vähemmän tunnettu serkku

Huomionarvoisimpia yhtäläisyyksiä serkkukirkoissa ovat hänestä kuitenkin materiaalivalinnat. Kummankin kirkon sisätiloissa on käytetty runsaasti luonnonkiveä. Jetsonen kehottaa huomioimaan, että kiven käyttötapa on kirkoissa erilainen.

– Espoonlahdessa on tehty säännönmukaista muuria pienemmistä kivilohkareista, mikä pienentää mittakaavaa. Temppeliaukio on vapaamuotoisempi, ja siellä peruskallion läsnäolo on vahva, hän pohtii.

KESKITTYMISEEN JOHDATTAVA tunnelma syntyy Temppeliaukion kirkossa Sirkkaliisa Jetsosen mielestä siitä, että siellä on käytetty vain harvoja materiaaleja: luonnonkiven lisäksi betonia ja kuparia.

– Temppeliaukiossa on universaali pyhän tuntu, joka uskoakseni koskettaa myös muiden uskontojen edustajia. Moni turistikin istuu penkissä aika hiljaa.

Ehkä pyhyys tulee ihmisen ja luonnon vuoropuhelusta: peruskalliosta ja siitä tihkuvasta ve- destä, taivaasta lankeavasta valosta ja toisaalta matemaattiseen muotoon rakennetusta, säännöllisestä katosta. Katon kuparispiraalikin tuntuu ohjaavan katseen äärettömään.

– Kirkkotilasta tekee kirkkotilan juuri se, että sen arkkitehtuuri kutsuu pysähtymään, Jetsonen arvioi.

Espoonlahden kirkossakin on kuparia ja betonia ja jopa istuimissa samoja sinisen ja violetin sävyjä kuin Temppeliaukion penkeissä. Silti siellä on näyttävässä osassa myös puuta, josta on tehty kirkon kattoa kannattelevat palkit. Alttarin vieressä kohoavat, suurikokoiset urut vetävät katsetta eri tavalla kuin Temppeliaukiossa. Suomalaiset ovatkin kutsuneet Espoonlahden kirkkoa ”muodoiltaan ja väreiltään yltäkylläiseksi”.

– Olisi kiinnostavaa tietää, mihin puun valinta liittyy, koska kirkon yläpalkit olisi voinut tehdä myös betonista, Jetsonen miettii.

Yksi vastaus on merellisyyden tuntu, jota kirkkoon tuo myös kirkon kymmenvuotisjuhlan kunni- aksi alttarialueen ylle ripustettu kirkkolaiva Alma. Espoonlahden seurakunnalla on pitkä vesiraja.

JUKKA LEHDELLE RAKAS kohta Espoonlahden kirkossa on alttaripöydällä seisova, seppä Kauko Moision takoma risti.

– Sen pinnasta joku erottaa krusifiksin, joku vain murjotun ristin. Jokainen näkee siinä mitä haluaa, Lehti sanoo.

Tulkinnanvapaus tuntuukin olevan yksi Timo ja Tuomo Suomalaisen piirtämiä kirkkoja yhdistävä tekijä. Niiden arkkitehtuuria on vaikea lokeroida, ja kirkkosalien muotokin pakenee määrittelyä.

Espoonlahden taottu risti muistuttaa paljonkin Temppeliaukion kirkon vastaavaa. Sama seppä on suunnitellut molempien kirkkojen rautaiset taide-esineet.

Kirkkojen seinissä käytetty kivi puolestaan paljastaa eri valoissa eri värejä. Arvoituksellisuus koskettaa Lehteä joka päivä.

– Nämä kirkot heijastavat arkkitehtuurillaankin Jumalan valtakunnan salaisuutta, hän summaa. ■