Turhaa paperin pyörittelyä ja liikaa hylättyjä ääniä

Korjaisiko sähköinen äänestysmahdollisuus seurakuntavaalien ongelmia?

Osuuskauppavaaleissa nettiäänestys toimii.

Viime syksynä järjestettiin seurakuntavaalit. Äänestysprosentti oli Helsingin hiippakunnassa oli 9,7 ja Espoon hiippakunnassa 11,4.

Olisiko vihdoin aika siirtyä sähköiseen äänestykseen? Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto teki asiasta aloitteen joulukuussa.

Aloitteen mukaan äänestys järjestetään vielä 2020-luvulla ”täysin käsin” ja paperipohjaisesti. Virheiden mahdollisuus kasvaa, ja paperisten äänestysluetteloiden käytöstä seuraa vakavia tietoturvariskejä. Äänestyksen järjestäminen on kallista, ja äänestysprosentti jää matalaksi.

Lisäksi postitse toimitettavien äänten ehtiminen ajoissa ääntenlaskuun on osoittautunut mahdottomaksi, ja hylättyjen äänien määrä on liian suuri etenkin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaltaisiin seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa. Niissä äänestetään ehdokasta sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon kahdella lipulla, ja liput menevät helposti sekaisin. Esimerkiksi Kallion seurakunnassa hylättiin 110 ääntä, ja lähes 20 ennakkoääntä myöhästyi postissa.

Muuttoliike on vilkasta, eikä tieto kotiseurakunnan muuttumisesta ehdi aina paperiseen vaaliluetteloon, jolloin ihminen saa äänestyskutsun vanhasta eli väärästä kotiseurakunnastaan. Kalliossa 25 henkilöä käännytettiin vaalipäivänä ovelta väärän seurakunnan vuoksi.

VUOSAAREN seurakuntaneuvosto ehdotti sähköisen äänestyksen ja kirjeäänestyksen käyttöönottoa jo keväällä 2013. Myös Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto ehdotti sähköistä äänestystä vuoden 2014 vaalien jälkeen, jolloin koko maassa hylättiin neljä prosenttia äänistä.

Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan mukaan kirkolliskokouksen yleisvaliokunta pohti kysymystä verkkoäänestyksestä perusteellisesti. Valio - kunta totesi mietinnössään vuonna 2014, että ”verkko- ja kirjeäänestys eivät nykyisellään pysty turvaamaan vaalisalaisuutta riittävällä tavalla. Julkisiin vaaliperiaatteisiin kuuluu myös mahdollisuus äänestää perinteisesti vaalilipulla äänestyspaikassa. Tämän vuoksi verkkoäänestys ei voi kokonaan korvata perinteistä äänestämistä.”

– Kirkolliskokous lähetti kuitenkin aloitteen kirkkohallitukselle tutkittavaksi, koska tuolloin valtiokin selvitteli mahdollisuutta nettiäänestykseen. Myös valtio päätyi siihen, ettei se lähtenyt edistämään nettiäänestystä, Pihlaja sanoo.

Seuraavan kerran asia nousi esiin vuonna 2018, kun opetusministeri

Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti kirkolliskokouspuheessaan, että kirkko ottaisi sähköisen äänestyksen käyttöön.

– Kirkolliset vaalit voisivat olla ensimmäiset valtakunnalliset, lakiin perustuvat vaalit, joissa äänioikeutta voisi käyttää sähköisen tunnistautumisen avulla joko omalta kotikoneelta tai äänestyspaikalla, GrahnLaasonen sanoi.

Kirkkoneuvos Pihlajan mukaan opetusministerin puheen vuoksi käytiin epävirallisia keskusteluja, mutta virallisesti kirkolliskokous tai kirkkohallitus ei ole ottanut asiaan kantaa vuoden 2014 jälkeen. Kirkon tavoitteena on kuitenkin tänä keväänä selvittää, mitä valtiollisissa vaaleissa nykyään ajatellaan nettiäänestämisestä.

LUKUISISSA PIENEMMISSÄ vaaleissa sähköinen äänestys on jo käytössä. Niitä järjestetään osuuskunnissa, ammattiliitoissa, yrityksissä, rahoituslaitoksissa ja järjestöissä.

Esimerkiksi S-ryhmään kuuluvien osuuskauppojen edustajistot valitaan vaaleilla.

– Meillä on 19 osuuskauppaa, joista jokainen järjestää omat vaalinsa neljän vuoden välein. Osuuskauppojen vaalit jakaantuvat kolmelle vuodelle, ja neljäs vuosi on välivuosi, kertoo business developer Tea Valjakka SOK:n asiakkuusyksiköstä.

– Vuosina 2020–22 kaikissa osuuskaupoissa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää myös sähköisesti. Sitä ennen osassa on pidetty postiäänestys ja osassa molemmat tavat ovat olleet käytössä.

Äänestysaktiivisuus ja myös sähköisen äänestämisen suosio vaihtelevat S-ryhmässä suuresti alueittain.

Pääkaupunkiseudulla ja KeskiUudellamaalla HOK-Elannon edustajiston vaaleissa vuonna 2020 äänesti kaikkiaan 121 000 asiakasomistajaa, ja äänestysaktiivisuus nousi 19,3 prosenttiin. Mahdollisuutta äänestää netin kautta käyt- ti yli puolet eli 54,8 prosenttia äänestäneistä.

Vertailun vuoksi: Helsingin hiippakunnassa seurakuntavaaleissa äänesti alle 10 prosenttia seurakuntien äänioikeutetuista jäsenistä. Aktiivisimmin äänestettiin Lapuan hiippakunnassa, eli Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa äänensä antoi 16,3 prosenttia.

Valjakka kertoo, että Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan vaaleissa vuonna 2021 annettiin 28 704 ääntä ja nousua oli yli 4 000 ääntä. Äänestysaktiivisuus oli 32,2 prosenttia. Äänestäneistä 42,8 prosenttia äänesti verkossa ja loput postitse.

Etelä-Pohjanmaalla osuuskauppavaaleja mainostettiin paljon niin televisiossa kuin sosiaalisessa mediassakin. Äänestäneiden kesken arvottiin auto.

– Ehdokkaiden laaja kirjo ja markkinointipanostus ovat ehdottoman tärkeitä, Valjakka sanoo.

Pidän vähän vieraana ajatusta, että ääni muuttuisi tai korruptoituisi sähköisessä käsittelyssä.

EDITA PRIMA OY on järjestänyt digitaalisia vaaleja runsaan kymmenen vuoden ajan. Onko vaaleissa havaittu ongelmia tietosuojassa tai vaalisalaisuuden säilymisessä?

– Tietosuojan ja vaalisalaisuuden turvaaminen ovat toiminnan peruslähtökohtia. Lain vaatimukset pitää aina täyttää, kun käsitellään asiakkaiden henkilötietoja missä tahansa palvelussa. Myös vaalisalaisuus pitää aina pystyä takaamaan. Palvelumme tietoturva, tietosuoja ja vaalisalaisuuden prosessi on ulkopuolisen toimijan auditoima, sanoo sales executive Ville Hiltunen.

– Käytännössä turvaaminen tehdään hajauttamalla tietokantoja ja lokitietoja sekä kryptaamalla dataa. Esimerkiksi henkilötunnukset eivät ole selkokielisiä. Emme itse pääse selvittämään, kuka äänesti ketä. Lähtökohtana vaaleissa on aina vahva tunnistautuminen joko verk- kopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Hiltunen toteaa, että kirkon vaalien erityispiirre on niiden lakisääteisyys.

– Se ei muuttaisi teknisessä toteutuksessa mitään, mutta kussakin vaalissa on omat vaalisääntönsä, jotka tulee aina ottaa palveluissa huomioon.

VALTIOLLISTEN VAALIEN digitaalisuutta on selvitelty useammassa oikeusministeriön työryhmässä. Vuonna 2017 nettiäänestystyöryhmä ei päätynyt sitä esittämään, huolimatta Juha Sipilän (kesk) hallituksen strategisesta linjauksesta, että Suomessa otetaan käyttöön nettiäänestys. Sitä vastoin Viron parlamenttivaaleissa nettiäänestys on ollut käytössä jo monesti.

– Oikeusministeriössä oltiin huo lissaan siitä, että verkkoäänestyk sessä ei voida varmistaa, että an nettu ääni on juuri kyseisen äänes täjän ääni eikä taustalla ole esimer kiksi puolison painostusta, Ville Hiltunen kertoo.

– Itse pidän kuitenkin vähän vie raana ajatusta, että ääni muuttui si tai korruptoituisi sähköisessä kä sittelyssä. Eihän mikään verkkopal velu voi toimia niin, että tieto siinä muuttuisi.

Edita Prima on järjestänyt lukui sia vaaleja hybridimallilla, eli ää nestäjä voi valita joko postiäänes tyksen tai sähköisen äänestyksen. Postiäänestys on Hiltusen mukaan selvästi yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Myös äänestysaktiivi suus on näissä ryhmissä tyypillisesti suurempi, koska äänestäminen koetaan velvollisuutena.

MANUAALISEN eli paperipohjaisen äänioikeusluettelon ongelmat ovat tiedossa kirkkohallituksessakin. Se on valmistellut jo pitkään säädöstä sähköisestä äänioikeusrekisteristä.

– Valitettavasti säädösvalmistelu keskeytyi keväällä 2020 kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen tieltä. Valmistelua on tarkoitus jatkaa, kun kirkkolainsäädäntöuudistuksen kohtalo eduskunnassa selviää helmi–maaliskuun vaihteessa. Sähköinen äänioikeusrekisteri on mielestäni välttämätön ensiaskel, jos nettiäänestystä lähdetään kehittämään, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja sanoo.

Hallitus antoi esityksen kirkkolain uudistuksesta eduskunnalle kesäkuussa 2022. Asian käsittely on kesken, ja vaalikausi päättyy pian.

Helsingin hiippakuntavaltuusto näytti 16.2. vihreää valoa Kallion aloitteelle. Se etenee kohti kirkolliskokousta. ■

Tunnetko Sofian? Meillä

Tulossa maaliskuussa:

Tapahtumissamme saat näkökulmaa kiinnostaviin aiheisiin.

Kursseillamme opit uutta.

4.3. Islam ennen ja nyt, osa 1

4.3. Rautamuurahaisten sukua - Larin Paraske

18.3. Nainen ja mies - feministinen teologia

18.3. Parantavat liikkeet - kurssi

19.3. Stressistä rauhaan - kurssi

20.3. Mosaiikkitaiteen kurssi 1 & 2

25.3. Historia ja hengellisyys

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, Ilmoita Kirkko ja kaupunki-lehdessä. Painos: Helsinki 190 000 kpl, Espoo, Kauniainen ja Vantaa 150 000 kpl Ilm. 16.3.: Varaukset 3.3. ja aineistot 6.3. Ilm. 30.3.: Varaukset 17.3. ja aineistot 20.3.

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)