Oma turvallisuus mietityttää

Nuoret kokevat väkivallan uhkaa toisten nuorten taholta. Ristiriitatilanne voi syntyä vaikka vääränlaisesta katseesta.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Leevi Malinen, 17, kokee Helsingin turvalliseksi paikaksi asua, harrastaa ja käydä koulua. Tältä tuntuu ainakin päiväsaikaan ja silloin, kun ympärillä on muita ihmisiä.

– Vaikka minua ei suoranaisesti pelota Helsingissä, illalla kymmenen jälkeen saattaa mietityttää, mitä voi tapahtua, Malinen kertoo.

Leevi voi olla myös henkistä. – Tosi moni aikuinenkin saattaa letkauttaa jonkun asian, mikä ei tunnu nuoresta mukavalta.

Myös sijainti vaikuttaa.

– Kalliossa tunnen oloni turvalliseksi, mutta ydinkeskustassa rautatieaseman lähellä saattaa olla painostava fiilis.

Keskusrikospoliisin viime vuonna julkaiseman raportin mukaan yli 70 prosenttia nuoriin kohdistuvista väkivallanteoista tapahtui julkisella paikalla. Julkinen paikka tarkoittaa tässä tapauksessa katuja ja puistoja sekä osittain kouluympäristöjä.

Malisen mukaan turvattomuutta aiheuttavat toiset nuoret. Osa nuorista saattaa käyttäytyä arvaamattomasti: joku saattaa esimerkiksi hermostua liian pitkästä katseesta ja tulla haastamaan riitaa.

VUONNA 2020 tehdyn nuorisorikollisuuskyselyn mukaan nuoren kokeman väkivallan tekijä oli useimmiten oma veli tai sisar, ystävä tai muu nuori henkilö.

Leevi Malinen itse ei ole joutunut vaaratilanteisiin pääkaupunkiseudulla liikkuessaan.

– Korviini ei ole kantautunut myöskään, että kavereille olisi sattunut mitään ikävää.

Kaupungilla hän liikkuu usein kävelemällä. Myös metroa, raitiovaunua ja bussia tulee käytettyä paljon. Julkisissa liikennevälineissä olo on turvallinen.

Malinen käy Itäkeskuksessa sijaitsevaa Helsingin kielilukiota. Vuonna 2021 mediassa uutisoitiin siitä, että koulussa tapahtui joukkotappelu, jota poliisi selvitti.

Vastaavia tappeluita ei koulussa ole enää Malisen mukaan ollut, ja opiskeluympäristö on turvallinen.