Vuosikertomus 2013

Vuosikertomus 2013

Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto

Kiinteistöliitto Kotisi asialla

1

Vuosikertomus 2013 Kiinteistöliitto lyhyesti

3

Tilaisuudet ja tapahtumat

Vahva valtakunnallinen vaikuttaja

Toimitusjohtajan katsaus

Korjaushanke haltuun -kiertue Energiaviisas asuintalo -kiertue Kiinteistö 2013 -messut Taloyhtiö 2013 -tapahtuma 10.4. Helsingissä Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailu Neuvottelupäivät KIRA-mediatapaaminen KIRA-foorumi 2013

4

Edunvalvonta 6 Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Europa House

Neuvontapalvelut 8 Lakineuvonta Tutkimus- ja kehityspalveluiden (T&K) neuvonta Talous- ja veroneuvonta

Järjestötoiminta ja hallinto

Henkilöt liiton toiminnassa 2013 10

12

Tutkimus- ja kehityspalveluiden hankkeet

Viestintä- ja koulutustoiminta

26

Hallitus Asunto-osakeyhtiötoimikunta Järjestötoimikunta Korjausrakentamistoimikunta Vaalitoimikunta Veroasioiden toimikunta Vuokratalovaliokunta Liiton toimihenkilöt

Jäsenmäärä kasvoi Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset vuoden 2014 alusta lukien: Kiinteistöliiton liittokokous 23.3.2013 Hämeenlinnassa

Tutkimus- ja kehitystoiminta

23

Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2013 myöntämät ansiomerkit

16

Viestintä Koulutus Uudet oppaat ja työkalut

31

Viranomaislausunnot 32

Henkilöstö ja talous

20

Tytär- ja osakkuusyhtiöt

21

Kiinteistöalan Kustannus Oy – REP Ltd Suomen Talokeskus Oy (1.1.2014 Talokeskus Yhtiöt Oy) Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy

2

Kiinteistöliitto lyhyesti Kiinteistöliitto kokoaa valtakunnallisena vaikuttajana yhteen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, asuinvuokratalojen omistajat sekä yksityiset vuokranantajat. Jäsentensä yhdyssiteenä Kiinteistöliitto valvoo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja. Tavoitteena on huolehtia asunto- ja muiden kiinteistöjen omistamisen edellytyksistä, nostaa kiinteistöalan arvostusta, kehittää alan yleistä kilpailukykyä sekä edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämistä ja ylläpitämistä Suomessa.

Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuonna 2013 Kiinteistöliiton muodostivat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Toimintavuonna Kiinteistöliiton jäsenmäärä nousi yli 24 000:een. Liiton jäsentaloyhtiöissä asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.

Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä oli lähes 7000 vuokranantajaa, joilla on yhteensä yli 30 000 vuokra-asuntoa.

Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä sekä Suomen Tilaajavastuu Oy:ssä.

3

Toimitusjohtajan katsaus

pistui toisena vuonna peräkkäin. Maailman muut keskeiset taloudet sen sijaan kasvoivat, joskin edellisvuotta hitaammin. Suomen bruttokansantuote supistui noin prosentin verran.

Euroopan unionin velkakriisissä vallitsi tyyni vaihe ja rahoitusmarkkinat olivat vakaat keskuspankkien tarjottua rahoitusjärjestelmään käytännössä rajoittamattoman määrän likviditeettiä ja laskettua ohjauskorkonsa miltei nollaan. Edelleen kuitenkin vallitsee melko paljon epävarmuutta pankkijärjestelmän kyvystä rahoittaa asiakkaitaan.

Toimintavuosi 2013 oli Kiinteistöliiton vuonna 2007 hyväksytyn ”Kiinteistöliitto – kasvava vaikuttaja” -strategian kuudes täysi toteuttamisvuosi. Toimintavuonna käynnistettiin strategian päivittäminen ja tavoitteena on hyväksyä uusi strategia liittokokouksessa 2014.

Kiinteistöliittoyhteisön vahva kasvu jatkui: kiinteistöyhdistyksien nettojäsenkasvu oli 822, mikä merkitsee noin 3,5 prosentin nettokasvua. Suomen Vuokranantajat ry:n nettojäsenmäärän kasvu oli yli 1 300, mikä on yhdistyksen historian suurin jäsenmäärän kasvu yhden vuoden aikana. Jäsenmäärän kasvu kertoo, että Kiinteistöliittoyhteisön tarjoamat neuvonta-, edunvalvonta- ja koulutuspalvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Asunto-osakeyhtiölainsäädännön uudistuminen ja korjausrakentamisen kysynnän kasvu ovat lisänneet kiinnostusta jäsenyyttä kohtaan.

Suomessa teollisuuden ja kuluttajien luottamus oli alkuvuonna nousussa, mutta kesän jälkeen näkymät heikentyivät uudelleen. Aivan vuoden lopulla molempien osalta virisi varovaista optimismia, joka välittyi myös luottamusindikaattoreiden tuloksiin.

Suomen teollisuuden luottamusindikaattori oli vuoden lopulla EU-maiden vertailun kolmanneksi heikoimmalla tasolla. Suomalaisten kuluttajien luottamus on eurooppalaista keskiarvoa korkeampi, ja vuoden 2013 lopun luottamusindikaattorin taso oli Suomessa pitkän ajan keskimääräistä luokkaa.

Vuonna 2013 liitto toteutti kaksi laajaa koulutuskiertuetta: Energiaviisas asuintalo ja Korjaushanke haltuun.

Asunto-osakeyhtiölain kouluttamista jatkettiin myös laajasti.

Suomen kansantalous supistui toista vuotta perättäin.

Ainoastaan julkinen kulutus ja investoinnit kasvoivat jonkin verran. Pitkään talouden veturina ollut yksityinen kulutus supistui lievästi. Yksityisissä investoinneissa pudotus oli muutaman prosentin luokkaa. Teollisuustuotanto supistui ennakkotietojen mukaan noin kaksi prosenttia ja kauppa hieman tätä vähemmän.

Liiton talous säilyi vakaana vuonna 2013. Jäsenyhdistyksien voimakas kasvu on vahvistanut liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Liiton osakkuusyhtiöiden toiminnassa ja tuloksissa näkyi vuoden 2008 kansainvälisestä finanssikriisistä alkaneet talousvaikeudet.

Rakentaminen supistui Rakennusteollisuus RT:n lokakuun ennusteen mukaan noin kolme prosenttia vuonna

Suomen kannalta tärkeän Euroopan unionin talous su-

4

2013. Talojen uudisrakentamisen arvioidaan vähentyneen seitsemän prosenttia, mutta korjausrakentamisen arvioidaan kasvaneen edelleen runsaat kaksi prosenttia. Supistumista oli sekä asunto- että liikerakentamisessa. Asuntoaloitukset supistuivat noin 27 000 asuntoon edellisvuoden noin 29 000 asunnosta. Alkanut asuntotuotanto vastaa pidemmän aikavälin tarve-ennustetta (24 500 – 29 500 asuntoa/vuosi), mutta tuotannon kohdentuminen ei vastaa markkinoiden kysyntään. Vähenemistä on erityisesti kasvukeskuksien vapaarahoitteisessa rakentamisessa ja pienissä asunnoissa.

vat saman verran. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat nousivat 4,4 % ja muualla Suomessa 3,3 %.

ARA -asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,6 %, ja muualla maassa 3,8 %.

V. 2013 solmituissa uusissa vapaarahoitteisissa vuokrasopimuksissa vuokrat nousivat keskimäärin 3,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uusista vuokrasuhteista 45 % solmittiin yksiöihin, ja tyypillisin vuokranantaja oli yksityishenkilöt tai kuolinpesä (67,4 % sopimuksista).

Kiinnostus vuokra-asuntosijoittamiseen vahvistui, ja toi markkinoille uusia sijoitusmuotoja. Ensimmäinen suomalainen REIT-muotoinen kiinteistörahasto Orava Asuntorahasto listattiin Helsingin pörssiin. Rahasto toimii kiinteistörahastolain ja asuntokiinteistörahastojen toimintaa sääntelevän veronhuojennuslain mukaan.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) mukaan valtion ns. ARA–tuotantoa käynnistyi noin 6 600 asuntoa eli hieman enemmän kuin vuonna 2012.

Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osuus ARA-tuotannosta kasvoi, ja tuotanto kohdistui edellisvuotta enemmän pääkaupunkiseudulle. Vapaarahoitteisen asuntorakentamisen hiljentymisen johdosta ARA-tuotannon kustannustaso säilyi vuoden 2012 tasolla.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin nousuvauhti hidastui lievästi vuonna 2013. Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli edellisvuodesta 2,9 prosenttia korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalon indeksissä nousu oli 3,4 prosenttia. Koko vuoden osalta keskimääräiset vauhdit tulevat olemaan ennakkoarvioiden perusteella edellisen vuoden suuruisia.

Kotitalouksien ottamien asuntoluottojen kannan kasvu miltei puolittui edellisvuoteen verrattuna. Vuoden lopulla vuotuinen kasvu oli noin 3,5 prosenttia. Kannan koko oli 88 miljardia euroa. Asuntolainojen keskikorko laski lainamarginaalien lievästä noususta huolimatta vuoden alun runsaasta 1,6 prosenttiyksiköstä vuoden lopun hieman alle 1,5 prosenttiyksikköön.

Kaukolämmön hinta oli Kiinteistöliiton Indeksitalovertailun mukaan syyskuussa keskimäärin seitsemän prosenttia edellisvuotta kalliimpaa, mutta vuoden lopulla saatu informaatio osoittaa vuodelle 2014 jopa hienoisia hinnanlaskuja joissakin kaupungeissa. Sähkön markkinahinta oli vakaa vuonna 2013. Nousua oli edellisvuoden loppuun nähden vain lievästi.

Pankkien taloyhtiöille tarjoamien korjaushankelainojen marginaalit olivat nousussa loppukesään saakka, jonka jälkeen nousu pysähtyi. Kiinteistöliiton syksyn 2013 korjausrakentamisbarometrin tulosten mukaan lainaa oli edelleen taloyhtiöille saatavilla, mutta ehtoihin povattiin vielä kiristymistä. Keskimääräinen korjauslainojen marginaali barometrissa oli 1,7 prosenttiyksikköä. Nousua oli vuodessa 0,5 prosenttiyksikköä. Suomen Pankin tilastojen mukaan asunto-osakeyhtiöiden luottokanta oli syksyllä 2013 runsaat yhdeksän miljardia euroa. Yhtiölainakannan kasvu on ollut henkilökohtaisen asuntolainakannan kasvua nopeampaa.

Maaliskuussa 2014

Harri Hiltunen toimitusjohtaja

Vanhojen asuntojen hintojen nousu pysyi hitaana vuonna 2013. Vuosikeskiarvona tarkastellen hinnat nousivat ennakkoarvioiden mukaan noin 1,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat muuta maata enemmän. Myös reaalihinnat nousivat pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa reaalihinnat laskivat hieman.

Asunto-osakkeiden kauppojen lukumäärä supistui n. 19 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asuntokaupan välitysketju muodosti aiempaa enemmän pullonkaulaa. Talouden epävarmuus näkyi ostajien käyttäytymisessä ja pankit kiristivät ns. välirahoituksen tarjontaa. Pääkaupunkiseudulla pienet asunnot menivät hyvillä hinnoilla kaupaksi, mutta isojen ja kalliiden asuntojen kauppa kävi nihkeästi.

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien nousuvauhti nopeutui hieman ja oli 3,8 % (v. 2012 3,5 %). Vapaarahoitteiset ja valtion tukemien ARA -asuntojen vuokrat nousi-

5

Edunvalvonta

keita. Kiinteistöliitto jäsenyhdistyksineen vaikutti sekä aktiivisen viestinnän että pankkitapaamisten kautta pankkien toimintaan. Vaikuttamisella pystyttiin sekä kohtuullistamaan marginaalikorotuksia että turvaamaan pitkäaikaisten yhtiölainojen tarjonta.

Strategiamme mukaisesti ”valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja perusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.”

Rakennusmarkkinoiden elvyttämiseksi pääministeri Kataisen hallitus päätti syksyllä 2013 ottaa käyttöön käynnistysavustukset lähiöiden asuinrakennusten peruskorjaukseen. Kiinteistöliitto esitti asian valmistelun yhteydessä kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin ja osakkaiden rahoitusvastuulla oleviin korjauksiin. Huolimatta esityksen julkisuudessa osakseen saamasta laajasta kannatuksesta, sitä ei toteutettu.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen asuntopoliittinen ohjelma valmistui keväällä 2012 asiaa valmistelleen työryhmän ehdotusten pohjalta. Ohjelman toimeenpano jatkui vuonna 2013 ensin asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun, ja myöhemmin asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen johdolla.

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakennuttamisen kehittämiseksi liitto selvitti mahdollisuuksia käynnistää neuvottelut Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) uudistamiseksi vastaamaan paremmin asunto-osakeyhtiöiden tarpeita korjausurakoiden tilaajina.

Muut sopimusosapuolet eivät olleet valmiita uudistamisneuvotteluihin. Lisäksi YSE-ehtojen avaamiseen liittyi epävarmuus kilpailuviranomaisten suhtautumisesta uudistustyöhön, joten todettiin, ettei tässä vaiheessa ole edellytyksiä YSEn uudistamiselle.

Niin sanotun ARA-tuotannon ehtoihin liittyvä säädösvalmistelu jatkui tuloksettomana koko vuoden. Erityisesti sosiaalisen vuokra-asunAsunto- ja viestintätokannan vuokrien tasausjärministeri Pia Viitanen jestelmä, peruskorjauksiin ennalta varautuminen, ja yleishyödyllisyyssäädöksien ulkopuolelle kaavailtu 20 vuoden korkotukilainamalli ovat olleet keskustelun kohteena.

Liitto käynnisti Korjaushanke haltuun -viestintä- ja koulutuskiertueen valmistelun. Tavoitteena on parantaa asunto-osakeyhtiöiden tietotaitotasoa korjaushankkeiden tilaajina. Koulutusaineisto sisältää myös opastusta asioista, joissa asunto-osakeyhtiötilaaja voi harkita tarjouspyynnöissä ja urakkasopimuksissa YSE-ehdoista poikkeamista. Vastaavaa menettelyä käyttävät useat rakennuttajat ja tilaajat.

Omistusasumisen verotuen heikentämistä jatkettiin leikkaamalla asuntolainojen korkovähennysten osuus 80 prosenttiin. Heikentäminen jatkuu tulevina vuosina.

Asunto-osakkeiden varainsiirtovero korotettiin toimintavuonna kahteen prosenttiin ja veropohjaan sisällytettiin samalla yhtiölainojen velkaosuus.

Kiinteistöliiton edunvalvonnan keskiössä oli asumiskustannuksiin, asunto-osakeyhtiöiden korjauksien rahoittamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyviin asioihin vaikuttaminen.

Uusi energiatodistuslaki tuli voimaan 1.6.2013.

Lain soveltaminen tapahtuu siirtymäaikoja käyttäen. Rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin perustuva laskennallinen energiatodistus ulotettiin koskemaan myös erillistaloja ja pieniä rivitaloja. Uudistettu laatimistapa synnytti voimakkaasti kritiikkiä mm. laatimismenettelyn ja käytettävien primäärienergiakertoimien osalta. Asiasta tehtiin kansalaisaloite, joka etenee eduskunnan käsittelyyn vuonna 2014.

Finanssikriisin jälkihoitoon liittyvä Euroopan unionin vakaussopimus ja jäsenmaiden talouksien uudistamiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu olivat vahvasti esillä myös Euroopan kiinteistöfederaatiossa (EPF).

Aktiivista yhteistyötä Kiinteistöliitto toteutti jäsentensä edunvalvontaa myös toimimalla yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa.

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) muodostavat kolmetoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä. KIRA kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. KIRA kokoaa ja välittää tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja käynnistää tavoitteidensa toteutumista edistäviä erillisprojekteja. www.kirafoorumi.fi.

Osa pankeista päätti korottaa asunto-osakeyhtiöille myöntämiensä yhtiölainojen marginaaleja. Korotuksia perusteltiin sekä valmistautumisella pankkeja koskeviin uusiin vakavaraisuus- ja pääomavaatimuksiin että pankkiveron kustannuksilla. Samalla uusien yhtiölainojen laina-aikoja pyrittiin lyhentämään, mikä uhkasi nostaa osakkaiden kuukausittain maksamia rahoitusvastik-

Foorumin neuvottelukunnassa liittoa on edustanut puheenjohtaja Matti Inha, johtoryhmässä toimitusjohtaja Harri Hiltunen, viestintäryhmässä viestintäpäällikkö

6

Marjukka Vainio ja sihteeriryhmässä johdon assistentti Jaana Kuoppala. KIRA-foorumin toiminta toteutetaan jäsenyhteisöjen voimin ja ostopalveluna.

taan toiminnan läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus kaikkialla Suomessa. Auditointi tapahtuu joka kolmas vuosi.

Vuoden 2013 lopussa ISAan kuului 195 isännöintiyritystä ja -toimipaikkaa. Kiinteistöliittoa ISAn hallituksessa ovat edustaneet varapuheenjohtajana kiinteistöneuvos Paavo Marttila (varalla toiminnanjohtaja Kai Haarma) sekä hallituksen jäseninä vanhempi lakimies Kristel Pynnönen (varalla toimitusjohtaja Harri Hiltunen) ja hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus (varalla hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro). ISAn auktorisointitoimikunnassa edustajana on ollut toiminnanjohtaja Kai Haarma.

Liitto päätti osallistua Arkadia 2015 -valmennusohjelmaan. Arkadia on yhteiskunnallinen valmennusohjelma tulevaisuuden vaikuttajille ja keskustelufoorumi Suomen tulevaisuudesta. Vuosille 2013 - 2015 ajoittuva valmennusohjelma antaa osallistujille kattavat tiedot kotimaisen omistamisen, kaupan-, energia- ja media-alojen sekä kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden haasteista. Koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujalle monipuolinen katsaus yhteiskuntamme ajankohtaisista ja tulevista haasteista.

Edunvalvontaa toteutettiin myös osallistumalla työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön, Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n, Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:n ja Rakennustietosäätiön asettamien työryhmien, toimikuntien ja lautakuntien toimintaan.

Arkadia 2015 -ohjelmaan on valittu 180 yhteiskunnallisesti aktiivista tulevaisuuden vaikuttajaa. Osallistujia on koko Suomesta ja kaikista eduskuntapuoleista sekä kumppanuusorganisaatioista.

Kiinteistöliitto ja Rakennusteollisuus RT järjestivät yhteistyössä Rakennetun ympäristön ja asumisen teemapäivän Arkadia 2015 -ohjelmalle joulukuussa Helsingissä. Tilaisuuden puhujina toimivat Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja kansanedustaja Tapani Mäkinen sekä isäntinä toimineiden Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n asiantuntijat. Teemaa käytiin läpi kunnan, valtion ja Euroopan unionin tasoilla. Tulevaisuuden yhteiskunnallisten vaikuttajien kouluttamista asumisen ja rakentamisen asioihin jatketaan tulevissa tapahtumissa. arkadia2015.fi

Kiinteistöliiton edustajat ovat tavanneet myös Rakennusteollisuus RTn ja Suomen Isännöintiliiton johtoa.

Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Kansainvälistä edunvalvontaa toteutettiin Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) kautta.

Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten järjestöjen vuonna 1997 perustama Rakentamisen Laatu RALA ry:n tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALA noudattaa toiminnassaan ehdotonta puolueettomuutta ja luottamuksellisuutta. RALAn tuottama tieto on luotettavaa ja ajan tasalla.

Edunvalvonnan kohteina olivat Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Effeciency EED), EU-maiden talouksien ohjaus (Economic governance), Euroopan ympäristömerkki (EU Eco-label) ja Ympäristövaikutusten arviointi (Environmental Impact Assessment).

Kiinteistöliitto osallistui tiiviisti EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) valmistelutyöhön EPF:n toimielimissä ja Suomessa viranomaistyöryhmissä. Liitto osallistui työ- ja elinkeinoministeriön asettaman epävirallisen EED-direktiivin seurantaryhmän työhön.

Liiton edustajana RALAn hallituksessa on ollut kehityspäällikkö Jari Virta (varajäsenenä energia-asiantuntija Petri Pylsy). www.rala.fi

EPF:n hallitus kokoontui vuonna 2013 kolme kertaa.

Järjestön vuosikokous pidettiin kesäkuussa 2013 Milanossa. Kokouksissa Kiinteistöliittoa edusti toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sijaisenaan pääekonomisti Jukka Kero.

Vuonna 1987 perustetun Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n jäseniä ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Isännöintiliitto. ISA ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoi isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. Toiminnallaan ISA edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä pitkäjänteistä kiinteistöjen ylläpitoa. www.isa-yhdistys.org

EPF:n asettamassa Energia ja ympäristökomiteassa (Energy & Environment Committee) Kiinteistöliittoa ovat edustaneet pääekonomisti Jukka Kero ja kehityspäällikkö Jari Virta sekä energia-asiantuntija Petri Pylsy.

Komitea on toiminut EPF:n asiantuntijana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisessa. EPF on valmistellut myös maankäyttö-ja rakennuslainsäädäntöön liittyviä asioita, joissa Kiinteistöliiton asiantuntijoina ovat olleet pääekonomisti Jukka Kero ja päälakimies Jenni Hupli.

Vuoden 2012 alusta lähtien ISA on keskittynyt pelkästään isännöintiyhteisöjen auktorisointiin ja auditointiin.

Auditoinin toteuttaa Det Norske Veritas. Tällä varmiste-

7

Neuvontapalvelut

EPF:n presidenttinä toimi tanskalainen John F. Frederiksen ja hallituksen puheenjohtajana W. Joseph Houlihan, (Cohen & Steers Europe, Belgia) sekä pääsihteerinä Michael MacBrien (Belgia). Suomesta federaation toiminnassa on nyt mukana Kiinteistöliiton lisäksi tutkimus- ja koulutusyhteisöjäsenenä Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO.

”Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita”.

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 toi esille, että nykyiset jäsenet eivät ole tietoisia kaikista neuvonta- ja muista jäsenpalveluista, joita heidän käytettävissään on. Siksi Kiinteistöliitto julkaisi helmikuussa 2013 Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut oppaan, joka toimitettiin jäsenkorttien mukana jäsentalojen puheenjohtajille ja isännöitsijöille. Neuvontapalvelujen esittely oli oppaassa tärkeässä roolissa.

Europa House Liitto osallistuu kansainväliseen asumista ja asuntorakentamista edistävään Europa House -yhteistyöhön. Liki 20 vuotta sitten perustetun Europa Housen osapuolet tulevat Suomen lisäksi Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta.

Suomessa Kiinteistöliiton aiemmin koordinoimaa toimintaa hoitaa nyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Lakineuvonta Vuosi 2013 oli edellisvuosien tapaan liittoyhteisön lakimiehille työntäyteinen. Liiton lakineuvonnan puhelumäärät kasvoivat edelleen, etenkin asunto-osakeyhtiölakiin liittyvän suuren neuvontatarpeen ja toisaalta jäsenmäärän kasvun vuoksi. Jäsenille tehdyn lakineuvonnan toimivuuskyselyn perusteella liittoyhteisön lakimiehet ovat onnistuneet myös kuluvana vuonna jalkauttamaan asunto-osakeyhtiölakia jäsenkunnalle. Kyselyn mukaan jäsenet pitivät lakineuvonnan antajia osaavina ja palveluhaluisina.

Liiton lakimiehet tekivät neuvontaa tunnollisesti ja neuvontaan lisättiin resursseja tarpeen vaatiessa; erityisesti yhtiökokousaika ennakoitiin lisäämällä ”miehitystä”. Yhtiökokousaikaan puhelut koskivat yhtiökokouksia ja niiden järjestämistä sekä toiminnantarkastusta. Kunnossapitovastuuta koskevien puhelujen määrä pysyi suurin piirtein ennallaan. Hallituksen jäseniä neuvottiin hallituksen kokousten järjestämisessä ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä.

Maksullinen puhelinneuvonta koettiin edelleen tarpeelliseksi. Palvelu Oy:n tarjoamaan neuvontaan tuli noin 150 puhelua kuukaudessa.

Lakipalvelut saivat toimintavuonna 109 uutta jäsenlausuntopyyntöä, ja lausuntoja valmistui 80. Lausuntojen kohteena olevat ongelmatilanteet ovat monimutkaistuneet, mikä on kasvattanut lausuntojen sivumäärää, ja pidentänyt toimitusaikaa (v. 2013 10 viikkoa.)

Lisäksi Lakipalvelut tekivät yhdessä Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy:n lakimiesten kanssa n. 140 tuotevalikoimaan kuuluvaa toimeksiantoa, joista enemmistö oli yhtiöjärjestysmuutoksia.

8

parantaviin korjauksiin. Neuvonnasta vastasi energia-asiantuntija Petri Pylsy. Kysytyimpiä aihepiirejä ovat olleet aikaisempien vuosien tapaan energiatodistus, vesimittareiden asentaminen putkiremonttien yhteydessä ja lämmitystapaan liittyvät asiat.

Ruotsinkielisen lakimiehen palvelut koettiin erittäin tarpeellisiksi ja neuvonnan tarve lisääntyi toimintavuoden aikana. Palvelun tarpeen määrään vaikuttivat erityisesti Kiinteistöliitto Uusimaan Ahvenanmaalta hankkimat jäsenet. Liiton ruotsinkielinen lakimies laati myös useille yhtiöille ruotsinkielisiä yhtiöjärjestyksiä. Syksyllä liittoon palkattiin myös toinen ruotsinkieltä taitava lakimies.

Valmiudet ruotsinKristel Pynnönen erbjuder tjänster också på svenska. kielisten tehtävien hoidon jakamiseen ovat siten olemassa.

Tutkimus- ja kehitysyksikkö antoi neuvontaa jäsenyhdistyksien toiminnanjohtajille. Suurin neuvontatarve kohdistui märkätila- ja putkistokorjauksiin.

Talous- ja veroneuvonta Liitto tarjosi myös kiinteistöalan talous- ja veroneuvontaa. Neuvonta ja opastus on suunnattu jäsenkiinteistöjen isännöitsijöille, hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille.

Korjaushankkeet ja maksukyvyttömyysmenettelyjen lisääntyminen näkyivät lakineuvonnassa Korjaushankkeiden lisääntymisen vuoksi rakentamiseen liittyvät sopimus- ja vastuukysymykset puhuttivat neuvonnassa.

Korjaushankkeisiin liittyvää valtavaa tiedontarvetta pyrittiin tyydyttämään Korjaushanke haltuun -kiertueella, jossa korjaushankkeiden juridiikkaa käsittelivät vanhempi lakimies Jaana Sallmén ja vanhempi lakimies Kristel Pynnönen. Lisätietoa korjaushankkeista tarjottiin myös kiertuemateriaalin sekä kiertueeseen liittyen ajankohtaistiedotteiden avulla.

Palvelua tarjosi kokenut talousja veroasiantuntija Tapio Tikkanen maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 13 - 16.

Neuvonnassa esiintyi lisääntyvässä määrin myös erilaisia maksukyvyttömyystilanteisiin liittyviä juridisia ongelmia. Monia taloyhtiöitä askarruttavat perinteisen saatavien perinnän ja hallintaanottomenettelyn lisäksi vuokralaisten ja osakkaiden konkurssin, velkajärjestelyn taikka yrityssaneerauksen vaikutukset.

Tutkimus- ja kehityspalveluiden (T&K) neuvonta Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitysyksikkö palveli toimintavuonna jäsenkiinteistöjen edustajia antamalla kiinteistönpitoon liittyvää tietoa mm. asuinkiinteistöjen hoitokuluista, energian- ja vedenkulutuksesta, isännöinti- ja kiinteistönhoitopalveluiden ostamisesta sekä korjausrakentamisesta ja kunnossapidosta.

Liittoyhteisön insinööreillä on tekninen sähköpostirinki, jossa käsitellään taloyhtiöiden ylläpitoon ja korjausrakentamiseen liittyviä ongelmia.

Liitto antoi energianeuvontaa puhelimitse. Neuvontapalvelu tarjosi tietoa taloyhtiöiden toimijoille liittyen energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokuutta

9

Järjestötoiminta ja hallinto

Jäsenyhdistykset käyttivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuonna 2013 yhtenäistä markkinointinimeä, joka muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittävästä toiminta-alueen nimestä. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta.

Jäsenmäärä kasvoi Kiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2013. Jäsenyhdistyksiin liittyi 977 uutta jäsentä, ja erosi 155, joten nettokasvu oli 822 jäsentä (+ 3,5 %). Yhdistysten yhteisjäsenmäärä oli vuoden lopussa 24 183.

Uusien jäsenten yhteiskuutiomäärä oli noin 5 miljoonaa kuutiota. Jäsenmäärän kasvun taustalla on jäsentalojen tarpeisiin vastaava toiminta sekä onnistunut jäsenhankinta kattavasti koko Suomessa.

Suomen Vuokranantajiin liittyi 1 645 uutta jäsentä, ja erosi 321 jäsentä, eli nettokasvu oli 1 324. Sen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 6 825 eli kasvua oli 24 prosenttia.

Lukumääräisesti eniten uusia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiömuotoisia jäseniä liittyi Kiinteistöliitto Uusimaahan (307), Kiinteistöliitto Varsinais-Suomeen (135), Kiinteistöliitto Pirkanmaahan (78), Kiinteistöliitto Päijät-Hämeeseen (68), ja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistykseen (67). Kiinteistöyhdistyksistä 17:ään liittyi yli kymmenen uutta jäsentä. Jäsenyhdistyksissä jatkettiin ns. alajäsenten ohjaamista normaalijäseniksi.

Jäsenhankinnan tehostamiseksi liitto tuotti ja ylläpiti jäsenyhdistyksille www-sivupalvelua. Jäsenhankinnassa hyödynnettiin myös Taloyhtio.net-portaalia, koottiin yhdistysten käytettäväksi potentiaalisten jäsenten yhteystietoja sekä tehtiin suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Jäsenhankintaan kannustettiin jäsenhankintapalkkioilla ja lahjakirjoilla.

Useat yhdistykset ovat muuttaneet virallisenkin nimensä yhtenäisen nimimallin mukaiseksi. Vuonna 2013 nimimuutoksen rekisteröintiä valmisteli lisää yhdistyksiä.

Jäsenet Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä vuonna 2013 oli 24 yhdistystä. Alueellisia yhdistyksiä oli 23 sekä yksi toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry.

Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö etenivät.

Alueellisen toiminnan kehittämisessä ja jäsenpalvelujen tuottamisessa palvelukeskukset olivat toimivia ja tuloksellisia. Tavoitteena on ollut parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta.

Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa palveluita omien jäsentensä lisäksi Porvoon kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän kiinteistöyhdistyksen sekä ruotsinkielisen Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenille.

Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin, Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistysten jäsenille.

Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille.

10

Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhdistysten palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Kiinteistöliitto Pirkanmaan että Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan jäsenille.

Lounais-Suomessa keskinäisessä yhteistyössä ovat mukana Rauman ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykset sekä Kiinteistöliitto Satakunta.

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys tuottaa jäsenpalveluja omien jäsentensä lisäksi osittain myös Kemin kiinteistöyhdistyksen jäsenille.

Eri tilaisuuksien järjestämisessä on tehty yhteistyötä kiinteistöyhdistysten ja Suomen Vuokranantajien kesken.

Kiinteistöliiton liittokokous 23.3.2013 Hämeenlinnassa Kiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari pidettiin 22.–23.3.2013 Hämeenlinnan Aulangolla. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat.

Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyssä seminaarissa luennoivat Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo isäntäkaupungin kiinteistöhankkeista ja keskustan elinvoimaisuudesta. Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina kertoi Hämeestä asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana.

Professori Harry Edelmanin videoluennon aiheena olivat kestävä rakentaminen ja kehitys. FL Liisa Koskelainen luennoi aiheesta ”Kaupunkikuvan kulisseissa - Kiinteistöliitto Kanta-Häme 120 vuotta”. Yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen pureutui kierrätysyhteiskunnan rakentamiseen ja liiton energia-asiantuntija Petri Pylsy kertoi energiaviisaasta asuintalosta – miten se on mahdollista toteuttaa.

Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset vuoden 2014 alusta lukien: Suomen Vuokranantajat ry Helsinki Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli

Kiinteistöliiton puheenjohtajana valittiin jatkamaan rahoitusneuvos Matti Inha.

Finlands Svenska Fastighetsförening rf Helsinki Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hyvinkää Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry Seinäjoki Kiinteistöliitto Kanta-Häme ry Hämeenlinna Kiinteistöliitto Lappi ry Rovaniemi Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry Tampere Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry Lahti Kiinteistöliitto Satakunta ry Pori Kiinteistöliitto Uusimaa ry Helsinki Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Oulu Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku

Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Pertti Satopää Varsinais-Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen Pirkanmaalta sekä everstiluutnantti Pekka Kouri Uudeltamaalta. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä.

Hallitus valitsi 23.3.2013 liittokokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Matti Inhan, varapuheenjohtajat Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Pekka Kourin sekä hallituksen jäsenet Janne Heiliön, Veijo Hyvärisen, Jouni Lehtisen, Tero Matsisen ja Harri Sepän.

11

Tutkimus- ja kehitystoiminta

massa vertailussa, joiden tulokset julkistettiin marraskuussa.

”Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistönsä tarpeisiin hyödyntäen hankkimaansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnässään ja jäsenkoulutuksessaan”.

Perinteinen talousarvio-ohje laadittiin taloyhtiöiden tulevan vuoden budjetoinnin avuksi lokakuun alussa. Päivitys toteutettiin heti tammikuun alussa 2014. Syksyllä työstettiin myös taloyhtiöiden ns. hoitokulutilastojen pohjalta grafiikka-aineistoja.

Tutkimus- ja kehityspalveluiden hankkeet Ryhmäkorjaus taloyhtiössä Hankkeen tavoitteena on tuottaa ryhmäkorjaushankkeiden käynnistämiseen ja niiden läpivientiin liittyvää markkinointi- ja koulutusmateriaalia. Hankkeeseen osallistuvat Kiinteistöliiton lisäksi Isännöintiliitto, Rakennusteollisuus RT ja ympäristöministeriö. Hanke alkoi keväällä 2013 ja se päättyy kesällä 2014. Hankkeessa liittoa edustaa Jari Virta.

Kiinteistöliiton T&K-palveluja tuottavat kehityspäällikkö Jari Virta, pääekonomisti Jukka kero ja energia-asiantuntija Petri Pylsy Toimintavuonna tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) painopistealueita olivat asuinkiinteistökannan korjausrakentaminen, ryhmäkorjaaminen, hyvä kiinteistönpitotapa, energiankäytön tehostaminen ja asumiskustannusten kehitys.

Tutkimus- ja kehitysyksikön henkilöitä kutsuttiin ministeri Viitasen nimeämän Remonttiryhmän kuultavaksi loppuvuodesta 2013. Liiton edustajista kuultavina kävivät Jari Virta ja Jukka Kero.

T&K-palvelut laati Indeksitalo-selvityksen 48 kaupungin aineistosta syyskuussa. Eniten kallistuivat edellisvuodesta kaukolämpö ja vesihuolto. Jälleen kerran Indeksitalo-aineistolla herätettiin laajasti keskustelua kuntakohtaisten verojen ja maksujen kehityksestä ja eroista.

Kiinteistöliiton toimisto ja alueelliset kiinteistöyhdistykset tekivät entistä tuloksekkaammin yhteistyötä aineiston keräämisessä ja julkistamisessa.

Korjausrakentamisbarometri julkaistiin vuonna 2013 touko- ja marraskuussa. Korjausrakentamisen laajuuden ja kustannusten lisäksi toimintavuoden barometreissa käsiteltiin erityisteemoina huoltokirjaa, rakennusurakan sopimusehtoja sekä ryhmäkorjausta. Putkistoremontteja koskevat vastausaineistot olivat aiempaa laajem-

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman yhteistyöryhmä Ohjelman yhteistyöryhmän tavoitteena on edistää Ikääntyneiden asumisen -kehittämisohjelman toteuttamista ja toimia ohjelman yhteistyöfoorumina. Yhteistyöryhmän tehtävänä on: • edistää ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutusta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti • tehdä kehittämisohjelman toimenpiteisiin ja muuhun toteutukseen liittyviä aloitteita • toimia yhteistyöfoorumina ohjelman toteutuksessa eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä • toimia ohjelman viestinnän ja tiedotuskampanjan tukena.

Ohjelman kick off -tilaisuus pidettiin Säätytalossa syyskuussa. Yhteistyöryhmän toimikausi on 1.1.2014– 31.12.2015. Liittoa yhteistyöryhmässä edustaa Jari Virta.

12

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti (ENERSIS) Hankkeen tavoitteena on luoda korjausrakentamiseen konsepteja, joilla varmistetaan, että energiatehokkuusvaatimusten mukaiset korjaukset eivät alenna sisäympäristön laatua, eivätkä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta.

Lopputuloksena on kokonaisvaltainen toimintamalli energiatehokkuus- ja kosteusvauriokorjaukseen, sekä korjaushankkeen mukana täydentyvä Internet-pohjainen tarkistusasiakirja korjauksesta. Liittoa hankkeessa edustivat Jari Virta ja hänen varamiehenään Petri Pylsy.

Hankkeen päävetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy keväällä 2014.

Uudistava korjausrakentaminen asuntoyhteisöissä (ApRemodel) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää menettelyitä, joilla edistetään ja tuetaan kerrostaloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamista. Hankkeen vetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT).

Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi lokakuussa 2013.

Hankkeen lopputuloksena syntyi asuntoyhteisöjen uudistamiseen sekä lisä- ja täydennysrakentamiseen soveltuvia korjauskonsepteja.

Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta.

Advancing the Method of TES Energy Facade (Smart TES) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää esivalmistettuihin elementteihin integroitavia ratkaisuja, joilla parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja sisäilmaston laatua sekä nopeutetaan korjausrakentamisprosessia. Hankkeen päävetovastuu on Münchenin teknillisellä korkeakoululla. Hankkeeseen osallistuu saksalaisten lisäksi suomalaisia ja norjalaisia.

Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi syksyllä 2013.

Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta ja hänen varamiehenään Petri Pylsy.

Smart TES -hanke palkittiin kansainvälisellä palkinnolla 2012. Lisätietoa palkinnosta: www.thessenvitz.de/?p=917

Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut (KORMA) Hankkeen tavoitteena on julkaista korjausrakentamista

varten analysoituja, toimivia malliratkaisuja ja suunnitelmia mallipiirustuksineen.

Kohteena ovat 1950–1970-luvuilla valmistuneet tyypilliset asuinkerrostalot, rivitalot ja omakotitalot ja niiden rakenneratkaisut. Tuotettavaa materiaalia on tarkoitus käyttää kosteusturvallisen korjausrakentamisen oppaassa sekä valmisteltaessa korjausrakentamisen määräyksiä. Hankkeen vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Hankkeeseen osallistuu useita osapuolia. Hanke alkoi 2010 ja se päättyi joulukuussa 2013. Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta.

Kosteus- ja hometalkoot Kosteus- ja hometalkoot on valtakunnallinen, viisivuotinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on saattaa alkuun suomalaisen rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Talkoiden avulla tuodaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön ja rakennusten koko elinkaareen sekä vaikutetaan laajasti asenteisiin.

Kosteus- ja hometalkoita johdetaan ympäristöministeriöstä, mutta talkoita tehdään läheisessä yhteistyössä mm. muiden ministeriöiden ja valtionhallinnon toimijoiden sekä kuntasektorin ja yritysmaailman kanssa.

Kosteus- ja hometalkoille on tehty viisivuotissuunnitelma, joka toteutetaan yhdessä rakennus- ja kiinteistöalan, sosiaali- ja terveysalan sekä koulutus- ja tutkimussektoreilla toimivien tahojen kanssa. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta ja hankkeen viestintäryhmässä Marjukka Vainio.

Märkätilojen rakenteet Hankkeen tavoitteena oli päivittää Märkätilojen rakenteet -ohjekortti. Hanke alkoi marraskuussa 2012 ja se päättyy keväällä 2014. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta.

Kuntoarviokortiston uudistus Hankkeen tavoitteena oli kuntoarviokortiston uudistus käytännöllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyi kesäkuussa 2013. Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta.

Huoltokirjaohjeiston uudistus Hankkeen tavoitteena on kiinteistöjen ylläpitoon soveltuvan huoltokirjaohjeiston uudistaminen käytännöllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se päättyy joulukuussa 2014. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta.

Taloyhtiöiden suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Hankkeen tavoitteena on taloyhtiöiden suunnitelmallisen kiinteistönpidon tason ja arvostuksen kohottaminen. Hanke alkoi elokuussa 2012 ja se päättyy keväällä 2014. Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta, Jukka Kero, Petri Pylsy ja Jaana Sallmén.

13

Viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmät (VISIKO)

CO2OL Bricks (Climate change, cultural heritage & energy efficient monuments)

Hankkeen tavoitteena on tuottaa kansalliset ohjeet viemäreiden sisäpuolisiin korjauksiin. Hanke alkoi syksyllä 2012 ja se päättyy keväällä 2014. Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta ja Jaakko Laksola (Kiinteistöliitto Uusimaa).

Kiinteistöliitto osallistui EU:n Baltic Sea Region 2007– 2013 -ohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen, jossa Kiinteistöalan Koulutuskeskus oli varsinaisena kansallisena osapuolena. Hanketta koordinoi Hampurin kaupungin organisaatio ja osallistujia on yhdeksästä Itämeren ympärysmaasta.

Kestävät lähipalvelut asuinalueiden hyvinvoinnin lujittamiseksi (SUSECON) Hankkeessa yhdistetään korkeatasoinen osaaminen palvelujen kehittämisessä, kestävässä rakentamisessa ja asumisen liiketoiminnoissa. Hanke tuottaa konkreettisia tuloksia lähialueiden kestävien palvelumallien mahdollisuuksista ja liiketoimintapotentiaalista.

Lähtökohtana on, että monimuotoiset lähipalvelut ovat kestävän yhdyskuntarakenteen olennainen edellytys.

Hankkeen toisena lähtökohtana on, että hyvien lähipalvelujen varmistamiseksi – sekä tarjonnan että kysynnän kannalta – tarvitaan uusia liiketoimintamalleja, verkottumisen malleja ja asukastoiminnan malleja. Hanke alkoi 2011 ja se päättyi syksyllä 2013. Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta.

Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY)

Hankkeessa kehitettiin menettelytapoja suojeltavien ja muuten kulttuuriperintöä edustavien rakennusten energiatalouden kohentamiseen rakennusten historiallisia ominaisuuksia turmelematta. Suomeen oli koottuna taustaryhmä kiinteistö- ja rakennusalan organisaatioista. Kiinteistöliitosta hankkeeseen osallistui Markku Rantama.

Hankkeet Pellervon taloustutkimuksen kanssa

Liitto osallistui edelleen Pellervon taloustutkimuksen alueellisia asuntomarkkinoita koskevaan analyysityöhön ohjausryhmässä.

Hankkeessa haetaan keinoja energia- ja ekotehokkuuden parantamiseksi rakennuskannassa ja yhdyskuntarakenteessa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hankkeen kehittämiskohteita ovat kiinteistöjen energiatehokkuus, jätehuolto, kierrätys sekä älykäs talotekniikka. Hankkeen piiriin kuuluvat sekä uudisettä korjausrakentaminen.

Kiinteistöliitto jatkoi Suomen Omakotiliiton ja Pellervon taloustutkimuksen kanssa Asumismenot-selvitysten laatimista. Työn osana jatkettiin kahtena edellisenä vuotena laaditun laskentamallin kehittämistä. Kaupunkikohtaisten asumismenojen vertailun lisäksi tällä kertaa olivat erityisteemoina kiinteistöjen maksamat verot ja tyyppiremonttien kustannukset ja rahoituskustannukset.

Hankkeen tuloksena syntyy pk-yrityksille uutta liiketoimintaa, hanke aktivoi omistajia ja käyttäjiä toimenpiteisiin ja tuottaa tutkimusta käytäntöjen parantamiseksi.

Tuloksena syntyy esimerkiksi pitkän aikavälin kiinteistönpidon suunnitelma, joka hyödyntää projektissa testattuja malleja. Hankkeen vetovastuu on Lahden Tiedeja yrityspuisto Oy:llä. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy keväällä 2014. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta.

Asumismenot-projektin aineistosta työstettiin myös Suomen Vuokranantajien tarpeisiin alueellisen vuokra-asuntosijoitusten tuottovertailuja. Myös ne saivat erittäin runsaan julkisuuden. Aineisto toimitettiin myös OECD:n Suomen yksityisen vuokramarkkina-analyysia tekevän OECD-mission käyttöön marraskuussa.

Lähiöiden käyttäjälähtöinen korjauskonsepti (KLIKK)

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen (IV-kuntotutkimus)

Hankkeen tavoitteena on kehittää käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen. Hankkeen vetovastuu on Oulun yliopistolla. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se päättyy kesällä 2014. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta.

Kaupunkien määrä kasvatettiin nyt 21:een, kaikkiin niihin, joista saa riittävän kattavat vuokra- ja asuntojen hintatilastot. Aineisto julkaistiin elokuussa, ja julkistus sai jälleen kerran innostuneen vastaanoton. Aineistoa käytettiin edunvalvonnan ja koulutusaineistojen pohjana.

Selvitystyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää tulevina vuosina. Liittoa hankkeessa edustaa Jukka Kero.

Kiinteistöliitto on ollut laatimassa asuinrakennusten ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimusohjeistusta osana Suomen LVI-liiton toteuttamaa laajempaa IV-kuntotutkimusmenettelyn kehityshanketta.

Taloyhtiöissä on olemassa selkeä tarve ilmanvaihdon

14

todellisen tilan selvittämiselle ja mahdollisten korjausja kunnostusratkaisujen toteuttamiselle niin energiatalouden kuin sisäilmaston parantamisen näkökulmasta.

Tämä ohjeistus auttaa sekä tilaajaa että kuntotutkijaa kuntotutkimuksen hankinnassa ja laadinnassa. Ohjeistus tulee maksuttomasti kaikkien taloyhtiöiden saataville internet-sivustolle.

Hanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Hankkeen toteuttamisesta Kiinteistöliitossa vastasi energia-asiantuntija Petri Pylsy.

Rakennuskannan korjausmahdollisuudet Ympäristöministeriön käynnistämässä hankkeessa käsitellään rakennuskannan kehittämistä ja korjausrakentamista kokonaisvaltaisesti. Energiatehokkuusdirektiivin artiklan 4 toimeenpano tapahtuu myös tämän hankkeen avulla. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös kansallisten tavoitteiden määrittämisessä ja saavuttamisessa. Hanke jakaantuu viiteen työpakettiin: rakennuskanta, Deep Renovation -käsite ja korjauskonseptit, politiikkatoimenpiteet, kannustaminen korjauksiin ja todennetut todelliset kohteet.

Hankkeen vetovastuu on VTT:lla ja se alkoi kesäkuussa ja päättyy huhtikuussa 2014. Liittoa hankkeessa edustaa energia-asiantuntija Petri Pylsy.

Ekotehokkuutta kotitalouksien arkeen ja muutostilanteisiin (Ekokoti)

toimia skenaariotyön avulla. Hankkeessa selvitetään erityisesti rakennusten omistajien ja käyttäjien roolia tavoitteiden saavuttamisessa. Hanke alkoi vuoden 2012 huhtikuussa ja se päättyy syyskuussa 2014. Entranze on EU-hanke ja Suomessa sitä koordinoi Kuluttajatutkimuskeskus. Liittoa hankkeessa edustaa Petri Pylsy.

EU-GUGLE EU-hankkeessa viedään läpi energiatehokkuutta parantavat korjaushankkeet kahdeksassa eri kaupungissa. Pilottihankkeiden avulla etsitään toteutusratkaisuja energia- ja kustannustehokkaisiin korjauksiin. Suomessa pilottitaloyhtiöt tulevat sijaitsemaan Tampereella Tammelan alueella. Hankkeen vetovastuu on VTT:llä ja Tampereen kaupungilla. Liittoa hankkeessa edustaa Petri Pylsy.

FInZEB Rakennusteollisuus RT:n, LVI-talotekniikkateollisuuden ja ympäristöministeriön käynnistämässä FInZEB-hankkeessaselvitetään, kuinka lähes nollaenergiarakentamisen kansalliset vaatimukset pitää asettaa riittävän haasteellisesti, mutta kustannustehokkaasti direktiivien täyttämiseksi, rakenteiden turvallisuus ja hyvät sisäolosuhteet huomioiden.

Hanke käynnistyi kesäkuussa 2013, ja se päättyy keväällä 2015. Kiinteistöliiton Petri Pylsy on kutsuttu asiantuntijajäseneksi hankkeen ohjausryhmään.

KULTU-pilottihankkeisiin kuuluvassa Ekokoti-hankkeessa edistetään kestävää asumista ja arkea viisaiden valintojen ja tapojen avulla yhteistyössä aktiivisten asukkaiden sekä asiantuntevien korjaus-, kunnossapito- ja huoltopalveluiden kanssa. Hankkeessa kokeillaan uusia tapoja mitata kotitalouksien kulutusta ja hyödyntää tietoa paremman arjen ja valintojen omaksumisessa.

ERA17- Kustannustehokkaita ratkaisuja energiakorjauksiin

Asumisen palveluiden, huollon ja korjausten ammattilaisten osaamista kehitetään vastaamaan kiristyviä säännöksiä ja asukkaiden odotuksia. Kokeilut toteutetaan yhdessä kotitalouksien, asunto-osakeyhtiöiden ja korjausrakentamisen ammattilaisten kanssa.

Kiinteistöliitto ja Tekes järjestivät taloyhtiöiden remontteja ja energiatehokkuutta koskevan kyselytutkimuksen syyskuussa. Kasaan saatiin runsaan tuhannen vastaajan aineisto remonttien päätöksenteon vaikuttimista sekä tutkimuksen, koulutuksen ja viestinnän suuntaamisen tarpeista. Keskeiset tulokset esiteltiin ERA17-vuosipäivän tilaisuudessa Kuntatalolla lokakuun lopulla.

Hanke toteutetaan vuosina 2013–2014 ja sen vetovastuussa on SYKE. Liittoa hankkeessa edustaa Petri Pylsy.

ENTRANZE (Policies to ENforce the TRAnsition to Nearly Zero-Energy buildings in Europe) Hankkeen tavoitteena on edistää melkein nollaenergiatason peruskorjauksia tukemalla kansallisia politiikka-

Kiinteistöliitto otti vetovastuun ERA17-yhteistyön Painopiste 3 -alueesta ”Kustannustehokkaita ratkaisuja energiakorjauksiin”. Työryhmän tavoitteena on lisätä tilaajapuolen osaamista vaatia energiatehokkaita korjausrakennusratkaisuja ja taloyhtiöiden ymmärrystä energiatehokkuuden merkityksestä korjausrakentamisessa.

Lisäksi hanke pyrkii edesauttamaan sitä, että tuottajat tarjoavat ja toteuttavat kustannustehokkaita ja energiatehokkuutta parantavia korjausrakentamisen ratkaisuja.

Työskentelyn yhteydessä viedään koulutuksien ja seminaarien avulla kentän toimijoille korjausrakentamisen uusien määräysten ja energiatodistuslainsäädännön keskeinen sisältö.

Yhteistyöryhmän toimintaan osallistuivat Kiinteistöliiton lisäksi toimintavuonna Aran, Energiateollisuuden, Rakennusteollisuuden, RAKLIn, Tekesin ja ympäristöministeriön edustajat. Ryhmä jatkaa ainakin vuoden 2014.

Kiinteistöliiton edustajina toimivat Jukka Kero, Petri Pylsy ja Hanna Riihimäki.

15

Viestintä- ja koulutustoiminta

Toimittajat kylässä

Viestintä ”Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti.”

Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistöalaan voimakkaasti viestinnän keinoin. Näkyvyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin M-Brainin-seurantapalvelulla marraskuun loppuun asti. Joulukuun alusta Kiinteistöliittoyhteisö otti käyttöön STT mediaseurantapalvelun, koska M-Brainin osumat tulivat hitaasti ja verkkomedian seuranta oli puutteellista.

STT mediaseurantapalvelu seuraa printtilehtiä, verkkomediaa, keskeisiä blogeja ja keskustelufoorumeja sekä sosiaalista mediaa. Jo edellisvuonna liitto aloitti STT:n tiedotepalvelun käyttämisen.

Kiinteistöliitto näkyi vuonna 2013 yhteensä 160 eri mediassa. M-Brainin kautta osumia kertyi ennätykselliset 1536 ja STT:n seurantapalvelulla joulukuun aikana 93.

Huhtikuun puolesta välistä alkaen median yhteydenotot, toimittajien nimet ja yhteystiedot sekä juttutyypit ja -aiheet kirjattiin Plazaan (SharePoint). Yhteydenottoja kertyi huhtikuun puolen välin ja joulukuun lopun välisenä aikana yhteensä 126.

Liiton nettisivuilla kävi vuoden 2013 aikana 91 783 yksilöityä henkilöä (edellisvuonna 85 501). Kävijämäärä oli yhteensä 146 689 eli 5 400 enemmän kuin vuonna 2012. Kiinteistöliiton jäsentaloilleen tarjoamia yhtiökohtaisia, maksuttomia nettisivuja oli perustettu vuoden 2013 loppuun mennessä 2 900.

Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita julkaistiin vuoden aikana 45 kappaletta. Viikkotiedote lähetetään järjestön henkilöstölle ja luottamusmiehille sekä julkaistaan Taloyhtio.netin jäsensivuilla.

Loppuvuonna alettiin suunnitella viikkotiedotteen uudistamista, joka päätettiin toteuttaa vuonna 2014.

Taloyhtio.net Alan suositun tietoportaalin, Taloyhtio.netin käyttäjämäärä jatkoi kasvuaan, vaikkakin käyntien määrä laski hieman. Rekisteröityjen käyttäjien määrä kasvoi 1500:llä, edellisen vuoden 23 300:sta 24 800 henkilöön. Taloyhtio.netissä kävi vuonna 2013 yhteensä 263 137 eri henkilöä. Kaikkiaan sivustolla vieraili 388 365 kävijää ja näytettyjen sivujen määrä oli 1 303 445.

Tekniikan toimittajat (PRESSTEK ry) vierailivat Kiinteistöliitossa helmikuussa. Viestintäpäällikkö Marjukka Vainio esitteli Anna Kalevan kiinteistön historiaa ja AnnaK:n taidetta, neuvontainsinööri Jari Hännikäinen kertoi käytännön havaintoja taloyhtiöiden kosteus- ja homeremonteista, energia-asiantuntija Petri Pylsy valotti energiaviisaita valintoja ja kehityspäällikkö Jari Virta suunnitelmallista kiinteistönpitoa.

Maaliskuussa Petri Pylsy ja Marjukka Vainio tutustuivat eri medioiden toimituksiin Sanomatalolla, jossa työskentelee 300 toimittajaa. Lisäksi liiton asiantuntijat tapasivat toimintavuoden aikana eri yhteyksissä lukuisia toimittajia, muun muassa Kaupunkitoimittajat ry:n.

Helsingin Sanomien toimittajat vierailivat runsaslukuisesti Kiinteistöliitossa kesäkuussa. Vierailun aikana Marjukka Vainio esitteli Kiinteistöliiton, Jukka Kero ja Harri Hiltunen sekä KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva kertoivat, millaista asumiseen liittyvää tietoa, tunnuslukuja ja laskentakehikoita Kiinteistöliitolla ja KTI:llä on tarjota toimittajille.

Helsingin Sanomien kysymys-vastauspalsta Kiinteistöliitto ja Helsingin Sanomat jatkoivat yhteistyötä lehden Koti-teemasivujen kysymys-vastauspalstan tuottamisessa. Erityisesti liiton lakimiehet vastasivat lukijoiden oikeudellisiin kysymyksiin ahkerasti.

Sosiaalinen media Kiinteistöliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa lisääntyi toimintavuonna. Erityisesti keskityttiin Facebookin hyödyntämiseen, jossa toimi liiton ja Taloyhtio.netin sivujen lisäksi myös Energiaviisas asuintalo -kiertueen sivut keväällä ja Korjaushanke haltuun -kiertueen sivut syksyllä. Facebookissa julkaistiin ajankohtaisia uutisia, tietoa tapahtumista ja vinkkejä asumiseen. Twitteriä hyödynnettiin ajankohtaisten uutisten, lakiuudistusten ym. jakamiseen sekä myös Kiinteistöliiton tapahtumista tiedottamiseen.

16

Energiatehokkuus, asuminen ja korjausrakentaminen otsikoissa

tiedote pureutui sähkölaitteiden suojaamiseen ja viimeinen koski lämmityksen säätämistä.

Vuoden 2013 suurimmat viestinnälliset haasteet olivat energiatehokkuus ja korjausrakentaminen. Energiaviisas asuintalo -kiertue vieraili alkuvuodesta viidellä paikkakunnalla ja päättyi helmikuussa Kotkaan. Korjaushanke haltuun -kiertue starttasi lokakuun alussa Helsingistä ja se järjestettiin toimintavuonna seitsemällä paikkakunnalla.

Kiinteistöliiton lisäksi kampanjan toteuttivat RAKLI, Suomen Omakotiliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ja Tukes. Toukotalkoot-kampanjassa liittoa edustaa Marjukka Vainio.

Molempien kiertueiden paikkakuntakohtaisiin tiedotustilaisuuksiin kutsuttiin laajasti kaikki alueen mediat ja jokaista tilaisuutta varten kirjoitettiin ajankohtaiset tiedotteet.

ERA17-toimenpideohjelman viestintäryhmä kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Viestintäryhmän tarkoituksena on viestiä toimenpiteistä, tuoda ERA17-käsitettä tunnetuksi ja suunnitella tilaisuuksia.

Uudistuneesta energiatodistuslainsäädännöstä liitto viesti yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Yksi medialle suunnatuista viesteistä oli se, että asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden omakoti- ja paritalojen energialuokka 1.6.2013 alkaen. Energiatodistus vaaditaan asunnon vuokraus- ja myyntitilanteissa.

Marraskuussa liitto järjesti toimittajille ”Korjausrakentaminen saa ensi kertaa omat määräykset” -mediainfon, joka houkutteli paikalle 18 toimittajaa. Vuoden toinen suuri mediatapaus oli Asumisen menot -tutkimuksen julkistus, joka keräsi paikalle peräti 23 toimittajaa. Tutkimus poiki mediassa noin parisataa osumaa. Laajaa julkisuutta mediassa sai myös perinteisen Korjausrakentamisen barometrin sekä niin sanotun Indeksitalovertailun julkistaminen.

Taloyhtiö.Nyt-lehti

ERA17viestintäryhmä

Toimintavuoden aikana keskityttiin kehittämään ERA17-verkkosivuja; rakennetta tehtiin selkeämmäksi ja toimenpiteet jaettiin uusien painopisteiden mukaisesti.

Viestintäryhmä järjesti syksyllä toimittajille suunnatun taustatilaisuuden sekä ERA17-vuosipäivän, joka keräsi noin 150 osallistujaa Kuntatalolle. Kiinteistöliittoa ERA17-viestintäryhmässä edusti Hanna Riihimäki.

Kiinteistöalan viestijät Kiinteistö- ja rakennusalan viestijätapaaminen on epävirallinen verkosto, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa kiertävällä isännyydellä. Mukana on sekä KIRA-järjestöjen että rakennuttaja- ja kiinteistöpuolen yritysten sekä rakennusyhtiöiden viestijöitä.

Alkuvuodesta viestijät vierailivat SATO HotelliKodissa asiakkuus- ja viestintäjohtaja Monica Aron vieraana.

Syksyn emäntänä toimi viestintäpäällikkö Johanna Kaalikoski RAKLIssa.

Helsingin Sanomien välissä julkaistiin 11.11.

Taloyhtiö.Nyt-teemalehti, jonka kustantajana toimi Kiinteistöalan Kustannus Oy. Teemana oli ”Korjaushanke haltuun”. Kiinteistölehti vastasi lehden tuottamisesta, mutta liiton asiantuntijat osallistuivat edelleen vahvasti lehden sisällön tuottamiseen.

Osa liiton jäsenyhdistyksistä julkaisi Taloyhtiö.Nyt-lehteä omien alueidensa valtalehtien välissä.

Kiinteistöliittoa viestintäryhmässä edustavat Marjukka Vainio ja Hanna Riihimäki.

Sisäisen viestinnän ryhmä Ryhmän tehtävänä on liittoyhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen sekä osaamisen parantaminen, yhteisön viestijöiden keskinäinen verkostoituminen ja tietojen sekä kokemusten vaihto. Keskeistä on viestinnän ja markkinoinnin oppiminen toisilta, uusien ideoiden testaus ja sparraus. Sisäisen viestinnän ryhmässä on edustettuna Kiinteistöliitto, osakkuusyhtiöt, Kiinteistöliitto Uusimaa sekä Vuokranantajat. Ryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.

Toukotalkootkampanja 2013 Toukotalkoissa tehtiin vuonna 2013 neljä mediatiedotetta – avaustiedote käsitteli kodin turvallisuuden ja asumismukavuuden parantamista, toinen tiedote kehotti pitämään huolta omasta talosta, kolmas

17

OK-opintokeskuksen koulutukset

Koulutus Liiton asiantuntijat toimivat aktiivisesti luennoitsijoina jäsenyhdistyksien koulutustilaisuuksissa ja liiton valtakunnallisissa koulutuskiertueissa. Lisäksi asiantuntijaluentoja pidettiin mm. Kiinkon koulutuksissa.

Liiton lakimiehet, tekniset asiantuntijat ja muut asiantuntijat toimivat luennoitsijana noin sadassa koulutuspäivässä (jäsenyhdistyksien tilaisuudet ja liiton valtakunnalliset kiertueet) ja pitivät noin 300 koulutusluentoa.

Kiinteistöliitto ja jäsenyhdistykset toteuttivat osan koulutuksistaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.

Vuonna 2013 OK:n kanssa toteutettiin yhteensä 87 koulutustilaisuutta, joiden yhteistuntimäärä oli yhteensä 320 tuntia.

Sisäiset koulutukset 2013

Lakimiehet kouluttautuivat Kaikki liittoyhteisön lakimiehet jatkoivat kouluttautumista asunto-osakeyhtiölakiin käymällä läpi ja linjaamalla lain tulkintoja. Liiton, Uudenmaan yhdistyksen, Varsinais-Suomen yhdistyksen sekä Keski-Suomen yhdistyksen lakimiehet ja/tai lakimiestaustaiset toiminnanjohtajat tekivät tiiviisti yhteistyötä.

Toimintavuoden aikana Kiinteistöliiton lakiyksikössä tapahtui henkilövaihdoksia, joiden johdosta lakimiesten koulutustarve jakautui aiempaa korostuneemmin perus- ja toisaalta erityiskysymysten hallintaan.

Liittoyhteisön lakimiehille järjestettiin kaksi kokopäivän koulutustilaisuutta (sisältäen KIINKOn Kiinteistöjuridiikkapäivän 14.5.2013) ja yksi puolen päivän tilaisuus, joissa asunto-osakeyhtiölain tulkinnoista keskusteltiin innokkaasti.

Lakimiehet tekivät myös tulkintoja ja jakoivat osaamista yhteisessä sähköpostiringissä, viikoittaisessa juristipalaverissa ja pienryhmissä päivittäin. Haasteita aiheuttivat erityisesti äänileikkurin soveltaminen, osakkaan esteellisyys ja yksittäisen taloyhtiön lunastuslausekkeen sekä vastikemääräysten soveltaminen rinnan lain kanssa. Lisäksi pohdittiin asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §:ssä säädetyn hyvityksen käytännön laskemistapaa. Lakimiehiä osallistui myös muihin alan koulutuksiin kuten 3D-kiinteistönmuodostukseen.

10.1. Toiminnanjohtajapäivä 11.1.

Rakennusalan yleiset sopimusehdot -koulutus

28.-29.1. Henkilöstön kehityspäivät 14.2. Jäsentietojärjestelmäklinikka 14.2. Toiminnanjohtajapäivä 18.4. Jäsentietojärjestelmäklinikka 15.5.

Lakipalveluiden virkistyspäivä

30.-31.5. Henkilökunnan työhyvinvointipäivät 10.-11.6. Viestintäkoulutus yhteistyössä Omakotiliiton kanssa 14.6. Lakikoulutus 19.6.

Lakipalveluiden yksikköpäivä

13.9.

Tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikköpäivä

Perjantaiaamujen juristipalaverikäytäntöä muutettiin informatiivisempaan suuntaan lisäämällä tiedotusta lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä sekä käymällä läpi opetustarkoituksessa vaativampia neuvonta- tai lausuntokysymyksiä. Perjantaiaamun juristipalavereissa vieraili 2013 kouluttamassa myös hissiasiamies Simo Merilä 15.11. Helsingin hissiasioista sekä yleisistä hisseihin liittyvistä kysymyksistä ja Sähköinfon Ville Reinikainen 22.11. määräyksen 65/2013 Mukaisista sisäverkoista.

14.8.

Viestintä- ja yhteyspalveluiden yksikköpäivä

19.8.

Johtoryhmän suunnittelupäivä

Toiminnanjohtajapäivät ja yhdistyssihteerien koulutus

27.11. Jäsentietojärjestelmäklinikka

18.9. Jäsentietojärjestelmäklinikka 25.10.

Lakipalveluiden toimintasuunnitelmapäivä & Lakiseminaari

1.11. Toiminnanjohtajapäivä 6.11.

Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin toiminnanjohtajapäiviä aiempien vuosien tapaan. Usein päivien yhteydessä pidettiin myös järjestötoimikunnan kokous. Yhdistyssihteerien koulutuksia järjestettiin JTJ-klinikan yhteydessä.

18

Johtoryhmän suunnittelupäivä

Uudet oppaat ja työkalut

perttiaineisto on luettavissa osoitteessa www.motiva.fi/ koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttitoiminta

Korjaushanke haltuun – hallituksen pikaopas

Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut -opas

Kiinteistöliiton asiantuntijat kirjoittivat korjaushankkeita toteuttavien taloyhtiöiden hallitusten avuksi Korjaushanke haltuun – hallituksen pikaopas –teoksen.

Oppaassa kerrotaan käytännön toimenpiteistä, jotka taloyhtiön johdon on ymmärrettävä ja osattava korjaushankkeen onnistumiseksi.

Taloyhtiön on hahmotettava korjaushankkeen kulku aina lähtötilanteesta korjaustyön takuuajan kysymyksiin asti. Oppaassa käsitellään korjaushanketta tyypillisimmän urakkamuodon eli pääurakkamuodon (kokonaisurakka tai jaettu urakka) näkökulmasta. Pääurakkamuotoisessa hankkeessa tilaaja hankkii suunnittelun ja urakoinnin erillisillä sopimuksilla.

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 toi esille, että nykyiset jäsenet eivät ole tietoisia kaikista neuvonta- ja muista jäsenpalveluista, joita heidän käytettävissään on. Siksi Kiinteistöliitto julkaisi helmikuussa 2013 Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut -oppaan, joka toimitettiin jäsenkorttien mukana jäsentalojen puheenjohtajille ja isännöitsijöille. Neuvontapalvelujen esittely oli oppaassa tärkeässä roolissa.

Taloyhtio.net-sivuilla julkaistun oppaan kirjoittivat vanhempi lakimies Jaana Sallmén ja kehityspäällikkö Jari Virta.

Vakuuta oikein -opas Kiinteistöliiton perustama projektiryhmä julkaisi Vakuuta oikein -aineiston Taloyhtio.net -sivuilla. Raportin tarkoituksena oli tuottaa taloyhtiöiden hallitusten käyttöön taloudellisten riskien hallinnan työkaluja.

Työryhmään kuuluivat neuvontalakimies Miia Lavonen, myyntijohtaja Antero Miikki Colemont Finland Oy:stä ja pääekonomisti Jukka Kero.

Energiaeksperttimateriaalin uudistaminen Motiva Oy tilasi Kiinteistöliitolta taloyhtiöiden energiaeksperttimateriaalien päivittämisen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.

Motiva Oy hyödyntää aineistoa kuluttajien energianeuvonnassa ja liitolla on oikeus käyttää aineistoa omassa neuvonta- ja koulutustyössään. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Petri Pylsy ja hankkeeseen osallistui myös Timo Tossavainen. Hanke alkoi lokakuussa 2012 ja valmistui lokakuussa 2013. Hankkeessa oli mukana myös Suomen Isännöintiliitto ry.

Tuotettua aineistoa voi mikä tahansa taloyhtiö käyttää tiedon lähteenä pohtiessaan arkisia keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Vapaaehtoisella energiaeksperttitoiminnalla pyritään kannustamaan ottamaan energiatehokkuus osaksi asumisen arkea Lisätietoja eksperttitoiminnan käynnistämisestä ja itse energiaeks-

19

Henkilöstö ja talous Liiton strategian tavoitteena on vahvistaa toiminnan jäsenmaksuperusteisuutta ja ottaa jäsenmaksutasojen määrityksessä huomioon toteutuva yleinen ansiotason kehitys. Tavoitteena on, että jäsenmaksutuloilla voidaan kattaa noin 75 prosenttia liiton toimintamenoista.

Liiton tärkeimpiä investointeja olivat Malmin asematie 6:ssa sijaitsevan liiketilan peruskorjaaminen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n uudeksi toimitilaksi 1.6.2013 lähtien sekä Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kalevassa toteutetut korjaukset (mm. pihaovet).

Liiton toiminnan taloudellinen perusta pysyi vahvana vuonna 2013. Jäsenyhdistyksien jäsenmäärän kasvu vahvisti liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Liiton jäsenmaksutuotot olivat 2 594 000 euroa (v. 2012: 2 342 000 euroa). Kun jäsenmaksutuloista vähennetään Suomen Kiinteistölehden tilausmaksut, yhdistyksille maksetut jäsenhankintapalkkiot sekä Kiinteistöpalvelut ry:lle välitettävät jäsenmaksut, oli nettotuotto noin 1 254 000 euroa (v. 2012: 1 080 000 euroa).

Nettojäsenmaksutuotoilla katettiin n. 60 % liiton varsinaisen toiminnan kuluista.

Toimintavuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia alentaa jäsenlehtitilauksista maksettavaa arvonlisäveroa (10 % lisäkustannus). Selvityksen tuloksena päätettiin jatkaa nykykäytäntöä, jossa liitto tilaa Suomen Kiinteistölehden jäsenetuna jäsenyhdistyksiensä jäsenille ja maksaa tilauksista 10 prosentin arvonlisäveron.

Tilikauden tappio oli -454 000 euroa (v. 2012: +58 000 euroa). Tilikauden tappio johtui pääasiassa Malmin asematie 6:ssa tehdyistä korjausinvestoinneista, jotka kirjattiin kokonaan kuluksi tilinpäätöksessä.

Kiinteistöliiton toimisto on jaettu kolmeen palveluyksikköön: lakipalveluihin (päälakimies Jenni Hupli), viestintä- ja yhteyspalveluihin (yhteysjohtaja Timo Tossavainen) sekä tutkimus- ja kehityspalveluihin (pääekonomisti Jukka Kero). Yhteysjohtaja Timo Tossavainen on toiminut toimitusjohtajan sijaisena.

Tytär- ja osakkuusyhtiöistä liitto sai osinkotuottoja 371 000 euroa (v. 2012: 636 000 euroa). Osinkotuottojen taso johtui erityisesti siitä, että Suomen Talokeskus ei maksanut toisena vuotena peräkkäin lainkaan osinkoa.

Lisäksi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n maksama osinko laski.

Henkilöstön kehityspäivät pidettiin tammikuussa. Lisäksi järjestettiin palveluyksiköiden omat kehityspäivät.

Henkilöstötyytyväisyyskyselyn ja kehityspäivien perusteella uudistettiin liiton toimiston ja palveluyksiköiden työskentely- ja toimintatapoja. Toimintojen ja tiedonhallinnan kehittämisessä on hyödynnetty myös Plazaa (LiittoPlaza ja ToimielinPlaza), joka on toteutettu SharePoint-palvelualustalla. Plazan uudistamistyö käynnistettiin marraskuussa 2013.

Henkilöstön osaamistasoa on kehitetty ja ylläpidetty sekä sisäisellä koulutuksella että osallistumalla ulkopuoliseen koulutukseen. Sisäisiin koulutuksiin on kutsuttu myös jäsenyhdistyksien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Henkilökunnan työkyvyn ylläpitämiseksi on järjestetty mm. työhyvinvointipäivät Vierumäellä, tuettu liikunnan- ja kulttuurin harrastamista, osallistuttu kuntoilukampanjoihin sekä henkilökunnan yhteisiä tapahtumia.

Liiton lakineuvontojen toimivuutta ja neuvontaresurssien riittävyyttä on seurattu keräämällä neuvontoihin tulleiden puheluiden määriä keväällä (maalis-huhtikuussa). Lakineuvonnan kehittämiseksi toteutettiin keväällä lakineuvonnan asiakastyytyväisyyskysely neuvontapalvelua käyttäneille toisen kerran.

20

Tytär- ja osakkuusyhtiöt

tiötä: emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy sekä tytäryhtiöt Agenteq Solutions Oy, Rakennuttajapalvelu Markku Haikala Oy, ja 22.10. 2013 perustettu Talokeskus Yhtiöt Oy, jonka toiminimi vaihdettiin päittäin emoyhtiön kanssa 1.1.2014. Talokeskus-konserni on yksi suurimpia kiinteistöalalle asiantuntija- ja tiedonhallintaratkaisuja tarjoava toimija.

Kiinteistöalan Kustannus Oy – REP Ltd

Talokeskus-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2013 7,5 % 22,2 miljoonaan euroon (20,6 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 2,1 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 1,4 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa). Konsernin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 210 (177).

Kiinteistöalan Kustannus Oy on Suomen Kiinteistöliiton omistama kustannusyhtiö. Se kustantaa ja julkaisee kiinteistöalan kirjallisuutta, lomakkeita sekä Suomen Kiinteistölehteä ja Locus-lehteä. Yhtiö harjoittaa myös messu- ja näyttelytoimintaa.

Vuonna 2013 Suomen Kiinteistölehden numerokohtainen keskilevikki oli 34 000 kappaletta (LT 2012). Lukijoita lehden kullakin 10 numerolla oli 117 000. Locus ilmestyi neljä kertaa 5 000 kappaleen painoksina.

Suomen Talokeskus Oy tuotti kiinteistöjen omistajille ja käyttäjille sekä kiinteistöjä hallinnoiville palveluntuottajille korjaus- ja uudisrakentamisen suunnittelupalveluita, kiinteistönpidon asiantuntijapalveluita sekä energianhallinnan palveluita. Toimintaa jatkettiin Helsingissä, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa, mistä käsin palveluita tarjottiin myös muille paikkakunnille. Tampereen toimipiste suljettiin, koska liiketoimintaa ei saatu käynnistettyä toivotulla tavalla.

Kiinteistöalan Kustannus Oy:n liikevaihto oli 3,1 miljoonaa euroa (3,1 milj. euroa), tilikauden voitto 116 000 euroa (26 000 euroa), ja henkilöstömäärä oli keskimäärin 14 (18). Vuonna 2013 yhtiö maksoi Suomen Kiinteistöliitolle osinkoa 100 000. Lisäksi yhtiö maksoi Kiinteistöliitolle kustannusoikeusmaksua.

Suomen Talokeskus Oy:n liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa (14,4 milj. euroa). Yhtiön liikevoitto oli 0,6 miljoonaa euroa (-0,02 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 3,5 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa). Henkilökunnan määrä oli keskimäärin 65. Vuonna 2013 yhtiö ei maksanut osinkoa.

Yhtiön toimintojen kehittämistä jatkettiin mm. ottamalla käyttöön ajanmukainen myynti-, markkinointi- ja sisällön- tuotantojärjestelmä. Yhtiössä siirryttiin matriisiorganisaatioon ja sen kautta tehostettiin erityisesti markkinointitoimintaa ja toteutettiin puhelinmyynnin ulkoistaminen. Kopsut -liiketoiminta myytiin Multiprint Oy:lle 31.12.2013.

Tytäryhtiö Agenteq Solutions Oy harjoitti tilikauden aikana Tampuuri – toiminnanohjausjärjestelmän sekä Latomo-julkaisujärjestelmän myyntiä sekä aikaveloitukseen perustuvaa ohjelmistopalvelujen myyntiä. Kaikki tuotteet ja projektit olivat tietoverkoissa toimivia järjestelmiä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja, rahoitusneuvos Matti Inha. Muut hallituksen jäsenet olivat Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Jorma Koutonen, Markku Huusko, Pertti Satopää ja Veijo Hyvärinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi filosofian maisteri, eMBA Veli-Pekka Tihlman.

Suomen Talokeskus Oy (1.1.2014 Talokeskus Yhtiöt Oy)

Kiinteistöliitto omistaa 59,9 prosenttia Suomen Talokeskus Oy:stä (1.1.2014 Talokeskus Yhtiöt Oy:stä).

Suomen Talokeskus Oy täytti 90 vuotta vuonna 2013, ja se on alallaan Suomen vanhin insinööritoimisto. Yhtiön toiminnasta julkaistiin 90-vuotishistoriikki.

Talokeskus-konsernin muodostavat neljä itsenäistä yh-

Yhtiön liikevaihto oli 7,3 miljoonaa euroa (6,8 milj. euroa), ja tilikauden voitto 0,8 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa). Yhtiö maksoi emoyhtiölle konserniavustusta 1,5 miljoonaa euroa. Henkilökunnan määrä oli keskimäärin 65.

Agenteqin hallituksen puheenjohtajana toimi 3.4.2013 saakka Harri Seppä, ja sen jälkeen Karri Virtanen. Hallituksen jäseninä toimivat 22.11.2013 Harri Hiltunen, Harri Seppä ja Karri Virtanen. 22.11.2013 hallituksen jäsenenä oli Karri Virtanen, ja varajäsenenä Matti Pasanen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Juha Borenius.

Liitto on toiminut yhteistyössä Talokeskuksen kanssa.

Yhteisvoimin on osallistuttu mm. erilaisiin asiantuntijatapaamisiin. Talokeskus on liiton tärkeä asiantuntijataho alan lausuntojen valmistelussa.

Suomen Talokeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Seppä, ja muina hallituksen jäseninä Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Juhani Kolehmainen, Kaisa Leiwo, Olavi Merikanto, Reetta-Maria Tolonen-Salo ja Erkka Valkila. Suomen Talokeskuksen toimitusjohtajana toimi Karri Virtanen.

21

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

KTI Kiinteistötieto Oy

Kiinteistöalan Koulutuskeskus on ajankohtaiskoulutusyhtiö, jonka osakekannasta liitto omistaa 51 prosenttia.

Koulutuskeskus järjestää ajankohtaisseminaareja, yrityskohtaista koulutusta, valmennusta ja konsultointia sekä tarjoaa henkilöstövalintapalveluita (Rekryverkko).

Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen liikevaihto oli 2,6 miljoonaa euroa, tilikauden voitto 136 000 euroa ja henkilökuntaan kuului 12,5 henkeä.

Vuonna 2013 yhtiö maksoi Suomen Kiinteistöliitolle osinkoa 153 000 euroa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Pekka Kouri.

Kiinteistöliittoa yhtiön hallituksessa edustivat lisäksi Ahto Aunela, Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Jouni Lehtinen, Janne Heiliö ja Raimo Kiljunen (varajäsen).

Yhtiön toimitusjohtajana toimi varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto. Yhtiön hallitus toimi myös Kiinteistöalan Koulutussäätiön hallituksena.

Kiinteistöalan Koulutussäätiö on yleishyödyllinen säätiö. Säätiön tarjoamasta koulutustoiminnasta vastaa Kiinteistöalan Koulutussäätiön Ammatillinen Oppilaitos, joka on opetushallituksen valvoma valtakunnallinen erikoisoppilaitos.

KTI Kiinteistötieto Oy on vuonna 1999 perustettu informaatio-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tarjoava asiantuntijayritys. Kiinteistöliiton omistusosuus yhtiössä on 35 prosenttia.

KTI:n asiakkaita ovat suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla toimivat kiinteistösijoittajat, tilankäyttäjäyritykset, sekä alan management- ja asiantuntijapalveluyritykset.

KTI:n liikevaihto vuonna 2013 oli 2,3 miljoonaa euroa, ja tilikauden voitto 338 000 euroa euroa ja henkilökunnan määrä keskimäärin 21 henkilöä.

V. 2013 yhtiö maksoi osinkoa liitolle 118 000 euroa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi insinööri Erkka Valkila. Kiinteistöliittoa yhtiön hallituksessa edustivat pääekonomisti Jukka Kero ja toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 3.4.2013 saakka. Everstiluutnantti Pekka Kouri valittiin Leiwon tilalle hallitukseen 3.4.2013 lähtien. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Hanna Kaleva.

Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Kiinteistöliitto omistaa 33,4 prosenttia vuonna 1898 valmistuneen Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kalevan osakekannasta.

Koulutussäätiö järjestää pitkäkestoisia koulutusohjelmia, omia tutkintoja, osuuksia ammattikorkeakoulututkinnoista sekä virallisia ammattitutkintoja. Oppilaitoksessa on ollut järjestettävänä Isännöinnin sekä Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnot. Lisäksi Johtamisen erikoisammattitutkinnon valmistavaa koulutusta on järjestetty isännöinti- sekä kiinteistöalalla työskenteleville henkilöille yhteistyössä muiden koulutusyhteisöjen kanssa.

Kiinteistöalan Koulutussäätiön liikevaihto 5,1 miljoonaa euroa, tilikauden ylijäämä 161 000 euroa ja henkilökuntaan kuului 28 henkeä.

Kiinteistöalan Koulutuskeskus on yhdessä Kiinteistöalan Koulutussäätiön kanssa suunnitellut ja toteuttanut isännöintiin, kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistönvälitykseen, rakennuttamiseen ja asumiseen liittyvää koulutusta. Kiinteistöliiton toimihenkilöitä on osallistunut Koulutuskeskuksen ja Koulutussäätiön ohjelmiin osallistujina, luennoitsijoina ja koulutuksen suunnitteluryhmien jäseninä.

Vuodesta 2003 lähtien Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy on ollut Kiinteistö Oy Anna-Kalevan 5. kerroksen koulutus- ja kokoustilojen päävuokralainen. Koulutus-, kokous- sekä juhlakäyttöön soveltuvia tiloja vuokrataan pääosin ulkoisille asiakkaille AnnaK -nimellä. http://annak.kiinko.info

Kiinteistössä sijaitsee liiton toimiston lisäksi Kiinteistöliitto Uusimaan, ja Suomen Vuokranantajat ry:n toimitlat sekä Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toimitilat kesään 2013 asti. Kiinteistön myymälähuoneistot sekä osa toimitiloista on vuokrattu ulkopuolisille.

Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen kiinteistöyhtiöltä vuokraamat AnnaK-koulutus- ja neuvottelutilat ovat olleet aktiivisessa käytössä. Koulutuskeskus järjestää tiloissa koulutustilaisuuksiaan sekä tarjoaa kokous- ja

22

koulutuspalveluja ulkopuolisten käyttäjien lisäksi omistajayhteisöille.

Johtuen kiinteistössä havaituista sisäilmaongelmista toteutettiin laajat tutkimukset ongelmien syiden selvittämiseksi, ja korjaustoimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. V. 2013 uusittiin myös kiinteistön sisäpihan ulko-ovet.

Tilaisuudet ja tapahtumat Korjaushanke haltuun -kiertue

Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi everstiluutnantti Pekka Kouri. Liittoa yhtiön hallituksessa edustivat toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja päälakimies Anu Kärkkäinen (29.5.2013 saakka) ja päälakimies Jenni Hupli (29.5.2013 lähtien). Kiinteistöosakeyhtiön isännöitsijänä on toimi KTM Peter Estlander (Oy Estlander & Co Ab).

Kiinteistöliitto yhteistyökumppaneineen toteutti lokakuusta 2013 alkaneen Korjaushanke haltuun -kiertueen. Kiertue jatkuu keväällä 2014 vielä kuudella tilaisuudella.

Kiertueen tavoitteena on edesauttaa taloyhtiöiden korjaushankkeiden onnistumista.

Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy

Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy on Kiinteistöliiton omistama palveluyhtiö. Vuosi 2013 oli yhtiön 25. toimintavuosi. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen maksullista kiinteistöjuridiikan puhelinneuvontaa, Taloyhtio. net-portaalin (24 800 rekisteröitynyttä käyttäjää) sekä juridisten toimeksiantojen hoitamista. Lisäksi yhtiö toimii messutapahtumien ja kiertueiden järjestäjänä. Yhtiön maksullinen neuvonta vastasi toimintavuonna n. 2 000 asiakaspuheluun.

Seminaarikiertueen ammattilaisiltapäivä on suunnattu isännöitsijöille ja muille kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille. Koulutusilta on kohdennettu taloyhtiöiden osakkaille ja hallituksen jäsenille. Kiertueella on mukana myös 14 yrityksen näyttelyosasto.

Juridisia toimeksiantoja jäsentaloyhtiöille laadittiin noin 140, pääasiassa yhtiöjärjestyksien muutoksia.

Yhtiö jatkoi Energiaviisas asuintalo –kiertueen toteuttamista. Kiertue suuntautui 12 paikkakunnalle käsittäen 24 tilaisuutta. Kiertuetapahtumien yhteydessä on yhteistyöyrityksien ostamat messuosastot. Uutena kiertueena yhtiö käynnisti lokakuussa 2013 Korjaushanke haltuun kiertueen, joka käsittää 26 tilaisuutta 13 paikkakunnalla.

Yhtiön liikevaihto oli 179 000 euroa, ja tilikauden tappio – 4 000 euroa. Yhtiön palveluksessa oli yksi vakituinen lakimies.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Inha, ja muina jäseninä Harri Hiltunen ja Timo Tossavainen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Harri Hiltunen.

Kiertue vieraili vuoden 2013 puolella seitsemällä paikkakunnalla (Helsinki, Pori, Jyväskylä, Kouvola, Lappeenranta, Lahti ja Tampere) ja saavutti yli 1 100 osallistujaa. Lisäksi kiertue sai kullakin kiertuepaikkakunnalla järjestetyn lehdistötilaisuuden ja korjaushankkeita käsittelevän tiedotteen kautta hyvin näkyvyyttä sekä paikallisissa että valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.

Kiertueen projektipäällikkönä toimi vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Liitosta kiertueen käytännön toteuttamiseen osallistuivat aktiivisesti myös vanhempi lakimies Kristel Pynnönen, kehityspäällikkö Jari Virta, viestintäassistentti Hanna Riihimäki, assistentti Elsa Kaijala, yhteysjohtaja Timo Tossavainen ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Luennoitsijoina toimi Sallménin, Pynnösen ja Virran lisäksi osastopäällikkö Tom Lindborg Suomen Talokeskus Oy:stä.

23

Energiaviisas asuintalo -kiertue

Kiinteistö 2013 -messut

Kiinteistöliitto, Rakennusteollisuus RT, LVI-talotekniikkateollisuus, Suomen LVI-liitto ja ympäristöministeriön koordinoima Kosteus- ja hometalkoot järjestivät yhteistyössä Energiaviisas asuintalo -kiertueen. Kiertue oli osa Kiinteistöliiton ERA17-toimenpidepakettia ”Energiaviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoijille”. Kiertueella kerrottiin kerros- ja rivitaloyhtiöiden näkökulmasta uudistuvasta energiatodistuslainsäädännöstä ja uusista korjausrakentamista käsittelevistä energiatehokkuusmääräyksistä.

Kiertue vieraili yhteensä 12 paikkakunnalla lokakuusta 2012 helmikuuhun 2013 (Lahti, Oulu, Kuopio, Turku, Pori, Helsinki, Tampere, Vantaa, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki ja Kotka). Seminaarikiertueen ammattilaisiltapäivä oli suunnattu urakoitsijoille, suunnittelijoille, isännöitsijöille ja muille kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille. Koulutusilta oli taloyhtiöiden osakkaille ja hallituksen jäsenille. Kiertueella oli myös mukana noin 10 yrityksen näyttelyosasto.

Kiertue keräsi yhteensä lähes 2 400 osallistujaa. Palautteiden mukaan he olivat seminaareihin hyvin tyytyväisiä. Yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että tilaisuus oli kokonaisuudessaan hyvä tai kiitettävä ja lähes 100 prosenttia vastaajista koki, että tilaisuus täytti odotukset joko kokonaan tai osittain.

Seminaareissa saatiin aikaan paljon hyvää keskustelua.

Keskustelun aiheita olivat muun muassa energiatodistuksen merkitys ja hyöty, energiamääräykset ja niiden kustannustehokkuus sekä resurssien riittävyys esimerkiksi rakennusvalvonnassa. Lisäksi osallistujat pohtivat, että onko osaavien energiatodistuksen laatijoita tarpeeksi, ja onko käytännöllisiä ohjeita sekä laskentatyökaluja saatavilla.

Kiinteistö 2013 -messut pidettiin 13.-15.11. Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma järjestettiin 14. kerran.

Kiinteistömessujen avauspuheenvuoron piti kansanedustaja Osmo Soininvaara. Hän ennusti, että Helsingin seudulla asuu 30 vuoden kuluttua yli puoli miljoonaa asukasta enemmän kuin nyt. Soininvaara kysyikin, että miksi kansa haluaa kaupunkien keskustoihin, kun ennen unelmana oli omakotitalo kaupungin ulkopuolella tai jos siihen ei ollut varaa, niin lähiöön nyt kuitenkin?

Vastauksenaan hän esitti, että muutama kymmenen vuotta sitten kaupunkien keskustat olivat meluisia ja saasteisia. Haluttiin valoisiin ja terveellisiin lähiöihin.

Sitten tuli lyijytön bensa ja katalysaattorit. Isoihin kaupunkeihin tulivat metrot ja ratikat. Talokohtainen lämmitys vaihdettiin puhtaaseen kaukolämpöön.

Suur-Helsingin yli miljoonasta asukkaasta alle 200 000 mahtuu asumaan kantakaupungissa. Muut on pakotettu epäkaupunkiin, lähiöihin. Keskusta-asumisen kasvanut suosio näkyy selkeimmin suurissa kaupungeissa, koska kaikki halukkaat eivät keskustoihin mahdu. Se on nostanut keskusta-asuntojen hinnat järjettömyyksiin.

Kiinteistöliitto oli mukana tuottamassa messujen laadukasta seminaariohjelmaa järjestämällä tietoiskuja joka päivä KiinteistöPlaza-ohjelmalavalla. Plazan yhteydessä oli liiton messuosasto, jolla vieraili vilkkaasti kävijöitä.

Plazalla valotettiin mm. energiatehokkuuskysymyksiä, asumiskustannuksia ja tilaajavastuun merkitystä.

Tapahtumakokonaisuus oli avoinna ammattilaisille keskiviikosta perjantaihin. Samanaikaisesti Messukeskuksessa järjestettiin kahdeksan synergistä tapahtumaa: Kiinteistö, FinnSec, Väri ja Pinta, ViherTek, Julkisivu, Puhtauspalvelu, AudioVisual ja Sähkö.

Kiertueen projektipäällikkönä toimi energia-asiantuntija Petri Pylsy. Liitosta kiertueen käytännön toteuttamiseen osallistuivat aktiivisesti myös viestintäassistentti Hanna Riihimäki, assistentti Elsa Kaijala, yhteysjohtaja Timo Tossavainen ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Luennoitsijoina toimivat kaikkien järjestäjäorganisaatioiden asiantuntijat.

Kolmen päivän aikana ensisijaisesti Kiinteistö 2013 -messuille rekisteröityi 5 013 kävijää, ja yhteensä niihin tutustui 10 016 messuvierasta.

24

Taloyhtiö 2013 -tapahtuma 10.4.

Helsingissä

Neuvottelupäivät

Taloyhtiötapahtuma ja taloyhtiöiden hallitusforum yhdistettiin ja ensimmäinen uusimuotoinen tapahtuma – Taloyhtiö 2013 – järjestettiin 10.4. Helsingin Messukeskuksessa. Tilaisuudessa oli monipuolinen seminaaritarjonta sekä kattava näyttely.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, Kiinteistöalan Koulutuskeskus ja Kiinteistöalan Kustannus Oy. Tilaisuus onnistui erinomaisesti ja se kokosi yhteensä noin 1 500 osallistujaa, joten osallistujamäärä nousi merkittävästi edellisvuosista.

Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailu Kiinteistöliitto, Kiinteistölehti ja AKHA järjestivät Vuoden putkiremonttikilpailun neljättä kertaa. Voittajaksi nousi kovatasoisessa kilpailussa Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva, vuonna 1971 valmistunut As Oy Perustie 36-40.

Kilpailussa jaettiin siihen osallistuneiden hankkeiden kovan tason vuoksi vain ensimmäinen palkinto. Tasaväkisten kilpailuehdotusten vuoksi toista palkintoa, eikä kunniamainintaa voitu jakaa As Oy Perustie 36-40:n hanke toteutettiin poikkeuksellisen tehokkaasti tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Mallia on aiemmin käytetty pääasiassa uudisrakentamisessa.

Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät järjestettiin 27.-28.8.2013 Porvoon Sannaisissa. Erityisenä aiheena käsiteltiin Kasvava vaikuttaja -strategian päivittämistä.

Neuvottelupäivillä kartoitettiin liittoyhteisön nykytilaa ja kehityskohteita sekä haettiin yhteisiä tavoitteita tulevaisuuden tekemiseen. Pyrkimyksenä on yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan tuloksellisuuden parantaminen koko liittoyhteisössä.

Neuvottelupäivillä jäsenyhdistysten puheenjohtajat ja toimihenkilöt, liiton hallitus ja toimihenkilöt sekä osakkuusyhtiöiden edustajat pohtivat yhdessä toimintaympäristömme muutoksia vuosina 2014-2020 sekä niiden vaikutuksia toimintaamme.

Kiinteistöliittoyhteisön palvelukokonaisuutta käsiteltiin liiton ja yhdistysten jäsenpalveluiden sekä osakkuusyhtiöiden kaupallisten palveluiden osalta. Ajankohtaisosiossa oli esillä kyselyt ja tutkimustoiminta, asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito KIPI-hankkeen tavoitteiden ja tulevien aineistojen osalta, Korjaushanke haltuun -kiertue 2013-2014, ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöhankkeista, vaikuttaminen ja viestintä sekä paljon keskustelua ajankohtaisista asioista.

KIRA-mediatapaaminen KIRA-viestintäryhmä järjesti mediatapaamisen kymmenen vuoden ikään tulleessa Espoon Kaivomestari-kiinteistössä. Kaivomestari on Suomen ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu kiinteistö.

Tilaisuuden viesti toimittajille oli, että kun vastuu suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta keskitetään yksiin käsiin, on tuloksena vielä vuosien jälkeenkin lähes uudenveroisessa kunnossa olevat tilat. Jotta nämä laadukkaasti rakennetut talot olisivat jatkossa sääntö eivätkä poikkeus, KIRA-foorumi vaatii, että talorakennushankkeiden verokohtelu tuodaan samalle viivalle väylärakentamisen kanssa.

KIRA-foorumi 2013 Taloyhtiö toteutti urakan rohkeasti, vaikka korjaushankkeille tyypillisiä riskejä ei hinnoiteltu urakkaan sisältyviksi. Hankkeen viestintä hoidettiin ainutlaatuisesti taloinfo.com -palvelulla, kuudella eri sähköisellä kanavalla: tekstiviestein, sähköpostitse, sähköisellä ilmoitustaululla porraskäytävissä, Facebook-tilin kautta, osakkaiden www-sivulla ja Itellan automaattipostituksella.

Putkiremonttikilpailun palkintojen jako toteutettiin näyttävästi Kiinteistömessuilla 13.11.2013.

Vuoden 2013 KIRA-foorumi järjestettiin 19.11. Finlandia-talolla Helsingissä. Teemana oli Fiksu rakennettu ympäristö. Foorumiin osallistui lähes 600 alan ammattilaista.

Mikä on fiksu kaupunki (Smart City)? Kysymykseen vastasi foorumissa Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula. Fiksu kaupunki muun muassa tunnistaa ja hyväksyy talouselämän muutokset ja on valmis investoimaan tulevaisuuden yhteisöjen tarpeisiin. Fiksu kaupunki osaa myös käyttää olemassa olevia vahvuuksia uusien asioiden synnyttämiseksi ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Tilaisuudessa luennoivat lisäksi Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy SYK:n dosentti Olli Niemi.

25

Henkilöt liiton toiminnassa 2013

Hallituksen työvaliokunta Rahoitusneuvos Matti Inha, puheenjohtaja Toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen Toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen Everstiluutnantti Pekka Kouri

Hallitus

Riskienhallintajohtaja Janne Heiliö Pankinjohtaja Jouni Lehtinen

Puheenjohtajisto Rahoitusneuvos Matti Inha, puheenjohtaja, Helsinki

Asianajaja Tero Matsinen

Toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen, varapuheenjohtaja, Tampere

Toimitusjohtaja Pertti Satopää

Everstiluutnantti Pekka Kouri, varapuheenjohtaja, Helsinki

Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sihteeri

Toimitusjohtaja Pertti Satopää, varapuheenjohtaja, Turku

Toimitusjohtaja Harri Seppä Työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa.

Asunto-osakeyhtiötoimikunta

Muut jäsenet Riskienhallintajohtaja Janne Heiliö, Kotka

Paavo Marttila, puheenjohtaja, Päijät-Häme

Isännöitsijä Juhani Hulkkonen, Mikkeli

Mika Artesola, Varsinais-Suomi

Toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen, Kuopio

Anu Buri, Kanta-Häme

Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho, Helsinki Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila, Helsinki (23.3. asti)

Hannu Hamari, Pohjois-Suomi Seppo Junttila, Uusimaa (21.5. asti)

Toimitusjohtaja Harri Järvenpää, Kangasala

Orvo Kovero, Etelä-Pohjanmaa

Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola, Turku (23.3. lähtien)

Esa Markkanen, Uusimaa

Pankinjohtaja Jouni Lehtinen, Helsinki

Olavi Merikanto, Uusimaa

Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen, Helsinki

Raimo Peltovuori, Keski-Suomi

Asianajaja Tero Matsinen, Jyväskylä

Markku Potinkara, Pohjois-Kyme

Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto, Espoo

Anja Pujola, Pirkanmaa

Asiamies Antti Mykkänen, Helsinki (23.3. lähtien)

Pertti Vesanto, Uusimaa (21.5. lähtien)

Toimitusjohtaja, vastaava isännöitsijä Mikko Niskanen, Nokia

Kristel Pynnönen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro, Helsinki

Asunto-osakeyhtiötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.

Isännöitsijä Martti Ojala, Pori Kiinteistöneuvos Aaro Paakkola, Oulu Toimitusjohtaja Fred Packalén, Helsinki Lakimies Matti Pulkamo, Rovaniemi Toimitusjohtaja Matti Riekkola, Hämeenlinna Toimitusjohtaja Harri Seppä, Lahti Toimitusjohtaja Jarmo Ullakonoja, Kaarina (23.3. asti) Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus, Espoo Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sihteeri, Espoo Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa.

Marjukka Vainio, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Järjestötoimikunta Jorma Koutonen, puheenjohtaja, Kiinteistöliitto Pirkanmaa Kai Haarma, Kiinteistöliitto Uusimaa Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto Irja Putkuri-Niemistö, Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys Mirjami Kauppinen, Kiinteistöliitto Itä-Suomi Raimo Kiljunen, Kiinteistöliitto Päijät-Häme Mia Koro-Kanerva, Suomen Vuokranantajat

26

Kaisa Leiwo, Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys

Veroasioiden toimikunta

Pekka Luoto, Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

Vesa Korpela, puheenjohtaja, Veronmaksajain Keskusliitto ry

Taru Palokangas, Kiinteistöliitto Lappi Mikko Rousi, Kiinteistöliitto Kanta-Häme

Ulla Maija Lehtonen, PELIKA net Oy

Arto Saarikoski, Vaasan Kiinteistöyhdistys

Tuija Korpelainen, Ernst & Young

Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa

Jaana Korpi, eMBA

Sami Tammisto, Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi

Leena Romppainen, Castrén & Snellman

Timo Tossavainen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto Järjestötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa.

Tapio Tikkanen, Kirjurituote Oy Tiina Hallberg, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto (8.1. asti) Jukka Kero, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Korjausrakentamistoimikunta

Joachim Lindholm, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy, puheenjohtaja

Jaana Sallmén, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Juhana Heikonen, Kiinteistöliitto Uusimaa

Veroasioiden toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.

Pertti Huhtanen, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Jari Hännikäinen, Kiinteistöliitto Uusimaa Pentti Härkönen, Sähköinfo Oy

Vuokratalovaliokunta

Harri Järvenpää, Kiinteistöliitto Pirkanmaa

Ahto Aunela, puheenjohtaja, Tampereen Vuokratalosäätiö

Juhani Kortelainen, Kiinteistöliitto Etelä-Savo

Jukka Penttilä, varapuheenjohtaja, Sevas Oy

Paavo Marttila, Kiinteistöliitto Päijät-Häme

Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto

Asko Mäkelä, Kiinteistöliitto Uusimaa

Tuija Häkämies, Kotkan Asunnot Oy

Harri Mäkinen, Suomen Talokeskus Oy

Matti Korpela, Kiinteistö-Kys Oy

Pertti Varakas, Suomen Vuokranantajat

Johanna Laitala, Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit

Petri Pylsy, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto, sihteeri

Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Jaana Sallmén, Suomen Kiinteistöliitto, sihteeri

Birgit Mäkinen, Kiinteistö Oy Pikipruukki

Jari Virta, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto, sihteeri Korjausrakentamistoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.

Kalevi Ranta, Kiinteistöosakeyhtiö Rova Talot Matti Riekkola, Hämeenlinnan asunnot Oy Marjatta Roth, Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku

Vaalitoimikunta

Markku Tyrväinen, Lahden vanhusten asuntosäätiö

Juhani Ruskeepää, puheenjohtaja

Mika Tiiro, Simon kunta

Antti Arjanne, Suomen Vuokranantajat

Ari Urpulahti, YH-Asunnot Oy

Riitta Järvenpää, Pirkanmaa

Mika Vuori, A-Yhtiöt Oy

Paavo Marttila, Päijät-Häme

Juha Wennström, Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö KOAS

Paul Nouro, Uusimaa

Seppo Ylitalo, Asuntopalvelu Oy

Allan Pulkkinen, Itä-Suomi (23.3. lähtien)

Päivi Yppärilä, Oulaisten Amiraali Oy

Raimo Purovesi, Itä-Suomi (23.3. asti)

Jenni Hupli, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto (17.6. lähtien)

Jarmo Ullakonoja, Varsinais-Suomi

Anu Kärkkäinen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto (31.5. asti)

Timo Tossavainen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Timo Tossavainen, sihteeri, Suomen Kiinteistöliitto

Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto Vaalitoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa.

27

Vuokratalovaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.

Liiton edustukset yhteisöissä

Liiton toimihenkilöt

Virpi Hienonen

Johto ja taloushallinto

Kuluttajariitalautakunnan huoneenvuokrajaosto, varajäsen

Toimitusjohtaja Harri Hiltunen Johdon assistentti Jaana Kuoppala

Viestintä- ja yhteyspalvelut Yhteysjohtaja Timo Tossavainen Viestintäpäällikkö Marjukka Vainio Järjestelmäasiantuntija Timo Erikäinen Viestintäassistentti Hanna Riihimäki Assistentti Saana Rosenberg

Harri Hiltunen

Lakipalvelut

Euroopan Kiinteistöfederaation (EPF) hallitus

Päälakimies Jenni Hupli (17.6. lähtien)

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA) johtoryhmä

Päälakimies Anu Kärkkäinen (31.5. asti) Vanhempi lakimies Tiina Hallberg (8.1. asti)

Elävä kaupunkikeskusta ry, varapuheenjohtaja

Neuvontalakimies Virpi Hienonen Lakimies Maria Kulomäki

Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus, varajäsen

Lakimies Joachim Lindholm, Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Lakimies Maija Lukkari-Nyman, Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy (27.8. lähtien) Lakimies Marja Pakarinen (2.1.–8.2.)

Lakimies Vesa Puisto (7.1. lähtien) Vanhempi lakimies Kristel Pynnönen Lakimies Johanna Reen (1.10. lähtien) Lakimies Katri Salokorpi (18.3. lähtien) Vanhempi lakimies Jaana Sallmén Lakimies Elina Skarra (14.7. asti)

edustajisto, varajäsen

Rakennustietosäätiön

Suomen Talokeskus Oy:n hallitus, varapuheenjohtaja Agenteq Solutions Oy:n hallitus, varapuheenjohtaja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n hallitus, varapuheenjohtaja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n hallitus, varapuheenjohtaja Kiinteistöalan Koulutussäätiön hallitus, varapuheenjohtaja

Assistentti Elsa Kaijala

Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy, hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja

Tutkimus- ja kehitystoiminta Pääekonomisti Jukka Kero

Kiinteistöosakeyhtiö Malmin asematie 6, hallituksen jäsen

Energia-asiantuntija Petri Pylsy

Suomen Tilaajavastuu Oy, hallituksen jäsen

Kehityspäällikkö Jari Virta

Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kaleva, hallituksen jäsen

Assistentti Elsa Kaijala

ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017-toimintaohjelma, seurantaryhmän jäsen

28

Jenni Hupli

Vesa Puisto

Energiatehokkuusdirektiivin toimenpanon työryhmän mittaus ja laskutus -jaosto, art. 9-11, varajäsen (TEM)

Hissi-Esteetön Suomi 2017 -hanke, ohjausryhmän jäsen Jätealan yhteistyöryhmä (YM), varajäsen

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin seurantaryhmä (YM) Ryhmärakennuttamiseen liittyvän lainsäädännön muuttaminen – työryhmä (OM)

Petri Pylsy

Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kaleva, hallituksen jäsen

Energiatehokkuusdirektiivin toimenpanon työryhmän mittaus ja laskutus -jaosto, art. 9-11 (TEM)

Jukka Kero Alueellisen asuntomarkkinaennusteen ohjausryhmä (PTT)

Energiatehokkuusdirektiivin toimenpanon työryhmän katselmus-jaosto, art.

8 (TEM)

Asumismenot 2011-2015 -selvityksen ohjausryhmä (PTT) Euroopan Kiinteistöfederaatio (EPF), EU Economic Governance Planning Law & Housing Rental Market Reform Committee Jätealan yhteistyöryhmä (YM)

Rakentamisen Laatu RALA ry:n hallituksen varajäsen Ikkunoiden energialuokitus -toimikunta (MOTIVA) Reilu kaukolämpö -merkin raati (Energiateollisuus) LVI-pätevyyden arviointi, SuLVI/FISE, arviointilautakunta SU-sertifiointilautakunta

KTI Kiinteistötieto Oy:n hallitus Rakennustietosäätiön edustajisto

Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyyslautakunta AKK (KIINKO/FISE), varajäsen

Rakentamisen materiaalitehokkuus (RAMATE) –työryhmä (YM)

Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyyslautakunta PKA (KIINKO, FISE), varajäsen

Anu Kärkkäinen

Asbestipurkutyön pätevyystoimikunta (SAP ry/STM)

Kiinteistö Oy Anna-Kalevan hallitus

Rakennusterveysasiantuntijoiden henkilösertifiointitoimikunta (VTT)

Energiatodistuksen pätevyyden antajan arviointilautakunta (KIINKO)

Kristel Pynnönen Isännöinnin tutkintotoimikunta, Opetushallitus

Kuluttajariitalautakunta, III täysistunto, varajäsen

Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus

Kuluttajariitalautakunta, asuntokauppajaosto, varajäsen

Kuluttajariitalautakunta, Kiinteistönvälitys ja asuntokauppa -jaosto (XI)

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin seurantaryhmä (YM)

Kuluttajariitalautakunta, III täysistunto, varajäsen Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten avustusmahdollisuudet asunto-osakeyhtiöissä, työryhmän jäsen (YM) Sähköturvallisuuden neuvottelukunta (TEM), varajäsen

29

Katri Salokorpi

Marjukka Vainio

Kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja ja -järjestelmiä koskevien määräysten tarkistamiseen liittyvä työryhmä

Kiinteistömessujen näyttelytoimikunta (Suomen Messut) KIRA-foorumin ryhmä

Kuluttajariitalautakunta, Kiinteistönvälitys ja asuntokauppa -jaosto (XI), varajäsen

viestintä-

MOTIVAn Energiansäästön viestintäryhmä Kiinteistöalan viestijät –verkosto Telinetorstai-työryhmä

Elina Skarra Hissi-Esteetön Suomi 2017 -hanke, ohjausryhmän jäsen

Jari Virta

Kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja ja -järjestelmiä koskevien määräysten tarkistamiseen liittyvä työryhmä

Henkilö- ja yritysarviointi SETIn sertifiointilautakunta, puheenjohtaja

Rakentamisen Laatu RALA ry:n hallitus

Henkilö- ja yritysarviointi SETIn telepätevyyslautakunta, varajäsen Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyyslauta-

Jaana Sallmén

kunta AKK (KIINKO/FISE)

Kiinteistön teletilojen lukitusjärjestelmä KTL1 –työryhmä

Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyyslautakunta PKA (KIINKO, FISE)

Kuluttajariitalautakunta, Kiinteistönvälitys ja asuntokauppa -jaosto (XI)

Sähköturvallisuuden neuvottelukunta (TEM)

Kuluttajariitalautakunta, III täysistunto

LVI-pätevyyden arviointi, SuLVI/FISE, arviointilautakunta Asbestipurkutyön pätevyystoimikunta (SAP ry/STM) Märkätila-asentajien ja valvojien sertifiointilautakunta (VAKES/VTT) Kiinteistönhoitotiedoston päätoimikunta ja neuvottelukunta (RTS)

Timo Tossavainen Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuden klusteriryhmä (YM) Ympäristö-lehden toimitusneuvosto (YM)

Rakenteiden kosteuden mittaajan henkilösertifioinnin johtokunta (VTT) Turvaurakoitsijoiden sertifioimislautakunta, SETI Oy, (pj.)

Hissiturvallisuuden yhteistyöfoorumi, TEM, Tukes Energiatodistuksen laatijan pätevyyslautakunta (PEL), FISE/KIINKO

Korjaustieto.fi-toimikunta (YM) Rakennusperintö.fi –toimitusneuvosto Vahinkoalan Auktorisointiryhmä (VAR) Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy, hallituksen jäsen

30

Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2013 myöntämät ansiomerkit Hopeinen Kiinteistömitali Kiinteistöneuvos Antti Arjanne, mitali nro 8, Helsinki

Kiinteistöliiton ansiomerkki Isännöitsijä Tuomo Iivanainen, Kuopio Riskienhallintajohtaja Janne Heiliö, Kotka Toimitusjohtaja Ilpo Hokkanen, Kouvola Heikki Kalve, Kotka Toimitusjohtaja Juha Kauhanen, Hamina Mika Korhonen, Helsinki Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola, Raisio Risto Laaksonen, Kotka Asko Laurila, Kotka Eva Lewing, Espoo Elise Mettälä, Kouvola Isännöitsijä Veijo Pirinen, Siilinjärvi Isännöitsijä Erkki Saaristo, Uusikaupunki Toimitusjohtaja Juha Salo, Kouvola Isännöintipäällikkö Kimmo Salo, Masku Kaupunginlakimies, varatuomari Vesa Toivanen, Kuopio Toimitusjohtaja Reetta-Maria Tolonen-Salo, Hämeenlinna Raimo Vaherno, Espoo

Kiinteistöliiton kultainen ansiomerkki

Projektipäällikkö Jouni Vainio, Rauma

Toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen, Kuopio

Tuula Virtanen, Helsinki

Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo, Kaarina

Matti Wilenius, Kouvola

Pankinjohtaja (eläkkeellä) Markku Orell, Parainen

Tasavallan Presidentin Kiinteistöliitto –yhteisössä vaikuttaneille henkilöille myöntämät arvonimet vuonna 2013

Toimitusjohtaja Matti Riekkola, Hämeenlinna Toimitusjohtaja Pertti Satopää, Tarvasjoki Toiminnanjohtaja (eläkkeellä) Jouko Snell, Kotka

Toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen, kiinteistöneuvos 13.12.2013 Toimitusjohtaja 13.12.2013

31

Pentti

Rantala,

ympäristöneuvos

Viranomaislausunnot Vuoden 2013 aikana Suomen Kiinteistöliitto antoi seuraavat viranomaislausunnot: 16.1.2013 Väestönsuojien tarpeellisuus (Sisäasiainministeriö) 18.1.2013 Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen (Ympäristöministeriö) 21.1.2013 Lausunto asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista sekä osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta (Ympäristöministeriö) 21.1.2013 Rakennusten energiatehokkuus (Ympäristöministeriö) 14.2.2013 Pohjavesien suojelu (Ympäristöministeriö) 4.3.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech) edistämisestä julkisissa hankinnoissa (Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö) 14.3.2013 Vesihuoltolainsäädännön muuttaminen (Maa- ja metsätalousministeriö) 14.3.2013 Keräyspaperin erilliskeräys ja kierrätys (Ympäristöministeriö) 15.3.2013 Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta-työryhmän raportti (Työ- ja elinkeinoministeriö) 30.4.2013 Lausunto YVE-työryhmän mietinnöstä (Työ- ja elinkeinoministeriö) 10.5.2013 Ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovalvontaa koskeva selvitys (Valtiovarainministeriö) 13.5.2013 Lausunto HE-luonnoksesta tietoyhteiskuntakaareksi (Liikenne- ja viestintäministeriö) 22.5.2013 Kiinteistöverolain ym. muuttaminen (Valtiovarainministeriö) 28.5.2013 Lausunto arviomuistiosta ja muista henkilöyhtiölain muutostarpeista (Oikeusministeriö) 28.5.2013 Lausunto ohjeluonnoksesta koskien rakentamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta (Verohallinto) 29.5.2013 Lausunto määräysluonnoksesta 65/2013 M (Viestintävirasto) 11.7.2013 Lausunto postinumerotyöryhmän raporteista (Liikenne- ja viestintäministeriö) 16.8.2013 Lausunto esityksestä varojen arvostamisesta verotuksessa lain 30 §:n muuttamisesta (Valtiovarainministeriö) 30.8.2013 Lausunto kulttuuriympäristöstrategiasta (Ympäristöministeriö) 30.8.2013 Lausunto rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelmaa valmistelevan työryhmän luonnoksesta loppuraportiksi (Ympäristöministeriö) 6.9.2013 Jätelain muuttamisesta annettava laki ja asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (Ympäristöministeriö) 16.9.2013 Lausunto esityksestä terveydensuojelulain muuttamiseksi ja asetuksesta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (Sosiaali- ja terveysministeriö) 9.10.2013 Valtion talousarvio vuodelle 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla (Valtiovarainvaliokunta) 11.10.2013 Lausunto valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2014 (Ympäristövaliokunta) 14.10.2013 Pilaantuneen alueen riskiarviointi ja kestävä riskienhallinta (Ympäristöministeriö) 14.10.2013 Varojen arvostaminen verotuksessa (Valtiovarainvaliokunta) 15.10.2013 Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 uudistaminen (Rakennustieto) 18.10.2013 Kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edellytysten parantaminen (Ympäristöministeriö) 22.10.2013 Maankäyttö- ja rakennuslain ja asuntokauppalain 7 luvun 7 §:n muuttaminen (Ympäristövaliokunta) 5.11.2013 Ennakkoverotus 2014 (Verohallinto) 20.12.2013 Rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteet (Verohallinto)