Ohutta yläpilveä, saaristoa, uniikkia kaupunkirakennetta ja tekemisen meininkiä

Kotkassa 8.–10. syyskuuta järjestettävien Valtakunnallisten kotiseutupäivien ilmoittautuminen on avattu. Ohjelma on runsas: ”Olemme pyrkineet hakemaan retkikohteita siten, että jokaiselle löytyisi jotain ja tietenkin myös niin, että seudun ominaispiirteet ja vahvuudet tulisivat hyvin esiin”, kertoo tapahtuman pääsihteeri Nina Rauhala.

Retket alkavat jo avajaispäivänä perjantaina, kun iltapäivällä matkustetaan vuoromoottoriveneellä eli kotkalaisittain ”tuurilla” kaupungin edustalla sijaitsevaan entiseen sotilassaareen Rankkiin.

Rankki tunnetaan ehkä parhaiten merisäätiedotuksesta ”Kotka Rankki – ohutta yläpilveä”. Ohut yläpilvi ei ole vain legendaa vaan myös vallitsevin säätila Rankissa.

Rankki oli alun perin osa venäläisten perustamaa merilinnoituksen puolustuslinjaa, joka rakennettiin Pietarin kaupungin suojaksi. Vuonna 1916 saarelle oli sijoitettuna raskasta rannikkotykistöä ja Venäjän armeijan kasarmeja.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 saaresta tuli osa Suomen puolustusta. Linnakesaarella voi nauttia monipuolisesta luonnos- ta, kiehtovista historian tarinoista ja upeista merimaisemista. Selkeällä säällä Rankista näkee Venäjän puolelle Suursaareen.

Lauantaina 9. syyskuuta Kotiseutupäivien retkiä ovat muun muassa aamukävely Katariinan meripuistoon, saarelta saarelle linja-autolla tehtävä Kotkan kierros ja samoin linja-autoretket Hurukselan kylään, Haminan ympyräkaupunkiin, Miehikkälän Salpalinja-museoon ja Suomen suurimpaan satamaan Kotkan Mussalossa.

Yksi lauantain mielenkiintoisimpia retkikohteita on tutustuminen Kyminlinnaan.

Kotkan Hovinsaaren pohjoisosassa sijaitseva viisikulmainen kaponieerilinnoitus

Kyminlinna rakennettiin osaksi Kustaa III:n sodan jälkeen rakennuttamaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää. Sen tarkoitus oli suojata tärkeää Kuninkaantien kauppaväylää ja se muodosti nykyisen Kotkansaaren alueella sijainneen Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa kaksoislinnoituksen. Linja-autoretki Kyminlinnaan tehdään lauantaina iltapäivällä.

Gutzeitin ja Gullichsenien elämää

Lauantain retkistä mielenkiintoinen on myös iltapäivän kävelykierros ”Norjan pojat Kotkassa”.

Kierroksen aikana etsitään vastauksia siihen, miten Lammassaaresta kasvoi saha-, sa- tama- ja puistokaupunki, miten norjalainen Hans Gutzeit päätyi Kotkaan ja perusti sahan sekä miten syntyi norjalainen sahayhteisö.

Kierroksella kuullaan tarinoita Norjan sahan synnystä tähän päivään, norjalaisten asuinpytingeistä ja Alexander Gullichsenin perheen elämästä Meriniemen huvilassa. Kierroksen lopuksi käväistään Kotkan palkituimmassa puistossa, Sapokan vesipuistossa.

Veneretki Haapasaareen ja Kuutsaloon

Kotiseutupäivien päätöspäivänä sunnuntaina 10. syyskuuta on vielä mahdollisuus osallistua muun muassa veneretkiin joko Haapasaareen tai Kuutsalon saaren ympäri.

Haapasaari on vanha merivalvonnan ja luotsien saari. Se on noin kilometrin pituinen kaksiosainen saari, jonka puoliskot yhdistää Kylänlahden pohjoispuolella kulkeva, vain 20 metriä leveä hiekkakangas. Saarella on kyläkauppa sekä 1800-luvulta peräisin olevat kirkko ja koulu.

Haapasaaren kauppa on lajinsa erikoisuus; Suomen pienin itsenäinen osuuskauppa, joka on palvellut asiakkaitaan jo vuodesta 1907 lähtien. Retkeen sisältyy jumalanpalvelus Haapasaaren kirkossa.

Kuutsalon asutushistoria puolestaan ulottuu aina 1500-luvulle asti. Saarelaisten elinkeinoja ovat vuosien saatossa olleet mm. kalastus, merenkulku, hylkeenpyynti ja luotsaus. Tänä päivänä saarella asuu vakiasukkaita noin 15 ja asumuksia on yhteensä 550, joista 81 vanhoja taloja ja loput mökkejä.

Muut sunnuntaipäivän retket suuntautuvat mm. Karhulan Jokipuistoon, Kymin kirkkoon ja sen hautausmaalle sekä Pyhtään keskiaikaiseen kivikirkkoon ja Stockforsiin.

Pyhälle Henrikille omistettu Pyhtään kirkko on peräisin 1460-luvulta. Se on parhaita alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kivikirkkoja Suomessa. Kirkon sijainti on keskeinen Kymijoen Pyhtään haaran ja Suuren Rantatien risteyskohdassa ja tämän seurauksena kirkon historia tapahtumineen on hyvin moninainen.

Kotiseutupäivien keskustelukammareista pääsihteeri Nina Rauhala haluaa nostaa esiin ainakin ulkosaariston perinnettä käsittelevän kammarin, joka järjestetään avajaispäivänä perjantaiaamupäivänä Merikeskus Vellamon Ruuma-tilassa.

”Ulkosaaristo on meille kotkalaisille hyvin tärkeä, koska monet kaupungissa edelleen vaikuttavat suvut ovat lähtöisin sodassa Neuvostoliitolle menetetyistä Suursaaresta, Tytärsaaresta, Lavansaaresta, Somerista ja Seiskarista.”

Muita aiheita ja otsikoita viikonlopun keskustelukammareissa ovat mm. Satama ennen ja nyt, Puun vuoro ja metsäteollisuus ja Puistot kuntalaisten voimavarana sekä monikulttuurisuus ja kotiseuturakkaus.

Perjantai-iltapäivänä Merikeskus Vellamon opetustiloissa Kaija ja Ahti järjestettävässä Kaupunkipaahtimossa on tarjolla alustuksia ja ryhmäpohdintaa kaupunkien puistoihin liittyen ja kuullaan katsauksia esimerkiksi puistokummitoiminnasta ja kansallisesta kaupunkipuistosta. Esillä ovat myös rautatieasemapuistot kulttuuriympäristökohteina.

Kotiseutusuhdetta ja osallisuuden moninaisia tarinoita pohditaan keskustelukammarissa, jossa kysytään muun muassa: Miten kotiseutusuhde syntyy ja miten se ilmenee? Miten sitä voi rakentaa? Miten kotiseudulle juurtuminen ja kotoutuminen vahvistavat osallisuutta? Kuinka vahvistaa osallisuutta sosiaalisesti kestävästi siellä, missä sitä ei vielä koeta?

Keskustelukammarissa pureudutaan kotiseutusuhteen ja osallisuuden vahvistamisen teemoihin. Kammarin järjestävät yhteistyössä Kotiseutuliitto ja Maaseudun sivistysliitto, ja mukana toteutuksessa ovat mm. Kotkan kaupunki ja Kuntaliitto.

Ohjelma ja ilmoit-

www.kotka.fi/