Särmikäs luonnonsuojelija ärsyttää yhä

”Pentti Linkola rakasti lintuja mutta vihasi ihmiskuntaa”, sanoo hänestä kertovan näytelmän toinen käsikirjoittaja ja häntä näyttelevä Eeva Putro.

KUVAT JOONAS BRANDT JA MARKUS PENTIKÄINEN / OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA

Helsingin Kalliossa asuva Eeva Putro on juuri saanut Aatospoikansa nukahtamaan päiväunille. Putro on tuore äiti, sillä hän kävi hakemassa adoptiolapsensa Intiasta muutama kuukausi sitten.

Lapsen hoitamisen ohella näyttelijä harjoittelee Atro Kahiluodon ohjauksessa Kansallisteatterin näytelmää Pentti Linkola – kaltaisemme? Hän on myös käsikirjoittanut näytelmän Kahiluodon kanssa.

– On hienoa tehdä yhteistyötä Atron kanssa. Hänen ohjaustyönsä tekivät minuun vaikutuksen jo 14-vuotiaana, jolloin näin niitä ensimmäisen kerran Teatteri Jurkassa. Myöhemmin olen sitten näytellyt hänen ohjauksessaan.

Käsikirjoituksen tekeminen lintutieteilijä-luonnonsuojelija Pentti Linkolasta on tuntunut sikälikin luontevalta, että Putro on opiskellut ennen näyttelijäopintojaan biologiaa. Sittemmin hän on myös tehnyt elokuvakäsikirjoituksia, joista yksi on palkittu Tove-elokuva.

– Tiesin Pentti Linkolasta suurin piirtein sen, että hän oli kalastaja, jonka mielestä kaikkien pitäisi luopua elintasostaan ja muuttaa metsään.

– Ennen näytelmän kirjoittamista luin Riitta Kylänpään elämäkerran Linkolasta ja muuta häneen liittyvää kirjallisuutta. Keskustelin sitten Atron kanssa, mitä ajatuksia ne herättivät ja mi- ten niistä saisi koostettua yleisöä puhuttelevan esityksen.

Eeva Putro on yksi uuden näytelmän monista Linkoloista. Ajatuksena on tuoda esiin ristiriitaisen päähenkilön eri puolia.

PENTTI LINKOLAN AJATUKSISTA osa tuntuu Eeva Putrosta todella radikaaleilta ja osa suorastaan kamalilta. Esimerkiksi Linkolan inho ihmiskuntaa kohtaan ja siihen liittyvä väestön karsiminen puistattaa Putroa.

– Jos Linkolan opit olisi otettu vakavasti, eläisimme Pohjois-Korean kaltaisessa tiukasti säädellyssä valtiossa. Hänen visioimassaan ihanneyhteiskunnassa olisi yksipuoluejärjestelmä ja vain pieni määrä koulutettuja ihmisiä, Putro sanoo.

– Ehkä Linkola halusi herätellä ihmisiä kärkkäillä mielipiteillään. Yksityishenkilönä hän oli leppoisa ja ihmisrakas, ja olihan hänellä itselläänkin kaksi lasta. Hänen luontorakkauteensa voi myös hyvin samastua.

Näytelmän punaisena lankana kulkee se, että Linkola rakasti enemmän lintuja kuin ihmisiä.

– On kiinnostavaa, miten hän tunsi niin suurta myötätuntoa joitakin lajeja kohtaan, mutta samalla hän pystyi toimimaan kalastajana.

Näytelmässä kaikki näyttelijät ovat vuorotellen Linkoloita. Putron mukaan ajatuksena on leikitellä ja tuoda esiin Linkolan ristiriitaisen persoonan eri puolia. Toisella tasolla näyttelijät kertovat, mitä he itse ajattelevat Linkolasta ja luonnon tilasta nyt.

Esityksessä kuullaan Roni Martinin säveltämää musiikkia, joka on saanut vaikutteita muun muassa flamencosta ja synagogalauluista. Lisäksi mukana on tanssia, jonka koreografian on tehnyt Panu Varstala.

EEVA PUTRON POIKA asui adoptioon saakka Pohjois-Intiassa sijaitsevassa lastenkodissa. Putro ei kuitenkaan adoptoinut lasta ideologisista syistä.

– En vain tunne tarvetta lisääntyä biologisesti. Haluan silti pitää huolta lapsesta, jolla ei muuten olisi mahdollisuutta kasvaa vanhempien kanssa.

Intiassa Putro sai vavahduttavan kosketuksen maailman saastumiseen.

– Olen käynyt Intiassa aiemminkin ja rakastan sen kulttuuria, mutta maan saastuneisuus hirvittää. Köyhyys ja toisaalta myös välinpitämättömyys aiheuttavat sen, että roskat vain heitetään ympäristöön. Tajusin taas kerran, miten hieno maa Suomi on, koska täällä yleisesti arvostetaan luontoa.

Putron mukaan on selvää, että nykyisillä kulutustavoilla mikään ei muutu paremmaksi.

– Olen kuitenkin toiveikas, koska meillä on kehitteillä teknologiaa ja erilaisia aloitteita, joiden avulla voimme oikeasti tehdä jotakin luonnon suojelemiseksi. Kysymys kuuluu, ehdimmekö tehdä sen ajoissa. ■

Pentti Linkola – kaltaisemme? -näytelmän ensi-ilta to 4.5. klo 19 Vallilan Kansallisteatterissa.

Lomalla omassa kodissa.

Saga-palvelutalossa vietät eläkepäivät kuin ryhmämatkalla tasokkaassa hotellissa ja illat oman kodin rauhassa. Talomme pääkaupunkiseudulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa ja runsas buffét energiaa päivään.

Juhlistamme äitienpäivää juhlalounaalla

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta: keskiviikkona 10.5.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi