Kotona 3/2015

L EHT I

SATO N

AS U K K AI L L E

w

3 —2 015

new! • ne w !• !•

ew

new!

•n

Kehittyvä Kalasatama

SIV U 1 0

S I V U 16

SIVU 18

S IV U 28

w! •

Parveke syyskuntoon

ne

Uusi koti Vaihtopörssistä?

!•

2x elämänmuutos

! • new

e!

Welcom to.fi Visit sa sh! in Engli

new

new! • !• ne

A S UM I S EN

TERVETULOA ASIAKASTAPAHTUMIIN! Lippuvaraukset 16.9. klo 9 alkaen osoitteessa sato.fi/asiakastapahtumat Paikkoja rajoitetusti.

Napapiirin sankarit 2 SATO tarjoaa asukkailleen Napapiirin sankarit 2 -elokuvanäytöksen.

Näytös on 22.10. klo 17 Helsingin Tennispalatsissa.

Varaa paikkasi.

Maks. 2 lippua / asiakaskortti

Asukasfoorumi Oletko ideanikkari ja kiinnostunut ideoimaan SATOn asukkaiden yhteisiä tapahtumia?

Haluatko olla mukana kehittämässä asukastoimintaa?

Tule mukaan SATOn Asukasfoorumiin.

Seuraava tapaaminen on lauantaina 26.9. Helsingissä.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa sato.fi/asukasfoorumi

Lisätietoja tapahtumista sato.fi:ssä. Tilaisuudet ovat SATOn asukkaille maksuttomia. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Tervetuloa!

PÄÄK I R JO I T US SYYS— LO KA— MA R RA S

4

—

2 01 5

A JA SSA

Ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä.

10

—

E LÄ M Ä

MU U TO KSE SSA

Daniellen elämä mullistui muutossa Egyptistä Suomeen. Christian vaihtoi auton polkupyörään, kun kolmas lapsi syntyi.

1 4

—

P U H E E NV U O RO

Rohkeus. Taiteilija Meiju Niskala uskaltaa heittäytyä elämälle.

16

—

JÄ R J E ST YSSÄ Ä NNÖT

Uusi koti Vaihtopörssistä?

1 8

KU NTOO N

—

J O U KON

V INKKI

Tee itse perhostaulu kierrätyspaperista.

24

—

KOT I

Marian parveke pukeutui syysasuunsa.

2 3

26

—

—

SATO N

H E LMI

Tampereella seinälle lennähti perhosia.

PA RA STA

KODISSA NI

“Täällä pidämme huolta toinen toisistamme.”

2 8

—

KOT IKU LMA

Kehittyvä Kalasatama on joka päivä vähän erilainen.

33

—

Yhteisöllisyys on ollut mielessäni usean viikon ajan, oikeastaan usean vuoden ajan. Olen törmännyt yhteisöllisyyttä koskeviin kirjoituksiin ja keskusteluihin lähes päivittäin. Mitä tämä yhteisöllisyys oikein on ja miksi siitä pitää niin paljon puhua?

Minulle se merkitsee yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

Jokaisella meistä on useampia verkostoja, joihin tunnemme kuuluvamme ja jotka luovat turvallisuutta. Monet asiantuntijat liittävät yhteisöllisyyden myös onnellisuuteen.

Koti on paikka, jossa vietämme suuren osan ajastamme ja sillä on erityinen merkitys elämässämme. Koti on osa laajempaa asumisyhteisöä: taloa, korttelia, kaupunginosaa ja kaupunkia. Yhteisöllisyys näissä ei kuitenkaan synny itsestään, vaan asukkaiden tahdosta.

Tässä numerossa on muutama hyvä esimerkki onnistuneesta verkottumisesta naapureiden kanssa. Lue vaikkapa sivun 26 Parasta Kodissani -juttu, jossa Jyväskylän Yliopistonkadun asukkaat kertovat torstaikerhotoiminnastaan. Henttaan Puistokadulla Espoossa asukkaat taas ovat olleet aktiivisesti yhdessä kehittämässä kotitalostaan entistä terveempää (sivu 7).

Itse uskon, että vuorovaikutus naapureiden kanssa lisää asumisviihtyisyyttä. Tuttujen kesken vaikeiden asioiden hoitaminen sujuu helpommin.

Aktiivista syyskautta!

YHTEISÖLLISYYS

A R KIT U NNU ST U S

Muusikko Samae Koskinen: ”Tärkeintä on, että keittiössä toimii radio.”

34

—

SATO -E DU T

Parhaat edut juuri sinulle sato.fi/asiakasedut.

yksystäs. 18. s i t u a N keella, parvek

Monica Aro SATOn asiakkuus- ja viestintäjohtaja viestinta@sato.fi

”SUOMESSA VOI NAUTTIA JAETUSTA HILJAISUUDESTA.” — Egyptistä Suomeen muuttanut Danielle Gargour s. 10

SATO-konsernin asiakaslehti 48. vsk. Painos 29 700 SATO Oyj, Panuntie 4, PL 401, 00601 Helsinki, puh. 0201 344 000, etunimi.sukunimi@sato.fi, sato.fi Päätoimittaja Monica Aro, puh. 0201 344 006 Toimituspäällikkö Taina Hakamäki, puh. 0201 344 055 Toimitusneuvosto Monica Aro, Jan Bertills, Taina Hakamäki, Riitta Lindgren, Kimmo Ruokoniemi Kustantaja ja toimitus A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, puh. 09 4242 7330, etunimi.sukunimi@dialogi.fi Sisältöjohtaja Outi Gyldén Toimituspäällikkö Eeva Lauronen Ulkoasu Jessica Leino Tuottaja Irene Dahlman Painopaikka Forssa Print, Forssa 2015 Paperi Edixion Offset 120 gm2, kansi: Edixion Offset 170 gm2 Tilaukset ja osoitteenmuutokset viestinta@sato.fi ISSN 1796-2439 Kotona on Aikakausmedian jäsenlehti Kotona-lehti ilmestyy 4 krt. vuodessa Seuraava numero ilmestyy 27.11.

3 —2 015

3

ku va corb i s / al l ov e r press

AJASSA

10 tuntia yössä Kun lapsi nukkuu, hän käsittelee oppimiaan asioita ja myös pelkojaan.

Murrosiässä unen tarve saattaa jopa kasvaa.

4

3—2 01 5

te ksti ja ku vat ju ho paavol a

N EL JÄ

POINT T IA

Hoida aivoja — Syvä uni la­ taa akut, vaikuttaa muistiin ja oppimiseen. Tarkkaavai­ suus, keskittyminen, loogi­ nen ajattelu sekä ongelmien ratkaisukyky paranevat.

Ajoissa nukkumaan — Yli neljännes suomalaisista nukkuu yössä alle 6,5 tuntia, vaikka keskimääräinen unen tarve on 8 tuntia. Pitkäaikainen unen puute lisää keskivartalolihavuutta ja esimerkiksi riskiä sairastua masennukseen tai aikuisiän diabetekseen.

Innostava StudioKoti Nuku hyvin — Unetto­ muudesta kärsii lähes jokainen jossakin elämän vaiheessa. Jos elämän­ tapamuutokset eivät auta, kyseessä voi olla kroo­ ninen unettomuus, joka vaatii hoitoa.

3

×

Mittaa — Tiedätkö, millainen nukkuja olet ja milloin kannat­ taa herätä? Unta voi tarkkailla vaikka patjan alle sijoitetulla kännykällä, johon on ladattu jokin unta mittaava sovellus.

IN SPIRA AT IO

1

2

3

Rentoudu värittämällä

Tee itse valaisin

Paperin uusi elämä

Yksi tunnetuimmista aikuisten värityskirjojen tekijöistä on skotlantilainen taiteilija Johanna Basford. Hänen luontoaiheisissa kuvissaan on satoja yksityiskohtia, joiden parissa mieli rauhoittuu. Jopa aivotutkijat ovat todenneet, että värittämisen mekaanisuus ja päämäärättömyys hälventävät stressiä.

• Johanna Basford: Salai­ nen puutarha. (WSOY)

Syksyllä kodin valaistus on taas ajankohtainen. Tämä kirja opastaa tekemään itse valaisimia – joko alusta lähtien tai vanhoja valaisimia tuunaten. Katsasta myös Kotona 1/15-lehdessä julkaistu Joukon ohje, jossa hieno valaisin syntyy helposti suodatinpapereista.

• Anne Korkala – Kari Sirén: Syty valolle.

(Tammi). Joukon valaisin sato.fi/vinkkipankki.

Kaikkea paperia ei kannata kiikuttaa keräyssäiliöön.

Artenomi Tiina Rinne neuvoo hyödyntämään ylijäämäpaperit ja vanhat kirjat koristeiksi ja sisustusesineiksi. Selkeiden ohjeiden ja työvaihekuvien avulla aloittelijakin onnistuu. Katso myös Joukon ohje paperiperhostauluun sivulta 23!

• Tiina Rinne: Valo leikkii paperilla. (Gummerus)

SATO esitteli Asuntomessuilla Vantaan Kivistössä uuden sukupolven asuinratkai­ suksi suunnitellun StudioKodin malliasun­ non. Nelisen metriä korkea, 16 neliön yksiö sisältää oleskelutilan, parvelle rakennetun makuutilan, keittiön ja kylpyhuoneen. j StudioKoti teki suuren vaikutuksen Helsingissä lähihoitajaopintojaan aloittelevaan Mikaela Koivuseen.

– Eritysesti parvi oli hauska, sillä televisio teki parvesta olohuonemaisen. Sohvan voisi korvata vaikka työpöydällä. i Kiinnostus StudioKotia kohtaan oli sen verran suurta, että malliasuntoa kesätyönään esitelleet Noora Lehtinen (vas.) ja Mia Puttonen tuskin ehtivät hengähtää.

– Eniten ihmiset kysyvät asunnon 500 euron vuokrasta, Lehtinen sanoi.

– Voisin itsekin kuvitella asuvani näin. On kivaa esitellä ihmisille sellaista, mistä itsekin on innoissaan, Puttonen sanoo. j Kari Vesanen (oik.) ja Suvi Ryynänen (vas.) tulivat messuille lastensa Vernerin (2. vas.) ja Vilhelmiinan kanssa. StudioKoti toi opiskeluajat mieleen.

– Minulla oli samankokoinen kämppä, ja sehän oli oikein sopiva.

Vuokrakin vaikuttaa hyvin kilpailukykyiseltä, Kari sanoi.

Vernerillä ja Vilhelmiinalla opiskelut ovat vielä edessä. Ehkä StudioKoti on silloin arkea.

– Minulle se ainakin riittäisi hyvin. En tarvitse mitään lukaalia, Verneri Vesanen sanoi. • 3 —2 015

5

te ksti ja ku vat ju ho paavol a

TAPAH TU MAT

Päivä Porvoossa Tampereen SATO-talojen asukkaat kävivät perinteisellä kesäretkellään ihastelemassa hiidenkirnuja ja Brunbergin suklaatehtaan herkkuja. Neljän eri taloyhtiön aktiiviset asukkaat ideoivat ja toteuttivat retken yhdessä isännöitsijöiden kanssa. Tällä kertaa retkelle lähdettiin kahdella bussilla.

Tampereella yhteisiä retkiä ja tapahtumapäiviä on järjestetty jo usean vuoden ajan. Mukavan kesäpäivän taustalla on asukkaiden oma aktiivisuus ja talojen välinen yhteistyö.

Jos Tampereen malli kiinnostaa, ­yhteisen tapahtuman ideoinnin voi aloittaa vaikka ottamalla yhteyttä naapuritaloon ja isännöitsijään tai etsimällä muita kiinnostuneita SATOn Facebookin kautta.

1.

2.

1. Raimo Niittynen (kuvassa kesk.) lähti retkelle vaimonsa Marian sekä lastensa Thomasin ja Joannan kanssa. Kaksi pienempää sisarusta jäi mummolaan.

– Matkalla tänne kävimme katsomassa Askolassa hiidenkirnuja, jotka olivat aika vaikuttava näky. Harmi vain, että pohjalla oli vettä, sillä muuten sinne olisi voinut laskeutua tikkailla, Raimo Niittynen kertoo.

2. Tampereen Vuorekseen vajaa vuosi sitten muuttaneiden Sinja ja Antti Hepokarin suunnitelmiin kuului vierailu tuomiokirkolla ja pikkuputiikkien kiertelyä.

– Tämä oli kiva mahdollisuus, sillä meillä ei ole autoa, ja muutenkaan itse ei tulisi aina lähdettyä, Sinja Hepokari sanoo.

3.

3. Päivi (kuvassa vas.), Viivi, Leevi-Petteri ja Veeti Mikkola lähtivät Porvooseen ensimmäistä kertaa satolaisten matkassa. Viime vuonna kesäretki meni sivu suun, sillä perhe ei huomannut ilmoitusta, mutta tällä kertaa vapaapäiväkin osui matkan kanssa sopivasti yksiin.

– Näin pääsee tosi mukavasti irti arjesta ja omasta kaupungista. Lyhytkin reissu virkistää sopivasti, Päivi Mikkola sanoo.

4. Kesäretken järjestäjiin kuulunut AriMikko Kivinen oli käynyt aikaisemmin Porvoossa oman talon porukalla.

– Tämä on hyvä retkikohde. Suunnittelu isommallekin porukalle on helppoa, kun pohjatyö on tehty.

5. Tuula ja Antti Kouttu lähtivät ”lähes naapurinsa” Raili Piiparisen (oik.) kanssa nauttimaan kauniista kesäpäivästä. Historiaa harrastavalle Antille Porvoo sopi kohteeksi hyvin, etenkin kun kirpputorilta löytyi eurolla vielä hauska niittilippalakkikin matkamuistoksi.

– Näillä reissuilla tapaa mukavia ihmisiä, ja omasta luukusta on välillä hyvä päästä pois, Piiparinen sanoo. • 6

3—2 01 5

5.

4.

ku vat ju ho paavol a

Raija Darboen mielestä hullunkurisetkin tempaukset lisäävät yhteisöllisyyttä.

Kun naapurit tuntevat toisensa, talossa on entistä mukavampi asua.

A R JEN

Työnjohtaja Mika Mönkkönen, Vesijohtoliike Mönkkönen Oy: ”Yrityksemme on perheyhtiö.

Isäni Aulis Mönkkönen perusti yrityksen vuonna 1974 ja tällä hetkellä työllistämme 10 henkilöä.”

KIVA IDEA!

Jaakko Kalsi (vas.) ja Joonas Koskinen tarjoilivat Henttaan puistotien asukkaille itse loihtimiaan herkkuja.

KU M PPANI

Apuna hädässä

ku va hanna-kai sa häm äläi ne n

Jaakko Kalsin, Joonas Koskisen ja Otso Leppäsen jakamat tarrat muistuttavat siitä, että naapurit saavat pienilläkin teoilla lisättyä helposti asuinmukavuuttaan.

Mitä asukas voi itse tehdä, jotta viemärit toimisivat hyvin?

– Tärkein asia on, että viemäriin ei laiteta mitään ylimääräistä, mikä sinne ei kuulu.

Esimerkiksi ruoantähteet ja rasvat aiheuttavat suurimman osan viemärien tukoksista.

Vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen Akil Roberts saapui isänsä Marcon kanssa pihalle leikkimään.

— Tällaiset tapahtumat ovat hyviä, sillä liian usein naapurit eivät oikein edes tunne toisiaan, Marco sanoo.

Pihan lapset saivat koristella tapahtumakylttejä mielensä mukaan.

Liikkeelle yhdessä 8:n ympärillä on vielä autiota, sillä Espoon Suurpeltoa vasta rakennetaan. SATOn uusimpiin kerrostaloihin kuuluvan talon sisäpihalla käy kuitenkin lämmin hyörinä. Jaakko Kalsi, Otso Leppänen ja Joonas Koskinen ovat panneet pystyyn piknik-pöydän asukkaille.

– Ihan omin käsin väänsimme. Hummuksestani tuli ihan hyvää, mutta enemmän diggailen Otson tsatsikista, Jaakko Kalsi sanoo.

He ovat tutkimusapulaisina Aalto-yliopiston M!ND-tutkimusryhmässä, joka kehittää SATOn kanssa yhä parempaa, terveellisempää ja viihtyisämpää asumista.

Henttaan Puistokadun talo toimii pilottikohteena kokeiluille, joiden kautta tutkitaan keinoja tehdä taloyhtiöstä terveelliHENTTAAN PUISTOKATU

sempi ja viihtyisämpi ympäristö asua.

Reilun kuukauden kestävän projektin aikana miehet ovat esimerkiksi liimanneet rappukäytäviin tyhjiä paperiarkkeja, joissa asukkaat ovat voineet esittää toiveitaan. Asukkaille on myös heitetty porrashaasteita arkiliikuntaan aktivoimiseksi.

– Porrashaasteeseen asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti. Alunperin ideoi­ den keräämiseen tarkoitetuille tauluille jätetään viestejä. Yksikin kiitti siitä, että naapuri oli auttanut nostamaan hänen autoaan, Leppänen kertoo.

Piknikin lomassa kolmikko virittelee asukkaiden kanssa lenkkirinkiä.

Tutkimustiedon ohessa ajatuksena on saada­asukkaat innostumaan ja kehittämään itse jatkossa taloaan ja yhteistä tekemistä. • — J U H O PA AVOL A

Millaisissa asioissa pitää ottaa yhteyttä huoltoon, joka kutsuu paikalle putkiliikkeen?

– Asukkaiden pitää ottaa yhteyttä huoltoon aina vuodon sattuessa. Putkimiestä tarvitaan paikalle esimerkiksi silloin kun wc vuotaa, hana tiputtaa tai vuotaa, putkistossa on vuoto tai kun viemäri on tukossa.

Mitkä ovat yleisimmät ongelmatilanteet ja suurimmat syyt vesivahingoille?

– Talojen ikääntyminen merkitsee tietysti vesikalusteiden ja putkiston huolto-, korjaus- ja uusimistarvetta. Lisäksi on erittäin tärkeää, että astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen hana suljetaan pesun jälkeen. Näin vältetään mahdollinen vesivahinko, mikäli tulovesiletku pettää silloin kun asukas ei ole kotona. Asukkaan pois muuttaessa on tärkeää tulpata astian- ja pyykinpesukoneen tulo- ja poistovesiliitännät. Liitäntöjen tulppaamatta jättäminen aiheuttaa vesivahinkoja varsinkin keittiössä astianpesukoneen irrottamisen jälkeen.

Mikä on mieleenpainuvin keikkasi?

Niitä on monia. Mieleen on jäänyt esimerkiksi se, kun heti valmistuttuani olin mukana uusimassa 40 huoneiston rivitaloyhtiön vesi- ja lämmitysputkistoa. Vanhasta lämmitysputkistosta löydettiin useasta paikasta putkia, joiden seinämävahvuus oli kuin paperia. • 3 —2 015

7

AJAN KOH TA ISTA

Uusia kasvoja asukasmalleiksi SATOn mallikuvauksiin on valittu kuusi asukasta. Etsimme kesällä koteja ja asukkaita mainoskuviimme, joita käytämme markkinoinnissamme loppuvuodesta. Hakemuksia tuli yhteensä 40, ja valinta oli vaikea. Uudet kasvot tulevat näkymään SATOn mainoksissa, esitteissä sekä sato.fi-sivustolla.

Tampereelle uusi aluejohtaja Rakennusinsinööri AMK Mikko Nevalainen (kuvassa) on aloittanut Tampereen aluejohtajana syyskuussa.

Mikon vastuualueeseen kuuluvat Tampereen seudun asuntosijoitustoiminta sekä kiinteistökehitys. Mikko on ollut SATOn palveluksessa vuodesta 2012, ensin kehitysinsinöörinä ja viimeksi aluepäällikkönä pääkaupunkiseudulla. Mikon edeltäjänä Tampereen aluejohtajana toiminut Kari Koponen jää eläkkeelle 26 SATO-vuoden jälkeen tämän vuoden lopussa.

– On hienot fiilikset päästä osaksi Tampereen osaavaa ja hyvän yhteishengen omaavaa tiimiä. Otan aluejohtajan tehtävät vastaan mielenkiintoisena haastena, Mikko kertoo.

SATO osti lähes 400 asuntoa SATO Oyj on ostanut 379 vuokra-asuntoa ICECAPITAL Housing Fund I Ky:ltä. Pääosa asunnoista on pienasuntoja pääkaupunkiseudulla. Kaupan arvo on 68 miljoonaa euroa.

– Kauppa toteuttaa erinomaisesti tavoitettamme kasvattaa SATOn asunto-omaisuutta. Hankimme asuntoja, joihin suurin osa vuokra-asuntokysynnästä pitkällä tähtäimellä kohdistuu. Tällaisia ovat pienikokoiset, hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen tuntumassa olevat hyväkuntoiset asunnot, liiketoimintajohtaja Tuula Entelä sanoo.

Kummiluokka haussa Etsimme pääkaupunkiseudun kouluista viidettä luokkaa kummiluokaksemme. Valitulle luokalle tarjotaan maksuton Heuereka-vierailu kuljetuksineen.

Jos lapsesi on viidennellä luokalla, ja asutte SATO-kodissa, ilmoita lapsesi luokka mukaan! Kaikkien ilmoittautuneiden joukosta valitsemme vähintään yhden luokan kummiluokaksemme.

Lähetä ilmoittautuminen 30.9. mennessä osoitteeseen sato.fi/kummiluokka.

8

3—2 01 5

Eletään siivosti Viihtyisä kerrostaloasuminen lähtee jokaisesta asukkaasta. Kun yhteiset säännöt toimivat ja naapurit huomioidaan, kaikilla on kivaa kotona.

Siistiä hommaa Yhteisten tilojen siisteys on kaikkien yhteinen asia. Se, kuinka viihtyisältä pihalla ja yhteisissä sisätiloissa näyttää, on kiinni ihan meistä jokaisesta. Järjestys säilyy, kun jokainen päättää omalta osaltaan pitää yhteiset alueet, jätepisteet, tupakointipaikan ja pihamaan kunnossa. Sopikaa lastenvaunuille ja muille suurille tavaroille­ säilytyspaikat, jotta niitä ei vietäisi rappukäytävään.

Ole aktiivinen Kun ovisummeri on rikki, pihalla on sotkuja tai hissi reistailee, älä tyydy siihen. On turha jäädä odottelemaan, että joku korjaa vian, kun voi olla myös itse aktiivinen. Kun vioista ja sotkuista tekee saman tien vikailmoituksen, puutteet tulevat pikaisesti huoltoyhtiön tietoon, ja viat korjautuvat nopeasti.

Moikkaa naapuria Kerrostalossa naapuri on lähellä.

Kun talossa moikataan, hymyillään, vaihdetaan kuulumisia ja tarjotaan tarvittaessa apua, kaikilla on kotona viihtyisää.

Kun yhteydenpito talossa sujuu kivuttomasti, myös hankalat tilanteet on helpompi ottaa puheeksi, jos sellaisia tulee.

Ota huomioon Yhteen taloon mahtuu monenlaista asujaa. Luonnollisesti myös elämäntavat ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Se, mikä sinulle on normaalia elämää, saattaa olla häiriötä naapurillesi.

Talossa saa harrastaa, kutsua vieraita ja musisoida – kunhan se ei aiheuta häiriötä­ naapurille.

Toteuta ideasi Oman talon asukkaat tietävät itse, mikä piristäisi eniten. Se voi olla pieni omatoimiremontti kotona, tai vaikkapa koko talon yhteinen voimanponnistus jonkin tapahtuman puolesta. Hyviin ideoihin kannattaa tarttua ja toteuttaa ne sitä mukaa kun niitä putkahtelee.

Riitele rakentavasti Välillä tulee tilanteita, joissa olemme eri mieltä. Asumisessa ne saattavat liittyä vaikkapa lemmikkieläimiin, tupakointiin tai parvekkeen käyttöön. Yhteisten pelisääntöjen löytäminen on helpompaa, kun kukaan ei tule loukatuksi tai hermostu. Mieti, miten voisit tuoda oman näkemyksesi esiin siten, että se kehittäisi yhteistä hyvää. • — eeva lauronen

lämmön- ja vedenkulutusta voisi pienentää? Kuinka asukkaat saavat mahdollisimman hyvää palvelua? Miten asukkaamme ja henkilökuntamme viihtyisivät meillä parhaiten?

SATOn kehitysjohtaja Kati Kniivilä pohtii päivittäin näitä ja muita vastuullisuuteen liittyviä asioita. Hän on mukana myös työryhmässä, jossa SATOn työntekijät eri tehtävistä pohtivat joukolla vastuullisuutta.

– Olemme kiinnostuneita esimerkiksi siitä, millaisia kokemuksia asukkaillamme on taloon muuton ja siellä asumisen aikana. Lisäksi seuraamme asukkaiden kokemuksia esimerkiksi eri palvelutilanteissa ja vaikkapa talojen peruskorjauksien jälkeen, Kati sanoo.

Vastuullisuudesta kertovat myös ympäristötavoitteet.

– Olemme sitoutuneet alentamaan lämMITEN TALOJEN

mön- ja vedenkulutustamme sekä asuntojemme aiheuttamia kasvihuonepäästöjä.

Kohdistamme uudet asuntoinvestointimme hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Muutakin on saatu aikaan. Vastuullisuustyöryhmä polkaisi liikkeelle esimerkiksi vedensäästökilpailun, jossa vesipihein talo palkitaan. Lisäksi Espoon Soukanniemi 1:n asuintalo on mukana kilpailussa, jossa haetaan Suomen viihtyisintä ja ekotehokkainta asuintaloa.

SATOlle vastuullisuus merkitsee monia asioita, ja se on osana kaikkea tekemistä.

Siihen kuuluu esimerkiksi vastuu asiakaskokemuksesta, henkilöstön viihtyvyydestä, taloudesta ja ympäristöstä.

– Pohdimme, miten turvaamme palvelujemme laadun ja millaisia asuntoja meidän jatkossa tulisi tehdä. Myös henkilöstön tyytyväisyys on tärkeää, sillä kun työntekijät viihtyvät, se heijastuu myös asukkaisiin.

Työryhmä halusi kuulla myös asukkaiden ajatuksia vastuullisuudesta. Siksi aiheesta tehtiin kysely.

– Kysyimme asukkailta ja yhteistyökumppaneiltamme, mitä vastuullisuus heidän mielestään on ja miten sen tulisi ilmetä. Asukkailta tuli tähän todella paljon kommentteja, ja keskustelu oli mielenkiintoista. Tämä työ varmasti jatkuu vielä, Kati sanoo. • — eeva lauronen + YKSI KYSYMYS:

Liikuntaa sisällä vai ulkona?

– Mieluummin ulkona. Olen aina liikkunut paljon luonnossa ja käyn mielelläni patikoimassa tai retkeilemässä. Kun pääsen metsään, niin rentoudun. Mutta toisaalta sisäliikuntakin käy. Uusi harrastukseni on jooga, joka rentouttaa mukavasti työpäivän päätteeksi.

, MITÄ A A T S O N N II K Ä T I ”ME ELEVAT T T A J A T A A K K U S A TA.” VASTUULLISUUDES

kuva antti vettenranta

SATO L A I N EN

Vastuuta ja viihtyisyyttä saton kehitysjohtaja kati kniivilä aloitti tehtävässään kesäkuussa. hän vastaa satolla esimerkiksi toiminnan, palvelujen ja laadun kehittämisestä sekä yritysvastuusta.

3 —2 015

9

Elämänmuutos voi tarkoittaa suuria käänteitä tai pieniä arkisia päätöksiä. Danielle muutti Egyptin hulinasta suomalaiseen hiljaisuuteen, Christian vaihtoi autonsa fillariin. teksti ani kellomäki — kuvat antti vettenranta

10

3—2 01 5

2 × UUSI SUUNTA

3 —2 015

11

Danielle Gargour rakastaa Suomessa sitä, että täällä voi olla myös hiljaa.

JAETTUA HILJAISUUTTA Libanonilaisen isän ja suomalaisen äidin tytär Danielle Gargour, 28, syntyi Suomessa. Kun hän oli vauvaikäinen, perhe muutti isän töiden perässä Egyptiin.

Suomeen hän palasi jälleen aikuisiässä.

Danielle asui uudessa kotimaassaan Egyptissä elämänsä ensimmäiset 25 vuotta ja kasvoi maan tavoille. Siteet syntymämaahan eivät kuitenkaan katken­ neet kokonaan. Suomi oli mökin ja saunan maa, jonne Da­ nielle matkasi perheineen aina kesäisin.

– Pitkään Suomi oli minulle karkin, jäätelön ja sarja­ kuvien ihmemaa. Täällä oli tarjolla paljon sellaista, jota ei saanut Egyptistä. Suomessa oli myös tyystin erilaista: hil­ jaista, puhdasta ja rauhallista, Danielle juttelee.

Kun Danielle alkoi odottaa tytärtään Fridaa viisi vuot­ ta sitten, kotiseuduilla Kairossa alkoi liikkua huolestuttavia huhuja. Supistiin levottomuuksista, vaikka mitään ei vie­ lä katukuvassa näkynytkään. Danielle alkoi haaveilla rau­ hallisesta elämästä vauvansa kanssa, ja pohdintojen jälkeen muutto Suomeen tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Kuuden­ nella kuulla raskaana Danielle teki ratkaisun – kreivin ai­ kaan: Suomeen muuton päivänä käynnistyi Kairon vallan­ kumous.

Suomi on Daniellen silmin yhä ihana maa. Sen turvalli­ suus ja upeat koulutusmahdollisuudet ovat vertaansa vail­ la. Elämänmuutos on kuitenkin ollut valtava, ja täydelli­ nen sopeutuminen siihen kestää vielä pitkään. Entisen ja nykyisen kotimaan sosiaalinen normisto ja kulttuuri ovat tyystin erilaiset.

SUOMESSA SYNTYNYT

1 2

3—2 01 5

– Egyptissä juhlat alkavat äänekkäällä kilpailulla siitä­, kuka on kiinnostavin. Siellä ihmiset tuovat itsensä voi­ makkaasti esille, ja hiljaisuus kuuluu ainoastaan hautajai­ siin. Suomessa ihmiset nauttivat jaetusta hiljaisuudesta.

Täällä en aina osaa arvioida, milloin puhua ja milloin vaie­ ta, ja pelkään välillä vaikuttavani joko ylimieliseltä tai liian­ huomionhakuiselta. Egyptissä käydessäni tutut puoles­ taan kyselevät, miksi olen niin hiljainen, Danielle nauraa.

Myös asumisasiat ovat Suomessa toisenlaiset. Suomalai­ silla on tapana antaa ihmisten olla pääasiassa omissa olois­ saan, ja sitä Danielle rakastaa. Toisaalta Suomessa ollaan kyl­ lä auttamassa, jos apua todella tarvitaan – jos vaikka avain pesutupaan on hukassa, tai tulee jokin muu yllättävä tilanne.

Ihan erityisesti Danielle pitää siitä, että Suomessa isän­ nöitsijä hoitaa hommansa, mutta ei puutu asukkaiden asi­ oihin. Entisessä kotimaassa niin ei aina ollut.

– Minulla oli muutamia todella huonoja kokemuksia vastaavaa pestiä toimittaneista “bawabeista”, jotka olivat melkoisia tietolähteitä ihmisten asioissa. Sain joskus esi­ merkiksi ohjeita siitä, miten minun tulisi elää. Ohjeet an­ nettiin sellaisella yksityiskohtaisuudella ja tietämyksellä­, että tavallisella talkkarilla ei sellaista tietoa pitäisi olla.

Suomalainen tapa antaa jokaisen elellä rauhassa on mi­ nulle paljon mieluisampi! elämäänsä Fridan kanssa Suomeen pysyvästi. Kun hän nykyisin matkustaa ulkomaille, ennen niin tutulta tuntuneet hälinä, myöhästelevät bussit ja ih­ misjoukot eivät enää vaikuta lainkaan kotoisilta.

– Olen todella onnellinen, että tein tämän elämänmuu­ toksen. Toivon, että kymmenen vuoden kuluttua me mo­ lemmat, Frida ja minä, puhumme kieltä sujuvasti ja olem­ me asettuneet hyvin aloillemme.

DANIELLE RAKENTAA

IRTIOTTO SOMEKOUKUSTA siihen, miten paljon someen hävisi aikaa. Otin kymmenen kuukauden tauon Facebookista. Aluksi se tuntui kamalalta. Pelkäsin jääväni yksin ja ulkopuolelle kaikesta.

Pian kuitenkin huomasin nukkuvani rauhallisemmin, olevani paljon tehokkaampi töissä sekä pystyväni taas keskittymään kirjojen lukemiseen ja tarinoiden kirjoittamiseen. Oikeat ystävät löysivät minut ilman Facebookiakin.

Nykyisin käytän Facebookia lähinnä yksityisviestien lähettämiseen. Jos sivustolla roikkuminen menee liian intensiiviseksi, otan paussin ja poistan sovelluksen puhelimestani. En tahdo takaisin koukkuun.” • ”TOISSA VUONNA KYLLÄSTYIN

Christian Aarnion viisihenkinen perhe pärjää arjessaan ilman autoa.

PYÖRÄLLÄ PARAS Helsinkiläinen graafikko Christian Aarnio, 40, vaihtoi auton polkupyörään kolmannen lapsen saatuaan. Tavarapyörän kyydissä kulkevat niin kersat kuin kauppakassitkin.

KUN SYNTYY LAPSIA , tarvitaan auto. Jotenkin niin Chris-

tiankin ajatteli, kun tuli yhdeksän vuotta sitten isäksi ensimmäistä kertaa. Auton hankinta tuntui kuuluvan uuden elämänvaiheen kuvioihin ilman muuta, olihan tiedossa neuvolaa ja lastentarhaa, ja ruokaostoksetkin kasvaisivat.

Pian Onnin perään Christianille ja Johanna-vaimolle syntyi toinen lapsi, Benjamin. Alle viiden vuoden aikana syntyi vielä Juni. Viisihenkinen perhe ei enää mahtunut lastenistuimineen autonsa kyytiin. Oli hankittava isompi.

Samaan aikaan Christian ja Johanna havahtuivat siihen, etteivät he oikein pidä autoilusta. Auton omistaminen on kallista, ja jatkuva korjausrumba ärsyttävää. Tulipa samalla vielä saastutettuakin. Alkoi kypsyä ajatus siitä, kuinka perheen elämä sujuisi ilman autoa.

Christian luki juttuja tavarapolkupyöristä, surffaili aikansa netissä ja löysi sopivan oloisen hollantilaisen kolmipyöräisen. Vankkarakenteisen pyörän edessä oli iso laatikko, johon mahtui matkaamaan neljäkin lasta istuimineen.

– Tuumin vaimolle, että kokeillaan tätä ja myydään sitten pois, jos pyöräily ei ota onnistuakseen. Koko kesän ajoin tyytyväisenä lapsia päiväkotiin pyörän kyydissä, ja samalla tavalla hoituivat kauppareissutkin. Kesän lopussa myimme auton pois.

Osa sukulaisista kohotteli kulmiaan ratkaisulle. Miksi myydä auto pois juuri silloin, kun perhe on suurimmillaan, lapset pienimmillään ja arkista kuskaamista eniten?

Mutta Christian polki hyvillä mielin, ja lapset viihtyivät tavarafillarin kyydissä. Raskas pyörä painoi kyllä ylämäissä, mutta silti kulku oli vaivatonta ilman parkkipaikan metsästystä tai tankkaus- ja huoltoreissuja.

Pian Christian vaihtoi kolmipyöräisen nopeampaan ja kevytrakenteisempaan kaksipyöräiseen tavarapyörään. Se toimittaa virkaansa arjen kuskailuissa moitteettomasti.

— toimittaja ani kellomäki

Yhdeksänvuotias Onni ja seitsemänvuotias Benjamin ovat jo omien polkupyöriensä satuloissa, mutta nelivuotias Juni taittaa matkansa joko isän fillarin laatikossa tai äidin pyörän takana lastenistuimessa.

– Sen verran kivaa laatikossa on istua, että vanhinkin lapsi hyppää välillä kauppareissuille kyytiin.

Christian kertoo, että perhe ei ole kertaakaan katunut päätöstä luopua autosta, päinvastoin. Jos joinakin erityisen märkinä ja pimeinä talvi-iltoina polkeminen hetken maistuu puulta, ajatukset haihtuvat heti, kun miettii auton renkaiden vaihtoa. Pyöräillessä tulee myös ulkoiltua ja kasvatettua kuntoa.

– Olen nauranut treeneissä rehkiville kavereilleni, että saan pyöräilyn ansiosta syödä ihan mitä ja miten paljon vain. Kaikki menee varmasti kulutukseen!

Jos autolle tulee tilapäistä tarvetta vaikka mökkireissun vuoksi, Christian ja Johanna vuokraavat sellaisen. Kertakustannus ei tunnu pahalta, kun sitä vertaa auton vuosittaisiin ylläpitokustannuksiin. Sitä paitsi pyörä maksaa suunnilleen saman verran kuin pelkät auton vakuutukset. teroittanut Christianin mieleen, että aina ei tarvitse toimia niin kuin on tottunut ennen toimimaan. Välillä on hyvä haastaa itseään miettimään, millaisia erilaisia vaihtoehtoja omassa arjessa on. Pienten lasten isä kannustaa pyörän selkään ihan itsekkäistäkin syistä.

Työmatkat ja kauppareissut tarjoavat hetken omaa aikaa.

– Fillarimatkan jälkeen palaan kotiin jo rauhoittuneena, ja paluu kotirutiineihin käy kivuttomammin.

Christian korostaa, että ympärivuotisenkaan fillaroinnin ei tarvitse olla mitään hifistelyä. Ihan normaaleilla vaatteilla pärjää mainiosti.

– Pyöräily ei ole minulle urheilua, vaan siirtymistä paikasta toiseen. En halua näyttää lycramieheltä tavallisella­ kauppareissullani, vaan poljen ihan arkivaatteissa. Jos töihin mennessä ei huvita hikoilla ja vaihtaa perillä vaatteita­, poljen hitaammin. Juju on siinä, että lähtee ajoissa liikkeelle, ettei joudu kiirehtimään. Kotia ja suihkua kohti ajellessa voi sitten ajaa kovempaakin. • ELÄMÄNMUUTOS ON

Helsingin Polkupyöräilijät, HePo, on arkipyöräilyn edistämisyhdistys pääkaupunkiseudulla. Lue lisää arkipyöräilystä hepo.fi-sivulta.

3 —2 015

13

P UHEE N V UO RO

Rohkeus Esitystaiteilija Meiju Niskalalle rohkeus on nyrjähdyksiä totutusta arjesta. teksti ani kellomäki — ­­­ kuva nick tulinen

sairaalan opettajana työskennelleen äidin ja kuurojen opettajana toimineen isän lapsena perheessä, jossa katsottiin elämää kohti eikä väistetty. Se on pohjakokemus, joka johdattaa minua.

Suurinta rohkeutta ja kilvoittelua minulta on vaatinut esimerkiksi sellaisten tekojen anteeksi antaminen, joita voi perusjärjellä ajateltuna olla hankala antaa anteeksi.

Rohkeus on totuttujen tapojen tekemistä toisin. Ajattelen rohkeutta kyseenalaistamisena ja perspektiivin nyrjäyttämisenä, toisenlaisen todellisuuden kokeilemisena.

Rohkeus on kulttuurisidonnaista ja liittyy aina myös aikaan ja paikkaan. Se ei tarkoita­ kaikkien tekojen hyväksymistä, vaan sen ymmärtämistä, että monet asiat ja mielipiteet voivat olla yhtä aikaa aivan yhtä totta.

Vihaaminen ja tuomitseminen ovat minulle rohkeuden vastakohtia. ”KASVOIN PSYKIATRISEN

todistajana äitini­ saattohoitajana. Se on ravisteleva tehtävä, johon on jo monen vuoden ajan liittynyt eriasteisia luopumisia.

Prosessin myötä minulla on ollut mahdollisuus tuoda äitini hoitokotiin toisenlaisia rohkeuden kimpaleita. Olen järjestänyt asukkaille rollaattoriralleja ja yrittänyt muutenkin ravistella hoitolaitoksen kulttuuria ja byrokratiaa, möyhiä systeemiä rakentavasti.

Minulle on tärkeää kapinoida totuttuja normeja vastaan yhdessä hoitokodin asukkaiden kanssa.

Pienillä teoilla haastamme näkemään, että asiat voivat tapahtua oikein monin eri tarvoin.

Se on samalla myös minulle tapa selviytyä raskaasta tilanteesta.

TÄLLÄ HETKELLÄ SAAN OLLA

14

3—2 01 5

Ajattelen, että kukin meistä on toinen toisemme rohkaisija, luonnostaan. Rohkaisija näkee toisen ihmisen aina vähän isompana, laajempana, parempana kuin tämä ihminen itse.

Se on tärkeä roolitus meille kaikille. rohkea, hänellä täytyy olla tilaa ja väljyyttä. Sellaista voi olla vaikkapa huumori, vapaat aikataulut tai leikki. Liian tiukassa paikassa olevalla väljyyttä ei ole. Jos elämä on pitkään ollut hyvin vaativaa, rohkeutta pitää vähän herätellä ja kutsua esiin.

Rohkeuden herättelyyn sopii harjoitus, jossa harhaillaan 35 minuuttia ympäristössä seuraten jotakin tiettyä asiaa: väriä, onnellisuutta, jotakin pelottavaa tai vaikka tuoksua. Ainoa tarkoitus on havainnoida uteliaasti, ilman arvottamista, ja antaa impulssien johdattaa.

Tällä menetelmällä olen itse päätynyt esimerkiksi amerikkalaisen radio-ohjelman vieraaksi sekä parkkitalon alle jääneen 1500-lukulaiseen kappeliin Turussa.

Harjoituksen alussa mieli tuuppaa ilmoille­ kaikenlaisia ajatuksia, mutta pää selkenee vähitellen. Hetki hetkeltä vapaata tilaa alkaa löytyä, ja se synnyttää rohkeutta.

JOTTA IHMINEN VOI OLLA

rajat, jotka estävät meitä olemasta rohkeita. Ne ovat yleensä­ mielen tuottamaa pelkoa, joka voi kohdentua esimerkiksi rahaan tai terveyteen.

Mitä enemmän kipupisteitä – vaikeita sairauksia, rahattomuutta, läheisen menettämistä­ – elämäni varrelle on sattunut, sitä rohkeammaksi olen muuttunut. Turhat suojamuurit ovat karisseet pois. Olennaisimmat asiat alkavat pikkuhiljaa kirkastua, ja niitä kohti kuljen – rohkeasti.” • ROHKEAA ON MYÖS TUNNISTAA

PUHEENVUOROSSA: Esitystaiteilija ja kirjailija Meiju Niskala, 37.

Asuu avomiehen ja kahden koiran kanssa Helsingissä. Perheeseen kuuluu myös naapurien yhteisö.

”Vihaaminen ja tuomitseminen ovat minulle rohkeuden vastakohtia.”

Tuorein työprojekti on lokakuussa alkava Leikki 2.0. Siinä lapset opettavat aikuisia leikkimään, ja samalla harjoitellaan arjessa löytöretkeilyä ja asioiden sallimista.

3 —2 015

15

JÄR JEST YSSÄÄN N ÖT

Toinen kaipaa lisää tilaa, toinen vaihtaisi pienempään.

Vaihtopörssi auttaa, kun pitää vaihtaa paikkakuntaa työn perässä tai muuttunut elämäntilanne vaatii uuden asunnon.

Uusi koti Vaihtopörssistä? teksti eeva lauronen — kuvitus cajsa holgersson

1 6

3—2 01 5

asunnonvaihtopalvelu – Vaihtopörssi – toimii sato.fi -sivuilla. Sinne voit jättää ilmoituksen, kun haluat vaihtaa asuntoa jonkun toisen SATOn vuokra-asunnossa asuvan asukkaan kanssa tai selata sivustolla jo muiden asukkaiden jättämiä ilmoituksia.

SATON ASUKKAIDEN KESKINÄINEN

tarpeisiisi sopivan asunnon, ota yhteyttä sen asukkaaseen. Käykää tutustumassa toistenne asuntoihin, kun suunnittelette asuntojen vaihtoa Vaihtopörssin kautta. Näin voitte varmistaa, että vaihto sopii varmasti molemmille osapuolille.

KUN LÖYDÄT VAIHTOPÖRSSISTÄ

SI PST, VAIHTOPÖRS AUTTAA, JOS HALUAT ASUA PÄNÄ VAIKKA LÄHEM TYÖPAIKKAASI.

on löytynyt, olkaa yhteydessä SATOon, joka tarkistaa, voidaanko vaihto toteuttaa. Kun asunnonvaihto on hyväksytty, molemmat osapuolet tulevat allekirjoittamaan uudet vuokrasopimukset.

KUN SOPIVA ASUNNONVAIHTOKUMPPANI

vaihtokumppanin kanssa muuton käytännön järjestelyistä, esimerkiksi siitä, miten muutto toteutetaan ja kumpi tyhjentää asuntonsa ensiksi. Näin asuntojen vaihto sujuu molempien osapuolien kannalta mahdollisimman kivuttomasti. • sato.fi/fi/asukkaan-palvelut/vaihtoporssi SOPIKAA YHDESSÄ

3 —2 015

17

kosketus luontoon 18

3—2 01 5

Lasitettu parveke on kodin lisähuone.

Pienellä muokkauksella siitä syntyy oleilupaikka pitkälle syksyyn. teksti ja tyyli anne sneck — kuvat tiiu kaitalo

on kuin kolmas huone terveydenhoitaja Maria Kauppisen 50-neliöisessä kaksiossa. Hän asuu vehreässä Talissa, lähellä Helsingin keskustaa.

Marian parveke toimii keväästä syksyyn ruokailutilana. Siellä hän myös lueskelee ja nauttii kiireettömistä aamukahveista.

– En voisi asua ilman parveketta, se on minulle ihan välttämätön. Olen maalta kotoisin ja tarvitsen kosketuksen luontoon, Mikkelin seudulta Helsinkiin muuttanut Maria kertoo.

Marian parveke on lasitettu, mikä jatkaa sen käyttöaikaa myöhäiseen syksyyn saakka. Pimenevistä syysilloista on mukava nauttia sateelta ja tuulelta suojassa, yhdessä ystävien kanssa.

Parvekkeen kalusteina ovat Marian lapsuuTILAVA PARVEKE

denkodista siirtynyt kaunis puusepän valmistama kaksiosainen ruokapöytä, neljä tuolia sekä saunan penkki. Lepotuolina palvelee kestävä rottinkituoli, joka viihtyy parvekkeella vuoden ympäri.

Syksyistä tunnelmaa parvekkeelle luovat kasvit ja koristeet. Krysanteemit, kanervat ja syysasterit kestävät hyvin kylmää ja kukkivat iloisesti pitkälle syksyyn. Kynttilälyhdyt sekä kävyistä, ohdakkeista ja muista luonnonmateriaaleista tehdyt koristeet luovat tilaan persoonallisen ilmeen ja tunnelman.

Maria viihtyy hyvin uudistetulla parvekkeellaan.

– Syksyllä pujottelen aurinkovarjon alle valosarjan, joka valaisee pimeneviä iltoja, hän suunnittelee. •

3 —2 015

19

Luonnosta löytyy paljon syksyisiä koristeita. Kynttilävadiksi sopii keraaminen savivati, jota somistaa pietaryrtti. Älä koskaan jätä kynttilää palamaan valvomatta ja varmista, että liekin lähellä tai yläpuolella ei ole mitään helposti syttyvää.

20

3—2 01 5

TULI MÄNTYPÖLLISTÄPÖYTÄ, KÄTEVÄ KUKKA YÖS JOKA TOIMII M JAKKARANA.

A KANERVAN PUNA LÖYTYY MYÖS TA TORKKUPEITOIS JA TYYNYISTÄ.

AURINKOVARJOON VOI RIPUSTAA A. KUKKAPURKKEJ

ULI YTÄ, ÖS Aurinkovarjo kokoaa pöytäryhmän suojaisaksi keitaaksi. Suuri ulkokäyttöön sopiva matto on mukava jalkojen alla.

3 —2 015

21

ohjeet ja kuvausjärjestely jouko korkeasaari — kuvat juho valkeajoki

inkki! • v •v

KIVA IDEA! LED-VALOT HILLOPURKISSA.

kkejä kotiisi vin Haluatko mme? a lt ja ta it im sisustusto ia kodistasi v Lähetä ku seen: osoittee to.fi kotona@sa

Vanhasta lasipurkista tuli soma valolyhty, kun sinne laitettiin patterilla toimiva ledvalosarja.

22

3—2 01 5

NARU SOMISTAA KUKKIEN KASTELUPULLON JA HILLOPURKIN, JOKA SÄILÖÖ NYT KÄPYJÄ.

ohjeet ja kuvausjärjestely jouko korkeasaari — kuvat juho valkeajoki

JO UKO N

V I N K K I

Tee itse kotiisi kaunis taulu, jonka perhoset on leikattu kierrätyspaperista.

Tarvitset: # paperia: sivuja vanhoista kirjoista, lehdistä, lahjapapereista, kirjeistä tms. # sakset # liimaa # laatikkokehyksen

vinkki! i! • • ä ä s Katso li ita: -ohje tee-itse

vinkki! • v in !• i k

kk

Keräilijän paperiperhostaulu

vi nk

ki! • vinkk

sato.fi/ ki ank vinkkip

i!

•

vin

kki! • vin

k

KIEN

KOTONA-LEHDEN ASKARTELUVINKIT SUUNNITTELEE KUVATAITEILIJA JOUKO KORKEASAARI, JONKA INTOHIMONA OVAT TEE SE ITSE -IDEAT. VINKIT OVAT NOPEITA, EKOLOGISIA JA HELPPOJA.

1.

1 — PIIRRÄ PAPERILLE MALLIKUVIO PERHOSESTA. Puolikas perhonen riittää. Taita kirjan tai

vaikkapa värikkään lehden sivu, aseta mallikuvio taitoksen kohdalle ja leikkaa saksilla perhoskuvio irti. Leikkaa valmiiseen tauluun yhtä perhosta

2.

3.

kohden kolme perhoskuviota, jotka tulevat tauluun päällekkäin. Voit myös leikata perhoset vapaalla kädellä. 2 — LIIMAA KOLME IRTI LEIKATTUA perhoskuviota päällekkäin ja anna niiden kuivua.

Asettele sitten siivet kuivumisen jälkeen.

3 — ASETTELE VALMIIT perhoset sommitelmaksi paperipohjalle. Liimaa perhoset paikalleen ja pujota paperi kehyksiin, niin perhostaulu on valmis.

Tee useampi taulu ja sommittele niistä seinälle kollaasi.• sato.fi/vinkkipankki

3 —2 015

23

SATON

H E LM I

Seinällinen perhosia Ympäristötaide talon seinällä tuo iloa asukkaiden arkeen Tampereen Vuoreksessa. teksti anna-kaisa huusko — kuvat juha valkeajoki

Yöperhoset luovat seinään upeita varjoja pimeään aikaan ilta­ valaistuksessa.

24

3—2 01 5

Keraamikko Silja Merikallio toivoo perhosten ilahduttavan asukkaiden arkea.

Luonnon innoittamana 1 — TAITEEN KAUPUNGINOSA Teos sijaitsee Tampereen Vuoreksessa, jonka kaikissa rakennuksissa on luontoa kuvaava taideteos.

2 — PAIKALLISTA TAIDETTA ”Yöperhosen lennon” suunnitteli ja toteutti tamperelainen keraamikko Silja Merikallio.

3 — UUSI MUOTOTIILITEKNIIKKA Merikallio kehitti teosta varten uuden valmistustekniikan.

kerrostalon seinälle. Ne lepattelevat, lepäävät ja saavat lopulta vahvat siivet keraamikko Silja Merikallion teoksessa ”Yöperhosen lento”.

– Teos on kasvutarina. Perhosten kautta halusin kuvata, miten herkkyys muuttuu vähitellen vahvuudeksi, hän kertoo.

Pimeän tullen teos herää uudella tavalla henkiin, kun kohdevalot synnyttävät perhosten siivistä tummia varjoja.

– Kun suunnittelin teosta, tein kokeiluja savesta kesämökillä. Kun katselin luonnoksiani illalla kynttilän valossa, huomasin, että niistä syntyi mielenkiintoisia varjoja. Halusin tuon tunnelman myös valmiiseen teokseen, Merikallio kertoo.

TIILIPERHOSIA ON LENNÄHTÄNYT

Teosta varten piti kehittää uusi valmistustekniikka.

ihailemassa Tampereella Vuoreksen asuinalueella, jonne SATO rakennutti viime vuonna 53 vuokra-asuinnosta koostuvan As. Oy Kokinpellonrinne 2:n. Taide antaa leimansa koko Vuoreksen uudelle asuinalueelle, sillä tonttien luovutuksen ehtona on ollut, että jokaiseen taloon – niin kerrostaloon, kouluun kuin kauppaan – toteutetaan ympäristötaideteos.

Alueen taideteosten yhteisenä teemana on luonto.

Taiteilijat ovat käsitelleet aihetta eri materiaaleilla ja tekniikoilla. Merikallio valitsi oman teoksensa aiheeksi yöperhoset, joita esiintyy myös lähiseudun luonnossa.

TEOSTA VOI KÄYDÄ

suhteen SATO antoi Merikalliolle vapaat kädet, mutta teoksen paikan rakennuksessa valitsi arkkitehti Juha Koskela.

– Taideteos oli mukana rakennuksen suunnittelussa alusta saakka. Sain hyviä neuvoja sen tekniseen toteutukseen. Yhteistyö muiden rakennusalan ammattilaisten ja suunnittelijoiden kanssa oli todella antoisaa, Meri­kallio sanoo.

Vuonna 2014 kesällä valmistunut teos liittyy saumattomasti rakennuksen tiilijulkisivuun. Teos on valmistettu samasta materiaalista kuin tiiliseinä, mutta se edellytti kokonaan uudenlaisen valmistustekniikan kehittelyä.

– Kävin suunnitteluvaiheessa tutustumassa tiilitehtaaseen. Kun katselin valmistusprosessia, oivalsin, että olisi mahdollista toteuttaa myös taideteos samasta materiaalista.

Merikallio ryhtyi tekemään omalla keramiikkapajallaan kokeiluja tiilimassalla ja sai kehitettyä uuden tekniikan, jolla taideteoksen kappaleet valmistettiin. Eri muotoiset ja kokoiset palat hän leikkasi ja muovasi käsin tiilitehtaan savimassasta. Häneltä vierähti yli puoli vuotta ennen kuin kaikki teoksen osat olivat valmiit. Aikaa vievin vaihe oli isojen savikappaleiden kuivattaminen.

Pitkän valmisteluvaiheen jälkeen teos muurattiin paikalleen samaan aikaan kuin talon ulkoseinät. Nyt valmis teos on kuin koru, joka antaa talolle oman, tunnistettavan leiman.

– Asuinrakennukseen sijoitettavan taiteen pitää mielestäni ilahduttaa asukkaiden arkea. Aiheen pitää olla sellainen, että se kestää aikaa – onhan teos esillä vuosikymmenien ajan. • TEOKSEN SISÄLLÖN

3 —2 015

25

”Meillä on yhteiset jouluja kesäjuhlat sekä useammat välijuhlat.”

ME OLEMME...

Eläkeläiset Marketta Oksanen, 68, ja Antero Leistén, 70, asukastoiminnan aktiiveja.

KOTIMME ON...

Yliopistonkatu 18 Jyväskylässä.

PARASTA KODISSAMME ON...

Yhteisymmärrys ja mukava olo, sellainen toisista välittämisen henki asukkaiden kesken.

26

3—2 01 5

kerrostalon sisäpihalla. Huvimajalle kahvittelemaan on tänään kokoontunut toistakymmentä ihmistä.

– Joka kuun ensimmäinen torstai ”kerhoillaan”, esittelevät asukastoimikunnan puheenjohtaja Antero Leistén ja hänen vaimonsa Marketta Oksanen, joka on yksi toimikunnan vakituisista kahvinkeittäjistä.

Torstaitoiminta alkoi vajaa vuosikymmen sitten, kun Marketta jakoi postiluukkuihin lappuja, joissa kutsui talon naisia koolle esimerkiksi käsitöitä tekemään. Hän arveli, että varsinkin iäkkäämpi väki voisi kaivata yhdessäoloa.

Pian naisten käsityöiltoihin halusivat mukaan myös miehet, ja kokoontumiset vakiintuivat.

– Ohjelma on hyvin vapaata: kahvitellaan, napostellaan, tarinoidaan ja ehkä askarrellaan. Pieniä kilpailujakin järjestetään, Antero kertoo.

– Joskus meillä jopa laulaa lurautetaan, lisäävät Jorma ja Pirjo-Liisa Jokela.

ILOINEN RUPATTELU PORISEE

PA RA STA

KO DISSAN I

Kerhoilijat Marketta Oksasen ja Antero Leisténin kodissa parasta on naapureiden huolenpito toisistaan.

Torstaikerho kokoaa asukkaat yhteen. teksti tuija manneri — kuvat hanna-kaisa hämäläinen

asukkaat ovat iloinneet uudesta huvimajasta, jossa on pidetty perhejuhliakin. Myös pihapöydät ja -penkit ovat priimakunnossa.

– Alakerran nikkariverstaalla Anteron kanssa laiteltiin kalusteet kuntoon, paljastaa Jukka Jokinen.

Asukkaat ovat pitäneet myös vaihtotoria, ja kukkaistutuksia he hoitavat vuoroviikoin.

– Systeemi toimii hyvin, arvioi asukastoimikunnan sihteeri Leena Lukkarinen. Hän on asunut talossa jo 37 vuotta.

– Sanon kaikille aina, että vain jalat edellä lähden täältä.

Marketalle ja Anterolle asumishistoriaa on kertynyt reilut parikymmentä vuotta.

– Edesmennyt äitini asui täällä jo vuodesta 1969, ja nyt me asumme samassa kolmiossa.

Kerholaiset löytävät selityksen viihtymiselle.

Täällä välitetään muista asukkaista. Yhteishenki on kasvanut melkein huomaamatta, kun asukkaat ovat tutustuneet toisiinsa.

Yhteisyyden tunteesta seuraa, että ongelmat voi ratkaista keskustelemalla. Tuttujen ihmisten kesken apua on helppo pyytää ja antaa.

– Läheiset välit naapureihin luovat turvallisuutta, Pirjo–Liisa miettii.

– Viihtyvyys olisi aivan toisenlaista ilman näin hyvää yhteisöä, muut jatkavat.

– Päivittäin katson, näkyykö iäkkäimpien naapureiden ikkunoissa liikettä, Marketta kuvailee.

Naapuria autetaan myös lampun vaihdossa ja pienissä kotitöissä.

Muutama toive kerholaisilla yhä on. Esimerkiksi, että kieli- ja kulttuurimuuri talon uusien maahanmuuttaja-asukkaiden kanssa madaltuisi.

– Ja nuoria kun vielä saataisiin mukaan! • TÄNÄ KESÄNÄ

”Joskus meillä jopa laulaa lurautetaan.”

3 —2 015

27

KOT I KUL M A

kehittyvä kalasatama

28

3—2 01 5

viimeisiään, Kellohallin vieressä kohoavat Flow-festivaalin teltat. Parinsadan metrin päässä kuorma-autot jylisevät, ja rakennusnosturi kitisee. Aiemmin rahti- ja lauttasatamana toiminut Kalasataman alue on muuttumassa hitaasti mutta varmasti Helsingin kantakaupungin uudeksi asuinalueeksi.

Kalasataman ensimmäiset kodit alkoivat nousta Sörnäistenniemeen vuonna 2009. Sen jälkeen kaupunginosa on muuttunut päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen.

Kalasataman partiolippukunta Fisut ry:n puheenjohtajana toimiva Helmi Sihvonen näkee keskeneräisyydessä paljon hyvää. Kun kaikki ei ole valmista, ihmisten pitää olla aktiivisia ja itse tarttua toimeen.

KUN KESÄ ALKAA VEDELLÄ

– Täällä ihaninta on yhteisöllisyys. Ihmiset ovat tosi paljon tekemisissä keskenään, ja spontaania toimintaa syntyy paljon. Esimerkiksi päiväkoti ja senioritalo järjestivät yhdessä puurojuhlan, Sihvonen kertoo.

Kalasataman rakennustyöt valmistuvat kokonaan vuonna 2030. Silloin alue tarjoaa kodin noin 18 tuhannelle helsinkiläiselle ja työpaikan noin kymmenelle tuhannelle ihmiselle. Lisäksi­ Kulosaaren sillan kupeeseen nousee tornitalojen ja kauppakeskuksen kokonaisuus Redi, joka on yhteydessä Kalasataman metroasemaan.

– Toivoisin, että rakennuttajat muistaisivat asuntojen ja liiketilojen lisäksi rakentaa Kala­ satamaan myös harrastustoimintaan sopivia tiloja, Sihvonen vinkkaa.

Helsingin kantakaupungin elävässä kaupunginosassa vain muutos on pysyvää. teksti ja kuvat juho paavola

3 —2 015

29

takana kolisevat kuorma-autot ja katu pölyää, mutta Toni & Toni -pyöräliikkeen toista omistajaa Toni Lindbladia ei hirvitä.

– Kalasatama on hyvä kauppa­ paikka. Tänne pääsee helposti, eivätkä vuokrat ole yhtä korkeita kuin keskustassa.

Hän perusti ammattilaisille ja aktiiviharrastajille kilpapyöriä myyvän liikkeen kaverinsa Toni Kantaluodon kanssa. Pyöränsä Toni & Tonista ostavat tietävät mitä haluavat, mutta mummopyörääkään ei tarvitse hävetä. Euroopan oikeissa pyöräilymaissakin ihmisillä on eri pyörät eri käyttötarkoituksiin.

– Me korjaamme ja huollamme­ aivan yhtä mielellämme myös vanhat mummopyörät. Se kuuluu hyvään palveluun. • Toni & Toni, Sörnäistenlaituri 3, tonitoni.fi 1. —NÄYTEIKKUNAN

1.

peltilehmä kannattaa jättää suosiolla parkkiin.

Tilapäiset liikennejärjestelyt saavat kokeneenkin navigoijan pään pyörälle. Iltapäiväkävelystä taas saa koko perheelle mukavan seikkailuretken.

Kierroksella kannattaa suunnata Sompasaaren laiturille, missä vanhat kalastusalukset muistuttavat alueen eilisestä. Kun vanhat potkurit alkavat kyllästyttää, voi vaihtaa maisemaa alueen rantabulevardille eli Sörnäistenlaiturille, jossa maukasta nepalilaisruokaa tarjoilevan Pikku Nepalin terassilla pääsee nauttimaan lämpimästä syyssäästä. Jos kävelyretken jälkeen on vielä virtaa keskustan humuun, Helsingin uusimmalta eli Kalasataman pysäkiltä pääsee rautatieasemalle muutamassa minuutissa.

2. — KALASATAMASSA ­

2.

30

3—2 01 5

ja tyylikästä. Seinällä lukee päähuone.

– Se on kabinettimme, missä ennen leikattiin sikojen päät irti.

Vegaanin unelma siis, ravintolapäällikkö Sami Salminen sanoo.

Kitchen Kellohalli toimii Sörnäisten tunnelmallisen vanhan teurastamon tiloissa. Lounasaika pitää kokit Rhys Constancen ja Grant Hayashin kiireisenä mutta hyväntuulisena. Keittiön lihapullat vievät kielen mennessään.

Kalasatamassa ollaan persoonallisten palveluiden äärellä. Alueelta löytyy esimerkiksi kaupungin parhaaksi kehuttu arabialainen ruokakauppa. Teurastamon alueelta saa myös muun muassa Roslundin lihakaupan legendaarisia hampurilaisia, B-Smokeryn ribsejä ja Jädelinon itse tehtyä artesaanijäätelöä.

• Työpajankatu 2, teurastamo.com 4. — MAUKASTA, PUHDASTA

3.

4.

laiturin päässä nököttää Helsingin epävirallisin sauna. Sen tarina alkoi 2012, kun sauna-aktiivit päättivät antaa joutomaalle käyttöä. Löylystä vilvoittelemaan astunut Kuutti Kaitila on käynyt löylyissä alusta asti.

– Löylyt ovat vähän vaihdelleet.

Sauna on uudistunut joka vuosi, kun virkamiehet ovat yleensä loppukesästä vaatineet purkamaan sen.

Saunaa ei voi varata, mutta sitä saa lämmittää kuka tahansa milloin tahansa. Kaitilan mielestä alati elävä sauna symboloi hyvin muuttuvaa kaupunginosaa. Lauteilla kelpaa lekotella, kun turisteja kuskaavat lautat lipuvat ohitse.

– Missään muualla en ole kokenut niin hyvä löylyjä kuin täällä.

Kun aurinko laskee tai nousee, Korkeasaaren Kissalaaksosta kuuluu löylyjen keskelle upea mouruna. • Sompasaaren eteläkärki 3. — SOMPASAAREN

3 —2 015

31

ku va he l si ng i n kau pu ng i nm u seo / jan al anco

H I STO R IA

Satamastaan tunnettu tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812, nykyinen Kalasataman alue oli käytännössä maaseutua kaupungin laidalla. Vuonna 1825 määrättiin, että uudet tehtaat täytyy paloturvallisuuden vuoksi perustaa kaupungin ulkopuolelle. Sörnäisten alue ja nykyinen Kalasatama alkoivat kehittyä kukoistavaksi teollisuusalueeksi.

Tienoolle löi leimansa etenkin Sörnäisten vilkas ulkosatama. Kun merimiehet viettivät laivojen purkamisen yhteydessä pitkiäkin aikoja maissa, myös alueen palveluntarjonta kehittyi kysynnän mukaiseksi. Sataman alueella sijaitsi 1800-luvulla muun ­muassa ilotalo, ravintola ja englantilainen pubi.

Satama-alue oli tärkeässä roolissa Helsingin astumisessa moderniin aikaan. Helsingin sähköntuotanto alkoi 1900-luvun taitteessa Suvilahdessa, jonne oli perustettu kaupungin ensimmäiset sähkö- ja kaasulaitokset.

1970-luvulla valmistunut Hanasaaren voimalaitos on edelleen toimiva ja näkyvä osa alueen yleisilmettä.

Sörnäisten sataman kapasiteetti kasvoi vahvasti 1950-luvulla, kun merialueita täytettiin ja Hanasaari sekä Sompasaari yhdistettiin mantereeseen. Seuraavalla vuosikymmenellä satamaa kehitettiin yhä vahvemmin kontti- ja lauttasatamaksi.

Sellaisena se toimi vuoteen 2008 asti, jolloin rahtitoiminnot siirrettiin Vuosaaren uuteen satamaan. Laivaliikenteen viimeisenä vuotena Sörnäisten sataman kautta kulki kolmesataa tuhatta rekka-autoa kyydissään kaikkea mahdollista, mitä Suomen kaupat ja teollisuus tarvitsivat. •

Riitta Kopra valmisti Kalasataman tilapäisistä taideteoksista ensimmäisen mammutin, hän arveli sen muuttuvan elinkaarensa aikana. Näin kävikin, sillä seuraavana vuonna joku oli tuikannut turpeella verhotun mammutin tuleen.

Mammutin viisi metriä korkea luuranko katsoo asemapaikallaan merelle yhä muistuttaen, että omaa taiteellisuuttaan voisi harjoittaa ilman tulitikkujakin. Siihen avautuu oiva mahdollisuus lukuisilla Sompasaaren laiturin aidoilla, jotka ovat muotoutuneet urbaania kulttuuria henkiväksi graffititaiteen tyyssijaksi.

Maalaaminen aitoihin on luvallista, mutta ei kuitenkaan ikuista. Graffitiseinät ovat työmaa-aitoja, jotka poistuvat sitä mukaa, kun alueen rakentaminen laajenee. • Sompasaaren eteläkärki 5. — KUN TAITEILIJA

KUN HELSINGISTÄ

32

3—2 01 5

5.

6.

vaikutuksen, kun jonglööri Johan Jusslin harjoittelee Circus Helsingin tiloissa Kellohallilla­.

Hän on harrastanut sirkusta 14 vuotta ja opiskelee nykyisin talvet Montrealissa toimivassa École nationale de cirque -koulussa.

Kansainvälisesti useita palkintoja voittanut Circus Helsinki tarjoaa opetusta taaperoista nuoriin ja aloittelijoista ammattilaisiin. Sirkuksen taikamaailmaan voi tutustua yleisön seasta tai osallistumalla opetukseen.

Rengastaiteilija Sofia Biris harrasti kahdeksan vuotta rytmistä kilpavoimistelua ennen sirkusta.

– Tykkään tästä, koska sirkuksessa voi kokeilla lähes kaikkea ja voin itse vaikuttaa siihen, mitä haluan tehdä, Biris sanoo. • Sörnäisten Rantatie 22, circushelsinki.fi 6. — TAITO TEKEE

AR K I T UN N UST US

Laulaja Samae Koskinen:

”Sisustajana olen osittain taitavan vaimoni armoilla” herään poikani kanssa rutiiniin, johon kuuluu yhteinen vessahetki ja kananmunan paistaminen. Ennen vihasin aamuja, mutta nyt ne ovat rautaa.

AAMULLA AINA

maustamatonta­ tuorejuustoa, parmesaania tai pecorinoa sekä yksinäinen pikkupullo Underbergiä. En pysty juomaan sitä, koska se on niin pahaa.

hyvä ruoka ja ihmiset, jotka uskaltavat innostua erilaisista asioista. Toki myös poikani kasvamisen seuraaminen ja yksinäiset hetket omassa pihassa Pimm’s-drinkki kädessä Neil Youngia kuunnellen.

MINUA ILAHDUTTAA

JÄÄKAAPISTANI LÖYTYY AINA

vaikuttavat varsin ihanilta ja heitä on paljon. Muutimme uuteen kotiin vain puoli vuotta sitten, mutta naapuruston väki alkaa olla jo tuttua.

NAAPURINI

LEMPIPAIKKANI KOTONA

on keittiö, vaikka värit ovat melko kolkot edellisten asukkaiden jäljiltä.

Tilaa on kuitenkin riittävästi, radio toimii ja induktioliesi on timanttia. Mietin jopa ruokablogin perustamista, kun muutimme tähän asuntoon, mutta hiffasin pian kuinka mahdotonta se olisi aikataulullisesti.

SISUSTAJANA OLEN

osittain taitavan vaimoni armoilla, mutta saan silti muutamia loistoideoita­ läpi. Esimerkiksi kehystetyn Kissin julisteen vessaan peilin paikalle. Pidämme samantyylisistä asioista. Päätehtävänämme on tällä hetkellä tavaroiden karsiminen ja koko homman yksinkertaistaminen.

EN OLE KOSKAAN

hypännyt kymmenen metrin korkeudesta uima-altaaseen. Enkä syönyt hanhenmaksaa. Enkä rääkännyt eläimiä. Enkä usko että näistä mitään ikinä teenkään.

TÄNÄÄN MINUA ÄRSYTTI

sydän soittaa Bonanzan tunnaria ja olen ahdistunut. Koetan säätää aikataulut aina mukaviksi ja olla ajoissa paikalla.

ILLALLA AION

irvistelevä äijä auton ratissa parkkipaikalla. Muutenkin ihmisillä voisi­ olla enemmän empatiaa liikenteessä, sitä pitäisi­ opettaa jo autokoulussa. Rähjääminen omassa kopissa ei johda mihinkään.

KIIREESSÄ

saunassa. •

syödä kaksi näkkileipää ja käydä

LAULAJA-LAULUNTEKIJÄ SAMAE KOSKINEN, 36, ASUU VAIMONSA, POIKANSA JA KOIRANSA KANSSA HELSINGIN LAAJASALOSSA. AJANKOHTAISTA JUURI NYT: UUSI ALBUMI, “HENKILÖKOHTAINEN ENNÄTYS” ILMESTYI 4.9.2015. SAMAE KOSKISEN KORVALÄÄKE SOITTAA SYKSYLLÄ MITTAVAN SUOMEN KIERTUEEN. EDELLINEN SOOLOALBUMI HYVÄ PÄIVÄ ILMESTYI VUONNA 2013.

3 —2 015

33

SATOn asiakkaana saat monipuolisia asiakasetuja: Mukavia alennuksia yhteistyökumppaneiden palveluista sekä maksuttomia asukastilaisuuksia.

SATO - E DU T

+ 10/10 Mbit -internetyhteys. * + Voit valita vuokranmaksupäivän kahdesta vaihtoehdosta. ** + Vuokravakuus vain 250 €. *** Palautamme vakuuden pyynnöstäsi vuoden moitteettoman asumisen jälkeen. **** Vuoden pituisessa määräaikaisessa sopimuksessa ei vakuutta. + Vastaamme kirjallisiin reklamaa­tioihin arkisin kahdessa päivässä. + Reagoimme vikailmoitukseesi arkisin päivässä. + Saat SATOlta remonttisetin maaleineen, jos haluat remontoida kotiasi. + Pesutuvat ja kuivaushuoneet asukkaiden käytössä maksutta. + Lemmikkieläimet sallittu. + Uudet asunnot savuttomia.*****

34

3—2 01 5

+ Saat monipuolisia etuja yhteistyökumppaneiltamme. + SATOn palkittu Kotona-asiakaslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. * Yhteys sisältyy noin 20 000 SATO VuokraKodin vuokraan. ** Eräpäivävaihtoehdot ovat kuun 2. ja 17. päivä.

Jälkimmäisen voit valita, jos maksat e-laskulla tai suoramaksulla. *** Vuokravakuuden suuruus voi poiketa edellä mainitusta, mikäli sinulla on esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjä. **** Vakuuden palautuksen tarkemmat ehdot löydät palautuspyyntölomakkeen etusivulta. ***** Koskee SATOn kokonaan omistamia kiinteistöjä.

ku va s atoja i d eoita -b lo gi / ol kk ari .fi

T U D E S A K A I AS SINULLE

+ Voit osallistua monipuolisiin asiakastapahtumiimme.

a

ekä

SATOn asiakaskortti on avain etuihin Osan yhteistyökumppaneiden myöntämistä alennuksista saat vain esittämällä kortin ostotapahtuman yhteydessä.

Soneran laajakaistalla kelpaa SATOn asukkaan kruisailla

Kotivakuutus edullisesti Ifistä

Maksuton 10/10 Mbit/s nopeudella.

Voit myös nostaa nopeutta etuhintaan.

Kotivakuutuksista –15 % alennus ensimmäisen vuoden maksusta.

Muutossa sinua auttaa Niemi tai Grundell

Lukemista aamupala- ja sohvapöydälle tarjoavat sanomalehti Kaleva sekä Avotakka

Saat Niemen ammattitaitoisen kuljettajan ja oikean kokoisen muuttoauton suoraan kotiovellesi edulliseen hintaan 45 €/tunti.

Muuttopalvelu Grundellista saat –20 % alennuksen muutoista sekä asennusavusta muuttoon liittyvissä asioissa.

Kodin sisustajan kannattaa vilauttaa SATOn asiakaskorttia Casuarinassa

ku va s atoja i deo ita -b log i / ol kka ri. f i

Sisustusliike Casuarinasta –10 % alennus normaalihintaisista tuotteista.

Kalevan uutisia tarjoushintaan 39 €/3 kk.

Kolme Avotakka-lehteä vain 15,90 € + tilaajalahjaksi IvanaHelsinki-keittiösetti, arvo 32 €.

Katso kaikki edut: sato.fi/asiakasedut

• Kortti on voimassa kaksi vuotta, voimassaoloaika on painettu korttiin.

• Kortti on talouskohtainen. • Kortin numero on käytössä asiakastilaisuuksiin ilmoittautumisten yhteydessä.

• Uusille asiakkaille kortti annetaan vuokrauksen yhteydessä. • Hävinneen kortin tilalle ei postiteta uutta korttia. sato.fi/asiakasedut PERUSTIETOJA ASIAKASKORTISTA:

— 22 0 0 11 55 23 —

33 55

! a t i o e d i a j sato Kaipaatko ideoita kotisi sisustukseen?

SATOja ideoita -blogista löydät paljon ideoita koteihin.

Blogissa piristämme keittiön ilmettä, ideoimme säilytysratkaisuja, kokoamme tee se itse -ohjeita, tuunaamme huonekaluja ja uudistamme parvekkeen.

Blogin löydät osoitteesta olkkari.fi .

Remontin etenemistä voit seurata myös Instagramissa, Pinterestissä, Facebookissa ja Youtubessa.

Jaa omat ideasi kanssamme ja tägää kuvaan #satojaideoita .

Kaikki blogissa toteutetut ratkaisut on kuvattu SATOn kohteissa.

Ohjeet ja ideat antaa SATOn sisustusarkkitehti Veera Luostarinen.

SATOja ideoita -blogi on osa SATOn 75-vuotisjuhlavuotta.

SATOn Asiakaspalvelu • Puh. 020 334 443 • Avoinna ma-to klo 8–18 ja pe klo 9–16 • asiakaspalvelu@sato.fi facebook.com/SATO • olkkari.fi • sato.fi