Oudoissa maisemissa

Vielä ehtii näyttelyihin, joissa näköalat ulottuvat maailmankaikkeuden alkuhämäristä pienten ihmisten onneloihin.

TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT SAARIJÄRVEN MUSEO/JANNE TIMPERI JA PATRIK RASTENBERGER

SAARA EKSTRÖMIN näyttelyssä Taidehallissa vieraileva voi valita seurakseen kiven. Käteen mahtuva, hitaasti lämpenevä kivi tekee konkreettisiksi ne kiehtovat teemat ja pökerryttävän aikaperspektiivin, joita Ekström teoksissaan käsittelee.

Läpi aikamyrskyn tyynen silmän -näyttelyssä matkataan niin kutsuttuun syvään aikaan, maapallon muotoutumiseen ja elämän hitaaseen syntyyn. Tällaisessa perspektiivissä ihmisyksilö tai koko ihmislajikin on pieni hippunen, yksi nopeasti ohimenevä silmänräpäys.

Lähinnä valokuva- ja videoteoksistaan tunnettu Ekström on tätä näyttelyä tehdessään käyttänyt myös savea ja pronssia. Esimerkiksi teos Ajan halki matkaava uni koostuu ilmassa roikkuvista pronssiveistoksista ja belemniittifossiileista. Veistokset ovat kuin varhaisia elämänmuotoja, joissa tulevaisuus odottaa muotoutumistaan. Belemniitit puolestaan ovat sukupuuttoon kuolleita kalmareita, jotka kehittyivät noin 237 miljoonaa vuotta sitten.

Videoteos Mythopoesis näyttää tulivuorenpurkauksen Islannissa pa- ri vuotta sitten. Tulivuoren synty on kuin jonkun uuden voiman, jumalhahmon luominen. Tulivuorilla on voima sekä tuhota kaikki lähellään että tehdä maa hedelmälliseksi – ei siis ihme, että ihmiset ovat kautta aikojen liittäneet niihin erilaisia uskomuksia ja myyttejä.

HELSINKI BIENNAALIN teema Uusia suuntia voi syntyä kertoo toivosta ja vaihtoehtojen etsinnästä ilmaston lämpenemisen ja luontokadon aikana.

Esimerkiksi Tuula Närhisen The Plastic Horizon -installaation materiaalina ovat värikkäät muoviroskat, joita hän on kerännyt Helsingin rannoilta vuodesta 2006 alkaen. Teoksessaan hän on tehnyt kauheasta kaunista: järjestänyt mehupillit, panosnauhan pätkät, pullonkorkit ja muun ryönän väreittäin sateenkaareksi.

Itämeren tilaa käsittelee myös liettualaissyntyisen Emilija

Škarnulyten myyteillä leikittelevä videoinstallaatio Hypoksia, jonka nimi viittaa vähentyneeseen hapensaantiin. Teos kertoo paitsi meren elämää uhkaavasta happikadosta myös tarinaa meren pohjassa väitetysti makaavasta avaruusaluksesta ja Itämeren jumalattaren Juraten tuhoutuneesta meripihkapalatsista.

Brittiläisen Suzanne Treisterin Technoshamanic Systems – New Cosmological Models for Survival esittelee vaihtoehtoisia näkyjä ja positiivisia kuvitelmia elämän jatkumisesta tulevaisuudessa. Niissä eletään sovussa mahdollisten maapallon ulkopuolisten olioiden ja sivilisaatioiden kanssa.

KANSAINVÄLINEN OUTSIDER-TAITEEN näyttely Kesytön taide Kansallismuseossa esittelee teoksia 46 taiteilijalta, jotka ovat itseoppineita ja taidemaailman ulkopuolisia. Monet heistä ovat muutenkin marginaalissa eläneitä, kouluttamattomia ja pienituloisia. Esimerkiksi venäläissyntyinen Natalie Schmidtová (1895–1981) oli lukutaidoton, mutta sai aiheita maalauksiinsa tarinoista, joita hänen miehensä luki iltaisin ääneen.

Englantilainen Madge Gill (1882–1961) puolestaan varttui orpokodissa eristyksissä muusta maailmasta. Hän ryhtyi piirtämään aikuisena menetettyään ensin kaksi lastaan ja sitten näön toisesta silmästään.

Värikäs kansanusko ja tarve tulkita kirkossa kuultua omin kuvin näkyy monen taiteilijan teoksissa. Yksi heistä oli puolalainen Katarzyna Gawłowa (1896–1983), joka leskeksi jäätyään asui pienessä ulkorakennukseen tehdyssä kamarissa ja maalasi sen seinät täyteen pyhimyksiä ja raamatullisia aiheita.

Vaikka jotkut taiteilijoista ovet luoneet surrealistisia mielikuvitusmaailmoja ja toiset taas ovat kuvanneet ihmisenkokoisia onneloita, joissa eletään lempeää arkea ja aurinko paistaa, outsider-taide ei ole pelkkää eskapismia. Ulkopuolisuus voi auttaa myös näkemään tarkemmin sitä, mitä ympärillä tapahtuu, ja esittämään hyvinkin kriittisiä näkemyksiä.

Esimerkiksi Tyyne Eskon (1920–2011) kokemukset köyhyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta saivat hänet maalaamaan protestitauluja, joissa hän arvosteli vallanpitäjien ahneutta myös sanallisesti: ”Herjaajia ja neuvojia on riittänyt. Auttajat kaukana Kokkolasta ja KeskiPohjanmaalta!” ■

Saara Ekströmin näyttely Helsingin Taidehallissa 27.8. asti. Helsinki Biennaali Vallisaaressa 17.9. asti ja HAMissa 22.10. asti. Kesytön taide Kansallismuseossa 24.9. asti.