Kotona 4/2015

L EHT I

SATO N

AS U K K AI L L E

w

4 —2 015

new! • ne w !• !•

ew

new!

•n

Seesteinen Soukka

SIVU 10

SI V U 1 6

S I V U 18

S I VU 28

w! •

Koti kuntoon maalaamalla

ne

Tuli talvihalla

!•

2x kimppakämpässä

! • new

e!

Welcom to.fi Visit sa sh! l g in En i

new

new! • !• ne

AS UM I S EN

TERVETULOA ASIAKASTAPAHTUMIIN!

PÄÄK I RJ OI TU S J OU LU —TAM M I —H E L M I

Tappajan näköinen mies SATO tarjoaa asukkailleen Tappajan näköinen mies -elokuvanäytöksen.

Näytös on to 11.2. klo 18 Tampereella, Oulussa ja Turussa.

Lippuvaraukset to 10.12. klo 9.00 alkaen: sato.fi/asiakastapahtumat

4

—

2 016

AJASSA

Ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä.

10

—K AI K K I E N

KOTI

Yhteisöasuminen yleistyy asumismuotona.

Nyt kimppakämppään eivät muuta ainoastaan nuoret opiskelijat, vaan myös työssä käyvät aikuiset ja lapsiperheet.

14

—

PU H E E NVU ORO

16

—

18

—

KOTI

2 3

—

J OU KON

Itsetunto. Bloggaaja Koko Hubara ajatteli pitkään, että erilaisuus menee ohi vaikenemalla.

Paikkoja rajoitetusti.

Maks. 2 lippua / asiakas.

TOI M I VA

Tuli talvihalla.

TALO

KU NTOON

Annemarin, Johanin ja Onnin koti sai värihuuhtelun maalaamalla, sisustustarroilla ja tauluilla.

VI NK K I

Tee itse paperikori vanhoista lehdistä.

24

—

SATON

H E L M I

Lahden Nuolikatu 9 voitti ykköspalkinnon vedensäästökilpailussa.

26

—

PARASTA

KODI SSANI

Maailmanmatkaajan koti on rauhoittumispaikka.

2 8

—

KOTI KU L M A

Muutosta ilmassa kansainvälistyy nopeammin kuin vielä vuosi sitten osasimme kuvitella.

Pakolaisvirta tuo ihmisiä heille outoon ympäristöön. Heillä, samoin kuin uuden asuinmaan asukkailla, on pelkoja siitä, miten yhdessä tullaan toimeen. Lue sivulta 14 Koko Hubaran kertomus, miten hän on saanut kokea erilaisuutta ja miten hän on siitä selvinnyt.

Koko maailmaa muuttava ilmaston lämpeneminen voi monesta tuntua ilmiöltä, johon yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa. Energian käyttöratkaisuillamme on kuitenkin merkitystä.

Tämän oivalsivat myös Lahden Nuolikatu 9:n asukkaat, jotka tarttuivat tosissaan SATOn vedensäästöhaasteeseen ja voittivat kilpailun.

Onnea voittajille!

Asumistottumuksetkin muuttuvat ja monipuolistuvat. Erilaiset ihmiset muuttavat samaan asuntoon ja elävät sulassa sovussa omassa rytmissään. Monenlaista suvaitsevaisuutta tarvitaan, joulunaika on hyvä hetki osoittaa sitä kanssaihmisille.

Hyvää vuodenvaihdetta!

SUOMEN VÄESTÖ

Luonnonkaunis Soukka on täynnä elämää.

3 3

—

ARK I TU NNU STU S

Näyttelijä Sanna Stellan: ”Istun kotona mieluiten kuningattaren tuolissa.”

3 4

—

SATO- E DU T

Parhaat edut juuri sinulle sato.fi/asiakasedut.

Asukasfoorumi Oletko kiinnostunut kehittämään asumisviihtyvyyttä ja asukastoimintaa?

Tule mukaan SATOn vapaamuotoiseen Asukasfoorumiin ideoimaan toimintaa.

Seuraava tapaaminen on tammikuussa Helsingissä.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: sato.fi/asukasfoorumi

Lisätietoja tapahtumista sato.fi:ssä. • Tilaisuudet ovat SATOn asukkaille maksuttomia.

Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. • Tervetuloa!

tiin että ko villa, m l i o u L la ja ku tauluil s. 18.

Monica Aro SATOn asiakkuus- ja viestintäjohtaja viestinta@sato.fi

”KIMPPA-ASUMINEN ON TULEVAISUUDESSA KASVAVA ILMIÖ.”

— Trendianalyytikko Susanna Björklund s. 10

SATO-konsernin asiakaslehti 48. vsk. Painos 29 700 SATO Oyj, Panuntie 4, PL 401, 00601 Helsinki, puh. 0201 344 000, etunimi.sukunimi@sato.fi, sato.fi Päätoimittaja Monica Aro, puh. 0201 344 006 Toimituspäällikkö Taina Hakamäki, puh. 0201 344 055 Toimitusneuvosto Monica Aro, Jan Bertills, Taina Hakamäki, Riitta Lindgren, Kimmo Ruokoniemi Kustantaja ja toimitus A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, puh. 09 4242 7330, etunimi.sukunimi@dialogi.fi Sisältöjohtaja Outi Gyldén Toimituspäällikkö Eeva Lauronen Ulkoasu Jessica Leino Tuottaja Irene Dahlman Painopaikka Forssa Print, Forssa 2015 Paperi Edixion Offset 120 gm2, kansi: Edixion Offset 170 gm2 Tilaukset ja osoitteenmuutokset viestinta@sato.fi ISSN 1796-2439 Kotona on Aikakausmedian jäsenlehti Kotona-lehti ilmestyy 4 krt. vuodessa

4—201 5

3

ku va corb i s / al l ov e r press

AJASSA

NE L JÄ

POI NTTI A

Oma hetki Ota aikaa — Tehtävien töiden ja muiden hoidettavien asioiden lisäksi kannattaa kalenterista varata aikaa myös vapaa-ajalle: lukemiselle, päiväunille ja ystäville. Miten sinä rentoudut?

Luota intuitioosi — Mitä ikinä päätätkin, kuuntele sisäistä ääntäsi. Muista, että yhtä oikeaa vastausta ei ole: tilanteet muuttuvat elämän varrella.

Joulunajan muistilista Jouluun ja vuodenvaihteeseen liittyy touhua ja tohinaa. Nämä vinkit helpottavat puuhiasi:

teksti mikaela katro

ENNEN AATTOA — KEITTIÖN JOULUSIIVOUS

• Ennen suurta ruokajuhlaa on hyvä hetki pestä liesituuletin tai -kupu sekä rasvasuo­ datin. Voit puhdistaa suodattimen astiapesu­ koneessa tai käsin. Mitä puhtaampi suodatin on, sen paremmin se sitoo rasvahiukkasia ja poistaa käryjä. Irrota ja puhdista samalla myös suodattimen alla oleva poistoilmaventtiili.

Sano ei — Liian kiltti ei kannata olla. Kaikkea ei kukaan jaksa tehdä, eikä se tee sinusta epäsuosittua. Tutkimusten mukaan itsevarmoja tyyppejä pidetään jopa miellyttävämpinä kuin niitä, jotka aina myöntyvät ja myötäilevät.

3

×

Ota rennosti — Kyseessä on sinun ainutkertainen elämäsi.

Opi antamaan itsellesi armoa: virheissä pyöriskely ei vie mihinkään, ja joskus kaiken voi kuitata huumorilla. Elämästä pitää myös nauttia.

• Uunin ja muiden laitteiden toimivuus kan­ nattaa testata ajoissa ennen pyhiä.

AATTONA — NAUTI KYNTTILÄNVALOSTA

• Paras paikka kynttilälle on avoin tila, jonka lähellä tai yläpuolella ei ole mitään syttyvää tai kynttilän lämmöstä taipuvaa. Varmista myös, että lapset tai lemmikit eivät vahingossa kaada kynttilää.

• Paloturvallinen kynttilänjalka on metallia, lasia, posliinia tai kiveä. Tarkistathan, että kynttilä pysyy siinä tanakasti.

I NS PI RAATI O

• Tuikkuja voi polttaa turvallisesti useitakin vierekkäin, kun asetat ne palamattomalle alustalle vähintään viiden sentin etäisyydelle toisistaan. Voit laittaa ne myös kellumaan veteen vatiin.

JUHLAN JÄLKEEN — MIHIN JÄTE? 1

Vähennä tavaraa Kun tavarat ovat järjestyksessä, mielikin rauhoittuu.

Arki sujuu, kun mitään ei tarvitse etsiskellä eikä järjestellä. Kierrätä, lahjoita ja myy: hankkiudu eroon turhista vaatteista, astioista, huonekaluista ja leluista.

4

4—2015

2

3

Puikkomaisterin matkassa

Joulu tulee nukkekotiin

Perhearkea ja sisustusideoita

Kuusivuotiaasta lähtien käsitöitä harrastanut Tiina Kaarela esittelee blogis­ saan erilaisia neulonta­ ilmiöitä. Omien ohjeidensa lisäksi Puikkomaisteri linkkaa myös muiden har­ rastajien ohjeisiin, bongaa uusia käsityökirjoja ja käy alan tapahtumissa.

Tänä syksynä ilmestyi Puikkomaisterin sukkakirja (Moreeni 2015).

• Puikkomaisteri.com

Jos rakastat pientä pipertä­ mistä, hullaannut varmasti Maria Malmströmin kirjasta. Nukkekoti Väinölän joulu sisältää 24 askartelu­ ohjetta sekä ohjeet 12 pikkuiseen joululahjaan.

Ohjeilla voi toteuttaa pieniä asetelmiakin, jos ei omista nukkekotia, ja tarvikkeet löytyvät kodin kaapeista.

• Maria Malmström: Nukkekoti Väinölän joulu.

(Tammi 2015)

Kahden pienen lapsen äiti, sisustussuunnittelija Maru Hautala bloggaa lapsiperheen arjesta, johon kuuluvat konepestävät soh­ vanpäälliset ja varsi-imuri.

Vaikka kuopiolaisperheessä eletään lasten ehdoilla, se ei estä kauniiden ja kekse­ liäiden sisustusideoiden toteuttamista. Käsistään taitava Maru ei kaihda pie­ niä remonttihankkeitakaan.

• nuapurissa.blogspot.fi

• Kinkun paistorasva ja muu ruokajäte kuuluu roskikseen, ei viemäriin tai wc-pönttöön.

Paistorasvat ja öljyt aiheuttavat tukkeumia putkistossa. Laita nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa astiassa sekajätteeseen. Hyytyneen rasvan voit laittaa myös biojätteeseen.

• Käytetyt joulupaperit sopivat parhaiten energiajätteen joukkoon. Jos energiajätteen keräysmahdollisuutta ei ole, lahjapaperit menevät sekajätteeseen. Joulupaperit eivät kelpaa kotikeräyspaperiksi eivätkä keräyskar­ tonkiastioihin.

• Hyväkuntoiset joulupaperit kannattaa säi­ lyttää ja käyttää uudelleen. Ne sopivat hyvin esimerkiksi askarteluun.

• Jouluna kertyy paljon myös kartonki-, pahvija paperipakkauksia. Tilaa säästyy kotona ja jäteastioissa, kun kun muistat litistää pakka­ ukset, pakata ne tiiviisti sisäkkäin ja laittaa keräyskartonkiastiaan. • 4—201 5

5

Sirkuksen taikaa Kun tumma ilta on laskeutunut Helsin­ gin Kaisaniemeen, väkijoukko kävelee tyytyväisenä kohti kotejaan. Puhe sorisee innostuneesti.

– Pellet nyt ovat aina ihan parhaita, mutta toi Michelle oli erityisen hyvä, kuu­ luu nuoren naisen ääni väkijoukosta.

40-vuotiskiertuettaan juhliva Sirkus Finlandia on juuri päättänyt esityksensä, joka oli varattu yksinomaan SATOn asuk­ kaille. Vaikka 40 vuoden aikana viihteen määrä on kasvanut ja monipuolistunut, sirkuksen magia vetää ihmisiä edelleen.

Tänä iltana teltta oli täynnä, ja 1 200 lippua hupenivat silmänräpäyksessä.

Sympaattinen klovni Michelle haus­ kuutti yleisöä aina sillä välin kun sirkuksen väki valmisteli laajempia ohjelmanume­ roita. Niihin kuuluivat suurilla kumiren­ kailla taiteillut akrobatiaryhmä Cheban, kosmista trapetsitaidetta esittänyt The Astronauts sekä monen suosikiksi nous­ sut merileijonien kanssa esiintynyt Ingo Steibner.

6

4—2015

KUMP PA NI

Mika Heinikainen, T:mi Parveke-ja Terassilasihuolto MJH:

Parvekelasit kuntoon

Itämerenkadun taidenäyttelyssä oli esillä kolmen taiteilijan töitä.

– Tarkasti maalatut teokset huokuvat tunnelmaa, sanoo Erkki Rantanen.

Vierellä Raili Laasonen.

2.

Encaustic-taiteeseen perehtynyt Sari-Aino Tolonen pitää siitä, ettei tekniikkaa voi verrata mihinkään muuhun.

3.

3. Nina ja Tomy Halonen saapuivat Kaisaniemen hämärtyvässä illassa sirkukseen ensi kertaa.

– Sen takia emme oikeastaan yhtään tiedä, mitä pitäisi odottaa, mutta innos­ tuneita olemme, Nina Halonen sanoo.

Tomylla oli ennen esitystä yksi toive: – Toivottavasti siellä on pelle!

4. Rasmus ja Henna Heikkinen (oik.) tulivat verestämään muistoja mum­ minsa Sirkka-Liisa Siitosen kanssa.

Kun lapsenlapset olivat nuorempia, he kävivät samalla kokoonpanolla usein sirkuksessa.

– Ehkä se pää tästä taas aukeaa. Odotan erityisesti eläinnumeroita, sillä ihailen he­ vosten ja koirien taitoja, Siitonen kertoi. •

A RJEN

1.

1. Heidi (oik.) ja Makeda Lappalainen ovat kokeneita sirkuskävijöitä Makedan kummitädin sirkustaustan vuoksi. He ovat kiertäneet sirkusesityksissä aina Etelä-Afrikassa asti.

– Minun mieleeni on jäänyt erityisesti esitys, jossa tyyppejä pyöriteltiin hauskas­ ti erilaisissa ämpäreissä ja vadeissa, Heidi Lappalainen sanoo.

Myös Makedalla on selvä suosikkinsa: – Minun mielestäni hauskinta oli se, kun mies laittoi tulta suuhunsa.

2. Casper (vihreä), Oliver (sininen takki), Alicia (värikäs), Minna ja Oscar Rasi saapuivat sirkukseen hyvissä ajoin ottamaan hyvät paikat. He ovat aiemmin käyneet ihastelemassa sirkusta kolme kertaa.

– Minä haluaisin nähdä ainakin balleri­ nan, Oliver Rasi suunnitteli.

ku vat ju ho paavol a

te ksti ja ku vat ju ho paavol a

TAPAH TUMAT

4.

Millaisissa asioissa pitää ottaa yhteyttä huoltoon?

– Huoltoon pitää ottaa yhteyttä, jos lasit eivät toimi normaalia voimaa käyttäen.

Avaamiseen ei siis saa käyttää mitään apu­ välineitä tai työkaluja. Jos lasit eivät aukea käsivoimin, niissä on jotain vikaa.

Sisko Sarneston mielestä näyttelyssä hauskinta on yhteinen tekeminen.

Kerhotilasta kuoriutui taidegalleria KUN KATSEENSA PITÄÄ seinien muotokie­ lessä, voisi kuvitella olevansa Parisiissa tai Roomassa, ehkä Buenos Airesissa. Katse ikkunasta ulos paljastaa kuitenkin maise­ man Helsingin Ruoholahdeksi.

SATOlla Itämerenkatu 18:ssa asuvat Sisko Sarnesto, Sari-Aino Tolonen ja Tuula Pehkonen päättivät keksiä ­talon kerhohuoneelle hetkeksi uutta käyttöä.

He järjestivät syyskuussa oman taidenäyt­ telyn, jonka avajaisissa talon asukaat ja ystävät ihastelivat tauluja kilvan.

– Olemme kaikki vain taiteen harrasta­ jia, mutta tosin innostuneita sellaisia, Helene Schjerfbeckiä ihaileva Sarnesto sa­ noo hieman turhan vaatimattomasti.

– Olin ammatiltani ompelija, joten ehkä tarkka tyyli juontaa juurensa sieltä.

Mitä asukas voi tehdä, jotta parvekkeen lasitukset pysyvät hyvässä kunnossa?

– Asukas voi pitää lasitukset toimintakun­ toisina puhdistamalla niitä säännöllisesti ja tarpeeksi usein, kahdesta neljään kertaa vuodessa. Lasipintojen lisäksi pitää mahdolli­ suuksien mukaan puhdistaa myös liukukiskot sisäpuolelta. Lisäksi voi itse voidella liukukis­ koja esimerkiksi pesun yhteydessä. Voiteluun sopii parhaiten siliconspray(öljy).

Aloitin maalaamisen kolmisen vuotta sit­ ten, jota ennen taiteiluni oli rajoittunut poikani kanssa piirtelyyn hänen ollessaan pieni lapsi, Pehkonen miettii.

Hän oli aikaisemmin laittanut joita­ kin töitään esille ryhmänäyttelyyn Käpy­ län kansanopistolle. Ryhmän kokeneim­ malla taiteilijalla Tolosella oli töitä esillä kesällä Galleria Foggassa Helsingin Poh­ joisrannassa. Sarnesto kertoo empineen­ sä pitkään, olisiko hänellä tarpeeksi mate­ riaalia oman talon näyttelyyn. Miettimi­ nen osoittautui turhaksi.

– Kyllähän niitä sitten löytyi, ja kun meitä oli kolme, ei tarvinnut niin jännit­ tää. Muutenkin tämä oli hyvä idea, sillä täällä tutustuu samalla mukavasti oman talon ihmisiin, Sarento sanoo. •

Mitkä ovat yleisimmät ongelmatilanteet?

– Huono lasien aukeaminen tai sulkeutuminen.

Tämä kertoo siitä, että lasitusta pitää säätää, jotta lasit toimisivat taas moitteetta. Myös lasien huono liukuvuus on yleinen ongelma.

Mikä on mieleenpainuvin keikkasi?

Mieleenpainuvin keikka oli kolme vuotta sitten joulupäivänä. Oli iltapäivä, kun minulle soitettiin, että lasi putoaa alas. Huoltoyhtiön edustaja vaati, että on tultava heti paikalle, koska oli todella kova mysky ja kohde oli meren rannalla. Ei siinä auttannut muu kuin lähteä ajamaan noin sadan kilometrin matka lumimyrskyyn. Matkaan meni melkein kaksi tuntia ja itse korjaukseen kymmenen minuut­ tia. Todellisuudessa lasi ei olisi pudonnut, jos se olisi sidottu jollain kiinni niin, että tuuli ei saisi siitä otetta ja riepottelisi sitä. •

HUOLTOON PITÄÄ OTTAA YHTEYTTÄ, JOS PARVEKELASIT EIVÄT TOIMI NORMAALIA VOIMAA KÄYTTÄEN. 4—201 5

7

AJAN KOH TAISTA

– KUKAAN EI OLE KOSKAAN sanonut, että olisin liian hiljainen, naurahtaa SATOn hankintapäällikkö Yaron Nadbornik.

Puhuminen onkin hänen työssään tär­ keää, sillä Yaronin tehtävänä on neuvotella mahdollisimman kustannustehokkaita so­ pimuksia asuntoihin ja hankintoihin. Hän on jatkuvasti yhteydessä pariin-kolmeen­ kymmeneen ihmiseen ja keskustelee puhe­ limitse vielä useamman kanssa.

– Laatu on sopimuksissamme ykköste­ kijä. Pyrimme aina siihen, että laatu nou­ see mutta hinta ei. Tässä onnistuimme esimerkiksi silloin, kun talojemme netti­ yhteyksien nopeus nousi kahdesta megasta­ kymmeneen.

Hankintapäällikön tehtävä on uusi.

Yaron aloitti tehtävässä muutama vuosi sitten, ensimmäisenä hankintapäällikkönä koko SATOn historiassa. Nykyisin tiimissä työskentelee kolme ihmistä.

KELVIN = VÄRILÄMPÖTILA

Värilämpötilan mittayksikkö on kelvin, lyhennettynä K. Mitä korkeampi kelvin-arvo on, sitä kylmempi ja sinertävämpi lampun tuottaman valon väri on.

Kummiluokka valittu SATO valitsi tällä kertaa Heureka-tiedekum­ miluokaksi Siltamäen ala-asteen 5T:n Helsin­ gistä. Kiitos kaikille ehdotuksia jättäneille!

Mainetta ja kunniaa matalaenergiatalolle

Suunnannäyttäjä vastuulliselle rakentamiselle Huttunen Lipasti Pakkanen Arkkitehdit on voittanut SATOn 75-vuotisjuhlavuoden arkkitehtuuri­kilpailun. Voittajaehdotus ”MinMax­Mix” vakuutti raadin johdonmukai­ suudellaan. Voittaja saa kiitosta esimerkiksi vastuullisuuden monisyisestä huomioimisesta sekä johdonmukaisesta ja realistisesta lähes­ tymistavasta. Responsible Building for Future -kilpailun tavoitteena oli tuoda uutta näkemystä kestävän kehityksen mukaiseen asumiseen.

SATO järjesti kutsukilpailun yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun kohteena oli Hel­ singin Jätkäsaaren Atlantinkadulla, Hyväntoi­ vonpuiston laidalla sijaitseva kerrostalotontti, johon on suunnitteilla SATO VuokraKoteja ja Hitas-omistusasuntoja.

3 000 K

4 000 K

Valoa kohti Pienellä vaivalla Kodin valaistus saattaa parantua jo pelkät pölyt pyyhkimällä. Puhdista siis olemassa olevat valaisimet ja tarkista nii­ den kunto ja lamput. Tiesitkö, että halo­ geenispotit himmenevät ajan myötä? Ota myös luonnonvalosta kaikki irti pimeästä vuodenajasta huolimatta. Nosta siis kaihti­ met ja vedä verhot syrjään!

Käytä uudelleen Ennen valaisinkauppaan suun­ taamista kannattaa tarkistaa, onko uusil­ le edes tarvetta. Vanha valaisin voi löytää uuden elämän toisessa tilassa, esimerkik­ si liian himmeä työvalo voi toimia eteisessä tunnelmavalona. Kokeile myös himmen­ timiä, joilla teet valaisimesta tunnelmava­ lon. Muista kuitenkin tarkistaa asiantun­ tijalta, että himmennin varmasti sopii va­ laisimeen.

tärkeitä asioita. Ne voivat liittyä esimerkik­ si vastuullisuuteen tai maksuliikenneasi­ oihin. Päivä jatkuu tapaamisilla ja muilla töillä, kunnes on aika hakea lapset päivä­ kodista.

– Tässä työssä pääsee toimimaan oike­ astaan kaikkien osastojen kanssa. Parasta on, että saan tehdä työtäni aika isolla luot­ tamuksella, Yaron sanoo.

Vapaa-ajallaan Yaron juoksee, joogaa, pelaa jalkapalloa ja on mukana vapaaeh­ toistoiminnassa.

– Se on hyvää vastapainoa työlle. • + YKSI KYSYMYS

Lenkki – maastossa vai asfaltilla?

Aiemmin asuessani Töölössä suosin maastoa, mutta nykyään itäisessä kantakaupungissa asfaltille ei ole paljon vaihtoehtoa. Kaikki kuitenkin käy. Tärkeintä on päästä nollaamaan ajatukset juostessa.

, ”PYRIMME SIIHENEE S ETTÄ LAATU NOU KEE.” S MUTTA HINTA LA

Kaikki valo on hyväksi etenkin nyt talven pimeyden keskellä. Kodin valonlähteet kannattaakin tarkistaa heti, eikä jäädä odottamaan kevättä.

Hyvässä yleisvalossa pitäisi pys­ tyä toimimaan arkisissa tilanteissa ­ilman tihrustamista. Toimiva yleisvalo on ­samaan aikaan huomaamaton, neutraali­ ja kattava. Käyttämällä useaa eri valon­ lähdettä yleisvalo ei jätä varjoja. Kiinnitä huomiota myös lamppujen yhtenäiseen värilämpötilaan, joka ilmoitetaan pakka­ uksissa kelvineinä (K). Eri sävyiset valot 4—2015

6 500 K

OTA TALTEEN!

Yleisvalo kuntoon

8

5 500 K

samassa tilassa rasittavat silmiä ja teke­ vät sisustuksesta levottoman.

Korosta yksityiskohtia Mieti, kuinka voisit yhdistää v­ alaistuksen muihin sisustuselementtei­ hin. Kohde- ja sisustusvaloja käyttämällä­ voit muuttaa tilan tunnelmaa ja nostaa tärkeitä yksityiskohtia esille. Persoonalli­ suutta peliin! Varo kuitenkin käyttämästä liian voimakasta kohdevaloa, sillä se ottaa helposti ylivallan.

Työskentele valossa Kotonakaan ei pitäisi joutua työskentelemään huonossa valaistuk­ sessa. Hyvä työvalo ei ole liian himmeä eikä häikäise. Työvalon tulisikin olla pii­ lossa, esimerkiksi varjostimen takana tai keittiön kaappien alla. Silmät rasit­ tuvat myös liian voimakkaasta valosta, joten huomioi valaisimia suunnatessa myös kirkkaat ja häikäisevät pinnat.

SATOL AI NE N

Säästä sähkölaskussa Valot unohtuvat helposti päälle.

Yritä muistaa sammuttaa valot, kun pois­ tut huoneesta tai et käytä tilaa. Sähkön kulutuksesta voit myös säästää vaihtamal­ la vanhat lamput uudempiin led-lamppui­ hin sitä mukaa kun vanhat hajoavat. • — markku nykänen

kuva antti vettenranta

Espoon Soukassa sijaitseva SATOn matala­ energiatalo, Soukanniementie 1, sai kunnia­ maininnan sisäympäristöstään Suomen fik­ suin ja viihtyisin asuintalo -kilpailussa. Green Building Council Finlandin järjestämässä kilpailussa haastettiin asuntoalaa tarjoamaan ja kehittämään sekä energia- ja vedenkäy­ töltään tehokkaita että sisäolosuhteiltaan viihtyisiä asuintaloja.

Soukanniementie 1 on SATOn ensimmäi­ nen matalaenergiatalo, ja sen naapuriin on nousemassa toinen vastaava kohde. Kilvoituk­ sentie 1:n SATO VuokraKotien on tarkoitus valmistua vuoden 2016 lopulla.

Asukkailta saadun palautteen perusteella asukkaat ovat ylpeitä omasta vuokrakodis­ taan ja kehuvat talon ympäristöystävällisyyt­ tä, viihtyisyyttä sekä toiminnallisia ratkaisuja.

2 700 K

– Olemme luoneet SATOlle kokonais­ valtaisen hankintapolitiikan. Pyrimme aina siihen, että saamme aikaan säästöjä.

Asukkaalle tämä näkyy lopulta siinä, että vuokrat pysyvät kurissa, Yaron sanoo.

Hankinnan tehtäviin kuuluu kilpailut­ taa hankkeita, jotka liittyvät urakoihin, yl­ läpitoon, markkinointiin, mainontaan tai esimerkiksi lakimiespalveluihin. Tärkein kysymys on miettiä, mitä yhtiö toimijana tarvitsee. Kun vastaus löytyy, siihen kuulu­ maton turha jätetään pois.

– Autamme toimittajiamme karsimaan omia kustannuksiaan niin, että saamme hinnat pysymään kilpailukykyisenä. Tämä on työni haastavin ja vaikein, mutta myös palkitsevin osuus, Yaron sanoo.

Tyypillisen työpäivän Yaron aloittaa ­aamukahdeksalta. Usein edessä on muuta­ mia sisäisiä palavereja, joissa käydään läpi meneillään olevia kilpailutuksia ja muita

Laadukkaita hankintoja hankintapäällikkö yaron nadbornik vastaa kaikesta saton hankinnasta.

4—201 5

9

Kimppakämpässä asuminen on edullista ja mukavaa – ja myös tulevaisuudessa yleistyvä asumismuoto. Kurkistimme kahteen yhteisasuntoon. teksti henna helne— kuvat tiiu kaitalo

KAIKKIEN KOTI

1 0

4—2015

POSTILUUKUN PÄÄLLE on teipattu lappu, jossa­ on liuta sukunimiä. Oven avaa Ksenia Eskola­, 29, vauva sylissään. Pienokaisen jokellus kaikuu vanhassa, kauniissa rapussa. Kaksikuukautinen Kimmo-vauva on tämän kodin yhdeksäs – ja nuorin – asukas. Astumme sisään kahdeksan ­ystävyksen yhteiseen kotiin, 250-neliöiseen kerrostaloasuntoon Helsingin Kruununhaassa.

Vaikka kapea eteinen on täynnä kenkiä, Ksenian mukaan se on tänään sunnuntaina suorastaan autio.

– Viikonloppuisin kotona on vähän liiankin hiljaista, kun monet kämppikseni käyvät vanhemmillaan tai ovat muuten liikkeellä. Arkena ­alkaa taas mukava vilinä.

Ksenia ja Kimmo asuttavat talossa kahta huonetta, joiden yhteiskoko on vajaa kolmekymmentä neliötä. Asukkaiden huoneet ovat kaikki erikokoisia, mutta sijaitsevat kaikki saman kapean­ käytävän varrella – joko kadulle tai sisäpihalle­ päin.

Puolitoista vuotta kodissa asunut Ksenia ei ole koskaan asunut yksin, ja on päätynyt kimppaasuntoon juuri sosiaalisen luonteensa vuoksi.

– Täällä on aina joku, jonka kanssa jutella.

Vaikka olisin yksin huoneessani, tiedän, että joku kokkaa keittiössä tai on kutsunut ystäviään meille. Se luo kodikkaan tunnelman.

Asukkaista viisi on naisia ja kolme miehiä.

Voisi kuvitella, että suuressa yhteisasunnossa oleillaan paljonkin ­yhdessä, mutta Ksenia pudistelee päätään.

– Vietämme yhdessä vain pikkujoulut kerran vuodessa. Silloin tällöin pidämme kokouksia ­taloudenhoidosta. Olisi hauskaa olla enemmän-

4—201 5

11

Kimppakämpän plussat ja miinukset:

Kuinka laatia kimppa-asunnon vuokrasopimus?

+ Edullinen vuokra + Muiden asukkaiden seura + Kotoisa tunnelma + Yhteiset kalusteet ja tarvikkeet - Siivoustöiden jako - Koti ja tavarat ovat kovassa kulutuksessa - Useammasta asukkaasta saattaa aiheutua häiritsevää meteliä naapuriin

Jotta kaikki asukkaat ovat oikeutettuja esimerkiksi omaan Kelan yleiseen asumistukeen, vuokrasopimus kannattaa laatia niin, että kukin asukas tekee omasta asunnon osastaan vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa.

Tällöin asukkaiden tulot eivät vaikuta toisten mahdollisiin tukiin. Lisäksi on muistettava, että puolisot sekä lapset ja vanhemmat saavat aina yhteisen tuen riippumatta siitä, miten vuokrasopimukset on laadittu.

Ksenian Kimmo-vauva on tämän kimppakämpän uusin ja nuorin asukki. Kukaan kämppis ei ole valittanut vauvan itkusta.

kin yhdessä, mutta olen huomannut, että suomalaiset ovat mielellään omissa oloissaan.

Ksenia itse on kotoisin Moskovasta, ja muutti Suomeen kuusi vuotta sitten. Hän opiskelee Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja tekee väitöskirjaansa. Tällä hetkellä nuori nainen on kuitenkin täystyöllistetty äiti, sillä hän hoitaa Kimmoa yksinhuoltajana.

– Onneksi vauvaan on suhtauduttu kodissamme todella hyvin. Kukaan ei ole valittanut, että Kimmon itku kuuluisi muihin huoneisiin.

Jotain tämän kimppa-asunnon kodinomaisuudesta kertoo se, että kenelläkään ei ole lukkoa huoneensa ovessa.

Ja kun keittiön pöydälle ilmestyy leivonnaisia, niillä saavat herkutella kaikki.

Keittiöstä kuuluukin juuri rapinaa, joku muukin on siis kotona. Asunnon uusin tulokas Joni Uimonen, 40, hakee jääkaapista voileipätarvikkeita. Omalta hyllyltään tietysti, sillä jokaisella asukkaalla on sellainen.

– Aluksi mietitytti, että onko yhteisasuminen nuorempien juttu, mutta olen viihtynyt mainiosti, Joni kertoo.

Suuressa keittiössä on kauhaa ja kuppia, sillä kaikki ovat tuoneet yhteiseen käyttöön omia tavaroitaan. Yhteistä ovat myös mausteet ja jauhot. Kerran kuukaudessa kerätään myös jokaiselta kiinteä summa, jolla kustannetaan esimerkiksi pöydällä lojuvan Helsingin Sanomien tilaus, sähköt, laajakaistayhteys, pesuaineet ja wc-paperit.

Kaikki toimii Ksenian mukaan jouhevasti, lukuun ottamatta siivousta.

– Jokaisella on oma siisteyskäsityksensä, joten asiasta voidaan aina olla eri mieltä. Olemme yrittäneet kehittää uusia systeemejä siivousrutiineja parantaaksemme.

Tällä hetkellä ”systeeminä” on keittiön seinälle teipattu lista, josta kukin saa viikoittain valita mieluisimman siivouspuuhan vapaaehtoisperiaatteella.

1 2

4—2015

Arto Sivonen ja hänen tyttärensä Liina viihtyvät yhteisössä, jossa on eri-ikäisiä ihmisiä.

– Kun siivoukseen ei pakoteta, vaan siihen annetaan mahdollisuus, se tuntuu paljon mielekkäämmältä, Joni toteaa.

Jääkaapin ovesta taas löytyy informaatiotaulu, johon kirjataan esimerkiksi asukkaiden yövieraat kaikille tiedoksi. Myös asunnon suljetussa Facebook-ryhmässä käydään asukkaiden välisiä keskusteluja.

– Siellä olen esimerkiksi ilmoittanut muille, että äitini tulee pian Moskovasta auttamaan vauvan hoidossa, Ksenia hymyilee.

NAAPURIKAUPUNGINOSASTA , Katajano-

”Täällä on aina joku jonka kanssa jutella.”

kalta, löytyy toinen suuri kimppa-asunto. Ovella on vastaanottamassa vauvan sijaan ruskea labradorinnoutaja Oosa, jota kutsutaan yleisemmin Mursuksi. Mursu on kimppahauva, jonka varsinainen isäntä on yksi asunnon neljästä asukkaasta Jan Zapasnik, 36.

– Ajatus yhteisasunnosta oli ennen tänne muuttoa täysin vastenmielinen, mutta mielipiteeni on muuttunut totaalisesti. Pidän kovasti keskieurooppalaisesta tunnelmasta, kolinasta ja pölinästä, joka yhteisessä kodissamme on.

Jan muutti asuntoon kuultuaan siitä`puolitutultaan Arto Sivoselta, joka on koko kimppakämppäajatuksen isä. Arto, 43, on asunut ikänsä muiden kanssa ja löysi tämän 210-neliöisen asunnon viime kesänä pitkän etsinnän jälkeen. Arton mukana asuntoon muutti hänen 11-vuotias tyttärensä Liina.

– Hain suurta, hyväkuntoista asuntoa, jonka saisi jaettua useammalla ihmiselle. Miksi maksaisi kallista vuokraa pienestä kaksiosta, jos on mahdollista asua näin tilavasti?

Olohuoneen lisäksi kodin yhteisiin tiloihin kuuluvat

Asumisyhteisössä saa tilavamman kodin, seuraa halutessaan – ja joskus myös lemmikin. Pöydän ääressä Arto Sivonen (vas.) ja Jan Zapasnik.

keittiö, kodinhoitohuone, kylpyhuone, wc ja parveke.

Kurkistus huoneisiin kertoo, että ne todella ovat suuria ja valoisia.

Miesten lisäksi muita huoneita asuttavat vähän päälle kaksikymppiset Iiris ja Hanna, jotka eivät ole tänään kotona. Viime yönä olohuoneen sohvalla nukkui lisäksi turkkilainen sohvasurffaaja.

Iiris ja Hanna löysivät tiensä tänne Facebook-ilmoituksen – sekä Janin ja Arton pitämän haastattelun kautta.

– Meille sopivat vain sellaiset ihmiset, jotka kestävät ääniä ja ihmisiä. Ja tietysti toivon, että asukkaat viihtyvät täällä mahdollisimman pitkään, Arto listaa.

Tässä kodissa asukkaat viettävät myös aikaa yhdessä.­ Arto kutsuu usein viikonloppuisin ystäviään luokseen syömään – ja kämppikset ovat aina tervetulleita mukaan.

Myös suurin osa asunnon huonekaluista ja astioista on ­Arton, toki muutamia hankintoja on tehty myös yhdessä.

Keittiössä kaikilla on omat ruokahyllynsä, mutta varsinaisia sääntöjä kodissa ei ole. Siivouskin hoituu luontevasti niin, että Arto siistii keittiön, Jan imuroi ja tytöt huolehtivat kylpyhuoneesta ja wc:stä.

– Yhteiselo sujuu yllättävän mutkattomasti. Sanomista tulee korkeintaan siitä, jos joku lotraa kylpyhuoneessa liian pitkään, Jan kertoo.

Miehellä onkin oivallinen teoria kodin hyvään tiimihenkeen: kun kaikki asukkaat ovat hieman eri-ikäisiä, kukin elää tahollaan erilaista elämänvaihetta. Ryhmä ei saa olla liian homogeeninen.

Arto nyökyttelee päätään. Hänen haaveenaan on, että kimppa-asuntoon, tai vähintäänkin samaan rappuun, saisi tulevaisuudessa asutettua myös omat vanhemmat.

– Omat vanhempani ovat jo pikkuisen alkaneet innostua ideasta. Kaikki hyötyisivät siitä, että asuisimme lähekkäin.

tulevaisuudessa kasvava ilmiö, luokittelee trendianalyytikko Susanna Björklund. Hän seuraa työkseen asumiseen liittyviä ilmiöitä maailmalla ja tutkii kulutuskäyttäytymisen sekä arvojen muutoksia.

– Kaupungistumisen myötä tilaa asumiselle on vähemmän, joten omasta tilasta ollaan valmiita tinkimään.

Tulevaisuudessa ihmiset yhä useammin jakavat saman talouden tai asuvat pienissä asunnoissa. Samalla he hyödyntävät entistä enemmän talon yhteisiä tiloja. Vaikka yksinasujia on yhä enemmän, ihminen kaipaa myös toista ihmistä lähelleen.

– Suomessa puhutaan usein teknologian tulevaisuudesta, mutta ihminen unohdetaan.

Olemme pysyneet tuhansia vuosia samanlaisina, ja esimerkiksi yhteisen ruokailun merkitys ei varmaakaan tule muuttumaan – päinvastoin.

Kun tulevaisuuden talojen asukkaille tulee vieraita, pieniin neliöihin ei tietenkään mahdu vierashuonetta. Sellainen saattaakin löytyä taloyhtiöstä: asukkaat saavat käyttää vapaata yksiötä, eikä anoppia tarvitse majoittaa hotelliin.

Kerrostalojen yhteisiin tiloihin Susanna visioi myös kylmäeteisiä, johon netistä tilatut ruokakassit toimitetaan.

Innovaatioiden ympärille tarvitaan tiloja ja ratkaisuja. Asuinalueiden omat Facebook-yhteisöt, joissa naapurit auttavat toisiaan, ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Samanlaista toimintaa Susanna uumoilee kerrostaloihinkin: asukkaat itse luovat niihin sähköisiä lainaamoja.

– Aikapankkien tyyppiset yhteisöt varmaankin yleistyvät entisestään, samoin kaveriapu ja talkoohenki.

Suurin tulevaisuuden megatrendeistä lienee ikääntyminen, mikä liittyy vahvasti myös asuntokantaan. Ehkäpä myös tulevaisuuden vanhukset elävät yhteisöllisemmin kuin tänä päivänä: ketään ei jätetä yksin. • KIMPPA-ASUMINEN ON

”Yhteiselo sujuu yllättävän mutkattomasti.”

4—201 5

13

”Uskoin että erilaisuuteni menee ohi, jos pysyn hiljaa.”

P UHEE N V UO RO

Itsetunto Bloggaaja Koko Hubara on löytänyt varmuutensa kirjoittamalla. teksti ani kellomäki — ­­­ kuva antti vettenranta

”LAPSENA OLIN utelias ja innostunut. Halusin touhuta ja tietää kaikenlaista. Olin tyttömäinen tyttö, joka leikki missileikkejä. Jo varhain tunnistin kuitenkin ääneen lausumattoman viestin, joka työnsi minua ulkorinkiin. Ymmärsin, että on asioita, jotka eivät kuulu minulle ja syy siihen löytyi ulkonäöstäni. En ollut kantasuomalainen, valkoinen, samanlainen kuin muut.

Kun Lola Odusoga valittiin Miss Suomeksi­ 1996, omat mahdollisuuteni tuntuivat parantuneen. Minulle jopa sanottiin, että voisin tulla missiksi. Mahdollisuuksiani koskevat rajoitukset tunnuttiin silti aina luettavan ulkoapäin.

ala-asteella. Olin helppo kohde: vähän pulska, silmälasipäinen ja ruskea.

Kun vanhempani yrittivät puuttua tilanteeseen, heille sanottiin koulusta, että olisi helpompaa jos olisin vain hiljaa, etten provosoisi. Seuraavat 20 vuotta uskoinkin, että erilaisuuteni menee ohi, jos pysyn hiljaa.

Olen aina kokenut, että minussa on paljon hyvää, joka ei näy ulospäin. Osaan kirjoittaa, puhua ja ajatella. Olen empaattinen, ja ammatillinen itsetuntoni on vahva.

Fyysisesti asiat ovat olleet toisin. Kun kuulee vuosia, että on rillipiru, mutakuono ja läski, se jättää kyllä jälkensä. Myös naispuoliset sukulaiseni ovat kipuilleet ympäristön paineiden alla, puhuneet laihduttamisesta ja rumasti itsestään. Lapsi omaksuu helposti, että niin kuuluu puhua.

Kärsin erilaisista syömishäiriöistä 15 vuotta.

Kävin syvissä pohjamudissa ja kartoin peilejä.

En ole koskaan koettanut näyttää vähemmän ruskealta, mutta lukioaikana menin toiseen ääripäähän. Eksotisoin itseäni ja otin sitä kautta etäisyyttä muihin. Kun koristauduin huiveilla, rastoilla ja koruilla, ihmiset eiMINUA KIUSATTIIN

14

4—2015

vät tulleet edes juttelemaan. He luulivat, etten puhu suomea. Koin olevani ulkopuolinen, ja ulkopuolistin itseäni vielä lisää. Nyt se kuulostaa omituiselta ja ristiriitaiselta, mutta eri elämänvaiheissa yrittää selviytyä erilaisin keinoin omissa nahoissaan.

TULIN ÄIDIKSI kolme ja puoli vuotta sitten. Heti synnytyssairaalasta kotiuduttuani tunsin, että kukaan ei voisi satuttaa enää minua. Toki minua on satutettu sen sata kertaa tuon jälkeenkin, mutta se ei koske enää samalla tavalla. Äitiys­kasvatti minut nopeasti vahvemmaksi ja varmemmaksi.

Jäin vuoden ikäisen vauvan yksinhuoltajaksi­.

Myös se pakotti rakentamaan elämää ja itsetuntoa uusiksi. Kriisin myötä aloin pohtia, mitä haluan sanoa ja millaiseen maailmaan haluan lapseni kasvavan. Lopetin puhumasta itsestäni rumasti ja opettelin katsomaan itseäni kunnioittavasti.

kului vielä pari vuotta ensimmäiseen Ruskeat tytöt -blogin postaukseen. Blogissa haluan käsitellä sitä, millaista on olla ei-valkoinen suomalainen tässä maassa vuonna 2015.

Vastaanotto on ollut huikea. Olin utelias tietämään, ajatteleeko kukaan muu samoja asioita. Yhtäkkiä minulle tulvi viestejä heiltä, jotka myös luulivat olevansa ajatustensa kanssa yksin.

Kirjoittamalla avoimesti asettaa itsensä myös alttiiksi arvostelulle. Saan vihapostia, jonka kirjoittajat ovat tarkkaan lukeneet, millä saavat sivallettua minua kipeimmin. Samalla olen saanut kirjoittaessani itsevarmuuden, jota en koskaan kuvitellut voivani saavuttaa. Nyt tiedän, että ajatukseni ovat totta ja minulla on niihin täysi oikeus. • NÄISTÄ ISOISTA OIVALLUKSISTA

PUHEENVUOROSSA: Vapaa kirjoittaja ja A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Koko Hubara, 31.

Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluvat lapsi, omat vanhemmat ja pikkusiskot sekä paras ystävä Maija.

Kirjoittaa Ruskeat tytöt -blogia osoitteessa: lily.fi/blogi/ ruskeat-tytot

4—201 5

15

TO I M I VA

TA LO

Talvella pakkanen, lumi ja jää luovat asumiselle osittain uusia pelisääntöjä. Turvallisuudesta voimme huolehtia yhdessä noudattamalla näitä kylmän vuodenajan ohjeita. teksti mikaela katro — kuvitus cajsa holgersson

PALOTURVALLISUUDEN VUOKSI

huoneistoissa tulee olla vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen alkavaa 60 neliömetriä kohden.

Muistathan huolehtia palovaroittimien toimivuudesta ja pariston vaihdosta.

Pidä myös porraskäytävät tyhjinä tavaroista – paloturvallisuussyistä.

IRROTA AUTON LÄMMITYSJOHDOT

pistorasiasta aina käytön jälkeen.

Myös pistorasiakotelon kansi kannattaa pitää lukittuna. Avoin pistorasiakotelo tai vapaasti roikkuva lämmitysjohto voi olla vaarallinen esimerkiksi leikkiville lapsille tai kotieläimille.

PIDÄ PARVEKKEESI PUHTAANA lumesta. Parvekkeelta pihalle pudotettu lumi voi aihettaa vaaratilanteen. Vie sen vuoksi lumi pesuhuoneeseen sulatettavaksi. Räystäistä roikkuvat jääpuikot kannattaa myös poistaa, sillä ne voivat pudotessaan olla vaarallisia muille.

PAKASTIMEN SÄÄNNÖLLINEN SULATUS pidentää laitteen käyttöikää.

Kaappipakastin on hyvä sulattaa kaksi kertaa vuodessa. Älä käytä jään irrottamiseen voimakeinoja tai raapivia esineitä. Jää sulaa nopeasti, kun laitat pakastimeen kattilallisen kuumaa vettä. •

Tuli talvihalla

1 6

4—2015

4—201 5

17

väriä kotiin

Jo yhden seinän maalaaminen itse valitulla sävyllä luo kodikasta tunnelmaa.

Annemarin, Johanin ja Onnin koti sai uutta ilmettä myös seinätarroilla ja kuvakollaaseilla. teksti ja tyyli anne sneck — kuvat tiiu kaitalo

1 8

4—2015

ASUINYMPÄRISTÖ oli Annemari Savolaisen ja Johan Jaumainin tärkein kriteeri, kun he vuosi sitten, vielä Ranskassa asuessaan, etsivät kotia Suomesta, Helsingistä.

– Tärkeintä meille on kiva asuinalue, ja Etelä-Haaga on alueena juuri sitä mitä haimme, kertoo Annemari. Lähellä on Onni-pojan päivä­ koti ja hyvät ulkoilumaastot myös Popov-koiralle. Urheiluhierojana työskentelevällä Johanilla­ on lyhyt työmatka, ja sosionomiksi opiskeleva Annemari pääsee nopeasti keskustaan.

53-neliön kaksio sijaitsee pienessä kerros­ talossa. Perheen muuttaessa huoneisto oli juuri maalattu, mutta Annemari halusi kuitenkin saada yhdelle seinälle hieman tummemman sävyn.

– Saimme isännöitsijän kautta remonttipaketin ja valitsimme tämän sävyn Tikkurilan kartasta, Annemari kertoo.

Värivalikoima on esitelty sato.fi-sivuilla. ­ emonttipaketista löytyy tarvittavat välineet R suoja­muovia myöten – tämä on hieno etu asukkaalle. Tarvikkeet ja ohjeet saa SATOlta, vain työ ­pitää tehdä itse.

Kun Annemari, Johan, Onni ja Popov-koira muuttivat Suomeen, heillä oli mukanaan vain 20 laatikollista tavaraa. Huonekalut laitettiin kiertoon Ranskassa. Kotia on nyt rakennettu vuoden aikana. Huonekaluja on saatu Annemarin vanhemmilta ja tutuilta sekä hankittu pienellä budjetilla kirppareilta ja nettikirppareilta.

Jotain on hankittu myös uutena.

Maalia on käytetty myös vanhojen huonekalujen uusimiseen.

– Kyllä hyvät puukalusteet kannattaa tuunata­ omaan kotiin sopiviksi, ne kestävät kymmeniä vuosia, Annemari ja Johan tuumivat. •

4—201 5

19

KATSO KIVAT KEHYSTÄMISIDEAT OSOITTEESTA SATO.FI/KOTONA

Perheen kotona taidekortit ja matkoilta hankitut kuvakortit on nostettu esiin.

Onnin kädessä on Annemarin 6-vuotiaana valmistama kangastaulu. Seinätaulujen raameina ja kuvien taustoina on käytetty vanhoja kehyksiä, maalauspohjia ja pannunalusta.

2 0

4—2015

TARRA TUO ILMETTÄ MAALATTUUN SEINÄÄN. SEINÄMAALIN SÄVY ON VALITTU SATON REMONTTIPAKETISTA.

Makuuhuoneen päätyseinän Annemari ja Johan ovat maalanneet itse SATON valikoimista valitulla sävyllä K486.

4—201 5

21

Perhe on tyytyväinen remontissa maalattuihin seiniin, joita piristettiin seinäkoristeilla.

Pikkuseinän ilmeikkäät pallot on kiinnitetty sinitarralla.

J OU KON

ohjeet ja kuvausjärjestely jouko korkeasaari — kuvat juha valkeajoki

SEINÄKELLON YMPÄRILLE NEULOTTIIN REUNUS.

VI NK K I

Kierrätysmateriaaleista tehty paperikori syntyy helposti rullailemalla.

KOTONA-LEHDEN ASKARTELUVINKIT IDEOI KUVATAITEILIJA JOUKO KORKEASAARI, JONKA INTOHIMONA OVAT TEE SE ITSE -IDEAT. VINKIT OVAT NOPEITA, EKOLOGISIA JA HELPPOJA.

TARVITSET : # sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kirjan tai vastaavan # pitkän sukkapuikon (tai jonkun muun ohuen tikun) # liimaa # pahvia # sakset # pyykkipoikia KATSO OHJE NETISTÄ :

sato.fi/vinkkipankki

ISOLLA KLEMMARILLA SAA VALOKUVAT HELPOSTI TALTEEN. . .

Paperikori vanhoista lehdistä

KOKOA PIKKUKEHYKSET KOLLAASITAULUKSI JA MAALAA KEHYKSET MUSTIKSI.

1.

1 — PYÖRITÄ SANOMALEHDESTÄ RULLIA

kkejä kotiisi vin Haluatko mme? a lt imittaja sisustusto ia kodistasi v Lähetä ku seen: osoittee to.fi kotona@sa 2 2

4—2015

sukkapuikon avulla. Laita puikko lehden kulmaan, ja rullaa paperi sen ympärille. Laita lopuksi rullan reunaan liimatippa, jotta se ei purkaudu. Litistä rullat. Rullista rakentuvat korin seinämät, joten tarvitset niitä paljon. 2 — LEIKKAA PAHVISTA kaksi samankokoista ympyrää korin pohjaksi.

Tavallinen pahvilaatikkopahvi käy mainiosti.

Liimaa pariton määrä (esimerkiksi 9) paperirullaa säteittäin toisen pahviympyrän päälle. Mitä lähempänä toisiaan rullat ovat, sitä tiheämpi

2.

3.

korista tulee. Liimaa toinen ympyrä ensimmäisen päälle siten, että rullat jäävät niiden väliin. Voit käyttää esimerkiksi pyykkipoikia tai laittaa pienen painon ympyröiden päälle, jotta kiinnitys pysyy kuivumisen ajan. Anna kuivua. 3 — PUNONTA: Kun pohja on kuivunut, nosta rullasäteet ylös ja aloita punonta. Käännä uuden rullan pää liimatun rullasäteen ympäri ja liimaa se siihen kiinni. Puno sitten rullaa säteiden välistä vuorotellen sisä- ja ulkopuolelta. Pidä huolta, että rullat painautuvat ensin tiukasti pohjaa vasten ja korin edetessä aina

edellisen kerroksen punontaa vasten. Kun rulla loppuu, pujota uusi osittain vanhan sisään. Jatka punomista, kunnes korkeus on sopiva. Käännä viimeisen rullan pää säteittäisen rullan ympäri ja liimaa se kiinni. VIIMEISTELY: Leikkaa jokaisen säteittäisen rullan pää parin–kolmen senttimetrin mittaiseksi. Käännä ja liimaa korin ulkopuolelle jäävien rullien päät sisälle. Pidä rullat pyykkipojilla paikallaan kuivumisen ajan. Käännä korin sisäpuolella olevat rullat ulos ja piilota ne viimeisen punonnan alle. Voit maalata korin akryyliväreillä. •

4—201 5

23

SATON

H EL MI

Voitto kotiin

Isännöitsijä Jaana Järvinen oli iloisesti yllättynyt, miten innokkaita vedensäästäjiä Nuolikatu 9:stä löytyi.

Asukastoimikunnan puheenjohtaja Lea Pänttönen säästi vettä pitämällä kylmävesikannua jääkaapissa.

1 — VEDENSÄÄSTÖKILPAILU SATO järjesti 1.7.–30.9. vedensäästökilpailun. Mukana olivat kaikki sataprosenttisesti SATOn omistuksessa olevat talot, lukuun ottamatta uudiskohteita ja vasta peruskorjattuja taloja. Kilpailussa verrattiin talon veden kulutusta aiempaan.

2 — VOITTAJA LAHDESTA Suhteessa eniten vedenkulutusta vähensi Nuolikatu 9. Vuonna 1992 rakennettu kahden talon taloyhtiö sijaitsee Lahden rautatieaseman läheisyydessä Asemantaustassa.

Lahden Nuolikatu 9:n asukkaat voittivat vedensäästökilpailun puhaltamalla yhteen hiileen ja tsemppaamalla toinen toisiaan.

2 — PALKKIO LAHJAKORTTI Jokainen voittajatalon huoneisto sai palkinnoksi S-ryhmän lahjakortin. Palkinto jaettiin kaikkiin niihin huoneistoihin, joissa vuokrasopimus oli kestänyt vähintään yhden kuukauden ajan kilpailun päättyessä 30.9.2015.

teksti jenni uusilehto — kuvat antti vettenranta

Lahden Nuolikatu 9:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Lea Pänttönen sai kuulla vedensäästökilpailusta. Tieto kisasta kantautui hänen korviinsa vasta kuukausi kilpailun alkamisajan jälkeen, mutta se ei haitannut osallistumista. Jokainen SATOn omistuksessa oleva taloyhtiö oli kisassa automaattisesti­ mukana, ja vielä olisi kaksi kuukautta aikaa pienentää vedenkulutusta.

Lea kutsui asukastoimikunnan koolle, ja kaikki innostuivat kilpailusta heti. Vielä piti keksiä, miten kaikki asukkaat saataisiin mukaan yhteisiin vedensäästötalkoisiin. Asukastoimikunta päätti tehdä julisteen, johon koottiin vedensäästövinkkejä asukkailta.

– Tapaamme usein pihalla ja juttelemme keskenämme. Kyselimme samalla, mitä ehdotuksia ihmisillä olisi veden säästämiseksi, Lea sanoo.

Parhaat vedensäästövinkit kirjattiin julisteeseen, joita kiinnitettiin porraskäytäviin. Näin asukkaat törmäsivät julisteisiin päivittäin, ja veden kulutusta tuli väkisinkin mietittyä.

Julisteessa kehotettiin kaikkia osallistumaan yhteiseen loppukiriin, koska kilpailuaikaa oli jäljellä enää kaksi kuukautta. Alareunaan kirjattiin vielä asukastoimikunnan keksimä tsemppilause: ”Voimme olla kirkkaasti paras!”

VIIME ELOKUUSSA

MITÄ NYT? Vedensäästökilpailun tulosten innoittamana SATO on päättänyt jatkaa vedensäästöä edistäviä toimenpiteitä.

2016 alkaen uusissa ja uusittavissa vuokrasopimuksissa vesimaksu irrotetaan vuokrasta erilliseksi eräksi.

Nykysopimuksiin käytäntö siirtyy seuraavan vuokrantarkistuksen yhteydessä.

SATOn asunnoissa kulutetaan vettä keskimäärin 150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Vesimaksuna peritään ensi vuonna tehtävissä sopimuksissa 18 €/hlö. Kulutusta seurataan jatkossa kohdekohtaisesti ja vesimaksua tarkistetaan todellisen kulutuksen perusteella. Vettä kannattaa siis säästää edelleenkin!

Vedensäästöön löytyi paljon hyviä ideoita.

Voittajajoukkueesta kuvaan ennättivät Maija Laakkonen (vas.), Ulla Komsi, Katja Sihvola, Aune Vesivalo, Juha Heinonen, Lea Pänttönen, Maarit Sjöberg, Emebet Gutema (edessä vas.) ja Alvar Palm.

24

4—2015

Eniten vettä säästänyt voitti

kirkkaasti paras vedensäästäjä. Kilpailuaikana vedenkulutus oli jopa 19 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten, vaikka moni asukkaista kertoi olleensa säästeliäs vedenkäyttäjä jo ennen kilpailuakin.

– En ikinä tuhlaa vettä, sillä maailmassa on monia ihmisiä, joilla ei ole ollenkaan puhdasta juomavettä, Emebet Gutema sanoo.

NUOLIKATU 9 TODELLA OLI

Kisa sai kiinnittämään veden käyttöön uudella tavalla huomiota. Moni opetteli sulkemaan hanan hampaiden ja hiusten pesun ajaksi. Osa taas harvensi wc:n vetämisväliä ja lakkasi tiskaamasta astioita juoksevan veden alla. Astian- ja pyykinpesukoneita ei kovin ­monessa kodissa enää käynnistetty vajaina.

Maija Laakkonen opetti kilpailun myötä myös lapsenlapsiaan säästämään vettä. Aikaisemmin lapset olivat saattaneet leikkiä juoksevan veden alla kylpyhuoneessa, nyt vettä ei enää juoksuteta ilman tulppaa.

OSA UUSISTA TAVOISTA oli niin hyviksi todettuja, että ne jäivät asukkaille käyttöön vielä kilpailun päätyttyäkin.

– Joku antoi hirveän hyvän vinkin pitää kylmävesikannua jääkaapissa. Silloin vettä ei tarvitse joka aamu lorottaa hanasta litratolkulla, Lea sanoo.

Isännöitsijä toi oman panoksensa kilpailuun tekemällä talossa vesikalusteiden tarkastuskierroksen ja korjauttamalla vuotavat hanat ja wc:t.

– Moni ei aina ymmärrä sitä, että vuotavalla wcpöntöllä on iso merkitys veden kokonaiskulutuksessa, sanoo isännöitsijä Jaana Järvinen.

Kilpailun voitto osoitti, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Yhteen hiileen puhaltaminen todella kannattaa. Se ei tosin tälle naapurustolle ollut mikään uusi juttu. Aktiivinen asukastoimikunta on vuosien varrella­ ylläpitänyt yhteisöllistä ilmapiiriä ja järjestänyt askarteluiltoja, talkoita ja pihakirpputoreja. Viime kesänä pihalle hankittiin uusi pihakeinu.

– On hienoa, että taloon on saatu tiivis porukka, joka puuhailee kaikenlaista oma-aloitteisesti. Tällaisia taloja on harvassa, pohtii Jaana.

Lea uskoo, että vedensäästökilpailu lisäsi asukkaiden yhteenkuuluvuutta entisestään.

– Ihmiset tsemppasivat kisan aikana toinen toisiaan­. Osa näki selvästi vaivaa ja mietti, missä vettä voisi­vielä säästää. •

4—201 5

25

Sonia ja muut SATOmallit näkyvät myös katukuvassa ja SATOn Facebook-sivuilla.

PARASTA

KODI SSANI

Reissaaja rauhoittuu Maailmanmatkaaja Sonia Jain arvostaa kodissaan rauhaa.

Uuden kodin ikkunoista näkee pihakoivun linnut. teksti henna helne — kuva sanna peurakoski

KERAVALAISEN KERROSTALOYKSIÖN oven avaa tummasilmäinen nuori nainen. Sonia Jain, 30, on asettunut tänne kodiksi muutamia kuukausia sitten. Viherkasvit, perheeltä saadut taulut sekä huonekalut ovat löytäneet paikkansa selkeäpoh­ jaisessa kodissa. Kaikesta näkee, että tämä asukas on oleillut elämässään paljon muuallakin kuin Keravalla. Sonian isä on kotoisin Intiasta.

– Asuin kuusivuotiaaksi Intiassa, Kaliforniassa ja Texasissa. Olen myös opiskellut ja matkustellut ympäri maailmaa, viimeksi New Yorkissa.

Sonia ilmoittautui syksyllä malliksi SATOn mainoskuviin.

– Halusin malliksi, koska Suomen mainos­ kulttuurissa käytetään paljon täydellisiä idylli­ perheitä, eikä usein tuoda kansainvälisiä nuoria tai perheettömiä esiin positiivisessa valossa.

Sonia on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja etsii parhaillaan töitä kansainvälisistä suuryrityksistä. Hän on valmiina lähtemään maa­ ilmalle, mutta voi hyvin jäädä myös Suomeen, mikäli sopiva työpaikka löytyisi täältä.

– Kerava on mainettaan parempi paikka, ja täällä on yllättävän paljon kulttuuritarjontaa. Sy­ vennän ruotsin kieltäni Keravan opistolla, ja osal­ listuin myös venäläisen tapakulttuurin luennolle.

Myös loistavat kulkuyhteydet vaikuttivat.

– Täältä pääsee junalla nopeasti Helsinkiin ja tarvittaessa myös lentokentälle.

SONIA EI OLE asunut Keravalla kauaa, mutta SATO on tuttu jo aiemmasta asunnosta Helsingin Hämeentiellä.

– Maksoin melko kallista vuokraa yksityiselle, joten olen ollut todella kiitollinen hyvästä hintalaatusuhteesta.

Vaikka nuori nai­ nen asuisi mielellään suuressa kaupungissa, Keravalla häntä miel­ lyttää rauhallinen ym­ päristö. Tässä kodissa parasta on hiljaisuus.

– Arvostan kovasti­ omaa rauhaa ja yksi­ tyisyyttä. Ikkunastani näen nyt kotikoivun, jossa linnut ja oravat hyppelevät. Myöskään naapurista ei kuulu häiritsevää meteliä.

Suuret ikkunat, joista keskipäivän aurinko paistaa nyt kirkkaana, ovat Sonian mielestä myös asunnon parhaita puolia. Valoa tulvii aamuisin niin runsaasti, että olohuoneen alkovi, jossa sän­ ky sijaitsee, on somistettu violeteilla verhoilla, jotka­saa yön ajaksi vedettyä kiinni.

– Kotona tärkeää ovat hyvät yöunet, ja olen satsannut myös laadukkaaseen sänkyyn.

Parhaita hetkiä kodissaan Sonia viettää iltai­ sin. Pehmeän sängyn päällä, kotivaatteissa on rauhoittavaa lukea menestyneiden bisnesgurujen elämäkertoja. Sängyllä kehrää usein puolivuotias London-kissa. Mikäli kissan nimi on enne, Sonia pyrähtää vielä joskus maailmalle. Tai sitten Lon­ don on Keravan kansainvälisin kissaneiti. •

”Arvostan kovasti omaa rauhaa.”

MINÄ OLEN...

Kauppatieteiden maisteri Sonia Jain, 30.

KOTINI ON...

Kaukonpolulla Keravalla.

PARASTA KODISSANI ON...

Hiljaisuus ja suuret ikkunat pihapiiriin.

26

4—2015

4—201 5

27

KOT I KUL M A

seesteinen soukka

”IIHAHAHAHAA ptrrrr”, kuuluu hevosen tervehdys. Keskellä syksyä vaahteranlehdet ovat kellastuneet uljaimpaan väriloistoonsa, mutta ruoho vihertää vielä sinnitellen sitkeästi kesässä kiinni. Maailaismaisema on kaunis, paitsi ettei Espoon Soukka missään maalla ole.

– Tämä on ihan upea paikka. Tuntuu siltä, että olisin maalla, mutta tuossa takana on iso ja vilkas akvtiivinen urheilupuisto, ja tuolla taas kohoavat 1960- ja 1970-lukujen tyypilliset talot, ratsastuksenopettaja Saara Rantapuu sanoo ja osoittaa hevosten kansoittamasta veh­reästä laaksosta ylös mäelle.

Takavuosina Soukalla oli hieman heppoisa­ maine. Siellä on levotonta, sanottiin. Tyypillisen lähiön tapaan Soukan sydämen muodostaa ostoskeskus – aikanaan vilkas kauppapaikka, joka sittemmin on hävinnyt suosiossa jättimäisille kauppakeskuksille. Tänään Soukka on ­lähes verkkainen. Ostarilla näyteikkunan ta-

kana killuvat valokuvauskerhon kuvat. Kivenheiton päässä kaupitellaan käsityötarvikkeita. ­Väliin mahtuu ruokakauppa.

Itsepalvelukirpputori Flaxia isännöivä Kalevi Heikkonen on katsellut ostarin ja Soukan keskustan elämää kaksi ja puoli vuotta. Ensin kadun toiselta puolelta, sitten nykyiseltä kauppapaikaltaan ostarin välitasanteelta.

– Rauhallinen paikkahan tämä nykyään on, hän antaa tuomionsa.

Julkisuuttakin Soukka on saanut. Bussiliikennettä hoitava Matkahuolto Oy kuvasi Soukan ostarilla taannoin lähiöromantiikkaa henkivän mainosvideonsa, jossa nuoripari tunnelmoi ja prätkät pärisevät. Erilaisten ihmisten ja kulttuurien kirjo sopii Soukkaan, ja hyvä niin.

– Sen olen huomannut, että erilaiset ihmiset tulevat täällä keskenään toimeen. Tässä ­tapaa aika paljon lupsakoita persoonia, Heikkonen ­sanoo.

Espoon Soukassa riittää luontoa ja tilaa, mutta myös aktiivista elämää. teksti ja kuvat juho paavola

SATO talosta Alakartanontieltä on upeat näkymät merelle.

2 8

4—2015

4—201 5

29

1. — PONIN SELKÄÄN

Ruskea harja hulmahtelee. Ponien, Sirkan ja Herra Karlssonin söpöys­ aste huitelee pilvissä, kun ne natustavat Espoonlahden ratsas­ tuskoulun pihalla ruohoa.

– Näillä nimillä ponit tunnetaan.

Se ei silti tarkoita, että ne myös tot­ telisivat niitä, ratsastuksenopettaja Saara Rantapuu naurahtaa.

Vuonna 1974 perustettu koulu tarjoaa ratsastustoimintaa kaiken­ tasoisille ratsastajille. Nuorimmat voivat nousta ponin selkään silloin, kun he jaksavat keskittyä puolisen tuntia. Isommille ratsastuskoulu järjestää viikonloppuisin kilpailuja ja valmennuksia.

– Alueella on vapaa kulku, mutta talleihin sisälle ei saa mennä ilman henkilökunnan lupaa. Näin hevosilla säilyy rauhallinen talliympäristö.

• Espoonlahden ratsastuskoulu, Espoonlahdentie 14, espoonlahdenratsastuskoulu.com

1.

4.

4. — KAMERAKERHON OPISSA

2.

30

4—2015

Mikä olisi parempi tapa tutustua kotikulmiin kuin heittää kamera kaulaan ja lähteä kierrokselle?

Kameraseura Soukan Kamerat Ryn puheenjohtaja Markku Ylilammi suuntaa usein Suvisaaristoon, eikä Nuuksiokaan ole kaukana.

– Joskus olemme arponeet kuvausalueita Soukan keskustassa, ja jokainen on kuvannut, mitä eteen on tullut, Ylilammi kertoo.

Soukan Kameroihin voi liittyä kuka tahansa kuvaukses­ ta kiinnostunut. Seuran illoissa kuunnellaan luentoja, opetellaan kuvankäsittelyä ja katsellaan kuvia.

Välillä järjestetään kuvausretkiä ja -kilpailujakin.

– Kuvat näyttävät isolla kankaal­ la upeammilta kuin oman koneen näytöltä. Kun katselee muiden töitä ja kyselee, oppii samalla itsekin. • Kamerakerho Soukan Kamerat Ry, Soukankaari 1, soukankamerat.net

3.

2. — KÄSILLÄ TEKIJÄN PARATIISI

Pehmeä paketti lämmittää mieltä ja ihoa, mutta pitäisikö lahjakääröön kietaista tänä vuonna lapaset vai sukat?

– Nyt muotia on käsivarsineulon­ ta, eli puikkojen sijaan käytetäänkin vain käsivarsia. Sillä tavalla ja käyt­ tämällä paksuja lankoja moninker­ taisena saa upeita tuubihuiveja ja peittoja, Riikka Kivimäki vinkkaa.

Riikka työskentelee käsityö­ kauppa Menitassa, joka avattiin kymmenen vuotta sitten Soukan os­ toskeskukseen. Kaupan valikoimista löytyvät niin langat kuin puikotkin vaativaankin makuun. Vakioasiak­ kaita Menitassa käy Englantia myöten.

– Jos aiempaa kokemusta ei ole, esimerkiksi tuubihuiveista on helppo lähteä liikkeelle, ja kursseil­ lamme oppii lisää. • Käsityökauppa Menita Oy, Yläkartanontie 26, menita.fi

3. — INTOHIMONA LENNOKIT

Seepra ei pääse raidoistaan, eikä mies intohimostaan. Pekka Engblom teki uransa mekaanikkona Finnairilla. Eläkepäivillään hän vetää Soukan lennokkikerhoa. Vuodesta 1985 toiminut kerho on imaissut yhden jos toisenkin Soukan lapsen hyvän harrastuksen pariin.

– Lennokkien rakentelu opettaa kärsivällisyyttä. Jos menee sieltä, missä aita on matalin, sen näkee lennättäessä nopeasti, ikänsä tek­ niikan saloista nautiskellut Engblom kertoo.

Lennokkeja rakennellaan parina arki-iltana viikossa kerhotilalla.

Viikonloppuisin kerho lennättää luomuksiaan Ämmässuon lennokki­ kentällään. Laskeutumisista riippuu, kuluvatko seuraavat viikot korjauk­ sissa vai uuden luomisessa.

– On hienoa, kun lapsena lennok­ kikerhossa käyneet tulevat vastaan ja kertovat pärjänneensä uralla. Yksi kertoi olevansa nyt Airbus A340:n perämies. • Soukan lennokkikerho, Soukankaari 11, lennokkikerho.net

ua täällä?

Haluaisitko as asta ja uk Lue lisää So nalueista ui as n TO SA muista to.fi. sa a ss osoittee

4—201 5

31

5. — TAVARA KIERTÄÄ

ku va espoon kau pu ng i nm u seo

H ISTORIA

Hautapaikasta kartanoalueeksi ja lopulta mallilähiöksi ihmiset tiesivät, missä on hyvä asua. Soukan alue on nimittäin Espoon alueen pisimpään asutettua seutua. Ensimmäisten ihmisten tiedetään asuttaneen Soukkaa rautakaudella, mutta hautalöydöt kertovat aktiivisuudesta jo pronssikaudella.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Soukasta ovat vuodelta 1540, sen ruotsinkielisellä nimellään Sökö. Kylän kerrottiin muodostuvan Jönssonien ja Nilssonien taloista. Monen mutkan ja omistajanvaihdoksen kautta talot yhdistettiin, kunnes Sökön talo vuonna 1834 jaettiin Eric Söderströmin Övergårdiksi ja Jonas Söderströmin Nedergårdiksi. Seuraavat sata vuotta Soukka olikin käytönnössä kartanoiden maita.

Kun sotien aikana ja jälkeen syntyneet suuret ikäluokat alkoivat muuttaa pois kotoa, kaupungistuva Suomi­ tarvitsi asuntoja. Niin Nedergårdin­ kuin Övergardinkin maat myytiin 1960-luvulla, ja Keskus-Saton ja Asuntosäätiön projektien myötä ­nykyisen näköinen Soukka alkoi kohota. Pääosin arkkitehti Olli Parviaisen kynästä lähtenyt Ala- ja Ylä-Soukan ilme noudatteli aikakaudelle tyypillistä tehokasta lähiörakentamista suorakulmaisine muotoineen.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat­ Soukkaan vuonna 1968. Kaupunginosan suosio kasvoikin nopeasti, ja 1970-luvun alussa kansakoulussa oli rinnakkaisluokkia jopa H-kirjaimeen saakka. Nykyisin Soukassa asuu hieman alle kahdeksantuhatta ihmistä.• JO KAUAN SITTEN

Kuvassa Kalle ja Lina Söderström tyttärineen Soukan Nedergårdin salissa noin v. 1917.

32

4—2015

ARK I TU NNU STU S

Itsepalvelukirpputori Flaxia pitävä Kalevi Heikkonen tietää, mikä Sou­ kassa on kuumaa.

– Merihenkiset sisustustavarat menevät hämmästyttävän hyvin kaupaksi, hän kertoo.

Kaksi ja puoli vuotta sitten Heikkonen jätti vakuutusalan ja pisti kirpparin pystyyn. Hän ei ole katunut hetkeäkään. Kauppa käy sen verran vilkkaasti, että Heinonen on palkannut Fathi Barhoumin työharjoitteluun. Miehet virittelevät pienillä sisustusmuutoksilla pai­ kasta yhä houkuttelevampaa. Kun valikoima on monipuolinen, kauppa käy. Usein kaupaksi menevät juuri sellaiset tavarat, joita itse ei kuvit­ telisi koskaan tarvitsevansa, kuten kertakäyttöastiat ja työkalut.

– Toiset myyvät halvalla pistääk­ seen tavaran nopeasti kiertoon, toiset maksimoivat voittonsa.

Jälkimmäisillä tosin jää useimmiten myös luu käteen, Heikkonen sanoo.

• Itsepalvelukirppis Flaxi, Soukantie 16, itsepalvelutori.fi

Näyttelijä Sanna Stellan:

”Aamulla haluan kismitellä, venyä ja paukkua.”

AAMULLA AINA

tarvitsen aikaa herätä. Minun täytyy saada rauhassa kismitellä, venyä ja paukkua. Tämä on välillä vaikeaa, kun kotona on pieniä lapsia, kissa ja koira. Koko päivä on pilalla, jos herään väkivaltaisesti vaikkapa siihen, että joku kaataa Legot päälle.

EN OLE KOSKAAN juonut kahvia. En tykkää sen mausta. Kahvin haju on kyllä ihana, rakastan sitä. Kaikki muut paheet minulla onkin, joten voin hyvin olla ilman kahvia. Kerran Costa Ricassa tosin join jäisen frappucinon, joka maistui hyvälle.

killa on pienet lapset, työt ja harrastukset.

Voin jättää lapset naapurille hetkeksi hoitoon jos käyn kaupassa, ja lapset tulevat toistensa luo leikkimään. Se on mahtavaa. Vaihtelemme naapureiden kanssa myös ruokia keskenämme.

sitruunaa ja juustoa – sekä huomattava määrä hieman kuivahtaneita juustonjämiä. Aloitan aamuni sitruunavedellä ja käytän sitruunaa muutenkin paljon esimerkiksi hunaja-sitruuna-­ inkivääriteessä ja ruoanlaitossa. Kuivahtaneita juustoja koetan raastaa vaikka munakkaaseen, sillä vihaan ruoan pois heittämistä.

KIIREESSÄ

alan hössöttää ja hösätä. Paineen alla toimin kuitenkin viileän terävänä.

Hankkiudun usein liriin ja kiireeseen, koska tykkään siitä. Paine on polttoainetta. Saan yllättävän paljon aikaan viime hetkellä, vaikka käytän paljon aikaa ikkunasta ulos tuijotellen.

SISUSTAJANA OLEN keräilijä. Käyn paljon kirpputoreilla, ja kotimme tavarat ovat löydettyjä tai haalittuja. Haluan, että kodin tavaroilla on jokin merkitys enkä halua ostaa kotia kerralla täyteen. Meillä on esimerkiksi ruma keittiönpöytä, koska en ole vielä löytänyt täydellistä. Haluan tietenkin, että koti on kaunis, sillä olen esteetikko henkeen ja vereen.

JÄÄKAAPISTANI LÖYTYY AINA

6. — KIRJASTOSSA TAPAHTUU

Lämmin sydän karussa betonikuoressa. Sellainen on Soukan kirjasto, jonka nuorten huonetta erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Luova virittelee lakanoilla ja tyynyillä perjantaiaamuna pikkulasten satutuntia varten.

– Sadut ovat periaatteessa kolmivuotiaille ja vanhemmille, mutta ne sopivat myös pienemmil­ le sisaruksille, Luova sanoo.

Lapset kuuntelevat vanhem­ piensa sylissä tarkasti, yksi isoäiti seuraa onnellisena vieressä. Satu­ jen kuunteleminen tekee digisuku­ polven keskittymiskyvylle hyvää ja tempaa lapset taikamaailmoihin.

– Tämä on hetki, joka jaetaan yhdessä kiireettömästi.

• Soukan kirjasto, Soukantie 4, helmet.fi

on kuningattaren tuoli olohuoneessa. Tämä kirpputorilta aikoinaan löytynyt valkoinen, vakosamettinen nojatuoli sai nimensä vuosia sitten, sillä se on lempipaikkani. Siinä on täydellistä istua iltasella jalat takan reunalla ja juoda teetä.

Tuoli on aika iso, pehmeän elegantti, ja siinä on tukevat käsinojat. Teen tuolissa usein töitä ja lösähdän illalla mieluiten siihen, kun saan lapset nukkumaan.

LEMPIPAIKKANI KOTONA

omaperäinen, yllättävä ajattelu. Se, ettei heti sano sitä ekana tai tokana mieleen tullutta asiaa, vaan vasta sen kolmannen. Myös hyvä ruoka, lapset ja eläimet tuovat iloa elämään. Meillä kotona on koiran- ja kissanpennut, joiden touhuja on ihana seurata.

MINUA ILAHDUTTAA

ovat ystäviäni. Olemme asuneet kodissamme kaksi ja puoli vuotta, ja täällä on ihana meininki. Meillä on yhteisiä juhlia ja vietämme aikaa naapuruston kanssa, vaikka kaiNAAPURINI

TÄNÄÄN MINUA ÄRSYTTI , kun koiran kaula-

panta oli hukassa. Se löytyi lopulta pyykkikasasta. Meillä tavarat ovat aina hukassa, ja se ajaa minut hulluuden partaalle.

ILLALLA AION mennä aikaisin nukkumaan, Olen nyt hetkellisesti mennyt pois Facebookista, mikä helpottaa nukkumaan ehtimistä. Se on tuntunut kivalta, mutta ei vähennä ­aamukismittelyn tarvetta. •

NÄYTTELIJÄ–JUONTAJA SANNA STELLAN, 41, ASUU MIEHENSÄ, KAHDEN LAPSENSA SEKÄ KOIRAN- JA KISSANPENTUNSA KANSSA SEKA­ SORTOISESSA TALOUDESSA HELSINGISSÄ. AJANKOHTAISTA JUURI NYT: KAIKKI ÄITINI, KAIKKI TYTTÄRENI -NÄYTÖKSET YMPÄRI MAAN, SISKONPETI YLE TV2:LLA SEKÄ KOMEDIAN KIRJOITTAMINEN. SANNA ODOTTAA KOLMATTA LASTAAN, ÄITIYSLOMA ALKAA HELMIKUUSSA.

4—201 5

33

SATO- E DU T

+ 10/10 Mbit -internetyhteys. * + Voit valita vuokranmaksupäivän kahdesta vaihtoehdosta. ** + Vuokravakuus vain 250 €. *** Palautamme vakuuden pyynnöstäsi vuoden moitteettoman asumisen jälkeen. **** Vuoden pituisessa määräaikaisessa sopimuksessa ei vakuutta. + Vastaamme kirjallisiin reklamaa­tioihin arkisin kahdessa päivässä. + Reagoimme vikailmoitukseesi arkisin päivässä.

Tutustu kaikkiin etuihisi: sato.fi/asiakasedut SATOn etujen lisäksi yhteistyökumppanimme tarjoavat alennuksia ja etuja.

Soneran laajakaistalla kelpaa SATOn asukkaan kruisailla Maksuton 10/10 Mbit/s nopeudella.* Voit myös nostaa nopeutta etuhintaan.

Lue lisätietoja osoitteesta: sato.fi/asiakasedut

+ Saat SATOlta remonttisetin maaleineen, jos haluat remontoida kotiasi. + Pesutuvat ja kuivaushuoneet asukkaiden käytössä maksutta. + Lemmikkieläimet sallittu.

SATOn asiakkaana saat monipuolisia asiakasetuja: Mukavia alennuksia yhteistyökumppaneiden palveluista sekä maksuttomia asukastilaisuuksia.

+ Uudet asunnot savuttomia.***** + Voit osallistua monipuolisiin asiakastapahtumiimme.

4—2015

Saat Niemen ammattitaitoisen kuljettajan ja oikean kokoisen muuttoauton suoraan kotiovellesi edulliseen hintaan 45 €/tunti.

Muuttopalvelu Grundellista saat –20 % alennuksen muutoista sekä asennusavusta muuttoon liittyvissä asioissa.

+ Saat monipuolisia etuja yhteistyökumppaneiltamme. + SATOn palkittu Kotona-asiakaslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

ku va s atoja i deo ita -b log i / ol kkari .f i

ASIAKASEDUT SINULLE 3 4

Muutossa sinua auttaa Niemi tai Grundell

* Yhteys sisältyy noin 20 000 SATO VuokraKodin vuokraan. ** Eräpäivävaihtoehdot ovat kuun 2. ja 17. päivä.

Jälkimmäisen voit valita, jos maksat e-laskulla tai suoramaksulla. *** Vuokravakuuden suuruus voi poiketa edellä mainitusta, mikäli sinulla on esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjä. **** Vakuuden palautuksen tarkemmat ehdot löydät palautuspyyntölomakkeen etusivulta. ***** Koskee SATOn kokonaan omistamia kiinteistöjä.

Lukemista sohvapöydälle tarjoaa Avotakka 3 upeaa Avotakka-lehteä vain 15,90 € (norm. hinta 23,50 €) + tilaajalahjaksi IvanaHelsinki-keittiösetti, arvo 32 €.

Avotakan tarjouksen saat osoitteessa: avotakka.fi/tilaus

4—201 5

35

hetki, ä t i l l e h ukan ja i h retki. a n d e t h s a o s t i a e a S pöisten m ä l ttävät, i n i o k t u l i r u u jo et, naap s i e ttävät. h i i ä l r s y y Sua ja ystäv a h u a r kun

Hyvää joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta!

Toivottavat satolaiset

SATOn Asiakaspalvelu • Puh. 020 334 443 • Avoinna ma-to klo 8–18 ja pe klo 9–16 • asiakaspalvelu@sato.fi facebook.com/SATO • olkkari.fi • sato.fi