Miten äänikirja syntyy

ÄÄNIKIRJA Nyt kirjat korville

Suomalaiset rakastavat äänikirjoja. Ovathan ne niin käteviä, aina mukana ja samaan aikaan voi tehdä muutakin. Äänikirja pitää nyt saada samaan aikaan kuin ekirjakin.

Sirkku Saariaho Kalle Järvenpää

Tuottaja Iisa Tammisto on tehnyt reilut kolme vuotta töitä WSOY:llä lasten ja nuorten äänikirjojen parissa. Sinä aikana uusien äänikirjojen tuotanto on kolminkertaistunut. —Melkein kaikista kirjoista tehdään nyt heti äänikirja, Tammisto kertoo.

Äänikirjojen mahdollisuudet nähtiin ja ymmärrettiin kustannustalossa aikaisessa vaiheessa. —Kun kova kasvu alkoi muutama vuosi sitten, meidän oli helppo reagoida siihen.

Suomalaiset ovat innokkaita kuuntelemaan kirjoja. Niitä kuunnellaan oikeastaan kaikkialla ja koko ajan.

Tammisto näkee, että digitalisaatio on tuonut uusia ihmisiä kirjojen ääreen. Sellaisetkin, joille kirjat ovat aikaisemmin olleet vieraita, ovat löytäneet kirjallisuuden äänikirjojen avulla. —Enkä ole hirveän huolissani siitä, että kirjojen kuunteleminen olisi pois kirjojen lukemisesta. Siinä on pieni porttiteoria, jos kuuntelemisen kautta innostuu tarinoiden maailmasta, voi tarttua fyysiseenkin kirjaan, Tammisto jatkaa.

Äänikirjojen myötä kuluttajia kiinnostaa paitsi kirjailijan myös äänikirjan lukijan panos teokselle. Siksi lukijan valinta on tärkeä osa äänikirjan tuottamista.

—Me tuottajat olemme kustannustoimittajien kanssa kahden taiteilijan välissä, kirjailijan ja näyttelijän. Meidän vastuullamme on saada kirjasta paras versio kuuntelijalle.

Uutuuskirjojen lukijavalinnat tehdään mahdollisimman aikaisin, jotta kirjalle saadaan toivottu lukija. Toiveita lukijasta esittävät myös markkinointiosasto, kirjailija ja kustannustoimittaja. —Teemme todella paljon sisäistä yhteistyötä kustantamossa, kun mietimme, minkälaisen tulkitsijan kirja tarvitsee. Jos teoksessa on minä-kertoja, mies- tai naisoletettu, valitaan lukija sen mukaan. Muuten valintaa voi vähän ravistella, että millainen ääni sopisi kirjaan.

Äänikirjan tekemisessä on erikoishaasteensa. Tekstissä voi olla asioita, joiden esittäminen äänen avulla on vaikeaa. —Usein kustannustoimittajalla tai kirjailijalla on ajatus, miten asian voisi tehdä. Voimme käyttää useampaa lukijaa tai kerronnallisia ratkaisuja kuten taukoja, joilla voi kertoa paljon.

Lukijan ohjeistaminen ja luennan seuraaminen ovat Tammiston töitä. Varsinkin lastenkirjoissa tuottaja on mukana studiolla. Tammisto sopii yhdessä lukijan kanssa, millaiset äänet hahmoilla on. Lasten- ja nuortenkirjoissa sallitaan paljon enemmän eläytymistä kuin aikuisten kirjoissa. —Suomessa halutaan mahdollisimman neutraali luenta kirjasta. Se on selvä toive kuuntelijoilta, Tammisto kertoo.

Digitalisaatio on tuonut uusia ihmisiä kirjojen ääreen.

Digituottaja on tarvittaessa studiolla ohjaamassa lukijaa.

Huomiota kiinnitetään esimerkiksi hahmojen ääniin ja luennan rytmiin.

Näin kirjasta tehdään äänikirja

Kustannuspäätös: Kun kirjasta tehdään kustannuspäätös, yleensä siitä päätetään tehdä myös äänikirja.

Aikataulutus: Kirjailija kirjoittaa. Päätetään, koska kirja julkaistaan. Päätetään, koska äänikirja julkaistaan.

Lukijan valinta: Paljon keskusteluja ja vuoropuhelua kustantamon sisällä.

Digituottaja ehdottaa lukijaa, mutta myös kirjailija ja markkinointi voivat toivoa lukijaa. Käännöskirjallisuudessa kustannustoimittajalla on tarkin näkemys kirjan lukijasta.

Lukija valitaan mahdollisimman aikaisin, jotta saadaan juuri toivottu lukija.

Tuotanto:

Valmistelut: Digituottaja tekee lukuohjeet lukijalle. Sovitaan, miten luetaan. Vieraskieliset sanat kirjoitetaan auki ja kerrotaan, miten ne lausutaan. Lukeminen: Lukija, usein näyttelijä, lukee kirjan studiossa. Lukija voi lukea esimerkiksi 3 tuntia päivässä, useampana päivänä viikossa. Lukeminen kestää 13 viikkoa, riippuen tekstin määrästä.

Noin 300sivuisen kirjan tuottaminen äänikirjaksi kestää 6 viikkoa.

Studiossa on kaksi padia, toisesta lukija lukee tekstin, toisessa on lukuohjeet.

Tuottajat saattavat seurata lukemista studiolla tai etäyhteyden kautta.

Viimeistely studiolla: Korjauskuuntelija merkitsee ääniraitoihin lukuvirheet, väärät äänenpainot ja muut häiriöt (kahinat, vatsan murinat). Lopuksi aineisto masteroidaan eli optimoidaan julkaisuformaatille sopivaan muotoon.

Valmista! Nyt äänikirja on valmis. Se siirretään ääni ja ekirjapalveluihin.

ÄÄNIKIRJA Porvoon aarreaitta

WSOY:n Porvoon varastossa on 25 lavallista kelanauhoille tehtyjä äänityksiä 1960luvulta alkaen. Se on todellinen aarre kirjallisuuden ystäville.

Sirkku Saariaho

WSOY:n ensimmäinen äänikirja tehtiin vuonna 1966: Runo puhuu -kirjallisella äänilevyllä Lauri Viita lukee runojaan. Äänikirjoilla on ollut kauan vakiintuneet käyttäjänsä, kuten erityisesti näkövammaiset ja työkseen autoilevat. Kirjoja kuunneltiin nauhoilta, levyiltä ja c-kaseteilta. —Lavoilla on nauhoituksia 1980-luvulta 2000-luvun alkuun asti. Nauhoilla lukevat sekä kirjailijat itse että näyttelijät, WSOY:n digitiimin vetäjä Liisa Riste kertoo. Riste vastaa myös kelanauhoilla olevien luentojen digitoinneista.

Lavat eivät ole ”löytö”, vaan niiden olemassaolo on tiedetty ja kelanauhaprojektia on tehty pitkään.

Tallenteet on pitänyt arvioida ja osin kuunnella läpi. —Olemme tehneet digitointia erityisesti hiljaisempina aikoina kesätyönä ja normaalien töiden eli uusien kirjojen kustantamisen ohella, Riste jatkaa.

Nauhojen sisältö on huikea, hienot teokset ja taitavat lukijat. Lukijoissa on tuttuja nimiä kuten Veikko Sinisalo, Veikko Honkanen, Lars

Svedberg, Inkeri Wallenius, Tytti Paavolai-

nen ja Seela Sella. —On ollut hienoa huomata, että taitavasti 3050 vuotta sitten valittujen näyttelijöiden lukemat äänikirjat kantavat yhä. Tulkinta on kestänyt aikaa.

Riste jatkaa, että toki vanhoissa nauhoissa voi olla voimakkaampaa eläytymistä, kuten Veikko Sinisalon lukema Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa. Vuonna 2021 julkaistu Antti Holman luenta on ajallisesti lyhyempi, sillä nykyään puhutaan hiukan nopeammin.

Riste toivoo, että loputkin Porvoon-aarteet saataisiin julki kohtuullisen pian. —Tärkein asia on kuitenkin oikeuksien hankkiminen. Aikoinaan fyysisiksi äänikirjoiksi tehtyihin teoksiin tarvitaan digioikeudet. Tekijöiden perikunnat voivat olla suuret, ja oikeudet on saatava kaikilta oikeudenomistajilta.

Tämänkin vuoden aikana on tulossa kuunneltavaksi hyvin kiinnostavia teoksia. Luvassa on ainakin Mika Waltaria ja Eeva Joenpeltoa. —On hienoa tehdä tällaista kulttuurityötä. Kun teokset on nyt digitoitu, ne ovat aina käytettävissä. Miten pitkä ikä kirjalle tuleekaan näin. Ja mikä mahdollisuus löytää klassikoita tai nautiskella nostalgiasta, Liisa Riste iloitsee.