Kun ahdistus muuttuu sairaudeksi

Iso osa ihmisistä kärsii ahdistuksesta lähes joka päivä, ja se kuuluu elämään. Ahdistus kumpuaa usein haasteista ja huolista.

– Tällä hetkellä suomalaisia ahdistavat etenkin ilmasto, suuret sähkölaskut ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.

Joissakin tapauksissa ahdistus saattaa pitkittyä ja alkaa häiritä arkea. Tällöin puhutaan ahdistuneisuushäiriöistä. Sairaudeksi ahdistus luokitellaan silloin, kun se estää ihmistä tekemästä töitä, käymästä koulua, tapaamasta ihmisiä tai elämästä tavallista elämää.

Helmikuun alussa julkaistun Kelan tiedotteen mukaan mielenterveydenhäiriöt olivat suurin syy työikäisten sairauspäivärahalle vuonna 2022. Sairauspäivärahaa myönnettiin eniten ahdistuneisuushäiriöiden ja masennushäiriöiden vuoksi. Ahdistuneisuushäiriöiden takia myönnetyt sairauspäivärahat lisääntyivät viime vuonna etenkin naisilla.

Yleisin ahdistuneisuushäiriöistä on sosiaalinen ahdistus. Tällöin ihmisen on vaikeaa olla tai toimia tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä.

– Ihminen saattaa joutua paniikkiin siitä, että joutuu pitämään työpaikan Teamsissa esityksen tai koulussa esitelmän. Myös bussissa tai kaupassa saattaa ahdistaa.

Muita ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, jossa ahdistus ilmenee yllättäen kohtauksenomaisesti, ja pakko ­ oireinen häiriö, joka saattaa oireilla likaisuuden pelkona tai niin, että pelkää vahingoittavansa toista vaikka ei haluaisi.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistus on vellovaa ja jatkuvaa huolta, josta ei millään pääse eroon.

Usein ihmisellä on monta ahdistuneisuushäiriötä samanaikaisesti.

YHTEISTÄ KAIKISSA ahdistuneisuushäiriöissä on kehon tapa reagoida jännittävään asiaan tai tilanteeseen: sydämen syke nousee, hikoiluttaa, punastuttaa ja saattaa huimata.

– Olemme kaikki eri tavalla herkkiä sille, kuinka voimakkaasti keho reagoi erilaisiin tilanteisiin, Outi Linnaranta sanoo.

Lisäksi meihin vaikuttavat elämänkokemukset. Joillakin saattaa olla kokemuksia, jotka ovat murtaneet luottamusta omaan pärjäämiseen.

Nuorten ahdistuksesta on kirjoitettu mediassa paljon. Tutkimusten mukaan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa joka toinen opiskelija kertoo olevansa ahdistunut. Myös muiden ikäryhmien ahdistuneisuus on lisääntynyt viime vuosina.

On myös ihmisryhmiä, jotka kärsivät ahdistuksesta muita enemmän. Esimerkiksi maahanmuuttajilla ahdistus liittyy traumakokemuksiin ja haastavaan elämäntilanteeseen.

– Heillä on tosi paljon kurjia kokemuksia, ja voi olla, että lapset eivät ole koskaan aiemmin eläneet turvallisessa paikassa.

Myös syrjintä ja rasistisen käytöksen kohteeksi joutuminen aiheuttavat ahdistusta ja muita mielenterveyshäiriöitä.

Samoin sateenkaari­ihmiset altistuvat syrjinnälle ja väkivallan uhalle.

– Jos sinulla on toistuvasti kokemuksia siitä, että sinua satutetaan etkä voi itse mitenkään hallita tapahtumia, ahdistus voi yleistyä koskemaan myös muita, neutraaleitakin tilanteita.

Myös uskonnolla näyttäisi tutkimusten mukaan olevan yhteyksiä ahdistukseen ja sen määrään.

– Ihmisillä, joiden jumaluuskäsitys on tuomitseva ja pelottava, voi esiintyä enemmän ahdistusta ja masennusta.

– Voi myös olla, että niillä, jotka eivät kärsi ahdistuksesta ja masennuksesta, myös jumaluuskäsitys on useammin armollinen ja valoisa.

Naiset kärsivät miehiä enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta. Miehillä mielenterveyden ongelmat ilmenevät naisia useammin päihdeongelmina tai haitallisena käyttäytymisenä.

OUTI LINNARANTA ON harmissaan siitä, että liian usein ajatellaan, että ahdistus on lievä sairaus, eikä sitä hoideta tarpeeksi nopeasti.

– Se on sääli. Sillä jos ahdistus pitkittyy, se haittaa ystävyyssuhteita, opintoja ja aikuisuuden rakentumista.

Hänen mukaansa ahdistusta on kohtuullisen helppo hoitaa, jos hoito aloitetaan nopeasti ensioireiden ilmaannuttua. Hoitokeinona voi toimia esimerkiksi lyhyt verkkoterapia.

Mikäli ihminen ei pääse hoitoon, voi ahdistus kestää vuosikymmeniä. Silloin ei voida enää puhua lievästä sairaudesta, eikä hoitokaan ole helppoa.

Kaikki ei ole hyvin

Muusikko Antti Autio ahdistuu maailman tilasta ja menestyksestä.

Ahdistus vie meistä monilta yöunet, mutta muusikko, musiikintekijä ja näyttelijä Antti Autioon sen vaikutus on päinvastainen.

– Voisin nukkua koko ajan. Hereillä ollessa ahdistus vetää hartiat korviin ja tuntuu särkyinä ja kolotuksina eri puolilla ruumista. Kehon lisäksi ahdistus vaikuttaa mieleen.

– Ahdistus näkyy esimerkiksi vaikeutena keskittyä siihen, mitä ympärillä tapahtuu ja mikä tässä hetkessä on olennaista.

Autiota ahdistaa erityisesti maailman tila: luontokato, ilmastokriisi, sotauutiset ja äärioikeiston nousu. Myös omaan mielenterveyteen liittyvät asiat huolettavat.

– Elän jatkuvassa ristivedossa. Toisaalta on oma elämä ja yritys pysyä toimintakykyisenä ja järjissään sekä paikoitellen jopa nauttia olemisesta. Toisaalta on tietoisuus siitä, että elämän rakenne on aika kestämätön.

ANTTI AUTIO KERTOO olleensa huoleen ja ahdistukseen taipuvainen lapsesta lähtien. Lapsena hän löysi helpotusta pahaan oloon erilaisista pallopeleistä kuten jalkapallosta, sählystä ja tenniksestä. Pelatessa pystyi uppoutumaan täysillä käsillä olevaan hetkeen, eikä tarvinnut miettiä mitään muuta.

Edelleen Autio pyrkii rauhoittamaan itseään niin, että ohjaa tietoisesti mielensä siihen, mitä ympärillä sillä hetkellä tapahtuu.

– Minulle musiikki on keino, jolla voin tulla läsnäolevaksi siinä hetkessä missä olen. Siksi minusta varmaan tulikin muusikko.

Autio alkoi soittaa kontrabassoa teini-ikäisenä. Hän opetteli soittamaan myös kitaraa. Pian Autio alkoi säveltää omia lauluja.

Nykyään Autio tekee musiikkia kitaran tai erilaisten musiikintekoon käytettävien tietokone-ohjelmien avulla.

– Musiikinteko-ohjelmien käyttäminen on kuin pelaisi videopeliä, hirveän upottavaa. Jos minulla on ahdistava kausi menossa, ohjelmien käyttäminen luo minihetkiä, joissa ajatukset voi suunnata luovaan tekemiseen.

Toisaalta Autio on huomannut, että ahdistavien asioiden vältteleminen lisää tuskaa ja ahdistusta. Niiden kohtaaminen puolestaan helpottaa oloa.

– Mielestäni kannattaa tavoitella sitä, että pystyy tulemaan näkyväksi itselleen ja muille juuri siinä kohtaa elämää, missä sillä hetkellä on.

Omien arvojen mukainen elämä auttaa myös ahdistukseen.

– Omaan elämäntilanteeseen pystyy vaikuttamaan yleensä edes jollakin tavalla. Voi miettiä matkustamista, ruokavaliota ja minkälaisia ihmissuhteita itsellä on.

Koko ajan ei myöskään ole hyvä velloa omassa ahdistuksessa ja ja pohtia maailman tilaa. Välillä on pakko pitää taukoa. Silloin on hyvä tehdä jotain, johon voi uppoutua täysillä.

– Musiikin lisäksi minulla toimii se, että katson jalkapalloa ja annan sille sellaisen arvon, että tämä on nyt tosi tärkeä juttu tällä hetkellä.

AHDISTUKSEN VOI Antti Aution mielestä valjastaa taiteen tekemisen moottoriksi – ainakin tiettyyn pisteeseen saakka. Myyttiä taiteilijasta, joka luo parhaat teoksensa kärsimyksestä käsin, hän ei kuitenkaan allekirjoita.

– Itse en ainakaan ole tuskan ja ahdistuksen keskellä luovimmillani. Toki siinäkin tilassa voi olla hienoja, luovia hetkiä.

Aution musiikkia on mediassa usein kuvattu melankoliseksi. On helppoa ajatella, että taiteilija käsittelee taiteessaan omaa elämäänsä. Autio on kuullut päivittelyä siitä, kuinka synkkää hänen elämänsä laulujen perusteella on.

Vaikka Autio myöntää itsekin miettivänsä taiteilijan suhdetta teokseen, hänestä tuntuu hassulta, että hänen omat laulunsa kuullaan omaelämäkerrallisina.

– Jos biisistä löytyy tarina, se ei välttämättä ole minun tarinani. Tunne on kuitenkin aina minun. Olisi vaikea kirjoittaa tunteesta, joka ei resonoi missään kohdassa itseäni.

– Olen huomannut, että mitä ahdistavampi oma tilanteeni on, sen iloisempia biisejä syntyy. Ja silloin kun menee hyvin, kykenen käsittelemään ei niin iloisia aiheita.

Aution keikat ovat myyneet loppuun nopeasti ja kolmas soololevy Kaikki talot huojuu on kerännyt suitsutusta musiikkitoimittajilta. Levy voitti tammikuun lopussa Indie Awardseissa Vuoden albumi -kategorian ja laulu Kaikki on hyvin Vuoden kappale -sarjan. Lisäksi albumi oli ehdolla Emma-gaalassa Vuoden alternative ja Kriitikoiden valinta -kategorioissa. Menestyksen voisi kuvitella lievittävän elämäntuskaa ainakin jossain määrin.

Aution on hankala ajatella itseään menestyjänä.

– En ajattele, että olenpa menestynyt. Omaa elämää on vaikea nähdä ulkopuolelta, sillä se tuntuu vain omalta elämältä. Toki olen saavuttanut asioita, joista haaveilin nuorena.

Ura ei Aution mukaan poista ainakaan sellaista ahdistusta, joka kumpuaa nuoruuden haavoista tai huolesta, joka kohdistuu maailman tilaan. Niin kutsuttu menestys voi hänen mukaansa olla myös yksi stressitekijä lisää elämässä.

– En halua kuulostaa siltä, että valitan, mutta kyllä niin sanottu menestyminen tuo paineita. Tulee sellainen olo, että tästä pitää nauttia, ja se on omalle huolestuvalle mielelle haaste.