabit Pron perushuolto- ja kuntoarviosopimusten piirissä on Suomessa jo satoja tuhansia kattoneliömetrejä.

Tulvavahti valvoo 24/7

Varsinainen Tulvavahti on VeX solutions Oy:n kehittämä tulvatilanteen tasakatolla kehittämä valvontalaite. Alipainetuulettimen näköinen, musta tai harmaa Tulvavahti tunnistaa veden pinnan kohoamisen tasakatolla ja lähettää 1,5 minuutissa hälytyksen joko kiinteistönvalvontajärjestelmään tai esimerkiksi tekstiviestinä haluttuihin puhelinnumeroihin. Huoltoyksikkö tulee paikalle tarkistamaan tilanteen ja poistamaan tulvan aiheuttaman syyn turvallisesti.

Hyvällä huollolla kattovesivahinkojen syntymistä voidaan ehkäistä, mutta kukaan ei voi olla katolla jatkuvasti kuivia lehtiä poistamasta. Periaatteessa lehdet voivat tukkia kattokaivon heti niiden puhdistamisen jälkeen ja saman tien voi alkaa sataa.

Tulvavahti-palvelu on edullinen vakuutus kattovesivahingon varalta.

Ratkaisu on kuitenkin olemassa. KerabitPron Tulvavahtipalvelu vahtii veden kertymistä katolle ja ilmoittaa tilanteesta huollolle automaattisesti.

Monille kiinteistönomistajille tulee vesivahingon jälkeen ikävänä yllätyksenä, ettei kattovesivahinkoa yleensä korvata varsinaisesta kiinteistön vakuutuksesta. – Vesikattovuotojen korvattavuudelle on eri vakuutuksissa ja eri vakuutusyhtiöissä hyvinkin erilaisia ehtoja ja korvauksien saamiselle tiukat edellytykset, huomauttaa myyntijohtaja Antero Miikki vahinkovakuutusmeklari Howden Finlandista.

Kiinteistövakuutus harvoin korvaa

– Kattokaivon tukkeutuminen syksyllä lentävistä lehdistä ja pitkäaikaisen sateen katolle aiheuttama tulva ei esimerkiksi ole korvaukseen oikeuttava vahinko. Tällaisia tapauksia on puitu vakuutuslautakunnassa saakka.

Tukkeutuneen kattokaivon aikaansaama ”uimaallas katolla”. – Jos kaikki tasakatot toteutettaisiin oikein, yhden tai kahdenkaan kattokaivon tukkeutuminen ei aiheuttaisi tällaisia ongelmia, vaan vesi pääsisi valumaan aina turvallisesti avoimena pysyneen kattokaivon kautta pois. Näin ei kuitenkaan valitettavasti asian laita ole ja siksi näitä lammikoita katoille muodostuu, pahoittelee tekninen johtaja Jari Suuronen Kerabit Pro Oy:stä

Puh. 010 851 1000 | info@kerabit.ﬁ | www.kerabit.ﬁ

Älä muuta – anna hissin muuttaa kiinteistöösi. Onko rapuissa kulkeminen hankalaa? Kotia ei sen vuoksi tarvitse vaihtaa. KONE tarjoaa jokaisen taloyhtiön tarpeisiin sopivia jälkiasennushissejä asukkaiden arkea helpottamaan. Muistathan, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta on saatavissa hissihankkeisiin tukea 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. www.kone.fi/hissittomat-talot

TURVALLINEN KIINTEISTÖ MEILTÄ LÖYTYY VIISAUDET JOKA VAHINKOON Kun vahinko on tapahtunut, jokainen sekunti maksaa. Ennakointi, nopea reagointi ja L&T auttavat!

Pelastamme sen, mitä pelastettavissa on. Sen jälkeen korjaamme vahingot.

L&T:ltä saat ammattilaiset niin kiinteistön kunnon kartoittamiseen, jälkivahinkojen torjuntaan ja vahinkotilaiteisiin sekä korjausrakentamiseen. Jälkivahinkojen torjunta Kosteuskartoitukset Sisäilmatutkimukset Korjausrakentaminen Päivystys 24 H Purkutyöt ja syntyvän jätteen kierrättäminen sekä asianmukainen loppusijoitus

MIKSI L&T KUMPPANIKSI? 24 H vahinkopäivystys – apu aina lähellä Projektit suunnittelusta toteutukseen – yksi kumppani Yli 200 rakentamisen ja vahinkosaneerauksen ammattilaista – laaja palveluvalikoima Vastuullinen kumppani – laadukas lopputulos Ympäristön huomioiminen – jätteiden lajittelu ja toimitus kierrätykseen

24 H

KOKO MAAN KATTAVA VAHINKOPÄIVYSTYS PUH 010 636 2000

Tilaa viisautta vahinkoihin, ota yhteyttä! Puh. 010 636 7000

Sähköinen tarjouspyyntö: www.lassila-tikanoja.fi/asioi

www.lassila-tikanoja.fi JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYS KIINTEISTÖHUOLTO JA -TEKNIIKKA SIIVOUS JA TUKIPALVELUT VIEMÄRIHUOLTO KORJAUSRAKENTAMINEN PROSESSIPUHDISTUS YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

Unidrain-lattiakaivo uudistaa kylpyhuoneen toiminnallisuuden Linjasaneeraus ja kylpyhuoneen remontointi tarkoittaa asukkaille ja asunnonomistajille parhaimmillaan sitä, että kylpyhuone uudistuu moderniksi sekä käytettävyydeltään että ulkonäöltään. Pahimmillaan uudistus typistyy pelkäksi pintamateriaalien vaihdoksi. Kalliin projektin yhteydessä olisikin hyvä harkita myös lattiakaivon modernisointia.

Kun kylpyhuoneeseen valitaan seinän viereen tai nurkkaan sijoitettava Unidrain,

Lattiakaivon valinnalla on suuri merkitys koko kylpyhuoneen toiminnallisuuden ja materiaalivalintojen kannalta. Keskellä suihkutilaa sijaitseva lattiakaivo tarkoittaa aina kaatoa neljästä suunnasta ja rajoittaa lattialaattojen kokoa.

•

Kaato voidaan tehdä yhteen suuntaan, jolloin lattia on miellyttävän tasainen

•

Voidaan käyttää minkä kokoisia lattialaattoja tahansa

•

Vesi ei leviä suihkusta keskelle kylpyhuonetta

•

Suihkutilan ulkonäkö siirtyy uudelle vuosituhannelle

•

Lattiakaivo on helppo puhdistaa

•

Lattiakaivon päälle ei voi nukahtaa

Perinteiselle lattiakaivoratkaisulle on olemassa toimiva ja turvallinen vaihtoehto: linja- tai kulmalattiakaivo.

Unidrainin patentoitu seinälaipparakenne takaa turvallisen asennuksen. Lue lisää www.unidrain.fi

Unidrain-kulmakaivo mahtuu pieneenkin suihkutilaan ja maksimoi tilankäytön.

www.unidrain.fi

Saneeraus sujuvasti sarjatyönä Turkulaisen asunto-osakeyhtiö Petreliuksenrinteen linjasaneeraus päätettiin perinteisen tavan sijasta toteuttaa kytkentävalmiilla Uponor Cefoelementeillä. Kun suuri osa työstä on tehty valmiiksi jo tehtaalla, sujuu asennus nopeasti ja siististi.

olmisen kilometriä Turun keskustasta sijaitsevan asuntoosakeyhtiö Petreliuksenrinteen hankesuunnittelussa oli jo ehditty päättää, että taloyhtiön linjasaneeraus toteutettaisiin perinteisenä putkiremonttina. Suunnittelukokouksessa LVI-suunnittelija Lassi Leppänen RTC Vahanen Turku Oy:stä kuitenkin ehdotti 1960-luvun lopulla valmistuneen taloyhtiön saneerausta Uponor Cefo -elementeillä. – Pidin elementtejä erinomaisena ratkaisuna tähän kohteeseen. Kytkentävalmiit elementit sopivat parhaiten juuri tällaisiin 1960-, -70- tai -80-luvuilla rakennettuihin elementtitaloihin, joissa kerrosten välillä ei juurikaan ole eroja ja kylpyhuoneet ovat tilavia, keskenään samanlaisia ja päällekkäin, Leppänen sanoo. Leppänen uskoo, että lähivuosina elementtien käyttö linjasaneerauksissa kasvaa voimakkaasti. – Suomessa on valtava määrä 1960- ja -70-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, joiden putkijärjestelmät ovat tulleet elinkaarensa päähän. – Pelkästään 1960- ja -70-luvuilla rakennettiin yli 500 000 asuntoa, joista vajaa 50 000 on saneerattu. Linjasaneeraus tehdään vuosittain alle 10 000 asuntoon, kun todellisen määrän pitäisi olla 30 000, lisää hankekehityspäällikkö Toni Wahlfors Uponorilta. Ei ikäviä yllätyksiä ja turhaa arvailua Petreliuksenrinne on ensimmäinen Cefo-elementeillä linjasaneerattava taloyhtiö Turussa. Urakka aloitettiin

elokuussa 2013 ja ensimmäinen taloyhtiön kolmesta kerrostalosta saatiin valmiiksi helmikuussa 2014. Viimeinen taloista luovutettiin asukkaille lokakuun lopussa. – Kaikkiaan 124 asuntoon tuotiin käyttövesi ja viemäriputket kylpyhuoneisiin asennettavilla reitityselementeillä. Lisäksi kylpyhuoneisiin asennettiin seinämallinen WC-elementti, kertoo vastaava mestari Jari Saarinen pääurakoitsijana toimivasta Rakennustoimisto Taitoneliö Oy:stä. – Kun elementit asennetaan lähelle käyttöpisteitä ja WC- ja kylpyhuonetiloihin, vältytään pitkiltä ja kalliilta vaakaputkituksilta, Toni Wahlfors toteaa. Runkojohdoille ja pohjakerroksiin tehtiin perinteinen linjasaneeraus. Lisäksi yksi keittiölinja oli liian kaukana kylpyhuoneista, jotta se olisi voitu järkevästi saneerata elementeillä. Lassi Leppäsen ja Jari Saarisen mukaan merkittävin ero perinteiseen linjasaneeraukseen on se, ettei vanhoille hormille ja putkille tarvitse tehdä mitään. Kerroksiin tehdään uudet nousulinjat, ja entiset putket ja hormit jäävät eristeineen paikoilleen. – Tämä karsii huomattavasti työvaiheita ja vähentää ikäviä yllätyksiä, joita vanhoja hormia ja putkistoja purettaessa helposti tulee eteen. Toni Wahlfors huomauttaakin, että elementtien merkittävä etu on niiden avattavuus tarvittaessa.

Uponor R2I-kasetti – esivalmistettu wc-istuin- ja putkinousuelementti linjasaneeraukseen – Esimerkiksi vesivuodon tapahduttua käyttövesiputket voidaan vaihtaa rakenteita rikkomatta, eikä vuoto aiheuta vesivahinkoa elementin rakenteen ansiosta. Parissa tunnissa huoneistoon Elementit toimitetaan työmaalle kytkentävalmiina paketteina. Ääni- ja paloeristetyissä elementeissä myös putkien läpiviennit on jo asennettu paikoilleen. Petreliuksenrinteessä elementtien asennuksesta vastasi kaksi Cefo-Elementit Oy:n asentajaa. – Suuri osa työvaiheista on siirretty tehtaalle, joten asennus on nopeaa. Kun kerrosten välipohjien palokatkot on valettu ja timanttireiät porattu, vie elementtien asentaminen koteloineen yhteen linjaan kaksi päivää. Huoneistoa kohden elementtien asennus kestää vain pari tuntia, Saarinen kertoo. Työtä onkin Saarisen mukaan helppo rytmittää, sillä työvaiheisiin kuluva aika tiedetään tarkasti. Koska vanhoja betonihormeja ei avata ja niissä olevia putkia ja putkieristeitä ei pureta, syntyy rakennusjätettä ja betonipölyä huomattavasti vähemmän. – Työmaa pysyy siistinä ja raskaan purkujätteen pois kantaminen vähenee. Cefo-elementit puolestaan ovat niin kevyitä, että yksikin mies kantaa ne helposti.

• Nopeuttaa suunnittelua • Turvallinen & testattu • Kilpailukykyinen hinta

projektipalvelu@uponor.com 020 129 2655 www.uponor.fi

LAKIUUDISTUKSELLA OIKEUDENMUKAISUUS VESIMAKSUIHIN Huoneistokohtaiset vesimittarit on nyt asennettava myös vanhoihin rakennuksiin. Uusissa kiinteistöissä ne ovat olleet pakollisia jo viisi vuotta. Korjausrakentamiseen liittyvät uudet energiamääräykset tulivat voimaan 1.9.2013. Määräysten tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta korjaus- ja muutostöiden tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä. Velvollisuus energiatehokkuuden parantamiseen on sidottu muihin korjauksiin ja toimenpiteen luvanvaraisuuteen. Huoneistokohtaisten vesimittarien asennus lisää tasa-arvoa taloyhtiöissä. Tähän asti asukkaan veden käytön määrä ei ole näkynyt vesimaksuissa, mutta vesimittarien myötä tilanne muuttuu.

Digitaaliselta näyttölaitteelta asukas voi itse seurata sekä lämpimän että kylmän veden kulutusta omassa asunnossaan. VertoLive-mobiilin avulla voit seurata mobiililaitteelta kotitaloutesi kulutusta viiveettä ja vaivatta, missä ikinä oletkin.

Taloyhtiöissä veden käyttö vaihtelee 80 - 400 litraan vuorokaudessa henkilöä kohti. Vähän vettä kuluttava asukas käyttää viisi kertaa vähemmän vettä vuorokaudessa kuin suurkuluttaja. Veden kulutus on pienentynyt huoneistokohtaisen vedenmittauksen käyttöönoton jälkeen 20 - 30 prosenttia ja lämmitysenergian kulutus 3 - 9 prosenttia. Vedenmittauslaitteet on helpointa asentaa vesijohtoja uusittaessa. Mittarit on asennettava sekä lämmin- että kylmävesijohtoihin.

Vesilasku yllättää monen käyttäjän. Kun on koko ikänsä asunut talossa, missä vettä ei ole erikseen laskutettu käytön mukaan, saattaa ensimmäinen vesilasku yllättää, vaikka veden käyttö omasta mielestä olisikin ihan maltillista. Monikaan ei ole ajatellut, että jo viidentoista minuutin suihku päivittäin nostaa vesimaksun noin 50 euroon kuukaudessa henkilöltä. Suihkun vaatima veden lämmitysteho on noin 24 kW. Jos viihtyy suihkussa 15 minuuttia, energiaa kuluu 6 kWh. Vastaavalla energiamäärällä polttaa 60 watin hehkulamppua yli neljä vuorokautta ja 15 watin energiansäästölamppua yli kaksi viikkoa yötä päivää. Tästä voi itse kukin tehdä johtopäätöksiä, kummalla saadaan suurempia säästöjä: valoja sammuttelemalla vai hieman pikaisemmin peseytymällä.

Huoneistokohtainen vedenmittausjärjestelmä

Ota yhteyttä.

Vercon Oy Pajakatu 11, 38200 Sastamala Puh. 010 7340 700 verto@verto.fi | www.verto.fi Myyntikonttori Lohja Kauppakatu 5-9, 08100 Lohja Puh. 010 7340 818 Myyntikonttori Kuopio Savilahdentie 6, 70210 Kuopio Puh. 010 7340 822 Myyntikonttori Turku Unioninkatu 24, 20810 Turku Puh. 010 7340 768

Apua!

Huoltomies hukkasi yleisavaimen. Sillä aukeaa kiinteistön kaikki ovet.

Ei aukea enää.

iLOQ – MODERNIA TURVALLISUUTTA TALOYHTIÖÖN Suomalainen iLOQ on täysin uudentyyppinen sähköisellä tunnistuksella toimiva lukitusjärjestelmä, joka ainoana maailmassa ei vaadi ulkoista virtalähdettä. Avaimet ja lukot ovat kestäviä, toimintavarmoja ja huolettomia, sillä niissä ei ole paristoja. Mekaanisesti identtisten iLOQ-avainten pääsyoikeudet määritetään ohjelmoimalla, mikä estää avaimen luvattoman kopioinnin. Ohjelmointi mahdollistaa myös kulkuoikeuksien uudelleenpäivityksen kätevästi niin usein kuin on tarpeen, esimerkiksi uuden perheen muuttaessa taloyhtiöön tai yhteisten tilojen käyttötarkoituksen muuttuessa. Myös kadonnut avain voidaan tarvittaessa poistaa taloyhtiön kaikista lukoista, nopeasti ja edullisesti, eikä lukkoja tarvitse sarjoittaa uudelleen. Taloyhtiön lukitusratkaisun valinta vaikuttaa keskeisesti asukkaiden jokapäiväisen elämän turvallisuuteen. iLOQ on huippulaadukas, joustava ja turvatasoltaan luotettava ratkaisu nyt ja vuosikymmeniksi eteenpäin. www.iLOQ.com

Liimaus- ja tiivistystuotteet sisĂ¤lle ja ulos, ikkunoihin ja julkisivuihin.

Lattia-, vedeneristys- ja rakennelasitustuotteet.

Tuotteet passiviseen palontorjuntaan.

Pyydä meiltä tarjous kaiken kokoisista kattotöistä - toimimme ympäri Suomen!

kattotutka.fi VAIHDE 010 680 4000 HELSINKI 040 680 4010 PORVOO 040 680 4010 KOUVOLA 010 680 4020 LAHTI 010 680 4025 RIIHIMÄKI 010 680 4090 TAMPERE 010 680 4040 JYVÄSKYLÄ 010 680 4060 JOENSUU 010 680 4070 KUOPIO 010 680 4050 OULU 010 680 4030 ROVANIEMI 010 680 4080 Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Asianajotoimisto,

joka tuntee kiinteistölainsäädännön puolestasi Olemme erikoistuneet asumisen, rakentamisen ja ympäristön juridiikkaan. Asiakkaitamme ovat mm. asuntoja kiinteistöyhtiöt sekä isännöitsijät. Palvelemme heitä kaikissa kiinteistöalan sopimuksiin, yhtiölainsäädäntöön ja yhtiöiden hallintoon liittyvissä tilanteissa.

Palvelujamme: • asiantuntija yhtiökokouksiin • yhtiöjärjestysmuutokset • korjaus- ja täydennysrakentamisen juridiikka • isännöinti- ja kiinteistöpalvelusopimukset sekä muut sopimusasiat • kaava- ja lupavalitukset • työsuhdeasiat • maavuokra-asiat

Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy Helsinki Tampere puh. 029 360 1100 puh. 029 360 1200 Unioninkatu 13, 00130 Helsinki Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere www.kak-laki.fi

VUODEN NIBETURVA

STA O N N O U L LÄMPÖÄ ! ARKEEN

TURVALLISTA NIBE KIINTEISTÖLÄMPÖÄ ETÄVALVONNALLA Lämpöpumput ovat erinomainen ratkaisu suuriin kiinteistöihin, joissa on myös suuri energiankulutus. Säästöt ovat sitä suurempia mitä suurempaa kulutus on. Energiaa saadaan maasta, ilmasta tai poistoilman lämmöntalteenotosta. NIBE lämpöpumppujen tilantarve on pieni ja ne ovat erittäin hiljaisia. Myönnämme lämpöpumpuillemme NIBETURVAn, lisävakuutuksen, joka on voimassa aina laitteen kuudenteen käyttövuoteen saakka. Pumpuissa myös vakiona NIBE Uplink -etäyhteys, jolla valvot ja ohjaat lämpöpumppujärjestelmääsi. Huoletonta NIBE lämpöä kiinteistösi turvaksi ja eduksi! NIBE Energy Systems Oy

Juurakkotie 3, 01510 Vantaa

Puh. 09 274 6970

www.nibe.fi

Turvallisuus on kaikkien asia Realia Isännöinnin Turvallisuuspalvelut takaavat asukkaille huolettoman ja turvallisen asumisen ja täyttävät pelastuslain edellyttämät vaatimukset. Lakisääteisillä palveluilla helpotamme asukkaiden arkea ja varmistamme heidän asumisturvallisuutensa. Turvallisuuspalveluumme kuuluu mm. pelastussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen. Realia Isännöinnin isännöitsijä Matti Halonen on ollut mukana miettimässä turvallisuusasioita jo monessa taloyhtiössä. Hän alleviivaa, että pelastussuunnitelmasta on muistutettava asukkaille ja osakkaille säännöllisin väliajoin – etenkin, jos siihen tulee muutoksia. Realia Isännöinnin Turvallisuuspalveluun sisältyy pelastussuunnitelman lisäksi myös turvallisuuskävely, väestönsuojan tarkastukset sekä väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma. Halosen johtamassa taloyhtiössä Nummelassa turvallisuusasioiden päivittäminen poiki konkreettisiin toimenpiteisiin pihapiirissä, kuten esimerkiksi

Realia Isännöinnin isännöitsijä Matti Halosen johtamassa taloyhtiössä Nummelassa pelastussuunnitelma on päivitetty hiljattain.

pihan opasteiden uusimisen. Sähköinen pelastussuunnitelma on myös aina asukkaiden, osakkaiden ja hallituksen nähtävissä, tulostettavissa ja hyödynnettävissä Realia Isännöinnin Majakka-palvelun kautta. Lue lisää Realia Isännöinnin turvallisuuspalveluista osoitteesta: realiaisannointi.fi/turvallisuuspalvelut tai olemalla suoraan yhteydessä Realia Isännöinnin asiantuntijoihimme myynti@realia.fi.

Kiinteistöliiton palvelut Kiinteistöliitto ja jäsenyhdistykset jäsentalojen apuna Lakineuvonta

(09) 1667 6300 ma - to klo 9 - 15 ja pe 10 - 15

Kiinteistöliiton lakineuvonta opastaa kiinteistöjuridiikkaan liittyvissä asioissa. Voit varata lakineuvontaan ajan myös etukäteen: www.kiinteistoliitto.fi/ajanvaraus

Myös yhdistysten omat neuvontapalvelut ovat jäsentaloyhtiöiden käytettävissä!

Talous- ja veroneuvonta

(09) 1667 6369 ma - to klo 13 - 16

Kiinteistöalan kirjanpitokysymyksiin ja verotukseen perehtynyt ja erikoistunut asiantuntija opastaa jäsentalojen johtoa ja tilintarkastajia.

Korjausrakentamisneuvonta (09) 1667 6311 ma ja pe klo 12 - 15

Kiinteistöliiton korjausrakentamisen neuvontapalvelu palvelee kiinteistön tekniikkaan, kunnossapitoon ja korjausrakentamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Korjausrakentamisen neuvontapalvelu toteutetaan ostopalveluna ja sen tuottaa Talokeskus Yhtiöt Oy tytäryhtiöineen.

Energianeuvonta

Neuvontaan voit varata ajan osoitteessa www.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta/ajanvaraus

Kiinteistöliiton energianeuvonta opastaa mm. korjausrakentamisen määräyksiä ja energiatehokkuutta parantavia korjauksia koskevissa kysymyksissä. Turvallinen taloyhtiö

116

Kiinteistöliiton palvelut Kirjalliset lausunnot

Kiistanalaisissa ja epäselvissä asioissa jäsentalot voivat tilata Kiinteistöliitolta jäsenetuhintaan kirjallisen lausunnon, jonka perusteella tulkinnanvarainen asia saadaan usein ratkaistua taloyhtiössä ilman oikeusprosessia.

Toimeksiannot

Jäsentaloyhtiöt voivat tilata Kiinteistöliitolta yhtiöjärjestysmuutoksen, neuvotteluita, asiantuntijan tai puheenjohtajan yhtiökokoukseen ym. vastaavia palveluita.

Taloyhtio.net

Kiinteistöliiton tuottama Taloyhtio.net-sivusto tarjoaa maksutta tietoa, tuotteita, palveluja ja työkaluja taloyhtiöiden toimijoille osoitteessa www.taloyhtio.net.

Taloyhtiosivut.fi

Kiinteistöliitto tarjoaa jäsentalolle yhtiökohtaiset nettisivut maksuttomana jäsenetuna: www.taloyhtiosivut.fi.

Suomen Kiinteistölehti

Kiinteistölehti on kiinteistöalan ammattilehti, joka ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Kiinteistölehti tulee jäsenetuna maksutta kaikille Kiinteistöliiton jäsentaloille.

Kaikille avoin palvelu Kiinteistöliiton maksullinen neuvontapalvelu toimii numerossa 0600 0 1122, palveluaika on ma - to klo 12 - 16. Neuvontaa saavat osakkaat, vuokranantajat sekä isännöitsijät. Neuvontapalvelun hinta on 1,98 euroa minuutissa + paikallisverkkomaksu.

117

Turvallinen taloyhtiö

Turvallinen taloyhtiรถ

118

119

Turvallinen taloyhtiรถ

120

121

Turvallinen taloyhtiรถ

122

123

Turvallinen taloyhtiรถ

124

125

Turvallinen taloyhtiรถ

126

127

Turvallinen taloyhtiรถ

128

129

Turvallinen taloyhtiรถ

Kirjan toteutus

Kiertueen koordinaattori: Kaisu Terkki Esitysmateriaalien tuotanto: Kaisu Terkki, Joachim Lindholm, Jukka Kero, Juho Järvinen, Elsa Kaijala, Ira Pasi/SPEK, Harri Lassila/Talokeskus Yhtiöt Oy Materiaalin kuvitus: Sakari Sivonen Materiaalin taitto: Hanna Lindroth Yritysyhteistyö: Timo Tossavainen Paino: Painotalo Punamusta Oy

m lisessa a a i s o ta s tio aihees llinentaloyh e l e t s Kesku gilla #turva hashta

ediass

Kiinteistรถliitto Kotisi asialla